YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 31/2005/2 Dnro LSY-2005-Y-98

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 31/2005/2 Dnro LSY-2005-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen vedenottoa koskeva vesilain mukainen lupahakemus, Tampere LUVAN HAKIJA Tampereen Sähkölaitos PL Tampere HAKEMUS Tampereen Sähkölaitos on ympäristölupavirastolle toimittamassaan sekä täydentämässään hakemuksessa hakenut lupaa veden johtamiseksi käyttö- ja jäähdytysvedeksi Näsijärvestä Tampereen kaupungin omistamalta vesialueelta, kiinteistörekisteritunnus , Naistenlahden voimalaitokselle olemassa olevia ottorakenteita pitkin. Samassa yhteydessä on haettu ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Naistenlahden voimalaitoksen toiminnalle (dnro LSY Y-207). SUUNNITELMA Voimalaitos sijaitsee Tampereen kaupungin Lapinniemen kaupunginosassa, kaupungin omistamalla kiinteistöllä, kiinteistörekisteritunnus Kiinteistöllä sijaitsevat voimalaitosrakennukset, vesiasema, turpeen ja puun vastaanottoasema ja varastosiilo, kevyen polttoöljyn säiliö, huoltorakennus ja muuntamot. Lisäksi kiinteistöllä sijaitsevat Tampereen Sähkölaitoksen öljyvaraston lastausasema ja Gasum Oy:n maakaasun paineenvähennysasema. Voimalaitosalue rajoittuu Paasikiven-Kekkosentiehen, Kaupin ulkoilu- ja virkistysalueeseen, Näsijärveen ja Lapinniemen asuinalueeseen. Lähimpien asuinrakennusten ja majoitustilojen etäisyys laitoksesta on metriä. Muita lähistöllä sijaitsevia toimintoja ovat muun muassa Lapinniemen päiväkoti 200 metrin, Koukkuniemen vanhainkoti noin 300 metrin, Kaupin sairaala ja Pohjolan päiväkoti noin 500 metrin etäisyydellä laitoksesta.

2 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus 2 Tampereen vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, jonka keskusjärvi on Pyhäjärvi. Veden yleislaatu on Näsijärven alueella nykyisin hyvä. Naistenlahti sijaitsee Näsijärven eteläpäässä. Lahti on osittain erotettu järvestä aallonmurtajilla ja on lähes kokonaan pienvenesatama-aluetta. Pyhäjärven veden laadun muutokset kytkeytyvät osittain Näsijärven veden laadun paranemiseen. Tammerkoskea pitkin Pyhäjärveen tulevan veden happitilanne on nykyisin normaali. Pyhäjärvi on rehevöitynyt voimakkaasti jätevesikuormituksen vuoksi, mutta järven happitilanne on kohentunut 1980-luvun puolivälin jälkeen. Rehevyyshaittojen takia järven Tampereen puoleinen osa on luokiteltu välttäväksi. Vesistön käyttömuodot Tampereen seudun vesistöt ovat vilkkaassa virkistyskäytössä. Tampereen kaupungilla on 33 uimarantaa ja 8 uimapaikkaa, joiden veden laatua seurataan. Kaikilla uimarannoilla ja uimapaikoilla vesi on uimakelpoista eikä uimarantojen veden laadussa ole ollut suuria vaihteluita. Mahdollisuudet veneilyyn ovat hyvät. Sekä Näsijärvellä että Pyhäjärvellä on useita pienvenesatamia. Toiminnan yleiskuvaus Naistenlahden voimalaitos on osa Tampereen sähkölaitoksen sähkö- ja kaukolämpöenergian hankintajärjestelmää. Voimalaitokseen kuuluu kaksi voimalaitosyksikköä (Naistenlahti 1 ja Naistenlahti 2), turpeen- ja puun vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät sekä tarvittavat huolto- ja toimistotilat. Naistenlahti 1 (NSL1) on nykyisessä muodossaan uudistusten jälkeen otettu käyttöön vuonna Yksikkö on tyypiltään kaasuturbiinikombilaitos käsittäen kaasuturbiinin ja generaattorin, lämmön talteenottokattilan, höyryturbiinin ja generaattorin. Laitosyksikön polttoaineteho on 300 MW, josta kaasuturbiinin polttoaineteho maakaasulla ja öljyllä on 220 MW ja lämmön talteenottokattilan lisäpolton polttoaineteho maakaasulla on 80 MW. Yksikön sähköteho 130 MW ja kaukolämpöteho 140 W. Naistenlahti 2 (NSL2) on muutettu nykyiseen muotoonsa vuonna Yksikkö on tyypiltään perinteinen kattilalaitos käsittäen leijupolttokattilan, höyryturbiinin ja generaattorin. Laitosyksikön polttoaineteho jyrsinturpeella on 200 MW. Varapolttoaineena käytettävällä maakaasulla polttoaineteho on 120 MW ja leijupolton käynnistyspolttoaineena käytettävällä kevyellä polttoöljyllä

3 3 polttoaineteho on 30 MW. Yksikön sähköteho on 60 MW ja kaukolämpöteho 120 MW. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Voimalaitos tuottaa suurimman osan Tampereen Sähkölaitoksen hankkimasta sähkö- ja kaukolämpöenergiasta. Prosessi on varustettu laitteilla, jotka mahdollistavat sähkön ja lämmön erillistuotannon yhteistuotannon lisäksi. Voimalaitoksen yksiköt toimivat tuotantokäytössä ollessaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. NSL1:n käyttöjakso ajoittuu tyypillisesti aikavälille elokuu kesäkuu käyntiajan ollessa h/a. NSL2:n käyttöjakso ajoittuu tyypillisesti aikavälille lokakuu - huhtikuu käyntiajan ollessa h/a. Laitoksen energiantuotanto riippuu kaukolämpöenergiaa käyttävien asiakkaiden tarpeesta. Sähköä tuotetaan lähinnä kaukolämmöntuotannosta riippuen. Sähkön erillistuotanto on viime vuosina vaihdellut merkittävästi. Vuosina toteutunut energiantuotanto, GWh/a: Vuosi Sähkö brutto yhteensä - yhteistuotanto - erillistuotanto 484,9 479,0 5,9 857,3 830,6 26, ,2 998,0 37,2 Sähkö netto yhteensä - yhteistuotanto - erillistuotanto 448,8 443,3 5,5 815,2 790,4 24,8 990,6 954,7 35, ,2 999,4 132, ,8 956,7 128,1 Kaukolämpö yhteensä - yhteistuotanto - erillistuotanto 778,8 770,6 8, , ,0 7, , ,6 2, , ,6 2,5 Lisäjäähdytyslämpö 7,2 36,7 34,2 135,1 Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Voimalaitos ottaa jäähdytysveden ja prosessiveden Näsijärvestä. Vesi otetaan samasta ottopaikasta yhteisellä vedenottotunnelilla. Ottokohta (koordinaatit ) sijaitsee Lapinniemessä noin 500 metriä voimalaitoksesta luoteeseen. Ottotunnelin suuaukko sijaitsee rantaviivalla. Ottotunnelin suuaukko on varustettu välpällä. Vesialueen, kiinteistörekisteritunnus , jolla ottotunnelin suuaukko sijaitsee, omistaa Tampereen kaupunki. Vuosina voimalaitos on ottanut vettä Näsijärvestä jäähdytys- ja prosessivesikäyttöön 11,3 23,1 milj. m 3 /a. Jäähdytysvesipumppujen kapasiteetin mukaan laskettu hetkellinen suurin otettava vesimäärä on noin 2,5 m 3 /s. Tämä edellyttää molempien laitosyksiköiden yhtä aikaista täyttä lisäjäähdytystuotantoa. Ilman lisäjäähdytystuotantoa käytettävä vesimäärä on noin 0,3 m 3 /s. Jäähdytysvesi puhdistetaan voimalaitosalueella sijaitsevalla pumppaamolla mekaanisesti koriketjusuodattimilla.

4 4 Prosessivedellä tarkoitetaan höyryprosessissa suljetussa kierrossa kiertävää vettä. Prosessiveden laatu pidetään hyvänä poistamalla prosessista jatkuvasti jonkin verran vettä ulospuhalluksella ja korvaamalla se puhdistetulla vedellä. Prosessivesi valmistetaan suolanpoistolaitoksessa esikäsitellystä järvivedestä. Vedenkäsittelyn vaiheet ovat flotaatio, hiekkasuodatus, humussuodatus ja suolanpoisto. Tampereen kaupungin vesijohtoverkosta on vuosina vettä otettu m 3 /a käytettäväksi lähinnä sosiaali- ja saniteettitiloissa. Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Veden ottamisen vaikutukset vesistöön ovat hakijan arvion mukaan vähäiset. Vaikutus kalatalouteen Raakavettä otettaessa osa veden mukana voimalaitokselle kulkeutuvista kaloista vahingoittuu tai kuolee pumppujen ja siivilöiden läpi kulkiessaan tai niihin kiinni jäädessään. Vähäisten vesimäärien vuoksi tällä ei ole havaittavia vaikutuksia kalakantoihin. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustaululla ja Tampereen kaupunginkanslian ilmoitustaululla Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Aamulehti nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamossa ja Tampereen kaupunginkansliassa. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hämeen TE-keskuksen lausunnossa todetaan, että hakemuksessa ei ole selvitystä jäähdytys- ja prosessivesien ottamisen vaikutuksista Näsijärven kalastoon ja kalastukseen eikä tietoa välpälle joutuneiden kalojen määristä ja lajeista. TE-keskus on vaatinut, että luvan saajan on tarkkailtava vaikutuksia kala- ja rapukantoihin sekä kalastukseen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitokselle vesilain 9 luvun 2 :n mukai-

5 Lupamääräykset 5 sen luvan veden johtamiseen käyttö- ja jäähdytysvedeksi voimalaitokselle sekä luvan olemassa olevien ottorakenteiden pysyttämiseen. Vedenoton enimmäismäärä on noin 25 milj. m 3 /a ja hetkellisesti noin 2,5 m 3 /s. Ottokohta sijaitsee Näsijärvessä, Tampereen kaupungin omistamalla vesialueella, kiinteistörekisteritunnus Ottokohdan koordinaatit ovat Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Luvan saajan on pidettävä rakenteet kunnossa ja ottokohdan paikka on osoitettava rannalle sijoitettavalla taululla. 2. Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 3. Luvan saajan on kertaluonteisesti selvitettävä jäähdytysveden mukana voimalaitokselle tulevien kalojen määrät ja lajit Hämeen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys selvityksen sisällöstä ja toteutuksesta on toimitettava Hämeen TE-keskukselle kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 4. Luvan saajan on ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle voimalaitokselle johdetun veden määrä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Perustelut Lainkohdat Voimassaolo Veden johtaminen on tarpeen Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen käyttö- ja jäähdytysvedeksi, eikä hanke loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Vastaus Hämeen TE-keskuksen vaatimukseen kalataloutta koskevasta tarkkailusta sisältyy Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätökseen nro 30/2005/2. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti ja 9 luvun 2 Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

6 6 KÄSITTELYMAKSU Tämän päätöksen käsittelystä peritään maksua 980 euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksessa (1238/2003) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon alakohdan "pinta- ja pohjaveden ottaminen yli 500 m 3 /d" mukaisesti. MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Tero Mäkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Tero Mäkinen. Asian on esitellyt Tero Mäkinen. TMä/ts

7 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.