Spin ja atomifysiikka
|
|
- Kaarlo Sariola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Spin ja atomifysiikka Harris luku 8 Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016
2 Lämmittelykysymys Pohdi parin kanssa 5 min Kysymys Atomin säde on epämääräinen käsite. Miksi? Spin ja atomifysiikka Sami Kujala Kevät 2016 Mikro- ja nanotekniikan laitos Harris luku 8
3 Johdantoa Tähän asti tarkastellut suljetussa muodossa ratkaistavat sidotut kvanttimekaaniset systeemit: ääretön potentiaalikaivo, harmoninen oskillaattori ja vetyatomi Mikä yhdistää ratkaisuja? Spin ja atomifysiikka Sami Kujala Kevät 2016 Mikro- ja nanotekniikan laitos Harris luku 8
4 Johdantoa Tähän asti tarkastellut suljetussa muodossa ratkaistavat sidotut kvanttimekaaniset systeemit: ääretön potentiaalikaivo, harmoninen oskillaattori ja vetyatomi Mikä yhdistää ratkaisuja? Kaikki systeemit ovat yhden kappaleen tapauksia! Spin ja atomifysiikka Sami Kujala Kevät 2016 Mikro- ja nanotekniikan laitos Harris luku 8
5 Johdantoa Tähän asti tarkastellut suljetussa muodossa ratkaistavat sidotut kvanttimekaaniset systeemit: ääretön potentiaalikaivo, harmoninen oskillaattori ja vetyatomi Mikä yhdistää ratkaisuja? Kaikki systeemit ovat yhden kappaleen tapauksia! Suurin osa todellisista tapauksista usean kappaleen systeemejä Samat periaatteet pätevät niidenkin ratkaisuun Spin ja atomifysiikka Sami Kujala Kevät 2016 Mikro- ja nanotekniikan laitos Harris luku 8
6 Johdantoa Tähän asti tarkastellut suljetussa muodossa ratkaistavat sidotut kvanttimekaaniset systeemit: ääretön potentiaalikaivo, harmoninen oskillaattori ja vetyatomi Mikä yhdistää ratkaisuja? Kaikki systeemit ovat yhden kappaleen tapauksia! Suurin osa todellisista tapauksista usean kappaleen systeemejä Samat periaatteet pätevät niidenkin ratkaisuun Tarkastellaan aluksi elektronin ominaisuutta nimeltä spin Spin ja atomifysiikka Sami Kujala Kevät 2016 Mikro- ja nanotekniikan laitos Harris luku 8
7 Liikemäärämomentin kvantittuminen revisited: elektronin spin Identtiset hiukkaset Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Spin-rata -vuorovaikutus Atomi ulkoisessa magneettikentässä: Zeemanin ilmiö
8 Liikemäärämomentin kvantittuminen Edellisluvussa todettiin vetyatomin liikemäärämomentin kvantittuvan Seuraus Schrödingerin yhtälöstä ja pallokoordinaatistosta Miten todennetaan kokeellisesti? Otetaan askel taaksepäin:
9 Liikemäärämomentin kvantittuminen Edellisluvussa todettiin vetyatomin liikemäärämomentin kvantittuvan Seuraus Schrödingerin yhtälöstä ja pallokoordinaatistosta Miten todennetaan kokeellisesti? Otetaan askel taaksepäin: Elektroni varattu hiukkanen
10 Liikemäärämomentin kvantittuminen Edellisluvussa todettiin vetyatomin liikemäärämomentin kvantittuvan Seuraus Schrödingerin yhtälöstä ja pallokoordinaatistosta Miten todennetaan kokeellisesti? Otetaan askel taaksepäin: Elektroni varattu hiukkanen Virtasilmukka
11 Liikemäärämomentin kvantittuminen Edellisluvussa todettiin vetyatomin liikemäärämomentin kvantittuvan Seuraus Schrödingerin yhtälöstä ja pallokoordinaatistosta Miten todennetaan kokeellisesti? Otetaan askel taaksepäin: Elektroni varattu hiukkanen Virtasilmukka Magneettinen dipolimomentti
12 Liikemäärämomentin kvantittuminen Edellisluvussa todettiin vetyatomin liikemäärämomentin kvantittuvan Seuraus Schrödingerin yhtälöstä ja pallokoordinaatistosta Miten todennetaan kokeellisesti? Otetaan askel taaksepäin: Elektroni varattu hiukkanen Virtasilmukka Magneettinen dipolimomentti Ulkoinen magneettivuon tiheys B voimavaikutus
13 Liikemäärämomentin kvantittuminen Edellisluvussa todettiin vetyatomin liikemäärämomentin kvantittuvan Seuraus Schrödingerin yhtälöstä ja pallokoordinaatistosta Miten todennetaan kokeellisesti? Otetaan askel taaksepäin: Elektroni varattu hiukkanen Virtasilmukka Magneettinen dipolimomentti Ulkoinen magneettivuon tiheys B voimavaikutus Jos liikemäärämomentti kvantittuu, myös dipolimomentti kvantittuu
14 Liikemäärämomentin kvantittuminen Edellisluvussa todettiin vetyatomin liikemäärämomentin kvantittuvan Seuraus Schrödingerin yhtälöstä ja pallokoordinaatistosta Miten todennetaan kokeellisesti? Otetaan askel taaksepäin: Elektroni varattu hiukkanen Virtasilmukka Magneettinen dipolimomentti Ulkoinen magneettivuon tiheys B voimavaikutus Jos liikemäärämomentti kvantittuu, myös dipolimomentti kvantittuu Voimavaikutuksenkin pitäisi kvantittua!
15 Liikemäärämomentti ja magneettinen dipolimomentti Tuttua Sähkö ja magnetismi -kurssilta Klassinen elektroni kiertää r-säteistä ympyrärataa vastapäivään Myötäpäivään kiertävä virta I = e/t (T jaksonaika) Magneettinen dipolimomentti µ = IA (A virtasilmukan pinta-ala) µ = IA = e 2m e L Liikemäärämomentti osoittaa ylös ja magneettinen dipolimomentti alas, joten vektorimuodossa µ L = e 2m e L Lauseke oikein myös kvanttimekaanisesti, kun liikemäärämomentti ja magneettinen dipolimomentti korvataan odotusarvoillaan
16 Keskustelukysymys Pohdi parin kanssa 10 min Kysymys Dipoli jolla ei ole liikemäärämomenttia, voi suuntautua ulkoisen kentän suuntaiseksi pelkästään kääntymällä. Sen sijaan dipoli, jolla on liikemäärämomentti ei voi. Miksi? Vastaa presemossa Spin ja atomifysiikka Sami Kujala Kevät 2016 Mikro- ja nanotekniikan laitos Harris luku 8
17 Magneettinen dipoli ulkoisessa magneettivuon tiheydessä Ulkoinen magneettivuon tiheys pyrkii kääntämään dipolin Vääntömomentti τ = µ L d L B, joten = e ( ) L B dt 2m e Prekessioliike kulmataajuudella ω = eb Larmor-taajuus 2m e Merkitys kvanttimekaniikkaan?
18 Magneettinen dipoli ulkoisessa magneettivuon tiheydessä Ulkoinen magneettivuon tiheys pyrkii kääntämään dipolin Vääntömomentti τ = µ L d L B, joten = e ( ) L B dt 2m e Prekessioliike kulmataajuudella ω = eb Larmor-taajuus 2m e Merkitys kvanttimekaniikkaan? B:n suunta määrää z-akselin suunnan Liikemäärämomentin L yksi komponentti hyvin määritelty, muut komponentit huonosti määriteltyjä prekession takia Liikemäärämomentin komponentti L z kvantittunut, muut eivät Pätee kaikenlaisille magneettikentille
19 Sternin ja Gerlachin koe v Magneetin navat muodostavat kanavan, jossa epätasainen magneettivuon tiheys (miksi juuri epätasainen?) Tavoitteena havaita voiman kvantittumista Elektronisuihku poikkeutuisi varjostimelle vain tietynsuuruisin määrin Magneettisen dipolin potentiaalienergia U magneettivuon tiheydessä B U = µ B = F = ( µ B ) = µz B z z ẑ = ( e 2m e L z ) Bz z ẑ F = e 2m e m l B z z ẑ, m l = l,..., l Voima kvantittunut!
20 Sternin ja Gerlachin koe v Magneetin navat muodostavat kanavan, jossa epätasainen magneettivuon tiheys (miksi juuri epätasainen?) Tavoitteena havaita voiman kvantittumista Elektronisuihku poikkeutuisi varjostimelle vain tietynsuuruisin määrin Magneettisen dipolin potentiaalienergia U magneettivuon tiheydessä B U = µ B = F = ( µ B ) = µz B z z ẑ = ( e 2m e L z ) Bz z ẑ F = e 2m e m l B z z ẑ, m l = l,..., l Voima kvantittunut!... paitsi eri tavalla kuin oletettiin
21 Sternin ja Gerlachin kokeen keskeiset tulokset Jos vetyatomi on tilalla l = 1, magneettinen kvanttiluvulla kolme mahdollista arvoa m l = 1, 0 ja 1 Varjostimella pitäisi nähdä kolme viivaa Kuitenkin viivoja nähtiin vain kaksi myös perustilalla, jossa l = 0 Mikä suure oikein kvantittuu?
22 Uusi kvanttiluku: spin Elektronin ominaisuus Näissä kokeissa ei havaittu elektronin rataan liittyvän liikemäärämomentin L kvantittumista Niissä havaittiin itse elektroniin liittyvän magneettisen dipolimomentin (ja liikemäärämomentin) kvantittuminen (Uhlenbeck & Goudsmit v. 1925) Itseisliikemäärämomentti (intrinsic angular momentum) spin S P.A.M Dirac johti v ns. Dirac:n yhtälön, joka yhdisti suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan (relativistinen kvanttimekaniikka) Ennusti spinin s, joka on hiukkaselle ominainen suure (elektronille s = 1/2) Itseisliikemäärämomentti S = s(s + 1) Hiukkasen magneettinen itseisdipolimomentti µ S = g q 2m S (g hiukkasen gyromagneettinen suhde, q sen varaus ja m massa) Itseisliikemäärämomentin z-komponentti kvantittunut S z = m s, missä spinkvanttiluku m s = s, s + 1,..., s 1, s
23 Sternin ja Gerlachin koe revisited Kun l = 0 elektronin rataan liittyvä magneettinen dipolimomentti on nolla Ei kohdistu voimaa ei jakautumista Elektronin magneettinen itseisdipolimomentti sen sijaan ei ole nolla F = ( e 2m e S z ) Bz z ẑ = e 2m e m s B z z ẑ Korkeammilla energiatiloilla l 0, jolloin sekä rata- että itseisliikemäärämomentti vaikuttavat (palataan tähän myöhemmin)
24 Keskustelutehtävä Pohdi parin kanssa 10 min Kysymys Kokoa yhteen liikemäärämomentin kvantittumisen sekä Sternin ja Gerlachin kokeen väliset yhteydet. Spin ja atomifysiikka Sami Kujala Kevät 2016 Mikro- ja nanotekniikan laitos Harris luku 8
25 Spin Puhtaasti kvanttimekaaninen suure Käyttäytyy kuten liikemäärämomentti, mutta ei liity avaruudelliseen liikkeeseen Hiukkasen sisäänrakennettu ominaisuus Eräs tapa tunnistaa ja luokitella alkeishiukkasia! Kokeissa ei havaittu yhteyttä alkeishiukkasten massan tai varauksen ja spinin välillä Näyttää siltä että elektroni aidosti pistemäinen hiukkanen! Atomin elektronin tilan kuvaaminen vaatii neljä kvanttilukua: kolme avaruudellista kvanttilukua ja yksi spinkvanttiluku Merkitään esim ψ n,l,ml,m s = ψ n,l,ml (r, θ, φ) m s, joten ψ n,l,ml,+ 1 2 = ψ n,l,ml (r, θ, φ) (Spin ylös) ψ n,l,ml, 1 2 = ψ n,l,ml (r, θ, φ) (Spin alas)
26 Spin ja qubit Elektronilla kaksi spin-tilaa Koejärjestelyn tuloksena saadaan systeemin tila aaltofunktio romahtaa (luku 5) Tila määrittyy vasta kokeen yhteydessä Yleisesti ottaen, spin on mielivaltaisesti painotettu superpositio spin ylös ja spin alas -tiloja Valitun akselin suhteen Spin-tilaan voidaan koodata informaatiota qubit (quantum bit) Kvanttitietokoneen bitti Lisätietoa Harrisin kirjan Progress and Applications -osassa (s. 335)
27 Fotonin spin Fotoni on spin-1 hiukkanen Fotoneja muodostuu atomitransitiossa Liikemäärämomentin pitää säilyä, jos ei ulkoisia vaikutuksia Yhdessä rajoittavat transitioita, joissa fotoneja voi syntyä Liikemäärämomentti voi muuttua korkeintaan yhdellä Emission valintasäännöt
28 Liikemäärämomentin kvantittuminen revisited: elektronin spin Identtiset hiukkaset Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Spin-rata -vuorovaikutus Atomi ulkoisessa magneettikentässä: Zeemanin ilmiö
29 Kaksi hiukkasta kvanttikaivossa = Suljettu systeemi, jossa kaksi identtistä vuorovaikuttamatonta hiukkasta Jätetään spin hetkeksi tarkastelun ulkopuolelle Jäljelle jää tilavuus jossa tunnetun hiukkasen ominaisuus kahteen kertaan Esim varaus 2 Hiukkasia ei voi erottaa toisistaan (Vuorovaikuttamattomuuden takia) erillisten hiukkasten aaltofunktiot voivat olla päällekkäin Etsitään hiukkasten yhteinen aaltofunktio ψ(x 1, x 2 ) ( 2 2 2m x1 2 ) + 2 x2 2 ψ(x 1, x 2 ) + U(x 1, x 2 )ψ(x 1, x 2 ) = Eψ(x 1, x 2 )
30 Kaksi hiukkasta kvanttikaivossa Sijaintitodennäköisyys vs. identtiset hiukkaset ( 2 2 ) + 2 2m x1 2 x2 2 ψ(x 1, x 2 ) + U(x 1, x 2 )ψ(x 1, x 2 ) = Eψ(x 1, x 2 ) Mikäli potentiaalifunktio U(x 1, x 2 ) separoituu, kahden hiukkasen Schrödingerin yhtälö separoituu Äärettömän L-levyisen kvanttikaivon tapauksessa kaksihiukkasaaltofunktion ratkaisu kahden yksihiukkasaaltofunktion tulo 2 nπx ψ(x 1, x 2 ) = ψ n (x 1 )ψ n (x 2 ), missä ψ n (x) = sin L L Kaksihiukkasaaltofunktio tn.tiheys P(x 1, x 2 ) = 4 nπx n πx sin2 L2 L sin2 L Jos esimerkiksi n = 4 ja n = 3, tn. löytää hiukkanen 1 pisteestä 1 L = 0, mutta tn. 2 löytää hiukkanen 2 samasta pisteestä 0 Oops... Hiukkasia ei voi erottaa toisistaan ei tiedetä kumpi hiukkanen löydettiin
31 Hiukkasten yhteinen todennäköisyystiheys
32 Identtiset hiukkaset Identtisten hiukkasten tapauksessa todennäköisyystiheys oltava muuttumaton jos hiukkaset vaihdetaan keskenään Onnistuu, jos vastaukseen lisätään tekijä jossa 1 ja 2 vaihdettu keskenään Vaihto tehtävä aaltofunktioon, ei todennäköisyystiheyteen (miksi?) Kaksi mahdollisuutta indeksien vaihdolle: ψ S (x 1, x 2 ) = ψ n (x 1 )ψ n (x 2 ) + ψ n (x 1 )ψ n (x 2 ) ψ A (x 1, x 2 ) = ψ n (x 1 )ψ n (x 2 ) ψ n (x 1 )ψ n (x 2 ) Symmetrinen Antisymmetrinen Molemmat vaihtoehdot toteuttavat Schrödingerin yhtälön
33 Hiukkasten yhteinen todennäköisyystiheys Symmetrisoitu aaltofunktio Antisymmetrisoitu aaltofunktio
34 Kaksihiukkasaaltofunktio ja spin Jotta todennäköisyystiheys olisi täysin symmetrinen hiukkasten vaihdon suhteen, spin on huomioitava = Vaihtosymmetria Aaltofunktiossa vaihdettava myös hiukkasten spin ψ S (x 1, x 2 ) = ψ n (x 1 ) ψ n (x 2 ) + ψ n (x 1 ) ψ n (x 2 ) ψ A (x 1, x 2 ) = ψ n (x 1 ) ψ n (x 2 ) ψ n (x 1 ) ψ n (x 2 ) tai ψ S = ψ n (1)ψ n (2) + ψ n (1)ψ n (2) ψ A = ψ n (1)ψ n (2) ψ n (1)ψ n (2) Symmetrinen Antisymmetrinen
35 Kvanttimekaniikan postulaatti V Spinin merkitys monihiukkassysteemissä Alkeishiukkasten spin joko kokonaisluku tai kokonaisluku (half-integer) Wolfgang Pauli konstruoi vuonna 1925 nimeään kantavan kvanttimekaniikan postulaatin (Nobel 1945) Havaittu myös kokeellisesti Paulin kieltosääntö (engl. Pauli exclusion principle / Pauli principle): Kokonaisaaltofunktion oltava hiukkasvaihdon suhteen antisymmetrinen identtisille fermioneille ja symmetrinen identtisille bosoneille. Bosonit: spin s = 0, 1, 2,... (esim. alfahiukkanen, fotoni, deuteron) Fermionit: spin s = 1 2, 3 2, 5,... (esim. elektroni, protoni, neutroni, neutriino) 2
36 Paulin kieltosääntö ja fermionit Paulin kieltosäännön mukaan fermioneiden kokonaisaaltofunktion oltava antisymmetrinen hiukkasten vaihdon suhteen: ψ(1, 2) = ψ n (1)ψ n (2) ψ n (1)ψ n (2) Jos n = n, ψ(1, 2) 0, joten Paulin kieltosäännön mukaan kaksi identtistä fermionia eivät voi olla samalla yksihiukkastilalla Identtisyys edellyttää että hiukkaset ovat samaa tyyppiä, sama yksihiukkastila edellyttää että hiukkaset ovat samassa suljetussa tilassa? Ovatko sitten kaikki maailmankaikkeuden elektronit eri tilalla?
37 Liikemäärämomentin kvantittuminen revisited: elektronin spin Identtiset hiukkaset Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Spin-rata -vuorovaikutus Atomi ulkoisessa magneettikentässä: Zeemanin ilmiö
38 Monielektroniset atomit Monielektronisten atomien rakentamiseen tarvittavat työkalut kasassa Pallosymmetriset aaltofunktiot Elektronin spin Paulin kieltosääntö Atomit ovat sähköisesti neutraaleja (yhtä monta elektronia ja protonia) Ydin koostuu Z protonista, Z elektronista ja neutroneista (lukumäärä vaihtelee Z :n ympäristössä) Ensimmäinen 2 elektronia menevät 1s-orbitaalille, H: 1s 1, He: 1s 2 Heliumilla kuori täynnä: jalokaasu (kemiallisesti inertti) Atomissa jo olevat elektronit a) varjostavat ylempien kuorien elektroneja b) rikkovat 1/r-potentiaalista johtuvan degeneraation Varjostus otetaan huomioon keskimääräisenä potentiaalina, jonka huomioiminen tuo radiaaliyhtälöön lisätermin (vaatii numeerisen ratkaisun, esim SCF-menetelmän Self Consistent Field)
39 Monielektroniset atomit Johtuen varjostuksesta, vedyn radiaaliratkaisut eivät ole enää oikeita ratkaisuja Approksimatiivisten ratkaisujen radiaaliosat liitetään vedyn radiaaliosiin Pääkvanttiluvut vastaavat vedyn pääkvanttilukujen ja ratakvanttilukujen suhdetta Käytetään samoja kvanttilukuja n, l ja m l Kuori = tilat, joilla sama pääkvanttiluku Alikuori = tilat, joilla sama n ja l Yleensä alikuoren energia kasvaa l:n kasvaessa Rakentumisperiaate (aufbau principle): kuoret täytetään alhaalta ylöspäin Kuoret täyttyvät n:n ja (n + l):n mukaan kasvavassa järjestyksessä Täyttöjärjestys: 2s, 2p, 3s, 3p, 4s, 3d, 4p, 5s, 4d jne. Raskailla alkuaineilla rakentumisperiaate erilainen
40 Ionisaatioenergiat Helium First ionization energy Neon Fluorine Argon Krypton Chlorine Bromine Xenon Iodine Lithium Sodium Potassium Rubidium Cesium Radon Astatine Francium Number
41 Ionisaatioenergiat Jalokaasuilla korkea ionisaatioenergia ja uloin kuori suljettu kemiallisesti inertti Halogeeneilla hieman matalampi ionisaatioenergia kuin jalokaasuilla sekä niiltä puuttuu yksi elektroni suljetusta elektronikonfiguraatiosta Alkalimetalleilla alkuaineiden matalimmat ionisaatioenergiat, yksi elektroni suljetun kuoren ulkopuolella Halogeenit ja alkalimetallit hyvin reaktiivisia
42 Keskustelutehtävä Pohdi parin kanssa 10 min Kysymys Jalokaasuilla on kuori täynnä. Tosi vai epätosi? Perustele ja vastaa Presemon kautta. Spin ja atomifysiikka Sami Kujala Kevät 2016 Mikro- ja nanotekniikan laitos Harris luku 8
43 Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Kuva: Wikimedia Commons
44 Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Kuva: Wikimedia Commons
45 Liikemäärämomentin kvantittuminen revisited: elektronin spin Identtiset hiukkaset Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Spin-rata -vuorovaikutus Atomi ulkoisessa magneettikentässä: Zeemanin ilmiö
46 Spin- ja rataliikemäärämomentti kytkeytyvät Palataan takaisin vetyatomiin Spinin takia elektronilla magneettinen dipolimomentti µ S Vuorovaikutus magneettikenttien kanssa Vetyatomin orbitaaliratkaisussa oletettiin Coulomb ainoaksi potentiaaliksi Ei täysin totta Peruskurssilta: liikkuva varaus luo magneettikentän Rataliikkeen ja µ S :n takia elektronilla uusi potentiaali U = µ S BL atomin sisäinen z-suunta Suuruus riippuu µ S :n suunnasta rataan nähden Korjauksen suuruus luokkaa ev Spin-rata -kytkentä näkyy vedyn spektriviivojen hienorakenteena
47 Liikemäärämomenttien yhteenlasku Monielektronisissa atomeissa ja molekyyleissä liikemäärämomentit kytkeytyvät eri tavoin: spin-rata, spin-spin ja rata-rata Kun spin-rata -kytkeytymistä tutkitaan heikolla magneettikentällä: kokonaisliikemäärämomentti J = L + S Heikko kenttä ei sotke liikemäärämomenttien vuorovaikutusta L = l(l + 1) ja S = s(s + 1) L θ S J Kokonaisliikemäärämomentti käyttäytyy kuin liikemäärämomentti (kommutaattorit): J = j(j + 1), j kokonais- tai puoliluku J z = m j, m j = j, j + 1,..., j 1, j Koska J z = L z + S z, m j = m l + m s j = l + s, l + s 1,..., l s
48 Relativistinen korjaus vedyn energiatasoihin Spin-rata -vuorovaikutus vähentää vedyn energiatasojen degeneraatiota U LS = µ S BL < 0 kun L ja S ovat samansuuntaiset ja > 0 vastakkaissuuntaisille Relativistinen korjaus: Ratojen elliptisyys vaikuttaa myös energiaan: pienempi l pienempi energia, vakio-n Myös n = 1, l = 0 -tilan energia on pienempi kuin klassisesti Otetaan huomioon sekä spin-orbit -vuorovaikutus että energian riippuvuus elliptisyydestä, jolloin 1. Vetyatomin energiatilat matalammalla kuin ei-relativistinen teoria ennustaa 2. Muutos riippuu kokonaisliikemäärämomentista J: mitä pienempi J, sitä matalampi energia
49 Relativistinen korjaus vedyn energiatasoihin Tila nd, jolle L ja S vastakkaissuuntaiset, merkitään nd3/2 Samansuuntaiset merkitään nd 5/2 Osoittautuu, että vaikka energiatasot jakautuvat, osa säilyy silti Kun n on vakio ja L sekä S ovat samansuuntaiset, tilojen energia on sama Vetyatomille esim 2s 1/2 ja 2p 1/2, 3s 1/2 ja 3p 1/2 sekä 3p 3/2 ja 3d 3/2 Spin-orbit -vuorovaikutuksen ed. tasojen energia pitäisi olla erilainen Vaikutukset kumoavat toisensa
50 Yhteenveto vetyatomin energiatilojen degeneraatiosta 1. Vetyatomin orbitaaliset aaltofunktiot ennustavat energian riippuvan vain kvanttiluvusta n
51 Yhteenveto vetyatomin energiatilojen degeneraatiosta 1. Vetyatomin orbitaaliset aaltofunktiot ennustavat energian riippuvan vain kvanttiluvusta n 2. Sternin ja Gerlachin koe paljasti elektronilla olevan itseisliikemäärämomentin spin
52 Yhteenveto vetyatomin energiatilojen degeneraatiosta 1. Vetyatomin orbitaaliset aaltofunktiot ennustavat energian riippuvan vain kvanttiluvusta n 2. Sternin ja Gerlachin koe paljasti elektronilla olevan itseisliikemäärämomentin spin Relativistinen ominaisuus
53 Yhteenveto vetyatomin energiatilojen degeneraatiosta 1. Vetyatomin orbitaaliset aaltofunktiot ennustavat energian riippuvan vain kvanttiluvusta n 2. Sternin ja Gerlachin koe paljasti elektronilla olevan itseisliikemäärämomentin spin Relativistinen ominaisuus 3. Spin-rata -vuorovaikutuksen takia vetyatomin degeneraatio rikkoutuu
54 Yhteenveto vetyatomin energiatilojen degeneraatiosta 1. Vetyatomin orbitaaliset aaltofunktiot ennustavat energian riippuvan vain kvanttiluvusta n 2. Sternin ja Gerlachin koe paljasti elektronilla olevan itseisliikemäärämomentin spin Relativistinen ominaisuus 3. Spin-rata -vuorovaikutuksen takia vetyatomin degeneraatio rikkoutuu 4. Elliptisten ratojen relativististen korjausten takia vetyatomin degeneraatio osin rikkoutuu, osin palautuu
55 Yhteenveto vetyatomin energiatilojen degeneraatiosta 1. Vetyatomin orbitaaliset aaltofunktiot ennustavat energian riippuvan vain kvanttiluvusta n 2. Sternin ja Gerlachin koe paljasti elektronilla olevan itseisliikemäärämomentin spin Relativistinen ominaisuus 3. Spin-rata -vuorovaikutuksen takia vetyatomin degeneraatio rikkoutuu 4. Elliptisten ratojen relativististen korjausten takia vetyatomin degeneraatio osin rikkoutuu, osin palautuu 5. Kun elektroneja on 2, elektronien aiheuttama varjostus muuttaa radiaali-dy:tä degeneraatio pienenee
56 Yhteenveto vetyatomin energiatilojen degeneraatiosta 1. Vetyatomin orbitaaliset aaltofunktiot ennustavat energian riippuvan vain kvanttiluvusta n 2. Sternin ja Gerlachin koe paljasti elektronilla olevan itseisliikemäärämomentin spin Relativistinen ominaisuus 3. Spin-rata -vuorovaikutuksen takia vetyatomin degeneraatio rikkoutuu 4. Elliptisten ratojen relativististen korjausten takia vetyatomin degeneraatio osin rikkoutuu, osin palautuu 5. Kun elektroneja on 2, elektronien aiheuttama varjostus muuttaa radiaali-dy:tä degeneraatio pienenee 6. Muitakin ilmiöitä on lisää hienorakennetta
57 Liikemäärämomentin kvantittuminen revisited: elektronin spin Identtiset hiukkaset Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Spin-rata -vuorovaikutus Atomi ulkoisessa magneettikentässä: Zeemanin ilmiö
58 Heikko magneettikenttä Anomaalinen Zeemanin ilmiö g Landé = 3j(j + 1) l(l + 1) + s(s + 1) 2j(j + 1) S ja L kytkeytyneet atomin sisäisen magneettikentän takia kokonaisliikemäärämomentiksi J Aiemmin saatiin tulos dipolimomenteille µ L = e 2m e L, µs = e m e S = µj = µ L + µ S = e 2m e ( L + 2 S ) µ J ei ole samansuuntainen J:n kanssa J prekessoi ulkoisen magneettikentän ympärillä, mutta µj prekessoi J:n ympärillä Kokonaisdipolimomentin potentiaalienergia U magneettikentässä: e e U = g Landé m j B ext = E heikko B-kenttä = E + g Landé m j B ext 2m e 2m e
59 Heikko magneettikenttä Anomaalinen Zeemanin ilmiö g Landé = 3j(j + 1) l(l + 1) + s(s + 1) 2j(j + 1) S ja L kytkeytyneet atomin sisäisen magneettikentän takia kokonaisliikemäärämomentiksi J Aiemmin saatiin tulos dipolimomenteille µ L = e 2m e L, µs = e m e S = µj = µ L + µ S = e 2m e ( L + 2 S ) µ J ei ole samansuuntainen J:n kanssa J prekessoi ulkoisen magneettikentän ympärillä, mutta µj prekessoi J:n ympärillä Kokonaisdipolimomentin potentiaalienergia U magneettikentässä: e e U = g Landé m j B ext = E heikko B-kenttä = E + g Landé m j B ext 2m e 2m e
60 Keskustelutehtävä Pohdi parin kanssa 10 min Kysymys Edelliskalvossa oli Landén tekijä g Landé = 3j(j + 1) l(l + 1) + s(s + 1). 2j(j + 1) Mikä sen merkitys oikeastaan on? Pohdi parin kanssa ja vastaa Presemoon. Spin ja atomifysiikka Sami Kujala Kevät 2016 Mikro- ja nanotekniikan laitos Harris luku 8
61 Voimakas magneettikenttä Paschen-Back -ilmiö Atomin sisäinen magneettikenttä heikompi kuin ulkoinen kenttä S ja L eivät kytkeydy Molemmat prekessoivat toisistaan riippumatta kvantittuvat toisistaan riippumatta U L = µ L Bext = µ Lz B ext = e 2m e m l B ext U S = µ S Bext = µ Sz B ext = e m e m s B ext Voimakkaan magneettikentän vaikutus silti tyypillisesti niin heikko, että sen vaikutus voidaan lisätä häiriönä E voimakas B-kenttä = E + e 2m e (m l + 2m s ) B ext
62 Hyvät kvanttiluvut Heikon magneettikentän tapauksessa spin-rata -vuorovaikutuksen seurauksena vektorien S ja L suunta muuttuu Potentiaalienergia pyrkii minimoitumaan! Kyseiset vektorit eivät ole liikevakioita, koska ne eivät säily Kvanttiluvut m l ja m s eivät kuvaa systeemiä, mutta m j kuvaa Systeemiä kuvaa hyvät kvanttiluvut n, l, j ja m j Voimakas magneettikenttä sen sijaan rikkoo L:n ja S:n välisen kytkennän Tällöin ne kvantittuvat toisistaan riippumatta Systeemiä kuvaavat kvanttiluvut ovat taas n, l, m l ja m s
8. MONIELEKTRONISET ATOMIT
8. MONIELEKTRONISET ATOMIT 8.1. ELEKTRONIN SPIN Epärelativistinen kvanttimekaniikka selittää vetyatomin rakenteen melko tarkasti, mutta edelleen kokeellisissa atomien energioiden mittauksissa oli selittämättömiä
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 76633A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 3 5-3 Kuorimalli Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 011 Kuva 7-13 esittää, miten parillis-parillisten ydinten ensimmäisen
LisätiedotLuku 9: Atomien rakenne ja spektrit. https://www.youtube.com/watch? v=bmivwz-7gmu https://www.youtube.com/watch? v=dvrzdcnsiyw
Luku 9: Atomien rakenne ja spektrit Vedyn kaltaiset atomit Atomiorbitaalit Spektrisiirtymät Monielektroniset atomit https://www.youtube.com/watch? v=bmivwz-7gmu https://www.youtube.com/watch? v=dvrzdcnsiyw
LisätiedotAtomien rakenteesta. Tapio Hansson
Atomien rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
LisätiedotLuku 10: Atomien rakenne ja spektrit. Vedyn kaltaiset atomit Atomiorbitaalit Spektrisiirtymät Monielektroniset atomit
Luku 10: Atomien rakenne ja spektrit Vedyn kaltaiset atomit Atomiorbitaalit Spektrisiirtymät Monielektroniset atomit 1 n 1 = 3 n 1 = 4 n 1 = 2 n 1 =1 Vetyatomin spektri koostuu viivoista Viivojen sijainti
LisätiedotLuento Atomin rakenne
Luento 10 5. Atomin rakenne Vetatomi Ulkoisten kenttien aiheuttama energiatasojen hajoaminen Zeemanin ilmiö Elektronin spin Monen elektronin atomit Röntgensäteiln spektri 1 Schrödingerin htälö kolmessa
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
LisätiedotLuento5 8. Atomifysiikka
Atomifysiikka Luento5 8 54 Kvanttimekaniikan avulla ymmärrämme atomin rakenteen ja toiminnan. Laser on yksi esimerkki atomien ja valon kvanttimekaniikasta. Luennon tavoite: Oppia ymmärtämään atomin rakenne
Lisätiedot3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)
+ 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti
LisätiedotNyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot
S-1146 Fysiikka V (ES) Tentti 165005 1 välikokeen alue 1 a) Rubiinilaserin emittoiman valon aallonpituus on 694, nm Olettaen että fotonin emissioon tällä aallonpituudella liittyy äärettömän potentiaalikuopan
LisätiedotOppikirja (kertauksen vuoksi)
Oppikirja (kertauksen vuoksi) Luento seuraa suoraan oppikirjaa: Malcolm H. Levitt: Spin Dynamics Basics of Nuclear Magnetic Resonance Wiley 2008 Oppikirja on välttämätön sillä verkkoluento sisältää vain
LisätiedotKvanttimekaniikka kolmessa ulottuvuudessa Case vetyatomi
Kvanttimekaniikka kolmessa ulottuvuudessa Case vetyatomi Harris luku 7 Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Johdanto Yleistetään viidennen luvun sidottujen tilojen
LisätiedotJakso 8: Monielektroniset atomit
Jakso 8: Monielektroniset atomit Näytä tai palauta tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 9.6.2015. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 6 ja 7. Suunnilleen samat asiat ovat
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
Lisätiedot9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ Jo vuonna 1869 venäläinen kemisti Dmitri Mendeleev muotoili ajatuksen alkuaineiden jaksollisesta laista: Jos alkuaineet laitetaan järjestykseen atomiluvun mukaan, alkuaineet,
LisätiedotPHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 206 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 2: BE- ja FD-jakaumat, kvanttikaasut Pe 5.4.206 AIHEET. Kvanttimekaanisesta vaihtosymmetriasta
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus Ratkaisut Tehtävä i) Isotoopeilla on sama määrä protoneja, eli sama järjestysluku Z, mutta eri massaluku A. Tässä isotooppeja keskenään ovat 9 30 3 0 4Be ja 4 Be, 4Si,
LisätiedotPotentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa
Potentiaalikuoppa Luento 9 Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa U( x ) = U U( x ) = 0 0 kun x < 0 tai x > L, kun 0 x L. Kuopan kohdalla hiukkanen on vapaa,
LisätiedotHiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura
Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Atomi Aine koostuu molekyyleistä Atomissa on ydin ja fotonien ytimeen liittämiä elektroneja Ytimet muodostuvat
LisätiedotS Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta
S-437 Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta 65007 Välikoeuusinnassa vastataan vain kolmeen tehtävään Kokeesta saatu pistemäärä kerrotaan tekijällä 5/3 Merkitse paperiin uusitko jommankumman välikokeen,
LisätiedotCh7 Kvanttimekaniikan alkeita. Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset.
Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset. Spinnittömät hiukkaset Hiukkasta kuvaa aineaaltokenttä eli aaltofunktio. Aaltofunktio riippuu
LisätiedotErityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)
Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen
Lisätiedot766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013
766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013 Luennot n. 46 tuntia Torstaisin 8-10 sali IT116 Perjantaisin 8-10 sali L6 Poikkeuksia: to 19.9. luento vain 8-9 to 17.10. luento vain 8-9 to 14.11. luento vain 8-9
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 1 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 2011 1 Ytimen rakenne Luentomonisteen sivulla 3 oleva nuklidien N Z-diagrammi
LisätiedotVoima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen
Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen Mene osoitteeseen presemo.helsinki.fi/kontro ja vastaa kysymyksiin Tavoitteena tällä luennolla Miten määritetään voima kun potentiaalienergia U(x,y,z)
LisätiedotJ 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.
FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. Tarkastellaan pyörimismääräoperaattoria J, jonka komponentit toteuttavat kommutaatiorelaatiot [J x, J y ] = i hj z, [J y, J z ] = i hj x,
LisätiedotVapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)
Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen Vapaaseen hiukkaseen ei vaikuta voimia, joten U(x = 0. Vapaan hiukkasen energia on sen liike-energia eli E=p /m. Koska hiukkasella on määrätty energia,
Lisätiedotψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)
76A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 4 Kevät 214 1. Tehtävä: Yksinkertainen malli kovalenttiselle sidokselle: a) Äärimmäisen yksinkertaistettuna mallina elektronille atomissa voidaan pitää syvää potentiaalikuoppaa
LisätiedotSidotut tilat. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 5. Mikro- ja nanotekniikan laitos
Sidotut tilat Harris luku 5 Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Johdanto Tähän asti tutkittu aineaaltojen ominaisuuksia Seuraavaksi ryhdytään käyttämään aineaaltoja
LisätiedotMonen elektronin atomit
Monen elektronin atomit Helium atomi Keskimääräisen kentän approksimaatio Aaltofunktion symmetria hiukkasvaihdossa Paulin kieltosääntö Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Heliumin emissiospektri Vety
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotMonen elektronin atomit
Jukka Tulkki Luentoja Randy Harrisin luvuista 8.-9 Monen elektronin atomit Helium atomi Keskimääräisen kentän approksimaatio Aaltofunktion symmetria hiukkasvaihdossa Paulin kieltosääntö Alkuaineiden jaksollinen
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli Aineen rakenteen teoria alkoi hahmottua, kun 1800-luvun alkupuolella John Dalton kehitteli teoriaa atomeista jakamattomina aineen perusosasina. Toki
LisätiedotLuku 9: Kvanttimekaniikan soveltaminen eri liiketyyppeihin:
Luku 9: Kvanttimekaniikan soveltaminen eri liiketyyppeihin: Translaatioliike (hiukkanen laatikossa) Rotaatio eli pyörimisliike Vibraatio eli värähdysliike 1 Vapaan hiukkasen (V =0) Schrödingerin yhtälön
Lisätiedot1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori
FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B 7.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. a) p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori T ɛ) = iɛ h P. Osoita tämän avulla, että äärellistä siirtoa
LisätiedotMonen elektronin atomit
Monen elektronin atomit Helium atomi Keskimääräisen kentän approksimaatio Aaltofunktion symmetria hiukkasvaihdossa Paulin kieltosääntö Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Heliumin emissiospektri Vety
LisätiedotZ 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2
766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMALOMAKE
OPETUSSUUNNITELMALOMAKE v0.90 Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit
LisätiedotKvanttimekaniikkaa yhdessä ulottuvuudessa
Kvanttimekaniikkaa yhdessä ulottuvuudessa Kvanttiefektit ovat tärkeitä nanoskaalassa. Tässä on ksenon-atomeilla tehtyjä kirjaimia metallipinnalla. Luennon tavoite: Ymmärtää kvanttimekaniikan perusperiaatteet
LisätiedotLuento 11. Elektronin spin
Elektronin spin Luento 11 Spektrimittaukset osoittivat, että energiatasot jakautuvat todellisuudessa useampaan kuin normaalin Zeemanin ilmiön ennustamaan kolmeen. Ruvettiin puhumaan anomaalisesta Zeemanin
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
Lisätiedot5.10. HIUKKANEN POTENTIAALIKUOPASSA
5.10. HIUKKANEN POTENTIAALIKUOPASSA eli miten reunaehdot ja normitus vaikuttavat aaltofunktioihin Yleensä Schrödingerin yhtälön ratkaiseminen matemaattisesti on hyvin työlästä ja edellyttää vahvaa matemaattista
LisätiedotTÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA
TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022
LisätiedotMikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 4, ratkaisut (syyslukukausi 204). (a) Systeemi koostuu neljästä identtisestä spin- -hiukkasesta. Merkitään ylöspäin olevien spinien lukumäärää n:llä. Systeemin mahdolliset
LisätiedotS Fysiikka III (Est) 2 VK
S-37 Fysiikka III (Est) VK 500 Tarkastellaan vedyn p energiatasoa a) Mikä on tämän tason energia Bohrin mallissa? b) Oletetaan että spinratavuorovaikutus voidaan jättää huomiotta Kirjoita kaikki tähän
LisätiedotDemo: Kahden elektronin spintilojen muodostaminen
Demo: Kahden elektronin spintilojen muodostaminen Tämän demonstraation tarkoituksena on havainnollistaa kvanttimekaniikan operaattoriformalismin soveltamista kahden elektronin systeemin spintilojen muodostamiseen.
LisätiedotAineen aaltoluonne. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 4. Mikro- ja nanotekniikan laitos
Aineen aaltoluonne Harris luku 4 Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Aineaallot Heisenbergin epätarkkuusperiaate Fourier-muunnos ja epätarkkuusperiaate Aineaaltojen
Lisätiedot5.1 Johdanto 185. 5.2 Helium-atomi 186. 5.3 Keskeiskenttämalli 201. 5.4 Paulin kieltosääntö 206. 5.5 Atomien elektronirakenne 208
MONIELEKTRONIATOMIT 5. Johdanto 85 5. Helium-atomi 86 5.3 Keskeiskenttämalli 0 5.4 Paulin kieltosääntö 06 5.5 Atomien elektronirakenne 08 5.6 L--kytkentä monen elektronin atomeissa 3 5.7 Röntgenspektrien
LisätiedotS-114.1327 Fysiikka III (Est, 6,0 op) Viikko 11
S-114.1327 Fysiikka III (Est, 6,0 op) LUENTOSUUNNITELMA KEVÄT 2007, 2. PUOLILUKUKAUSI Toisen puolilukukauden aikana käydään läpi keskeiset kohdat Kvanttifysiikan opetusmonisteen luvuista 3-7. Laskuharjoituksia
LisätiedotS Fysiikka III (EST) (6 op) 1. välikoe
S-114.1327 Fysiikka III (EST) (6 op) 1. välikoe 1.3.21 Ilkka Tittonen 1. Vastaa seuraaviin kysymyksiin perustellusti, mutta ytimekkäästi (esim. 5-1 lausetta) (2p per kohta). a) Mikä on sidottu tila? Anna
LisätiedotLeptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1
Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten
LisätiedotCh2 Magnetism. Ydinmagnetismin perusominaisuuksia.
Ch2 Magnetism Ydinmagnetismin perusominaisuuksia. Sähkömagneettinen kenttä NMR-spectroskopia perustuu ulkoisten SM-kenttien ja ytimen magneettisen momentin väliseen vuorovaikutukseen. Sähkökenttä E ja
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotNeutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa
Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa Graduseminaari Joonas Ilmavirta Jyväskylän yliopisto 15.6.2012 Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa 15.6.2012 1 / 14 Osa 1: Neutriinot
LisätiedotVaratun hiukkasen liike
Luku 15 Varatun hiukkasen liike SM-kentässä Tarkastellaan lopuksi varatun hiukkasen liikettä sähkömagneettisessa kentässä. Liikeyhtälö on tullut esiin useaan otteeseen kurssin aikana aiemminkin. Yleisesti
Lisätiedot8. MONIELEKTRONISET ATOMIT
8. MONIELEKTRONISET ATOMIT 8.1. ELEKTRONIN SPIN Epärelativistinen kvanttimekaniikka selittää vetyatomin rakenteen melko tarkasti, mutta edelleen kokeellisissa atomien energioiden mittauksissa oli selittämättömiä
LisätiedotFYSA2031 Potentiaalikuoppa
FYSA2031 Potentiaalikuoppa Työselostus Laura Laulumaa JYFL YK216 laura.e.laulumaa@student.jyu.fi 16.10-2.11. 2017 Ohjaus Työn ja ohjelman esittely ( 30 min) Harjoitellaan ohjelman käyttöä Harmoninen potentiaali
LisätiedotShrödingerin yhtälön johto
Shrödingerin yhtälön johto Tomi Parviainen 4. maaliskuuta 2018 Sisältö 1 Schrödingerin yhtälön johto tasaisessa liikkeessä olevalle elektronille 1 2 Schrödingerin yhtälöstä aaltoyhtälöön kiihtyvässä liikkeessä
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
LisätiedotTilat ja observaabelit
Tilat ja observaabelit Maksimaalinen informaatio systeemistä tietyllä ajanhetkellä sisältyy tilaan ψ (ket). Tila = vektori Hilbertin avaruudessa sisätulo ψ ψ C ψ c 1 ψ 1 + c 2 ψ 2 = c 1 ψ ψ 1 + c 2 ψ ψ
Lisätiedotelektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni
3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja
LisätiedotOsallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai
Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:
LisätiedotHiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto
Hiukkasfysiikka Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Nobelin palkinto hiukkasfysiikkaan 2013! Robert Brout (k. 2011), Francois Englert, Peter
Lisätiedotn=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1
10.1 RÖNTGENSPEKTRI Kun kiihdytetyt elektronit törmäävät anodiin, syntyy jatkuvaa säteilyä sekä anodimateriaalille ominaista säteilyä (spektrin terävät piikit). Atomin uloimpien elektronien poistamiseen
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
Lisätiedotperushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi
8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät
LisätiedotFYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti
FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella
LisätiedotMagneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
LisätiedotVaratun hiukkasen liike
Luku 16 Varatun hiukkasen liike SM-kentässä Tarkastellaan lopuksi varatun hiukkasen liikettä sähkömagneettisessa kentässä. Liikeyhtälö on tullut esiin useaan otteeseen kurssin aikana aiemminkin. Yleisesti
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 7 Harjoitus 3: ratkaisut Tehtävä Tarkastellaan äärettömän syvässä laatikossa (väli [, L) olevaa hiukkasta. Kirjoita energiatiloja E n vastaavat aaltofunktiot muodossa ψ n (x,
Lisätiedot1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria
Kvanttimekaniikka I, tentti 6.. 015 4 tehtävää, 4 tuntia 1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria ( { ( ( } E iδ H =, E, δ R, kannassa B = 1 =, =. iδ E 0 1 (a (p.
LisätiedotAineen ja valon vuorovaikutukset
Aineen ja valon vuorovaikutukset Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Johdanto Tutkitaan aineen ja valon vuorovaikutuksia Ensiksi tutustutaan häiriöteoriaan, jonka
Lisätiedot1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =
S-47 ysiikka III (ST) Tentti 88 Maksimiaallonpituus joka irroittaa elektroneja metallista on 4 nm ja vastaava aallonpituus metallille on 8 nm Mikä on näiden metallien välinen jännite-ero? Metallin työfunktio
LisätiedotLuku 13: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi
Luku 13: Elektronispektroskopia 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi 1 2-atomisen molekyylin elektronitilan termisymbolia muodostettaessa tärkeä ominaisuus on elektronien
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää
Lisätiedot, m s ) täytetään alimmasta energiatilasta alkaen. Alkuaineet joiden uloimmalla elektronikuorella on samat kvanttiluvut n,
S-114.6, Fysiikka IV (EST),. VK 4.5.005, Ratkaisut 1. Selitä lyhyesti mutta mahdollisimman täsmällisesti: a) Keskimääräisen kentän malli ja itsenäisten elektronien approksimaatio. b) Monen fermionin aaltofunktion
LisätiedotAlkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:
Alkeishiukkaset Alkeishiukkaset Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkasiin lasketaan perushiukkaset (fermionit) ja alkeishiukkasbosonit. Ne ovat nykyisen tiedon mukaan jakamattomia hiukkasia. Lisäksi
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotLuku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi
Luku 14: Elektronispektroskopia 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi 1 2-atomisen molekyylin elektronitilan termisymbolia muodostettaessa tärkeä ominaisuus on elektronien
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
Lisätiedot1 Aaltofunktio, todennäköisyystulkinta ja normitus
KEMA5 syksy 16 Kertausta keskeisistä asioista 1 Aaltofunktio, todennäköisyystulkinta ja normitus Kvanttimekaniikassa tarkasteltavaa systeemiä kuvaa aaltofunktio ψ. Aaltofunktio on puhtaan matemaattinen
LisätiedotULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE
ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE Palautetaan mieleen jaksollinen järjestelmä ja mitä siitä saa- Kertausta daan irti. H RYHMÄT OVAT SARAKKEITA Mitä sarakkeen numero kertoo? JAKSOT OVAT RIVEJÄ Mitä
Lisätiedot11. MOLEKYYLIT. Kvanttimekaniikka on käyttökelpoinen molekyyleille, jos se pystyy selittämään atomien välisten sidosten syntymisen.
11. MOLEKYYLIT Vain harvat alkuaineet esiintyvät luonnossa atomeina (jalokaasut). Useimmiten alkuaineet esiintyvät yhdisteinä: pieninä tai isoina molekyyleinä, klustereina, nesteinä, kiinteänä aineena.
LisätiedotKemian syventävät kurssit
Kemian syventävät kurssit KE2 Kemian mikromaailma aineen rakenteen ja ominaisuuksien selittäminen KE3 Reaktiot ja energia laskuja ja reaktiotyyppejä KE4 Metallit ja materiaalit sähkökemiaa: esimerkiksi
LisätiedotLisävaatimuksia aaltofunktiolle
Lisävaatimuksia aaltofunktiolle (1) Koska Ψ*Ψ on äärellinen => Ψ on äärellinen. () Koska P = Ψ*Ψdτ => Ψ on yksiselitteinen. (3) Ψ on jatkuva. (4) dψ/dτ on jatkuva. Esimerkki Epäkelpoja aaltofunktioita
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =
LisätiedotVapaat tilat. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 6. Mikro- ja nanotekniikan laitos
Vapaat tilat Harris luku 6 Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Potentiaaliaskel Potentiaalivalli ja tunneloituminen Aaltopaketti ja aineaallon eteneminen Potentiaaliaskel
LisätiedotFYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö
FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö Jari Partanen, Jani Komppula JYFL FL246, S118 japapepa@jyu.fi, jani.komppula@jyu.fi 16. lokakuuta 2013 Ohjaus Työn ja ohjelman esittely (15-30 min) Harjoitellaan
LisätiedotFYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö
FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö Jari Partanen, Jani Komppula JYFL FL246, S118 japapepa@jyu.fi, jani.komppula@jyu.fi 13. lokakuuta 2014 Ohjaus Työn ja ohjelman esittely (15-30 min) Harjoitellaan
LisätiedotJukka Tulkki 8. Laskuharjoitus (ratkaisut) Palautus torstaihin 3.4 klo 12:00 mennessä. x 2
S 437 Fysiikka III Kevät 8 Jukka Tulkki 8 askuharjoitus (ratkaisut) Palautus torstaihin 34 klo : mennessä Assistentit: Jaakko Timonen Ville Pale Pyry Kivisaari auri Salmia (jaakkotimonen@tkkfi) (villepale@tkkfi)
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 26. syyskuuta 2016 Sähköstatiikka (Ulaby, luku 4.1 4.5) Maxwellin yhtälöt statiikassa Coulombin voimalaki Gaussin laki Potentiaali Dipolin potentiaali
LisätiedotLuku 8: Kvanttimekaniikan soveltaminen eri liiketyyppeihin:
Luku 8: Kvanttimekaniikan soveltaminen eri liiketyyppeihin: Translaatioliike (hiukkanen laatikossa) Vibraatio eli värähdysliike Rotaatio eli pyörimisliike 1 Vapaan hiukkasen (V =0) Schrödingerin yhtälön
LisätiedotKURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA
KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA varausjakauman sähköken/ä, Coulombin laki virtajakauman ken/ä, Biot n ja Savar8n laki erilaisten (piste ja jatkuvien) varaus ja virtajakautumien poten8aalienergia, poten8aali,
LisätiedotKVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA
KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka KVANTTITEORIA Metso Tampere 13.11.2005 MODERNI
LisätiedotTfy Fysiikka IIB Mallivastaukset
Tfy-.14 Fysiikka B Mallivastaukset 14.5.8 Tehtävä 1 a) Lenin laki: Muuttuvassa magneettikentässä olevaan virtasilmukkaan inusoitunut sähkömotorinen voima on sellainen, että siihen liittyvän virran aiheuttama
LisätiedotSMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO
SMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO LiikeJla vaiku5aa siihen, miten kentät syntyvät ja miten hiukkaset kokevat kenben väli5ämät vuorovaikutukset ja miltä kentät näy5ävät. Vara5u hiukkanen kokee sähkömagneebsen
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Mistä kaikki alkoi? Jaksollinen järjestelmä 1800-luvun alkupuoli: Alkuaineita yritettiin 1800-luvulla järjestää atomipainon mukaan monella eri tavalla. Vuonna 1826 Saksalainen Johann Wolfgang Döbereiner
Lisätiedot