Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito. Jaana Suokas ja Kirsi Suominen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito. Jaana Suokas ja Kirsi Suominen"

Transkriptio

1 Päivystyspsykiatria Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito Jaana Suokas ja Kirsi Suominen Itsemurhaa yrittäneiden asianmukainen hoito on terveydenhuollon keskeinen tehtävä. Somaattisen ensihoidon jälkeen jokaisen itsemurhaa yrittäneen psykososiaalinen tila on arvioitava yleissairaaloiden päivystysalueella ja hänelle on järjestettävä tarvittava jatkohoito. Suositeltava ratkaisu on psykiatrinen konsultaatio yleissairaalan päivystysalueella. Arviointia tukevat puolistrukturoitu haastattelulomake ja erilaiset arviointiasteikot. Useimmat itsemurhaa yrittäneet kuuluvat psykiatrisen tai päihdehuollon jatkohoidon piiriin. Itsemurhaa yrittänyt on kriisissä, ja jokaiselle tulee tarjota mahdollisuus hoitoon. Asianmukaisen avun tarjoaminen ja jatkohoitoon ohjaaminen viestivät potilaalle, että häneen suhtaudutaan vakavasti ja että itsemurhayritys on merkki avun tarpeesta. Itsemurhaa yrittäneen hyvä hoito on merkittävä haaste terveydenhuollolle. Valtaosa itsemurhayrityksistä on lääkeainemyrkytyksiä, ja niiden asianmukainen hoito sitoo huomattavasti yleissairaaloiden päivystyspoliklinikoiden voimavaroja. Tämän potilasryhmän hoito aiheuttaa myös osassa hoitohenkilökuntaa voimakkaita tunnereaktioita ja kuormittumista työssä (Suokas ja Lönnqvist 1989). Vuonna 1998 Suomessa tehtiin itsemurhaa (962 miestä ja 266 naista) eli 23,8 itsemurhaa sataatuhatta asukasta kohden. Lääkeainemyrkytysten osuus oli 21,5 % (Suomen virallinen tilasto 2000). Viime vuosikymmenen aikana itsemurhien osuus lääkeainemyrkytyksistä on vähentynyt: vuonna 1991 se oli 71 %, mutta vuonna 1999 enää 52 % (Vuori ym. 2001). Itsemurhayrityksistä noin 85 % on tehty lääkeaineilla ja yli puolessa on mukana myös alkoholi. Helsingissä tulee vuosittain hoitoon yleissairaaloiden päivystysalueille noin 350 itsemurhaa yrittänyttä sataatuhatta asukasta kohden, ja enemmistö heistä on miehiä (Ostamo ym. 1996). Osaa terveydenhuollon piiriin tulevista tapauksista ei kuitenkaan luokitella itsemurhayrityksiksi, koska pyrkimys kuolla voi tulla vain heikosti esiin ja yrityksen motiivit vaihtelevat. Nykyisin itsemurhayrityksen kriteeriksi suositellaan World Health Organizationin (1986) laajaa»parasuisidin» määritelmää, jonka mukaan itsemurhayrityksenä pidetään sellaista itseen vapaaehtoisesti kohdistettua vahingollista tekoa, josta seuraa fyysisen hoidon tarve. Tehdyn meta-analyysin mukaan (Harris ja Barraclough 1997) itsemurhaa yrittäneiden vakioitu itsemurhakuolleisuus on 40-kertainen odotusarvoon verrattuna. Itsemurhariski on suurin kahden ensimmäisen vuoden aikana. Aikaisempi itsemurhayritys onkin vahvin yksittäinen itsemurhaa ennustava riskitekijä (taulukko 1). Itsemurhan tehneistä % on jo aiemmin yrittänyt sitä (Isometsä ja Lönnqvist 1998). Hoitojärjestelmän piiriin tulevista itsemurhaa yrittäneistä yli puolet on tehnyt yrityksen jo aiemminkin, toistuvat yritykset ovat yleisiä (Kreitman ja Casey 1988, Hawton ja Fagg Duodecim 2002;118:

2 Taulukko 1. Itsemurhaa yrittäneen riskitekijät itsemurhayrityksen jälkeen. Miessukupuoli Psykiatrinen hoitohistoria Aiemmat yritykset Vakava tai pitkäaikainen somaattinen sairaus Ikä yli 45 vuotta tai alle 19 vuotta Työttömyys, eläkkeellä olo Psykososiaalinen kuormitus, yksinäisyys Päihdeongelmat Tämänkertaiseen itsemurhayritykseen liittyvät riskitekijät: motiivina»halu kuolla» ei-impulsiivinen yritys tehokkaan menetelmän käyttö vakaa pyrkimys kuolla 1992, Bille-Brahe ym. 1997). Pitkissä seurantatutkimuksissa on osoitettu, että itsemurhariski on pitkään suuri yrityksen jälkeen (Granboulan ym. 1991, Mehlum 1994, De Moore ja Robertson 1996, Dahlgren 1997, Rygnestad 1997, Hall ym. 1998, Tejodor ym. 1999, Suokas ym. 2001). Myös kuolleisuus muihin syihin on itsemurhaa yrittäneillä suurentunut (Hawton ja Fagg 1988, Nordentoft ym. 1993, Ostamo ja Lönnqvist 2001). Jokainen itsemurhaa yrittänyt on kriisitilanteessa ja avun tarpeessa, joten hyvä ensivaiheen hoito on erityisen tärkeää. Itsemurhavaara on suurin heti yrityksen jälkeen. Meilahden päivystysalueella yhden vuoden aikana lääkeaineilla itsemurhaa yrittäneistä 3,2 % teki itsemurhan viiden seurantavuoden aikana ja vakavan yrityksen jälkeen riski suureni 21 %:iin (Suokas ja Lönnqvist 1991). Itsemurhaa yrittänyt yleissairaalan päivystysalueella Itsemurhaa yrittäneen kohtaaminen ja hoitaminen voidaan kokea ongelmalliseksi ja vaikeaksi (Suokas ja Lönnqvist 1989, Samuelson ym. 1997). Tämä voi selittyä osaksi sillä, että itsemurhayritys on ollut reaktio johonkin ylivoimaiseksi koettuun asiaan tai elämäntilanteeseen. Itsemurhayritys on eräänlainen sivuraide, jopa pakomatka, usein myös avunpyyntö tai vaikutusyritys, jolla pyritään parempaan tasapainoon. Niinpä somaattisen ensiavun jälkeen potilas tulisi ohjata niiden asioiden äärelle, jotka ovat johtaneet itsemurhayritykseen. Tässä tilanteessa pelkkä somaattinen tutkimus ja hoito eivät riitä vaan yritykseen liittyviä psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä täytyy selvitellä. Itsemurhaa yrittäneitä hoitaessaan henkilökunta on taipuvainen reagoimaan korostuneen tunnevaltaisesti sekä positiiviseen että negatiiviseen suuntaan. Nämä reaktiot sitovat voimavaroja ja kuormittavat henkilökuntaa sekä altistavat heitä käyttäytymään tavalla, joka ei aina ole ammatillisesti perusteltua. Itsemurhayritys saattaa herättää itse aiheutettuna tilanteena hoitavassa henkilössä ärtymystä. Negatiivisia tunteita on omiaan herättämään myös potilaan vetoava ja vaikuttamaan pyrkivä käyttäytyminen, jossa saattaa olla mukana myös lapsenomaisia piirteitä psyykkisen taantumisen sekä lääkkeiden ja alkoholin vaikutuksen vuoksi. Kun potilaan tajunta normaalistuu ja hän saa hieman välimatkaa tapahtuneeseen, hänen käyttäytymisensä muuttuu tasapainoisemmaksi. Samanaikaisesti alkaa kehittyä myös suojautumista omia elämänongelmia kohtaan, mikä saattaa näkyä esimerkiksi ongelmien kieltämisenä. Lyhyenkin päivystyskäynnin aikana potilaan käyttäytymisessä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Niinpä eri yksiköiden ja eri ammattiryhmien edustajat näkevät saman potilaan hyvinkin erilaisena. Itsemurhaa yrittäneen kokonaisvaltainen arviointi Itsemurhaa yrittäneiden hyvä arviointi ja hoito on terveydenhuollon keskeinen tehtävä itsemurhien ehkäisyssä. Heidät kaikki tulisi ohjata psykiatriseen arvioon ja heille pitäisi järjestää tarpeen mukainen jatkohoito heti asianmukaisen somaattisen ensihoidon jälkeen. Käytännössä psykiatrinen tutkimus voidaan tehdä vasta sitten, kun potilaan tajunta on täysin normaalistunut myrkytystilan jälkeen. Myös somaattisesta ensihoidosta vastaava lääkäri voi tarvittaessa arvioida itsemurhaa yrittäneen psykososiaalisen tilanteen, jos hänellä on siihen riittävä koulutus ja perehtyneisyys. Viime aikoina on kuitenkin suositeltu, että psykiatri osallistuisi kaikkien itsemurhaa yrittäneiden arviointiin 288 J. Suokas ja K. Suominen

3 Tähän artikkeliin liittyy Internet-oheisaineisto ITSEMURHAA YRITTÄNEEN PUOLI- STRUKTUROITU KONSULTAATIOLOMAKE (Kirsi Suominen ja Jaana Suokas) apuväline päivystystilanteessa arvioitaessa itsemurhaa yrittäneen kokonaistilannetta tarkoitettu ensisijaisesti yleislääkäreiden, kliinisesti vähemmän kokeneiden psykiatrian alan lääkäreiden ja muun henkilökunnan käyttöön saatavana osoitteesta: aikakauskirja Taulukko 2. Itsemurhaa yrittäneen tilanteen arviointi. Mikä oli yrityksen motiivi ja tavoite? Minkälaisia ajankohtaisia ja pitkäaikaisia ongelmia potilaalla on, ja minkälainen tilanne johti tämänkertaiseen itsemurhayritykseen? Miten vakava oli pyrkimys kuolla? Psykiatrinen tila (erityisesti psykoottisuus, masennuksen aste, päihdeongelmat, persoonallisuushäiriö) Onko itsemurhaa yrittänyt edelleen itsemurhavaarassa tai aikooko hän uusia yrityksen Tukiverkoston olemassaolo ja meneillään oleva psykiatrinen hoito Jatkohoidon suunnittelu ja sen toteutumisen varmistaminen (Isacsson ja Rich 2001). Ihanteellista olisi moniammatillisen työryhmän suorittama arviointi ja hoito (Hawton 2000, Isacsson ja Rich 2001). Itsemurhayrityksen lopputuloksen ratkaisee pyrkimys kuolemaan ja erilaisten menetelmien saatavuus. Myös hoitopaikassa käytettävissä olevat hoitomenetelmät ja sattuma voivat vaikuttaa lopputulokseen. Itsemurhaa yrittäneen arviointi ja sopivan jatkohoitopaikan valinta ja järjestely ovat toteutettavissa parhaiten psykiatrisen konsultaation avulla. Strukturoitu tai puolistrukturoitu arviointi on suotavaa (Malone ym. 1995, Hawton 2000), varsinkin jos arvioinnin suorittaa vähemmän kokenut henkilökunta. Esimerkki itsemurhaa yrittäneen potilaan kokonaisvaltaiseen arviointiin kehitetystä helppokäyttöisestä puolistrukturoidusta haastattelulomakkeesta on Internet-oheisaineistona (www. duodecim.fi/aikakauskirja). Muiden lomakkeiden avulla voidaan arvioida pyrkimystä kuolla (SIS) (Beck ym. 1974a), masennusoireita (BDI) (Beck ym. 1961), toivottomuutta (HS) (Beck ym. 1974b) ja päihdeongelmia (AUDIT). Itsemurhayrityksen kulku, menetelmä sekä syyt ja tavoitteet tulee aina selvittää yksityiskohtaisesti (taulukko 2). Myös aikaisempi itsetuhoinen käyttäytyminen sekä lähipiirissä tapahtuneet itsemurhat ja niiden yritykset on syytä selvittää. Myös itsemurhavaaraa arvioitaessa voidaan käyttää apuna samoja menetelmiä kuin arvioitaessa itsemurhaa yrittäneen tilannetta. Itsemurhavaaraa arvioitaessa on potilaalta aina kysyttävä suoraan mahdollisista itsemurha-ajatuksista tai - suunnitelmista. Kuolemanpyrkimyksen arvioinnissa potilaalta on aina tiedusteltava itsemurhayrityksen olosuhteita sekä hänen omaa käsitystään yrityksestä ja menetelmän vaarallisuudesta. On myös selvitettävä, haluaako hän edelleen kuolla vai onko hän tyytyväinen pelastumiseensa. Arvioinnissa voidaan käyttää tukena tähän tarkoitukseen laadittuja asteikkoja, joita ovat esimerkiksi SIS (Beck ym. 1974a) ja Piercen (1981) asteikko, mutta lopullisen arvion tulee perustua kokonaisvaltaiseen kliiniseen arvioon jossa ovat osatekijöinä myös potilaan lääkärissä herättämät vastatunteet ja lääkärin huoli potilaasta (Motto 1991). Itsemurhayrityksen somaattisen vaikeusasteen (letaliteetti) arvioinnilla tarkoitetaan kuolemanvaaran arviointia, ja se perustuu yrittäneen kliiniseen tilaan ja käytetyn menetelmän vaarallisuuteen. Erityisesti on huomioitava, että lääkeainemyrkytyksissä useiden lääkeaineiden tai lääkkeiden ja alkoholin yhdistäminen vaikeuttaa myrkytystä. Lisäksi on otettava huomioon mahdolliset myrkytyskomplikaatiot, erityisesti traumat, hypoksinen aivovaurio ja aspiraatiokeuhkokuume. Potilaiden ilmoittamat syyt itsemurhayritykseen vaihtelevat, ja syytä on aina kysyttävä suoraan potilaalta itseltään. Meilahden päivystysalueella vuonna 1983 hoidetuista 1 018:sta itsemurhaa yrittäneestä vain 28 % ilmoitti syyksi»halun kuolla», joka osoittautui 14 vuoden seurantatutkimuksessa yhdeksi itsemurhaa ennustavista riskitekijöistä (Suokas ym. 2001). Viidesosa (20 %) ilmoitti, ettei kyseessä ollut itse- Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito 289

