Rajat ylittävä työmarkkinoiden lohkoutuminen: Tapaus Viro-Suomi
|
|
- Timo-Pekka Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rajat ylittävä työmarkkinoiden lohkoutuminen: Tapaus Viro-Suomi Markku Sippola
2 Rajat ylittävä työmarkkinoiden lohkoutuminen: Tapaus Viro-Suomi Markku Sippola Itä-Suomen yliopisto ISSN
3 Johdanto, tavoitteet ja metodit Virolla on erityisasema suomalaisten silmissä, mikä juontaa juurensa historiallisesta kulttuuri- ja kielisukulaisuudesta. Maidemme rajat ylittävien tuotanto- ja työmarkkinoiden kehittyminen alkoi jo neuvostoajan lopulla, kun suomalaiset perustivat yhteisyrityksiä Viroon. 1 Viron itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1991 alkoi Neuvostoliiton aikana taloudellisesti jälkeenjääneen Viron ja länsimaiden välisen talouskasvun välimatkan umpeen kurominen. Viro on onnistunutkin tässä kohtuullisen hyvin: bruttokansantuote, suorat investoinnit ja palkat ovat kasvaneet Baltian maista eniten juuri Virossa. Suomi on ollut Ruotsin ohella Viroon eniten investoineita maita; samalla kun ruotsalaiset ovat kunnostautuneet investoinneilla Viron pankkisektoriin, suomalaiset ovat ostaneet ja perustaneet maahan teollisuus- ja rakennusyrityksiä. Vuonna 2012 Virossa toimi 1300 suomalaisomisteista (omistusosuus yli 50 prosenttia) yritystä; näiden liikevaihto oli 4,3 miljardia euroa ja ne työllistivät työntekijää vuonna 2011 (Holm 2013, 3). 3 Kommunistiajan traumat ovat vaikuttaneet Viron poliittiseen ilmastoon siten, että maassa ei ole löytynyt juuri vastustusta talouden shokkiterapiaksikin kutsutuille uusliberalistisessa hengessä tehdyille uudistuksille. Uudistukset pitivät sisällään Viron kruunun sitomisen Saksan markkaan, hintojen vapauttamisen, tukien leikkaamisen ja hallinnon määrän vähentämisen (Laar 2007). Maan yltiöliberaalin talouspolitiikan isän, kaksinkertaisen pääministerin Mart Laarin mukaan hallitus päätti rakentaa Viron tulevaisuuden radikaalien uudistusten, ei lainanoton, varaan ja suunta kohti vaurautta vaati vanhan, tehottoman ja keinotekoisesti tuetun taloudellisen toiminnan eliminointia ja markkinatalouden näkymättömän käden ottamista käyttöön (emt.). Viron taloudellinen kasvutarina osoittautuikin väliaikaisesti menestykseksi; se oli yksi Baltian tiikereistä - Latvian ja Liettuan ohella mallina muille kehittyville talouksille. Menestys sai Viron nykyisen pääministerin, Andrus Ansipin, lausumaan itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 2006: Kun katsomme Viron kansan ahkeruutta ja kekseliäisyyttä markkinatalouden hyvien puolien valjastamisessa oman hyvinvoinnin parantamisen vankkureiden eteen, minulla ei ole hetkenkään epäilystä, että Viro saavuttaa päämääränsä päästä Euroopan viiden [taloudellisesti] voimakkaimman kansan joukkoon (Postimees ). Vain muutaman vuoden päästä tästä lausunnosta, vuosien finanssikriisin aikana, Viron työttömyys kasvoi ja kansantalous syöksyi pahiten koko Euroopassa yhdessä Latvian ja Liettuan talouksien kanssa (Vaughan-Whitehead 2011, 3-5). Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna Viron ostovoimalla ja valuuttakurssierolla vakioitu bruttokansantuote per asukas ei ole muuttunut lainkaan EU-keskiarvoon tai Suomeen verrattuna 2000-luvun alun kovan kasvun jälkeen (taulukko 1). Keskivertopalkansaajien bruttopalkkojen ero on pysynyt suurena. Kun Suomen ja Viron keskipalkkojen ero oli vuonna 2005 viisinkertainen, se on tänä päivänä edelleen lähes nelinkertainen. Virolaisen keskivertotyöläisen rahakukkaroa verottaa lisäksi Suomeen ja muuhun EU:hun verrattuna kaksinkertainen hintojen kasvuvauhti. 1 Tällaisia olivat esimerkiksi Metsä-Serlan pehmopaperitehdashanke Tallinnaan sekä Valion ja Estrypbromin kalapuikkotehdashanke vuonna 1988 (CEMAT 2005, 11-12). Viron dilemma piilee vapaata markkinataloutta koros-
4 Taulukko 1 Ostovoimastandardoitu BKT, työttömyysaste, kuluttajahintaindeksi ja keskimääräinen bruttokuukausipalkka EU-maissa keskimäärin, Virossa ja Suomessa Lähde: Eurostat (ostovoimastandardin mukainen BKT, työttömyysaste ja kuluttajahintaindeksi), Viron ja Suomen tilastokeskukset (keskim. brutto-kk-palkka) Työttömyys lisääntyi Virossa radikaalisti finanssikriisin jälkeisinä vuosina (taulukko 1). Vaikka se on nyt vakiintunut EU-maiden keskiarvon tuntumaan, se on silti selvästi Suomea korkeampi. Lisäksi yli vuoden kestävä pitkäaikaistyöttömyys on yksi korkeimmista EU-jäsenmaissa eli häntäpäästä heti Kreikan, Irlannin, Latvian, Liettuan, Espanjan ja Slovakian jälkeen; se oli vuonna 2011 seitsemän prosenttia aktiivisesta väestöstä (Euroopan komissio 2012, 23). Toisaalta virolaisten mahdollisuus elää Virossa ja samanaikaisesti työskennellä Suomessa alentaa Viron työttömyysprosenttia. Viron sosiaaliministeriön tietojen mukaan vuonna 2011 näitä pendelöijiä oli ; ilman tällaista purkautumistietä ja Viroon luotuja vastaavia työpaikkoja maan työttömyysaste olisi ministeriön mukaan ollut kyseisenä vuonna 15,6 prosenttia 12,5 prosentin sijaan. Viron ja Suomen työmarkkinoiden integroituminen maiden välisen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kautta ei siis välttämättä johda työehtojen yhdenmukaistumiseen maiden välillä vaan kohtalaisen pysyvään olotilaan, jossa Viron toimii työvoiman reservinä Suomen rakennussektorille ja muulle palvelutyölle suomalaisten pitäessä vakituisemmat, paremmin palkatut ydintyöpaikat. Institutionaaliset toimijat EU, kansallinen taso, paikallistaso asettavat raamit yritysten ja henkilöiden strategioille. Ylikansallisia alihankkijoita käyttävät työnantajat pystyvät luomaan työmarkkinasääntelyn ulkopuolella olevia poikkeustiloja tai -alueita, joiden sisällä työntekijöiden lailliset oikeudet ja työmahdollisuudet vaihtelevat kansallisuuden tai etnisen taustan mukaan (Agamben 1998; Ong 2006). Äärimmilleen vietynä poikkeusalueet ovat uusliberalismin saarekkeita, joille poikkeuksellisten olosuhteiden turvin muodostuvat etnisin perustein määräytyvät työmarkkinat (Ong 2006). Voidaan aiheellisesti kysyä, onko edes koordinoidun markkinatalouden perusperiaatteita vastaava työmarkkinajärjestelmä niin immuuni ulkoisille vaikutteille, ettei se salli sisäänsä ilmaantuneita poikkeusalueita. 3 Suomen ja Viron väliset taloudelliset ja yhteiskunnalliset erot ovat siis säilyneet huolimatta talouksien ja työmarkkinoiden lisääntyneestä yhtenäistymisestä. Myös työmarkkinoiden väliset erot ovat olleet suhteellisen pysyvät. Tämä tutkimus etsii syitä työmarkkinoiden lohkoutumiselle institutionaalisten syiden lisäksi talouden ja työmarkkinoiden toimijoiden, yritysten ja työntekijöiden, eriarvoisuutta lisäävästä toimintalogiikasta. Tässä pyrkimyksessä se hyödyntää kahden tapaustutkimuksen (sekä Virossa että Suomessa suoritetun) tapaustutkimuksen aineistoa. Pääasiallinen menetelmä on haastattelu, ja jonkin verran on tehty myös mediaseurantaa. Tapaustutkimuksen aineistona on virolaisissa 2 Kun asukasta kohden laskettua BKT:ta vertaillaan ostovoimastandardin avulla, saadaan yleiskuva eri puolella EU:ta vallitsevasta elintasosta. Ostovoimastandardiksi kutsutaan yhteistä nimellisvaluuttaa. 3 Ns. koordinoiduissa markkinatalouksissa koulutusjärjestelmä tukee ammattiin valmistumista, työelämäsuhteet ovat säänneltyjä ja yhtiöiden hallinto suosii pitkän tähtäimen investointeja (Julkunen 2008, 16).
5 tehtaissa sekä Suomessa tehdyt haastattelut täydennettynä uudemmalla tilasto- ja mediaseuranta-aineistolla. Yhteensä haastatteluja oli 51, joista 25 Virossa ja 26 Suomessa. Taulukko 2 Perustiedot tapausyrityksistä Virossa (yritysten nimet muutettu) 5 Otokseen on valittu yksi norjalainen, yksi ruotsalainen, yksi suomalainen ja yksi tanskalainen tehdas. Otokseen on valikoitunut erilaisia teollisuussektoreita ja yrityksiä, joilla on erilainen markkinaorientaatio. Erimerkiksi metalliyrityksen tuotanto menee globaaleille markkinoille ja vaatetusyrityksen tuotanto massamarkkinoille. Horisontaaleilla yrityksillä on useita eri tuotantolaitoksia, vertikaalia tuotantoa harjoittavilla vain yksi. Vertikaaleille yritysrakenteille on ominaista, että koko tuotanto on siirrytty halvemman työvoiman maahan, joten Virossa sijaitseva tuotantoyksikkö vastaa suurta osaa koko (yleensä työvoimavaltaisen) yrityksen työntekijämäärästä. Taulukko 3 Olkiluoto 3 tapaustutkimuksen aineistolajit Suomalaista rakennusalaa koskeva tapaustutkimus koski lähinnä yhtä rakennustyömaata. Analyysissa on myös arvioitu Suomen rakennusalaa kokonaisuutena työmarkkinoiden lohkoutumisen näkökulmasta. Teimme yhdessä Democracy in Global Governance projektin tutkimusjohtaja Nathan Lillien kanssa systemaattisen haastatteluotoksen Olkiluoto 3 ydinvoimalatyömaan pääurakoitsijan (Areva-Siemens), urakoitsijoiden ja urakointiin osallistumattomien yritysten sekä työnantajaliiton, ammattiliittojen ja työvoimaviranomaisten keskuudesta. Sanomalehtiartikkelit ja TV-ohjelmat olivat tärkeä osa aineistoa. Vain Helsingin Sanomien digitaalisessa muodossa olevaan arkiston ( ) sekä Rakentaja-lehden arkiston osalta on suoritettu systemaattinen artikkelihaku Olkiluodon ydinvoimalaitostyömaahan liittyvin hakusanoin. Ajankohtainen kakkonen valikoitui taas YLE:n Areenalta tehdyn haun perusteella. Sanomalehtiartikkelit ja TV-ohjelmat tuovat oman näkökulmansa tutkittavaan aiheeseen, ja niiden positio ei aina ole selvä. Vaikka toimittaja on näissä aineistotyypeissä valikoinut itse haastateltavansa ja tehnyt poimintoja eri toimijoiden selonteoista mielensä mukaan, olen kuitenkin käsitellyt näitä poimintoja aineiston osina.
6 Segmentaatioteoria teoreettisena viitekehyksenä Karkeasti jaoteltuna työmarkkinoiden lohkoutumista voidaan tarkastella kahden teoriakoulukunnan valossa: uusklassisen työmarkkinateorian ja segmentaatioteorian valossa. Uusklassisen työmarkkinateorian taustalla on oletus, jonka mukaan yritykset ja työntekijät pyrkivät maksimoimaan oman hyötynsä, mikä johtaa pitkällä aikavälillä työmarkkinoiden tasapainoon (Nätti 1989, 134). Segmentaatioteoreetikot näkevät puolestaan työmarkkinoilla vallitsevan lähes pysyvän epätasa-arvon johtuvan ammattitaito-, alakohtaisista tai muusta työmarkkinoita osittavista eroista, jotka estävät työmarkkinalohkojen välistä liikkuvuutta (emt.). 6 Työmarkkinoiden lohkoutumiseen vaikuttavat työntekijöiden ja yritysten strategiat sekä institutionaalinen toimintaympäristö. Institutionaalisen toimintaympäristön puitteissa tapahtuva työvoiman tarjonta on eriytynyt esimerkiksi sukupuolen, ammattitaidon, iän, sosiaaliluokan tai etnisyyden perusteella. Yritykset käyttävät hyväkseen näitä rakenteellisia jakoja työvoiman allokaatiossa ja palkkaamisessa; koska työvoiman eriytyminen on jo sisäänrakennettu yhteiskunnallisiin rakenteisiin, työnantajat saavat eri työntekijäryhmien erilaisen kohtelun näyttämään yhteiskunnallisesti hyväksyttävämmältä (Nätti 1989, 135). Kenties klassisin yrityksen sisäisten työmarkkinoiden lohkoutumisen kuvaus on Doeringerin ja Pioren (1971) Internal Labor Markets and Manapower Analysis. Heidän mukaansa työntekijät jakautuvat enemmän tai vähemmän etuoikeutettuihin kategorioihin yrityksen sisällä osaamisen perusteella, mutta myös sukupuolen ja etnisen taustan mukaan. Ytimessä olevat, usein valkoihoiset, korkeammin koulutetut miehet, nauttivat paremmista työehdoista ja olosuhteista sekä varmemmasta työllisyydestä. Yhtä lailla naiset, etnisten vähemmistöjen edustajat ja heikommin koulutetut työntekijät sijoittuvat taas heikommin palkattuihin ja epävarmempiin reunatyöpaikkoihin. Neuvostoajan teollisuustuotanto perustui vahvasti jakoon ydin- ja reunatyövoiman välillä. Työpaikoilla tehtiin ero ansioituneisiin (kadrovye) ja reservityöläisiin (Schwartz 2004). Ansioituneet työntekijät saattoivat käydä epävirallisia neuvotteluja palkasta ja työpanoksesta, reservityöläisten enemmän suorittavan työn tahtia saatettiin taas kiristää yksipuolisella johtajan päätöksellä. Voidaan esittää hypoteesi, että Viroon tai muihin jälkisosialistisiin maihin tytäryhtiön perustaneet pohjoismaiset yritykset hyödyntävät tätä sosialistisen työprosessin ominaisuutta yrityksen sisäisten työmarkkinoiden lohkoutumiseen. Analyysi Analyysi on tehty käyttämällä teoreettisen viitekehyksen määrittelemää työmarkkinoiden lohkoutumisen kolmijakoa: institutionaalista toimintaympäristöä, yritysten strategioita sekä työntekijöiden elämästrategioita. Konkreettisemmin ilmaistuna analysoin kolmen erillistutkimuksen, 1) Suomen rakennussektorin ja Olkiluoto 3 rakennustyömaan, 2) Virossa toimivien pohjoismaisten yritysten sekä 3) virolaisten työperäisten maahanmuuttajien, kautta Suomen ja Viron yhtenevien työmarkkinoiden lohkoutumista. 1) Institutionaalisen toimintaympäristön vaikutus lohkoutumiseen: Työntekijöiden asema rakennusalan työprosessissa Suomen institutionaalinen toimintaympäristö siis ne säännöt ja käytännöt, joiden puitteissa yksittäiset toimijat toimivat on osa laajempaa Euroopan Unionin laajuista toimintaympäristöä. Tämän integraation taustana ovat entistä enemmän yhtenevä lainsäädäntö sekä pääoman, palveluiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n sisällä. Nämä vapaudet ovat yksi askel pyrkimyksessä pääoman, tavaran ja työvoiman markkinoiden tekemisessä joustavammiksi globaalin kilpailun paineissa. Vaikka pyrkimys näyttää olevan päinvastainen kuin Kiinan vapaakauppa-alueisiinsa (Hong Kong ja Macao) tarkoituksellisesti kohdistamissa vyöhykkeistämisteknologioissa (zoning technologies), käytännössä markkinoiden vapauttamisella on sekä EU:n että Kiinan tapauksissa sama vaikutus eli eri ihmisryhmien välillä vaihteleva itsemääräämisoikeus (variegated sovereignty, ks. Ong 2006). Myös vaikutussuunta ja mekanismi on sama: korkealla tasolla (EU:n komissio, Kiinan johto) tehdyt poliittiset päätökset vaikuttavat väestöryhmien itsemääräämisoikeuteen kaupan, teollisuuspolitiikan ja tietotaidon keskinäisen vaihdon mekanismien kautta (Ong 2006, 98).
7 Lähinnä rakennusalalle sijoittuvat lähetetyt työntekijät ovat valtaosaltaan virolaisia, ja heidän lukumääränsä kasvaa jatkuvasti. Elokuussa 2013 verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulff kertoi, että tähän mennessä reilut ulkomaalaista rakennusalan työntekijää on hakenut itselleen veronumeron (Yle Uutiset ). 4 Määrä oli yli kaksinkertainen aiempaan arvioon verrattuna (emt.). Virolaiset, erityisesti lähetetyt, työntekijät uhkaavat sijoittua yhä yhdentyvillä virolais-suomalaisilla työmarkkinoilla kakkosluokkaan. Mutta Virosta Suomeen lähetetyn työvoiman tapauksessa virolainen osapuoli ei ole lähtökohtaisesti edes kiinnostunut virolaisten ongelmista. He eivät ole myöskään kiinnostuneita yhteistyöstä Suomen vero- tai työsuojeluviranomaisten kanssa. 5 Suomen verohallinnon johtaja Janne Marttisen mukaan verohallinnon tekemistä virka-apupyynnöistä prosenttia lähtee Viroon (Talouselämä 26/2011). Vaikka Suomen työsuojeluviranomainen puuttuu virolaisten urakoitsijoiden työsyrjintään, maksamattomiin palkkoihin tai Suomen-edustajan nimeämättä jättämiseen, sekä jättää asiaa koskevan tutkintapyynnön Viron poliisille, jälkimmäinen ei suostu kuulustelemaan Virossa olevaa työnantajaa (TSP4). Syynä on se, että Virossa kyseiset teot eivät ole työrikoksesta rangaistavia kuten Suomessa. Käytännössä Suomen työsuojelupiirillä ei ole siten riittäviä keinoja puuttua virolaisen työvoiman käyttöä koskeviin epäkohtiin. 7 Virolaisia rakennusmiehiä työllistää Suomessa yleensä Viroon rekisteröity virolainen tai suomalaisomisteinen pieni tai keskisuuri yritys. Vaikka Eurajoen Olkiluotoon valmistuvan ydinvoimalan työmaa onkin pääosin muiden kuin virolaisten yritysten toimintakenttänä, toiminnan logiikka on samanlainen: pyrkimys poikkeusalueen luomiseen koordinoidun markkinatalouden sisälle. Työmaan työntekijöistä, joita vuoden 2008 elokuussa oli 3400 (Helsingin Sanomat ), noin kolmannes oli suomalaisia, kolmannes puolalaisia ja kolmannes muita kansallisuuksia, lähinnä ranskalaisia ja saksalaisia. Mukana oli 1500 urakoitsijaa 28 eri maasta (Frankfurter Allgemeine Zeitung, ). 6 Urakoiden kotimaisuusaste on laskenut jatkuvasti projektin edetessä. Suomalaiset rakennusurakoitsijat suhtautuivat nuivasti Olkiluodossa tarjolla olleisiin työmahdollisuuksiin, koska konsortion asettamat urakkahinnat eivät vastanneet niille asetettuja korkeita teknisiä vaatimuksia (RT1, RT2). Erään suuren suomalaisen rakennusyhtiön henkilöstöjohtaja arvioi, että konsortio oli jo lähtökohtaisesti aikonut tuoda työmaalle omat työntekijänsä ja alihankkijansa (RAK2). Pääurakoitsijat ovat yleensä selvillä alihankkijoiden urakkatarjouksiin sisältyvistä palkkamenoista, ja jos tarjous on tietyn tason alapuolella, alihankkijan palkkataso ei voi mitenkään täyttää suomalaisia työmarkkinaehtoja (RAK2, RL1). Konsortio valitsi aliurakoitsijat pikemminkin matalien kustannusten kuin kokemuksen ja teknisen osaamisen perusteella (STUK 2006). Olkiluodon rakennustyömaan työntekijöiden etujärjestöinä ovat olleet pääasiassa Rakennusliitto, Metallityöväen liitto ja Sähköliitto. Selkeä enemmistö Olkiluodon työväestä on ollut järjestäytymättömiä. Olkiluodon ydinvoimalaitostyömaan järjestäytymisaste oli 30 prosentin vaiheilla vuonna 2007 (RL10), ja puolalaisten rakennustyömiehien osalta korkeintaan 10 prosenttia (RL7, RL8). Ammattiliitot ovat kohdanneet tuntemattomia yrityksiä, jotka palkkaavat järjestäytymätöntä, liikkuvaa työvoimaa; näillä ei ole usein aikaisempaa kokemusta ammattiliitoista. Rakennusliiton luottamusmiesverkoston toimintaa on rajoittanut se, että työmaan rakenne on hierarkkisempi ja jäykempi kuin yleensä suomalaisilla työmailla (RL7, RL8). Olkiluoto 3:n alihankkijoilla ja työntekijöillä on ollut myös sopimukseen kirjattu vaitiolovelvollisuus kaikissa projektiin liittyvissä asioissa (aliurakoitsijoiden haastattelut). Koordinoidun talouden toimijat pyrkivät saamaan Areva-Siemensin noudattamaan paikallisia normeja. Silti Rakennusliitossakin saatettiin vedota ulkomaalaisen urakoitsijan vähäiseen tietämykseen suomalaisista työmarkkinakäytännöistä (RL3a). Areva ja Siemens ovat ydinvoimalaitostoimittajia eivätkä rakennusyrityksiä, joilla olisi aikeita jäädä pysyvästi Suomeen. Tämä tekee niistä ulkopuolisia ja niiden toiminnasta poikkeuksellista ja antaa niille luvan rajata toimintansa suomalaisen työmarkkinamallin ulkopuolelle, missä niiden ei tarvitse välittää koordinoidun markkinatalouden portinvartijoista. Markkina- 4 Veronumero tuli pakolliseksi jokaiselle suurelle työmaalle maaliskuun 2013 alussa. 5 Viron vero- ja tullihallituksen tiedottaja Anne Osvetin mukaan virolaisten vero-ongelmat Suomessa eivät kiinnosta vero- ja tullihallitusta, eivätkä he myöskään halua antaa haastatteluja tai tietoja suomalaiselle talouslehdelle (Talouselämä 26/2011). 6 Olkiluoto 3 ydinvoimalaitostyömaa lähti käyntiin vuonna 2004 eikä sen lopullista valmistumisaikataulua vieläkään tiedetä.
8 liberalistinen pyrkimys poikkeamiin (ks. esim. Ong 2006) esiintyy näin koordinoidunkin talouden sisällä. 2) Yritysten vaikutus lohkoutumiseen: Pohjoismaiset yritykset Virossa Olen käyttänyt Viron teollisuusyritysten työvoimastrategian analyysissa kaksijakoista lähestymistapaa eli olen jakanut strategiat joko matalaa kehitystietä (low road) tai korkeaa kehitystietä (high road) myötäileväksi riippuen siitä, mihin suuntaan työntekijän asema on kehittynyt tehtaassa. Yksinkertaistaen on olemassa vain joko alempi tai ylempi kehitystie yrityksen kilpailussa menestymiseen yritys voi kilpailla joko matalilla kustannuksilla tai laadulla (Hyman 2004, 414). 8 Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pohjoismaalaistyyppistä vastuullista autonomiaa ei esiintynyt neljässä tutkitussa tehtaassa. Virolainen työvoima on aika puhtaasti alistettu suoraan kontrolliin. Vaikka työnantajan suoraa kontrollia ja työntekijöiden vähäistä osallistumista oli ennalta odotettavissa tekstiilitehtaissa, yllättävää oli, että tämä asetelma koski niin kemian-, konepaja- ja elintarviketeollisuuttakin. Elintarvikealan tehtaassa (Natural Drink) keskimääräinen viikoittainen työaika oli jopa lähes 60-tuntinen, ja työntekijät valittelivat kaikenlaisista työnantajan palkkaamista vakoojista, jotka mittaavat työaikaa. Siellä työnantaja on mitä ilmeisimmin onnistunut vakiinnuttamaan normin, jonka avulla tämä sai työntekijät tekemään ylimääräisiä tunteja paremman palkan toivossa. Tehtaissa oli pääsääntönä, että pohjoismaalaista yhteistoimintaa työntekijöiden ja johdon välillä ei esiintynyt. Poikkeuksena oli konepaja (Water Vehicle), joissa on neuvostoajalta periytyvä työn organisaatio ja ammattiliitto. Tässä tehtaassa käytiin Pohjoismaille tyypillisiä työehtosopimusneuvotteluja. Kyseessä ei ollut kuitenkaan pohjoismaisen työn organisaation ja työmarkkinamallin siirto Viroon. Pohjoismainen teollisuusyrittäjä ei pyrkinyt tässä suhteessa luomaan omia käytäntöjä vaan otti paikalliset normit annettuina. Investoinnin motiivin mukaan tarkasteltuna pieniä eroja esiintyi. Tehokkuusorientoituneessa tekstiiliteollisuudessa työehdoista sopiminen ammattiliiton kanssa ei ollut työnantajan intresseissä. Myös pohjoismaista työn organisaatiota eniten muistuttavassa tehtaassa, Water Vehicle:ssa, palkkaneuvotteluilla pyrittiin lähinnä kehittämään eriarvoisuutta tehtaan sisällä. Johto hyödynsi näin neuvostoajallekin tyypillistä työvoiman segmentaatiota (Schwartz 2004). Investointimotiivien ja tytäryhtiön roolin tarkastelusta paljastui, että pohjoismainen työnantaja on valinnut Virossa sijaitsevissa tuotantoyksiköissä pääasiassa matalan kehitystien. Tämä näkyy sekä investoinnin asteessa tuotantoprosessiin että panostuksessa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn; molemmat ovat varsin heikolla tasolla. Voidaan siis päätellä, että pääoman liikkumisen vapautuminen Pohjoismaiden ja Viron välillä vuodesta 2004, kun Baltian maat liittyivät Euroopan Unioniin, ei ole sanottavasti parantanut virolaisen työvoiman asemaa pohjoismaisessa tuotantoprosessissa. Kun ajattelemme työntekijöiden kollektiivista asemaa yhtenä maantieteellisesti jakautuneen tuotantoprosessin osana, on otettava kuitenkin huomioon tuotannon tyyppi ja tuotteen ominaisuudet kansainvälisessä kilpailussa. Kun asetamme rinnakkain vaatetus-, elintarvike-, kemian-, ja metallialan tuotteet ja niitä vastaavat työprosessit, huomaamme, että työnantajan perimmäisenä motiivina ei ole niinkään heikentää työntekijän asemaa kokonaisuutena vaan vastata epäsäännölliseen ja epävakaaseen tuotteen kysyntään. Toisin sanoen matalan kehitystien sanelee maantieteellisesti hajautettujen arvoketjujen eriarvoistava tendenssi. Arvon aleneminen tapahtuu maantieteellisesti hajautetun tuotantoprosessin reuna-alueella, jossa määrällinen jousto yhdistyy yksitoikkoiseen ja standardoituun työprosessiin (Gough 1996). Toisin sanoen työvoimavaltainen tuotanto on sijoitettu niille alueille, joilla palkat ovat alhaisia ja työvoima luotettavaa ja sitoutunutta, kuten Eliasson ja Johansson (1994, 102) havaitsivat tarkastellessaan ruotsalaisten yritysten Itä-Euroopan investointeja. 3) Työntekijöiden vaikutus lohkoutumiseen: virolaisten työperäinen maastamuutto Institutionaaliset rakenteet asettavat raamit myös yksiöiden työperäiselle maahanmuutolle. Työntekijöiden tai perheiden kannalta epäedullisempi maa saattaa maapalloistumisen aikakaudella menettää asiakkaitaan eli kansalaisia eduiltaan parempaan naapurimaahan (Hirschman 1970, 51; Sippola 2013). Virossa opiskelijat ovat tyytyväisiä elämäänsä, mutta ansiotyössä tai eläkkeellä olevat eivät ole sitä; Suomessa ja Ruotsissa taas kaikki edellä mainitut ryhmät ovat
9 tyytyväisiä elämäänsä (Realo & Dobewall 2011, 90). Työperäisen maastamuuton analyysi antaa mietiskelyn aihetta virolaisille poliitikoille siinä, että potentiaalisten maasta muuttajien määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuodesta 2006 vuoteen 2010 (3,9 prosentista 8,5 prosenttiin työikäisestä väestöstä) (Veidemann 2010). Kritiikin kärki osuu maassa harjoitettuun sosiaalipolitiikkaan. Voimakas poismuutto keskisen ja itäisen Euroopan maista liittyy näiden maiden heikkoon sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä työmarkkinoiden sisäisiin ongelmiin (Kurekova 2011). Viron ja muiden Baltian maiden euromääräiset sosiaalimenot vastaavatkin vain puolta Unkarin ja Tshekin sosiaalimenoista ja vain kolmasosaa Slovakian menoista (emt.). 9 Uusliberalistinen malli yhdistettynä jälkikommunistisiin periaatteisiin on johtanut Baltian maissa kasvaneeseen köyhyysriskiin nuorten, heikommin koulutettujen ja osa-aikatyöntekijöiden keskuudessa (Toots & Bachmann 2010). Vuodelta 2007 tehty maastamuuttoa käsittelevä tutkimus osoittaa, että juuri nuoret (15-34 vuotiaat) ja vähemmän koulutetut miehet ovat alttiimpia muuttamaan pois Virosta (Randveer & Rõõm 2009). Tarton yliopiston yhteiskuntamaantieteen professori Rein Ahaksen mukaan suurimmalla osalla Viron heikommin koulutetusta väestönosasta ei ole muuta mahdollisuutta kuin Suomessa työskentely (Ahas 2012). Tällainen viimeisen mahdollisuuden työllistyminen on omiaan lisäämään vertikaalisia, kartanonherra-alustalainen tyyppisiä työperäisen maahanmuuton suhteita vastakohtana horisontaalisille suhteille, jotka perustuvat työntekijän mahdollisuudelle valita työpaikkansa (emt.). Venäläisen työvoiman asema Viron työmarkkinoilla näyttää edelleen heikolta, ja erityisen heikossa asemassa ovat ns. muukalaispassin haltijat. 7 Tällä seikalla voi olla vaikutuksia siihen, minkä kansallisuuden omaavia työntekijöitä suuntautuu Suomen työmarkkinoille ja millä ehdoilla he ovat valmiita tekemään työtä. Alemman tason koulutuksen omaavat sekä viron venäläiset kuuluvat riskiryhmään, josta on kaikkein vaikeinta työllistyä (Meriküll 2011). Työttömyys koetteleekin pahiten vironvenäläisten asuttamaa Koillis-Viroa samalla, kun maan sisäinen liikkuvuus on heikkoa (emt.). Yritykset ovat kohdentaneet sopeuttamiskeinoja (työpaikkojen ja palkkojen leikkauksia) erityisesti miehiin ja venäjää äidinkielenään puhuviin työvoiman lohkoihin (Masso & Krillo 2011). Niinpä voidaan olettaa, että äidinkielenään venäjää puhuvien miesten tai korkeasti koulutettujen nuorten todennäköinen työnhaun suunta on Suomi. Suomalais-virolaiset työmarkkinat sisältävät näin ollen monta eri segmenttiä. Ydintyövoimaan kuuluvat karkeasti ottaen vakituisissa työsuhteissa olevat Suomen kansalaiset. Virolaiset ei-lähetetyt työntekijät voivat onnistua pääsemään tähän lohkoon. Lähetettyjä työntekijöitä (jollaisia virolaiset työntekijät tyypillisesti ovat Suomessa) taas kohdellaan yleensä reunatyöpaikkojen ehdoilla, jopa samoin standardein kuin Virosta paikan päältä palkatulla työvoimalla. Maidemme välisten yhteisten työmarkkinoiden tertiäärilohkoon kuuluvat puolestaan venäläiset, erityisesti muukalaispassin omaavat työntekijät. Johtopäätökset Tämä tutkimus etsi syitä suomalais-virolaisten työmarkkinoiden lohkoutumiselle institutionaalisten tekijöiden lisäksi talouden ja työmarkkinoiden toimijoiden, yritysten ja työntekijöiden, eriarvoisuutta lisäävästä toimintalogiikasta. Tutkimuksen kimmokkeena oli havainto, että huolimatta Viron ja Suomen työmarkkinoiden yhä pidemmälle etenevästä integraatioista työmarkkinoiden väliset erot ovat jääneet pysyviksi. Keskipalkkojen ero on edelleen lähes nelinkertainen eli sama kuin vuonna Viro ei olekaan noussut Euroopan viiden vauraimman kansakunnan joukkoon kansalaisten ahkeruuden ja vapaan talouspolitiikan ansiosta, kuten pääministeri Andrus Ansip vuoden 2006 itsenäisyyspäivän puheessaan julisti. 7 Viron venäläinen vähemmistö koostuu karkeasti arvioiden noin venäjänkielisestä, joista :lla ei ole Viron kansalaisuutta ja noin :lla on edelleen ns. muukalaispassi. Muukalaiset koostuvat pääasiassa Viroon neuvostoaikana tulleista venäläisistä, jotka eivät hakeneet Viron kansalaisuutta ajoissa tai jotka eivät myöhemmin ole läpäisseet suhteellisen tiukkaa kieli- ja kulttuuritiedon koetta.
10 tavassa politiikassa, mikä näkyy räikeimmin juuri vuosien laman aikana. Viro menestyi 2000-luvun alkuun asti investointia tukevan verotuksen ja alhaisten työvoimakustannusten konseptilla, mutta 2000-luvun kuluessa pitemmälle politiikan painopisteen olisi pitänyt muuttua enemmän yhteiskunnallista tasa-arvoa, sosiaaliturvaa ja inhimillistä pääomaa painottavaan suuntaan. Finanssi- ja eurokriisin aika on muokannut virolaisten maastamuuttoon asennoitumista ja maahansa sitoutumisen astetta niin, että kynnys Suomessa työskentelylle ja jopa asumiselle on madaltunut. Samalla halpojen palkkojen politiikka on tullut tiensä päähän. Todella halpojen kustannusten maat tai samoilla kustannuksilla tuottavat ydinmarkkinaa lähempänä sijaitsevat maat ovat ajamassa Viron ohi. Tämä tutkimus ei anna eikä pyrikään antamaan kokonaiskuvaa koko ilmiöstä. Tapausyrityksissä ei ole esimerkiksi ainuttakaan palvelusektorin yritystä; palvelusektori näyttelee tärkeää roolia jälkiteollisen yhteiskunnan kehityksessä. Lisäksi teollisuuden tai rakennuksen koko Suomesta Viroon ulottuva arvoketju pitäisi olla mukana tarkastelussa. Tämä tutkimus nojautuu tosin systemaattisiin otoksiin Viron teollisuudesta ja yhdeltä Suomesta sijaitsevalta rakennustyömaalta, mutta otannan luonteesta johtuen se ei pysty antamaan kokonaiskuvaa koko arvoketjusta ts. virolaisten ja suomalaisten tuottamasta lisäarvosta yrityksessä tai rakennusurakassa. Kokonaiskatsaus aiheesta vaatisi ehdottomasti laajemman tutkimuksen. Tutkimukseni pyrkiikin kertomaan kyseessä olevan yhteiskunnallisen muutoksen suunnasta ja tähän kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. 10 Tutkimukseni osoittaa, että institutionaalisella tasolla tehdyt päätökset voimistavat segmentaatioteorian oletusten mukaisesti sekä yritysten sisäisten työmarkkinoiden lohkoutumiskehitystä että vertikaalisiin (eriarvoistaviin) suhteisiin perustuvaa työperäistä maahanmuuttoa (ks. esim. Ahas 2012). Viron ja Suomen yhteneviä työmarkkinoita koskeva analyysini ei tue optimistista oletusta (Schmieding ym. 2011, 5), jonka mukaan tiukan talouskurin politiikasta johtuvat sopeutustoimet johtaisivat ytimen ja periferian rajojen väistämättömään häviämiseen Euroopan sisällä. Lähteet Agamben, G. (1998) Homo Sacer: Sovereign Power and Bare Life. Tra. Daniel Heller-Roazen. Stanford: Stanford University Press. Ahas, R. (2012) Rein Ahas: kellele on kasulik Soomes töötamine? Arvamus, Postimees 19 December CEMAT (2005) Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Baltiassa ja investointikokemukset Virossa. Helsingin kauppa korkeakoulu, Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT. Doeringer, P. B. & Piore, M. J. (1971) Internal Labor Market and Manpower Analysis. Lexinton: Health Lexington Books. Eliasson, K. & Johansson, M Labour force as a location factor and the new spatial division of production. Teoksessa H. Ćwikliński & J. W. Owsiński (toim.) Nordic-Baltic Europe is Restructuring: Looking for the Integration Fits. Warsaw: The Interfaces Institute. Euroopan komissio (2012) Employment and Social Developments in Europe Brussels: Directorate-General for Employment, Social Affairs and Inclusion. Gough, J. (1996) Not flexible accumulation contradictions of value in contemporary economic geography: 1. Workplace and interfirm relations. Environment and Planning A 28(11): Hirschman, A. O. (1970) Exit, Voice, and Loyalty: Responses to Decline in Firms, Organizations, and States. Cambridge: Harvard University Press. Holm, P. (2013) Suomalaisomisteiset yritykset Virossa. PTT työpapereita.
11 Hyman, R Varieties of Capitalism, National Industrial Relations Systems and Transnational Challenges. Teoksessa A-W. Harzing & J. Van Ruysseveldt (toim.) International Human Resource Management (2nd ed.). London: SAGE Publications, Julkunen, R. (2008) Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista. Tampere: Vastapaino. Kurekova, L. (2011) The role of welfare systems in affecting out-migration: The case of Central and Eastern Europe. The IMI Working Papers Series 46. Laar, M. (2007) The Estonian Economic Miracle. The Heritage Foundation. tonian-economic-miracle Haettu Masso, J. & Krillo, K. (2011) Labour markets in the Baltic States during the crisis : the effect on different labour market groups. Faculty of Economics and Business Administration. University of Tartu. Meriküll, J. (2011) Labour market mobility during a recession: the case of Estonia. Bank of Estonia Working Paper Series 1/2011. Nätti, J. (1989) Työmarkkinoiden lohkoutuminen: segmentaatioteoriat, Suomen työmarkkinat ja yritysten työvoimastrategiat. Jyväs kylän yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan väitöskirja. Ong, A. (2006) Neoliberalism as Exception: Mutations in Citizenship and Sovereignty. Durham: Duke University Press. Randveer, M. & Rõõm, T. (2009) The Structure of Migration in Estonia: Survey-Based Evidence. Bank of Estonia Working Paper Series 1/2009. Realo, A. & Dobewall, H. (2011) Age, unemployment, and life satisfaction in Estonia, Finland, Latvia and Sweden. Estonian Human Development Report 2010/2011: Baltic Way(s) of Human Development: Twenty Years On. Tallinn: Eesti Koostöö Kogu. Schmieding, H., Hofheinz, P., Quitzau, J., Rossen, A. & Schulz, C. (2011) The 2011 Euro Plus Monitor: Progress Amid the Turmoil. Joh. Berenberg, Gossler & Co. KG, Berenberg Bank. Schwartz, G. (2004) Core and periphery of the collective : labour segmentation in the Russian industrial enterprise, Industrial Relations Journal 35(3): Sippola, M. (2013) The awkward choices facing the Baltic worker: Exit or Loyalty. Journal of Baltic Studies (julkaistu sähköisesti 10. tou kokuuta 2013). STUK [Säteilyturvakeskus] (2006) Management of Safety Requirements in Subcontracting during the Olkiluoto 3 Nuclear Power Plant Construction Pha se. Investigation Report 1/06 ( ). Toots, A. & Bachmann, J. (2010) Contemporary Welfare Regimes in Baltic States: Adapting Post-Communist Conditions to Post-Modern Challenges. Vaughan-Whitehead, D. (2011) Introduction: Has the Crisis Exacerbated Work Inequalities? Teoksessa Vaughan-White head, D. (toim.) Work Inequalities in the Crisis: Evidence from Europe. Cheltenham: Edward Elgar, Veidemann, B. (2010) Eesti tööealise rahvastiku väljarändepotentsiaal aastal Sotsiaalministeeriumi toimetised nr 8/2010.
12 12
Työllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
Lisätiedotsöverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.
Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotUlkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille
Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotHallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka
Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.
LisätiedotEuroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013
Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotTalouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen
Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä
LisätiedotDanske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017
Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus Helmikuu 2017 Valtaosa tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä ennakoi liikevaihdon kehittyvän positiivisesti kuluvan vuoden aikana Kuinka odotatte yrityksenne
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotGrant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa
Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotSegregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot
Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotKuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?
Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia
LisätiedotOtteita Viron taloudesta
Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotNuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa
Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotLiikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys
Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen
LisätiedotLiite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto
Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotTyöehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen
Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS
LisätiedotTalousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus
Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotTyövoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala
Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010 Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu 2010 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenistön piirissä marraskuussa 2010 selvitys
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotMiksi Saksa menestyy?
Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa
LisätiedotYrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotMILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015
MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotSuomalaiset Virossa 2017
Suomalaiset Virossa 2017 - Suomalaisten matkailu ja kulutus Virossa Poimintoja selvityksestä. Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla, Tutkimukset-osiossa. Selvityksen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Kansainvälisen kaupan valiokunta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 9.10.2014 2014/2816(INI) TARKISTUKSET 1-21 Olli Rehn (PE537.396v01-00) Euroopan unionin ja Georgian välisen assosiaatiosopimuksen tekemisestä
Lisätiedot17.2.2015 Matti Paavonen 1
1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100
LisätiedotJulkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)
Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti
LisätiedotTyömarkkinoiden kehityskuvia
Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotJakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana?
Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana? Erkki Järvinen toimitusjohtaja CMD, Kansainvälistymisstrategia Taustaa 2 n kansainvälistymisen keihäänkärjiksi valitut toimialat: Lehtijakelutoiminta
LisätiedotEK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotOtteita Viron taloudesta
Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012
LisätiedotTaantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
LisätiedotKauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm
Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö
LisätiedotTYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander
TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotEsimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa
Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes
LisätiedotPellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Talouden tila ja uhkat keskipitkällä aikavälillä Julkisen talouden liikkumavara
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotLausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus
Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset
LisätiedotEuroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.
Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotFinnish Science Policy in International Comparison:
Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian
LisätiedotPoistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti
Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti heikki.ervasti@utu.fi Lähtökohdat Käänne työllisyyspolitiikassa 1990-luvulla Painopiste työvoiman tarjonnassa Rakenteellisen työttömyyden
LisätiedotElinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen
Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotMuuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä
Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotTere tulemast, tervetuloa!
Reacting to Growing Immigration Strengthening social inclusion of Estonian migrant families in Finland and Estonia REGI projekti 2015-2107 Tere tulemast, tervetuloa! REGI-projekti Kaksivuotista projektia
LisätiedotSuomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste
LisätiedotLausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus
Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman
LisätiedotMaahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen
Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet Tuomas Martikainen 10 kansainvälistä trendiä 1. Kv. muuttajien määrä 3,4 % väestöstä (258 milj. 2017) 2. Pakolaisuus kasvaa (2017) - 23 milj. kansainvälisiä
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotPoolian Palkkatutkimus 2013 05/2013
Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotNorja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013
Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011
LisätiedotKannattavasti kasvava YIT
1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007
LisätiedotMaatalouden investointien rooli maaseudulla
Maatalouden investointien rooli maaseudulla Olli Niskanen Maatilojen talouden yleinen kehitys Rakennekehitys on mahdollistanut jatkavien maatilojen elinkelpoisuuden Milj. euroa 1400 1200 1000 Yrittäjätulo,
LisätiedotTyövoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto
Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn
LisätiedotSiirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen
Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotTalouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
LisätiedotUlkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen
TYÖNANTAJALLE Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Miten vakuutan ulkomaalaisen työntekijän Suomessa? Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Töissä Suomessa eläkettä Suomesta Kun työntekijäsi tekee
LisätiedotMoona monikultturinen neuvonta
Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.
Lisätiedot