Siunattua ja virkistävää kesää! Tunérit lähtevät farsityöhön Kyprokseen. Wind-FM:n radiotalo käyttöön Mongoliassa. s. 16. s. 8

Transkriptio

1 7 KESÄKUU 2008 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Tunérit lähtevät farsityöhön Kyprokseen s. 16 Wind-FM:n radiotalo käyttöön Mongoliassa s. 8 Siunattua ja virkistävää kesää! Tampereen uusi piispa Matti Repo: Usko ja kirkon jäsenyys kuuluvat yhteen s. 11

2 P ä ä k i r j o i t u s Hengen tuulet puhaltavat Mongoliassa Juha Auvinen Keskiajalla, 1200-luvun puolivälissä flaamilainen fransiskaani Vilhelm Rubruk matkusti rohkeasti aina Mongolian hallitsijan, suuren Möngken-kaanin hoviin asti. Samanaikaisesti kun jotkut kaanin sukulaiset kääntyivät islaminuskoon, hallitsija itse oli avoin myös muille uskonnollisille näkemyksille. Hän pyysi Vilhelm-munkin välityksellä, että paavi lähettäisi lisää lähetystyöntekijöitä Mongoliaan. Ikävä kyllä pyyntöön ei suostuttu ja näin menetettiin suuri tilaisuus tehdä lähetystyötä. Tuohon aikaanhan käytettävissä ei ollut nykyajan joukkoviestimiä, ei radiota tai televisiota, internetistä puhumattakaan. Meni satoja vuosia ennen kuin evankeliumi pääsi leviämään Itä- ja Keski-Aasiassa ja 1900-luvuilla. Keskiaikainen maailman suurin valtakunta, joka ulottui Kiinasta ja Koreasta Keski-Eurooppaan, oli jo aikaa sitten kutistunut lääneiksi vieraan, kiinalaisen vallan alla. Buddhalaisuus ja shamanismi olivat uskontoja, joita käytettiin myös poliittisiin päämääriin. Viime vuosisadalla neuvostojohtoinen marxilais-stalinistinen kommunismi pimitti Mongolian 70 vuodeksi. Poliittinen murros johti demokratisoitumiseen ja maan itsenäisyyteen 1990-luvun taitteessa. Perustuslain mukaan buddhalaisuus, shamanismi ja islam ovat siellä valtauskontoja, mutta kansalaisille taataan tiettyjä uskonnollisia vapauksia edellyttäen että vieraat uskonnot eivät vaaranna kansallista turvallisuutta. Aikaisemmin kristinuskolta lähes täysin suljetussa Mongoliassa on alle kahdessa vuosikymmenessä tapahtunut suuria. Vuonna 1990 siellä tiedettiin olevan neljä mongolikristittyä. Nyt heitä on arviolta , ja seuraavan vuosikymmenen aikana kasvun ennustetaan olevan kymmenkertainen. Kristillisiä seurakuntia on syntynyt pääkaupungin Ulaanbaatarin lisäksi kaikkiin tärkeimpiin keskuksiin ympäri maata. Maan ikärakennetta noudattaen seurakuntien jäsenet ovat nuoria. Ulaanbaatarissa seitsemän vuoden ajan toiminut kristillinen perheradio Wind-FM saavuttaa noin viidenneksen pääkaupungin 1,2 miljoonasta asukkaasta. Lisäksi ohjelmat kuuluvat Hentii- ja Bulgan-lääneissä, ja tavoitteena on laajentaa asteittain koko maahan. Vastavihityssä uudessa radiotalossa on vahva suomalaisten rakentajien kädenjälki. Monet materiaalit, rakenteet ja laitteet ovat peräisin Suomesta, ja vapaaehtoiset täältä ovat viiden vuoden aikana tehneet yhteensä 40 miestyövuotta. Radiotalohanke on ollut Suomen kristittyjen, seurakuntien ja järjestöjen yhteinen ponnistus yhdessä kansainvälisen radiolähetysjärjestö Far East Broadcasting Companyn (FEBC) ja Wind-FM:n mongolialaisen henkilöstön kanssa. Radiotalon ohjelmatuotanto on jatkunut koko rakennusprojektin ajan, osin vuokratiloissa. Tammikuun 2003 tulipalon tuhkasta on noussut toimiva ja ajanmukainen rakennus, josta avajaisjuhlallisuuksissa voitiin vain osoittaa kiitos Jumalalle. Hänen varassaan ja johdatuksessaan karu maa saa kuulla ja tuntea Hengen tuulen puhalluksen Radio Windin ääniaalloilla. Yhteiskunnassa, joka elää voimakasta murrosta, tarvitaan evankeliumia ja siitä nousevien arvojen opetusta. Radio-ohjelmat kylvävät siementä, avaavat sydäntä ja tukevat nuoria mongolikristittyjä ja -seurakuntia kasvamaan uskossaan ja kristittynä elämisessä. Maan viidenneksi kuunnelluin radiokanava ei ole merkityksetön toteuttaessaan tätä tehtävää. Olemme kiitollisia siitä, että Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) saa olla mukana Mongolian hengellisessä heräämisessä ja varustamisessa Radio Wind- FM:n rinnalla. Tuuli puhaltaa missä tahtoo ja erämaa herää eloon. Juha Auvinen lähetysjohtaja R e p l i i k k i I k k u n a Öljyä laineilla... Peilityyntä ennen myrskyä... Samassa ilmaisussa sekä kuvan mahti että sanan. Ilkka Kastepohja Piirros Aura Karjalainen 2 on radiolähetystyön aika

3 Lähde 7/ Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 4 Uutisia 5 Radiolähetystyön kesäpäivien ohjelma Sanasi annoit meille 6 Lähteellä Raamattuopetus Rukous 7 Kuuntelijat kirjoittavat maailmalta Kuukauden ääni Tietokoneista jo lapsena innostunut Nenad Hadzihajdic on kuulunut kroaatinkielisten kristillisten radio-ohjelmien tekijöihin 13-vuotiaasta. 8 9 Keskiaukeama Perheradio Wind-FM:n väki teki ohjelmia viisi vuotta pääosin evakossa. Nyt palaneen tilalle Mongolian pääkaupunkiin, Ulaanbaatariin, on valmistunut muun muassa suomalaisella tuella ja talkoilla Windille uusi toimitalo. 10 Teologia Kuukauden lähetysteksti 11 Haastattelu Tampereen hiippakunnan uuden piispan Matti Revon mukaan lähetettynä oleminen on kirkon olemassaolon muoto, minkä takia lähetystyö on kirkon omaa lähetystä. 12 Naisten nurkka 13 Elämän värit Kolumni Lehdessämme 30 v. sitten 14 SANSAn radio-ohjelmat: Raamattu kannesta kanteen Naiset toivon lähteellä Lähetysaika 15 Lähde mukaan Tapahtumakalenteri 16 Takasivun juttu Mikael Tunér saattoi poimia poikasena kranaatinsirpaleita Kabulissa, kun tuleva Annepuoliso poimi mansikoita Laihialla. Kuluvana kesänä he lähtevät farsinkieliseen projektityöhön Kyprokseen, jossa Mickeä odottaa SANSAn lähettämänä pesti satelliittitelevisiokanava SAT-7:ssä ohjaajana. Suomeen on aikomus palata viimeistään kaksostyttöjen murrosiän kynnyksellä. SANANSAATTAJAT =väli 4 mm =väli 2 mm Fontit: ITC Kabel Penguin Ilkka Kastepohja Vireästi toimiva ja ihmisvuosin mitattuna lähes keski-ikään ehtinyt Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) avasi 35. juhlavuotensa Hyvinkäällä kesäkuun alussa. Juhlapäivää vietettiin 8.6. yhdistyksen kotikulmilla yhdessä työtä alusta asti tukeneen Hyvinkään seurakunnan kanssa. n Lähes sata juhlavierasta koonneesta tapahtumasta henki ilo ja kiitollisuus. Kaukaisimmat vieraista tulivat Israelista ja Karjalan tasavallasta Venäjältä. Maailma on kokenut suuren teknologisen mullistuksen. Meidän tärkein tehtävämme Jeesukseen uskovina on säilyttää evankeliumin sisältö ja viedä se eteenpäin sellaisena kuin se alussa oli, korosti israelilaisen Netivyah-raamatuntutkimuskeskuksen johtaja Joseph Shulam. Jerusalemissa toimiva keskus tuottaa hepreankielistä Pelastuksen ääni -ohjelmaa, joka on tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa. Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon piispa Aarre Kuukaupin tervehdyksen juhlaväelle toi Karjalan rovastikunnan mediakoordinaattori Oksana Dyba. - Inkerin kirkko on saanut yhdessä Sanansaattajien kanssa olla TWR ja FEBC auttavat Kiinan järistyksen uhreja n Kaakkois-Aasiassa toimivat radiolähetysjärjestöt Trans World Radio (TWR) ja Far East Broadcasting Company (FEBC) auttavat Kiinan maanjäristyksen uhreja. Sichuanin maakuntaa toukokuussa kohdannut järistys jätti jälkeensä noin kuollutta ja lähes viisi miljoonaa koditonta. Luonnontuhosta lasketaan 15 miljoonan kiinalaisen kärsineen jollakin tavalla. U u t i s i a SANSA 35-vuotiaana: viemässä parhaita uutisia ympäri koko suuren Venäjänmaan. Evankeliumi Vapahtajasta on voinut saavuttaa kaukaistenkin seutujen asukkaat. Työnne kirkon oman tiedotuksen, lehtien ja radio-ohjelmien tukemisessa on myös ollut ensiarvoisen tärkeää, piispa Kuukauppi iloitsi. Hetkinen viivähdettiin myös Kroatiassa. Sieltä juhlaväkeä tervehti SANSAn perustajäseniin lukeutuva lähetystyöntekijä Seija Uimonen, joka on viime vuodet työskennellyt Kroatian evankelisen kirkon johtajista toisena. Radio on välineenä persoonallinen SANSAn hallituksen pitkäaikainen varapuheenjohtaja Pekka Kiuttu vei kuulijansa matkalle yli kolmen vuosikymmenen taakse, jolloin pääosa Suomessa tuetuista radio-ohjelmista suunnattiin silloiseen Neuvostoliittoon sekä Manner-Kiinaan. Kun työtä kylmän sodan aikana aloitettiin, tarvittiin rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja rukousta. Radiosta tuli tehokas, taloudellinen ja persoonallinen väline viedä evankeliumia suljettuihin maihin ja tukea niiden kristittyjä. Olemme vuosien Alueella on aineellisen avun lisäksi suuri sielunhoidon tarve. Olemme lisänneet ohjelmiimme Raamatun sanaa ja haluamme välittää siitä nousevaa lohdutusta. Kehitteillä on myös internetin kautta kanava, jossa ihmiset voivat purkaa hätäänsä, kertoo TWR:n Kiinan-työn johtaja Joseph Wang. FEBC on puolestaan toimittanut alueelle hätäapua ja aloittanut ohjelmasarjan, jossa annetaan terveydenhoitoon ja hygieniaan liittyvää neuvontaa. Alueen asukkaille toimitetaan myös ilmaisia radiovastaanottimia. LÄHDE Evankeliumia entisessä asussa uusilla kielillä Kahvipöydän herkuista nauttivat lähetysjohtaja Juha Auvisen ja nuorten israelilaisten, Yehuda ja Lydia Bachananin, ohella muutkin vieraat juhlasunnuntaina Hyvinkäällä. Ilkka Kastepohja aikana nähneet, miten monet rajat ovat rukousten vaikutuksesta kaatuneet. Radiolähetystyöstä on tullut myös työn ystäviä yhdistävä silta, joka rakentaa pyhien yhteyttä, Kiuttu tiivisti. Jokainen on Jumalalle rakas Tuhlaajapoikavertauksesta juhlamessussa saarnannut lähetysjohtaja Juha Auvinen muistutti siitä ilosta ja juhlan aiheesta, jonka kadonneen löytyminen synnytti. Orjan tavoin paljain jaloin kotiin palanneesta pojasta tehtiin armahdettuna jälleen vapaa ja arvostettu mies. Tätä Isän tahtoa kadotettua maailmaa kohtaan Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat on 35 vuoden ajan välittänyt radion, satelliittitelevision, internetin ja yhteensä noin 50:n eri puolille maailmaa lähetetyn työntekijänsä kautta. Jokainen radiokuuntelija Aasiassa, Afrikassa tai Euroopassa ja jokainen tv-katsoja on Jumalalle rakas, Auvinen kuvasi. Juhlavuoden tapahtumat jatkuvat Radiolähetystyön kesäpäivillä Iisalmessa ja Helsingissä 14.9., jolloin kokoonnutaan juhlamessuun Vanhassakirkossa ja Valkoisessa salissa järjestettävään radiolähetystyön juhlaan. Raili Paul - SANSAlla on ollut perustamisvuodestaan lähtien 47 radio-ohjelmakieltä, joista tuetaan ohjelmia edelleen 40 kielellä, selvitti hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Kiuttu apunaan lähettikuraattori Tuula Korpiaho. FEBC:n johtajan Gregg Harrisin mukaan noin 20 euron hintaisia radioita aiotaan jakaa kappaletta. Jälleenrakennus ja tuhoista toipuminen tulee olemaan valtava haaste. Olemme käynnistäneet internetissä kampanjan, jonka nimenä on Sinä olet minun pakopaikkani. Rukoile Sichuanin jälleenrakennuksen puolesta. Kristittyjen yhteiset rukoukset ja taloudellinen tuki ovat nyt tarpeen, vetoaa FEBC:n kiinankielisten lähetysten ohjelmajohtaja Raymond Lo Hongkongista. (FEBC/TWR/SANSA) on radiolähetystyön aika

4 U u t i s i a Toivon tervehdys Tunisian kristityltä Eräänä loppukevään iltana suomalainen ryhmä kerääntyi hotellinsa kokoushuoneeseen. Oli sovittu tapaamisesta erään hiljattain kristityksi tulleen pohjoisafrikkalaisen veljen kanssa. Kutsukaamme häntä vaikka nimellä Tifah. Hän tulikin pienen seurueen kera. Miehistä vanhin on ollut kristitty jo yli kymmenen vuotta. Mukana oli myös paikallisen protestanttisen kirkon pastori vaimoineen. n Illan aikana saimme kuulla Pohjois-Afrikan pitkästä historiasta ja kirkon vaiheista Tunisiassa. Karthago on merkittävä kaupunki kirkkohistoriasta. Kuulimme myös, miten vaikea taival kristityillä on maassa ollut periaatteellisesta uskonnonvapaudesta huolimatta. Kun äskettäin kristityksi tullut veli kertoi uskon kirkastumisesta, piti asiaa puutteellisen kielitaitomme takia selvitellä neljällä kielellä. Tunisialainen ystävämme halusi kuitenkin juurta jaksain kertoa, Pohjoisafrikkalaisia veljiä kuunneltuamme voimme sanoa, että nyt on arabialaisen maailman aika kuulla evankeliumi. kuinka löysi pelastuksen Jeesuksessa. Nuorena muslimina Tifah työskenteli merillä. Miehistön joukossa oli yksi Lähi-idän alueelta kotoisin oleva kristitty, joka todisti elämällään ja sanoillaan. Ystävämme halusi ensin kumota kristityn väitteet ja Koraanilla osoittaa tämän väärän uskon. Tifahille kerrottiin kristillisistä radio- ja televisio-ohjelmista, joita hän alkoi seurata ja tutustui Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) arabiankielisen lähetystyöntekijän David Ezzinen valmistamiin ohjelmiin, välittämään sanomaan ja itse Davidiin. Samalla heräsi myös kiinnostus Raamatun opetuksia ja Jeesusta kohtaan. Nuoruutensa uskonnossa Tifah kohtasi koko ajan koston ja vihan uskonnon. Evankeliumissa hän kohtasi rakkauden, anteeksiantavan ja armahtavan Vapahtajan, joka kehotti rakastamaan jopa vihollista. Todistus Jeesuksesta voitti, ja niinpä Tifah kutsui Matti Korpiaho kristityn miehen kotiinsa, jossa selvitettiin uskon kysymykset ja annettiin elämä armahtavan Vapahtajan käsiin. Tifahin koko elämä muuttui ja hänestä tuli Kristuksen todistaja. Lähettimme työ oli kantanut hedelmää. Kristinusko kehittyi aikoinaan Tunisiassa Tifah ja hänen seurueensa edusti nyky-tunisian pientä protestanttisten kristittyjen joukkoa, joka joutuu elämään vaikeissa olosuhteissa. He tarvitsevat esirukouksiamme. Vaikka tunisialaisista 98 prosenttia tunnustaa nykyisin islaminuskoa, on maassa silti kristillisiä kirkkoja. Juutalaisia, kristittyjä ja muiden uskontojen edustajia on vain 2 prosenttia. Alue on kirkkohistoriallisesti tunnettu monien läntisten kirkkoisien toimittua siellä. Karthago oli yksi merkittävimmistä alkukristillisen ajan paikoista ja kilpaili teologisessa vaikuttavuudessa jopa Rooman kanssa. Lähellä Tunisian nykyistä pääkaupunkia Tunisia sijaitsevassa Karthagossa työskenteli 200-luvun alussa kirkkoisä Tertullianus. Hänen toimintaansa liittyy kirkon kolminaisuusopin muotoutuminen. Kirkkoisä Cyprianus vaikutti piispuuden kehittymiseen ja vahvistumiseen. Hän kärsi marttyyrikuoleman vuonna 258. Ehkä kristinuskoon kääntyneistä merkittävimmäksi tuli kirkkoisä Augustinus. Hänen lauseensa Ota ja lue on vaikuttanut monen kristityn rakkauteen Raamattua kohtaan. Augustinuksen aikana Karthagossa kokoontui kirkolliskokous, jossa vuonna 397 hyväksyttiin Uuden testamentin kirjakokoelma sellaisena kuin me sen tunnemme. Kristillisen kirkon tärkeimmät perusasiat saivat muotonsa Tunisian alueella. Nykyisin Karthagossa on nähtävissä niiltä ajoilta vain raunioita, mutta Jumalan sana toimii edelleen. Tukemalla evankeliumin julistusta radion ja television välityksellä Pohjois-Afrikkaan osallistumme Jumalan lähetykseen. Alueen ihmisillä on jälleen mahdollisuus saada kuulla evankeliumi, nyt sähköisten viestimien ja alueella toimivien kristittyjen välityksellä. Matti Korpiaho Matti Korpiaho Kari Eskelinen vihittiin papiksi n Espoon hiippakunnan piispa Mikko Heikka vihki teologian maisteri Kari Eskelisen (46) papiksi kesäkuun toisena sunnuntaina Espoon tuomiokirkossa. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, jonka alueella Hyvinkään seurakuntakin sijaitsee, on määrännyt Eskelisen Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) aluesihteeriksi. Yhteiseen pappis- ja diakonivihkimykseen osallistui Eskelisen kanssa seitsemän muuta pappia ja kuusi diakonia. Papeista kolme ja diakoneista kaksi määrättiin työhön Hyvinkäälle. Vihittyjen puolesta kiitospuheen pitänyt Eskelinen korosti muun muassa, että maailmassa on noin kaksi miljardia ihmistä, jotka eivät vielä ole kuulleet tuhlaajapojan isästä. Haastetta tuoreilla diakoneilla ja papeilla siis riittää. (Lähde) KYLLÄ KIITOS, haluan tilata Lähde-lehden! r kestotilauksena 28 euroa/vuosi r vuositilauksena 33 euroa/vuosi r opiskelijatilauksena 18 euroa/vuosi r kestotilauksena Pohjoismaiden ulkopuolelle 38 euroa/vuosi r vuositilauksena Pohjoismaiden ulkopuolelle 43 euroa/ vuosi Kyllä kiitos, haluan tutustua Lähde-lehteen. Lähettäkää minulle r ilmainen näytenumero Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin r Yhteystietoni saa laittaa SANSAn asiakasrekisteriin Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat maksaa postimaksun Tunnus VASTAUSLÄHETYS Seija Rytkönen Koululaisille esiteltiin Iisalmessa lähetystyötä n Valtakunnallisia Radiolähetystyön kesäpäiviä vietetään tänä vuonna Iisalmessa. Tapahtuman järjestää Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) yhteistyössä Iisalmen seurakunnan kanssa. Kesäpäiviä on edeltänyt Iisalmen kulttuurikeskuksessa erityisesti koululaisille suunnattu lähetysnäyttely, joka keräsi yhteyssihteeri Anne Isokuortin mukaan muutamana toukokuun päivänä 141 kävijää. Kesäpäivien ulkomaiseksi vieraaksi on kutsuttu yli 160 maassa toimivan kristillisen radiojärjestön Trans World Radion (TWR) arabiankielisen työn johtaja Nazih Jamal. SANSA tukee TWR:n kautta Lähi-itään radioitavia arabiankielisiä Armon hetki-, Sydämen puhetta- ja Nuoret sydämellä -ohjelmia sekä hepreankielistä Pelastuksen ääni -radio-ohjelmaa. (SAN- SA/Lähde) on radiolähetystyön aika

5 12.00 lounas valinnaista ohjelmaa: Lähettien tapaamiset srk-talossa Lähetysnäyttelyn esittely Kulttuurikeskuksessa Opastettu kierros Evakkokeskuksessa ja Pyhän Elian kirkossa Päivärukoushetki, lauri Mattila. Pyhän ristin kirkko lounas Radiolähetysjuhla: 35 vuotta Sanansaattajina, Juha auvinen, Jarno tepora, tuula airaksinen, david Ezzine, nazih Jamal, Jakov Mrcela lähtökahvi Lastenohjelma 3 9-vuotiaille. OHJELMA Perjantai Lipunnosto Avajaiset: Seisomme ovellasi, oi Herra, Auttajani, isä Elias, Martti harju, arno toivanen, Matti Korpiaho, Juha auvinen, Jarno tepora Raamattuopetus: Sanasi annoit meille, Eero Junkkaala, musiikki: Shlomo Khaikovitch lounas Ikkuna Israeliin: Pelastuksen ääni Lähi- idässä, Eero Junkkaala, Matti Korpiaho, musiikki: Shlomo Khaikovitch Raamattuopetus: Pyytäjä avun saa, Seija Uimonen, musiikki: Shlomo Khaikovitch 1.00 Päiväkahvi Muutokset mahdollisia Ikkuna Kroatiaan: Rauhan ääni Balkanilla, Jakov ja Marja-liisa Mrcela, Seija Uimonen, Elina Saari, musiikki: Shlomo Khaikovitch Raamattuopetus: Armahda, Isä, meitä, Jukka norvanto, musiikki: Caritas. Uutuuskirjojen julkistus Päiväkahvi Ikkuna Lähi-itään: Sydämen puhetta arabiaksi, nazih Jamal, david Ezzine, timo reuhkala, musiikki: Caritas Päivällinen Sanan ja rukouksen ilta: Ravitse toivolla, Martti nissinen, Pirjo Juntunen, Pirjo hyövälti, musiikki: Caritas. Esirukousta. Pyhän ristin kirkko Siioninvirsiseurat, arno toivanen, toivo tolppanen, Matti Korpiaho, Kari Eskelinen. Kustaa aadolfin kirkko Caritas laulaa ja laulattaa kesäillassa Sunnuntai Rukoushetki, Pirjo hyövälti, musiikki: Martti Poukka. Seurakuntatalo Messut: Rakkauden laki (Mark. 10:17 27) Pyhän Ristin kirkko, matkaansiunaamismessu, Matti Sihvonen, arno toivanen, Juha auvinen, timo reuhkala, Jarno tepora Kustaa Aadolfin kirkko, perhejumalanpalvelus, Marjaana Kotilainen, Saara Mrcela Kiuruveden kirkko, Matti Korpiaho Lapinlahden kirkko, Kari Eskelinen Pyhäjärven kirkko, Eino rauha Sonkajärven kirkko, Seija Uimonen varpaisjärven kirkko, Jakov Mrcela Tilaisuuksien nimilainaukset Siionin virrestä 268 Seisomme ovellasi, sanat Martti rautanen, suomennos Kaija Pispa. Suom. sanat Warner/Chappell Music Finland oy. Julkaisuluvan myöntänyt F-kustannus oy. TIETOA TERvETULOA! tilaisuudet iisalmen kulttuurikeskuksessa, Kirkkopuistonk. 9, ellei toisin mainita. iisalmen kulttuurikeskus, p. (017) , Ennakkoilmoittautuminen osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista. ryhmien ruokailut, ks. kohta ruokailut. Pysäköinti Pysäköinti kaduilla kirkon ja Kulttuurikeskuksen ympärillä. Majoitus Varaukset suoraan majoitusliikkeistä, esim. hotelli iisalmen Seurahuone (017) 88 1, Sokos hotel Koljonvirta (017) iisalmen kaupungin matkailupalvelu (017) tai Ruokailut (lounas ja päivällinen) Juhani ahon koulussa kirkon vieressä. ateriat 7. ryhmien ja erikoisruokavalioiden ennakkoilmoittautumiset: lähetysemäntä leena honkala, p ruokailu- ja päiväkahvituotot lähiidän äitien ja naisten auttamiseen. Lauantaina ohjelmassa myös Kello 1 SanSan vuosikokous jäsenille. Kello 10 1 iisalmen torilla ohjelmatuokiot tasatunnein. Lisätietoa järjestäjiltä radiolähetysjärjestö Sanansaattajat, anne isokuortti, p. (019) 7 77, anne.isokuortti@sansa.fi iisalmen seurakunta, tuula airaksinen, p. (017) 8 226, tuula.airaksinen@evl.fi Päivällinen Koko perheen yhteislauluilta: Sylisi lämpöön peitä, arno toivanen, Marjaana Kotilainen, Shlomo Khaikovitch & perhe. ilon maa -kuvaelma, SanSan työntekijät Laulua ja soittoa kesäillan kirkkaudessa, Shlomo Khaikovitch Lauantai Raamattuopetus: Luotamme lupaukseen ja armoon valtavaan, arno toivanen Kanavat: 1. Seurakunta ja SANSA, Matti Korpiaho, Jarno tepora, arno toivanen, tuula airaksinen. Collán-sali 2. viestimet ja SANSA Suomessa, Juha auvinen, Jukka norvanto, ilkka Kastepohja. 3. Arabiankielinen tv-työ, timo reuhkala, david Ezzine. Seurakuntatalo MEDIALEIRI! Tule tekemään kesän yhteistä päiväleiriä Iisalmeen mediataitojen kartuttamisen ja Raamatun totuuksien parissa. Meitä on muitakin, jotka tiedämme, minne on hyvä heittää ankkuri. kesäloma mp3 netti radio leiri video Iisalmi me 9-13v KUTSUEN, isoset Emmi Hämäläinen, Eija Hartikainen, Annette Jäntti, Johanna Lappalainen, Viola Penttinen, Saara Mrcela, Ulla Rissanen ja mediapajaemot Heli Erkkilä, Sari Palmu ja Seija Rytkönen sekä tietty Vesa Erkkilä ja Ilkka Kastepohja. Järjestäjinä Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat ja Iisalmen seurakunta, siispä ilmoittautumiset ja lisätietoja leiriemo-marjaanalta: marjaana.kotilainen@sansa.fi Ankkuripaikka varhaisnuorille on radiolähetystyön aika

6 Lähteellä Toivo löytyy yhteydestä Tien mutkasta avautuvat uudet näköalat. Jumala ei petä, sillä äärimmäisissäkin tilanteissa turva on hänessä. oikea toivo löytyy yhteydestä Jumalaan. Kun Jumalan Poika palasi takaisin Taivaan kotiin, hän lupasi olla Henkensä välityksellä kanssamme kaikki päivät, aina maailman loppuun saakka. Usko on salattua Pyhän Hengen yhteyttä elävään Herraan, ja rukous on väylä, jonka kautta keskustelemme hänen kanssaan. Sanassaan hän itse vakuuttaa ( Jer. 29:11 12): Minulla on omat suunnitelmani teitä varten. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua, ja te löydätte minut! Isän kanssa voimme puhella kaikesta, sillä mikään inhimillinen ei ole hänelle vierasta. Jumala kyllä tietää, mitä me tarvitsemme, mutta hän haluaa meidän pyytävän. Hän haluaa, että me käännymme hänen puoleensa kaikissa asioissamme, emmekä etsi apua muualta. Olipa asiamme tai ongelmamme millainen tahansa, meidän tulee jättää se vain sellaisenaan rukouksessa Jumalalle. Vieläpä ilman omaa ratkaisumallia; hänellä kun voi olla ymmärrystämme parempi ratkaisu asiaan. Meidän ei pidä kutistaa asioissamme ja rukouksissamme Jumalaa ajatustemme tasolle. Jumala on kaikkivaltias ja hänen mahdollisuutensa ovat aina suuremmat kuin osaamme ajatella tai nähdä. Etteikö Jumala, joka on luonut koko maailmankaikkeuden, pystyisi luomaan parasta ratkaisua asiaamme! Toivossa elävä lapsi ei usko Jumalasta mitään pahaa. Kurittaessaankin Isä tahtoo lapsensa parasta, sillä Jumala näkee kauas tulevaisuuteemme. Vastauksen viipyessä lapsi luottaa, että Isä tietää oikean aikataulun. Eivastauksessa Isä pikkuhiljaa taivuttaa lapsensa ymmärtämään, miksi hänen tahtonsa tällä kertaa on parempi. Yhteys Jumalaan tarkoittaa jättäytymistä meitä rakastavan kaikkivaltiaan käsiin, kaikkine asioinemme, ja luottamista siihen, että hän pitää meistä huolen. Jumala haluaa olla meille Jumala eli kaiken antaja, ja oikeassa jumalasuhteessa me olemme vain Jumalan hyvyyden vastaanottajia. Onko sinulla tällainen Jumalan lapsen luottamus Isään? Luotatko, että asiasi ovat hänen hoidossaan, vaikka et tietäisi, miten ne järjestyvät? Luotatko, että rakkaudessaan hän antaa sinulle parasta? Jaksatko luottaa myös siihen, että sinulle annettu tie on sinulle paras, vaikka näkisit, että toisilla asiat ovat paremmin? Tarvitsemme monenlaisia asioita kasvaaksemme Rukous Matkoillani olen kohdannut monenlaisia ihmisiä. On heitä, joiden elämässä näkyy toivo. He uskaltavat katsoa luottavasti ja odottavalla mielellä tulevaisuuteen. Olen myös tavannut ihmisiä, joilta toivo on kadonnut. He saattavat kantaa vaikeita sodan traumoja sisällään tai mielen täyttää muutoin elämän tyhjyys ja merkityksettömyys. Pirjo Juntunen Elämäntilanne voi joskus olla pitkään hyvin vaikea, ja toivo paremmasta alkaa hiipua. Kun toivo on mennyt, ihminen ei jaksa uskoa tulevaisuudesta mitään hyvää. Pikkuhiljaa asiat ja myös muut ihmiset menettävät merkityksensä. Ihminen voi toimia kuten ennenkin, mutta mikään ei todellisuudessa liikuta häntä. Elämää on vain pakko elää päivästä toiseen. Suurikin ilon aihe tai toivon pilkahdus, jonka ihminen saa kokea tai tuntea, häviää hetkessä suureen toivottomuuden ja pettymyksen massaan. Elämä vailla merkitystä, tavoitetta tai Varis raakkuu aikansa iltahämärässä männyssä ja riepoo välillä versoja nurmikolle. Sitten se syöksyy ja viistää kulkijaa siivenkärjillä! Luterilaisen kirkon ilmasto-ohjelmassa puolustetaan kohtuullista elämäntapaa. Voisipa sitä lentävillekin opettaa. Luomakuntaasi kuitenkin kaikki tyynni, Herra! päämäärää on kuin suossa tarpomista, pääsemättä kovalle maaperälle tai kunnolla edes eteen- tai taaksepäin. On tärkeätä kohdata tiellä muita matkaajia Kun elämässä on toivoa, elämä näyttäytyy tienä, jolla on selkeästi alkunsa ja loppunsa. Matkassa on kyllä monenlaisia mutkia sekä ylä- ja alamäkiä. Välillä tie voi olla hitaasti kuljettavaa kärrypolkua, välillä se on kuin valtatie, mutta yhtä kaikki tiellä on päämääränsä. Tiellä kohdataan muitakin matkaajia. Heidän kanssaan jaetaan iloja ja suruja sekä koetaan yhteyttä. Yhteys, jossa voi tulla kuulluksi ja ymmärretyksi sekä hyväksytyksi omana itsenään tuo tunteen, että on elossa. Armollinen yhteys toinen toisiimme on myös toivon ylläpitäjä. Ihminen tarvitsee toisen ihmisen, jonka kanssa jakaa ajatuksia ja elämää. Jos tämä perustarve jää toteutumatta, jotain hyvin merkittävää ihmisen sisällä kuolee. Tärkeintä on kuitenkin sallia Jumalan toimia Vaikka yhteys ihmisiin on tärkeää, silti Keisarinkruunut ja tiikerinliljat varikset ja villikissat. Vaikka riittäähän meissäkin... Tiedäthän sinä, Herra! Aamen Marjaana Kotilainen Pirjo Juntunen Jokaiselle meille on annettu erilainen elämä, suruineen ja iloineen, joten verrata ei edes kannata. Ihmisinä me voimme vain tiettyyn rajaan asti hallita elämäämme. Mutta vaikka kuinka hyvin olisimme suunnitelleet elämämme loppuun saakka, muutoksia voi tulla. Taidamme omaan kasvuumme ihmisinä tarvitakin monenlaisia asioita: Tarvitsemme riittävästi onnellisuutta pysyäksemme iloisina ja riittävästi koettelemuksia pysyäksemme vahvoina. Tarvitsemme riittävästi menestystä luottaaksemme itseemme ja riittävästi surua pysyäksemme inhimillisinä. Tarvitsemme myös riittävästi innostusta pyrkiäksemme eteenpäin ja riittävästi terveyttä voidaksemme työskennellä. Mutta ennen kaikkea tarvitsemme riittävästi päättäväisyyttä tehdäksemme tästä päivästä hyvän päivän. Tärkeintä on, että ajan ahdistusten ja myrskynkin keskellä säilytämme uskomme Jumalaan rakastavana ja meistä huolta pitävänä Jumalana. Silloin olosuhteet eivät voi järkyttää mieltämme. Hän ei aina varjele meitä vaikeuksilta, mutta kulkee kanssamme niiden läpi. Antaa meille kaiken, mitä elämäämme tarvitsemme. Eikä hänen aikataulunsa petä. Elämämme on opettelemista olemaan ja elämään Jumalan varassa luotuina, lunastettuina ja rakastettuina. Jokainen päivämme on lahjaa häneltä. Mitä enemmän ihminen viettää aikaansa yhteydessä maailmankaikkeuden hallitsijaan, sitä selvemmin hän näkee, kenellä on kaikki valta. Ja silloin kun ihminen tajuaa olevansa voittajan puolella, hänen ei tarvitse säikähtää suurimpiakaan pahan vallan osoituksia. Jumala ei petä, sillä äärimmäisissäkin tilanteissa turva on hänessä. Hän on ainoa, joka voi saattaa meidät kuoleman rajan yli Taivaan kotiin. Kuolema on portti sinne, missä ei ole surua, eikä sairautta. Kaikki pahuus on poissa, jäljellä on ilo ja täydellinen rakkaus. Uskon luottamus Kristukseen täällä ajassa antaa meille vahvan toivon Taivaan kodista hänen kanssaan. Tie, jota täällä kuljimme, johtaa tuohon lopulliseen päämäärään. 6 on radiolähetystyön aika

7 K u u n t e l i j a t k i r j o i t t a v a t MAAILMALTA: Armon varassa masentuneena ja vankilassakin Sana voi kantaa ja koskettaa, kunhan sen kuulemiseen vain on mahdollisuus. Iranista: Olen 33-vuotias ja asun äitini ja sisareni kanssa Iranin keskiosassa. Neljä vuotta sitten osuin sattumalta kuuntelemaan farsinkielisiä kristillisiä radio-ohjelmia, mutta en kiinnittänyt niihin paljoakaan huomiota. Tuohon aikaan löysin lohtuni alkoholista. Koska alkoholi on kiellettyä Iranissa, en voinut lähteä ulos, kun haisin alkoholilta. Hitaasti mutta varmasti alkoholi sai otteen minusta. Koska kävin vain työssä tehtaassa ja pysyin muuten kotona juoden alkoholia, kuuntelin enemmän radiota ja satuin taas pari vuotta sitten kuulemaan kristillisiä ohjelmia. Aloin kuunnella niitä säännöllisesti ja rakastuin Jeesukseen ja hänen opetukseensa. Noin kuusi kuukautta sitten annoin elämäni Jeesukselle ja pyysin Jeesusta auttamaan juomisen lopettamisessa. Jeesus vapauttikin minut ihmeellisesti. Kerroin perheelleni, ystävilleni ja työtovereilleni, mitä Jeesus oli tehnyt. En ymmärtänyt, että se voisi aiheuttaa minulle vaikeuksia. Kun salainen poliisi kuulusteli minua, kerroin auliisti uskostani. Minut pantiin vankilaan, ja menetin työni. Puoli vuotta myöhemmin minut päästettiin vapaaksi takuita vastaan, mutta tapaukseni on vielä avoin. (farsi) Kamerunista: Kopioimme saamiamme kasetteja, joihin on nauhoitettu Sawtu Linjiila -studion ohjelmia, kymmenkertaisen määrän ja lähetämme niitä syrjäseuduilla asuville fulaniryhmille. He kuuntelevat ohjelmia, joita arvostavat kovasti. Muutamaa päivää myöhemmin evankelista käy keskustelemassa heidän kanssaan ja vastaa heidän kysymyksiinsä. Annamme kasetteja myös niiden fulanien käyttöön, jotka ovat sairaalassamme vuoteenomina. He kuuntelevat ohjelmia kovaäänisten tai korvalappustereoiden välityksellä. Näin olemme saaneet perustetuksi 10 raamatunopiskeluryhmää. Kiitos, kun tuotatte saarnoja, bibliodraamoja, terveys- ja perheohjelmia ja paljon muuta. (sairaalapastori, fulfulde) Kiinasta: Olen kuunnellut Trans World Radion lähetyksiä ja tunnen syvää hengenheimolaisuutta kanssanne. Kirjoitin kerran Raamattuuni kahdeksan sanaa: Elä rehellisesti ja lainkuuliaisesti, ilman yhtäkään mustaa tahraa. Kiinassa on sanonta, että jonkun kasvot ovat muuria paksummat. Kuinka meidän pitäisi kohdata toisten ihmisten antama kritiikki? Meidän pitäisi käyttää Raamattua standardina. Jos maailman houkutukset ovat viekoitelleet ja olemme tehneet syntiä, meidän pitäisi tuomita itsemme ja käyttää Jumalan elävää ja voimakasta sanaa erottaaksemme hyvän ja pahan toisistaan. Ja jos kohtaamme uskomme vuoksi vainoa, häpeää ja syytöksiä, meidän pitäisi pysyä lujina eikä horjua. Kuitenkin on paljon ihmisiä, jotka ylpeilevät aiheuttaessaan muille tuskaa. He ovat sellaisia, joita Saatana manipuloi. He sanovat vaikkapa: Näetkö, että kohtelen sinua tällä tavalla ja olet ok, joten nahkasi on paksu. Meidän kristittyjen pitäisi olla niin paksuja Jumalan rakkauden vuoksi, että vainot ja syytökset eivät pääsisi synkentämään mieltämme ja sydäntämme. Eräs ohjelmanne aihepiiri vaikutti minuun syvästi. Se liittyi masennukseen. Kun ihminen on henkisesti alamaissa kahden viikon ajan, hänet voidaan diagnostisoida masentuneeksi. Minä olen kamppaillut sen kanssa jo 14 vuotta. Nuoruuden päivät kiitivät ohitse nopeasti, ja olin siitä jonkin aikaa allapäin. Mutta Jumala on aina oikeassa. On sanonta, että maistele ja mietiskele kärsimystä, sillä sitten kun kärsimys menee ohi, sen tähteet ovat makeat. Jumala tietää kaiken ja hänellä on kaikki asiat hallinnassaan. Meidän tulisi rientää eteenpäin ja antaa Hengen johdattaa meitä edelleen. Olkoon Jumalan armo meille kaikille aina runsas! (mandariinikiina) Lennart Johansson, Norea Radio Sverige K u u k a u d e n ÄÄNI Seija Uimonen Nenad Hadzihajdic, kroaatti - Minua on aina pidetty tietokonepoikana, sillä jo pienenä minua kiinnosti kaikki, mikä vähänkin liittyi tietokoneisiin. Seurakunnassamme on studio, jossa Seija ja Raili valmistivat radio-ohjelmia. Olin utelias näkemään, mitä he tekivät niinpä he kysyivät, tahdonko kokeilla laitteita, Neno jatkaa. - Myöhemmin Ilkka Kastepohja SANSAsta tuli kouluttamaan meitä. Minut liitettiin radiotyöntekijöiden joukkoon 13-vuotiaana! Yhä edelleen olen onnellinen siitä, että saan olla osa tätä suurta työtä ja toivon voivani tehdä sitä vielä pitkään. Nyt olen 21- vuotias. Nykyisin Nenad Hadzihajdic viimeistelee tietotekniikan opintojaan ja toimii niiden ohessa puolitoimisesti studioteknikkona Kutinassa. Kroatian evankelisen kirkon seurakunnat osallistuvat eri tavoin ohjel- Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) radiotyö silloiseen Jugoslaviaan ja samalla myös nykyisen Kroatian alueelle alkoi 1974, vain noin vuosi järjestön perustamisen jälkeen. Itä-Euroopan maihin lähetettiin tuolloin radio-ohjelmia keskiaalloilla Trans World Radion (TWR) kristilliseltä radioasemalta Monacosta. Nykyisin kroaatinkieliset keskiaalto-ohjelmat radioidaan Albaniasta taajuudella 1395 khz, ja ne kuuluvat talvisin jopa Suomessa asti. Itä-Euroopan poliittisten muutosten jälkeen kristillistä sanomaa on voitu julistaa myös paikallisissa ja maakunnallisissa radioissa eri puolilla Kroatiaa. Varttitunnin ohjelma Pozdrav Mira eli Rauhan tervehdys valmistetaan evankelisen kirkon radiostudioissa Kutinassa ja Slavonski Brodissa. Kirkossa palvelee useita SANSAn lähetystyöntekijöitä sekä kansallisia työntekijöitä. Nuori Nenad Hadzihajdic eli Neno on yksi niistä henkilöistä, joka valmistaa SANSAn kustantamia radio-ohjelmia Kroatiassa. Tutustuminen evankeliseen kirkkoon ja sen työntekijöihin Seija Uimoseen ja Raili Tapioon avasi hänelle jo vuosia sitten ovet hengelliseen elämään ja työhön. - Äitini neuvoi minua käymään säännöllisesti kirkossa. On hyvä oppia tuntemaan Jumalaa jo varhain. Vuosien varrella opin yhä paremmin käsittämään, miten hyvä ja armahtavainen Jumala meillä onkaan. Noin vuotiaana uskonasiat alkoivat merkitä entistä enemmän ja olin hyvin innokkaasti mukana seurakunnassa. Janosin elävää vettä, Neno kertoo. Tietokonepojan tie radiotyöhön mien tekoon, sillä radiotyö halutaan nähdä koko kirkon työnä. Tieto kirkon olemassaolosta leviää näin laajoille joukoille ja saattaa hälventää myös epäluuloja vähemmistönä olevia luterilaisia (evankelisia) kohtaan. Useat eri ihmiset ovat mukana ohjelmien teossa käsikirjoittajina, puhujina, todistuspuheenvuorojen käyttäjinä ja juontajina. - Teemme monenlaisia radio-ohjelmia. Osa on suunnattu nuorille, osa keski-ikäisille ja vanhuksille. Viisitoista minuuttia kestävät ohjelmat koostuvat haastatteluista, raamatunopetuksesta ja musiikista. Ohjelmissa käsitellään myös ajankohtaisia aiheita sekä kirkollisia juhlia. - Otamme ohjelmissamme huomioon myös ihmiset, jotka edelleen kärsivät sotien seurauksista. Kroatiassa on monia surevia ihmisiä, Neno selvittää. Kroatian evankelinen kirkko saa ohjelmista palautetta sekä suullisesti että kirjeitse. Kuulijat ovat kertoneen ohjelmien koskettaneen heidän sydämiään erityisellä tavalla tai antaneen vastauksia heitä askarruttaneisiin kysymyksiin. Joskus käy niinkin, että ventovieraat ihmiset alkavat kaupassa tai pankissa jutella seurakunnan johtajan Seija Uimosen kanssa heidän tunnistettuaan tutun radioäänen. - Kuulijat kysyvät myös Jumalasta, uskosta ja jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tämä rohkaisee meitä jatkamaan työtä. Haluamme, että yhä useampi oppii tuntemaan Jumalan, Neno kertoo. Kroaatinkieliset evankelisen kirkon ohjelmat ovat kuultavissa myös osoitteessa Inga-Lill Rajala on radiolähetystyön aika 7

8 Mongolian pääkaupunkia Wind-FM:n katolta kuvattuna. Ulaanbaatarissa on asukkaita 1,2 miljoonaa. Perheradio Wind-FM (104,5) juhli radiotalon vihkiäisiä: Kunnia Jumalalle, ei ihmisille Wind-FM:n uutta toimitaloa rakennettaessa on järjestetty niin peruskiven muuraus, harjannostajaiset kuin valmistumisjuhlakin. Rakennusmestari Kalevi Marin ojensi radiotalon ison avaimen Batjargal Tuvshintsengelille 26. toukokuuta. Avaimen luovutus radiotalon perustajalle ja FEBC- Mongolian johtajalle symboloi rakennusurakan valmistumista. Suomalaiset suunnittelijat, rakentajat ja talkoolaiset ovat viiden vuoden työrupeaman jälkeen antamassa radiotalon niille, joita varten se on tehty: Mongolian kristityille. Mongolialaiset pyysivät apua kesällä 2003, kun Batjargal Tuvshintsengel vieraili Suomessa. Rakentamisessa on ollut hyviä ja huonoja hetkiä, ylä- ja alamäkeä. On ollut myrskyjä, mutta myös suvantopaikkoja ja tyytyväisyyden hetkiä. Välillä on rakennuskassa ollut nollilla, välillä on ollut vaikeuksia Mongoliassa materiaalien löytämisessä tai Suomessa rakennustavarakonttien pakkaamisessa ja lähettämisessä. Valopilkkuina ovat olleet muun muassa peruskiven muuraaminen kesällä 2004 ja harjannostajaiset syksyllä 2005, nuo rakennusmaailmassa tärkeät virstanpylväät. Valopilkkuina ovat olleet myös monet henkilöt ja järjestöt, jotka ovat sitoutuneet yhdessä saamaan radiotalon valmiiksi, tekemään vapaaehtoistyötä, rukoilemaan, antamaan taloudellista tukea. Far East Broadcasting Internationalin johtaja Carlos Pena muistutti, että vaikeutemmekin ovat toimineet Jumalan kunniaksi. - Projektissa on kuljettu välillä hymy, välillä kyyneleet kasvoilla, mutta silti on aina pidetty yhtä, Pena totesi ja jatkoi: - Tämä päivä kertoo Jumalasta, ei meistä. Tänä päivänä Jumala saa kunnian, eivät ihmiset. Tilat paloivat, ohjelmia tehtiin Alkuperäisen Wind-FM:n toimitilojen tuhouduttua tulipalossa 2003 radiotoiminta siirtyi evakkotiloihin. Wind-FM:n yleisö on jatkanut aseman kuuntelemista tilamuutoksista huolimatta, ja asema on säilyttänyt paikkansa viiden kuunnelluimman FM-aseman joukossa Ulaanbaatarissa. Radiotalon väki muutti rakenteilla olevan keskeneräisen talon kolmanteen Juha Auvinen Perheradio Wind-FM:n uuden radiotalon vihkiäisiin osallistuivat muun muassa Mongolian Evankelisen Allianssin pääsihteeri Munkhbaatar (vas.), projektin pääinsinööri Kalevi Marin, Far East Broadcasting Internationalin johtaja Carlos Pena ja ulkomaisen työn johtaja Luke Cheng sekä Wind-FM:n johtaja Batjargal Tuvshintsengel. Kuuntelijat kysyvät kiperiä Wind-FM:n kuuntelijat lähettävät joskus hyvinkin vaikeita kysymyksiä radioasemalle. Tässä muutamia: Hei. Kaksi vuotta sitten menin kirkkoon, mutta en uskonut Jumalaan. Entä jos uskon Jumalaan miten käy uskoni tieteeseen ja vastaaviin asioihin. Mitä mieltä te olette tästä? Wind-FM:n vanha toimitalo syttyi tuleen tammikuussa 2003, minkä jälkeen apu rakentamisessa on ollut mitä tervetulleinta. Muun muassa monet suomalaisporukat ovat käyneet tekemässä talkoojaksoja. Mongolian asukasluku on vajaat kolme miljoonaa. Kotieläimiä siellä on paljon enemmän: esimerkiksi lampaita noin 14 miljoonaa, vuohia lähes 10 miljoonaa... Maassa kasvatetaan ja sieltä viedään ulkomailla muun muassa sekä siitosnautoja että siitoshevosia. Jurtta on perinteinen mongolialainen telttarakennus, jonne voi virittää niin kodin kuin toimistonkin. Jurttia näkee Mongoliassa toki maaseudulla, mutta edelleenkin myös kaupungeissa. Wind-FM:n henkilökunta kokoontuneena jurtan eteen pari vuotta sitten. 8 on radiolähetystyön aika

9 Ristiä ei pidetä Mongoliassa kovin korostetusti esillä. Perheradio Wind-FM:n toimitalon katollekin Ulaanbaatarissa laitettiin jouluksi tähti, joka tosin ristiäkin näyttäisi muistuttavan. Wind-FM:n uuden toimitalon auditoriossa oli toukokuussa koolla juhlavieraita 13 eri maasta. Siskoni herjaa minua usein aiemmista ongelmistani. Minä vihaan tätä tapaa, mutta vihaaminenkin on väärin. Onko siskoni väärässä vai olenko minä väärässä? Kristinuskossa on monia eri suuntia, kuten katolisuus jne. Onko eri suuntien välillä mitään yhteyksiä? Miten ne eroavat toisistaan? Onko Jumala sama kuin Kristus? Sinä sanot radiossa, että Jumala loi kaiken, mutta sen jälkeen Kristus syntyi. Mitä se tarkoittaa? Mitä eroa on Raamatulla ja muilla uskonnollisilla kirjoilla? Juha Auvinen Sekä suuri osa Mongolian kristityistä että Wind-FM:n työntekijöistä on nuorehkoa väkeä. kerrokseen kesällä 2007 säästääkseen vuokrakuluissa. Helmikuussa 2008 työntekijät saivat siirtyä lopullisiin toimistotiloihin, radiotalon kolmannesta kerroksesta ensimmäiseen kerrokseen. Heti siirtymisen jälkeen kolmannessa kerroksessa pidettiin radiotyöseminaari, ja seminaarilaisille tehtiin lounasta juuri valmistuneessa keittiössä. Tämä kuvaa hyvin toimitilojen tarpeellisuutta: tiloja on otettu käyttöön ennen koko rakennuksen valmistumista. Tuhkasta nousi uusi ja tarpeellinen radiotalo - Olemme pitkään odottaneet tätä päivää. Ja se päivä on tänään!, iloitsi Batjargal Tuvshintsengel avajaispuheenvuorossaan. Samansuuntaisia ajatuksia ilmaisivat Mongolian Evankelisen Allianssin pääsihteeri Munkhbaatar sekä Far East Broadcasting Internationalin ulkomaisen työn johtaja Luke Cheng. - Jumala on hyvä, Jumala on hyvä, Cheng kehotti juhlakansaa toistamaan perässään. - Olemme hyvin iloisia saadessamme nähdä radiotalon valmiina paikassa, joka kerran oli tuhkana, Munkhbaatar korosti. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) lähetysjohtaja Juha Auvinen kertoi puolestaan taustaa SANSAn mukaantulolle radiotaloprojektiin. SANSAn lähetystyöntekijä Eila Murphy oli tehnyt kuusi vuotta sitten matkan Ulaanbaatariin ja siellä mediakartoituksen. - Radio Windillä on valtava tehtävä muokata mongolien sydäntä, kasvattaa uskoontulleista kypsiä kristittyjä, Auvinen taas luotsasi Radio Windin tulevaisuutta. Suomalaisten lahjana yli 40 miestyövuotta Juhlapuheiden lomassa lauloimme kiitoslauluja New Life -seurakunnan yhtyeen säestämänä. Rakennusmestari Kalevi Marin paljasti auditorion seinään upotetun laatan, jossa oli kaikkien radiotalon rakentamista merkittävällä tavalla tukeneiden järjestöjen ja henkilöiden nimet. Juhlapäivä päättyi päivälliskonserttiin, jossa esiintyi joukko Mongolian eturivin artisteja. Tilaisuudessa jaettiin myös tunnustukset muun muassa rakennushankkeessa mukana olleille suomalaisille vapaaehtoisille, jotka ovat käyttäneet työhön 40 miestyövuotta. Kiitollisuus viiden vuoden urakasta oli varmasti päällimmäisenä radiotalon vihkiäisjuhlassa. Psalmi 127:1 oli mottona auditorion seinällä. Ja niinhän se on: Herra on tämän huoneen rakentanut! Oli aika tulla, on aika lähteä Talkoolaisena toiminut jyväskyläläinen urakoitsija Eero Vesin kirjoitti: Katselen ulos ikkunasta, josta niin monet kerrat olen katsellut. Maisemat ovat piirtyneet vahvasti mieleen. On jurttia ja vaatimattomia asumuksia. Ihmiset kulkevat aamuin illoin asioilleen, monilukuiset lapsiryhmät äänekkäinä kouluun. Tämä projekti on osoittanut, että kun Jumala puhuu ihmiselle on hän sitten Amerikasta, Australiasta tai Suomesta ja vastaa kutsuun myöntävästi niin syntyy tarve toimia. Olen saanut kokea suurta siunausta tehdessäni yhdessä monien ihmisten kanssa FM-radiotaloa. Tuntuu aivan siltä, että tämä voisi jatkua edelleen, yhteys on ollut niin hyvä. Tämä aika, tässä projektissa ja Jumalan ohjauksessa on vahvistanut uskoani ja kirkastanut lähetysnäkyäni. Kirjoittaessani tätä, on sydämessäni päällimmäisenä kiitos. Nyt on aika lähteä! FEBC:n työssä SANSAn lähettämänä työskentelevä Eila Murphy asuu perheineen tällä hetkellä Suomessa. Yksi hänen projekteistaan on viime vuosina ollut Wind-FM:n toimitalon rakentamisvaiheista tiedottaminen ja mongolialaisten elämästä kertominen. Insinööri Markus Taipale (vas.) on työskennellyt vapaaehtoisena Wind-FM:n radiotalotyömaalla pari vuotta. Meneillään on ulkokuistin valu. Teksti: Eila Murphy Kuvat: FEBC, Radio Wind-FM, Radiolähetysjärjestö SANSAn kuva-arkisto, Eila Murphyn kuva-arkisto on radiolähetystyön aika 9

10 T e o l o g i a Kun kristinusko kohtaa Kiinalainen kulttuuri on rikas ja vanha. Sanotaan, että Kiinassa on kolme perinteistä uskontoa: buddhalaisuus, konfutselaisuus ja taolaisuus. Maan virallinen aate on nykyisin kommunismi, johon liitetään usein sekularismi, materialismi ja osittain myös rationalismi. Niistä muodostuvat perinteiset kiinalaiset arvot. Paulos Huang Kirjallisen aineiston mukaan kristinusko saapui Kiinan silloiseen pääkaupunkiin Xianiin Syyrian kautta vuonna 635. Buddhalaisuus oli maassa silloin voimissaan, eikä kristinusko saanut siellä pariinsataan vuoteen merkittävää jalansijaa. Kun Kiinan hallitus sittemmin alkoi kitkeä buddhalaisuuden vaikutusvaltaa, oli kristinuskon kannattajien vähemmistö niin pieni, että se hävisi maasta lähes tyystin. Kului muutama sata vuotta, eikä Kiinassa oikeastaan enää kukaan tiennyt kristinuskosta paljon mitään. Harvojen kristittyjen luultiin olevan vain toisenlaisia muslimeja. Kiinassa on kuuluisa romaani, joka arvostuksessa vastaa vähän Kalevalaa. Yksi kirjan henkilöhahmoista on lahjakas ja samalla persoonaltaan herkkä, mutta Kiinassa ihannoitu tyttöhahmo. Tarinasta tehtiin 80-luvulla tv-sarja, jossa kyseistä hahmoa esittäneestä tytöstä tuli Kiinassa suosittu ja menestyvä. Pari vuotta sitten näyttelijä päätti ryhtyä buddhalaiseksi nunnaksi, mistä tuli iso uutinen kiinankielisessä maailmassa. Haastattelussa näyttelijä kertoi kerran istuneensa ystävänsä kyydissä, kun kuuli jonkun buddhalaisen mestarin puhuvan autoradiossa. Mestarin välittämä viesti kosketti näyttelijää, joka päätti tutustua buddhalaisuuteen Lennart Johansson, Norea Radio Sverige kiinalaiset arvot ja teki sitten päätöksensä. Myöhemmin hän sairastui syöpään ja kuoli. Lukiessani kristittynä kyseistä uutista, ajattelin, että jos radiossa olisikin ollut meneillään vaikkapa Raamattu kannesta kanteen -tyyppinen ohjelma, niin näyttelijä olisi voinut tehdä toisenlaisen valinnan. Huolimatta siitä, että buddhalaisuudella on Kiinassa suuri merkitys. Luojan ja luodun ero on kiinalaiselle vieras asia Kristinuskon Kiinaan rantautuvaa kannattajaa on vastassaan vanha paikallinen kulttuuri. Usein puhutaan buddhalaisuuden, konfutselaisuuden ja taolaisuuden asiayhteydestä, jonka maahan saapuva kristitty lähetystyöntekijä esimerkiksi joutuu kohtaamaan. Perinteisen kiinalaisen ajattelutavan mukaan näkymätön maailma ja näkyvä maailma on pohjaltaan sama. Näin monismi eli ykseysajattelu on kiinalaisille tärkeä asia. Vastaavasti Luojan ja luodun välinen ero on perinteiselle kiinalaiselle vieras käsite. Konfutselaisuuden kannattajan mielestä kaikki mahdollisuudet ovat jo ihmisessä itsessään. Kiinalainen kulttuuri korostaa suorittamista ja hyvän tekemistä, koska ihmisen uskotaan periaatteessa pystyvän tekemään mitä tahansa tulemaan jopa pyhäksi. Näin ajatellaan ihmisen työn kautta voivan saavuttaa tavoittelemansa päämäärän, mikä on yksi niistä hyvin erilaisista näkemyksistä kristinuskoon verrattuna. Kristinuskossa on Luojalla ja luodulla selvä ero. Luotu maailma, jossa ihminen elää, riippuu Luojasta. Kun länsimainen tiede, teknologia ja muut asiat ja aatteet saapuivat Kiinaan, ne tuntuivat kiinalaisista uhkaavilta. Erityisesti viidenkymmenen viime vuoden aikana kommunismia ja ateismia kannattaneet kiinalaiset ovat pitäneet kristinuskoa mahdollisena uhkana poliittisestikin. Kiinassa on liitetty kristinuskoon muun muassa ajatuksia imperialismista ja kolonialismista, jotka vielä lähimenneisyydessä ovat tuottaneet monille kiinalaisille paljon tuskaa. Ainakin mandariinikiinaa osaavilla kyseisiä näkemyksiä on vielä aika paljon. Kun julistetaan evankeliumia kiinalaisille, niin varsinkin monien 60-luvulla syntyneiden ihmisten ajatusmaailmaa on aika helppo aavistella. He saattavat esimerkiksi varoa kristinuskoa peläten siitä seuraavan itselleen ja läheisilleen poliittisia vaikeuksia, koska Kiina on ollut poliittisesti vaikeassa tilanteessa. Kristinuskon vastustus peräisin jo keisariajalta Toisaalta Kiinan tilanne on parinkymmenen viime vuoden aikana muuttunut paljon, ja sitä mukaa ainakin nuoremman sukupolven ajattelutapakin. Mutta edelleen maassa poliittisista syistä vastustetaan kristinuskoa aika paljon. Kiinassahan on edelleen yksipuoluejärjestelmä, jossa valtaa pitää kommunistipuolue. Se on taloudellisesti nykyisin hyvinkin vapaa, mutta poliittisesti ei kukaan tai mikään saa haastaa sitä. Siitä tulee ongelmia. Siksi uskonnon ja politiikan välinen suhde on Kiinassa hyvin arka aihe. Kun itse tutkin tätä aihetta, huomasin yllättäen, ettei tässä ensisijaisesti olekaan kyse kommunismiin liittyvästä ongelmasta. Kyse onkin enemmän kiinalaisesta perinteestä suhteessa kristinuskoon, mikä on jo keisariajan perua. Taivaan poika oli Kiinassa keisarin virallinen nimi. Tosi lohikäärme eli keisari edusti ja toteutti maassa taivaan tahtoa. Kaikkien muiden piti olla keisa- Pekingissä Taivaallisen rauhan aukiolla ja sen ympäristössä voi nykyisinkin kohdata sekä keisarivallan että kommunismin ajan historian. Myös Kiinan kolme perinteistä uskontoa erottuu ympäristön symboleissa, mutta kristinuskon tunnusmerkit ovat alueelle varsin vieraita. Arno Toivanen Vuorisaarnan lopussa Jeesus vetoaa kuulijoihinsa: Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan tai: Jokainen, joka kuulee nämä sanani, mutta ei tee niiden mukaan Tällä hän viittaa periaatteeseen, joka on tuttu meillä kotona Savossa, mutta joka loppujen lopuksi taitaa olla yleisinhimillinen: Vastuu siirtyy kuulijalle! Vuorisaarnan johtava ajatus on ihmisen vastuullisuuden korostaminen. Se kertoo, miten Jumala tahtoo meidän elävän, miten meidän pitää suhtautua toisiin ihmisiin ja miten elää, että olisimme sopusoinnussa suhteessa Jumalan tahtoon. Vuorisaarna ei ainakaan suoranaisesti kerro meille, mitä Jumala meille antaa, vaan mitä Hän meiltä vaatii. Se on Jumalan lain, kymmenen käskyn lain, laaja selitys. Jonkinlainen kärki Vuorisaarnassa on käsky mennä sisälle ahtaasta portista. Sen kehykseksi Jeesus kertoo K u u k a u d e n l ä h e t y s t e k s t i Totuus ja harha 9. sunnuntai helluntaista (Matt. 7:13 14) kahdesta tiestä ja kahdesta päämäärästä. Teille johtavia portteja on kuitenkin vain yksi. Lavealle tielle ei tarvitse lähteä sitä pitkin ihminen kulkee luonnostaan. Sen kulkemista ei tarvitse ratkaista. Siltä poistuminen ja kapealle tielle lähteminen on ratkaisu. Sille siirrytään portin kautta. Tuki näille ajatuksille löytyy vaikkapa Paavalin sanoista: olimme luonnostamme vihan alaisia, niin kuin kaikki muutkin (Ef. 2:3) ja: Jumalan työtovereina kehotamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon, ettei se jää turhaksi! (2. Kor. 6:1) Voi kysyä, missä määrin tämän ajan kirkollisessa tai kristillisten järjestöjen opetuksessa on enää tätä Vuorisaarnan kehotusta mukana? Missä määrin yleensä liikutaan alueella, jossa tämä kysymyksenasettelu elää? Miten nykyiseen maallistumiskehitykseen vaikuttaa kunnollisen, reilun ja rohkean evankelioimisen laajamittainen laiminlyöminen aikamme julistuksessa? Osittain tämän laiminlyömisen taustalla lienee ajatus, ettei lyötyä saa lyödä; raskaan elämän keskellä ahdistuneet ihmiset eivät kestä näin vaativaa ja kohtikäyvää julistusta. On kuitenkin erotettava itse asia sen esittämisen tavasta, sen räikeimmistä muodoista. Jumalasuhteen sisäistä luonnetta, sen dynamiikkaa ei ehkä ymmärretä. Ehkä vaikein, ajattelemalla ratkaisematon, kysymys kristillisessä uskossa on kysymys ihmisen tahdon osuudesta pelastuksessa. Martti Luther käsitteli kysymystä kirjassaan Sidottu ratkaisuvalta. Sen perusteella kirkossamme on keskeisenä ajatus, ettei ihminen voi itse vaikuttaa pelastukseensa mitenkään. Puhtaaksiviljeltynä tämä johtaa vastuun poistamiseen ja niin sanottuun kaksinkertaiseen predestinaatioon, ennaltamääräämiseen. Jumala vain päättää, kenet hän pelastaa ja kenet heittää kadotukseen. Toinen, tälle vastakkainen ajatus on yhteistyö Jumalan ja ihmisen välillä. Logiikka, järkeily ei tätä ratkaise. Usko syntyy ja elää siinä jännitteessä, jonka toisaalta Jumalan lain ehdoton ratkaisuun kehottava vaatimus ja ihmisen oman vastuullisuuden korostaminen ja toisaalta yksin Jumalan pelastavaan armoon luottaminen synnyttävät. Kirjoittaja on Iisalmen seurakunnan kirkkoherra. Iisalmi taas on Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien tämänvuotinen kesäpäiväpaikkakunta. 10 on radiolähetystyön aika

11 rin alapuolella, eikä kenenkään saanut edes istua keisarin vierellä. Siksi uskonnon ja politiikan suhde on Kiinassa samankaltainen vielä nykyisinkin. Keisarin rinnalle ei sallittu minkäänlaisen ryhmän nousevan, ei uskonnollisen eikä ei-uskonnollisen. Keisarin piti olla varma, että hän saattoi valvoa, mitä mikin ryhmä teki. Ja tietää, saattoiko jostakin ryhmästä mahdollisesti tulla jonain päivänä uhka. Tämä perintö on ollut Kiinassa Konfutsen ajoista lähtien eli pari tuhatta vuotta. Se on pitkä aika. Kun keisarisysteemi lopetettiin Kiinassa, nousivat valtaan kommunistit. Nimi ja terminologia ovat muuttuneet, mutta hallinnon perussisältö on säilynyt. Tämä on näkökulma, joka myös lähetystyötä tukevien ja tekevien kannattaa muistaa, kohdata ja ottaa huomioon. Ihmisten suhteita kiinalaiset vaalivat Mutta on kristinuskossa ja sen sanomassa toki paljon kiinalaisia kiiinnostavaakin. Kuten Jeesus Kristus joskus tiivisti, niin 10 käskyä käsittelee lähinnä kahta asiaa: ihmisen ja Jumalan suhdetta sekä ihmisten keskinäisiä suhteita. Konfutselaisuus korostaa kiinalaisessa kulttuurissa paljon ihmisten välisiä suhteita. Konfutse korosti sitä, mitä ihminen voi tehdä tässä maailmassa. Eräs opetuslapsi oli kysynyt Konfutselta, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Tämä oli vastannut: Kun emme vielä tiedä, mitä on elämä, kuinka voisimme tietää, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Kristillisestä opetuksesta kiinalaiset ymmärtävät ja hyväksyvät helposti myös käskyn isän ja äidin kunnioittamisesta. Se on heille tärkeä asia, kun taas ihmisen ja Jumalan väliset suhteet ovat heille nykyisin aika vieras asia. Vaikka jos ajatellaan vanhaa perinnettä ja aikaa kaksituhatta vuotta sitten, niin jumalakäsite oli kiinalaisessa perinteessä vielä hyvin vahva. Kun nyt puhutaan kristillisestä lähetystyöstä, on hyvä mahdollisuus aloittaa ihmisten keskinäisistä suhteista. Sitten on vaarana, että kiinalainen ottaa vastaan vain tämän osan ja unohtaa kokonaan, mistä on kyse ihmisten ja Jumalan suhteessa. Koko Kiinan tilanne lyhyesti sanottuna: Maassa on perinteisesti kolme uskontoa eli buddhalaisuus, konfutselaisuus ja taolaisuus. Maan virallinen ideologia on kommunismi, käytännössä kyseessä on nykyisin sekularismi, materialismi, raha, talous. Jos käsitellään oppineiden ihmisten ajatusmaailmaa, kyseessä on myös rationalismi eli järkeisajattelu. Onhan ihmisen järki tärkeä. Näistä kaikista yhdessä muodostuvat nykyisin kiinalaiset arvot, jotka on syytä ottaa huomioon kristinuskoa julistettaessa. Teksti on lyhennelmä dosentti Paulos Huangin puheesta Radiolähetystyön kesäpäivillä vuonna 2007 Tampereella. Paulos Huang on väitellyt filosofian tohtoriksi taolaisuudesta ja teologian tohtoriksi aiheenaan konfutselaisuuden käsitykset kristillisestä pelastusopista. Piispa Matti Repo: Jäsentensä kristillisen identiteetin vahvistaminen Viime vuonna 100 vuotta täyttänyt Tampereen tuomiokirkko täyttyi ääriään myöten, kun Tampereen hiippakunnan järjestyksessään 36. piispa Matti Repo vihittiin virkaansa kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Virkaanvihkimisen toimitti arkkipiispa Jukka Paarma avustajineen. Ennen virkaanvihkimistään antamassaan haastattelussa teologian tohtori Matti Repo iloitsi piispanvaalin jälkeen saamistaan sadoista onnitteluviesteistä. Tervehdykset ja adressit olivat Jumalaa kiittäviä ja sisälsivät ilmauksia rukouksesta tulevan esipaimenen puolesta. Tunne siitä, että hiippakunnan kutsu piispan virkaan on samalla Jumalan kutsu, kannattelee häntä uuden tehtävän alkuun. - Ajatuksiin palasi pappisvihkimykseni 23 vuotta sitten. Silloinkin tuntui voimakkaana viesti siitä, että sekä sananjulistajan ja sakramenttien jakajan virka sinällään että seurakunnan esirukoukset kantavat, Repo toteaa. Ennen valintaansa piispaksi Matti Repo (49) toimi muun muassa pappina Tampereen Messukylän seurakunnassa ja Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston teologisten asiain sihteerinä vuodesta Hän on myös dogmatiikan dosentti Helsingin yliopistossa. Revon kuusihenkinen perhe on koko ajan asunut Tampereella, jossa puoliso Päivi toimii Härmälän seurakunnan pappina. Miten usko osaksi elämää? Piispa Matti Repo näkee yhdeksi kirkon ajankohtaisimmista haasteista seurakunnan jäsenten kristillisen identiteetin, samuuden, vahvistamisen. Mistä johtunee se, että kun melkein 90 prosenttia 15-vuotiaista käy rippikoulun, kokevat he kymmenen vuotta myöhemmin, ettei seurakunnalla ole mitään merkitystä elämässä. - On luonnollista, että henkinen itsenäistyminen ja ajattelun kehittyminen sekä muutto opiskelupaikkakunnalle tuovat nuoren elämään muutoksia. Mutta emmekö kykene luomaan sellaista kristillisen kasvatuksen pohjaa, että usko kannattelisi. Tämä on suuri lapsi- ja nuorisotyön haaste. Myöhemmin elämässä tullaan kuitenkin vaiheeseen, jossa ajatellaan perimmäisiä kysymyksiä, Repo pohtii. - Jotenkin kirkon jäsenyys ja usko koetaan toisistaan irrallisiksi. Ollaan toiminnassa mukana, mutta uskon kysymykset jäävät etäisiksi. Sanasta seurakunta tulee mieleen kunta. Unohtuu, että se on myös seura, ihmisyhteisö, joka kokoontuu jumalanpalvelukseen kuuntelemaan Jumalan sanaa ja kan- Juha Auvinen tamaan toinen toistaan. Seurakuntarakenteen muuttuessa ja seurakuntia yhdistettäessä suuremmiksi kokonaisuuksiksi pitäisi Revon mielestä huolehtia yhteisöllisyyden ja paikallisten jumalanpalvelusyhteisöjen merkityksen vahvistamisesta. Jumalan kolminaisuus on luovuttamaton Aikaisemman työuransa kautta Matti Revolla on laajat ekumeeniset yhteydet. Hän on ollut mukana monissa kirkkojen välisissä oppikeskusteluissa. Kevään aikana, piispanvaalin jälkeen, hän osallistui neljään kansainväliseen kokoukseen. Jotakin näistä ekumeenisista tapahtumasarjoista seuraa myös piispan virkaan. - Valmistautumista uuteen tehtävään on auttanut sekin, että on nähnyt miten piispan virka liittyy koko kristikuntaan ja taaksepäin aina apostolien aikaan asti. Uutta piispaa kantaa paitsi perinne myös se, mikä kirkon sanomassa on keskeisintä. - Kristinuskon ytimessä on salaisuus Jumalasta, joka tuli itse ihmiseksi. Hän, joka kalasti Galilean kalastajien kanssa, kulki heidän seurassaan, ristiinnaulittiin ja nousi kuolleista, antaa itsensä. Ilman tätä emme tunnustaisi, että Jumala on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Emme puhuttelisi Jumalaa Isänä, ellei Kristus olisi häntä näin puhutellut. Oppi Kristuksesta ja kolminaisuudesta on luovuttamaton asia, joka erottaa meidät kaikista muista maailman uskonnoista. Se vastaa myös kysymykseen, mikä on ihmisen elämän tarkoitus ja mielekkyys, Repo summaa. kirkon haaste Piispa Matti Repo sanoo, että radiolähetystyössä mahdollisuus antaa myönteistä raamattuopetusta, kuten Raamattu kannesta kanteen -ohjelmissa, on hyvä asia. Häntä askarruttaa se, voiko uusi media itse muodostua elämää kannattelevaksi seurakunnaksi, missä ihmiset kohtaavat. Kirkon tehtävä on todistaa Kristuksesta Piispa Matti Repo pitää tärkeänä, että kirkko on uskollinen perustehtävälleen. Kirkon missionaarinen tehtävä merkitsee toimimista Jumalan valtakunnan tulemiseksi. Kirkko on lähetetty todistamaan Kristuksesta ja julistamaan Jumalan suuria tekoja. - Lähetyskenttä on myös omassa keskuudessamme. Lähetettynä oleminen on kirkon olemassaolon muoto. Tämän takia lähetystyö on kirkon omaa lähetystä. Toimijoiden määrä sinänsä ei ole kysymys kirkon lähetystyön järjestämisessä. Mutta jos lähetysjärjestöt toimivat omalakisesti ja irrallaan kirkon päätöksenteosta, onko se sitten enää kirkon lähetystä, Repo pohtii. Piispa pitää mahdollisena, että lähetysjärjestöjen määrän vähentäminen heijastuisi lähetyksen tai ainakin lähtijöiden vähentymiseen. Siksi hän ei kannata sellaista linjaa, jossa järjestöjä painostetaan lakkauttamaan itsensä ja sulautumaan toiseen. Parasta hänen mielestään olisi, että löydettäisiin malli, jossa järjestöt kytkeytyvät jollain rakenteella kirkon omiin elimiin, vaikka Kirkon lähetystyön toimikuntaan, jossa järjestöillä on tällä hetkelläkin oma edustus. Piispa Matti Repo huomauttaa, että tässä asiassa tullaan laajempiin kysymyksiin maallikkoliikkeiden ja herätysliikkeiden paikasta kirkossa. Ne ovat monella tavalla ravinneet kansankirkkoa ja rikastuttaneet sen elämää. Juha Auvinen on radiolähetystyön aika 11

12 N a i s t e n n u r k k a Jaetun vastuun kantajina Tiemme kohtasivat matkalla kirkonmäeltä seurakuntatalolle. Eteisessä oli pöytä, jonka kulmalle oli asetettu pino esitteitä: Radiotyön haasteet Kiinassa ja kutsu Radiolähetystyön kesäpäiville Iisalmeen. Joku Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) työn ystävä oli ne siihen kiikuttanut. Halusi jakaa oman seurakuntansa keskellä siitä, mikä oli itselle tullut tutuksi ja kutsua muitakin mukaan. Minut asemalta noutanut radiopiirin vetäjä auttoi saliin naapurinsa, vaikeasti liikkuvan rouvan, jolle oli kyytiä tarjonnut. Siirryimme seurakuntasaliin. Se oli koristeltu kukkakauppiaan lahjoittamin tulipunaruusuin. Hän kuuntelee Radioraamattukoulua, sipistiin, vaikkei pidä siitä suurta ääntä. Kun emäntä kaatoi kahvia, selvisi ketkä olivat taiteilleet karjalanpiirakat ja voisilmäpullat nuo myhäilevät rouvat sivummalla. He, joiden silmät kostuivat puhujavieraan kertoessa, että yhtä hyviä ovat kuin tätini tekemät. Kahvirahan sai lahjoittaa SANSAn kesäkeräyksen hyväksi pieneen saviastiaan tulipunaruusujen katveessa. Kahvihampaan tultua hoidetuksi puhujavieras sai vielä hetken hengähtää. Lähetysväen jälkikasvun musisointi terästi juhlan tunnelman. Suvivirsihän se soi, mikäpä muu herkän kesän alussa. Ristiäisten vuoksi estyneen kirkkoherran tervehdyksen toi kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Hän iloitsi nimikkosopimusyhteistyöstä, jota SANSAn keskustoimiston kanssa oli yhdessä viety eteenpäin. Nyt tukemme saa kasvot, hän summasi, kun saamme tietoa kuulijoiden elämästä ja radiotuottajien haasteista. Tiedämme, minkä puolesta yhdessä rukoilla ja mihin kerätyt varat perillä sitten käytetään. Kirkkovaltuutettujen rivistöstä nyökyteltiin päitä. Lähetyskannatusta oli haluttu kasvattaa, vaikka seurakunnan talous ei kukkeimmillaan ollutkaan. Eikös se lähetys olekin seurakunnan perustehtävä? Kai nyt ainakin se on hoidettava, jos suinkin? Rukoillaan, kun tavataan Pian olisi vuoroni. Halusin aloittaa raamatuntutkistelulla, ja aloitinkin. Meillä ei olekaan aikoihin pidetty raamattuluentosarjaa, kuulin piirakkarouvien kommentoivan, ihan virkistäisi kuulla lisää, vaikka naistenpäivillä! Kerroin matkastani radiotuottajien luo, ja kirkkokahvit alkoivat olla loppusuoralla. Videotykki ei voittanut auringonvaloa, joten kuvakertomusta Marjaana Kotilainen Vastuu ja vieraanvaraisuus opitaan. Tytöt järjestivät kahviseremonian ystävilleen Asmaran kujalla, Eritreassa. päätettiin seurata artikkelista Lähdelehden sivuilta. Lehdet jaettiin, ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja lukaisi ensi töikseen pääkirjoituksen. Näki, minkä vuoksi liikkeellä oltiin, nyt jo 35 vuotta. Kotimatkalla piipahdin Hannapiiriin, jossa piiriläisten keski-ikä on SANSAn ikää alhaisempi. Jokin saa nämä perheenäidit koolle toistensa koteihin kuukausi toisensa jälkeen, Raamatun ja lähetyksen pariin. Ja yhteisen rukouksen, jaetun vastuun kantajiksi. Vauvojakin kannettiin, viimeisin oli syntynyt juuri. Sain jäädä yöksi, sillä Medialeiri-valmistelut odottivat tekijäänsä reitin varrella. Suunnittelimme yhteistyötä yläaste- ja lukioikäisten isosten kanssa. Vapaaehtoisten ketju ei katkennut siinäkään: mukaan Medialeirin tekijöiksi ilmoittautui perhe, jonka pää taitaisi vaikka mobiilitelevision kehittämisen. Näinkin se voidaan summata, radiolähetystyön arki kotimaassa, eräänä satunnaisesti valittuna pyhänä keskellä kauneinta Suomea. Kiitos, että olet matkassa mukana. Ettei ketju katkeaisi rukoillaan kun tavataan! Marjaana Kotilainen marjaana.kotilainen@sansa.fi Tilaa SANSAN omasta PUTIIKISTA Kirjoja Juha Auvinen Jukka Norvanto Horisontin taakse 25 UUTUUS! (ilmestyy kesäkuun lopussa) Radioaallot vievät horisontin taakse. Tämä kirja kertoo profeetta Joonan, kyyhkysen, siivittämänä, miten Jumalan maailmaan lähettämä sana tekee työtään. Tekstin lomassa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien työntekijät ja yhteistyökumppanit kertovat kokemuksiaan ja tuntojaan. Raamattu elämään -kirjasarjan UUSIN! Jukka Norvanto Hedelmää kantava usko 13 Jaakobin ja Juudaksen kirjeet Jukka Norvanto Sisälle sanaan 17 Johdannot Uuden testamentin kirjoihin Jukka Norvanto Sisälle sanaan 17 Johdannot Vanhan testamentin kirjoihin Juha Vähäsarja Joka päivä armon suojassa 27,50 Hartaus vuoden jokaiselle päivälle Eija ja Jouni Koskela Avioliiton ajo-ohjeita 8 Päivi & Jari Kekäle Satu & Matti Salo Parisuhteen ajokoulu 20 Mailis Janatuinen Sankareita ja pelkureita 24 Raamatun miehiä Adamista Pietariin Esko Piiroinen Jan Wiklund Pappi vai lääkäri 22 Risto Santala Kenen te sanotte minun olevan? 24 Anna-Mari Kaskinen Lohdun sanoja sinulle 20,90 Anna-Mari Kaskinen Tahtoisin toivoa Sinulle 20,90 Lapsille V. Gilbert Beers Raamattu Kertomus vuoden jokaiselle päivälle Kenneth N. Taylor Ensi askel Raamattuun 12 Skidihartaus 3 Raamatun kiehtovimmat kertomukset lapsentajuisesti ja lämmöllä Sophie Pieper Estella Corke Pieni raamattuhetki -sarja: Jumala luo maailman, Jeesus ja kalastajat, Jeesus puhuu vuorella, Jeesus ja ihme 7,30 /kpl Äänitteitä Raamattu kannesta kanteen - ohjelmista CD-levyt tai DVD-levyt MP3-muodossa: Uusi testamentti (624 luentoa) hinta 130, Vanha testamentti (810 luentoa) hinta 140. TARJOUS: Uusi ja Vanha testamentti yhdessä ostettuina 240. Musiikkia Pertti Kallio & Pekka Itkonen Soi sulle lauluni cd 10 Tommi Kalenius Anna-Mari Kaskinen Olipa kerran laulu cd 10 Laula kanssani 1 ja 2 cd 10 /kpl Laula kanssani -cd-levyt ovat Evankelisen Opettajaliiton (EOL) julkaisemia lastenlaulukokoelmia. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Lähetyksiin lisätään postimaksut. Voit tilata puhelimitse: (019) / Putiikki, postitse: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat /Putiikki, PL 13, Hyvinkää tai s-postitse: pirjo.hyovalti@sansa.fi Kristillinen kirja- ja lahjatavarakauppa PUTIIKKI Hyvinkäällä ON KIINNI kesälomien takia. 12 on radiolähetystyön aika

13 Tuula Airaksinen Kaikissa värisävyissä... Lasten satukirjan kuvitusko vai teininuoren karnevaaliasu? Vai taiteilijan siveltimen jälki vaiko syksyinen räiskyvä ruska? Ei, vaan ELÄMÄ ITSE, ainutkertainen lahja Jumalaltamme, Luojaltamme! Sinä, Jumalani, puhut ja puhuttelet meitä elämämme kaikissa väreissä ja värisävyissä; ilossa ja surussa. Sinä puhut myös ympäröivän luonnon kautta. Olet tavoitettavissa kaikilla aaltopituuksilla, etkä koskaan liian kaukana, kuullaksesi meitä! Olet ihmeellinen! Myös minun elämässäni näkyy koko väriskaala, kirkkaista tummiin. Kaikki aaltopituudetkin ovat olleet käytössä. Kiitos, että näin on! Sain syntyä maalla 50-luvun taitteessa, kauppiasperheen kolmanneksi tyttäreksi. Turvallisen lapsuuteni iltahetkiin kuului äitini opettama rukous: Levolle lasken Luojani, armias ole suojani Pyhäkoulussa opin tuntemaan Sinua paremmin. Sain kuulla myös laulun, joka kertoi pienen tumman tytön elämän viime hetkistä. Kansallisia työntekijöitä Mekane Yesus -kirkolle E l ä m ä n v ä r i t Kaikissa värisävyissä ja kaikilla aaltopituuksilla Nelivuotisen koulunsa tässä kuussa päättävien etiopialaispappien ryhmä. Menkää siis -lehden kesäkuun numerossa 8/1978 kerrotaan, että etiopialaisen Mekane Yesus -kirkon eteläisen synodin pappis- ja raamattukoulussa Taborilla Awasassa päättyy kyseisessä kuussa nelivuotinen pappiskurssi ja yksivuotinen evankelistakurssi. Tuon laulun sanat: Nyt riutuu raukka tuskissansa koskettivat pikkutyttöä joka kerta kyyneliin saakka, mutta itku vaihtui iloon laulun edetessä! Mustan Saaran elämäntarina jäi puhuttelemaan. Muistatko Jumalani vielä, kuinka lapsuudessani olisin halunnut saada pikkusiskon, kun naapuriinkin tuli. Juoksin ulos ja huusin lentokoneelle ja Sinulle taivaaseen: Lähetä meille vaikka seitsemän vauvaa, kyllä minä hoidan ne kaikki! Odotin ja odotin kauan, mutta turhaan. Vasta kolmetoista vuotta myöhemmin sain pikkuveljen. Kiitos hänestä! Tuo odotuksen pettymys seurasi kuitenkin elämääni. Tehtävään kutsuttu Nuoruuden sain viettää ihanan karjalaismummon ja ukkini hoivissa, kun siirryin kirkonkylään keskikouluun ja lukioon. Joka viikonloppu matkustimme kotiin, ja noilta ajoilta ovat mieleeni jääneet linja-automatkojen hetket, jolloin kiitin Sinua rakkaudestasi koenumeroiden takana. Elämä tempaisi kuitenkin mukaansa. Kiitos Ilkka Kastepohja Sinä, Jumalani, puhut ja puhuttelet meitä elämämme kaikissa väreissä ja värisävyissä; ilossa ja surussa. Sinä puhut myös ympäröivän luonnon kautta. Olet tavoitettavissa kaikilla aaltopituuksilla, etkä koskaan liian kaukana, kuullaksesi meitä! Jumalani, että pidit minusta kiinni, kun otteeni oli irtoamassa. Kerran Sinä pysäytit kulkuni aivan käytännössä, kun autoni tuulilasin edessä näkyi vain aura-auton valtava terä valmiina leikkaamaan kaiken edessään olevan. Olin varma, että tähän päättyisi elämäni, mutta kuulin oman ääneni sanovan: Hyvä Jumala! Sanat tulivat ohi ajatusmaailmani. Sinä tartuit kiinni ja näytit ihmeesi, kun pelastit minut melkein naarmutta autoromun seasta! Sinä annoit minulle jatkoaikaa. Minua odotti vielä tehtävä! Kiitos siitä! Mutta yhtä asiaa sain ihmetellä vielä vuosia. Niin Jumalani, olin ymmälläni, mikset antanut omaan perheeseeni lasta et seitsemää, etkä edes yhtä? Sinulla oli toiset suunnitelmat, halusit antaa minulle lapsia enemmän kuin saatoin ymmärtää. Sinä halusit antaa minulle ja minun sydämelleni et seitsemää, vaan vieläkin enemmän kuin seitsemänkymmentä kertaa seitsemän lasta kaikki maailman sadatmiljoonat katulapset! En voi kyllin kiittää! Suuri ihmeesi elämässäni on ollut, että Sinä kutsuit minut työhösi, katsoit minut siihen kelvolliseksi. Myös monia muita ihmeitä olen saanut nähdä ja kokea tehtävässä, jota olen saanut tehdä antamallasi rakkaudella. Olet siunannut elämääni jo neljänkymmenenyhden vuoden ajan myös ihanalla, rakkaalla aviopuolisolla. Kiitos kaikesta! Meille jokaiselle olet antanut jo kastehetkellä tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni! Sinä kutsut meitä; lähettäjiä ja lähtijöitä, julistamaan ja palvelemaan omilla paikoillamme ja voimillamme, pieninä ja vajavaisinakin. Ja, Sinä olet lupauksesi mukaan kanssamme kaikki päivät maailman loppuun saakka. Osaanko Sinua kaikesta kyllin kiittää, Jumalani!? Kirjoittaja työskentelee Iisalmen seurakunnan lähetyssihteerinä. L e h d e s s ä m m e 30 v. s i t t e n Teksti jatkuu: Pappiskokelaat aloittivat koulunsa jo ennen vallankumousta ja ovat uuden tilanteen tultua joutuneet monissa sisäisissä taisteluissa koettelemaan pappiskutsumustaan Valmistuvien työntekijöiden tehtävänä tulee olemaan mm. neuvojen antaminen kristityille, joiden on opittava ratkaisemaan kristinuskon olennaisen ja epäolennaisen välillä ateistisen yhteiskunnan paineessa. Ateistisen opetuksen myötä Etiopiaan on alkanut levitä myös Raamatun arvovaltaa jäytävää liberaaliteologiaa. Ihmiset ovat alkaneet kysellä Raamatun syntyyn liittyviä asioita, joita heille myös joudutaan selittämään. Ensi vuonna on suunnitelmissa vain evankelistakurssi ja neljän kuukauden kertauskurssi kauan työssä olleille papeille, joita eteläisessä synodissa on lähes 50. Naistyön tekijöille on suunnitteilla viiden kuukauden kurssi kevätpuolella K o l u m n i Tiekirkko purkamo ja lataamo n Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. (1. Joh. 1:9) Antakaa Hengen täyttää itsenne. Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. (Ef. 5:18 20) Teiden varsilla on edelleen autohajottamoja, joihin opastetaan viitoilla: Purkaamo tai Purkamo. Sinne ei vain viedä hajotettavia ja purettavia autoja, vaan sieltä myös haetaan sopivia osia omaan käyttöön. Kesäautoja korjataan usein näillä varaosilla. Auton jostakin pettäessä etsimme varaosia entisten tilalle tai viemme automme huoltoon. Kun omat puhelinten, kameroiden ja kannettavien tietokoneiden akut ovat tyhjiä, lataamme ne. Emme jää odottamaan, että ne latautuisivat itsekseen, vaan kytkemme ne muuntajiin ja latauslaitteisiin. Taajamiin on vuosien ajan ilmestynyt kylttejä: Tiekirkko. Nuo kyltit pitäisi varustaa lisämerkeillä: Purkamo ja Lataamo. Tiekirkko ei ole vain valokuvauksen kohde, vaan kiireisen ihmisen sielun puhdistuspaikka ja mielen rauhoittumispaikka sekä uudella hengellä lataamisen paikka. Vaikka laulussa laulammekin: Nyt metsä kirkkoni olla saa, voi sielläin palvella Jumalaa, niin kirkko on Jumalan huone, ja siellä erityisesti meitä ja sielujamme hoidetaan. Hoitajina ovat Jumalan sana ja sakramentit. Elämä uskossa on yksityisasia, mutta elämä uskovana yhteisöllisyyttä ja yhteyttä toisiin uskoviin. Kirkossa ei ole varaosavarastoa, josta voisi tilata särkyneen osan tilalle uuden, mutta siellä on tai tulisi olla ihminen, joka kuuntelee ja ottaa täyshuoltoon varaosaa hakevan. Pienikin toimintahäiriö lamaannuttaa koko koneiston. Niin käy myös ihmiselle. Kun yksi jäsen kärsii, kärsii koko ruumis. Kun yksi saa kunnian, kaikki iloitsevat. Kun seuraavan kerran astut kirkkoon, vaikkapa tiekirkkoon, etsi sieltä puhdistusta ja elämäsi varaosia ja latauslaite, jolla tyhjä sisimpäsi täyttyy Jumalan Hengellä. Jumalan korva on suuri ja kuuleva. Voisiko luterilaisissa kirkoissakin olla rippituoli? Ainakin tiekirkoissa se pitäisi olla. Harri Eronen on radiolähetystyön aika 13

14 R a d i o r a a m a t t u k o u l u Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaotsikot raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmassa käydään runsaan viiden vuoden aikana läpi koko raamattu, lähes jae jakeelta. raamattua opettaa teologian lisensiaatti Jukka Norvanto, ja juontajana on Inga-Lill Rajala. radiolähetysjärjestö Sanansaattajien radioraamattukoulussa voit olla mukana seuraavasti: Radio Deissä ma pe klo (uusinnat klo 6 6.0). Järviradiossa ma klo , ti klo , ke to klo ja su klo Radio Kajauksessa su to klo opetukset ovat kuultavissa myös internetin kautta Sanansaattajien omilta audiosivuilta australiassa ja Uudessa-Seelannissa rkk-luentoja on mahdollista kuunnella MP-soittimella äänitteiltä. niitä voi lainata kahden Sydneyn suomalaisen seurakunnan (henrik ja Etelän risti) kautta. Projektin kolmantena osapuolena on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö. pe Kiitän sinua, herra! (Jes. 12:1 1:10) viikko 30 ma Kun puut iloitsevat (Jes. 1:11 1:11) ti Älä uhoa, ihminen! (Jes. 1:12 2) ke olemmeko moabilaisia? (Jes. 1:1 17:1) to Kansoista yksi kansa (Jes. 18:1 19:2) pe houkuttava, hukuttava Babylon (Jes. 20:1 21:10) viikko 31 ma huomennako kuollaan? (Jes. 21:11 22:1) ti ylpeät alennetaan (Jes. 22:1 2:12) ke Suuri pyhiinvaellus (Jes. 2:1 2:16a) to Pelastuneiden riemu häkellyttää (Jes. 2:16b 2:10a) pe 1.8. Kuolleet nousevat ylös! (Jes. 2:10b 26:19) viikko 32 radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SanSa) suomenkielinen naiset toivon lähteellä on 2 radio-ohjelman sarja, joka lähetetään Radio Deissä la klo (uusinta pe klo 2 2.1). Sen tuottaa SanSan naistyön koordinaattori Marjaana Kotilainen ja toimittaa Merja Kauppinen. Radio Dein taajuudet on mainittu raamattu kannesta kanteen -ohjelman yhteydessä tällä sivulla. radioinnin jälkeen ohjelman voi kuunnella myös internetissä SanSan kotisivulta: viikot 24 34/2008 vk 24. naisen elämänkaari ja vaikuttamisen väylät, naistentautien erikoislääkäri Ulla Järvilehto, tampere. Radio Deistä on vuoden alusta voinut kuunnella radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SanSa) tuottamaa uutta lähetysaika-ohjelmasarjaa. Se on ke klo (uusinta su klo ) lähetettävä radio- ja medialähetystyön ajankohtaisohjelma, joka tarjoaa haastatteluja ja haasteita eri puolilta maailmaa. lähetysaika-ohjelman toimittaa Merja Kauppinen. Radio Dein taajuudet on mainittu tällä sivulla raamattu kannesta kanteen -ohjelman kohdalla. N a i s e t t o i v o n l ä h t e e l l ä Ohjelma-aiheet vk 25. nuoren viulistin haaveita huomisesta, opiskelija Anni-Kaisa Karola, nokia. vk 26. afganistanin sissit ja timelehden palkitsema lääkäri Leena Kaartinen, lahti. vk 27. Kun Japani vei voimat, ammatinvalinta meni uusiksi, tekstiilitaiteilija Sirpa Kallio, hyvinkää. vk 28. lapsen suru ryhmässä jaettavissa? Kirjallisuuden opiskelija, toimittaja Virpi Kirves, Jyväskylä. vk 29. Suomalaisena perheenäitinä Saksassa, lastenkirjailija, pyhäkoulusihteeri Satu Reinikainen, nokia. L ä h e t y s a i k a Pääotsikot viikot 25 34/2008 vk 25. lähetystyötä Suomesta käsin vk 26. tavoittava radio vk 27. Kesäpäivät radioaalloilla vk 28. lähetystyötä hilloten ja nikkaroiden vk 29. Suomalaiskasvoja satelliittitelevisioon vk 30. Erilaisuus kohdattavissa meissä ja muissa, maahanmuuttajatyön ohjaaja Irma Ahosvuori, tampere. vk 31. neljäkymppiä ja risat mittarissa, tässäkö tämä oli? nuorisotyönohjaaja Elina Pääkkönen, heinola. vk 32. Syötkö itsesi sairaaksi? ravitsemustieteilijä, kotitaloustieteen professori, Anna-Liisa Rauma, Savonlinna. vk 33. armeniasta Puolan kautta Suomen turkuun, kielenkääntäjä Aya Salmenkorva, turku. vk 34. Sairaudesta toipuminen toi mukanaan timantteja, diakoni, laulaja Arja Simojoki, Kangasala. vk 30. ilosanomaa uiguuriksi (uusinta) vk 31. asemapaikkana Kutina Kroatiassa vk 32. lähetystyötä koko elämä vk 33. ilon ääniä kiinalaislapsille vk 34. Kristuksen ääni lähi-idässä viikko 25 ma Jumala ei jalosta lihaa! (Kol. 2:8 1) ti häpeään saatetut (Kol. 2:1c 19) ke Muista, että Kristus on Vapahtaja! (Kol. 2:20 :) to Korvia vihlova riitasointu (Kol. : 8) pe raja-aidat kaatuvat (Kol. :9 1) viikko 26 ma Älä riko lasta! (Kol. :16 21) ti tee kaikki niin kuin herralle! (Kol. :22 :6) ke armo olkoon kanssasi! (Kol. :7 18) to Johdanto Jesajan kirjaan pe aasiko ihmistä viisaampi? (Jes. 1:1 ) viikko 27 ma arvottomat uhrit (Jes. 1: 20) ti 1.7. näkijä auttaa näkemään (Jes. 1:21 2:22) ke 2.7. Miten pelastat kuolemaan kulkijat? (Jes. :1 :1) to 3.7. yllättävä hääviesti (Jes. :2 6) pe 4.7. laulu viinitarhasta (Jes. :1 17) viikko 28 ma 7.7. Jumalan vihellystä totellaan (Jes. :18 0) ti 8.7. Pyhyys paljastaa synnin (Jes. 6:1 7) ke 9.7. Kuka lähtee sananviejäksi? (Jes. 6:8 1) to tekohurskaan elkeet (Jes. 7:1 12) pe Epäuskon katkerat hedelmät (Jes. 7:1 2) viikko 29 ma Älä hylkää herran sanaa! (Jes. 8:1 2a) ti Sebulonin maan kunnia (Jes. 8:2b 9:20) ke Jumala hallitsee supervaltojakin (Jes. 10:1 ) to Jumala avaa tien (Jes. 11:1 16) ma 4.8. avoimet ja suljetut ovet (Jes. 26:20 27:1) ti 5.8. Kova maa on pehmennettävä (Jes. 28:1 29) ke 6.8. ystävä, joka ei petä (Jes. 29:1 0:19) to 7.8. Älä turvaudu Egyptiin! (Jes. 0:20 2:8) pe 8.8. Jerusalemin virrat (Jes. 2:9 :2) viikko 33 ma Pyhän tien kulkijat (Jes. :1 :10) ti Psykologista sodankäyntiä (Jes. 6:1 22) ke Elävä Jumala auttaa (Jes. 7:1 8:) to itku, ilo ja lankeemus (Jes. 8: 9:8) pe Jumalamme on lohdun Jumala (Jes. 0:1 1) viikko 34 ma Jumala pilkkaa epäjumalia (Jes. 1:1 29) ti Kaksi palvelijaa (Jes. 2:1 2) ke Jumala armahtaa itsensä tähden (Jes. :1 28) to Jumala valitsee niin kuin tahtoo (Jes. :1 :8) pe anna pelastaa itsesi! (Jes. :9 6:1) viikko 35 ma Vapauteen kutsutut (Jes. 7:1 8:22) ti täydellinen Pelastaja (Jes. 9:1 26) ke Evankeliumi ei purista mistään (Jes. 0:1 1:8) to ilosanoma tuo ilon (Jes. 1:9 2:12) pe runneltu syntiemme kantaja (Jes. 2:1 :8) Radioraamattukoulun osoite: radiolähetysjärjestö Sanansaattajat raamattu kannesta kanteen Pl 1, 0801 hyvinkää S-posti: radioraamattukoulu@sansa.fi Kuuntele: Lähde-lehden seuraava numero ilmestyy 22. elokuuta. Siunattua ja virkistävää kesää kaikille! 1 on radiolähetystyön aika

15 L ä h d e m u k a a n Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. (SANSA) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka on erikoistunut radiolla tapahtuvaan evankeliumin julistukseen. Tervetuloa tilaisuuksiimme RKK-, NTL- ja Lähetysaika-ohjelmien taajuudet: Raamattu kannesta kanteen -ohjelma, Naisen toivon lähteellä -ohjelma sekä Lähetysaika-ohjelma kuuluvat Radio Deissä: Helsinki 89,0 MHz, Hämeenlinna 105,9 MHz, Joensuu 107,4 MHz, Jyväskylä 94,1 MHz, Kokkola 104,3 MHz, Kouvola 96,2 MHz, Kuopio 106,1 MHz, Lahti 106,4 MHz, Lappeenranta 96,0 MHz, Lohja 107,2 MHz, Mikkeli 87,8 MHz, Oulu 106,9 MHz, Pori 95,7 MHz, Rovaniemi 93,4 MHz, Savonlinna 91,3 MHz, Seinäjoki 89,4 MHz, Tampere 97,2 MHz ja Turku 107,3 MHz. Raamattu kannesta kanteen -ohjelma kuuluu lisäksi: Järviradiossa: Alajärvi 89,7 MHz, Jyväskylä 91,3 MHz, Lehtimäki 107,9 MHz, Lestijärvi 99,1 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz, Pylkönmäki 90,5 MHz ja Viitasaari 89,6 MHz. Radio Kajauksessa: Hyrynsalmi 90,9 MHz, Kajaani 95,7 MHz, Kostamus 104,7 MHz, Kuhmo 103,2 MHz, Kuusamo 101,8 MHz, Sotkamo 95,4 MHz, ja Suomussalmi 87,9 MHz. Ruotsissa sekä Boråsin, Södertäljen että Trollhättanin lähiradioissa (närradio): Borås 92,5 MHz, ohjelmaa suomeksi su klo , ma ja ti Södertälje 88,4 MHz, ohjelmaa suomeksi la klo parittomilla viikoilla. Trollhättan 90,6 MHz, ohjelmaa suomeksi to klo (RKK klo ). Norjassa Kaarasjoella sijaitsevan lähiradion, Radio DSF:n, kautta ma pe klo 21: Kaarasjoki 104,5 MHz ja 106,8 MHz, Koutokeino 103,5 MHz sekä Tana 106,3 MHz, 104,2 MHz ja 104, 9 MHz. Ortodoksit liittyivät Lähetysneuvostoon n Suomen lähetysneuvostoon (SLN) liittyi uutena jäsenenä keväällä Ortodoksinen Lähetys ry. Lähetysneuvostoon kuuluu nyt 31 jäsenyhteisöä eli lähes kaikki suomalaiset luterilaiset, vapaakristilliset ja tunnustustenväliset lähetysjärjestöt sekä lähetystyötä tekevät kirkot. Näillä oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 904 lähetystyöntekijää, jotka työskentelevät lähes 80 maassa. Näistä lähetystyöntekijöistä on Aasiassa 379, Afrikassa 221, Euroopassa 189, Latinalaisessa Amerikassa 38, Oseaniassa 33, Pohjois-Amerikassa 9 ja erityistehtävissä 35 henkilöä. Useimmat heistä toimivat seurakunta- ja evankelioimistyössä. Toiseksi eniten lähettejä Peräseinäjoki Kirkossa klo 10 messu, saarna Matti Korpiaho. Ahonniemessä klo 18 juhannusseurat, Korpiaho. Virrat Koronkylässä Nurminiemen laavulla klo 14 lähetysseurat, Matti Korpiaho. Kiuruvesi Iltatorilla klo 19:n ohjelmaosuudessa kirkkoherra Osmo Korkalaisen vieraana Seija Uimonen Kroatiasta. Rovaniemi Rauhan Sanan suvijuhlat Srk-keskuksessa klo alk. seminaarissa Medialähetys meidän jokaisen haaste, Jukka Norvanto. Ruokolahti 3.8. Kirkossa klo 10 messu, saarna Kari Eskelinen. Srk-kodissa radiolähetystyön tilaisuus, Eskelinen. Köyliö 7.8. Hakkaraisella, Eskonkuja 2, klo 18 pihaseurat, Martti Poukka. Ähtäri Kirkossa klo 10 sanajumalanpalvelus, saarna Matti Korpiaho. Srk-talossa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Evankeliumin aalloilla, Korpiaho. Vesilahti Peurakodalla klo 18 kotahartaus, Martti Poukka. Sotkamo Kappelilla klo 19 kesäillan hartaus, Pirjo Juntunen. Kajaani Karoliinan kammarissa klo 18 SANSAn lähetyspiiri, Pirjo Juntunen. Tarvasjoki Kirkossa klo 10 sanajumalanpalvelus, saarna Martti Poukka. Tampere MetroAuto Areenassa ja Kalevan kirkossa Ristirock-nuortentapahtuma, Kari Eskelinen, Martti Poukka. Ohjelma ja lisätietoa: Oulu Raamattu- ja lähetyspäivät Kellonkartanossa, Jukka Norvanto, Timo Reuhkala. n Paikalliset seurakunnat n Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat työskentelee opetustyössä, terveydenhoito- ja sosiaalityössä, teknisen alan tehtävissä ja raamatunkäännöstyössä. Osa vastaa myös hallinnollisista tehtävistä sekä maa- ja metsätalouden töistä. Nykyaikaisen monensuuntaiseen lähetystyöhön sisältyy koulutettujen ammattihenkilöiden lähettämisen lisäksi myös taloudellisen tuen antaminen, kirkkojenvälinen lähetysyhteistyö ja kehitysyhteistyö. Vuonna 1919 perustettu Suomen lähetysneuvosto edistää lähetystyötä tekevien yhteisöjen keskinäistä yhteyttä ja vahvistaa lähetystyön asemaa Suomessa. Myös Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SAN- SA) kuuluu SLN:n jäseniin. (SLN) Oulu/Oulunsalo Kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, saarna Timo Reuhkala. Srk-talossa kirkkokahvit ja Intia-lähetystilaisuus, Reuhkala. Lappeenranta/Lappee Kirkossa klo 10 messu ja Elina Saaren matkaansiunaaminen, Elina Saari, Matti Korpiaho. Helsinki Suomen Raamattuopiston Hengelliset syventymispäivät Rakkaus On. Temppeliaukion kirkossa to klo Rakkauden nälkä nykyajan vääristyneet rakkauskäsitykset, Jukka Norvanto, pe klo 20 On vaikeata rakastaa vaan oppivani soisin, Marjaana Kotilainen. Lappeenranta/Lauritsala Kirkossa klo 10 messu, Elina Saari, Timo Reuhkala. Srk-kodissa kirkkokahvit ja lähetysjuhla. Radio Dei laajenee n Radio Dein kuuluvuusalueella asuu noin neljä miljoonaa ihmistä eli 75 prosenttia suomalaisista. Kesäkuun alussa lähetystoiminta alkoi pitkän odotuksen jälkeen myös Lappeenrannassa taajuudella 96,0 MHz. - Sen jälkeen käytössämme on 18 ULA-taajuutta eri puolilla Suomea. Tämän lisäksi Radio Dei kuuluu myös usean kaapeliverkon välityksellä ja internetin kautta (www. radiodei.fi) sitä voi kuunnella missä tahansa, toimitusjohtaja, päätoimittaja Kirsi Rostamo muistuttaa. (Radio Dei) Yhdistyksellä on toimintaa kotimaassa vuosittain noin 200 seurakunnan alueella sekä ulkolähetystyötä Kauko- ja Lähi-idässä, Etelä- ja Keski- Aasiassa sekä Afrikassa ja Euroopassa. Vuosittain yhdistys kustantaa noin hengellistä radioohjelmaa noin 40 kielellä. Työn huomattavimmat kohdealueet ovat Kiina, muslimimaat ja Intia. Sanansaattajilla on lähetystyöntekijöitä radiotyössä Ranskassa. Lisäksi SANSA tukee tvtyötä Lähi-idässä. Yhdistyksen työntekijöitä on myös Inkerin ja Kroatian kirkkojen työyhteydessä. Kaksi lähettiä tekee radiolähetystyötä asemapaikkanaan Suomi. Asiakasrekisteri: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat käyttää osoitetietojensa lähteenä henkilötietolain ( ) mukaista asiakasrekisteriä. Rekisteriseloste on Iisalmi Radiolähetystyön kesäpäivät Messut klo 10: Iisalmi Pyhän Ristin kirkossa matkaansiunaamismessu, Matti Sihvonen, Arno Toivanen, Juha Auvinen, Timo Reuhkala, Jarno Tepora. Kustaa Aadolfin kirkossa perhejumalanpalvelus, Marjaana Kotilainen, Saara Mrcela. Kiuruvesi Kirkossa messu, saarna Matti Korpiaho. Lapinlahti Kirkossa messu, saarna Kari Eskelinen. Pyhäjärvi Kirkossa messu, saarna Eino Rauha. Sonkajärvi Kirkossa messu, saarna Seija Uimonen. Varpaisjärvi Kirkossa messu, saarna Jakov Mrcela. Kesäpäivien tarkempi ohjelma tämän lehden sivulla 5. Perheenä lähetystyössä Suomen lähetysneuvosto ja Suomen Raamattuopisto järjestävät Kauniaisissa Perheenä lähetystyössä -konferenssin, joka tarkoitettu järjestöjen työntekijöille, läheteille, aikuisille lähetyslapsille ja seurakunnissa läheteistään vastuuta kantaville, kuten lähetyssihteereille. Päivien aikana käsitellään perheen lähettämisen haasteita, kuten vanhemmuutta, lasten kasvamista lähetysalueella, kulttuurin aiheuttamia paineita, lähetystyön riskitekijöitä ja muutoksia perheen elämässä. Konferenssimaksu koko ajalta 80 euroa, täysihoitohinnat euroa riippuen majoitustasosta. Ilmoittautuminen mennessä: pirjo. alajoki@fin.om.org. Tiedustelut: Pirjo Alajoki, p SANSAn matka Lähi-itään Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) järjestää matkan Israeliin ja Jordaniaan. Sen hinta on euroa (lennot ja puolihoito) plus retket. Matkanjohtajina Ilkka Kastepohja ja Jukka Norvanto. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Norvanto, p Tekninen matkanjärjestäjä Toiviomatkat. saatavissa SANSAn kotisivuilta osoitteesta: Pankki: Keski-Uudenmaan Osuuspankki, tilinro Sampo-pankki, tilinro SANSAn kanssa voi nyt tehdä myös suoraveloitussopimuksen, yhteydenotot: Pirjo Hyövälti, (019) tai pirjo.hyovalti@sansa.fi LÄHDE Kuva: Leena Punkari Lähde Radiolähetystyön lehti 34. vuosikerta Ilmestynyt aiemmin nimellä Menkää siis Julkaisija: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. Päätoimittaja: Juha Auvinen Toimitussihteeri: Leena Punkari leena.punkari@sansa.fi Taitto: Pirkko Valtonen pirkko.valtonen@leipapuu.fi Lehden ja yhdistyksen postiosoite ja puhelin: PL 13, Hyvinkää vaihde (019) faksi (019) Käyntiosoite: Munckinkatu 67, Hyvinkää Toimisto on auki arkisin (ei la) klo 9 16 Sähköpostiosoite: sansa@sansa.fi WWW-kotisivun osoite: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Auli Lehto auli.lehto@sansa.fi (019) Tilaushinnat: Kotimaassa ja Pohjoismaissa: Vuositilaus 33 euroa/vuosi Kestotilaus 28 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 18 euroa/ vuosi Pohjoismaiden ulkopuolella: Vuositilaus 43 euroa/vuosi Kestotilaus 38 euroa/vuosi, lentokuljetus Kestotilaus on voimassa vuoden kerrallaan. Ellei peruutusta tehdä ennen tilausjakson päättymistä, tilaus jatkuu vuoden eteenpäin ilman erillistä tilausuudistusta. Tilaus voidaan sanoa irti milloin tahansa. Ilmoitukset: lehden toimitukseen Ilmoitushinta: 1 euro/pmm + alv 22 % Lähde ilmestyy: 12 numeroa vuodessa Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Riihimäki, 2008 ISSN Seuraava numero ilmestyy Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa on radiolähetystyön aika 15

16 T a k a s i v u n j u t t u Televisio-ohjaaja, medianomi Mikael Micke Tunér (32) ja luokanopettaja, kasvatustieteiden maisteri Anne Tunér (34) ovat vaihteeksi löytäneet paikkansa, nyt seuraaviksi kahdeksi, kolmeksi vuodeksi. Loppukesästä he muuttavat kaksostyttäriensä Wenlan ja Xenian kanssa Kyprokseen, jossa Mikaelin tähtäimessä on tv-työ. Hän osaa sekä daria että farsia. Tunérit siunataan matkaan ja määräaikaiseen projektityöhön satelliittitelevisioyhtiö SAT-7:n palvelukseen Radiolähetystyön kesäpäivillä kuluvana kesänä Iisalmessa. Mikael tulee työskentelemään yhtiön farsinkielisellä osastolla, PARS-7:ssä, ja suunnittelemaan sille ensimmäiseksi tv-studion. Tunérit tulevat asumaan Nikosiassa, jossa kahdeksanvuotiaat Xenia ja Wenla aloittavat kansainvälisessä koulussa. Tunérit ovat jo vuoden valmistautuneet ja varsinkin valmistelleet jälkikasvuaan muuttoon. Samanlaisia paluukokemuksia kuin Mikael aikoinaan lähettiperheen lapsena sai, ei tyttärille haluta. Vaikka hänkin muutti vanhempiensa ja pikkuveljensä kanssa Afganistanista aikoinaan Suomeen, koska isä ja äiti halusivat pitää perheen vielä koossa ja yhteisessä osoitteessa. - Olemme jo vuoden tyttöjen kanssa jutelleet mahdollisesta muutosta, jotta he kokevat voineensa osallistua päätöksentekoon. He myös tarvitsevat aikaa eron tekemiseen kavereistaan ja sukulaisistaan. Aina on vuoro sanoa jollekulle hej då, Anne selvittää. - Micken äiti täytti viime syksynä 60 vuotta, ja olimme jo aikaisemmin sopineet, että lähdemme porukalla ulkomaille. Menimmekin sitten Kyprokseen, jossa tytöt saattoivat nähdä palmuja ja paikkoja ja tavata kolme siellä asuvaa suomenruotsalaista, jotka esittelivät heille muun muassa koulupukujaan, Anne iloitsee. - Nykyisin on myös internetin kautta helppo pitää Kunhan kaikki löytäisivät oman paikkansa maailmassa Leena Punkari Mikael ja Anne Tunér pyrkivät suunnitelmallisesti pitämään huolta siitä, ettei tyttäristä, Wenlasta ja Xeniasta, pääse kehittymään matkalaukkulapsia, vaikka perhe onkin lähdössä useammaksi vuodeksi ulkomaille. Eivät he silti luulottele, etteivätkö vanhempina mitään virheitä tulisi tehneiksi. yhteyttä. Katsella kuvia, käydä puhelinkeskusteluja... Hankalin vaihe on Ann-Christine Marttisen mukaan kuitenkin, kun tullaan takaisin. Ja hänhän on kirjoittanut kirjankin matkalaukkulapsista. Mikael korostaakin, että he palaavat ehdottomasti niin, että tytöillä on pari vuotta aikaa sopeutua jälleen suomenruotsalaiseen kouluun ennen yläasteen alkamista. Kun Xenia ja Wenla nykyisin puhuvat sujuvasti isälleen ruotsia ja äidilleen suomea, niin Kyproksen kansainvälisessä koulussa vanhemmat toivovat heidän kahdessa, kolmessa vuodessa ehtivän oppia hyvin englantia ja kreikkaa. Mikaelin lapsuus kului Afganistanissa Mikael Tunérin äiti on suomenruotsalainen, isä ruotsalainen. Ruotsissa syntynyt Micke oli puolivuotias, kun perhe lähti Operaatio Mobilisaation ensimmäisellä Logos-laivalla kohti lämpimämpiä leveysasteita. Afganistanissa perhettä odotti työ yhteiskristillisessä, kansainvälisessä IAM-järjestössä (International Assistance Mission). - Täytin vuoden Lontoossa, opin kävelemään Sierra Leonessa, Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin saavuttaessa olin puolitoistavuotias. Kun laiva oli myöhässä, lensimme Tansaniasta Pakistaniin, josta matkasimme Kabuliin, Mikael luettelee. Osa asioista on saattanut purkautua omista mielikuvista, osa isän kuvaamilta kaitafilmeiltä, joissa tuohon aikaan ei ollut vielä ääntäkään. - Venäläiset valtasivat Afganistanin vuonna 1979, mutta kesällä 1980 vietimme kuitenkin Heratissa useampia kuukausia. Kerran lähdimme retkelle: äiti, isä, pari muuta aikuista sekä minä. Tunnelma oli oikein mukava, kunnes jokivarren kaislikosta nousi mujahedin-taistelijoita kalashnikovit kalisten. He marssittivat meitä pitkän matkan johonkin kylään, jossa kävi ilmi heidän luulleen meitä venäläisiksi, joita vastaan he sotivat. Lopulta pääsimme lähtemään vieraanvaraisesti evästettyinä ja anteeksipyyntöjen kera, tosin ilman jeeppiä ja kanootteja. Mikael ehti käydä Afganistanissa esikoulun ja koko ala-asteen. Hän kuvitteli olevansa menossa kaveriensa kanssa yläasteelle, joka sijaitsi Intiassa, kun vanhemmat päättivät paluusta Eurooppaan vuonna Se tarkoitti Suomea, josta Mikaelin isä sai töitä ruotsinkielisen Andreas-seurakunnan johtajana. - Olin 12,5-vuotias, kun kuulin ensimmäisen kirosanan. Niin suojattua elämää olin Afganistanissa elänyt, Mikael kertoo. Suomea, jota välitunneilla puhuttiin, vaikka koulua käytiinkin ruotsiksi, Mikael ei ollenkaan osannut. Yläaseella häntä kiusattiin aika rankasti, mutta lukiossa sitten helpotti. - Päätin, että lähden ylioppilaskirjoitusten jälkeen takaisin Afganistaniin. Ja niin myös tein alkuvuodesta 1995 oltuani ensin syksyn ansaitsemassa matkarahaa. Olin kuitenkin ehtinyt abiturienttikeväänä tutustua Anneen His Masters Noice -gospelkuorossa. Puolivuotisen reissuni jälkeen hän tulikin Iranin kautta äitinsä kanssa tutustumaan tulevan puolisonsa toiseen kotimaahan ja siihen, millainen on afgaani- Micke (aurinkoinen, rauhallinen ja hidastempoinen kuulemma), ja palasimme yhdessä Suomeen. Samassa HMN-kuorossa lauloivat aikoinaan muuten myös Anders ja May Wikström, jotka Tunérien nyt muuttaessa Kyprokseen jatkavat siellä vielä ainakin vuoden Suomen Lähetysseuran lähettäminä. Anne kasvoi Laihialla suvun keskuudessa Puolitoista vuotta Mikael Tunér ja Anne Kankaanpää keskustelivat lähinnä englanniksi. Sitten Anne, jonka isoäiti oli perustanut Laihialle välillä jopa 80 henkeä kiireisimpänä poiminta-aikana työllistävän mansikkaviljelmän. - Sanoinkin Mickelle yhtenä kesänä, että nyt opettelet suomea tai jätän sinut. Niin sitten menimme yhdessä kesäksi 1996 Laihialle, asuimme mumman ja paapan luona ja työskentelimme mansikkayrityksessä ja Micke oppi suomea, Anne kuvailee. Seuraavana keväänä oli Mikaelin vuoro sanoa, että hän jättäisi Annen, ellei tämä opettelisi ruotsia. Niin Anne sitten muutti Mikaelin kanssa Upsalaan vuonna 1997 ja oppi ruotsia. - Nykyisinkin minä puhun Annelle ruotsia, ja hän puhuu minulle suomea, Mikael kertoo. Hänet ja Anne vihittiin Isonkyrön Orisbergissa vuonna Mikaelin äiti on aikoinaan valmistunut luokanopettajaksi, isä opiskellut hallintoa ja teologiaa. Annen äiti taas työskenteli vuosia Kelassa etuuskäsittelijänä ja isä oli lukenut insinööriksi, mutta perusti sitten yksityisen yrityksen. - Vaasan kaduilla, kun aikoinaan kuljimme, ihmiset huutelivat äidin perään ja tervehtivät. Hän auttoi opiskelijoita ja maahanmuuttajia paljon vapaa-aikoinaankin, koska puhuu suomen lisäksi sekä ruotsia että englantia. - Vanhempiani kuvaa vieläkin hyvin sanonta: Lähimmäistä on autettava. Niin tehtiin lapsuudessani, ja niin tehdään nykyisin. Yhteyksiä SANSAankin on Annen suvusta löytynyt, kun Tunérien lähtö Kyprokseen ratkesi. - Kummitätini Anna-Maija Korhonen, syntyjään isän sisko, lahjoitti meille Jukka Norvannon Kyproksesta kertovan kirjan Onnellisten saari. Selvisi, että hän on Pekka-puolisonsa kanssa käynyt monta kertaa Radiolähetystyön kesäpäivillä. - Onpa hän nuorena yöpynyt kolme viikkoa Tuula ja Matti Korpiahon luona silloisessa Jugoslaviassa, kun lähetyskurssilta Itävallasta jalkautui sinne aktiomatkalle. Ympäri käydään ja yhteen tullaan! Leena Punkari Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden. Ps. 23:1 3 Ilkka Kastepohja