4 murhayritys, ja 20 % kertoi syyksi halun päästä pois kestämättömästä tilanteesta. Impulsiivisuus voidaan määritellä taipumukseksi reagoida ärsykkeeseen nopeasti ilman harkintaa ja seurausten arviointia (Evans ym. 1996). Impulsiivisesti itsemurhaa yrittäneiden on todettu olevan vähemmän masentuneita, vähemmän toivottomia ja vähemmän kuolemaan pyrkiviä kuin ei-impulsiivisesti eli harkiten itsemurhaa yrittäneet. Itsemurhayritystutkimuksissa on impulsiivisuuden mittareina käytetty mm. Impulsivity Rating Scalea (IRS) (Lecrubier ym. 1995) ja Baratt Impulsivity Scalea (BIS) (Baratt 1965), jotka mittaavat impulsiivisuutta lähinnä luonteenpiirteenä, sekä Suicide Intent Scalen kahta kysymystä, jotka mittaavat itsemurhayrityksen suunnitelmallisuutta ja harkintaa (SIS 6 ja SIS 15) (Brown ym. 1991, Suominen ym. 1997). Vastoin aiempia käsityksiä mielenterveyden häiriöt näyttävät olevan itsemurhaa yrittäneillä yhtä yleisiä kuin itsemurhan tehneilläkin. Itsemurhaa yrittäneistä %:lla on todettu diagnosoitavissa oleva mielenterveyden häiriö (Beautrais ym. 1996, Suominen ym. 1996, Haw ym. 2001). Masennusoireyhtymät, päihdeongelmat ja persoonallisuushäiriöt ovat yleisimpiä itsemurhayrityksiin liittyvistä mielenterveyden häiriöistä. Lisäksi merkittävällä osalla itsemurhaa yrittäneistä on todettu kaksi tai useampia samanaikaisia mielenterveyden häiriöitä. Tämän takia erityistä huomiota tulee kiinnittää itsemurhaa yrittäneen mielenterveyden häiriöiden kartoittamiseen ja mahdollisen päihdeongelman havaitsemiseen. Itsemurhaa yrittäneen jatkohoito Itsemurhayritys ilmaisee yleensä keinottomuutta, neuvottomuutta ja avun tarvetta. Useimmat itsemurhaa yrittäneet kuuluvat psykiatrisen tai päihdehuollon jatkohoidon piiriin. Psykiatrista sairaalahoitoa tarvitsee vain noin % itsemurhaa yrittäneistä. Myös perusterveydenhuolto tai työterveyshuolto voi huolehtia jatkohoidosta. Kaikki itsemurhaa yrittäneet eivät halua jatkohoitoa, mutta suomalaisten suositusten mukaan jokaiselle tulee tarjota mahdollisuus kriisihoitoon ainakin yhden tapaamisen verran (Arinperä 1994). Kun terveydenhuollon ammattihenkilöt tarjoavat asiallisesti apua ja ohjaavat jatkohoitoon, tämä viestittää potilaalle, että häneen suhtaudutaan vakavasti ja että itsemurhayritys on merkki avun tarpeesta. Hoitomyöntyvyyden puuttuminen on tavallinen ongelma itsemurhaa yrittäneillä; noin kolmasosa jatkohoitoon ohjatuista jää siitä pois. Usein ongelmat jatkohoitoon sitoutumisessa liittyvät päihdeongelmiin ja persoonallisuushäiriöihin sekä kyvyttömyyteen hakea ja ottaa vastaan apua. Perheenjäseniä tai muita läheisiä on syytä tavata tapahtumatietojen tarkentamiseksi ja selviytymiskeinojen kartoittamiseksi jatkohoitosuunnitelmaa laadittaessa, jos se on mahdollista (Magne-Ingvar ja Öjehagen 1999). Myös yhteydenotto vakituiseen hoitotahoon on tärkeä jatkohoitoa järjestettäessä. Aktiivinen jatkohoitoon ohjaaminen (lähete, jatkohoitoajan sopiminen ja sairaalahoidon järjestäminen) näyttäisi parantavan hoitomyöntyvyyttä. Ensimmäinen jatkohoitoaika tulee järjestää nopeasti (1 3 vuorokautta) itsemurhayrityksen jälkeen. Jatkohoitopaikan valinta riippuu potilaan kokonaistilanteesta. Vakavista ja useammista samanaikaisista mielenterveyden häiriöistä kärsivät tulee ohjata ensisijaisesti psykiatrisen erikoissairaanhoidon piiriin, lähinnä päihdeongelmista kärsivät päihdehuollon piiriin. Lievemmistä mielenterveyden häiriöistä kärsivät voidaan hoitaa myös perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa potilaan aiempien hoitosuhteiden ja alueellisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa on saatu jonkin verran näyttöä itsemurhayrityksen jälkeisten hoitointerventioiden hyödyllisyydestä uusien yritysten ehkäisyssä. Tämä koskee psykososiaalisia hoitomuotoja (kognitiivis-behavioraalinen ja lyhyt psykodynaaminen interpersonaalinen psykoterapia, ongelmanratkaisutaitojen parantaminen ja»päivystysyhteydenottokortin» käyttö) ja lääkitystä (paroksetiini ja flupentiksoli) (Van der Sande ym. 1997, Hawton ym. 1998, Verkes ym. 1998, Guthrie ym. 2001). Lisäksi itsemurhien ja niiden yritysten vähenemisen suhteen on saatu näyttöä litiumista kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ja 290 J. Suokas ja K. Suominen

5 klotsapiinista skitsofrenian hoidossa (Isometsä 2000). Masennuksen asianmukaisen lääkehoidon itsemurhia vähentävästä vaikutuksesta on välillistä näyttöä (Rutz ym. 1992, Isacsson 2000). Usein itsemurhayritys on yritys ratkaista ongelmia, joihin potilas ei muilla keinoilla ole löytänyt ratkaisua. Jos potilaalla ei ole itsemurhayrityksen jälkeen uusia keinoja ratkaista ongelmiaan tai hän ei saa asianmukaista hoitoa mielenterveyden häiriöönsä, on suuri vaara, että yritys toistuu. Tämän takia itsemurhayrityksen jälkeen jonkin pitäisi muuttua yrittäneessä itsessään, hänen lähiympäristössään tai hänen saamassaan hoidossa. Jokaiselle itsemurhaa yrittäneelle tulisi tarjota mahdollisuus psykiatriseen konsultaatioon ja tarpeen mukaiseen kriisihoitoon. *** Parhaat kiitokset LT Riitta Alajalle, dosentti Markus Henrikssonille, dosentti Erkki Isometsälle, psykologi Hannu Majavalle, dosentti Mauri Marttuselle, ylilääkäri Timo Männikölle, erikoislääkäri Esa Ylikivistölle ja Jorvin psykiatrian yksikön henkilökunnalle yhteistyöstä itsemurhaa yrittäneen konsultaatiolomakkeen laatimisessa. Kirjallisuutta Arinperä H. Ensiavusta jatkohoitoon. Itsemurhaa yrittäneen hyvä hoito - osaohjelman väliraportti. Itsemurhien ehkäisyprojekti Stakes. Aiheita 33/1994. Helsinki, Baratt E. Factor analysis of some psychometric measures of impulsiveness and anxiety. Psychol Rep 1965;16: Beautrais A, Joyce P, Mulder R, ym. Prevalence and comorbidity of mental disorders in persons making serious suicide attempts: a case-control study. Am J Psychiatry 1996;153: Beck A, Schuyler D, Herman J. Development of suicide intent scales. Kirjassa: Beck A, Resnick H, Leiltien D, toim. The prediction of suicide. Bowie, MD: Charles Press Publishers, 1974(a), s Beck A, Ward C, Mendelson M, Mock J, Erbaugh J. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4: Beck A, Weissman A, Lester D, Trexler L. The measurement of pessimism: the hopelessness scale. J Consult Clin Psychol 1974(b); 42: Brown LK, Overholser J, Spirito A, Fritz GK. The correlates of planning in adolescent suicide attempts. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1991;30:95 9. Dahlgren K. Attempted suicide - 35 years afterward. Suicide Life-Threat Behav 1997;7(2):75 9. De Moore G, Robertson A. Suicide in the 18 years after deliberate selfharm. A prospective study. Br J Psychiatr 1996;169: Evans J, Platts H, Liebenau A. Impulsiveness and deliberate self-harm: a comparison of 'first-timers' and 'repeaters'. Acta Psychiatr Scand 1996;93: Granboulan V, Rabain D, Basquin M. The outcome of adolescent suicide attempts. Acta Psychiatr Scand 1991;91: Guthrie E, Kapur N, Mackway-Jones K, ym. Randomised controlled trial of brief psychological intervention after deliberate self poisoning. BMJ 2001;323: Hall D, O Brien F, Stark C, Pelosi A, Smith H. Thirteen-year follow-up of deliberate self-harm, using linked data. Br J Psychiatr 1998; 172: Harris EC, Barraclough B. Suicide as an outcome for mental disorders. A meta-analysis. Br J Psychiatr 1997;170: Haw C, Hawton K, Houston K, Townsend E. Psychiatric and personality disorders in deliberate self-harm patients. Br J Psychiatry 2001; 178: Hawton K. General hospital management of suicide attempters. Kirjassa: Hawton K, van Heeringen K, toim. The international handbook of suicide and attempted suicide. Chichester: John Wiley & Sons Ltd, 2000, s Hawton K, Arensman E, Townsend E, ym. Deliberate self harm: systematic review of efficacy of psychosocial and pharmacological treatments in preventing repetition. BMJ 1998;317: Hawton K, Fagg J. Sucide, and other causes of death, following attempted suicide. Br J Psychiatry 1988; 152: Hawton K, Fagg J. Trends in deliberate self-poisoning and self-injury in Oxford, BMJ 1992;304: Isacsson G. Suicide prevention - a medical breakthrough? Acta Psychiatr Scand 2000;102: Isacsson G, Rich CL. Management of patients who deliberately harm themselves. BMJ 2001;322: Isometsä ET. Suicide. Curr Opin Psychiatry 2000;13: Isometsä E, Lönnqvist J. Suicide attempts proceeding completed suicide. Br J Psychiatry 1998;173: Kreitman N, Casey P. Repetitional parasuicide: an epidemiological and clinical study. Br J Psychiatry 1988;153: Lecrubier Y, Braconnier A, Said S, Payan C. The Impulsivity Rating Scale (IRS): preliminary results. Eur Psychiatry 1995;10: Magne-Ingvar U, Öjehagen A. Significant others of suicide attempters: their views at the time of the acute psychiatric consultation. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1999;34:73 9. Malone KM, Szanto K, Corbitt EM, Mann JJ. Clinical assessment versus research methods in the assessment of suicidal behavior. Am J Psychiatry 1995;152: Mehlum M. Yound male suicide attempters 20 years later: the suicide mortality rate. Mil Med 1994;159: Motto J. An integrated approach to estimating suicide risk. Suicide Life- Threat Behav 1991;21(1): Nordentoft M, Breum L, Munch LK, Nordestgaard AG, Hunding A, Larsen Bjaeldger PA. High mortality by natural and unnatural causes: a 10-year follow-up study of patients admitted to a poisoning treatment centre after suicide attempts. BMJ 1993;306: Ostamo A, Valjakka S, Lönnqvist J. Itsemurhayritysten epidemiologia Helsingissä Suom Lääkäril 1996;51: Ostamo A, Lönnqvist J. Excess mortality of suicide attempters. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2001;36: Pierce D. The predictive validation of a suicide intent scale: a five-year follow-up. Br J Psychiat 1981; 139: Rutz W, von Knorring L, Wålinder J. Long-term effects of an educational program for general practitioners given by the Swedish Committee for the Prevention and Treatment of epression. Acta Psychiatr Scand 1992;85:83 8. Rygnestad T. Mortality after deliberate self-poisoning. A prospective follow-up study of 587 persons observed for 5279 person years: risk factors and cause of death. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1997;32: Samuelsson M, Åsberg M, Gustavsson JP. Attitudes of psychiatric nursing personel towards patients who have attempted suicide. Acta Psychiatr Scand 1997;95: van der Sande R, Buskens E, Allart E, van der Graaf Y, van Engeland H. Psychosocial intervention following suicide attempt: a systematic review of treatment interventions. Acta Psychiatr Scand 1997;96: Suokas J, Lönnqvist J. Work stress has negative effects on the attitudes of emergency personnel towards patients who attempt suicide. Acta Psychiatr Scand 1989;79: Suokas J, Lönnqvist J. Outcome of attempted suicide and psychiatric consultation: risk factors and suicide mortality during a five-year follow-up. Acta Psychiatr Scand 1991;84: Suokas J, Suominen K, Isometsä E, Ostamo A, Lönnqvist J. Long-term risk factors for suicide mortality after attempted suicide findings of a 14-year follow-up study. Acta Psychiatr Scand 2001;104: Suominen K, Henriksson M, Suokas J, ym. Mental disorders and comorbidity in attempted suicide. Acta Psychiatr Scand 1996;94: Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito 291

6 Suomen Virallinen tilasto. Kuolinsyyt Vantaa: Tilastokeskus, Suominen K, Isometsä E, Henriksson M, Ostamo A, Lönnqvist J. Hopelessness, impulsiveness and intent among suicide attempters with major depression, alcohol dependence or both. Acta Psychiatr Scand 1997;96: Tejodor M, Diaz A, Castillion J, Pericay J. Attempted suicide: repetition and survival findings of a follow-up study. Acta Psychiatr Scand 1999;100: Verkes R, van der Mast, Hengeveld M, Tuyl J, Zwinderman A, van Kempen G. Reduction by paroxetine of suicidal behavior in patients with repeated suicide attempts but not major depression. Am J Psychiatry 1998;155: Vuori E, Ojanperä I, Nokua J, Ojansivu R. Oikeuskemiallisen tutkimuksen perusteella todetut myrkytyskuolemat vuosina 1998 ja Suom Lääkäril 2001;56: World Health Organization. Working Group on Preventive Practices in Suicide and Attempted Suicide: Summary Report (ICP/PSF 017 (S) 6526 V) Copenhagen: World Health Organization Regional Office for Europe, JAANA SUOKAS, LT, ylilääkäri Helsingin kaupungin koillinen terveyskeskus, mielenterveysyksikkö PL 6560, Helsingin kaupunki ja Kansanterveyslaitoksen mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Mannerheimintie Helsinki KIRSI SUOMINEN, LT, apulaisylilääkäri HUS, Jorvin sairaala Turuntie 150, Espoo ja Kansanterveyslaitoksen mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Mannerheimintie Helsinki 292

Itsetuhoisuus ja itsemurhat

Itsetuhoisuus ja itsemurhat Itsetuhoisuus ja itsemurhat Hannu Naukkarinen, Psykiatrian professori VSHP/HY/VVS Mielenterveyden Ensiapu Vaasa opisto 21.2.2008 Itsemurhayritys ilmaisee Keinottomuutta Neuvottomuutta Avun tarvetta Itsetuhoisuus:

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja Kirsi Suominen ja Hanna Valtonen TEEMA: PÄIVYSTYSPSYKIATRIA, NÄIN TUTKIN Aikaisempi itsemurhayritys merkitsee liki 40-kertaista itsemurhariskiä. Itsemurhavaaraa arvioitaessa potilaalta on aina kysyttävä

Lisätiedot

Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012

Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012 Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012 Itsetuhoisuus Henkeä uhkaavan riskin ottaminen Itsen vahingoittaminen Itsetuhokäyttäytyminen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Mitä itsemurhayrityksen jälkeen työkalupakki kliinikon käyttöön

Mitä itsemurhayrityksen jälkeen työkalupakki kliinikon käyttöön Tieteessä katsaus Tarja Kulvik psykiatrian erikoislääkäri Vantaan Työterveys Kirsi Suominen psykiatrian dosentti, ylilääkäri Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Mielenterveys- ja päihdepalvelut,

Lisätiedot

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSEMURHAKUOLLEISUUDEN KEHITYS SUOMESSA NUORTEN MIESTEN IM-KUOLLEISUUS 1922-2002 Itsetuhoajatukset

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Itsemurhaa yrittäneiden kognitiivinen lyhytpsykoterapia

Itsemurhaa yrittäneiden kognitiivinen lyhytpsykoterapia Nils Holmberg ja Seppo Kähkönen KATSAUS Itsemurhaa yrittäneiden kognitiivinen lyhytpsykoterapia Itsemurhaa yrittäneille on kehitetty lyhytpsykoterapeuttinen hoito-ohjelma, jonka tavoitteena on ehkäistä

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain

Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ ILONA NURMI-LÜTHJE FT, dosentti, keskuksen päällikkö Kouvolan perusturva, tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto,

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Miten tunnistan itsemurhavaaran?

Miten tunnistan itsemurhavaaran? Miten tunnistan itsemurhavaaran? Päivystys 2016 17.11.2016 MESSU- JA KONGRESSIKESKUS JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI Sari Lindeman, Psykiatrian professori, Itä-Suomen yliopisto Osastonylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Kuopio Inkeri Parkkari Johtava asiantuntija, psykologi Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Itsemurhien ehkäisy. Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti 2013-2017. Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus

Itsemurhien ehkäisy. Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti 2013-2017. Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus Itsemurhien ehkäisy Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti 2013-2017 Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SMS on perustettu vuonna 1897 ja sen perustehtävä

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Yksilöpsykoterapian aikana tehdyt itsemurhat Suomessa. Sanna Pallaskorpi, Erkki Isometsä, Markus Henriksson, Kirsi Suominen ja Jouko Lönnqvist

Yksilöpsykoterapian aikana tehdyt itsemurhat Suomessa. Sanna Pallaskorpi, Erkki Isometsä, Markus Henriksson, Kirsi Suominen ja Jouko Lönnqvist Alkuperäistutkimus Yksilöpsykoterapian aikana tehdyt itsemurhat Suomessa Sanna Pallaskorpi, Erkki Isometsä, Markus Henriksson, Kirsi Suominen ja Jouko Lönnqvist Psykoterapian aikana tehdyistä itsemurhista

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajat Heterogeeninen ryhmä ulkomailla syntyneitä Suomessa oleskelevia ihmisiä: Suomessa työskentelevät tai

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Tunnista itsemurhan vaara!

Tunnista itsemurhan vaara! Pia Solin ja Timo Partonen Itsemurhavaaran tunnistaminen ja sanallistaminen vastaanotolla Tunnista itsemurhan vaara! Itsemurhakuolleisuuden vähenemisestä huolimatta itsemurhien ehkäisy on ajankohtaista.

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Itsemurhakuolleisuuden käännekohdat Suomessa

Itsemurhakuolleisuuden käännekohdat Suomessa TEEMA: MASENNUS Laura Hiltunen, Timo Partonen, Jari Haukka ja Jouko Lönnqvist Itsemurhakuolleisuuden käännekohdat Suomessa 1947 2006 TAUSTA: Itsemurhien määrä väestössä muuttuu jatkuvasti. Tutkimuksen

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Psykiatrinen pakkohoito. Tietoa sinulle, jota hoidetaan psykiatrista pakkohoitoa koskevan lain mukaisesti.

Psykiatrinen pakkohoito. Tietoa sinulle, jota hoidetaan psykiatrista pakkohoitoa koskevan lain mukaisesti. Psykiatrinen pakkohoito Tietoa sinulle, jota hoidetaan psykiatrista pakkohoitoa koskevan lain mukaisesti. TIETOA PAKKOHOIDOSTA Pakkohoidon tarkoituksena on saada sinut voimaan paremmin, jolloin pakkohoitoa

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

MIEHET JA OMAN KÄDEN OIKEUS? Miesten toivottomuus itsemurhaprosessissa

MIEHET JA OMAN KÄDEN OIKEUS? Miesten toivottomuus itsemurhaprosessissa Jenni Ruhanen Saana Vilko MIEHET JA OMAN KÄDEN OIKEUS? Miesten toivottomuus itsemurhaprosessissa Opinnäytetyö Hoitotyö Marraskuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 18.11.2014 Tekijä(t) Jenni Ruhanen

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Palovammat ja mielenterveys

Palovammat ja mielenterveys Raimo Palmu ja Jyrki Vuola Palovammat ja mielenterveys Yhä vaikeammin vammautuneet palovammapotilaat jäävät eloon, mutta tällöin kuntoutuminen sekä fyysisesti että psyykkisesti on vaikeaa. Yli puolella

Lisätiedot

Itsemurhien ehkäisy vuonna 1987 ja 2017

Itsemurhien ehkäisy vuonna 1987 ja 2017 Itsemurhien ehkäisy vuonna 1987 ja 2017 Eduskunnan Pikkuparlamentti 22.10.2017 Jouko Lönnqvist Emeritusprofessori HY ja THL 23.10.2017 Jouko Lönnqvist 1 Miksi pankkiirit tekevät itsemurhia? 23.10.2017

Lisätiedot

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus

Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus Tieteessä katsaus Thea Strandholm PsL THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö thea.strandholm@thl.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria Vera Gergov

Lisätiedot

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTIASTEIKKO (C-SSRS)

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTIASTEIKKO (C-SSRS) ITSEMURHARISKIN ARVIOINTIASTEIKKO (C-SSRS) Lähtökohta-ajanjakso Ensimmäinen arvio, Baseline/Screening Versio 14/01/09 Posner, K.; Brent, D.; Lucas, C.; Gould, M.; Stanley, B.; Brown, G.; Fisher, P.; Zelazny,

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298)

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) 16.12.2013 Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Hanke-esittelyt kokouksissa Celik S. Turvallinen työn hallinta-

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä erityisesti riskiryhmille

Hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä erityisesti riskiryhmille Hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä erityisesti riskiryhmille Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Sirkkaliisa Heimonen, PsT, toimitusjohtaja, Aspa Palvelut Oy Oikeus mielenterveyteen ikään

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot