Päihdeongelmista toipuneiden vanhempien käsitykset vanhemmuudestaan

Transkriptio

1 Päihdeongelmista toipuneiden vanhempien käsitykset vanhemmuudestaan Riskirajoilla?-seminaari / Nearly too much? Erikoistutkija Henna Pirskanen, YTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Henna Pirskanen 1

2 Taustaa Viimeaikaisten tutkimusten ansiosta tietoa vanhempien päihdeongelmien aiheuttamista haitoista perheenjäsenille on kertynyt. Sen sijaan siitä, kuinka vanhemmat näkevät vanhemmuutensa päihdeongelmasta toipumisen jälkeen, on vielä niukasti tutkimustietoa. Päihdeongelmaisiin vanhempiin voi liittyä uskomuksia ja stigma itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä suhteessa lapsiinsa (esim. Silva ym. 2012). Kuitenkin vanhemmilla voi olla tarve ja halu toimia täysipainoisina vanhempina ja kulttuuriset odotukset hyvästä ja huonosta vanhemmuudesta vaikuttavat heidän toimintaansa (esim. Baker & Carson 1999). Tutkimuskysymys: Kuinka päihdeongelmasta toipuneet vanhemmat näkevät uudelleenlöydetyn vanhemmuutensa? Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Tutkimus, aineisto ja menetelmät Tutkimusprojekti Sata lasissa varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Osa laajempaa ITLA-hanketta, jota rahoittaa Alko. Haastatteluaineisto (N = 32) vanhemmilta, joilla oli diagnosoitu päihdeongelma. Toipuneita vanhempia, joiden raittiusaika oli kestänyt muutamasta kuukaudesta useaan vuoteen. Analyysissä etsittiin erilaisia subjektipositioita, ts. millaisiin ajallisesti vaihteleviin positioihin, asemiin, vanhemmat asettavat itsensä ja kuinka he näkevät oman vanhemmuutensa. (Ks. esim. Törrönen 2014) Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Tuloksia (1) Kaikki vanhemmat tunnistivat ongelmistaan seuranneen haittoja lapsille. Kuusi erilaista vanhemmuuspositiota suhteessa kolmeen keskeiseen vanhemmuuden ulottuvuuteen. Ulottuvuudet olivat: Kokemuksen taso, ts. kuinka kokeneita tai aloittelijoita vanhemmat kokivat olevansa vanhempina ja kuinka hyvin he kokivat hallitsevansa vanhemmuuden. Vanhemmuuden osa-alue, jota painotettiin, ts. painotettiinko rakkautta ja vanhemmuuden tunnepuolta, vai vanhemmuuden rutiineja ja arkipäivän pyörittämistä, kuten ruuanlaittoa, siivousta ja lapsen päivärytmin ylläpitämistä. Päihteidenkäytön seuraukset, ts. kuinka päihteidenkäyttöajan nähtiin vaikuttaneen lapsiin. Harjoittelijavanhempi vs. osaava vanhempi; tunnetyön tekijä vs. arkipäivän pyörittäjä, kamppailija vs. optimisti Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Taulukko 1. Vanhemmuuden positiot suhteessa niiden keskeisiin ulottuvuuksiin Vanhemmuuden ulottuvuus Subjektipositio Kokemuksen aste Vanhemmuuden painotus Harjoittelijavanhempi Tunnetyön tekijä Osaava vanhempi Arkipäivän pyörittäjä Päihteidenkäyttöajan seurausten luonne Kamppailija Optimisti Esityksen nimi / Tekijä 5

6 Tuloksia (2) Harjoittelijavanhempi: Toipumisen jälkeen vanhempi opettelee ensimmäistä kertaa vanhemmuutta ja kokemuksen aste on matala: Se on just semmosta opetteluu. Kun [nuori] on muuttanu [kotiin sijaisperheestä], ja on yhtäkkiä tullu teinilapsen äidiks, niin se on ollu semmosta hakemista. Kun normaalisti sä saat, kun lapsi kasvaa, niin sopeutua niihin uusiin juttuihin mitä tulee. Niin tää on ollu haastava juttu. (Katja) Osaava vanhempi: Kokeneita, taitavia vanhempia, jotka olivat oppineet lapsen ensimmäisinä vuosina vanhemmuuden taidot. Siksi vanhemmuus jatkui sujuvasti päihdeongelmien jälkeen: Meillä on ollu aina avoimet [välit] ja kaikki on ihan siltä osin jees, [..] mutta tuo alkoholi on aiheuttanu tiettyjä ongelmia. [..] Et mä tiedän nämä hommat, et oon opiskellut, mm. kasvatustieteitä. (Pekka) Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Tuloksia (3) Tunnetyön tekijä: Painottivat vanhemmuuden tunnepuolta, rakkautta ja kiintymystä: Ite oon yllättyny siitä kuinka avoimesti pystyy puhuu tunteista. Tulee sanottua siis ihan suoraan, että kuinka paljo rakastaa omaa tytärtä [..]Mä oon siitä koittanut puhua kans, että on mahollisuus olla sisältäpäin ohjautuva, [..] siihen sä pystyt vaikuttaan, että mitä (tunteita) susta ittestäs herää. (Antti) Arkipäivän pyörittäjä: Painotus lapsen perushoidossa ja arjesta huolehtimisessa: ruuanlaitto, lapsen pukeminen, kylvettäminen ja nukkumaanmenoajat. Kyllä heillä aina on ollu ruoka ja vaatteet. Et siinä on ollu se läsnäolon puuttuminen se iso osa, että ei oo ollu läsnä tai ei oo osannu kasvattaa. Et en oo opettanu heitä sitoo kengännauhoja tai tällee. (Riikka) Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Tuloksia (4) Kamppailija: Toipuminen oli kamppailua, mutta sen jälkeen jatkui kamppailu lapsen ongelmien vuoksi. Jatkuva huoli: Lapsi käyttää päihteitä tällä hetkellä [..] Ja millon mä soitan poliisia sille ja millon mä ambulanssia joudun soittamaan ja lastensuojelussa oon juossu [..] lastensuojelu ei suostunu laittaa sitä hoitoon vaikka mä pyysin. (Taru) Optimisti: Halusivat nähdä ongelmistaan seuranneen myös jotakin positiivista. Optimistinen selitystapa (Peterson & Steen 2002): [Nuori] sano, et "kuule oli sellanen esimerkki kotona, että ei oo tänä päivänä tehny [alkoholia] mieli". [..] Mä sanoin, et on se hyvä, et mä oon jotain hyvää pystyny sillä juomisellani tekemään. (Kati) Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Johtopäätöksiä Positioissa on eroja siinä, kuinka paljon etäisyyttä menneisyydessä toteutettuun vanhemmuuteen nähdään. Itsekriittisyyttä oli kaikissa positioissa. Miksi on tärkeää tunnistaa erilaisia vanhemmuuden positioita? Toipuneet vanhemmat pitävät vanhemmuuttaan tärkeänä. Päihdepalvelujen sekä onnistuneen hoidon ja terapian näkökulmista vanhempien ottamat positiot voivat olla toivottavia tai joissain tapauksissa jossain määrin vahingollisiakin. Uudelleenlöydetyn vanhemmuuden tarinat voivat vähentää päihdeongelmaiseen vanhemmuuteen liitettyä stigmaa ja tehdä näkyväksi sen, että vastuullinen elämä lapsen kanssa toipumisen jälkeen on mahdollista (McGinty ym. 2015) Esityksen nimi / Tekijä 9

10 KIITOS! Kirjallisuus Baker, P. & Carson, A. (1999) I take care of my kids. Mothering practices of substanceabusing women. Gender & Society 13 (3), McGinty, E., Goldman, H., Pescosolido, B. et al. (2015) Portraying mental illness and drug addiction as treatable health conditions: Effects of a randomized experiment on stigma and discrimina-tion. Social Science and Medicine 126, Peterson, Christopher & Steen, Tracy (2002) Optimistic explanatory style. Teoksessa Snyder, C.R. & Lopez, S. (toim.) Handbook of positive psychology. Oxford: Oxford university press Silva, S., Pires, A., Querreiro, C. & Cardoso, A. (2012) Balancing motherhood and drug addiction: The transition to parenthood of addicted mothers. Journal of Health Psychology 18 (3), Törrönen, J. (2014) Situational, Cultural and Societal Identities: Analysing Subject Positions as Classifications, Participant Roles, Viewpoints and Interactive Positions. Journal for the Theory of Social Behaviour 44 (1), Esityksen nimi / Tekijä 10