Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta

Transkriptio

1 Väkivallan syitä Turvaton kasvuympäristö, traumaattiset kokemukset Temperamenttierot eivät selitä väkivaltaista käytöstä > persoonallisuuden häiriöt, heikko itsetunto Aivovammat, dementia (Alzheimer) Alkoholi Valtakysymykset joskus

2 Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta Trauma ja kiintymyssuhdeongelmat tunteiden säätelyn häiriöt tiedon hyöty väkivallan / työpaikkaväkivallan ehkäisyssä Veli-Matti Saarinen Luennossa on käytetty Elli-Maija Laaksamon, Soili Poijulan, Rudi Dallosin, Lauri Sundellin, Alan Fruzzettin ja Arlene Veteren luentomuistiinpanoja ja kirjallisuutta

3

4

5 Väkivalta Kuuma väkivalta Hyvin tunnevaltainen teko Alemmuuden tunteet, syyllisyys, häpeä > ahdistus, viha Kylmä väkivalta Laskelmointi, alistaminen, hyöty 5

6 Psyykkinen traumatisoituminen Ihmisen olemassaolon jatkuvuutta tai hänen koskemattomuuttaan uhkaava tapahtuma tai tapahtumasarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn Keinottomuus haavoittuvuus Avuttomuuden/syyllisyyden kokemus Voimakas pelko, kauhu, hajanaisuus, levottomuus 6

7 Trauman tunnusmerkit Taistelu Pako Jäätyminen Totaali alistuminen 7

8 Mitä väkivalta opettaa? Sosiaalinen oppiminen aggressiivinen käytös ihmissuhteissa periytyy Vähentää itsehillintää ja nostaa aktivaatiotasoa tilanteissa joihin liittyy aggressiota Totuttaa väkivallalle Vääristyneet ongelmanratkaisutavat

9 Väkivalta voi vaikuttaa (lapsen) Kykyyn luottaa Kykyyn oppia Hallita kiukkua Kykyyn säädellä tunteita Kykyyn leikkiä ja tutkia Itsetunnon ja itsetuntemuksen kehitykseen Sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen

10 Traumatisoituneet yksilöt käsittelevät kokemuksiin liittyviä tunteita siirtämällä ne sivuun Tapahtumasta muistuttavien asioiden välttäminen Päihteiden käyttö ahdistavien tunnetilojen puuduttamiseksi Dissosioituminen, jolla epämiellyttävät asiat pidetään tietoisuuden ulkopuolella Traumaperäinen stressireaktio voi johtaa vetäytymiseen vrt. positiiviset tunnetilat hankalia Parempi olla tuntematta mitään toleranssi-ikkuna

11 Trauman vaikutukset Ylivireystila: aktivaatio ylittää integraatiokyvyn Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Alivireystila: riittämätön aktivaatio integroimista varten Ogden and Minton (2000) 11

12 Miten trauma näyttäytyy? Uudelleen kokeminen, takaumat Välttäminen, alivireys, tunteiden puuttuminen Ylivireys, vaikeus rauhoittua 12

13

14 Ylivireys Tarkkaavaisuus kapenee Pysyvä valpastuminen ympäristöstä tulevien uhkien varalta Samanaikaisesti joutuu sekä nykyisyyden että menneisyyden kokemuksen kohtaajaksi (vähäinen pettymys suuri reaktio) Ruumis on valmis taistelemaan tai pakenemaan Univaikeudet

15 Ylivireys Keskittymisvaikeudet Ärtyisyys ja vihanpuuskat Liiallinen valppaus Voimakkaat reaktiot, pelokkuus, vahvat säpsähtämisreaktiot

16 Trauman vaikutukset Kiintymyssuhteet jatkuva väkivallan keskellä eläminen voi vaikuttaa kiintymyssuhteen laatuun lapsen kyky luottaa aikuiseen on horjunut jos kiinnittymistä ei tapahdu, lapsella on riski jäädä äärimmäiseen yksinäisyyteen ja hän voi toistaa traumaansa tulemalla itse pahoinpitelijäksi uudet aikuiset joutuvat usein vihan ja testauksen kohteeksi miten tila näille tunteille? 16

17 Kiintymyssuhde, stressi ja trauma Kiintymyssuhde aktivoituu stressitilanteessa ja vaikuttaa siihen, kuinka ihminen havaitsee uhkan punnitsee voimavarat käyttää selviytymiskeinojaan oireilee psyykkisesti ja ottaa apua vastaan

18

19 Tunnesäätelyn vaikeudet 19

20 Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus 5/9 1. Kiihkeitä yrityksiä välttyä todelliselta tai kuvitellulta hylätyksi tulemiselta 2. Epävakaita ja intensiivisiä ihmissuhteita, joita luonnehtii äärimmäisen ihannoinnin ja vähättelyn vaihtelu 3. Identiteettihäiriö: merkittävästi ja jatkuvasti epävakaa minäkuva tai kokemus itsestä 4. Taipumus toimia nopeasti hetken mielijohteesta eli impulsiivisuus ainakin kahdella potentiaalisella itselle vahingollisella alueella (esimerkiksi tuhlaaminen, seksi, kemiallisten aineiden käyttö, holtiton liikennekäyttäytyminen, ahmiminen) 5. Toistuva itsetuhoinen käytös, siihen viittaavat eleet tai uhkaukset tai itsensä viiltely ym. vahingoittaminen 6. Tunteiden vaihtelevuus eli affektiivinen epävakaus, joka johtuu mielialan merkittävästä reaktiivisuudesta (helposti reagoivuudesta) (esimerkiksi intensiivinen jaksoittainen dysforia (voimakas tuskaisuus), ärtyneisyys tai ahdistuneisuus, joka kestää tavallisesti muutamia tunteja ja vain harvoin muutamaa päivää kauemmin) 7. Krooniset tyhjyyden tuntemukset 8. Asiaankuulumaton, voimakas suuttumus tai vaikeus kontrolloida suuttumusta (esim. toistuva äkkipikaisuus, jatkuva vihaisuus, toistuva tappeleminen) 9. Hetkellinen stressiin liittyvä paranoidinen ajattelu tai vakava dissosiatiivinen oireilu 20

21 Tunnehaavoittuvuus edellyttää kaikkien kolme osatekijän läsnäoloa: 1. Korkea herkkyys - Herkkyys havaita tunteita herättävät ärsykkeet 2. Korkea reaktiivisuus - Kun ärsyke on havaittu, reaktiot ovat erittäin voimakkaita 3. Hidas paluu lähtötasolle - Reaktion hitaan palautumisen takia yksilö jää haavoittuvaiseksi seuraavalle tunneärsykkeelle 28

22 Vaikean tuskaisuuden / ahdistuneisuuden syyt: 1. Tunnehaavoittuvuus (kaikkien 3 tekijän yhdistelmä) a) herkkyys b) reaktiivisuus c) hidas paluu lähtötasolle PLUS 2. Kyvyttömyys säädellä tunteita (itsehallintataitojen puute) PLUS 3. Mitätöivä perhe-/ sosiaalinen ympäristö 22

23 Invalidoiva / Mitätöivä ympäristö Viestii kokonaisvaltaisesti, että erityisesti yksilön henkilökohtaiset validit eli pätevät ja asianmukaiset reaktiot (esim. tunteet, ajatukset, tarpeet) ovat epäpäteviä, epätarkkoja, virheellisiä, asiattomia tai muuten epäkelpoja 23

24 Kokonaisvaltaisen invalidoinnin/mitätöinnin seuraukset Henkilö ei opi: Nimeämään omia kokemuksiaan normatiivisella tavalla Ilmaisemaan tunteitaan tarkasti Viestittämään tuskaa tehokkaasti Hakemaan apua tehokkaasti Sietämään tuskallisia tunteita ennen kuin saa ne lievitettyä Säätelemään tunteitaan tehokkaasti Ratkaisemaan kohtalaisia tai vaikeita ongelmia Luottamaan, että omat kokemukset ovat valideja/todenmukaisia Luomaan johdonmukaista/yhtenäistä minäkuvaa 24

25 Sekundaariset tunnereaktiot Surullisuus Pelko Syyllisyys Mustasukkaisuus Häpeä Turhautuminen Tuomitsevat ajatukset Tuomitsevien ajatusten välittämät Viha tai häpeä 25

26 Tunnesäätelyhäiriön transaktionaalinen malli Suuri tunnehaavoittuvuus Tapahtuma Laaja-alainen invalidoivien vasteiden historia Tuomitsevat ajatukset Kohonnut emotionaalinen vireystila Epätarkka ilmaisu Invalidoivat vasteet 26

27 Väkivallan ylisukupolvinen siirtyminen Väkivallan tekijä väkivallan kokija

28

29 Uhan merkit (Sundell Lauri) Äänen voimistuminen Äänen mataloituminen tai muuttuminen korkeammaksi Äkillinen puhumattomuus Mikroilmeet ja varsinaiset vihan ja halveksunnan ilmeet Putkinäkö, katseella mittailu ja katseen lukittuminen Levoton liikehdintä ja käsien nyrkkiin puristelu sekä muut vihamieliset eleet Huomioitavaa Aggressiivisen henkilön kuulo ja looginen ajattelu ovat heikentyneet Viestinnän tulee olla rauhallista ja selkeää

30

31 Mitä tiedolla voidaan saavuttaa? Syvempi ymmärrys omaan toimintaan Laukaisevien tekijöiden tunnistaminen Harkinnalle aikaa Turvasuunnitelmat tiedollisesti selkeälle pohjalle Onnistumisen kokemukselle merkitys Väkivallan kokijan kokemuksen sisäistäminen ja ymmärtäminen

32 Kohtaaminen Turvallisuuden rakentaminen: miten vähentää uhkan kokemusta; jonkinlainen petoksen tai epäluotettavuuden odotus on aina mukana, jos ei ole ollut ketään todella luotettavaa (Suokas- Cunliffe) Ennakoitavuus (traumaan sisältyvä arvaamattomuus) Työskentelyn läpinäkyvyys, psykoedukaatio Fokusointi rajaaminen Visualisointi, konkretisointi

33 Esimerkkejä tilanteen / tunteen purkamisesta Istutaan alas ja selvitetään tämä tilanne Mietitään, mitä tälle tilanteelle voisi tehdä Ymmärrän, että tilanne on hankala, mutta katsotaan, löydetäänkö siihen jokin ratkaisu Asia on hieman monimutkainen, mutta rauhoitutaan ja keskustellaan asia läpi Tehdäänkö niin, että katsotaan yhdessä tämä asia ja mietitään, mitä sille voisi tehdä? Odotetaan vähän aikaa, niin katsotaan, saataisiinko asiaan selvyys Olisiko sinun mielestäsi hyvä, jos tekisimme näin..? Lauri Sundell 2014

34

35 Kohtaaminen Kontaktissa olon tarkistaminen Leikillisyyden etsintä Kehon tuntemusten huomiointi Tässä ja nyt paluu Tulitko ymmärretyksi? Vältä "massalähestymistä"! < jos mahdollista 35

36 Kohtaaminen Vältä häpäisyä Liika moralisointi, haukkuminen, nuhtelu toisten nähden tai kuullen Tarjoa jotakin konkreettista apua jos on hätä Kuppi teetä, lasi maitoa, rauhallinen oma tila Ole läsnä tai ilmoita mistä sinut saa kiinni tulen käymään 30 min välein sinua katsomassa Kehota kävelemään sopivassa tilassa kävellään yhdessä ja puhutaan Rauhoittava puhe ja kosketus jos tilanne ei ole liian uhkaava Tietty valppaus kuitenkin tärkeää < jos kokee tilanteen ja sinut vaarallisena

37

38

39

40

41 Aggressio vähenee Kuunteleminen Kiinnostus ja kunnioitus Me-muodon käyttö Tarkentavat kysymykset Harkittu kohteliaisuus Positiivisten asioiden löytäminen Aikaa ja tilaa rauhoittua Myönteinen sävy asiaan Henk.koht reviirin kunnioitus Aggressio kasvaa Keskeyttäminen Päälle puhuminen Asiakkaan vastuun korostus Omat mielipiteet Vähättely ja nolaaminen Pelkkiin ongelmiin juuttuminen Negatiiviset sanakäänteet ja haukkuminen Iholle meneminen Saatetaan kokea uhkaavana, alistavana

42 Aggressio vähenee Aggression merkkien välttäminen Rauhoittavat eleet ja ilmeet Rauhallinen ääni Ratkaisujen perustelu asiallisesti Vähentää epätietoisuutta Kunniallisen perääntymistien antaminen Jousto kun se mahdollista vaihtoehdot Aggressio kasvaa Omien neg. tunteiden näyttäminen Raivoaminen, ärhentely ja äkkipikaiset selitykset Epämääräiset, ylimalkaiset ja epäjohdonmukaiset selitykset Joustamattomuus ja ehdottomuus Umpikujaan ajo

43

44

45 Väkivaltariskin hallintaa tukeva turvallisuuskulttuuri (Braithwaite 2001) Kaikkiin työntekijöihin kohdistuviin uhkiin suhtaudutaan vakavasti Selkeästi viestitään nollatoleranssi kaikkia työväkivallan muotoja kohtaan Väkivaltariskien hallintaan liittyvät toiminnat ovat kaikilla tiedossa Kaikkiin työväkivaltatapauksiin reagoidaan välittömästi Puutteet turvallisuudessa pyritään korjaamaan nopealla aikataululla

46 Väkivaltariskin hallintaa tukeva turvallisuuskulttuuri (Braithwaite 2001) Organisaatiossa on saatavilla vaaratilanteiden ja läheltä piti tilanteiden ilmoittamiseen tarkoitettu järjestelmä Jälkihoito on järjestetty niin, että työntekijät voivat luottaa organisaation tukeen

47 Yhdessä sovittavia asioita Uuden asiakkaan tapaamiseen liittyvät järjestelyt Etukäteen väkivaltaiseksi tiedetyn asiakkaan kohtaaminen Parityöskentelyn menettelytavat Kotikäynteihin liittyvät järjestelyt Toimiminen uhkatilanteissa Kun uhkatilanne kohdataan yksin Toimiminen yhdessä

48 Yhdessä sovittavia asioita Avun hälyttämiseen liittyvät käytännöt Ensiaputilanteissa toimiminen Toiminta tilanteen jälkeen Uhka- ja läheltä piti tilanteiden käsittely yhteisesti Turvalliset puitteet!!! Pakoreitit, lukittavat ovet, hälytysnapit Turvatoimet Etäisyyden säätely, lisäapu, vartijan käyttö, virkaapu

49 Yhteiset toimintamallit Yhteisen riskianalyysin pohjalta Sopia yhdessä työntekijöiden kanssa Saattaa kaikkien tietoon Huomioida perehdytyksessä ja työnopastamisessa Käydä ne säännöllisesti läpi ja harjoitella

50 Pitkittyneissä prosesseissa Työnohjaus Työparityöskentely Tiimityö Vastuun jako Verkostoneuvottelut, joissa neutraali vetäjä Kaikkien äänten kuulemine mahdollistaa kuulluksi tulemisen, vaikka itse päätös ei muuttuisikaan Vastuun jako verkoston työntekijöiden kesken

51 Lähteet Boon Suzette, Steele Kathy, van der Hart Onno: Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vaikauttaminen, 2011 Levine Peter: Kun tiikeri herää, Trauma ja toipuminen, 2008 Ogden Pat, Minton Kekuni: Trauma ja keho, Sensorimotorinen psykoterapia, 2009 Oranen M (toim): Perheväkivallan varjossa.ensi- ja turvakotein liiton julkaisu 30, 2001 Oranen & Keränen: Lasten auttaminen, Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, Ensi- ja turvakotien liitto,

52 Lähteet Paavilainen E, Pösö T: Lapset, perhe ja väkivaltatyö. WSOY, 2003 Suokas-Cunliffe Anne: Traumatisoitunut äiti päiväryhmässä. Ensikodin päiväryhmät, toim Susanna Kalavainen, Ensi- ja turvakotien liitto, julkaisu 34, 2005 Söderholm A (toim): Lapsen kaltoinkohtelu, Duodecim, 2004 Sundell L: Väkivaltariskien ennakointi ja hallinta,

53 Jan Cooper, Arlene Vetere Domestic Violence and Family Safety A systemic approach to working with violence in families Whurr 2005 (ISBN )