Walter Deffaa on DG TAXUDin uusi keulahahmo. Baltian rikollisuusilmiöt Elpyykö ulkomaankauppa? Tu l l i n a s i a k a s l e h t i

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Walter Deffaa on DG TAXUDin uusi keulahahmo. Baltian rikollisuusilmiöt Elpyykö ulkomaankauppa? Tu l l i n a s i a k a s l e h t i"

Transkriptio

1 Tu l l i n a s i a k a s l e h t i Walter Deffaa on DG TAXUDin uusi keulahahmo Baltian rikollisuusilmiöt Elpyykö ulkomaankauppa? Tu l l i v i e s t i 1

2 Tulliviesti Tu l l i n a s i a k a s l e h t i S i s ä l t ö Tulliviestin toimitusneuvosto Puheenjohtaja pääjohtaja Tapani Er ling jäsenet johtaja Tommi Kivilaakso, tiedotuspäällikkö Sallamaari Repo, johtaja Juha Niskanen ja johtaja Jarkko Saksa Tullista sekä toimitusjohtaja Klaus Katara Teknisen Kaupan Liitosta ja huolintajohtaja Rauli Werdermann Schenker Oy:stä. Päätoimittaja Reijo Virtanen, puh Toimitussihteeri Katja Penninkilampi, puh Tilaukset ja osoitteenmuutokset Eija Suominen, puh sähköposti Valokuvaaja Risto Silvola Toimituksen osoite PL Helsinki Telekopio Julkaisija Tullihallitus Painopaikka Vammalan kirjapaino Oy 3 Pääkirjoitus 4 7 Tullin uutisia 8 Walter Deffaa on DG TAXUDin uusi keulahahmo 10 Arvokasta tietoa asiakkailta 13 Vienti-ilmoittamisen sähköistyminen laajeni 14 Miten ulkomaankauppa romahti onko luvassa myös nopea nousu? 17 Askel kohti paperitonta tiedonvaihtoa 20 Seinää vasten -dekkarissa tullitarkastaja on ahdingossa 22 Tullille keinot turvata verotulot ja reilu kilpailu 24 Ismo Mäenpää VM:n tulliyksikön päälliköksi 26 Alusselvitys keskitettiin Turkuun MEKE aloitti toimintansa lokakuun alussa 27 Maailman tullijärjestön tietomalli 28 DHL ensimmäinen kuriiri Tullin kumppaniksi 29 Itella Logistiikka Tullin kumppanuusasiakkaaksi 30 Verotuksen kehittämisnäköaloja 32 Tulli kaksi vuotta yksin satamien turvana 34 Tullineuvonta palvelee numerossa Turvallisuusuudistus käyttöön heinäkuussa 37 Rauhallinen voimanainen ei lämpene kädenvääntöhaasteille 38 In Brief ISSN Seuraava numero Numero ilmestyy Aineisto toimitukselle mennessä.

3 P ä ä k i r j o i t u s Vauhtia alamäestä Kuluva vuosi jää Suomen taloushistoriaan jaksona, jona maamme kärsi lamasta lähes koko muun maailman kanssa. Yhdysvalloista finanssikriisinä alkanut taloustornado horjutti pahoin vastoin alkuvaiheen toiveikkaita uskomuksia teollisuustuotantoa ympäri maailmaa. Kurimuksen kolmas vaihe on kohdistamassa iskunsa työllisyyteen. Koska Suomen bruttokansantuotteen taso on riippuvainen laajasta ulkomaankaupasta, kriisin vaikutukset näkyvät täällä voimakkaasti. Lehtemme tästä numerosta ilmenevät luvut puhuvat karua kieltään: kolmansiin maihin suuntautuvan viennin määrä- ja arvomuutokset ovat viime kuukausina vaihdelleet prosentin pudotuksessa verrattuna vastaaviin kuukausiin viime vuonna. Varsin laihan lohdutuksen tarjoaa se, että tuonti kolmansista maista on pudonnut vielä hieman enemmän. Sen an siosta kauppataseemme on kuitenkin pysytellyt sitkeästi plussan puolella! Lamasta johtuva toimintaympäristön hiljeneminen antaa toisaalta aikaa hioa Tullinkin toimintatapoja ja tehostaa sen organisaatiorakenteita. Mikäli olemme riittävän ripeitä, olemme valmiit hoitamaan leiviskäämme parhaalla mahdollisella tavalla silloin kun kansantalous pääsee jälleen vauhtiin ja vienti lähtee vetämään ja nostaa myös tuonnin kasvuun. Tulli onkin saamassa jo tänä syksynä valmiiksi resurssi- ja voimavaraselvityksensä, joiden perusteella Tullin resurssitarpeet on mahdollista päivittää ja kohdentaa sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Mainitut selvitykset käynnistettiin kuitenkin jo ennen kuin maailmantalouden rakenteet alkoivat rapista. Hankkeiden tarkoituksena oli valmistautua siihen, että Tulli pystyy toteuttamaan valtion tuottavuusohjelman edellyttämät tehostamisvaatimukset eli käytännössä vähentämään henkilöstönsä määrää. Tullin tehtäviä ja niiden painotuksia ja niihin tarvittavia panostuksia pohdittaessa on kuitenkin mahdollista jo nyt ottaa huomioon myös se karu tosiasia, että viimeistään viiden - kuuden vuoden kuluttua Suomi on siinä tilanteessa, jossa työikäisten määrä ei enää riitä talouselämän tarpeisiin, jollei julkistakin hallintoa sopeuteta muuttuviin olosuhteisiin. Tullin kohdalla tätä sopeutumista on omiaan helpottamaan se, että sähköisten tullaustoimintojen kehittyessä ja niiden käytön laajentuessa tullipalvelujen saatavuus ja laatu on mahdollista säilyttää samalla kun toimintojen keskittäminen vähentää tarvetta Tullin fyysiseen läsnäoloon nykyisessä laajuudessaan. Reijo Virtanen päätoimittaja Tullihallitus 3

4 Piraatti-isku Porissa Porin tulli ja Harri Tammi joukkoineen saivat uudenlaisen tehtävän heinäkuun lopun Sonisphere-metallifestivaalin ajaksi. Italialainen Carpinvestigazioni, joka toimii mm. Metallica-yhtyeelle fanitavaraa tuottavan firman asiamiehenä, jätti valvontapyynnön piraattituotteiden varalta. Italialaiset osallistuvat itse valvontaiskuihin yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa rockbändien kiertueiden aikana. Toimintamalli on tehokas, sillä väärennökset voidaan tunnistaa heti ja viranomainen pystyy saman tien takavarikoimaan ne ja antamaan rangaistusvaatimuksen kaupustelijoille. Artistit ovat havahtuneet fanituotekaupan merkitykseen sitä mukaa, kun levymyynnit ovat laskeneet. Yhteiskunnan intressiäkään ei voi vähätellä. Piraattituotanto ei ole mitään sympaattista käsityöläisyyttä, vaan siinä vältellään sekä maahantuontitulleja että liiketoiminnan veronmaksua, Harri Tammi muistuttaa. Suomen tulli ja italialaiset kiertelivät tapahtumapäivänä Kirjurinluodolla, Porin asemilla ja satamassa festivaalivieraan seassa. Yhtään suurempaa piraattikaupustelijaa ei havaittu. Poliisin ja Tullin valvonnan saldoksi kertyi tavalliseen tapaan muutamia huumausainerikoksia ja taskuvarkauksia. Ehkä Suomi on sitten niin syrjässä, Luca Ascari pohtii markkinoittemme puhtauden syitä. Italia, Espanja ja Portugali ovat maita, joissa artistituotteiden piraattikauppa kukoistaa. Samoin Iso-Britannia, josta Pohjois-Euroopan piraattikauppiaat tavallisesti saavat myyntitavaransa, hän jatkaa. Carpinvestigazionin Luca Ascarin mukaan Italiassa ja Espanjassa on nyt kokeillun kaltaisilla valvontaiskuilla onnistuttu pienentämään tarjolla olevien piraattien määrä kolmasosaan entisestä. Piraattituottaja valmisti omia rintanappeja AC/DC:n Madridin keikalla myytäviksi. 4

5 T u l l i n u u t i s i a Tullimuseon osasto Turussa avattiin uudistuneena Aurajoen varrella Forum Marinum -merikeskuksen yhteydessä sijaitseva Tullimuseon osasto avattiin uudistuneena Tall Ships Race -tapahtuman aikaan heinäkuussa. Osastolla on nähtävillä tulliverotukseen, -valvontaan ja -rikollisuuteen liittyvää esineistöä 1700-luvulta nykypäivään. Kaupankäynnin esteiden poistuminen ja ulkomaan liikenteen jatkuva kasvu on lisännyt tullirikollisuutta, jonka torjunta on nyt merkittävä osa Tullin tehtävistä. Osastolle on lisätty tullirikollisuuteen liittyvää aineistoa, kuten lääke- ja merkkituoteväärennöksiä, huumeiden käyttövälineitä ja esineitä, jotka rikkovat uhanalaisia eläimiä ja kasveja suojelevaa CITES-sopimusta. Nähtävillä myös vanhoja asiakirjoja, virkapukuja, näytteenottoesineitä ja esimerkiksi trokareiden viinakätkö, pirtutorpedo. Esineistön lomassa voi katsoa videon alusselvityksestä sekä lukea tietoiskuja tullityöstä ja Tullin merkityksestä eri aikakausina. Forum Marinumin yhteystiedot Avajaisiin osallistuivat Läntisen tullipiirin johtaja Arto Honka (vas.), liikennepoliisitarkastaja Mika Peltola Liikkuvasta poliisista ja Länsi-Suomen lääninpoliisijohtaja Pertti Sihvonen. Juha Niskaselle jälleen korkea ansiomitali Johtaja Niskaselle luovutettiin Nizhni Novgorodissa pidetyssä Suomen ja Venäjän tullien välisen rikostorjuntatyöryhmän kokouksessa Venäjän Federaation tullilaitoksen pääjohtajan Andrei Beljaninovin myöntämä mitali tulliyhteistyön lujittamisesta. Mitalin luovutti Venäjän Federaation tullilaitoksen varapääjohtaja Igor Zavrazhnov. Vastaanottaessaan mitalin Niskanen korosti, että hän omistaa mitalin kaikille niille Suomen tullin rikostorjunnan toimihenkilöille, joiden ammattitaidon ja tinkimättömän työn ansiosta maiden välisessä rikostorjunnassa on saavutettu erinomaisia tuloksia. Vastaavanlaisen korkean ansiomitalin on johtaja Niskaselle myöntänyt puheenjohtaja Mihail Vanin ja pääjohtaja Aleksander Zherikhov. 5

6 T u l l i n u u t i s i a Kuusi huumekoiraa valmistui Tullin koirakoulusta Ohjaajat koirineen vasemmalta: Kyösti Pennanen ja Aimo, Teemu Närvä ja Velmu, Jari Kuusisto ja Zico, Satu Ojala ja Happy, Tatu Toimela ja Valo sekä Jukka Wright ja Mitro. Tullin koirakoululta valmistui marraskuun alussa kuusi uutta huumekoiraa. Koirien ja ohjaajien vuosi on kulunut vuoroin koulutuksessa, vuoroin työssä. Kurssin jälkeen koirat aloittavat ohjaajiensa kanssa työnteon tosimielessä. Valmistuneet koirat ovat nyt vuoden - puolentoista ikäisiä. Kaikki valmistuneet koirat ovat Tullissa eniten käytettyä rotua, labradorinnoutajia. Rehtori Ari Nieminen toteaa, että niistä on pisin kokemus huumeidenvastaisessa työssä. Nämä luppakorvat ovat juuri sellaisia kuin huumekoirien pitääkin: rohkeita, kestäviä, energisiä ja uteliaita. Koirien on oltava myös yhteistyöhaluisia ja sosiaalisia. Kaikkia ominaisuuksia vaaditaan myös ohjaajan kanssa työskentelyssä niissä erilaisissa ympäristöissä, joissa koirat työtään tekevät. Viikolla 45 päättyneeltä kurssilta valmistui huumekoira jokaiselle ilmansuunnalle, vilkkaimmalle kaksikin, Aimo Sallaan, Valo ja Velmu Helsingin Meritulliin, Zico Turkuun, Mitro Helsingin Lentotulliin ja Happy Tampereelle. Neljällä ohjaajalla on ollut huumekoira jo aiemmin. Joukossa on kaksi uutta ohjaajaa, jotka ovat omien perhekoiriensa kanssa jo kauan kartuttaneet kokemuksiaan karvakuonoista. Kuusi uutta pentua koulutettavaksi Pian kokoontuu uusi kuuden pennun ryhmä koirakoululle valmistaville päiville. Niiden kouluttaminen alkaa varsinaisesti vuoden 2010 puolella. Tullin huumekoiratilanne näyttää siis hyvältä. Sekä halukkaita koiranohjaajia että erinomaisia koiria on ollut tarjolla. Lahjoittajilla on ollut iso merkitys, sillä viime vuosina lähes kaikki koirat on hankittu ja peruskoulutettu lahjoitusvaroin. Huumekoiran työssäoloaika on keskimäärin seitsemän vuotta. Kun ohjaaja ottaa pennun, hän sitoutuu huolehtimaan sen kasvattamisesta, kouluttamisesta sekä myös sen eläkepäivistä. Koirat ovat perheenjäseniä. Usein samalla ohjaajalla on sekä työstä eläkkeelle jäänyt että kasvuiässä oleva uusi huumekoira perheessään. Siihen on uhrattava sekä aikaa että rahaa. Siksi myös koiranohjaajien valintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Miten lahjoittajaksi pääsee? Suomalaiset järjestöt, yritykset, yhdistykset sekä yksityishenkilöt voivat lahjoittaa varoja Tullin huumekoiratyöhön. Yhden koiran kasvattaminen ja kouluttaminen huumekoiraksi vaatii noin euroa. Se on kuitenkin vain pieni osa koiran koko virka-ajalta muodostuvista kustannuksista, jotka nousevat vuosittain euroon. Tulli ei voi julkisia budjettivaroja käyttävänä valtion laitoksena aktiivisesti kerätä lahjoituksia toimintaan. Lahjoittajaksi haluava voi ottaa yhteyttä Tullin koirakoulun rehtoriin, Ari Niemiseen, joka selvittää yhdessä Tullihallituksen tarkastusosaston kanssa, voidaanko lahjoitus ottaa vastaan. Lahjoittajan on myös syytä tietää, että Tullin täytyy turvallisuus- ja imagosyistä tietää lahjoittajan henkilöllisyys ja lahjoitusrahojen keräystapa. Tullin koirakoulu, Veikkola Ari Nieminen puh , gsm

7 Janne Nieminen Tullilaboratorion johtajaksi Janne Nieminen, fil. tri (fysikaalinen kemia), on nimitetty Tullilaboratorioon laboratorionjohtajaksi alkaen. Nieminen on hoitanut tointa virkaa tekevänä vuoden 2008 elokuun alusta lähtien. Janne Nieminen on syntynyt vuonna 1964 Heinolan maalaiskunnassa. Nieminen tuli Tullilaboratorioon tullikemistiksi, josta siirtyi jaostopäälliköksi, tutkimuspäälliköksi ja laboratorionjohtajan sijaisen tehtäviin. Vuosina hän toimi oman toimensa ohella myös Tullilaboratorion hallintopäällikkönä. Nieminen on väitellyt Helsingin yliopistossa ja työskennellyt ennen Tullia muun muassa vuoden Ruotsissa Lundin yliopistossa tutkijana. Tullissa hän on toiminut tullikoodeksikomitean (kemia ja maatalous) ja laboratoriokoordinaatioryhmän jäsenenä sekä komitean asettamissa työryhmissä. Hän kuuluu useisiin kansallisiin asiantuntijuutta vaativiin testaus- ja laboratorioalan neuvottelukuntiin ja työryhmiin ja on Fintesting -yhdistys ry:n (eurooppalaisen Eurolab ja Eurochem -yhteistoimintaelinten suomalainen jäsenyhdistys) puheenjohtaja. Tullilaboratorio on tunnustettu osaaja. Se toimii muun muassa EU:n kansallisena referenssilaboratoriona ei-eläinperäisille elintarvikkeille. Tulli ja sen 70 ammattilaista ovat saaneet kiitosta Eviralta ja kuluttajavirastolta. Haluan innostaa työympäristöä kehittämään toimintaa. Nopeaa kehittämistä kaipaa esimerkiksi virustutkimus. Se parantaa välittömästi kuluttajan suojaa, Janne Nieminen sanoo. 7

8 Walter Deffaa on DG TAXUDin uusi keulahahmo Odotan tyhjässä aulassa komission rakennuksessa, osoitteessa Rue Montoyer 59. Tunnelma on seesteinen, sihteeri on tuonut minulle kupin kahvia pahoitellen, että pääjohtaja on muutaman minuutin myöhässä. Yhtäkkiä tunnelma selvästi havahtuu. Pomo saapuu kahdeksanteen kerrokseen, sihteerit pörräävät ympärillä kalentereiden kanssa, asiakirjoja allekirjoitetaan, kaikki saavat ohjeensa, jossain siinä tuoksinassa minut ohjataan sisälle sohvalle ja tuoreet kahvit ilmestyvät pöydälle. Ovi sulkeutuu ja hyväntuulinen verotus- ja tulliliittopääosaston pääjohtaja Walter Deffaa istahtaa eteeni haastateltavaksi. E nsimmäinen kesäkuuta 2009 Euroopan komission pääosastoilla koitti puolivuosittainen tehtäväkierto. Tällä kertaa verotus- ja tulliliittopääosaston (DG TAXUD) pääjohtaja, ranskalainen Robert Verrue siirtyi toisiin tehtäviin työllisyyspääosaston pääjohtajaksi. Euroopan tullit saivat uuden suunnannäyttäjän ja DG TAXUD uuden keulahahmon, kun saksalainen Walter Deffaa siirtyi tehtävään sisäisen tarkastuksen johdosta. Pitkän linjan virkamies Walter Deffaa on viisikymppinen, hoikka, ystävällisen ja intellektuellin oloinen mies. Alun perin Ludwigshafenista, Baden-Wurttembergistä kotoisin oleva Deffaa, joka on naimisissa ja kahden tyttären isä, on pitkän linjan virkamies, joka aloitti komissiouransa nuorena taloustieteen tohtorina jo yli 25 vuotta sitten ny kyään DG ECFIN:nä tunnetulla talous- ja rahaasiat -pääosastolla. Deffaalle ovat numerot tutut, ja vuoden 1983 jälkeen hän on työskennellyt muun muassa budjettipääosastolla ja komission sisäisen tarkastuksen päällikkönä. Komission poliittinen puolikin on hänelle tuttu, sillä Deffaa on työskennellyt kolmen saksalaisen komissaarin kabineteissa Delors- ja Santer -komissioiden aikana, ja toimi vuosina aluepolitiikasta vastaavan komissaari Monica Wulf-Mathiesin kabinettipäällikkönä. Deffaa huokuu rauhallista itseluottamusta tunnustaessaan että suurin osa tulliasioista oli hänelle jossain määrin uusia, ja että oppimiskurvi on ollut tiukka. Nämä ovat yllättävän monimuotoisia asioita, mutta sitäkin kiinnostavampia. Suuria haasteita edessä DG TAXUDin tehtävä on tukea sekä sisämarkkinoiden toimeenpanoa että koko EU:n perustana toimivan tulliliiton kehittymistä tekemällä EU-aloitteita verotusja tullipolitiikassa. DG TAXUDin vastuulla on myös valvoa neuvoston ja Euroopan parlamentin lainsäädännön toimeenpanoa. Viime vuonna hyväksytty modernisoitu tullikoodeksi tuleekin olemaan vertaansa vailla oleva toimeenpanohaaste, sillä modernien, kauppaa helpottavien menettelyiden soveltamisen yksityiskohdat ovat vielä säätämättä, ja niitä tukevia Euroopan-laajuisia, sähköiseen tullaukseen tarvittavia valtavia järjestelmähankkeita ei ole päästy kunnolla vielä edes suunnittelemaan. Vuosi 2013, koodeksin toimeenpanon 8

9 takaraja, on käytännössä huomenna. Samalla uusi koodeksi kirjaa lainsäädäntöön myös valtavan muutoksen tullihallintojen tehtäväkentässä kuluttajien ja kansalaisten turvallisuuden vartijoina. Deffaalle haaste on mittava, mutta sekä tavoitettavissa että tavoittelemisen arvoinen. Toisin kuin usein maalaillaan, turvallisuuden lisäämisen ja kaupan helpottamisen yhdistäminen ei välttämättä ole vaihtokauppa. Toki yksittäiseen toimitukseen kohdistuva tullitarkastus voi tuntua hidasteelta, mutta makrotasolla turvallinen ja turvattu kauppa takaa talouden toimijoillekin paremman toimintaympäristön, jossa kauppaa on helpompi käydä. Lisäksi tavoitteenamme on kehittää dataan ja sähköiseen riskianalyysiin perustuvia älykkäitä tarkastustoimia, joita kohdennetaan mahdollisimman tarkasti vain korkean riskin kuljetuksiin. Vain siten luodaan win-win -toimintamalli, joka samalla edistää turvallisuutta ja helpottaa kauppaa. Samalla Deffaa miettii tulliliiton tulevia haasteita ja seuraavia kehitysaskelia vuoden 2013 jälkeenkin. DG TAXUDissa otetaan Lissabonin Agendan tavoitteet tosissaan. Deffaa kuitenkin varoittelee, että tulevaisuuden suhteen on optimismin lisäksi hyvä pitää mukana reilu annos realismia. Kuten kaikissa suurissa toimintatapamuutoksissa joihin liittyy sähköisiä järjestelmähankkeita, kyseessä on aina keskipitkän tähtäimen tavoite, ja paljon työtä ja investointeja on vielä edessä, ennen kuin sähköinen e-tulliliitto on täydessä toiminnassa. Lupaan kuitenkin, että vaiva tulee olemaan sen väärtti sekä Euroopan tulleille että sen yrityksille, hän kiteyttää. Kommentoidessaan Suomen kannalta tärkeitä EU-Venäjä -suhteita Deffaa vakavoituu: Itärajan toimivuus, Venäjän kanssa sovitun strategian toimeenpaneminen ja muun muassa sähköisen tiedonsiirron pilotti ovat komissiolle ehdottomia prioriteetteja. Valmistelemmekin juuri tärkeää komissaarin vierailua Moskovaan. Tulevaisuuden Eurooppa Ennen siirtymistään DG TAXUDin johtoon, Deffaa ehti luennoimaan kymmenen vuoden ajan kuuluisassa College of Europe -yliopistossa Bryggessa EU-budjetista.Tämä on aihe, josta hän on myös julkaissut useampia kirjoja ja artikkeleita. Opettaminen, jota en valitettavasti ehdi tänä päivänä tekemään, oli minulle tärkeä inspiraation lähde ja jonkinmoinen kurkistusikkuna Euroopan tulevaisuuteen. Laajentumisen aikaa oli mielenkiintoista seurata oppilaiden asenteiden kehittymisen kautta. Uusien jäsenmaiden into näkyi voimakkaasti oppilaissa, ja olen ollut huomaavinani samanlaista uutta energiaa nyt komission sisälläkin. Viime vuosina näin oppilaiden europositiivisuuden rinnalle vähitellen nousevan myös uudenlaista kriittisyyttä, joka selvästi leimaa tämän päivän Eurooppa-keskusteluja. Euroopan seuraavan viiden vuoden tähtäyksen näkymiä Deffaa kommentoi varovaisen optimistisesti. Kriisin jälkeen toivon, että palaamme toisenlaiseen todellisuuteen kuin ennen vuotta 2008 ympäristöystävällisempään, pienemmän rahamarkkinasektorin Eurooppaan. Eurooppaan, joka keskittyy olennaiseen ja näyttää esimerkkiä globaalina johtajana. Tullisektorilla esimerkiksi EU:lla olisi paljon annettavaa maailmantullijärjestö WCO:n puitteissa. Verotuspuolella taas toivon, että työmme hyvän hallinnon kehittämisessä inspiroi muita maailmalla seuraamaan esimerkkiämme. Hyvä suhde suomalaisiin Suomeen ja suomalaisiin Deffaa suhtautuu lämmöllä, ja toteaa maan muuttuneen huimasti sitten 70-luvun, jolloin hän ensi kerran kävi Helsingissä ohikulkumatkalla Neuvostoliitosta. Suomalaisten tyyliä EU politiikassa hän arvostaa. Olen aina ihaillut suomalaisten säästeleväisyyttä sanoissa. Tietää, että kun suomalainen avaa suunsa, on hyvä kuunnella, koska turhat kiertelyt ja kaartelut jätetään pois. Pidin pitkään suomalaisia varautuneina myös tunteittensa suhteen, kunnes kävin Suomen-vierailullani jääkiekkomatsissa! hän nauraa. Minulla on aina ollut hyvä suhde suomalaisiin, jo aikoinaan esimieheeni budjettikomissaari Erkki Liikaseen. Uutena kollegana Euroopan tulliperheessä minun on myös ollut mutkatonta ja helppoa luoda hyvä suhde Suomeen Tullihallituksen pääjohtaja Tapani Erlingiin, ja toivon pääseväni lähiaikoina taas Suomeen hänen vieraanaan. Koska työskentelen itsekin DG TA- XUDissa kansallisena asiantuntijana, olen jo ehtinyt nähdä ja kokea Deffaan tyylin: pääjohtaja on käynyt henkilökohtaisesti tapaamassa ja jututtamassa jokaista alaistaan, sillä hän haluaa tietää kuka kukin on ja mitä kukin tekee. Tämä on jonkin sortin kulttuurishokki komission harmaan virkamieskulttuurin keskellä, mutta DG TA- XUDin virkamiehistön vastaanotto on ollut erittäin positiivinen! Kysyn kuitenkin lähtiessäni sihteereiltä millainen esimies Walter Deffaa oikeasti on. Kaksi kiireistä katsetta nousee ja kumpikin sihteereistä hymyilee minulle leveästi. Tehokas. Ja hauska! Astun hissiin ja mietin itsekseni, että se oli kyllä aika hyvin kiteytetty. Tiina Satuli haastatteli Deffaata Brysselissä 3. syyskuuta

10 Arvokasta tietoa asiakkailta Tullin asiakashallinta selvitti viime vuodenvaihteessa, millaisia palveluja asiakkaat odottavat Tullilta. Kysely oli valtakunnallinen, ja sen tuloksia hyödynnetään asiakaskonsultoinnin ja tiedottamisen suunnittelussa. Kyselyssä saatiin arvokasta tietoa myös yritysten valmiuksista ryhtyä käyttämään sähköisiä tulli-ilmoitusjärjestelmiä. Tullilainsäädännön muutokset Kyselyn kohteena olivat suuret ja keskisuuret asiakasyritykset. Kysely tehtiin web-lomakkeella, ja vastaajia oli 228, eli 24 prosenttia kyselyn saaneista. Vastanneista 40 prosenttia edusti teollisuutta, 38 prosenttia huolinta- ja muuta logistiikka-alaa ja 22 prosenttia kaupan alaa. Yritysten tietoisuus tulevista tullilainsäädännön muutoksista % % 14 % Säännöllinen koulutus ja konsultointi tärkeää Vastaajien mielestä säännöllisen koulutuksen, konsultoinnin ja tiedottamisen lisääminen on tärkein kehittämisen kohde asiakasyhteistyössä. Tullin tarjoaman konsultoinnin avulla yritykset voivat kehittää tulliosaamistaan. Kun asiakkaiden tulliosaamista tuetaan, heidän on helpompi hallita tullilakien muutoksia ja omaksua uudet tulli-ilmoitusjärjestelmät. Yksityiskohtaista ohjeistusta, käytännön esimerkkejä ja yrityskohtaista konsultointia kaivataan erityisesti nyt, kun suuria muutoksia on paljon. 80 Tullilainsäädännön muutokset % 86 % Tulliasioinnin sähköistyminen Turvatietojen ennakkoilmoittaminen Ei Kyllä Vastausten perusteella Tullin asiakkaat ovat hyvin perillä tullilainsäädännön tulevista muutoksista. Peräti 92 prosenttia vastaajista tiesi tulliasioinnin ja tulli-ilmoittamisen sähköistyvän vaiheittain, ja 86 prosenttia oli kuullut turvatietojen sähköisestä ennakkoilmoittamisvelvollisuudesta. Ilmeisesti vuonna 2007 perustettu Turvatietojen asiakasprojekti on saavuttanut asiakkaat hyvin ja tarjonnut sellaista 10

11 Tullitarkastaja Lars Åkerblom opastaa asiakkaita Metsälän tullissa. tietoa, jota he tarvitsevat muutosvaiheessa. Projektin asiakaskonsultointi ja tiedottaminen on räätälöity kohderyhmittäin. Tiedotustilaisuuksiin osallistuttiin Viime vuonna Tulli järjesti 50 tiedotustilaisuutta eri puolilla maata tulliselvityksen tulevista muutoksista. Niihin osallistui yhteensä henkilöä. Tilaisuuksia jatkettiin tämän vuoden puolella, ja nekin ovat vetäneet runsaasti yleisöä. Samoja aiheita käsiteltiin myös valtakunnallisten ja alueellisten asiakasyhteistyöryhmien kokouksissa. Ajankohtaista tietoa muutoksista on ollut koko ajan saatavilla Tullin Internet-sivuilla, ja asiakkaiden tiedusteluihin vastaamista varten perustettiin erityinen sähköpostiosoite Yritysten tarpeiden tunnistaminen tärkeää Asiakastarvekyselyn perusteella yrityk- set pitävät tärkeänä, että Tulli tunnistaa niiden erityistarpeet, kun ne hakevat Tullin myöntämää lupaa tai yksinkertaistusta. Silloin luvat tukevat kunkin yrityksen liiketoimintaprosesseja. Lupaprosessia koskevan ohjeistuksen tulee olla selkeää. Tärkeää on myös saada tietoa lu - pi en myöntämisen edellytyksistä sekä lupien luomista eduista ja vaikutuksista tul liasiointiin. Selkeällä ohjeistuksella varmistetaan, että yrityksillä on käytössä tarvitsemansa tullipalvelut. Konkreettinen asiakaspalaute auttaa kehittämään Tullin toimintoja. Asiakkaat olivat tyytyväisiä sähköisten tullauskeskusten palveluaikoihin; peräti 96 prosenttia vastaajista ilmoitti, että palveluajat vastaavat heidän yrityksensä tarpeita. Reilu kolmannes vastaajista oli havainnut tulliselvityksessä epäyhtenäisiä käytäntöjä. Palaute epäyhtenäisistä käytännöistä on tervetullutta, mutta parhaiten asioita päästään korjaamaan, jos asiakkaat kertovat myös konkreettisia esimerkkejä. Tullitoimipaikat palvelevat hyvin Vastaajien mukaan asiakaspalvelu tullitoimipaikoilla on sujuvaa, opastus ja neuvonta pätevää ja henkilökunta avuliasta. Kehittämistä kaipaavat vielä puhelinpalvelu ja tavoitettavuus. Lisäksi saadun palautteen perusteella joidenkin tullitoimipaikkojen asiakaspalvelun organisoinnissa on kehittämisen varaa. Sähköisten palvelujen esiinmarssi Valtion tuottavuusohjelman luomista haasteista huolimatta Tulli tahtoo vastaisuudessakin tarjota sujuvaa ja asiakkaan tarpeiden mukaista asiointia. Sähköiset palvelut ja Internet-pohjaiset tulli-ilmoitusjärjestelmät ovat kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Asiakas ei niitä käyttäessään ole myöskään riippuvainen tullitoimipaikan sijainnista tai aukioloajoista. Suomessa viennin netti-ilmoittaminen otetaan käyttöön syksyn 2009 aikana, ja 11

12 vienti-ilmoitukset on annettava täysin sähköisesti marraskuun 1. päivästä alkaen. Sanomamuotoinen vienti-ilmoittaminen oli mahdollista jo viime vuoden lopulla. Asiakkaiden toivomat tiedotuskanavat Tullin palveluista Mitä yritykset odottavat Tullin sähköisiltä palveluilta? Asiakastarvekyselyyn vastanneiden mielestä sähköisten palveluiden kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon asiakas- ja käyttäjäystävällisyys. Tärkeitä ovat myös neuvontapalvelut sekä sanomaliikenneasioinnissa nopeus. Tukipalveluista keskeisimpinä pidettiiin palvelunumeroita ja niistä saatavaa neuvontaa sekä riittävää teknistä tukea. Kyselyn mukaan asiakas valitsee tietyn tekniikan sanomanvälitykseensä sen perusteella, millaisia aikaisempia ratkaisuja yrityksessä on ja miten hyvin ne ovat toimineet. Investoinnin aiheuttamat kustannukset ja mahdolliset konsernitason päätökset ovat nekin tärkeitä kriteerejä. Tulli.fi halutuin tiedotuskanava Vastaajilta kysyttiin, mitä kautta he tahtovat tietoa Tullin palvelujen sähköistymisestä. Peräti kaksi kolmasosaa vastaajista piti Internetiä parhaana kanavana. Yli puolet vastaajista piti myös omaan sähköpostiin tilattavaa uutiskirjettä kätevänä keinona saada tietoa. Tullin uusilta Internet-sivuilta voi jatkossa tilata tulliselvityksen sekä valmisteverotuksen ajankohtaisiin aiheisiin keskittyneet sähköpostikirjeet. Uutiskirjeet ovatkin vakiinnuttaneet nopeassa aikataulussa asemansa osana Tullin asiakastiedottamista. % Myös Tulliviesti-lehteä pidettiin edelleen tärkeänä tiedonvälityskanavana, samoin Tullin järjestämiä asiakaskoulutustilaisuuksia. Palautettasi kaivataan! 66 % 65 % Internet 54 % Haluamme kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita lukijoitamme. Saimme paljon yksityiskohtaista ja arvokasta tietoa, jonka avulla voimme edelleen kehittää palvelujamme. Asiakaskoulutustilaisuudet Sähköpostikirje 33 % 31 % Tulliviesti Yrityskohtainen konsultointi Yli puolet (55 %) kyselyyn vastanneista halusi antaa palautetta Tullin Internet-sivuilla. Sähköposti miellytti puolestaan 44 prosenttia. Palautetta voi antaa myös lomakkeella tullitoimipaikoissa sekä asiakasyhteistyöryhmissä. Asiakasyhteistyöryhmien toimintaa kyselyyn vastaajat pitivät hyvänä, koska niissä saa ajankohtaista tietoa, voi antaa palautetta tullipalveluista ja vaikuttaa niiden kehittämiseen. Tullilla on sekä valtakunnallisia että alueellisia asiakasyhteistyöryhmiä, joiden jäsenet edustavat mm. huolintaliikkeitä, satamaoperaattoreita, laivanvarustamoja, lentorahtiliikennettä sekä tuoja- ja viejäyrityksiä. Kiitos kaikille Tullin asiakastarvekyselyyn vastanneille! Tuomas Weiland Tullihallitus Ulkomaankauppa- ja verotusosasto 12

13 Viennin sähköinen ilmoittaminen tuli pakolliseksi Vienti-ilmoittamisen sähköistyminen laajenee Viennin tulli-ilmoituksia on voinut antaa sähköisinä jo joulukuusta 2008 alkaen, mutta vain sanomaliikenteessä. Lokakuun alusta myös muilla kuin sanomapohjaisesti asioivilla on ollut mahdollisuus antaa vienti-ilmoituksensa sähköisesti, kun Tullin nettivientipalvelu otettiin käyttöön. Nettipalvelu on avoin kaikille Viennin nettipalvelu on avoin kaikille viejille. Ensisijaisesti palvelu on tarkoitettu yksityishenkilöille, satunnaisesti vientiä harjoittaville yrityksille ja niille yrityksille, joiden vienti on säännöllistä, mutta vähäistä. Näiden ilmoittajien ei kannata investoida sanomapohjaiseen vienti-ilmoitusjärjestelmään. Myös ne yritykset, jotka ovat valinneet sanomapohjaisen asioinnin, saavat halutessaan käyttää viennin nettipalvelua. Sanoma-asioija voi käyttää nettipalvelua esimerkiksi tilanteessa, jossa yrityksen oma tietojärjestelmä on jostakin syystä epäkunnossa ja vienti-ilmoitus on saatava jätetyksi nopeasti. Ilmoittajan tunnistaminen Viejä voi käyttää nettipalvelua tunnistautumattomana tai tunnistautuneena käyttäjänä. Tunnistautunut käyttäjä saa käyttöönsä lisäpalveluja. Lisäksi viejä voi halutessaan hakeutua viennin rekisteröidyksi asiakkaaksi. Se ei ole pakollista, mutta Tulli suosittelee sitä kaikille viejille. Rekisteröityminen on asiakkaille maksutonta. Nettipalvelun kautta viejä voi antaa täydellisiä viennin tulli-ilmoituksia sekä taloudellisesti vaikuttavien tullimenettelyiden ilmoituksia, kuten jälleenvienti-ilmoituksia. Tunnistautunut käyttäjä voi antaa myös FEOGA-vienti-ilmoituksia. Ilmoituksen jättäminen ja vastausten saaminen Tullista Tunnistautumaton käyttäjä täyttää ilmoituksen nettipalvelussa, lähettää sen Tullin vientijärjestelmään ja saa ruudulleen viitenumeron, kun ilmoitus on hyväksytty Tullin vientijärjestelmässä. Hän esittää vientitavarat ja viitenumeron lähimmässä Tullin toimipaikassa ja saa tulosteet viennin saateasiakirjasta (EAD) sekä luovutuspäätöksestä. Hän toimittaa EAD:n vientikuljetuksesta vastaavalle, joka esittää sen tavaroiden poistumispaikan Tullille. Tunnistautunut käyttäjä tunnistautuu palveluun Katso-tunnisteella, jonka saa Verohallinnosta. Hän täyttää vientiilmoituksen ja lähettää sen kuten tunnistautumaton käyttäjäkin. Hän saa ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen viestin Tullin vientijärjestelmässä, kun ilmoitus on luovutettu vientimenettelyyn ja tarvittavat asiakirjat (luovutuspäätös ja viennin saateasiakirja EAD) ovat tulostettavissa nettipalvelusta. Hän tulostaa EAD:n ja toimittaa sen vientitavaroiden mukaan esitettäväksi poistumispaikalla. Tavaroiden poistuttua hän saa samaan sähköpostiosoitteeseen viestin, että poistumisvahvistettu luovutuspäätös on tulostettavissa nettipalvelusta. Lisäksi hän voi selata vanhoja ilmoituksia ja käyttää niitä uusien ilmoitusten pohjana. Tukea ja neuvontaa Tullista Nettiviennin puhelintuki (puh ) vastaa arkisin klo 8 18 lähinnä nettiilmoittamisen teknisiin kysymyksiin sekä avustaa esim. ehto- ja vientirajoituskoodien löytämisessä. Sisältöasioissa (esim. nimikkeen määritys) puhelintuki auttaa mahdollisuuksiensa mukaan. Asiakkaita pyydetään kuitenkin muistamaan, että tullineuvonta (puh ) on ammattitaitoinen ja palveleva apu myös nimike- ja vienti/tilastoarvoa koskevissa kysymyksissä. Ilkka Laurikainen Eteläinen tullipiiri Tullaus- ja verotusyksikkö Nettiviennin osoite on https://asiointi.tulli.fi/nettivienti 13

14 Miten ulkomaankauppa romahti Kansallisten markkinoiden merkitys on vähentynyt ja kysynnän muutokset yksittäisissä talouksissa kanavoituvat nopeasti koko ulkomaankaupan ketjuun. Siksi ulkomaankauppa kutistuu nyt koko maailmassa nopeasti. Suomessa vienti on supistunut EU-maista eniten. Globaali erikoistuminen on kasvattanut kansainvälistä kauppaa Sitten viime laman Suomen ulkomaan tavarakaupan koko mitattuna viennin arvon suhteena bruttokansantuotteeseen on lähes kaksinkertaistunut luvun taitteessa tavaraviennin koko suhteessa bruttokansantuotteeseen oli alle 20 prosenttia, vuonna 2008 tavaraviennin arvo oli 35 prosenttia BKT:n arvosta. Samanlainen muutos on tapahtunut useimmissa maailman maissa. Kansainvälinen kauppa on viime vuosina kasvanut selvästi nopeammin kuin talous kokonaisuutena. Syynä tähän on yhä syvenevä globaali erikoistuminen, jonka seurauksen tuotannolliset ketjut eivät enää sijaitse yhdessä maassa, joten itse tuotantoprosessiin liittyy kansainvälistä kauppaa. Kaupan arvo kasvaa, koska lopputuotteen aikaansaamiseksi tarvittavat raaka-aineet, puolivalmisteet ja osat tuotetaan eri maissa ja myös kokoonpanoa on sijoitettu eri maihin. Amerikkalainen ekonomisti Kei-Mu Yi kuvaa ilmiötä esimerkillä: Tulliylitarkastaja Matti Heiniemi ja tilastopäällikkö Timo Koskimäki pohdiskelevat artikkelissaan ulkomaankaupan tilaa. 14

15 onko luvassa myös nopea nousu? Kauppa kasvaa globaalien tuotantoketjujen maailmassa nopeasti, koska komponentit ja osin viimeistellyt tuotteet ylittävät rajat useampia kertoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valmistettu traktori olisi vielä pari vuosikymmentä sitten tehty amerikkalaisesta teräksestä ja osista, ja se olisi esiintynyt ulkomaankaupan tilastoissa vasta, kun valmis traktori viedään maasta. Nykyään samaisen traktorin valmistukseen saatetaan käyttää intialaista terästä, joka muokataan Meksikossa, ennen kuin lopputuote myydään maailmanmarkkinoille amerikkalaisena traktorina (The Economist, ). Seuraako nopeaa laskua nopea nousu? Samantapaisia tuotantoketjujen uudelleen organisoitumisia on tapahtunut kaikilla toimialoilla. Sen seurauksena ulkomaankauppa on paitsi kasvanut, myös muuttunut herkemmäksi kysynnän muutoksille. Kansallisten markkinoiden merkitys on vähentynyt ja kysynnän muutokset yksittäisissä talouksissa kanavoituvat nopeasti koko ulkomaankaupan ketjuun. Juuri tästä johtuu, että ulkomaankauppa kutistuu nyt koko maailmassa nopeasti. Voi kuitenkin olla, että mekanismi toimii myös toiseen suuntaan niin, että kun talous alkaa elpyä, myös maailmankauppa lisääntyy nopeasti. Tavarakaupan kokonaiskehitys (milj. euroa) Tammi-joulukuu Muutos Tammi-kesäkuu Muutos % % Tuonti (cif) Vienti (fob) Tase Viennin muutos Viennin muutos 2008/2009 (tammi-toukokuu) Finland Sweden Bulgaria Lithuania Estonia Latvia Portugal Hungary Malta Czech Republic Italy United Kingdom Germany Austria Poland Slovenia Belgium Spain France Netherland Slovakia Romania EU-27 Cyprus Denmark Greece Luxemburg Ireland Vuosi 2008 ulkomaankaupan huippuvuosi Suomen viennin arvo oli vuonna 2008 hieman alle 65,6 miljardia euroa, eli jokseenkin tarkasti edellisvuoden tasolla. Vielä vuoden alkupuoliskolla vienti kasvoi voimakkaasti, mutta painui marrasjoulukuussa selvästi pienemmäksi kuin vuonna Myös tuonti supistui loppuvuodesta, mutta päätyi kuitenkin viisi prosenttia edellisvuotista suuremmak- si, 62,4 miljardiin euroon. Vuoden 2009 alkupuoliskolla kauppavaihto on jäänyt yli kolmanneksen pienemmäksi kuin viime vuoden vastaavana aikana. Venäjänkauppa supistui nopeasti Suomen kauppa muiden EU-maiden kanssa jäi vuonna 2008 jokseenkin samalle tasolle kuin vuonna Kun ulkokauppa oli samaan aikaan hienoisessa kasvussa, EU:n osuus Suomen koko viennistä putosi edellisen vuoden 56,8 prosentista 55,9 prosenttiin ja osuus kokonaistuonnista 56,1 prosentista 54,9 prosenttiin. Vuoden 2009 alkupuoliskolla Venäjän kanssa käydyn kaupan, varsinkin viennin, taantuminen painoi ulkokaupan osuutta kokonaiskauppavaihdosta alaspäin. Muutos ei kuitenkaan ollut kovin suuri, sillä myös kauppa useimpien tärkeiden EU-maiden kanssa supistui selvästi. EU:n osuus Suomen kokonais- 15

16 viennistä päätyi tammi-kesäkuussa 57,0 prosenttiin ja osuus koko tuonnista 57,5 prosenttiin. Viennin arvon muutos tuoteluokittain (CPA) 2008/2007 ja tammi-maaliskuussa 2009/2008, prosentteina Metallien viennin arvo laski taustalla maailmanmarkkinahinnat Koko vienti -35 Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden viennin arvo kasvoi vuonna 2008 lähes koko alkuvuoden ajan. Kuukausiviennin arvo kääntyi muutaman prosentin laskuun elokuussa. Marraskuussa vienti supistui yli neljänneksen ja joulukuussa lähes 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, lähinnä hintojen laskun takia. Vuoden 2009 alkupuoliskolla metallien viennin arvo on edelleen laskenut vajaaseen puoleen vuoden takaisesta, kun sekä raudan ja teräksen että useimpien värimetallien vientimäärät ja -hinnat ovat jääneet vuoden takaista alemmiksi. Myös viestintälaitteiden ja autojen vienti on ensimmäisen vuosipuoliskon aikana suunnilleen puolittunut. Autovienti on pudonnut erityisesti Venäjälle jälleenvietyjen autojen vähenemisen vuoksi. Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet (20-21) Kemian teollisuuden tuotteet (23-25) Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet (27-29, 34-35) Sähköteknisen teollisuuden tuotteet (30-33) Muutos-%, 2008/ Muutos-%, 2009/2008 (tammi-maaliskuu) 2 Muutkin vientialat laskuun loppuvuodesta Sähköteknisen teollisuuden vienti heilahteli voimakkaasti vuonna Koko vuoden vienti päätyi kahden prosentin kasvuun. Metsäteollisuuden vienti oli paperiviennin ansiosta hienoisessa kasvussa vielä tammi-helmikuussa, mutta sen jälkeen väheni selvästi. Sahatavaran vienti supistui yli neljänneksen. Viennin tärkeimmistä tuoteluokista alkuvuonna 2009 on kohentunut vain lääkevalmisteiden vienti, jonka arvo nousi 13 prosenttia suuremmaksi kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Öljyn hinnan lasku taittoi energiantuonnin Tuonti kasvoi vuonna 2008 useimmissa tuoteluokissa. Energiatuotteiden tuonnin arvo kasvoi tammi-syyskuussa 47 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta kääntyi sitten nopeaan laskuun raakaöljyn hinnan laskiessa. Öljyn tuontimäärä jäi vuoden 2007 tuontia pienemmäksi lähes kautta vuoden. Vuoden 2009 alkupuoliskolla raakaöljyn tuonnin arvo on pudonnut puoleen viimevuotisesta. Yhtä jyrkästi on supistunut myös metallien perusteollisuuden ja moottoriajoneuvojen tuonti. Useimmissa muissa tärkeissä tuoteluokissa tuonti on alkuvuodesta 2009 vähentynyt prosenttia. Poikkeuksia olivat vain elintarvikkeet, joiden tuonti ei ole vähentynyt ja tevanake-tuotteet, joiden tuonnin lasku jäi muutamaan prosenttiin. Suurten konetoimitusten ansiosta lentokonetuonti kasvoi voimakkaasti. Miten tästä eteenpäin? Vuoden 2009 alkupuoliskolla EU- alueen vienti väheni noin viidenneksen viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Yksittäisten jäsenmaiden suurin miinus on Suomella, -37 prosenttia. Ruotsin vienti on vähentynyt 32 prosenttia. Lähes puolet jäsenmaista on kohdannut yli neljänneksen laskun viennissä, eikä oikein millään EU-maalla mene hyvin. Ulkomaankauppaa kuvaavissa tilastoissa ei tätä kirjoitettaessa ole merkkejä käänteestä parempaan sen paremmin Suomen kuin muidenkaan EU-maiden kohdalla. Toisaalta maailmankaupan nykyinen rakenne viittaa siihen, että tilanteen korjaantuessa kauppa saattaa kasvaa nopeastikin. Suomen kohdalla kysymyksiä tosin herättää metsäteollisuus, jonka tulevaisuuden ennakointi on erityisen hankalaa. Matti Heiniemi ja Timo Koskimäki Tullihallitus Ulkomaankauppa- ja verotusosasto 16

17 EMCS:n vaiheistus ja käyttöönottoaikataulu Ma: Pilottimaiden (FS1) pilottiasiakkaat lähettävät e-ad:t, vastaanottajat (mm. Suomi) lähettävät vastaanottoraportin EMCS-järjestelmässä Suomessa FS1 avataan Mb Mb FS1: Kaikki toimijat lähettävät ja vastaanottavat e-ad:t sekä lähettävät vastaanottoraportit EMCS-järjestelmässä Sanomaliikenne asiakasrajapinnassa avataan Mc FS2: Erikois- ja viranomaistoiminnot (FS2) kaikissa jäsenmaissa yhtäaikaa. Mc (FS2) Täydennysvaiheessa: Asiakkaiden erikoistoiminnot, viranomaistoiminnot (FS1) Lähettäjävaiheessa: e-ad:n lähetys lisätään (FS0) Vastaanottajavaiheessa: e-ad:n vastaanotto ja vastaanottoraportin luonti Ma,b,c = Milestone FS = Functional Stage Askel kohti paperitonta tiedonvaihtoa Ensi huhtikuussa yksinkertaistuu väliaikaisesti valmisteverottomana liikkuvien tuotteiden käsittely, kun EU:ssa otetaan käyttöön nykyisen paperimuotoisen hallinnollisen asiakirjan, AAD-lomakkeen, sijasta sähköinen e-ad-asiakirja. Uudistus liittyy EMCS (Excise Movement and Control System) -hankkeeseen ja koskee väliaikaisesti valmisteverotta liikkuvia alkoholi-, tupakka- ja energiatuotteita. EMCS-järjestelmä tullaan ottamaan käyttöön EU:ssa vaiheittain vuosina Vaiheistus on kuvattu ylläolevassa graafissa. Ensimmäinen vaihe Huhtikuussa 2010 otetaan tuotantoon vastaanottajavaihe FS0. Silloin suomalaiset toimijat voivat Tullin tarjoaman verkkopalvelun kautta vastaanottaa sähköisiä e-ad-saateasiakirjoja laatia ja lähettää e-ad-vastaanottoraportteja vastaanottaa muistutuksia viivästyneistä vastaanottoraporteista selvittää vastaanottoraporttien viivästymisen syyt vastaanottaa määräpaikan muutosilmoituksia. Vuoden 2010 lokakuusta lähtien asiakkaat voivat vastaanottaa e-ad-asiakirjoja sanomamuodossa Tullilta omaan järjestelmäänsä. Lähettäjä-vaihe Joulukuun 2010 alussa järjestelmässä otetaan tuotantoon lähettäjä-vaihe FS1. Viimeistään seuraavan vuoden alusta on käytettävä e-ad:ta paperisen AAD:n sijasta. Silloin voidaan edellä lueteltujen toimintojen lisäksi 17

18 laatia ja tallentaa a-ad-luonnoksia lähettää e-ad-asiakirjoja muuttaa määräpaikkaa peruuttaa e-ad-asiakirja. Keitä koskee? Uudistus koskee niitä yrityksiä, jotka siirtävät valmisteverollisia tuotteita verottomina EU-jäsenmaiden välillä, sekä niitä, jotka vievät kyseisiä tuotteita kolmansiin maihin tai tuovat niitä kolmansista maista. Uudistuksilla on vaikutusta myös kuljetus- ja logistiikkayrityksiin, etenkin lähettäjä-vaiheeseen siirtymisen jälkeen. Tuonnin jälkeisessä siirrossa kuljetus- ja logistiikkayritys voi esimerkiksi toimia rekisteröitynä lähettäjänä. Puhtaasti kotimaan alueella tapahtuvien siirtojen vieminen EMCS-järjestelmään on vapaaehtoista. Sen sijaan kaikissa tapauksissa, joissa siirrossa ylitetään vaikka väliaikaisesti toisen maan rajat, e- AD:n laadinta on pakollista. Ahvenanmaan sisäisissä sekä Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä tapahtuvissa siirroissa EMCS-järjestelmää on tarkoitus käyttää kuten Manner-Suomen sisälläkin. Verorajan vuoksi järjestelmää ei voida käyttää Ahvenanmaan ja muiden EU-maiden välisissä siirroissa. Luotettavampaan siirtojen valvontaan Kun EMCS-järjestelmä on kokonaisuudessaan tuotannossa, Tullin asiakkaiden ei enää tarvitse täyttää eikä vastaanottaa erikseen valmisteverottomia siirtoja koskevia paperisia hallinnollisia saateasiakir- Sujuvampaa työtä yrityksissä EMCS-järjestelmän avulla pyritään yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan menettelyjä valmisteverottomuusjärjestelmässä siirrettävien tavaroiden liikkumisen helpottamiseksi EU-alueella. Asiakasyhteistyö käynnistettiin kansallisesti hankkeen alkuvaiheessa syksyllä Asiakasyhteistyöryhmä on osallistunut sekä EU-tason että kansallisten määrittelyiden kommentointiin ja on vaikuttanut järjestelmän vaatimusten ja toiminnallisuuksien muotoiluun. Tavoitteena on tuottaa asiakkaille käyttäjäystävällinen järjestelmä, joka vähentää manuaalista työtä. Tavoitteena on integroida järjestelmä mahdollisimman pitkälti Tullin muihin järjestelmiin ja vähentää asiakkaiden tuplatyö minimiin esimerkiksi EMCS ja vienti sekä EMCS ja tuonti ovat monesti osana samaa prosessia. Tehokkaampi valvonta ja petosten torjunta Tehostaa valmisteveronalaisten tuotteiden valvontaa ja torjua niihin liittyviä petoksia. Rikollisten hyötymismahdollisuudet supistetaan minimiin. Tavoitteeseen pyritään varmistamalla, että järjestelmä ilmoittaa yksityiskohtaisesti ja ajantasaisesti valmisteveronalaisten tuotteiden liikkeet koko EU:ssa. Järjestelmän avulla fyysiset tavara- ja varastotarkastukset kohdennetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti riskianalyysin avulla valittuihin lähetyksiin ja toimijoihin, joiden kohdalla petosriski on suurin. Näin varmistetaan kattava ja yhdenmukainen valmisteveron kanto. Kansallisesta näkökulmasta katsoen on oleellista, missä jäsenmaassa valmistevero kannetaan. Verokanta poikkeaa jäsenmaasta toiseen, ja verotulot jäävät niitä kantavaan jäsenmaahan. 18

19 Yrityksen s-postiosoite EMCS-järjestelmän ilmoituksille Tulevan EMCS-järjestelmän käyttöönottoa varten valmisteverottomia siirtoja vastaanottavien yritysten tulee ilmoittaa yksi sähköpostiosoite EMCS-järjestelmästä lähetettäviä ilmoituksia varten. Sähköpostiosoite tulee lähettää EMCS-projektin sähköpostiosoitteeseen, Viestin aiheeksi pyydetään kirjaamaan Yrityksen EMCS-järjestelmän sähköpostiosoite. joja. Nykyisin tietyissä tilanteissa vaadittu asiakirjojen faksaaminen Tullille lakkaa sekin. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen siirtoja pystytään valvomaan luotettavammin. Esimerkiksi asiakkaan valmisteveronumeron väärinkäyttö tulee olemaan hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Laadittu e-ad saapuu vääjäämättä EMCS-järjestelmään, ja suomalaiselta asiakkaalta odotetaan vastaanottoraportin laadintaa. Asiakas voi heti ilmoittaa viranomaisille, jos hän ei ole tilannut kyseiseltä lähettäjältä e-ad:ssa mainittuja tuotteita. Järjestelmässä olevan tiedon hyödyntäminen Tullin riskianalyysissa yhdessä muista järjestelmistä kerättyjen tietojen kanssa kaventaa entisestäänkin epärehellisten toimijoiden mahdollisuuksia. Lisätietoa Suomen tullin Internet-sivut: Komission sivut: ec.europa.eu/taxation_customs/taxation/excise_duties/circulation_control/ index_en.htm ja myös seuraavissa Tulliviesteissä. Järjestelmien ja menettelyiden integrointi EMCS-järjestelmä integroidaan asteittain Tullin muihin järjestelmiin. Jo lähettäjävaiheessa syntyvät rajapinnat sähköisiin vienti- ja tuontijärjestelmiin, niin että järjestelmät pystyvät yhdistämään luotettavasti yhden tavaraerän eri menettelyt. Kehitettäviä osa-alueita on kuitenkin edelleen, mutta päämääränä on luoda yhdenmukainen ja integroitu menettelykokonaisuus, joka hyödyntää sekä asiakkaita että eri viranomaisia. Christina Lassenius-Bergström Tullihallitus Ulkomaankauppa- ja verotusosasto 19

20 Seinää vasten -dekkarissa tullitarkastaja on ahdingossa Yksinkertainen juttu, josta säkin selviät. Otat yhteyttä Tullihallituksessa sellaiseen kaveriin kuin Jouko Nyholm ja kerrot Rissasen olevan nyt reissussa ja sanot, että sä hoidat hommaa toistaiseksi. Me tarvitaan tieto, onko siellä menossa jotain erityistarkkailua ja onko meidän kontit tulleet framille jossain riskianalyysissä. Näin kiristyy konnien ote tullitarkastaja Nyholmista Jarkko Sipilän jännitysromaanissa Seinää vasten. Dekkareistaan palkittu Sipilä tuntee Tullin esitutkintaviranomaisena leipätyöstään MTV3-kanavan uutistoimituksessa. Seinää vasten -romaani toi Sipilälle Vuoden johtolanka -palkinnon tänä vuonna. Suomen dekkariseura puolestaan palkitsi kirjan Vuoden 2008 dekkaritekona. Sipilän kirjan keskeiset teemat ovat poliisin toiminta laillisuuden rajamailla ja virkamiesten yhteydet rikollisuuteen. Sipilä ei kirjoissaan kuitenkaan alleviivaa eikä osoita ongelmaa sormella. Vakavat yhteiskunnalliset epäkohdat punoutuvat luontevasti kokonaisuuteen, dekkariseura perusteli palkintoaan. Seinää vasten -romaanin juonen kannalta keskeinen hahmo on tullitarkastaja Nyholm, joka on sortunut vuotamaan rikollisille tietoja Venäjän-liikenteen tavarantarkastuksista. Tulli ei ole aiemmin kirjoissani näkynytkään. Seinää vasten -kirjan juoni liittyy veropetoksiin tavaratransitossa eikä niitä edes pystyisi käsittelemään ilman Tullia, Jarkko Sipilä kertoo. Toisaalta ihmisen moraali ja valinnat ovat lukijan kannalta kiinnostavia romaaneissa aina, sijoittuipa hahmo mihin ympäristöön tahansa. Tutunoloisia hahmoja ja realistisia yksityiskohtia Kirjan sivuhahmona hykerryttää Tullin apulaisjohtaja Snellman. Kuvittelemmeko vain vai onko karikatyyrillä esikuvansa todellisuudessa? Korostan, että romaanihahmot ovat kollaaseja, Sipilä toppuuttelee. Kaikissa voi olla tai voi olla olematta palasia oikeista ihmisistä, joita olen tavannut tai joita olen katsellut jossain kahvilassa tai joista olen lukenut vaikkapa Helsingin poliisin Murharyhmä-lehden kolumneista. Miehen sävystä päättelen, että henkilögalleriaa on joutunut selittelemään ennenkin. Ehkä hahmot elävät lukijan päässä ja mielikuvituksessa omaa elämäänsä, hän hymähtää. Taustatyö on tärkeää Sipilä ei tingi taustatyöstä kirjailijanakaan. Hänen romaaneissaan kuvataan ihailtavan tarkasti poliisityön arkea ja Seinää vasten -kirjassa myös tullimenettelyjä ja jopa tullilaitoksen resurssiahdinkoakin. Detaljien on oltava realistisia, jotta draama voi lentää. Kun romaanissa kertoo rikostutkinnasta, tullivalvonnasta tai vaikka ruumiinavauksesta, työvaiheiden, tittelien ja termien tulee olla todellisuuden mukaisia. Esimerkiksi uusimmassa kirjassani Prikaatin kosto oli juonen kannalta oleellista kertoa kroppakeikasta ja Larssonin vapautumisesta vankilasta vaihe vaiheelta. Nehän eivät Suomessa suju siten kuin olemme jenkkielokuvissa tai tv-sarjoissa nähneet, Sipilä muistuttaa. Yhteistyötä ja luottamusta Miten sisäpiirin tiedon käyttäminen romaaneissasi on vaikuttanut yhteistyöhön toimittajana viranomaisten kanssa? Mitä useampi kirja, sen vankempi suhde. Eiköhän se, että tietää mistä puhuu, pikemminkin lisää luottamusta, Sipilä kokee. Toimittajan tapa hahmottaa mahdollisia ilmiöitä on jutella vapaasti eri ihmisten kanssa ja yhdistellä kuulemiaan hiljaisia signaaleja. Toimittajan kanssa ääneen pohdiskeltu voi päätyä julki joko nettiin, lehteen, radioon tai televisioon. Ei kohtaamista pelätä tarvitse, mutta pelin henki on hyvä ymmärtää. Toki toimittajan kanssa voi puhua myös ns. taustatietoa, jolloin on sovittu, ettei tietoa julkaista sellaisenaan. Luottamusta osoittanee se, että sisäministeriön poliisiosasto myönsi Sipilälle vuonna 2004 poliisin ansioristin. Tunnustuksen saaneiden joukossa Sipilä on ensimmäinen rikos- ja oikeusasioita seuraavana toimittaja. Ansioristin myöntänyt sisäministeri kiitteli sinua sisäasiainhallinnon ja joukkoviestimien yhteistyön kehittämisestä. Miten mielestäsi sujuu työ Tullin kanssa? 20

21 Dekkarikirjailija Jarkko Sipilän mielestä Tulli voisi julkaista tutkimiaan rikostapauksia nopeamminkin, jolloin jutut olisivat ajankohtaisempia. Minun kannaltani yhteistyössä ei ole valittamista. Ymmärrän, että Tullin esitutkimat talousrikokset ovat erilaisia kuin poliisin tässä-ja-nyt -tyyppiset jutut. Tosin KRP:n tai Helsingin huumepoliisin toimintaan verrattuna Tullin voisi sanoa tiedottavan vasta hovioikeusvaiheessa, Sipilä kärjistää. Nopeutta ja ajankohtaisuutta kaipaisin Tullin tiedotukseen tutkimistaan rikostapauksista. Rajavartiolaitoksella on samaa hitautta juttujen julkaisemisessa, hän puntaroi. Tutkinnanjohtajien välillä tosin huomaa asenne-eroja. Kokemus näkyy varmuutena, ja turhat viipeet jäävät pois, Sipilä arvioi. Median työtä on kertoa, mitä tapahtuu juuri nyt. Ajankohtaisuus on keskeinen osa aiheen kiinnostavuutta. Ja kuvat ovat yhä tärkeämpiä, Sipilä perustelee. Kirja antaa enemmän vapauksia kuin uutinen Työstä oikeustoimittajana voi ammentaa aiheita romaanien kirjoittamiseen. Poliisiasemilla, oikeustaloilla ja hämyisissä kuppiloissa kuulee tarinoita, joista ei ole uutisiksi, mutta joita voi muokata teoksiinsa. Käräjäoikeuden talousrikosistunnot ovat kuulemma parhaita paikkoja ammentaa aineksia henkilöhahmoihin. Kriittinen yhteiskunta-analyysi on yhteistä Jarkko Sipilän kaikille yhdeksälle kirjalle ja kuunnelmillekin. Hän on käsitellyt muun muassa rasismia, terrorismia, poliisin peitetoimintaa ja todistajansuojelua. Minkä verran aihevalinnat ovat maailmanparantamista, epäkohtien esiin nostamista, jota toimittajana ei uutistyössä pysty tekemään? Työssä havaitsee paljon ilmiöitä, joita ei voi käsitellä uutisena. Esimerkiksi tässä ajassa vahvasti lisääntynyt yksilön minäkeskeisyys; kirjassa sen voi esittää. Uutiset tehdään yhteiskunnallisista ongelmista. Kirja taas on fiktiota ja vie lukijan tavallaan matkalle nykyajan Suomeen. Murhia kirjoissani on siksi, että ne olisivat mahdollisimman loitolla lukijan arjesta. Kirjoittajana fiktiossa hauskinta on, että nukketeatteria voi pyörittää ja miettiä hahmojen motiiveja sen sijaan, että selostaisi vain tapahtumia kuten uutisissa. Kirjoissa ihmisten motiivien on oltava uskottavia siitä huolimatta, että todellisuudessa tapahtumat itse asiassa vyöryvät sattumanvaraisesti, Sipilä kertoo ja viittaa supisuomalaisiin henkirikoksiin. Lukijan turvallisuudentunteen takia on lopuksi voitava käsittää, miksi rikos tapahtui. Sallamaari Repo Tullihallitus Viestintä Kuva: Lauri Mannermaa 21

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

EMCS LAINSÄÄDÄNTÖ. Valmisteveroasiantuntija Ville Klemola. emcs@tulli.fi

EMCS LAINSÄÄDÄNTÖ. Valmisteveroasiantuntija Ville Klemola. emcs@tulli.fi EMCS LAINSÄÄDÄNTÖ Valmisteveroasiantuntija Ville Klemola emcs@tulli.fi Valmisteverolain uudistus EMCS EMCS -hankkeen pohjana on Euroopan Parlamentin ja Neuvoston 16. kesäkuuta 2003 antama päätös N:o 1152/2003/EY,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

EMCS-prosessit ja aikataulu FS0 ja FS1-vaiheissa

EMCS-prosessit ja aikataulu FS0 ja FS1-vaiheissa EMCS-prosessit ja aikataulu ja -vaiheissa Hankepäällikkö Christina Lassenius-Bergström emcs@tulli.fi EMCS lyhyesti Valmisteverottomuusjärjestelmässä valmisteveron alaisia tuotteita siirretään verotta Nykyään

Lisätiedot

Ajankohtaista Tullista. 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri

Ajankohtaista Tullista. 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri Ajankohtaista Tullista 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri Tulli-ilmoitusten määrät 2011 Ilmoituslaji Kappalemäärä Sähköisten osuus % (suluissa 2010) Ilmoituskanavan

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Kohteena Skandinavian markkinat

Kohteena Skandinavian markkinat Kohteena Skandinavian markkinat Ruotsi ja Norja: Lähellä ja erilaista! 1 PNP 25 vuotta: 2000 koulutus ja konsultointiprojektia Pohjoismaat & Eurooppa & PohjoisAmerikka Ruotsi / Norja ß à Kielitaitoa Sisältö

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

9.2.2015 Julkaisuvapaa klo 9.00. VUOSIJULKAISU: VIENTI LÄHES SAMALLA TASOLLA VUONNA 2014 KUIN VUOTTA AIEMMIN Venäjänkauppa alamaissa

9.2.2015 Julkaisuvapaa klo 9.00. VUOSIJULKAISU: VIENTI LÄHES SAMALLA TASOLLA VUONNA 2014 KUIN VUOTTA AIEMMIN Venäjänkauppa alamaissa 9..5 Julkaisuvapaa klo 9. VUOSIJULKAISU: VIENTI LÄHES SAMALLA TASOLLA VUONNA 4 KUIN VUOTTA AIEMMIN Venäjänkauppa alamaissa Suomen tavaraviennin arvo pysyi lähes edellisvuoden tasolla vuonna 4 Tullin ennakkotietojen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suomen tulli 2014. Vuosikatsaus

Suomen tulli 2014. Vuosikatsaus Vuosikatsaus Suomen tulli edistää tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa sen oikeellisuuden kantaa tehokkaasti tavaraverot tarjoaa palveluita asiakaslähtöisesti suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia.

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tullin Nettivienti-palvelu yrityksille. 11.5.2015 Asiakaspalvelut 1

Tullin Nettivienti-palvelu yrityksille. 11.5.2015 Asiakaspalvelut 1 Tullin Nettivienti-palvelu yrityksille 11.5.2015 Asiakaspalvelut 1 Nettivienti-palvelu https://asiointi.tulli.fi/nettivienti/anonymous/frontpage.html?locale=fi Käytettävissä 24/7 Ei yleensä käyntiä Tullissa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista IP/08/1144 Bryssel 15. heinäkuuta 2008 Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista Ulkomaisessa verkossa vierailevien

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Alustoimituksesta annettava vienti-ilmoitus

Alustoimituksesta annettava vienti-ilmoitus Viennin asiakasohje 33 www.tulli.fi versio 1.1, 27.2.2014 korvaa version 1.0 14.12.2010 Alustoimituksesta annettava vienti-ilmoitus Asiakasohjeen 33 versio 1.0 on kokonaisuudessaan päivitetty. 1 Alustoimituksesta

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Viennin tulli-ilmoitus Internetissä Esittely

Viennin tulli-ilmoitus Internetissä Esittely Viennin tulli-ilmoitus Internetissä Esittely 10.8.2009 10.8.2009 1 Viennin netti-ilmoittaminen 1. Kaikkien käyttäjien sivut ja toiminnot Tunnistamattomana käyttäjänä ilmoituksen tekijä saa ilmoituskohtaisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Tammi-maaliskuu Januari-mars

Lisätiedot

EMCS-PROJEKTI ASIAKKAAN VERKKOPALVELU

EMCS-PROJEKTI ASIAKKAAN VERKKOPALVELU ASIAKKAAN VERKKOPALVELU e-ad:n haku, selaus ja käsittely Kaj Weckström 29.3.2010 Asiakkaan verkkopalvelu FS0 vaihe: Hallinnollisen asiakirjan (e-ad) vastaanottaminen Vastaanottoraportin lähetys Viivästysselvitys

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 2010 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 2004-2010(1-4) 12000 Milj. e 10000 8000 6000 4000 2000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2009 (1-4)

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi ja

Broilereiden hyvinvointi ja Broilereiden hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus Riitta Maijala Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Vierasainevalvontaohjelma (96/23) Toteutetaan vierasainedirektiivin

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen Kansainvälinen tavarakauppa 6.5.2015 Kati Tamminen Tavaran käsite Arvonlisäverotuksessa sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, onko kyse tavarakaupasta vai palvelukaupasta. Tavaralla tarkoitetaan (AVL

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon tiedotustilaisuus Riitta Paalanen 9.3.2012

Tullialan ammattitutkinnon tiedotustilaisuus Riitta Paalanen 9.3.2012 Tullialan ammattitutkinnon tiedotustilaisuus Riitta Paalanen 9.3.2012 Tullin koulutus riitta.paalanen@.fi 1 Tässä tilaisuudessa: Kerrotaan Tullin koulutustarjonnasta yrityksille ja muille sidosryhmille,

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009 Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU = OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA 1. Mihin ostovoimapariteetteja

Lisätiedot

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta?

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 40 35 Takaisin yhteenvetoon Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 37% 30 25 23% % 20 15 10 10% 10% 13% 5 3% 3% 0 esitteestä mainoksesta tiedotustilaisuudesta uutisesta sosiaalisen median kautta suoran yhteydenoton

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia. Ilmailijan lääketiede Uudet medikaalivaatimukset Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Fit to fly? Lääketieteellinen

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta Jätehuoltopäivät 2012 Jätteiden siirtoja maasta toiseen valvotaan, koska jätteet saattavat sisältää aineita, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi?

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? Esityksen sisältö Mikä CN-nimikkeistö on? Mihin sitä käytetään? Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? 1.11.2011 Tulli CN-nimikkeistö 1 Harmonisoitu

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje AREX asiakasohje 7 Varamenettelyohje saapuva liikenne www.tulli.fi 27.3.2013 EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje 1 Soveltamisala Tätä ohjetta sovelletaan EU:hun saapuvasta tavarasta

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

TULLI Tavaroiden maahantuonti EU:n ulkopuolelta

TULLI Tavaroiden maahantuonti EU:n ulkopuolelta OMA YRITYS 19.-20.3.2014 TULLI Tavaroiden maahantuonti EU:n ulkopuolelta Kirsi Azaize Tulliylitarkastaja Tulli 4.4.2014 Tullin koulutus 1 Tullin tehtävät turvaa osaltaan EU:n sisämarkkinoiden häiriöttömän

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot