Ongelmahaavojen hoitoketjun kehittäminen tehostaa hoitoa ja tuo säästöjä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ongelmahaavojen hoitoketjun kehittäminen tehostaa hoitoa ja tuo säästöjä"

Transkriptio

1 tieteessä Kari Korhonen LKT, THM, johtava ylilääkäri Helsingin terveyskeskus, keskustan terveysasemat Mauri Lepäntalo verisuonikirurgian professori, emeritus ylilääkäri, eläkkeellä HYKS, verisuonikirurgian klinikka Helsingin terveyskeskuksen ja HUS:n haavan hoidon yhteistyömallia suunnitellut työryhmä (nimet pdf-versiossa) Ongelmahaavojen hoitoketjun kehittäminen tehostaa hoitoa ja tuo säästöjä Haavanhoidon kokonaiskuluiksi Helsingissä arvioidaan 7 14 milj. euroa vuodessa. Kansainvälisten tutkimusten perusteella lasketaan järjestelmällisen haavanhoitoketjun tuottavan Helsingissä yhteensä 23 milj. euron säästöt 10 seuraavan vuoden aikana. Helsingin terveyskeskuksen ja HUS:n yhteinen työryhmä on suunnitellut ongelmahaavojen hoitoketjun, johon kuuluvat terveysasemien haavavastaanotot, kaupunginsairaalan haavaosasto ja HYKS:n haavakeskus. Tärkeintä on nopeuttaa haavojen diagnostiikkaa ja hoitoa perusterveydenhuollossa. TYÖRYHMÄN JÄSENET pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 43/2012 Vertaisarvioitu VV Kroonisten haavojen järjestäytymätön hoito on kallista, joskaan todelliset kulut eivät ole laskettavissa nykyisillä tietojärjestelmillä (ICD, DRG), vaan arviot joudutaan tekemään kansainvälisten kokemusten ja tutkimusten perusteella. Suurimmat säästöt voidaan saavuttaa aikaistamalla haavojen diagnostiikkaa ja hoitoa perusterveydenhuollossa. Tämä on mahdollista järjestelmällisen haavanhoitoketjun avulla, jossa terveysasemien haavavastaanotoilla on keskeinen merkitys. Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistämistä, mikä parantaa mahdollisuuksia perustason erikoissairaanhoitoon terveyskeskuksissa. Konsultoivien erikoislääkärien avulla voidaan tehostaa ongelmahaavojen hoitoa ja vähentää siten kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta. Helsingissä on vuodesta 2007 alkaen tehty aktiivista työtä kroonisten haavojen hoitoketjun kehittämiseksi. Kyseessä on koko haavanhoidon uudelleenjärjestely, ei pelkkä tehtävien siirto organisaatiosta toiseen. Täysin uudenlaisen toimintamallin avulla tavoitellaan kansainvälisesti tutkitun hoitoketjun hyötyjä myös meillä. Hoitoketjua uudistetaan Helsingin terveyskeskuksen ja HUS:n laaja-alaisena yhteistyönä. Tavoitteena on diagnostiikan ja hoidon aikaistaminen ja tehostaminen, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen kehittäminen sekä kokonaiskustannusten merkittävä alentaminen. Ennen kaikkea tavoitellaan hyötyjä potilaille, joiden kokemia terveyshaittoja sekä hoitokäyntien, laitoshoidon ja sairauslomien tarvetta pyritään uudistuksen avulla vähentämään. Ongelman kartoitus Helsingin asukasluku on noin , johon kaikki artikkelin tunnusluvut on suhteutettu. Epidemiologisten tutkimustulosten perusteella arvioidaan, että helsinkiläisistä noin on diabeetikkoja (1), joista noin 15 % ( ) saa elinaikanaan jalkahaavan (2). Diabetesta sairastavilla jalkahaavan vuosittain ilmaantuvuus on noin 2 %, joten joka vuosi yli 600 helsinkiläistä diabeetikkoa saa jalka haavan (2,3). Heistä 90 %:lla etiologisena tekijänä on neuropatia, 60 %:lla valtimokierron häiriö ja ongelmaa pahentaa usein infektio (4). Verenkiertoperäisten haavojen esiintyvyys vaihtelee huomattavasti, joten tarkkojen arvioiden tekeminen väestötasolla on vaikeata (5). Arviolta helsinkiläisellä on jonkinasteinen laskimovajaatoiminta ja heistä noin 5 000:lla laskimoperäinen säärihaava. Alaraajojen tukkivasta valtimotaudista aiheutuva kriittinen hapenpuute ja siitä johtuva kudostuho on noin 300:lla tai se kehittyy 600:lle (6). Painehaavojen esiintyvyys vaihtelee sairaala-aineistoissa muutamasta prosentista 22 %:iin (7,8). Luvut heijastavat merkittävää luokitteluongelmaa, sillä sekä neuropatia että iskemia altistavat painehaavalle (9,10). Helsingissä on kartoitettu haavojen esiintyvyyttä. Poikkileikkausselvityksissä vuodelta 2011 arvioitiin terveysasemilla ja kotihoidossa olevan jatkuvasti hoidossa noin haavapotilasta, joista osa paranee samalla kun 3119

2 Digitaalisella kuvakonsultaatiolla asiantuntija-arviot saadaan nopeasti. uusia potilaita tulee. Kaupunginsairaalan eri osastoilla oli yhden päivän poikkileikkausarviona noin 100 potilasta, joilla oli hoidettava haava. Potilasmäärä on hiljalleen kasvanut usean vuoden ajan. Pelkkään ICD-luokitukseen perustuvat haavadiagnoosit suodattivat hoidetuista haavoista vain murto-osan. HYKS:n plastiikkakirurgian ja verisuonikirurgian klinikoissa haavapotilaiden suhteellinen osuus on kasvanut vuosi vuodelta. Plastiikka kirurgian hoitovuorokausista haavapotilaiden osuus on nykyisin suurempi kuin kaikkien muiden potilasryhmien yhteensä. Plastiikkakirurgian haavapoliklinikalla on noin potilaskäyntiä vuodessa, verisuonikirurgian klinikassa noin sekä ihotautien klinikassa ja diabetesjalkavastaanotolla käyntiä kummassakin. Haavapotilaita hoidetaan HYKS:n muissakin yksiköissä, esimerkiksi tapaturmapoliklinikalla. Perinteisessä toimintamallissa kukin perusterveydenhuollon lääkäri ja hoitaja vastaa omista potilaistaan. Jos haava ei parane, niin erilaisia hoitoja kokeillaan ensin itse, ja jos sekään ei onnistu, tehdään potilaasta lähete kaupunginsairaalan tai HYKS:iin, jonne on joidenkin viikkojen tai kuukausien jono. Hoito pitkittyy ja haava kroonistuu helposti. Merkittävä osa haavoista päätyy lopulta erikoissairaanhoidon diagnostisiin tutkimuksiin tai kirurgisiin toimenpiteisiin, jopa amputaatioihin. Uusi hoitoketju Helsingin terveyskeskuksen ja HUS:n haavahoidon yhteistyömallia suunnitellut työryhmä jätti raporttinsa Helsingin kaupungille kesäkuussa 2011 (11). Nopea diagnoosi perusterveydenhuollossa Keskeistä uudessa hoitoketjussa on haavojen diagnosoinnin ja oikean hoidon käynnistämisen sekä ongelmahaavojen selvittämisen aikaistaminen. Yleisin syy haavojen kroonistumiseen on epäonnistunut diagnoosi ja siitä johtuneet väärät hoitomuodot (12). Haavojen hoidosta on hiljattain valmistunut useita hyviä suosituksia (12 17), jotka ovat olleet pohjana myös Helsingin uutta hoitoketjua suunniteltaessa. Haavanhoidon porrastus tehdään hoidon tarpeen eikä organisaation mukaan. Perustasolla terveysasemien lääkäri-hoitajatyöparit vastaavat haavanhoidosta ja kotihoito omien potilaidensa osalta. Kun kuka tahansa terveydenhuollon ammattilainen toteaa haavan, tulee hänen viipymättä tehdä vähintäänkin työdiagnoosi ja arvioida hoidon kiireellisyys. Ensikäynnillä tulee aloittaa paikallishoito ja estää haavan paheneminen (kuvio 1). Haavaa, joka ei parane kahdessa viikossa, kutsutaan ongelmahaavaksi. Jos diagnoosi tai hoidon valinta on epäselvä tai lääkäri-hoitajatyöparin osaaminen ei riitä, on kynnyksen haavakonsultaatioon oltava matala lääkärin lähetettä ei tarvita. Välittömän konsultaation ansiosta oikea hoito päästään aloittamaan nopeasti. Digitaalinen kuvaseuranta on välttämätön edellytys hoitoketjun tehokkaalle toiminnalle. Haavan kehitys ja hoidon tulos ovat helposti arvioitavissa digitaalisten valokuvien avulla. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tarjoaa parhaan keinon seurata hoidon tuloksellisuutta. Kuvat tallennetaan tietojärjestelmään (esimerkiksi PACS), joka on kaikkien haavanhoidon tasojen ja eri ammattiryhmien käytettävissä. Digitaalisen kuvakonsultaation avulla asiantuntijaarviot saadaan nopeasti ja kustannustehokkaasti eikä potilasta tarvitse vaivata vastaanotoille. Terveysasemille haavavastaanotot Kahdella terveysasemalla Helsingissä on tarkoitus käynnistää haavavastaanotto. Paikalla on aina arkipäivisin vähintään haavahoitaja. Hänellä on yhteys terveyskeskuksen lääkäriin, joka on perehtynyt haavojen hoitoon ja joka voi tarvittaessa tulla paikalle katsomaan potilasta. Lisäksi verisuonikirurgi tai plastiikkakirurgi työskentelee yhden päivän viikossa molemmilla haavavastaanotoilla, joilta on myös kuvakonsultaatioyhteys kirurgiin aina virka-aikana. Terveysasemien ja kotihoidon ensimmäinen eli alin konsultaatiotaso on suora yhteydenotto koulutettuun haavahoitajaan, jolta saadaan diagnoosin teon jälkeen nopeasti ohjeet haavan hoitoon. Potilastietojärjestelmän pikakonsultaatioviesti tai kuvakonsultaatio riittää usein. Tarvittaessa haavavastaanoton hoitajat tekevät myös konsultaatiokotikäyntejä. Diagnostiikan epäonnistuessa tai haavan paranemisen pitkittyessä potilasta ei panna jonoon konsultaatiota varten, vaan hän saa ajan haavavastaanoton lääkärille muutaman päivän sisälle. Haavavastaanoton toinen konsultaatiotaso (ajallisesti se voi olla ensimmäinenkin) on siis lääkärin diagnoosin varmistus. Diagnostii- 3120

3 tieteessä kuvio 1. Haavapotilaan hoitopolku Helsingissä. Haavavastaanottoon integroitu vuodeosastotoiminta konsultaatiomahdollisuuksineen oleellista erityisesti hyvän jatkohoidon toteuttamiseksi Terveysasemat 4 terveysasemaa, 26 vastaanottopistettä, 300 lääkäri-hoitajatyöparia Kotihoito 6 kotihoidon palvelualuetta, 22 lääkäriä, 141 terveydenhoitajaa, 84 sairaanhoitajaa, lähihoitajaa Diagnoosi/työdiagnoosi, kiireellisyyden arviointi, ennaltaehkäisevä hoito, paikallishoito Alueellinen haavavastaanotto Vastuulääkärit, haavahoitajat, jalkaterapeutit Diagnoosi, ennaltaehkäisevä hoito, paikallishoito, kiireellisyyden arviointi, iskemian poissulku (ABI vääristynyt %:lla diabeetikoista) Jalkautuva erikoissairaanhoidon konsultaatio Plastiikkakirurginen konsultaatio Verisuonikirurginen konsultaatio Infektiolääkärin konsultaatio Ihotautilääkärin konsultaatio Diabetologin konsultaatio Jatkohoito, osastohoidot Haavakeskus (Erikoissairaanhoito) Diabeetikon riskialtis jalka Kevennyshoidon tarpeen arviointi, omahoidon neuvonta Diabeetikon jalkahaava (pulssit tuntuvat, ei iskemian merkkejä) Septisesti infektoitunut haava (useimmiten diabeettinen) Laskimoperäinen haava Iso diabeettinen tai laskimoperäinen haava Painehaava Iskeeminen haava (pulssit eivät tunnu), akuutti iskemia ABI, haavanhoito ja kevennyshoito Paikallishoito, turvotuksen hoito, lääkinnällinen hoitosukka Kevennys, revisio, mobilisaatio viimeistään jos ei parane 1 2 kk:ssa viimeistään jos ei parane 1 2 kk:ssa viimeistään jos ei parane 1 2 kk:ssa Konsultaatio ja hoito Jatkohoito Konsultaatio ja hoito Konsultaatio ja hoito Kevennys, revisio, mobilisaatio Jatkohoito Hoidolle ei vastetta Erikoissairaanhoidon kirurgiseen päivystykseen Ongelmapotilaat Ongelmapotilaat Hoidolle ei vastetta Verisuonikirurgia (lähete 1 8 vrk), interventiot Haavakeskuksesta potilaat siirtyvät hoidon edistyessä takaisinpäin kohti lähettävää yksikköä Etiologialtaan epäselvä haava Perusselvitykset laboratoriokokeineen Konsultaatiot ja hoidon koordinointi Ihotautiklinikka (lähete 1 30 vrk), diagnoosin varmennus kasta vastaavat alussa erikoissairaanhoidon konsultit, mutta kokemuksen ja osaamisen karttuessa haavavastaanoton omat lääkärit. Kaupunginsairaalaan haavaosasto Helsingin terveyskeskuksen kaupunginsairaalassa on poikkileikkausselvityksen mukaan samanaikaisesti noin 100 potilasta, joiden haavoja hoidetaan. Kuitenkin vain osa heistä on osastohoidossa haavaongelmien takia ja useimmilla muun diagnoosin takia sairaalassa olevilla haava hoituisi avohoidossakin. Potilaat ovat jakautuneet monelle eri osastolle sekä akuutti- että pitkäaikaissairaalaan. Helsingissä Laakson sairaalassa on kokeiltu keskitettyä haavaosastoa, josta kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Osasto on haavahoidon erityisosaamisen yksikkö ja sillä on tärkeä rooli myös koulutuksessa. Haavojen osastohoidon keskittäminen edistää hoidon laatua ja parantaa konsultaatiojärjestelmää. Uudessa hoitoketjussa kaupunginsairaalan haavaosastolla on tarkoitus hoitaa ne potilaat, jotka eivät tarvitse vaativaa kirurgiaa. Lisäksi on suunniteltu, että terveyskeskuksen haavavastaanotoilla konsultoivat kirurgit toimivat konsultteina myös kaupunginsairaalan haavaosastolla yhtenä päivänä viikossa. 3121

4 Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Diabetesliiton lääkärineuvoston, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito -suositus Abbott CA, Carrington AL, Ashe H ym. The north-west diabetes foot care study: incidence of, and risk factors for, new diabetic foot ulceration in a communitybased patient cohort. Diabet Med 2002;19: Moss SE, Klein R, Klein B. The prevalence and incidence of lower extremity amputation in a diabetic population. Arch Intern Med 1992;152: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Diabetesliiton lääkärineuvoston, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Diabeetikon jalkaongelmat. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi. 5 Inter-society consensus for the management of peripheral arterial disease (TASC II). Eur J Vasc Endovasc Surg 2007;33:Suppl 1. 6 Lepäntalo M, Ahokas T, Heinänen T ym. Haavapotilaan hoitopolku HYKS:n sairaanhoitoalueella. Duodecim 2009;125: Pellinen A, Kekki P. Vuodeosastopotilaiden painehaavaumat Esiintyvyys ja henkilöstön käsitykset. Suom Lääkäril 1994;49: Franks PJ. The cost of pressure ulceration. EWMA J 2007;7: Eriksson E, Asko-Seljavaara S, Hietanen H, Seppälä A. Kroonisten haavojen esiintyvyys. Suom Lääkäril 1999; 54: Mäkelä A, Annanmäki L, Koivunen E ym. Krooniset haavat pääkaupunkiseudulla. Haava 2009;3: Ongelmainen haava hoitoprosessi- Työryhmäraportti Helsingin terveyskeskuksen ja HUS:n yhteistyömallin kehittämisestä Schaper NC, Andros G, Apelqvist J ym. International working group on diabetic foot. Specific guidelines for the diagnosis and treatment of peripheral arterial disease in a patient with diabetes and ulceration of the foot Diabetes Metab Res Rev 2012;28 Suppl 1: Krooninen alaraajahaava. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi. 14 Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus HYKS:iin haavakeskus Vaativaa erikoissairaanhoitoa ja laajaa kirurgista hoitoa tarvitsevat haavapotilaat hoidetaan HYKS:ssä, tällä hetkellä erityisesti plastiikka- ja verisuonikirurgian klinikoissa. Haavaketjun optimaalinen toiminta edellyttää hoidon keskittämistä myös HYKS:n sisällä. Tavoitteena onkin luoda vaativien haavojen keskitettyä hoitoa ja alan koulutusta varten erikoissairaanhoidon sisälle ns. haavakeskus, jossa edustettuna olisivat ainakin plastiikkakirurgia, verisuonikirurgia, ihotaudit, diabetologia ja infektiosairaudet (6). Erikoissairaanhoidon uusi rooli hoitoketjussa Uuden hoitoketjun ja terveyskeskuksen haavavastaanottojen ansiosta ongelmahaavojen määrän odotetaan pysyvän tulevaisuudessa kohtuullisena. Vaikeimmat tapaukset on tarkoitus lähettää ensisijaisesti HYKS:n haavakeskukseen, jonka konsultaation jälkeen potilas siirtyy joko kaupunginsairaalan haavaosastolle tai avosairaanhoitoon. Jälkiseuranta ja uusintakäynnit tapahtuvat pääosin perusterveydenhuollossa. Merkittävin muutos Helsingin nykyiseen toimintamalliin on se, että uudessa hoitoketjussa potilaat eivät ohjaudu akuutisti kaupunginsairaalan haavaosastolle käymättä ensin HYKS:n haavakeskuksessa tai ilman selkeää haavavastaanoton erikoislääkärikonsultaatioon perustuvaa hoitosuunnitelmaa. Näin vältytään myös hoitoketjun tehokkuutta haittaavista jonoista terveyskeskuksen haavaosastolle. Toiminnan optimoinnin näkökulmasta terveyskeskuksen haavaosastoja pitäisi olla vain yksi, tai maantieteellisesti ajatellen korkeintaan kaksi. Hoitoketjun joustavuuteen on syytä panostaa. Paras tulos saavutetaan nopeasti käynnistetyllä oikealla hoidolla, organisaatio on vain väline hoitoketjun toteuttamiseksi. Lisätehoa voitaisiin saada erikoissairaanhoidon, kaupunginsairaalan ja haavavastaanottojen toimintaa koordinoivan yhteyshoitajan avulla. Nykyinen haavapotilaiden jatkohoitomahdollisuuksien puute sitoo runsaasti erikoissairaanhoidon voimavaroja perushoivaan, mikä hidastaa toimintaa ja on lisäksi kallista. Porrastetun hoitoketjun odotetaan tehostavan jatkohoitoon pääsyä ja tuovan samalla merkittäviä kustannussäästöjä. Uuden toimintamallin käynnistämisessä hankalinta on ollut organisatorinen tarkastelu, mihin hoitoketjunäkökulma helposti häviää. Toistaiseksi Helsingin kaupunki ja HYKS eivät ole päässeet yksimielisyyteen toiminnan rahoitusjärjestelyistä. Tarvittavat voimavarat Haavavastaanottojen käynnistäminen edellyttää Helsingin terveyskeskuksen sisällä joitakin henkilöstöresurssisiirtoja. Toiminta vaatii erikoistumista tarvitaan vähintään kaksi haavanhoitoon erikoistunutta sairaanhoitajaa ja jalkaterapeuttia kummallekin vastaanotolle sekä haavanhoitoon paneutuva terveyskeskuslääkäri. Ihannetilanteessa haavaosasto olisi samassa paikassa kuin haavavastaanotto tietotaidon maksimoimiseksi ja koulutuksen sujuvoittamiseksi. Koulutus Oleellista on kouluttaa perushaavanhoitotyötä tekevät hoitajat tunnistamaan ongelmahaavat ja viipymättä konsultoimaan haavahoitajaa tai työparilääkäriä. Hoitajien koulutuksesta vastaavat Helsingin terveyskeskuksen ja HYKS:n auktorisoidut haavahoitajat sekä konsulttilääkärit. Helsingin kaupungin hoitajien koulutussuunnitelma on valmiina, kotihoidon henkilöstölle koulutus on jo käynnissä. Tavoitteena on yhtenäistää toiminta- ja hoitomallit hoitoketjun eri osissa. Suomessa haavanhoitokoulutus ei sisälly lääketieteen opintoihin siten kuin esimerkiksi Tanskassa (19). Helsingissä on alustavasti suunniteltu terveysasemien lääkäreille tutustumisjaksoja terveyskeskussairaalan haavaosastolle. Terveyskeskuslääkäreitä pystytään jatkossa kouluttamaan haavanhoitoketjun konsultaatiojärjestelmässä aivan uudella tavalla. Suunnitelmissa on tarjota heille mahdollisuus osallistua kolmen kuukauden ajan hoitoketjun toimintaan haavavastaanotolla, haavakeskuksessa ja haavaosastolla erityisesti konsultoivien plastiikkakirurgien, verisuonikirurgien ja ihotautilääkäreiden sekä auktorisoitujen haavahoitajien työparina. Tämän jälkeen terveysasemalleen palaava lääkäri omaa merkittävästi aiempaa paremmat taidot diagnosoida ja hoitaa haava potilaita. Hoitotarvikkeet Haavanhoidossa tarvitaan paljon hoitotarvikkeita. Hoidon aloituksen nopeus on paranemisen- 3122

5 tieteessä 16 Bakker K, Apelqvist J, Schaper NC. International working group on diabetic foot editorial board. Practical guidelines on the management and prevention of the diabetic foot Diabetes Metab Res Rev 2012;28 (Suppl 1): Setacci C, Ricco JB. Guidelines Committee Members. Management of critical limb ischaemia and diabetic foot. Clinical practice guidelines of the European society for vascular surgery. Eur J Vasc Endovasc Surg 2011 D;42 (Suppl 2):S Deneuville M, Perrouillet A. Survival and quality of life after arterial revascularization or major amputation for critical leg ischemia in Guadeloupe. Ann Vasc Surg 2006;20: Gottrup F. Trends in surgical wound healing. Scand J Surg 2008;97: Ragnarson Tennvall GR, Apelqvist J. Health-economic consequences of diabetic foot lesions. Clinical Infectious Diseases 2004;39:S Vowden K, Vowden P, Posnett J. The resource costs of wound care in Bradford and Airedale primary care trust in the UK. J Wound Care 2009;18: Hjort A, Gottrup F. Cost of wound treatment to increase significantly in Denmark over the next decade. J Wound Care 2010;19: Vikatmaa P, Juutilainen V, Kuukasjärvi P, Malmivaara A. Negative pressure wound therapy: a systematic review on effectiveness and safety. Eur J Vasc Endovasc Surg 2008;36: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. English summary > in english Development of a treatment chain for problematic chronic wounds in Helsinki targeted use of resources improves outcomes and is costeffective nusteen ja siten myös kustannusten hallinnan kannalta merkittävä asia. Helsingissä avohoidon potilas vastaa aluksi itse haavanhoitotuotteiden hankinnasta, mikä vaikeuttaa hoitoa, sillä potilaat pyrkivät käyttämään edullisia, usein teholtaan heikompia tuotteita. Terveyskeskus kustantaa hoitotarvikkeet vasta, kun haava on kroonistunut eli paras hoitoaika on sivuutettu. Eri yksiköissä käytetään hoitotarvikkeita varsin kirjavasti. Koko hoitoketjun yhteinen haavanhoitotuotteiden käyttöä kehittävä työryhmä tuo jatkossa kustannussäästöä, kun tarvikkeiden käyttö liitetään uusiin toimintamalleihin sekä yhtenäistetään niiden hankinta- ja jakoperusteet (6). Saavutettavissa olevat hyödyt Laadukkaita tutkimuksia haavanhoitoketjujen aiheuttamista kustannussäästöistä on vain vähän, mutta joidenkin ulkomaisten laskelmien perusteella voidaan tehdä suuntaa-antavia arvioita myös Helsingin osalta (20). Britanniassa puolen miljoonan asukkaan väestössä haavojen esiintyvyys oli 3,6 % ja vuosi kulut suhteessa Helsingin väestöpohjaan 15 milj. euroa (21). Tanskassa arvioitiin julkisella sektorilla hoidettavan haavaa vuodessa ja niiden kustannuksiksi Helsingin väestöön suhteutettuna 11 milj. euroa. Kustannusten arvioidaan kuitenkin yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä väestön vanhenemisen, elämäntapamuutosten ja diabeteksen räjähdysmäisen yleistymisen takia (22). Helsingin arvio 7 14 milj. euron vuosittaisista kokonaiskuluista vastaa siis kansainvälisiä laskelmia (6). Nyt Tanskassa käynnistetyn valtakunnallisen haavanhoitostrategian lasketaan säästävän 30 % kuluista seuraavan vuosikymmenen aikana. Jos strategiaa ei viipymättä toteuteta, menetetään kymmenen vuoden kuluessa noin 206 milj. euroa (22). Helsingin mittakaavassa tämä tarkoittaisi 23 milj. euron lisäkustannuksia vajaassa kymmenessä vuodessa. Siten myös taloudelliset näkökohdat puoltavat hoitoketjun toteuttamista viipymättä. Esimerkit yksittäisistä säästökeinoista on helpompi hahmottaa kuin haavanhoidon kokonaiskulujen muutokset. Kun ongelmahaava diagnosoidaan ja oikea hoito aloitetaan jo perusterveydenhuollossa, voidaan polikliinista toimintaa erikoissairaanhoidossa vähentää. Toimiva haavaketju vähentäisi vuosittain ainakin 500 plastiikkakirurgiaan, 200 verisuonikirurgiaan, 100 ihotauteihin ja 150 diabeettisen jalan hoitoon liittyvää poliklinikkakäyntiä erikoissairaanhoidosta (kuluina euroa). Ajoissa toteutettu ja järjestelmällinen haavanhoito säästää erikoissairaanhoidon osastohoitokustannuksia 1,1 2,2 milj. euroa. Arvio perustuu siihen, että potilaspaikkatarve vähenee 5 10:llä. Mm. alipaineimun käyttö on mahdollista kotihoidossa nykyistä aiemmin, jos kontrollit ja vaihtotoimenpiteet toteutetaan haavavastaanotoilla tai kotisairaanhoidossa (23). Vuodessa ainakin 30 potilasta voitaisiin hoitaa haava vastaanotoilla ja lyhentää siten heidän sairaalahoitoaan viikolla. Hoitopäivämaksuina tämä tarkoittaisi euron säästöä. Haavapotilaat ovat usein monisairaita, joten yhteistyö muun terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa on välttämätöntä apuvälineiden, sosiaalituen yms. järjestämiseksi. Hoidon vaikuttavuuden mittausta tulee kehittää, sillä nykyiset menetelmät eivät ole helposti saatavilla eivätkä ne ole luotettavia (6). Yksinkertainen toimintakyvyn arviointi on oleellista haavapotilaiden hoidon seurannassa (18). Pohdinta Tehokas ongelmahaavojen hoito estää potilaiden toimintakyvyn huononemisen ja tuo merkittäviä taloudellisia säästöjä. Väestön vanhetessa ja diabeteksen yleistyessä haavanhoitoketju on saatava viipymättä toimimaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset ovat panostaneet suunnitteluun ja toimintamalli on käyttöönottoa vaille valmis. Haasteita silti riittää. ICD-luokitteluun perustuva haavojen diagnostiikka ei toimi, sillä luokittelussa tyydytään useimmiten päädiagnoosiin ja haava jätetään kirjaamatta. Näin DRGmäärittelykin on epätarkkaa. Systemaattista, edes tärkeimmät haavat kattavaa koodistoa ei ole olemassa. Toimivan ja kattavan kirjausjärjestelmän luominen on vaikeaa, kun käytössä olevat työkalut eivät riitä. Ilman sitä hoidon vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi on mahdotonta. n 3123

6 Helsingin terveyskeskuksen ja HUS:n haavan hoidon yhteistyömallia suunnitellut työryhmä Helsingin terveyskeskuksen edustajat: Kari Korhonen, LKT, THM, johtava ylilääkäri, keskustan terveysasemat, pj Kaisa Nissinen-Paatsamala, johtava ylilääkäri, idän terveysasemat, varapj Nina Ahlblad-Mäkinen, TtM, ylihoitaja, keskustan terveysasemat, sihteeri Tuula Kauppinen, TtM, johtava ylihoitaja, terveysasemaosasto Merja Laurila, ylihoitaja, idän terveysasemat Gunilla Lindholm, sairaanhoitaja, auktorisoitu haavahoitaja, kotihoito, itä, pohjoinen, kaakko Marjo Varkki, sairaanhoitaja AMK, auktorisoitu haavahoitaja, kotihoito, etelä, länsi, lounas, keskinen Agata Linna, ts. osastonhoitaja, Viiskulman terveysasema Arja Myöhänen, osastonhoitaja, Herttoniemen terveysasema Päivi Waren, perushoitaja, Kontulan terveysasema Heli Piiroinen, henkilöstön edustaja, Oulunkylän terveysasema Marjo Palkeinen, jalkojenhoitaja, terveysasema Kaisa Halinen, LL, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, KAUSA HUS:n edustajat Mauri Lepäntalo, verisuonikirurgian professori HY, ylilääkäri HYKS Vesa Juutilainen, plastiikkakirurgi, HYKS Lizbeth Saine, sh, auktorisoitu haavahoitaja HYKS Tiina Pukki, sh, auktorisoitu haavahoitaja, HYKS Helsingin terveyskeskuksen taustatyöryhmä Aulikki Pitkänen, ylilääkäri, Viiskulman terveysasema Sari Isoniemelä, perushoitaja, Itäkeskuksen terveysasema Satu Raumavirta-Koivisto, ylilääkäri, Herttoniemen terveysasema Eeva Ketola, LT, johtajaylilääkäri, Helsingin kaupunginsairaala HUS:n taustatyöryhmä Erkki Tukiainen, plastiikkakirurgian professori, HY, ylilääkäri HYKS Timo Sane, dosentti, osastonylilääkäri, HYKS, endokrinologian klinikka Ahokas Terttuliisa, LL, erikoislääkäri, HYKS, iho- ja Allergiasairaala Kirsti Skogberg, LT, erikoislääkäri, HYKS, infektosairauksien klinikka Johanna Paronen, LT, erikoislääkäri, HYKS, endokrinologian klinikka Pirkka Vikatmaa, LT, erikoislääkäri, HYKS, verisuonikirurgian klinikka Hanneli Saarikoski, jalkaterapeutti, HYKS, endokrinologian klinikka Anita Mäkelä, sh, tutkimushoitaja, HYKS, verisuonikirurgian klinikka 3123a

7 tieteessä english summary Kari Korhonen Doctor of Medicine and Surgery, M.Sc. (Health Care), Chief of Health Care City of Helsinki Health Centre, Helsinki centre Health Stations Mauri Lepäntalo Professor of Vascular surgery, University of Helsinki Chief of the Department of Vascular Surgery, HUCH Development of a treatment chain for problematic chronic wounds in Helsinki targeted use of resources improves outcomes and is cost-effective Unorganized care of chronic wounds is expensive, but the real costs cannot be calculated from the current databases and information systems. Both ICD- and DRG-instruments are inaccurate. Based on international estimates total costs for treating any kind of wounds in Helsinki are 7-14 million euros per annum. Danish estimates indicate that 23 million euros could be saved during the next ten years with an optimal treatment chain. The most important savings can be achieved by early diagnosis and treatment, that is, within primary care. Good care is cost-effective, delayed care and a nonfunctioning treatment chain will waste money and resources. Specialization of medical and nursing staff in wound care will improve treatment outcomes. Wound clinics within primary care are of utmost importance. Additionally, integrating specialists in wound treatment from secondary care to allow timely consultations will streamline the treatment chain and make it possible for each patient to be treated in the most appropriate way and the most appropriate facility. Consequently, the need for secondary hospital care will decrease. There has been increasing activity in Helsinki since 2007 to reorganize the whole treatment chain, not just to transfer tasks from one unit to another, for the best of the patient, the community and the economy. 3123b

Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa. sairaala, plastiikkakirurgian klinikka

Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa. sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa Vesa Juutilainen, HYKS Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Endopäivät 2008 Terminologiaa V.A.C., Vacuum Assisted Closure NPWT, Negative Pressure

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

HAAVA2014. 16. 17.9.2014 Messukeskus, Helsinki 5. VUOSI, YLI 100 KOLLEGAASI!

HAAVA2014. 16. 17.9.2014 Messukeskus, Helsinki 5. VUOSI, YLI 100 KOLLEGAASI! HAAVA2014 16. 17.9.2014 Messukeskus, Helsinki 5. VUOSI, YLI 100 KOLLEGAASI! HERÄTYS HAAVAPOTILAS: NYT MOTIVOIDAAN OMATOIMISEEN HOITOON! 2014 teemat Krooniset haavat: mikrobiologia ja käytännön hoito! Mitä

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

ALUEELLINEN POTILASTIEDON VÄLITYSPALVELU

ALUEELLINEN POTILASTIEDON VÄLITYSPALVELU ALUEELLINEN POTILASTIEDON VÄLITYSPALVELU VÄLITTÄMISTÄ YLI RAJOJEN Kari Harno, FHIMSS LKT, Dosentti 26.5.1882 "Tämä haitta nykyisen luonnontieteen ja nykyisten keksintöjen avulla voidaan kuitenkin helposti

Lisätiedot

HAAVAN- HOITO 2012. 12. 13.9.2012 Helsingin Messukeskus. 94 % viime vuoden yli 100 osallistujasta oli tyytyväisiä tapahtumaan!

HAAVAN- HOITO 2012. 12. 13.9.2012 Helsingin Messukeskus. 94 % viime vuoden yli 100 osallistujasta oli tyytyväisiä tapahtumaan! HAAVAN- HOITO 2012 12. 13.9.2012 Helsingin Messukeskus 94 % viime vuoden yli 100 osallistujasta oli tyytyväisiä tapahtumaan! Järjestäjänä: Infektoituneen haavan uusimmat hoitokäytännöt 2012 TEEMAT Kirurgian

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Ihopalasiirteet säärihaavan hoidossa

Ihopalasiirteet säärihaavan hoidossa Alkuperäistutkimus HELI MAJAMAA JA ANU MUSTAKARI Ihopalasiirteet säärihaavan hoidossa Satakunnan keskussairaalassa ihopalojen siirtoa on käytetty säärihaavapotilaiden hoidossa jo 1970-luvulta lähtien.

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Haavanhoito potilaan kotona sairaalan ja kotisairaanhoidon yhteistyönä

Haavanhoito potilaan kotona sairaalan ja kotisairaanhoidon yhteistyönä Haavanhoito potilaan kotona sairaalan ja kotisairaanhoidon yhteistyönä Arviointiseloste 3/2012 Eva Kiura Päivi Reiman-Möttönen Marjukka Mäkelä eva.kiura@thl.fi Puh. 029 524 7239 Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik 19.3.2014

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik 19.3.2014 Virtuaaliklinikkaa 1.0 Madis Tiik 19.3.2014 Madis Tiik, MD, Phd Tartu University, medical doctor 1996 Nordic School of Public Health (Sweden) - Diploma in Public Health 2003 stonian Business School 2001-2003

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka Esityksen sisältö Riskiluokitus ja sen tekeminen Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä? Miten diabeetikon

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMI- NEN TOISEN ASTEEN KOULUTUK- SEEN

OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMI- NEN TOISEN ASTEEN KOULUTUK- SEEN OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMI- NEN TOISEN ASTEEN KOULUTUK- SEEN Jaana Kautto Ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämishanke Tammikuu 2013 Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Cases

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Cases Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Cases Markku S Nieminen HYKS Sydän- ja keuhkokeskus HUCS Hjärt- och lungcentrum Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

On arvioitu, että alaraajan haavaa sairastaa

On arvioitu, että alaraajan haavaa sairastaa Näin tutkin Ken Malanin Alaraajahaavat Laskimoveren takaisinvirtaus on alaraajahaavojen yleisin syy. Sen hoidossa verisuonikirurgialla on keskeinen rooli ja dermatologian osuutena ovat diagnosointi, haavan

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu

Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu 26.9.2012 Tarja Niemi, plastiikkakirurgi TYKS Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu Sidonnaisuudet Plastiikkakirurgian erikoislääkäri VSSHP Krooninen haava -hoitoreitin pj VSSHP Esityksen

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen

Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen Olli-Pekka Lehikoinen LL, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri HUS, Porvoon sairaala 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Sidonnaisuudet Luentopalkkio:

Lisätiedot

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä Johanna Krappe, FM, projektipäällikkö Turku, SOTETITE-päivät, 27.5.2013 emedic lyhyesti Neljä maata, kuusi partneria ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (14) Sisällys: 1. Ketjulähettijakso.

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Rintasyöpä. 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 JO 4. VUOSI! Järjestäjänä: Mediayhteistyössä: TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT?

Rintasyöpä. 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 JO 4. VUOSI! Järjestäjänä: Mediayhteistyössä: TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT? Rintasyöpä 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT? JO 4. VUOSI! 2014 TEEMAT: Tiedätkö tulevat uudet lääkehoidot? Kuule periytyvän rintasyövän geenitestauksesta ja neuvonnasta

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

Versio: 1/1 29.04.2013 Laatija: Eija Kantonen/ Pirjo Parviainen hyväksyjä: Hoitotarvikejakeluohje. Työryhmä. hoitotarvikkeiden vastuuhoitaja

Versio: 1/1 29.04.2013 Laatija: Eija Kantonen/ Pirjo Parviainen hyväksyjä: Hoitotarvikejakeluohje. Työryhmä. hoitotarvikkeiden vastuuhoitaja Versio: 1/1 29.04.2013 Laatija: Eija Kantonen/ Pirjo Parviainen hyväksyjä: Hoitotarvikejakeluohje Työryhmä Pirjo Parviainen Teija Lehtiranta Elisa Riski Milla Hänninen Eija Kantonen vs.hallintoylihoitaja

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot