Rajat ylittävä työmarkkinoiden lohkoutuminen: Tapaus Viro-Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rajat ylittävä työmarkkinoiden lohkoutuminen: Tapaus Viro-Suomi"

Transkriptio

1 Rajat ylittävä työmarkkinoiden lohkoutuminen: Tapaus Viro-Suomi Markku Sippola

2 Rajat ylittävä työmarkkinoiden lohkoutuminen: Tapaus Viro-Suomi Markku Sippola Itä-Suomen yliopisto ISSN

3 Johdanto, tavoitteet ja metodit Virolla on erityisasema suomalaisten silmissä, mikä juontaa juurensa historiallisesta kulttuuri- ja kielisukulaisuudesta. Maidemme rajat ylittävien tuotanto- ja työmarkkinoiden kehittyminen alkoi jo neuvostoajan lopulla, kun suomalaiset perustivat yhteisyrityksiä Viroon. 1 Viron itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1991 alkoi Neuvostoliiton aikana taloudellisesti jälkeenjääneen Viron ja länsimaiden välisen talouskasvun välimatkan umpeen kurominen. Viro on onnistunutkin tässä kohtuullisen hyvin: bruttokansantuote, suorat investoinnit ja palkat ovat kasvaneet Baltian maista eniten juuri Virossa. Suomi on ollut Ruotsin ohella Viroon eniten investoineita maita; samalla kun ruotsalaiset ovat kunnostautuneet investoinneilla Viron pankkisektoriin, suomalaiset ovat ostaneet ja perustaneet maahan teollisuus- ja rakennusyrityksiä. Vuonna 2012 Virossa toimi 1300 suomalaisomisteista (omistusosuus yli 50 prosenttia) yritystä; näiden liikevaihto oli 4,3 miljardia euroa ja ne työllistivät työntekijää vuonna 2011 (Holm 2013, 3). 3 Kommunistiajan traumat ovat vaikuttaneet Viron poliittiseen ilmastoon siten, että maassa ei ole löytynyt juuri vastustusta talouden shokkiterapiaksikin kutsutuille uusliberalistisessa hengessä tehdyille uudistuksille. Uudistukset pitivät sisällään Viron kruunun sitomisen Saksan markkaan, hintojen vapauttamisen, tukien leikkaamisen ja hallinnon määrän vähentämisen (Laar 2007). Maan yltiöliberaalin talouspolitiikan isän, kaksinkertaisen pääministerin Mart Laarin mukaan hallitus päätti rakentaa Viron tulevaisuuden radikaalien uudistusten, ei lainanoton, varaan ja suunta kohti vaurautta vaati vanhan, tehottoman ja keinotekoisesti tuetun taloudellisen toiminnan eliminointia ja markkinatalouden näkymättömän käden ottamista käyttöön (emt.). Viron taloudellinen kasvutarina osoittautuikin väliaikaisesti menestykseksi; se oli yksi Baltian tiikereistä - Latvian ja Liettuan ohella mallina muille kehittyville talouksille. Menestys sai Viron nykyisen pääministerin, Andrus Ansipin, lausumaan itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 2006: Kun katsomme Viron kansan ahkeruutta ja kekseliäisyyttä markkinatalouden hyvien puolien valjastamisessa oman hyvinvoinnin parantamisen vankkureiden eteen, minulla ei ole hetkenkään epäilystä, että Viro saavuttaa päämääränsä päästä Euroopan viiden [taloudellisesti] voimakkaimman kansan joukkoon (Postimees ). Vain muutaman vuoden päästä tästä lausunnosta, vuosien finanssikriisin aikana, Viron työttömyys kasvoi ja kansantalous syöksyi pahiten koko Euroopassa yhdessä Latvian ja Liettuan talouksien kanssa (Vaughan-Whitehead 2011, 3-5). Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna Viron ostovoimalla ja valuuttakurssierolla vakioitu bruttokansantuote per asukas ei ole muuttunut lainkaan EU-keskiarvoon tai Suomeen verrattuna 2000-luvun alun kovan kasvun jälkeen (taulukko 1). Keskivertopalkansaajien bruttopalkkojen ero on pysynyt suurena. Kun Suomen ja Viron keskipalkkojen ero oli vuonna 2005 viisinkertainen, se on tänä päivänä edelleen lähes nelinkertainen. Virolaisen keskivertotyöläisen rahakukkaroa verottaa lisäksi Suomeen ja muuhun EU:hun verrattuna kaksinkertainen hintojen kasvuvauhti. 1 Tällaisia olivat esimerkiksi Metsä-Serlan pehmopaperitehdashanke Tallinnaan sekä Valion ja Estrypbromin kalapuikkotehdashanke vuonna 1988 (CEMAT 2005, 11-12). Viron dilemma piilee vapaata markkinataloutta koros-

4 Taulukko 1 Ostovoimastandardoitu BKT, työttömyysaste, kuluttajahintaindeksi ja keskimääräinen bruttokuukausipalkka EU-maissa keskimäärin, Virossa ja Suomessa Lähde: Eurostat (ostovoimastandardin mukainen BKT, työttömyysaste ja kuluttajahintaindeksi), Viron ja Suomen tilastokeskukset (keskim. brutto-kk-palkka) Työttömyys lisääntyi Virossa radikaalisti finanssikriisin jälkeisinä vuosina (taulukko 1). Vaikka se on nyt vakiintunut EU-maiden keskiarvon tuntumaan, se on silti selvästi Suomea korkeampi. Lisäksi yli vuoden kestävä pitkäaikaistyöttömyys on yksi korkeimmista EU-jäsenmaissa eli häntäpäästä heti Kreikan, Irlannin, Latvian, Liettuan, Espanjan ja Slovakian jälkeen; se oli vuonna 2011 seitsemän prosenttia aktiivisesta väestöstä (Euroopan komissio 2012, 23). Toisaalta virolaisten mahdollisuus elää Virossa ja samanaikaisesti työskennellä Suomessa alentaa Viron työttömyysprosenttia. Viron sosiaaliministeriön tietojen mukaan vuonna 2011 näitä pendelöijiä oli ; ilman tällaista purkautumistietä ja Viroon luotuja vastaavia työpaikkoja maan työttömyysaste olisi ministeriön mukaan ollut kyseisenä vuonna 15,6 prosenttia 12,5 prosentin sijaan. Viron ja Suomen työmarkkinoiden integroituminen maiden välisen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kautta ei siis välttämättä johda työehtojen yhdenmukaistumiseen maiden välillä vaan kohtalaisen pysyvään olotilaan, jossa Viron toimii työvoiman reservinä Suomen rakennussektorille ja muulle palvelutyölle suomalaisten pitäessä vakituisemmat, paremmin palkatut ydintyöpaikat. Institutionaaliset toimijat EU, kansallinen taso, paikallistaso asettavat raamit yritysten ja henkilöiden strategioille. Ylikansallisia alihankkijoita käyttävät työnantajat pystyvät luomaan työmarkkinasääntelyn ulkopuolella olevia poikkeustiloja tai -alueita, joiden sisällä työntekijöiden lailliset oikeudet ja työmahdollisuudet vaihtelevat kansallisuuden tai etnisen taustan mukaan (Agamben 1998; Ong 2006). Äärimmilleen vietynä poikkeusalueet ovat uusliberalismin saarekkeita, joille poikkeuksellisten olosuhteiden turvin muodostuvat etnisin perustein määräytyvät työmarkkinat (Ong 2006). Voidaan aiheellisesti kysyä, onko edes koordinoidun markkinatalouden perusperiaatteita vastaava työmarkkinajärjestelmä niin immuuni ulkoisille vaikutteille, ettei se salli sisäänsä ilmaantuneita poikkeusalueita. 3 Suomen ja Viron väliset taloudelliset ja yhteiskunnalliset erot ovat siis säilyneet huolimatta talouksien ja työmarkkinoiden lisääntyneestä yhtenäistymisestä. Myös työmarkkinoiden väliset erot ovat olleet suhteellisen pysyvät. Tämä tutkimus etsii syitä työmarkkinoiden lohkoutumiselle institutionaalisten syiden lisäksi talouden ja työmarkkinoiden toimijoiden, yritysten ja työntekijöiden, eriarvoisuutta lisäävästä toimintalogiikasta. Tässä pyrkimyksessä se hyödyntää kahden tapaustutkimuksen (sekä Virossa että Suomessa suoritetun) tapaustutkimuksen aineistoa. Pääasiallinen menetelmä on haastattelu, ja jonkin verran on tehty myös mediaseurantaa. Tapaustutkimuksen aineistona on virolaisissa 2 Kun asukasta kohden laskettua BKT:ta vertaillaan ostovoimastandardin avulla, saadaan yleiskuva eri puolella EU:ta vallitsevasta elintasosta. Ostovoimastandardiksi kutsutaan yhteistä nimellisvaluuttaa. 3 Ns. koordinoiduissa markkinatalouksissa koulutusjärjestelmä tukee ammattiin valmistumista, työelämäsuhteet ovat säänneltyjä ja yhtiöiden hallinto suosii pitkän tähtäimen investointeja (Julkunen 2008, 16).

5 tehtaissa sekä Suomessa tehdyt haastattelut täydennettynä uudemmalla tilasto- ja mediaseuranta-aineistolla. Yhteensä haastatteluja oli 51, joista 25 Virossa ja 26 Suomessa. Taulukko 2 Perustiedot tapausyrityksistä Virossa (yritysten nimet muutettu) 5 Otokseen on valittu yksi norjalainen, yksi ruotsalainen, yksi suomalainen ja yksi tanskalainen tehdas. Otokseen on valikoitunut erilaisia teollisuussektoreita ja yrityksiä, joilla on erilainen markkinaorientaatio. Erimerkiksi metalliyrityksen tuotanto menee globaaleille markkinoille ja vaatetusyrityksen tuotanto massamarkkinoille. Horisontaaleilla yrityksillä on useita eri tuotantolaitoksia, vertikaalia tuotantoa harjoittavilla vain yksi. Vertikaaleille yritysrakenteille on ominaista, että koko tuotanto on siirrytty halvemman työvoiman maahan, joten Virossa sijaitseva tuotantoyksikkö vastaa suurta osaa koko (yleensä työvoimavaltaisen) yrityksen työntekijämäärästä. Taulukko 3 Olkiluoto 3 tapaustutkimuksen aineistolajit Suomalaista rakennusalaa koskeva tapaustutkimus koski lähinnä yhtä rakennustyömaata. Analyysissa on myös arvioitu Suomen rakennusalaa kokonaisuutena työmarkkinoiden lohkoutumisen näkökulmasta. Teimme yhdessä Democracy in Global Governance projektin tutkimusjohtaja Nathan Lillien kanssa systemaattisen haastatteluotoksen Olkiluoto 3 ydinvoimalatyömaan pääurakoitsijan (Areva-Siemens), urakoitsijoiden ja urakointiin osallistumattomien yritysten sekä työnantajaliiton, ammattiliittojen ja työvoimaviranomaisten keskuudesta. Sanomalehtiartikkelit ja TV-ohjelmat olivat tärkeä osa aineistoa. Vain Helsingin Sanomien digitaalisessa muodossa olevaan arkiston ( ) sekä Rakentaja-lehden arkiston osalta on suoritettu systemaattinen artikkelihaku Olkiluodon ydinvoimalaitostyömaahan liittyvin hakusanoin. Ajankohtainen kakkonen valikoitui taas YLE:n Areenalta tehdyn haun perusteella. Sanomalehtiartikkelit ja TV-ohjelmat tuovat oman näkökulmansa tutkittavaan aiheeseen, ja niiden positio ei aina ole selvä. Vaikka toimittaja on näissä aineistotyypeissä valikoinut itse haastateltavansa ja tehnyt poimintoja eri toimijoiden selonteoista mielensä mukaan, olen kuitenkin käsitellyt näitä poimintoja aineiston osina.

6 Segmentaatioteoria teoreettisena viitekehyksenä Karkeasti jaoteltuna työmarkkinoiden lohkoutumista voidaan tarkastella kahden teoriakoulukunnan valossa: uusklassisen työmarkkinateorian ja segmentaatioteorian valossa. Uusklassisen työmarkkinateorian taustalla on oletus, jonka mukaan yritykset ja työntekijät pyrkivät maksimoimaan oman hyötynsä, mikä johtaa pitkällä aikavälillä työmarkkinoiden tasapainoon (Nätti 1989, 134). Segmentaatioteoreetikot näkevät puolestaan työmarkkinoilla vallitsevan lähes pysyvän epätasa-arvon johtuvan ammattitaito-, alakohtaisista tai muusta työmarkkinoita osittavista eroista, jotka estävät työmarkkinalohkojen välistä liikkuvuutta (emt.). 6 Työmarkkinoiden lohkoutumiseen vaikuttavat työntekijöiden ja yritysten strategiat sekä institutionaalinen toimintaympäristö. Institutionaalisen toimintaympäristön puitteissa tapahtuva työvoiman tarjonta on eriytynyt esimerkiksi sukupuolen, ammattitaidon, iän, sosiaaliluokan tai etnisyyden perusteella. Yritykset käyttävät hyväkseen näitä rakenteellisia jakoja työvoiman allokaatiossa ja palkkaamisessa; koska työvoiman eriytyminen on jo sisäänrakennettu yhteiskunnallisiin rakenteisiin, työnantajat saavat eri työntekijäryhmien erilaisen kohtelun näyttämään yhteiskunnallisesti hyväksyttävämmältä (Nätti 1989, 135). Kenties klassisin yrityksen sisäisten työmarkkinoiden lohkoutumisen kuvaus on Doeringerin ja Pioren (1971) Internal Labor Markets and Manapower Analysis. Heidän mukaansa työntekijät jakautuvat enemmän tai vähemmän etuoikeutettuihin kategorioihin yrityksen sisällä osaamisen perusteella, mutta myös sukupuolen ja etnisen taustan mukaan. Ytimessä olevat, usein valkoihoiset, korkeammin koulutetut miehet, nauttivat paremmista työehdoista ja olosuhteista sekä varmemmasta työllisyydestä. Yhtä lailla naiset, etnisten vähemmistöjen edustajat ja heikommin koulutetut työntekijät sijoittuvat taas heikommin palkattuihin ja epävarmempiin reunatyöpaikkoihin. Neuvostoajan teollisuustuotanto perustui vahvasti jakoon ydin- ja reunatyövoiman välillä. Työpaikoilla tehtiin ero ansioituneisiin (kadrovye) ja reservityöläisiin (Schwartz 2004). Ansioituneet työntekijät saattoivat käydä epävirallisia neuvotteluja palkasta ja työpanoksesta, reservityöläisten enemmän suorittavan työn tahtia saatettiin taas kiristää yksipuolisella johtajan päätöksellä. Voidaan esittää hypoteesi, että Viroon tai muihin jälkisosialistisiin maihin tytäryhtiön perustaneet pohjoismaiset yritykset hyödyntävät tätä sosialistisen työprosessin ominaisuutta yrityksen sisäisten työmarkkinoiden lohkoutumiseen. Analyysi Analyysi on tehty käyttämällä teoreettisen viitekehyksen määrittelemää työmarkkinoiden lohkoutumisen kolmijakoa: institutionaalista toimintaympäristöä, yritysten strategioita sekä työntekijöiden elämästrategioita. Konkreettisemmin ilmaistuna analysoin kolmen erillistutkimuksen, 1) Suomen rakennussektorin ja Olkiluoto 3 rakennustyömaan, 2) Virossa toimivien pohjoismaisten yritysten sekä 3) virolaisten työperäisten maahanmuuttajien, kautta Suomen ja Viron yhtenevien työmarkkinoiden lohkoutumista. 1) Institutionaalisen toimintaympäristön vaikutus lohkoutumiseen: Työntekijöiden asema rakennusalan työprosessissa Suomen institutionaalinen toimintaympäristö siis ne säännöt ja käytännöt, joiden puitteissa yksittäiset toimijat toimivat on osa laajempaa Euroopan Unionin laajuista toimintaympäristöä. Tämän integraation taustana ovat entistä enemmän yhtenevä lainsäädäntö sekä pääoman, palveluiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n sisällä. Nämä vapaudet ovat yksi askel pyrkimyksessä pääoman, tavaran ja työvoiman markkinoiden tekemisessä joustavammiksi globaalin kilpailun paineissa. Vaikka pyrkimys näyttää olevan päinvastainen kuin Kiinan vapaakauppa-alueisiinsa (Hong Kong ja Macao) tarkoituksellisesti kohdistamissa vyöhykkeistämisteknologioissa (zoning technologies), käytännössä markkinoiden vapauttamisella on sekä EU:n että Kiinan tapauksissa sama vaikutus eli eri ihmisryhmien välillä vaihteleva itsemääräämisoikeus (variegated sovereignty, ks. Ong 2006). Myös vaikutussuunta ja mekanismi on sama: korkealla tasolla (EU:n komissio, Kiinan johto) tehdyt poliittiset päätökset vaikuttavat väestöryhmien itsemääräämisoikeuteen kaupan, teollisuuspolitiikan ja tietotaidon keskinäisen vaihdon mekanismien kautta (Ong 2006, 98).

7 Lähinnä rakennusalalle sijoittuvat lähetetyt työntekijät ovat valtaosaltaan virolaisia, ja heidän lukumääränsä kasvaa jatkuvasti. Elokuussa 2013 verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulff kertoi, että tähän mennessä reilut ulkomaalaista rakennusalan työntekijää on hakenut itselleen veronumeron (Yle Uutiset ). 4 Määrä oli yli kaksinkertainen aiempaan arvioon verrattuna (emt.). Virolaiset, erityisesti lähetetyt, työntekijät uhkaavat sijoittua yhä yhdentyvillä virolais-suomalaisilla työmarkkinoilla kakkosluokkaan. Mutta Virosta Suomeen lähetetyn työvoiman tapauksessa virolainen osapuoli ei ole lähtökohtaisesti edes kiinnostunut virolaisten ongelmista. He eivät ole myöskään kiinnostuneita yhteistyöstä Suomen vero- tai työsuojeluviranomaisten kanssa. 5 Suomen verohallinnon johtaja Janne Marttisen mukaan verohallinnon tekemistä virka-apupyynnöistä prosenttia lähtee Viroon (Talouselämä 26/2011). Vaikka Suomen työsuojeluviranomainen puuttuu virolaisten urakoitsijoiden työsyrjintään, maksamattomiin palkkoihin tai Suomen-edustajan nimeämättä jättämiseen, sekä jättää asiaa koskevan tutkintapyynnön Viron poliisille, jälkimmäinen ei suostu kuulustelemaan Virossa olevaa työnantajaa (TSP4). Syynä on se, että Virossa kyseiset teot eivät ole työrikoksesta rangaistavia kuten Suomessa. Käytännössä Suomen työsuojelupiirillä ei ole siten riittäviä keinoja puuttua virolaisen työvoiman käyttöä koskeviin epäkohtiin. 7 Virolaisia rakennusmiehiä työllistää Suomessa yleensä Viroon rekisteröity virolainen tai suomalaisomisteinen pieni tai keskisuuri yritys. Vaikka Eurajoen Olkiluotoon valmistuvan ydinvoimalan työmaa onkin pääosin muiden kuin virolaisten yritysten toimintakenttänä, toiminnan logiikka on samanlainen: pyrkimys poikkeusalueen luomiseen koordinoidun markkinatalouden sisälle. Työmaan työntekijöistä, joita vuoden 2008 elokuussa oli 3400 (Helsingin Sanomat ), noin kolmannes oli suomalaisia, kolmannes puolalaisia ja kolmannes muita kansallisuuksia, lähinnä ranskalaisia ja saksalaisia. Mukana oli 1500 urakoitsijaa 28 eri maasta (Frankfurter Allgemeine Zeitung, ). 6 Urakoiden kotimaisuusaste on laskenut jatkuvasti projektin edetessä. Suomalaiset rakennusurakoitsijat suhtautuivat nuivasti Olkiluodossa tarjolla olleisiin työmahdollisuuksiin, koska konsortion asettamat urakkahinnat eivät vastanneet niille asetettuja korkeita teknisiä vaatimuksia (RT1, RT2). Erään suuren suomalaisen rakennusyhtiön henkilöstöjohtaja arvioi, että konsortio oli jo lähtökohtaisesti aikonut tuoda työmaalle omat työntekijänsä ja alihankkijansa (RAK2). Pääurakoitsijat ovat yleensä selvillä alihankkijoiden urakkatarjouksiin sisältyvistä palkkamenoista, ja jos tarjous on tietyn tason alapuolella, alihankkijan palkkataso ei voi mitenkään täyttää suomalaisia työmarkkinaehtoja (RAK2, RL1). Konsortio valitsi aliurakoitsijat pikemminkin matalien kustannusten kuin kokemuksen ja teknisen osaamisen perusteella (STUK 2006). Olkiluodon rakennustyömaan työntekijöiden etujärjestöinä ovat olleet pääasiassa Rakennusliitto, Metallityöväen liitto ja Sähköliitto. Selkeä enemmistö Olkiluodon työväestä on ollut järjestäytymättömiä. Olkiluodon ydinvoimalaitostyömaan järjestäytymisaste oli 30 prosentin vaiheilla vuonna 2007 (RL10), ja puolalaisten rakennustyömiehien osalta korkeintaan 10 prosenttia (RL7, RL8). Ammattiliitot ovat kohdanneet tuntemattomia yrityksiä, jotka palkkaavat järjestäytymätöntä, liikkuvaa työvoimaa; näillä ei ole usein aikaisempaa kokemusta ammattiliitoista. Rakennusliiton luottamusmiesverkoston toimintaa on rajoittanut se, että työmaan rakenne on hierarkkisempi ja jäykempi kuin yleensä suomalaisilla työmailla (RL7, RL8). Olkiluoto 3:n alihankkijoilla ja työntekijöillä on ollut myös sopimukseen kirjattu vaitiolovelvollisuus kaikissa projektiin liittyvissä asioissa (aliurakoitsijoiden haastattelut). Koordinoidun talouden toimijat pyrkivät saamaan Areva-Siemensin noudattamaan paikallisia normeja. Silti Rakennusliitossakin saatettiin vedota ulkomaalaisen urakoitsijan vähäiseen tietämykseen suomalaisista työmarkkinakäytännöistä (RL3a). Areva ja Siemens ovat ydinvoimalaitostoimittajia eivätkä rakennusyrityksiä, joilla olisi aikeita jäädä pysyvästi Suomeen. Tämä tekee niistä ulkopuolisia ja niiden toiminnasta poikkeuksellista ja antaa niille luvan rajata toimintansa suomalaisen työmarkkinamallin ulkopuolelle, missä niiden ei tarvitse välittää koordinoidun markkinatalouden portinvartijoista. Markkina- 4 Veronumero tuli pakolliseksi jokaiselle suurelle työmaalle maaliskuun 2013 alussa. 5 Viron vero- ja tullihallituksen tiedottaja Anne Osvetin mukaan virolaisten vero-ongelmat Suomessa eivät kiinnosta vero- ja tullihallitusta, eivätkä he myöskään halua antaa haastatteluja tai tietoja suomalaiselle talouslehdelle (Talouselämä 26/2011). 6 Olkiluoto 3 ydinvoimalaitostyömaa lähti käyntiin vuonna 2004 eikä sen lopullista valmistumisaikataulua vieläkään tiedetä.

8 liberalistinen pyrkimys poikkeamiin (ks. esim. Ong 2006) esiintyy näin koordinoidunkin talouden sisällä. 2) Yritysten vaikutus lohkoutumiseen: Pohjoismaiset yritykset Virossa Olen käyttänyt Viron teollisuusyritysten työvoimastrategian analyysissa kaksijakoista lähestymistapaa eli olen jakanut strategiat joko matalaa kehitystietä (low road) tai korkeaa kehitystietä (high road) myötäileväksi riippuen siitä, mihin suuntaan työntekijän asema on kehittynyt tehtaassa. Yksinkertaistaen on olemassa vain joko alempi tai ylempi kehitystie yrityksen kilpailussa menestymiseen yritys voi kilpailla joko matalilla kustannuksilla tai laadulla (Hyman 2004, 414). 8 Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pohjoismaalaistyyppistä vastuullista autonomiaa ei esiintynyt neljässä tutkitussa tehtaassa. Virolainen työvoima on aika puhtaasti alistettu suoraan kontrolliin. Vaikka työnantajan suoraa kontrollia ja työntekijöiden vähäistä osallistumista oli ennalta odotettavissa tekstiilitehtaissa, yllättävää oli, että tämä asetelma koski niin kemian-, konepaja- ja elintarviketeollisuuttakin. Elintarvikealan tehtaassa (Natural Drink) keskimääräinen viikoittainen työaika oli jopa lähes 60-tuntinen, ja työntekijät valittelivat kaikenlaisista työnantajan palkkaamista vakoojista, jotka mittaavat työaikaa. Siellä työnantaja on mitä ilmeisimmin onnistunut vakiinnuttamaan normin, jonka avulla tämä sai työntekijät tekemään ylimääräisiä tunteja paremman palkan toivossa. Tehtaissa oli pääsääntönä, että pohjoismaalaista yhteistoimintaa työntekijöiden ja johdon välillä ei esiintynyt. Poikkeuksena oli konepaja (Water Vehicle), joissa on neuvostoajalta periytyvä työn organisaatio ja ammattiliitto. Tässä tehtaassa käytiin Pohjoismaille tyypillisiä työehtosopimusneuvotteluja. Kyseessä ei ollut kuitenkaan pohjoismaisen työn organisaation ja työmarkkinamallin siirto Viroon. Pohjoismainen teollisuusyrittäjä ei pyrkinyt tässä suhteessa luomaan omia käytäntöjä vaan otti paikalliset normit annettuina. Investoinnin motiivin mukaan tarkasteltuna pieniä eroja esiintyi. Tehokkuusorientoituneessa tekstiiliteollisuudessa työehdoista sopiminen ammattiliiton kanssa ei ollut työnantajan intresseissä. Myös pohjoismaista työn organisaatiota eniten muistuttavassa tehtaassa, Water Vehicle:ssa, palkkaneuvotteluilla pyrittiin lähinnä kehittämään eriarvoisuutta tehtaan sisällä. Johto hyödynsi näin neuvostoajallekin tyypillistä työvoiman segmentaatiota (Schwartz 2004). Investointimotiivien ja tytäryhtiön roolin tarkastelusta paljastui, että pohjoismainen työnantaja on valinnut Virossa sijaitsevissa tuotantoyksiköissä pääasiassa matalan kehitystien. Tämä näkyy sekä investoinnin asteessa tuotantoprosessiin että panostuksessa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn; molemmat ovat varsin heikolla tasolla. Voidaan siis päätellä, että pääoman liikkumisen vapautuminen Pohjoismaiden ja Viron välillä vuodesta 2004, kun Baltian maat liittyivät Euroopan Unioniin, ei ole sanottavasti parantanut virolaisen työvoiman asemaa pohjoismaisessa tuotantoprosessissa. Kun ajattelemme työntekijöiden kollektiivista asemaa yhtenä maantieteellisesti jakautuneen tuotantoprosessin osana, on otettava kuitenkin huomioon tuotannon tyyppi ja tuotteen ominaisuudet kansainvälisessä kilpailussa. Kun asetamme rinnakkain vaatetus-, elintarvike-, kemian-, ja metallialan tuotteet ja niitä vastaavat työprosessit, huomaamme, että työnantajan perimmäisenä motiivina ei ole niinkään heikentää työntekijän asemaa kokonaisuutena vaan vastata epäsäännölliseen ja epävakaaseen tuotteen kysyntään. Toisin sanoen matalan kehitystien sanelee maantieteellisesti hajautettujen arvoketjujen eriarvoistava tendenssi. Arvon aleneminen tapahtuu maantieteellisesti hajautetun tuotantoprosessin reuna-alueella, jossa määrällinen jousto yhdistyy yksitoikkoiseen ja standardoituun työprosessiin (Gough 1996). Toisin sanoen työvoimavaltainen tuotanto on sijoitettu niille alueille, joilla palkat ovat alhaisia ja työvoima luotettavaa ja sitoutunutta, kuten Eliasson ja Johansson (1994, 102) havaitsivat tarkastellessaan ruotsalaisten yritysten Itä-Euroopan investointeja. 3) Työntekijöiden vaikutus lohkoutumiseen: virolaisten työperäinen maastamuutto Institutionaaliset rakenteet asettavat raamit myös yksiöiden työperäiselle maahanmuutolle. Työntekijöiden tai perheiden kannalta epäedullisempi maa saattaa maapalloistumisen aikakaudella menettää asiakkaitaan eli kansalaisia eduiltaan parempaan naapurimaahan (Hirschman 1970, 51; Sippola 2013). Virossa opiskelijat ovat tyytyväisiä elämäänsä, mutta ansiotyössä tai eläkkeellä olevat eivät ole sitä; Suomessa ja Ruotsissa taas kaikki edellä mainitut ryhmät ovat

9 tyytyväisiä elämäänsä (Realo & Dobewall 2011, 90). Työperäisen maastamuuton analyysi antaa mietiskelyn aihetta virolaisille poliitikoille siinä, että potentiaalisten maasta muuttajien määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuodesta 2006 vuoteen 2010 (3,9 prosentista 8,5 prosenttiin työikäisestä väestöstä) (Veidemann 2010). Kritiikin kärki osuu maassa harjoitettuun sosiaalipolitiikkaan. Voimakas poismuutto keskisen ja itäisen Euroopan maista liittyy näiden maiden heikkoon sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä työmarkkinoiden sisäisiin ongelmiin (Kurekova 2011). Viron ja muiden Baltian maiden euromääräiset sosiaalimenot vastaavatkin vain puolta Unkarin ja Tshekin sosiaalimenoista ja vain kolmasosaa Slovakian menoista (emt.). 9 Uusliberalistinen malli yhdistettynä jälkikommunistisiin periaatteisiin on johtanut Baltian maissa kasvaneeseen köyhyysriskiin nuorten, heikommin koulutettujen ja osa-aikatyöntekijöiden keskuudessa (Toots & Bachmann 2010). Vuodelta 2007 tehty maastamuuttoa käsittelevä tutkimus osoittaa, että juuri nuoret (15-34 vuotiaat) ja vähemmän koulutetut miehet ovat alttiimpia muuttamaan pois Virosta (Randveer & Rõõm 2009). Tarton yliopiston yhteiskuntamaantieteen professori Rein Ahaksen mukaan suurimmalla osalla Viron heikommin koulutetusta väestönosasta ei ole muuta mahdollisuutta kuin Suomessa työskentely (Ahas 2012). Tällainen viimeisen mahdollisuuden työllistyminen on omiaan lisäämään vertikaalisia, kartanonherra-alustalainen tyyppisiä työperäisen maahanmuuton suhteita vastakohtana horisontaalisille suhteille, jotka perustuvat työntekijän mahdollisuudelle valita työpaikkansa (emt.). Venäläisen työvoiman asema Viron työmarkkinoilla näyttää edelleen heikolta, ja erityisen heikossa asemassa ovat ns. muukalaispassin haltijat. 7 Tällä seikalla voi olla vaikutuksia siihen, minkä kansallisuuden omaavia työntekijöitä suuntautuu Suomen työmarkkinoille ja millä ehdoilla he ovat valmiita tekemään työtä. Alemman tason koulutuksen omaavat sekä viron venäläiset kuuluvat riskiryhmään, josta on kaikkein vaikeinta työllistyä (Meriküll 2011). Työttömyys koetteleekin pahiten vironvenäläisten asuttamaa Koillis-Viroa samalla, kun maan sisäinen liikkuvuus on heikkoa (emt.). Yritykset ovat kohdentaneet sopeuttamiskeinoja (työpaikkojen ja palkkojen leikkauksia) erityisesti miehiin ja venäjää äidinkielenään puhuviin työvoiman lohkoihin (Masso & Krillo 2011). Niinpä voidaan olettaa, että äidinkielenään venäjää puhuvien miesten tai korkeasti koulutettujen nuorten todennäköinen työnhaun suunta on Suomi. Suomalais-virolaiset työmarkkinat sisältävät näin ollen monta eri segmenttiä. Ydintyövoimaan kuuluvat karkeasti ottaen vakituisissa työsuhteissa olevat Suomen kansalaiset. Virolaiset ei-lähetetyt työntekijät voivat onnistua pääsemään tähän lohkoon. Lähetettyjä työntekijöitä (jollaisia virolaiset työntekijät tyypillisesti ovat Suomessa) taas kohdellaan yleensä reunatyöpaikkojen ehdoilla, jopa samoin standardein kuin Virosta paikan päältä palkatulla työvoimalla. Maidemme välisten yhteisten työmarkkinoiden tertiäärilohkoon kuuluvat puolestaan venäläiset, erityisesti muukalaispassin omaavat työntekijät. Johtopäätökset Tämä tutkimus etsi syitä suomalais-virolaisten työmarkkinoiden lohkoutumiselle institutionaalisten tekijöiden lisäksi talouden ja työmarkkinoiden toimijoiden, yritysten ja työntekijöiden, eriarvoisuutta lisäävästä toimintalogiikasta. Tutkimuksen kimmokkeena oli havainto, että huolimatta Viron ja Suomen työmarkkinoiden yhä pidemmälle etenevästä integraatioista työmarkkinoiden väliset erot ovat jääneet pysyviksi. Keskipalkkojen ero on edelleen lähes nelinkertainen eli sama kuin vuonna Viro ei olekaan noussut Euroopan viiden vauraimman kansakunnan joukkoon kansalaisten ahkeruuden ja vapaan talouspolitiikan ansiosta, kuten pääministeri Andrus Ansip vuoden 2006 itsenäisyyspäivän puheessaan julisti. 7 Viron venäläinen vähemmistö koostuu karkeasti arvioiden noin venäjänkielisestä, joista :lla ei ole Viron kansalaisuutta ja noin :lla on edelleen ns. muukalaispassi. Muukalaiset koostuvat pääasiassa Viroon neuvostoaikana tulleista venäläisistä, jotka eivät hakeneet Viron kansalaisuutta ajoissa tai jotka eivät myöhemmin ole läpäisseet suhteellisen tiukkaa kieli- ja kulttuuritiedon koetta.

10 tavassa politiikassa, mikä näkyy räikeimmin juuri vuosien laman aikana. Viro menestyi 2000-luvun alkuun asti investointia tukevan verotuksen ja alhaisten työvoimakustannusten konseptilla, mutta 2000-luvun kuluessa pitemmälle politiikan painopisteen olisi pitänyt muuttua enemmän yhteiskunnallista tasa-arvoa, sosiaaliturvaa ja inhimillistä pääomaa painottavaan suuntaan. Finanssi- ja eurokriisin aika on muokannut virolaisten maastamuuttoon asennoitumista ja maahansa sitoutumisen astetta niin, että kynnys Suomessa työskentelylle ja jopa asumiselle on madaltunut. Samalla halpojen palkkojen politiikka on tullut tiensä päähän. Todella halpojen kustannusten maat tai samoilla kustannuksilla tuottavat ydinmarkkinaa lähempänä sijaitsevat maat ovat ajamassa Viron ohi. Tämä tutkimus ei anna eikä pyrikään antamaan kokonaiskuvaa koko ilmiöstä. Tapausyrityksissä ei ole esimerkiksi ainuttakaan palvelusektorin yritystä; palvelusektori näyttelee tärkeää roolia jälkiteollisen yhteiskunnan kehityksessä. Lisäksi teollisuuden tai rakennuksen koko Suomesta Viroon ulottuva arvoketju pitäisi olla mukana tarkastelussa. Tämä tutkimus nojautuu tosin systemaattisiin otoksiin Viron teollisuudesta ja yhdeltä Suomesta sijaitsevalta rakennustyömaalta, mutta otannan luonteesta johtuen se ei pysty antamaan kokonaiskuvaa koko arvoketjusta ts. virolaisten ja suomalaisten tuottamasta lisäarvosta yrityksessä tai rakennusurakassa. Kokonaiskatsaus aiheesta vaatisi ehdottomasti laajemman tutkimuksen. Tutkimukseni pyrkiikin kertomaan kyseessä olevan yhteiskunnallisen muutoksen suunnasta ja tähän kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. 10 Tutkimukseni osoittaa, että institutionaalisella tasolla tehdyt päätökset voimistavat segmentaatioteorian oletusten mukaisesti sekä yritysten sisäisten työmarkkinoiden lohkoutumiskehitystä että vertikaalisiin (eriarvoistaviin) suhteisiin perustuvaa työperäistä maahanmuuttoa (ks. esim. Ahas 2012). Viron ja Suomen yhteneviä työmarkkinoita koskeva analyysini ei tue optimistista oletusta (Schmieding ym. 2011, 5), jonka mukaan tiukan talouskurin politiikasta johtuvat sopeutustoimet johtaisivat ytimen ja periferian rajojen väistämättömään häviämiseen Euroopan sisällä. Lähteet Agamben, G. (1998) Homo Sacer: Sovereign Power and Bare Life. Tra. Daniel Heller-Roazen. Stanford: Stanford University Press. Ahas, R. (2012) Rein Ahas: kellele on kasulik Soomes töötamine? Arvamus, Postimees 19 December CEMAT (2005) Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Baltiassa ja investointikokemukset Virossa. Helsingin kauppa korkeakoulu, Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT. Doeringer, P. B. & Piore, M. J. (1971) Internal Labor Market and Manpower Analysis. Lexinton: Health Lexington Books. Eliasson, K. & Johansson, M Labour force as a location factor and the new spatial division of production. Teoksessa H. Ćwikliński & J. W. Owsiński (toim.) Nordic-Baltic Europe is Restructuring: Looking for the Integration Fits. Warsaw: The Interfaces Institute. Euroopan komissio (2012) Employment and Social Developments in Europe Brussels: Directorate-General for Employment, Social Affairs and Inclusion. Gough, J. (1996) Not flexible accumulation contradictions of value in contemporary economic geography: 1. Workplace and interfirm relations. Environment and Planning A 28(11): Hirschman, A. O. (1970) Exit, Voice, and Loyalty: Responses to Decline in Firms, Organizations, and States. Cambridge: Harvard University Press. Holm, P. (2013) Suomalaisomisteiset yritykset Virossa. PTT työpapereita.

11 Hyman, R Varieties of Capitalism, National Industrial Relations Systems and Transnational Challenges. Teoksessa A-W. Harzing & J. Van Ruysseveldt (toim.) International Human Resource Management (2nd ed.). London: SAGE Publications, Julkunen, R. (2008) Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista. Tampere: Vastapaino. Kurekova, L. (2011) The role of welfare systems in affecting out-migration: The case of Central and Eastern Europe. The IMI Working Papers Series 46. Laar, M. (2007) The Estonian Economic Miracle. The Heritage Foundation. tonian-economic-miracle Haettu Masso, J. & Krillo, K. (2011) Labour markets in the Baltic States during the crisis : the effect on different labour market groups. Faculty of Economics and Business Administration. University of Tartu. Meriküll, J. (2011) Labour market mobility during a recession: the case of Estonia. Bank of Estonia Working Paper Series 1/2011. Nätti, J. (1989) Työmarkkinoiden lohkoutuminen: segmentaatioteoriat, Suomen työmarkkinat ja yritysten työvoimastrategiat. Jyväs kylän yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan väitöskirja. Ong, A. (2006) Neoliberalism as Exception: Mutations in Citizenship and Sovereignty. Durham: Duke University Press. Randveer, M. & Rõõm, T. (2009) The Structure of Migration in Estonia: Survey-Based Evidence. Bank of Estonia Working Paper Series 1/2009. Realo, A. & Dobewall, H. (2011) Age, unemployment, and life satisfaction in Estonia, Finland, Latvia and Sweden. Estonian Human Development Report 2010/2011: Baltic Way(s) of Human Development: Twenty Years On. Tallinn: Eesti Koostöö Kogu. Schmieding, H., Hofheinz, P., Quitzau, J., Rossen, A. & Schulz, C. (2011) The 2011 Euro Plus Monitor: Progress Amid the Turmoil. Joh. Berenberg, Gossler & Co. KG, Berenberg Bank. Schwartz, G. (2004) Core and periphery of the collective : labour segmentation in the Russian industrial enterprise, Industrial Relations Journal 35(3): Sippola, M. (2013) The awkward choices facing the Baltic worker: Exit or Loyalty. Journal of Baltic Studies (julkaistu sähköisesti 10. tou kokuuta 2013). STUK [Säteilyturvakeskus] (2006) Management of Safety Requirements in Subcontracting during the Olkiluoto 3 Nuclear Power Plant Construction Pha se. Investigation Report 1/06 ( ). Toots, A. & Bachmann, J. (2010) Contemporary Welfare Regimes in Baltic States: Adapting Post-Communist Conditions to Post-Modern Challenges. Vaughan-Whitehead, D. (2011) Introduction: Has the Crisis Exacerbated Work Inequalities? Teoksessa Vaughan-White head, D. (toim.) Work Inequalities in the Crisis: Evidence from Europe. Cheltenham: Edward Elgar, Veidemann, B. (2010) Eesti tööealise rahvastiku väljarändepotentsiaal aastal Sotsiaalministeeriumi toimetised nr 8/2010.

12 12

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana?

Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana? Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana? Erkki Järvinen toimitusjohtaja CMD, Kansainvälistymisstrategia Taustaa 2 n kansainvälistymisen keihäänkärjiksi valitut toimialat: Lehtijakelutoiminta

Lisätiedot

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010 Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu 2010 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenistön piirissä marraskuussa 2010 selvitys

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen

Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Rakennusteollisuuden ajankohtaispäivä 20.9.2011 Rakennusteollisuus RT ry Tapio Kari Työperäinen maahanmuutto = Tullaan Suomeen tekemään töitä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.fi Tiimi Robert Arnkil, Tmi Arnkil Dialogues Esa Jokinen, Tmi Benefit

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot