KANSAINVÄLINEN VALUUTTARAHASTO. IMF:n neljännen sopimusartiklan mukainen Suomea koskeva konsultaatio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLINEN VALUUTTARAHASTO. IMF:n neljännen sopimusartiklan mukainen Suomea koskeva konsultaatio 30.5. 10.6.2002."

Transkriptio

1 KANSAINVÄLINEN VALUUTTARAHASTO IMF:n neljännen sopimusartiklan mukainen Suomea koskeva konsultaatio Loppulausunto 1. Suomen talouden nopea toipuminen 1990-luvun alun syvästä lamasta on poikkeuksellista Euroopassa. Järkevien politiikkavalintojen ja talouden avoimuuden lisääntymisen ansiosta BKT:n määrä kasvoi keskimäärin lähes 5 % vuosina , inflaatio oli 1 3 % ja suuresti alijäämäinen julkisen talouden rahoitusasema muuttui huomattavasti ylijäämäiseksi. Myös markkinoiden joustavuuden ja ulkoisen kilpailukyvyn paraneminen näkyi selvästi Suomen vientiteollisuuden suotuisassa kehityksessä sekä perinteisen teollisuuden että dynaamisen tieto- ja viestintätekniikan sektoreilla. Julkisen talouden rahoitusylijäämän tukemana rakenteelliset uudistukset, kuten toimet työmarkkinoiden tehokkuuden parantamiseksi ja tosiasiallisen eläkeiän nostamiseksi, edistivät osaltaan tehokkaasti valmistautumista väestön ikääntymisen vaikutuksiin. 2. Maailmantalouden suhdanteiden heikentymisen seurauksena talouskasvu hidastui tuntuvasti vuonna Tieto- ja viestintätekniikka-alan markkinoiden nopea käänne huonompaan päin vaikutti osaltaan merkittävästi sekä viennin että kokonaistuonannon määrän kasvun hidastumiseen. Sen heijastusvaikutukset työllisyyteen ja kotimaan talouteen olivat kuitenkin vähäisiä. BKT:n määrän kasvu pysyikin positiivisena noin ¾ prosentissa, ja työllisyys lisääntyi lähes 1½ %. Vuotuinen inflaatiovauhti puolestaan hidastui vuoden aikana alle 2½ prosenttiin eli lähelle EU:n keskiarvoa. 3. Suomen taloudessa oli havaittavissa myös joitakin rakenteellisia jäykkyyksiä, jotka haittaavat suotuisaa kehitystä tulevaisuudessa, jos niitä ei poisteta. Virallinen työttömyysaste pysyi liian suurena eli noin 9 prosentissa, ja laajemman työttömyysasteen määritelmän mukainen työttömyysaste saattaisi olla jopa kaksinkertainen. Tällöin mukaan luetaan työvoimasta ennenaikaisesti poistuneet työttömät sekä ne, jotka eivät aktiivisesti hae työtä, samoin kuin työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena olevat. Työttömyyttä ovat osaltaan suurentaneet riittämätön palkkaerojen kasvattaminen ammattitaidon mukaan sekä monet työnhakuun, työmarkkinoilla pysymiseen ja työvoiman palkkaamiseen kannustamattomat tekijät ja vähän koulutusta vaativien yksityisten palvelujen markkinoiden kehittymättömyys yrityssektorin ulkopuolella. 4. Ratkaisevia ovat lähivuodet, jolloin nimenomaan olisi varauduttava väestön ikääntymiseen. Tähän varautuminen edellyttää asiantuntijaryhmän käsityksen mukaan seuraavia toimenpiteitä:

2 - 2 - Työllisyysasteen nostaminen. Jos työllisyysastetta ei onnistuta nostamaan, se lisää ikääntymisestä aiheutuvia kustannuspaineita ja hidastaa talouskasvua, kun liian pieni ja lähivuosina yhä supistuva joukko työllisiä joutuu ylläpitämään kasvavaa eläkeläisten määrää tulevina vuosina. Kaiken tämän seurauksena julkisen talouden rahoitusasema heikkenisi, jolloin julkisten palvelujen ylläpitäminen vaikeutuisi entisestään, ellei tulevien sukupolvien verotaakkaa vastaavasti lisättäisi entisestään. Toimiin, joilla vähennetään työttömyyttä, tehostetaan uusien työpaikkojen luomista ja siten edistetään talouskasvua, tulisi sisällyttää eläke-, työ- ja hyödykemarkkinoiden uudistuksia. Lisäksi on jatkettava työn verotuksen keventämistä menoja kasvattamatta. Julkisen talouden ylijäämän säilyttäminen keskipitkällä aikavälillä. Väestön ikääntymisen myötä terveydenhoitokustannusten ja työeläke- ja kansaneläkemenojen arvioidaan kasvavan, jolloin julkisen talouden rahoitusasema heikkenee merkittävästi. Tämän vuoksi on tärkeää pitää julkinen talous ylijäämäisenä ja lyhentää valtion velkaa etupainotteisesti, jotta vältyttäisiin suurilta alijäämiltä väestön ikääntymisen alkaessa vaikuttaa täysimääräisesti. Vuoden 2000 vakausohjelman mukainen suositus vähintään 1½ 2 prosentin suuruisesta ylijäämästä suhteessa BKT:hen BKT:hen suhteutetun julkisen talouden ylijäämän ollessa 4½ % tai enemmän on edelleen tarkoituksenmukainen valtiontalouden ylijäämätavoite. Tiukkojen menokehysten noudattaminen ja menojen järkeistäminen. Näin voitaisiin jatkaa työn verotuksen keventämistä ilman, että vaarannettaisiin keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoite, jonka mukaan julkinen talous pidetään ylijäämäisenä (vastaa myös Suomen sitoutumista EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen). Tämän strategian vaihtoehtona on siirtää väestön ikääntymisestä johtuva rasitus siten, että tulevien sukupolvien verotus kiristyy ja/tai julkisten palvelujen tuottamiseen tarkoitetut resurssit supistuvat. 5. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että uudistuksiin pitäisi ryhtyä viipymättä ja väestörakenteen kannalta lähivuosien suotuisaa tilannetta pitäisi hyödyntää. Muutoin väestön nopea ikääntyminen tulee rajoittamaan mahdollisuuksia keventää raskasta työn verotusta ja edistää tuntuvaa ja kestävää työllisyyden kasvua. Jos ryhdytään määrätietoisesti toimiin julkisten menojen hillitsemiseksi ja toteutetaan laajamittaisia rakenteellisia uudistuksia ja verokevennyksiä, voidaan käynnistää myönteinen kehitys, jossa työllisyys ja talous kasvavat nopeasti ja julkisella sektorilla saadaan aikaan säästöjä ilman niitä Suomen olisi entistä vaikeampi toteuttaa hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteitaan. Lähivuosien talousympäristö ja talouspolitiikan linja 6. Talouskasvu saattaa jäädä hieman vaisuksi vuonna 2002 mutta piristyä vuonna 2003 samalla kun taloudessa yhä oleva liikkumavara hillinnee inflaatiota. Asiantuntijaryhmä arvioi BKT:n määrän kasvun tänä vuonna noin 1 prosentiksi. Olettaen, että ulkomainen kysyntä kiihtyy ja kotimainen kysyntä vilkastuu yksityisten investointien elpyessä, BKT:n kasvun arvioidaan ensi vuonna nopeutuvan noin 3 prosenttiin. Huomattavaa

3 - 3 - epävarmuutta on kuitenkin siitä, miten langattomaan teknologiaan perustuvien tietoliikennelaitteiden kysyntä kehittyy ja miten se vaikuttaa Suomen tieto- ja viestintätekniikkasektoriin ja sen investointinäkymiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kasvua hidastavat riskit hallitsisivat tätä ja ensi vuotta. Samalla inflaation odotetaan hidastuvan noin 2 prosenttiin. Markkinoiden odotukset korkojen ja valuuttakurssien kehityksestä seuraavina 12 kuukautena viittaavat rahapolitiikan virityksen todennäköiseen kiristymiseen. 7. Finanssipolitiikka on ajautumassa raiteiltaan. Samalla, kun työn verotuksen ilmoitetut kevennykset ovat tervetulleita, kasvavat vuoden 2002 budjettiin ja vuotta 2003 koskeviin tämän hetken suunnitelmiin perustuvat valtion menot reaalisesti noin 5 % tänä vuonna ja 1½ % ensi vuonna, mikä asiantuntijaryhmän arvion mukaan merkitsee vuonna 2002 noin 1 prosentin ylijäämää suhteessa BKT:hen ja vuonna 2003 tasapainoista rahoitusasemaa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin vuoden 2000 vakausohjelman mukainen valtion ylijäämätavoite ja menotavoite, joka on enintään ½ prosentin vuotuinen reaalikasvu vuoden 2000 menojen tasosta (eikä yhtään reaalikasvua vuoden 1999 menoista hallituksen alkuperäisten suunnitelmien mukaan). Julkisen talouden ylijäämän asiantuntijaryhmä arvioi pienenevän BKT:hen suhteutetusta vajaasta 5 prosentista vuonna 2001 noin 3 ¼ prosenttiin vuonna 2002 ja suunnilleen 2 ¼ prosenttiin vuonna Kuitenkin tämä julkisen talouden rahoitusaseman heikkeneminen on paljon merkittävämpää kuin verokevennysten (joihin sisältyy ansiotuloveron ja sosiaaliturvamaksujen alentaminen ¾ prosenttiyksikön verran suhteessa BKT:hen vuonna 2002) ja automaattisten vakauttajien vaikutukset. Finanssipolitiikan strategia ja eläkeuudistus 8. Kun työhön kohdistuva verotus on yhä hyvin kireää, finanssipolitiikan on oltava paremmin tasapainossa. Finanssipolitiikan virityksen muuttamista menojen lisäyksestä työn verotuksen (eli ansiotuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen) alentamiseen on harkittava vakavasti. Jos verojen keventämistä ei jatkettaisi, Suomi ei enää entiseen tapaan pystyisi houkuttelemaan ulkomaista pääomaa ja kansainvälistä, korkeasti koulutettua työvoimaa, johon myös suomalaisia kuuluu. Viimeaikaisen työhön kohdistuvan verotuksen keventämisen jälkeenkin työtulojen verokiila on Suomessa paljon suurempi kuin EU:ssa keskimäärin, mikä haittaa työllisyyttä kannustavia hankkeita, kun työvoima on kallista yrityksille ja työntekijöille taas palkat ovat pienet. 9. Kun julkisille menoille asetetut rajat on nyt jouduttu ylittämään, se on asettanut hallituksen vaikeaan kahden tavoitteen väliseen valintatilanteeseen: työhön kohdistuvan verotuksen keventäminen tai ylijäämäiset budjetit. Alkuperäisiin menotavoitteisiin pitäytyminen olisi ollut suotavaa, jotta ikääntyvän väestön ongelmaan voitaisiin puuttua tehokkaasti nyt, kun ensimmäiset suurten ikäluokkien edustajat ovat lähestymässä eläkeikää. Tämä ei ehkä kuitenkaan ole mahdollista vaalien lähestyessä ja muiden poliittisten paineiden takia. Yksi pragmaattinen lähestymistapa voisi olla se, että valtion perusmenot (ilman korkomenoja) pidetään tulevina vuosina ennallaan eli samansuuruisina kuin vuoden 2002 budjetissa. Asiantuntijaryhmän arvion mukaan silloin olisi mahdollista alentaa työhön kohdistuvia veroja noin 1 prosentilla suhteessa BKT:hen vuosina samalla, kun

4 - 4 - valtiontalouden rahoitusasemaa ei päästettäisi alijäämäiseksi. Finanssipoliittisesta elvytyksestä johtuvia riskejä lieventäisivät talouden ennakoitu liikkumavara, mahdolliset kasvun hidastumisen riskit ja rahapolitiikan todennäköinen kiristyminen. Vaikka valtiontalouden rahoitusasema jäisi tänä ajanjaksona hyvinkin alle valtion ylijäämätavoitteen, joka on vähintään 1½ prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen, valtiontalouden ylijäämän odotettaisiin palautuvan tavoitteen mukaiseksi vuoteen 2006 mennessä. Tässä tapauksessa tosin oletetaan, että työn verotusta ei enää kevennettäisi. Lisäverokevennykset edellyttäisivät vastaavasti menoleikkauksia, kun taas odotettua suuremmat mutta kertaluonteiset tulojen lisäykset tulisi käyttää velan lyhentämiseen. 10. Verostrategian tulisi nyt olla kaksiulotteinen: työllisyyttä ei lisättäisi ainoastaan työhön kohdistuvan verotuksen keventämisellä vaan myös löydettäisiin keinot uusien tulolähteiden luomiseksi helpottamaan julkisen talouden paineita. Verokilpailu estää yritysverotuksen kiristämisen, kun taas verotulot tupakasta ja alkoholista todennäköisesti pienenevät EU:n vaatimusten mukaisesti. Tällöin olisi vakavasti harkittava toimia, joilla lisätään tuloja (esimerkiksi käyttäjämaksuilla) samalla, kun julkiset menot pidetään kurissa. Tämä koskee erityisesti kalliita ilmaispalveluita, jotka saattavat aiheuttaa julkisten varojen tuhlausta. Valtiovarainministeriön hiljattain julkistamassa tutkimuksessa todettiin, että korkeamman asteen tutkinnon suorittamiseen keskimäärin käytetty aika on Suomessa pisimpiä maailmassa. Vertailukohteena käytettiin Alankomaita, jossa korkeamman asteen koulutuksen rahoituksen uudistaminen nopeutti selvästi loppututkinnon suorittamista. Siellä on otettu käyttöön lukukausimaksut ja muutettu opintorahat takaisinmaksettaviksi lainoiksi siinä tapauksessa, että opintoja ei saateta päätökseen määräajassa. Käyttäjämaksujen lisäksi muina tulolähteinä voisivat olla alemman arvonlisäveroprosentin nostaminen ja omaisuusverot (Suomen omaisuusvero on OECD-maiden alhaisimpia BKT:hen suhteutettuna). 11. Viimeaikaiset kokemukset ovat tuoneet esiin alueita, joilla julkista taloutta voitaisiin vahvistaa. Sekä eduskunnan että hallituksen entistä laajempi sitoutuminen on olennaisen tärkeää pyrittäessä varmistamaan julkisille menoille asetetuissa ylärajoissa pysyminen keskipitkällä aikavälillä. Sitoutumista voitaisiin parantaa esimerkiksi ottamalla käyttöön monivuotiset menokehykset ja selostamalla niiden taustalla olevaa strategiaa siinä yhteydessä, kun vuosibudjetti esitellään eduskunnalle. Tavoitteena olisi hyväksyttää menojen ylärajat (ja varmistaa sitoutumisen seuranta) samoin kuin menokehysten perusteet ja niiden saavuttamiseen tähtäävä strategia. Tulisi myös voida lähteä siitä, että seuraavaa vuotta koskevien budjettikeskustelujen pohjana ovat sille vuodelle laaditut menokehykset. Lisäksi siirtymisellä reaalisista menokehyksistä nimellisiin on etunsa ainakin siinä mielessä, että julkistamalla tavoitteet parannetaan menopolitiikan avoimuutta. Näin yleisö voi paremmin seurata menojen tosiasiallista käyttöä. Julkisten menojen ylärajoista voitaisiin jättää pois korkomenot, jotta sitoutumista muita eriä koskeviin menorajoitteisiin voitaisiin vahvistaa ja yleensäkin hillitä julkisia menoja. Selvästi hyödyllisiä olisivat myös keinot, joilla poikkeamia menotavoitteista voitaisiin korjata. Voitaisiin esimerkiksi vaatia, että menojen lisääminen säännöllisestä budjettimenettelystä poikkeavasti edellyttäisi menojen leikkauksia toisaalla. Tällaista prosessia mahdollisesti helpottaisi entistä tavoitepohjaisempi budjetointi.

5 Jotta väestön ikääntymisen vaikutuksiin varautumista voitaisiin jatkaa, jo valmisteilla olevat eläkeuudistukset olisi pantava toimeen nopeasti mutta valikoivasti. Marraskuussa 2001 tehdyt uudistusehdotukset olivat yleisesti oikean suuntaisia. Ehdotettuja uudistuksia olivat mm. seuraavat: 1) Eläkeikä on määriteltävä nykyistä joustavammin siten, että eläkkeelle voi siirtyä vuotiaana ja varhaiseläkkeelle 62-vuotiaana. 2) Eläkkeen karttumisprosentteja on muutettava ja poistettava 60 prosentin katto eläkkeen karttumiselta, jotta olisi taloudellisesti kannustavaa pysyä työelämässä pitkään. 3) Vähimmäisikäraja, jolta eläke alkaa karttua, on alennettava 18 ikävuoteen. 4) Kaikkiin eläkkeisiin on sovellettava yhdenmukaisia indeksiehtoja. 5) Osa-aikaeläkkeen alaikäraja on nostettava 58 ikävuoteen. 6) Yksilöllinen varhaiseläkejärjestelmä ja vanhuuseläkkeeseen johtava työttömyyseläkeputki on lakkautettava. Useimpiin näihin ehdotettuihin toimiin ryhdytään kuitenkin vasta vuonna 2005, ja asiantuntijaryhmän mielestä muut uudistukset eivät tue pyrkimystä pidentää keskimääräistä työssäoloikää. On esimerkiksi ehdotettu, että yksilöllisen varhaiseläkejärjestelmän lakkauttamista kompensoitaisiin työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperusteiden höllentämisellä, vaikka työkyvyttömyyseläkettä käytetään jo muutenkin yleisenä keinona päästä varhaiseläkkeelle. On erittäin epävarmaa, miten ehdotetut uudistukset vaikuttavat kaiken kaikkiaan eläkejärjestelmään, ja riippuen siitä, millaisiin päätöksiin lopulta päädytään, vaikutukset saattavat olla odotettua vähäisempiä. Jos kuitenkin todellinen eläkeikä nousee, ehdotettujen uudistusten pitäisi nopeuttaa potentiaalisen BKT:n trendikasvua ja lujittaa julkista taloutta. Asiantuntijaryhmä suosittaa, että näitä tavoitteita tuettaisiin lisäuudistuksilla. Esimerkiksi osa-aikaeläkejärjestelmän subventio-osan poistamisella voitaisiin taata, ettei varhaiseläkkeiden rahoittamisen vuoksi olisi rankaisevaa palkata ikääntyviä työntekijöitä. Muina lisäuudistuksina asiantuntijaryhmä suosittaa eläkepalkan määrittelyä koko työhistorian tulojen perusteella, jotta eläke karttuisi aiempaa oikeudenmukaisemmin, lakisääteisen eläkeiän määrittelemistä aiempaa joustavammin, jotta eläkkeessä voitaisiin ottaa huomioon elinajanodotteen muutokset, ja työkyvyttömyyseläkkeen tämänhetkisten myöntämisperusteiden tiukkaa soveltamista. Työmarkkinauudistus 13. Työmarkkinauudistukset voisivat täydentää tehokkaasti muita pyrkimyksiä lisätä työvoiman tarjontaa. Aiemmat työmarkkinoiden toimivuuden tehostamistoimet ovat auttaneet lisäämään työmarkkinoiden yleistä joustavuutta, mutta korkea verotus ja tulosidonnaiset sosiaalietuudet synnyttävät edelleen kannustinloukkuja erityisesti kaikkein vähiten koulutetuille. Verokiilan kaventamisen lisäksi olisi harkittava uudistuksia useilla eri aloilla, jotta työn tekemisestä tulisi kannattavaa ja työvoiman tarjonnasta tehokasta. Esimerkiksi työn etsimiseen voitaisiin innostaa karsimalla työttömyysetuisuuksia työttömyyden pidentyessä eikä lisäämällä niitä, kuten äskettäin on päätetty tehdä. Etuisuusjärjestelmää pitäisi myös muuttaa, jotta työn vastaanottaminen ei olisi rankaisevaa. Lisäksi olisi tiukennettava työn vastaanottamiseen velvoittavia ehtoja ja mahdollisesti sisällytettävä niihin velvollisuus vastaanottaa osa-aikatyötä. Uudistuksiin kuuluu myös eri työmarkkinaohjelmien tehokkuuden jatkuva seuranta: tehottomia ohjelmia pitäisi supistaa tai lakkauttaa ja samalla lisätä rohkeasti tehokkaiden ohjelmien rahoitusta. Merkittäviä toimia tarvitaan myös, jotta voitaisiin kaventaa yhä suurenevia eroja Suomen eri alueiden työmarkkinoiden toimivuudessa. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi kannustimet työvoiman

6 - 6 - liikkuvuuden lisäämiseksi ja tähän liittyvien asunto-ongelmien ratkaiseminen. Tässä suhteessa saattaisi olla tarkoituksenmukaista arvioida valtion ja paikallishallinnon välisiä rahoitusjärjestelyjä uudelleen, jotta voitaisiin rohkaista asuinrakentamista ja suosia verotuksessa vuokra-asuntojen rakentajia. 14. On pyrittävä ratkaisemaan varsinkin vähän koulutettua työvoimaa koskevat työmarkkinoiden tarjonnan ja kysynnän perimmäiset kohtaanto-ongelmat. Keskitetyt palkkaneuvottelut ovat auttaneet pitämään palkankorotukset maltillisina, mutta se, että työntekijöiden kilpailukyky on huonontunut heikon tuottavuuden sektoreilla, on yleisesti pikemminkin pahentanut kuin parantanut vähän koulutettujen työllisyysongelmaa. Vähän koulutettujen nettotuloja ja osallistumista työmarkkinoille on yritetty lisätä esimerkiksi ansiotuloista tehtävillä verovähennyksillä. Nämä toimet ovat kuitenkin vaikuttaneet työllisyyteen vain vähän, koska keskitettyihin palkkaneuvotteluihin perustuvalle järjestelmälle on ominaista, että palkkaerot ovat pieniä. Vaikka ansiotulovähennyksellä onnistuttaisiinkin lisäämään työvoiman tarjontaa, siitä ei ole juurikaan hyötyä, kun vähän koulutettujen työntekijöiden kysyntä on heikkoa. Kun ansiotulovähennys vielä katoaa korkeammissa tuloluokissa, korkeasti koulutettujen efektiivinen marginaaliveroaste nousee, mikä heikentää ansiotulovähennyksen kokonaisvaikutuksia työllisyyteen entisestään. Jotta vähän koulutettujen työllisyyttä voitaisiin lisätä, työmarkkinaosapuolten pitäisi mahdollisimman pian löytää keinoja, joilla palkkaeroja voitaisiin kasvattaa tuottavuuskehityksen ja työvoiman kysyntäerojen mukaisesti aiempaa enemmän. Palkoista pitäisi myös voida sopia vapaammin yritystasolla. Lisäksi on aiheellista harkita ansiotulovähennyksen supistamista ja lakisääteisen marginaaliveroasteen alentamista, jotta verotuskäytäntö ei rankaisisi korkeasti koulutettuja työntekijöitä. Kannattaisi niin ikään tutkia keinoja supistaa kustannuksia, joita työnantajille aiheutuu vähän koulutettujen työllistämisestä. Sosiaaliturvamaksuja voitaisiin esimerkiksi alentaa ja kompensoida näitä supistuksia tulonsiirroilla valtiolta. Tämä olisi vielä tehokkaampaa, jos työmarkkinaosapuolet sopisivat vastaavasti, etteivät ne nosta sen vuoksi palkkoja. Hyödykemarkkinat 15. Tehostamalla yksityistämiseen ja kaupan vapauttamiseen liittyviä toimia voitaisiin parantaa talouden toimintaa ja työllisyyden kasvua. Suomi oli ensimmäisten EU-maiden joukossa avaamassa sähkö- ja tietoliikennemarkkinat kilpailulle. Aiemmat yksityistämis- ja vapauttamistoimet ovat puolestaan edistäneet yksityisten markkinoiden tehokkuutta yleensä. Uudistusten etenemisvauhti on kuitenkin hidastunut. Yksityistämistoimet olivat vähäisiä vuonna 2001, jolloin valtionyrityksille annetut pääomantuet ylittivät merkittävällä tavalla yksityistämisestä saadut tulot. Yksityistämistoimia on äsken arvioitu uudelleen, ja nyt niitä tulisi jälleen viedä pikaista vauhtia eteenpäin. Yksityistämisestä saadut tulot pitäisi käyttää julkisen velan lyhentämiseen. Yksityisen sektorin osallisuutta julkisten palvelujen tarjontaan olisi myös lisättävä esimerkiksi hyödyntämällä julkisia hankintoja ja tietojärjestelmiä aiempaa paremmin. Tämä voisi parantaa julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua. Samalla tuettaisiin yksityisen palvelusektorin kehitystä, mikä on tärkeää siksi, että mahdollisuudet uusien työpaikkojen syntymiseen ja vähän koulutettujen työllistymiseen ovat huomattavat juuri yksityisellä palvelusektorilla.

7 Joidenkin markkinoiden kilpailukykyä voitaisiin kohentaa. Useilla aloilla esim. rakennus-, energia- ja televiestintäalalla sekä vähittäiskaupassa on erittäin keskittyneet markkinat, joilla on vain muutamia hallitsevia toimijoita. Tästä näkökulmasta onkin tervetullutta, että viime aikoina on ryhdytty toimiin, jotta mahdollisia uusia markkinoille tulijoita voitaisiin informoida paremmin julkisten rakennushankkeiden urakointiin liittyvistä seikoista. Tarvitaan kuitenkin myös muita toimia. Varsinkin televiestintäalan markkinat ovat selvästi keskittyneet paikallisella tasolla, mikä heikentää voimakkaasti useiden erilaisten telepalvelujen kilpailukykyä kuluttajien kannalta. Kilpailukyvyn parantamisessa pitäisikin keskittyä mm. voimassa olevan kilpailulain soveltamisen tehostamiseen paikallisilla televiestintäalan markkinoilla. Rahoitusalan vakaus 17. Suomen rahoitusjärjestelmä on edelleen hyvin vakaa. Rahoitussektorin vakautta koskevassa vuoden 2001 arviointiohjelmassa (Financial Sector Stability Assessment, FSSA) todettiin, että Suomen pankkijärjestelmällä ja vakuutus- ja eläkealoilla on paljon omaa pääomaa, pankkijärjestelmän kannattavuus on hyvä ja luottotappiot ovat hyvin vähäisiä. Rahoitusjärjestelmän hyvä kunto on tullut selkeästi todistetuksi viime vuosien aikana. Nämä myönteiset tulokset pitävät edelleenkin paikkansa, vaikka jotkin stressitestausten pahimmista skenaarioista ovatkin suureksi osaksi toteutuneet talouskasvun hidastuessa jyrkästi. Koska tämänhetkisiä talousnäkymiä uhkaa riski kasvun hidastumisesta, asiantuntijaryhmä suhtautuu myönteisesti siihen, että viranomaiset seuraavat jatkuvasti rahoitusjärjestelmän vakautta, ja kannustaa heitä päivittämään jatkossakin rahoitusjärjestelmän kestävyyden stressitestauksia vienti-, osakemarkkina- ja kiinteistöjen hintojen sokkeja vastaan. 18. Näistä tuloksista huolimatta sääntelyn ja valvonnan vahvistamista jatkamalla voitaisiin lieventää mahdollisia tulevia riskejä. Suomen rahoitusmarkkinat ovat erittäin keskittyneet ja yhä enemmän monikansallisten finanssitavaratalojen hallinnassa. Näissä oloissa on myönteistä, että Pohjoismaat ovat viime aikoina vahvistaneet rahoitusmarkkinoiden valvontaan liittyvää yhteistyötä. Tätä yhteistyötä voitaisiin jatkaa yhdenmukaistamalla edelleen sekä Pohjoismaiden että euroalueen maiden sääntely- ja valvontajärjestelmiä ja kehittämällä entistä perusteellisemmin kriisienhallintajärjestelmää. Asiantuntijaryhmä suhtautuu myönteisesti myös uuteen finanssitavarataloja koskevaan lakiin mutta katsoo, että olisi vielä harkittava pankki- vakuutus- ja arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomaistahojen yhdistämistä rahoitusmarkkinoilla. Vaikka Rahoitustarkastuksesta (Rata) tehty lakiehdotus on edistysaskel Ratan itsenäisyyden, tilivelvollisuuden ja varhaisen vaiheen interventio-oikeuksien kehittämiseksi, on mahdollista, että ehdotukset Ratan uudesta johtokunnasta hämärtävät valtuuksien ja tilivelvollisuuden jakautumista ja heikentävät jonkin verran Ratan tehokkuutta. Tässä yhteydessä olisi harkittava vähintäänkin sitä, että toimilupien myöntäminen ja seuraamusten määrääminen siirretään Ratan johtokunnan poliittisen päätöksenteon tasolta operaationaliselle tasolle. Asiantuntijaryhmä pitää myönteisenä myös rahanpesua ja terrorismin rahoittamista koskevan lainsäädännön vahvistamista.

8 - 8 - * * * * * * * * * * * Poliittisten päätöksentekijöiden, työmarkkinaosapuolten ja Suomen koko yhteiskunnan kyky työskennellä yhteisen tavoitteen puolesta tuli selväksi, kun Suomi vaikuttavalla tavalla selvitti 1990-luvun alkuvuosien kriisin. Tämä yhteistyökyky on jälleen koetuksella, kun väestö ikääntyy nopeasti. Asiantuntijaryhmä on vakuuttunut siitä, että kaikkien osapuolten päättäväisellä ja yhteisellä toiminnalla saavutetaan toivottu talouskasvun, vaurauden ja sosiaalisen turvan taso. Asiantuntijaryhmä kiittää viranomaisia, työmarkkinaosapuolia ja muita kokoukseen osallistuneita avoimista, informatiivisista ja tuloksekkaista keskusteluista. Poliittiset päätöksentekijät olivat jo käsitelleet useita tässä loppulausunnossa ehdotetuista toimista. Asiantuntijaryhmä suhtautuu erittäin myönteisesti hallituksen päätökseen julkaista loppulausunto, mikä on jälleen kerran osoitus Suomen sitoutumisesta avoimuuteen. Helsingissä

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6892 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta FI FI YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015,

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Svensk finanspolitik 2010. Finanssipoliittisen neuvoston raportti Ruotsin hallitukselle Laura Hartman 24.5.2010

Svensk finanspolitik 2010. Finanssipoliittisen neuvoston raportti Ruotsin hallitukselle Laura Hartman 24.5.2010 Svensk finanspolitik 2010 Finanssipoliittisen neuvoston raportti Ruotsin hallitukselle Laura Hartman 24.5.2010 Finanssipoliittinen neuvosto Jäsenet Lars Calmfors (pj) Torben Andersen (varapj) Michael Bergman

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

9216/16 ht/kr/vb 1 DG B 3A - DG G 1A

9216/16 ht/kr/vb 1 DG B 3A - DG G 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en) 9216/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto ECON 458 UEM 205 SOC 322 EMPL 219

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 5.2.2015 1 Tarjontalinja ainoana linjana Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Viron vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Viron vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2014 COM(2014) 407 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Viron vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Viron vuoden 2014 vakausohjelmaa koskeva

Lisätiedot