ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 12. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA. Asemakaavan muutoksella muodostuu:

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 12. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: 1. kaupunginosa Anttila korttelit 20 ja 21 sekä niihin liittyviä katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 1. kaupunginosa Anttila kortteli 21. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2011 kaavoituskatsauksessa. Asemakaavanmuutos on laadittu Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa seuraavin käsittelyvaihein: Ympäristölautakunta (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Ympäristölautakunta , X Kaavan laatija: - Kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen - Kaavasuunnittelija Ann Roberts - Arkkitehtisuunnitelmat Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lohjan ydinkeskustassa. 1.3 Kaavan tarkoitus Tehtävänä on laatia asemakaavanmuutos, jonka perusteella alueelle voidaan toteuttaa kauppa- ja palvelukeskus. Alueen rakentuminen eheyttää kaupallista keskustaa sekä toiminnallisesti että kaupunkirakenteellisesti. Kaavaratkaisulla on tarkoitus myös turvata Laurinkatu 46:n vanhemman liike- ja asuinrakennuksen sekä Nahkurinkatu 10:n liike- ja asuinrakennuksen säilyminen. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin m Liitteet 1. Sijaintikartta 2. Maanomistajaluettelo 3. Ote maakuntakaavasta (löytyy osallistumis- ja arvointisuunnitelmas-

2 1.5 Suunnitteluun liittyvät erillisselvitykset ta, OAS) 4. Ote taajamaosayleiskaavasta 5. Ote keskustan osayleiskaavasta, löytyy OAS:ista 6. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8. Muistutukset ja lausunnot 9. Luonnossuunnitelma ja havainnekuvia Lohjan keskustan kaupallinen selvitys(tuomas Santasalo Ky, 2006) Lohjan keskustan pysäköintiselvitys (Esisuunnittelijat Oy, 2006) Lohjan keskustan kaupunkikuvallinen selvitys(asta Björklund Risto Iivonen Arkkitehdit Oy, 2008) Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo (Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan museo 2007 Lohjan keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys (Trafix, 2011) Lohjan keskustan rakennusinventointi 2007 (Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, Katariina Ockenström, 2008) Kauppakeskuksen esisuunnitteluaineisto (Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy) Lohjan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, 2010) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet NCC Property Development esitti saapuneella kirjeellään Lohjan kaupunkia varaamaan Nahkurintorin alueella omistamansa alueen kehittämistä, suunnittelua sekä tulevia tontinosto- ja sijoittajaneuvotteluja varten NCC Property Development Oy:lle kahdeksi vuodeksi. Kehittämis- ja elinkeinojaosto hyväksyi suunnitteluvarauksen ( 65). Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan varata MRL 62 :n mukaisesti osallisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen asettamalla asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin kuulutuksella

3 2.2 Asemakaavan muutosluonnos Kaavanmuutosalueen pääasialliset käyttötarkoitukset ovat liike-, palvelu- ja toimistorakentaminen. Kaavanmuutoksen päätarkoitus on mahdollistaa kauppa- ja palvelukeskuksen rakentaminen kaavanmuutosalueen osalle, joka nykyisin toimii pääasiassa pysäköintikäytössä. Kauppa- ja palvelukeskuksen osalta kaavanmuutos pohjautuu Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n laatimaan esisuunnitteluaineistoon. Muilta osin kiinteistöjen nykyiset käyttötarkoitukset ja nykyiset kaavanmukaiset rakennusoikeudet on säilytetty. Arvokkaiksi luokitellut rakennukset on esitetty säilytettäviksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaavanmuutos on hyväksytty ja lainvoimainen. Rakennushankkeiden toteuttaminen tonteilla edellyttää osalla kiinteistöjä kiinteistöjaon muutosta sekä rakennuslupaa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Lohjan kaupallisessa keskustassa. Alue rajautuu Laurinkatuun, Linnaistenkatuun, Paikkarinkatuun ja Tehtaankatuun. Alueen maasto laskeutuu loivasti idästä länteen, kohti Aurlahtea. Alueen pintaala on n m 2 Korkeuseroa korttelin koilliskulman ja lounaiskulman välillä on 6-7 m Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Kaava-alue sijaitsee harjun alarinteellä täysin rakennetussa kaupunkiympäristössä. Kaava-alue ei nykytiedon mukaan sijaitse pohjavesialueella. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee kaupunkirakenteessa keskeisesti, kaupallisessa ydinkeskustassa. Kaava-alue on rakennettua, mutta merkittävällä osalla aluetta ei sijaitse rakennuksia. Alueen laajat pysäköintikentät ja leveät katualueet muodostavat kaupunkirakenteellisen epäjatkuvuuskohdan muuten tiiviissä kaupallisessa keskustassa. Rakennuskanta Alueen rakennuskanta edustaa kaupallisen keskustan useita ajallisia kerrostumia. Rakennukset ovat luvuilta. Vanhinta rakennuskantaa edustavat Laurinkatu 46:n ja Nahkurinkatu 10:n rakennukset. Kortte-

4 lin koillisnurkan rakennus (Laurinkatu 50) on entinen Lohjan kaupungin virastotalo. Korttelin 21 pohjoisin osa muodostaa Laurinkadulle melko yhtenäisen kaupunkimaisen katujulkisivun. Eteläosan yksikerroksiset, katulinjasta sisäänvedetyt liikerakennukset poikkeavat tästä. Laurinkadun pohjoispään korttelijulkisivu muodostaa samalla tiiviin kaupunkimaisen rajauksen Keskusaukiolle. Alueen etelänurkan kaksi yksikerroksista liikerakennusta sekä tonttien takaosien apurakennukset (Laurinkatu 44 ja Laurinkatu 46) on tarkoitus purkaa. Muun rakennuskannan kerrosluvut vaihtelevat II-IV-normaalikorkuisen kerroksen välillä. Palvelut Suunnittelualue sijaitsee kaupallisessa keskustassa ja kulttuurikeskustan tuntumassa. Kaava-alueella on mm. ravintola-, pankki-, vähittäiskaupan ja verohallinnon palveluja. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella sijaitsee n. 70 kaupan alan, palvelualojen ja julkishallinnon työpaikkaa nykyisissä kiinteistöissä. Liikenne ja pysäköinti Alue rajautuu katuihin, jotka kaikki ovat autoliikenteen käytössä. Laurinkatu on myös joukkoliikenteen käytössä. Laurinkadun kiinteistöjen huolto toimii Nahkurinkadun kautta. Pääosa alueesta on kaupungin yleisenä tai kiinteistöjen yksityisenä maantasopysäköintinä. Tekninen huolto Alue sijaitsee yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä Maanomistus Alueen nykyisin rakennetut tontit ovat yksityisomistuksessa, lukuun ottamatta Laurinkatu 50:n kiinteistöä, joka on kaupungin omistuksessa. Nahkurintorin kiinteistöt sekä kaava-alueen katualueet ovat Lohjan kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavamuutos vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteita. Muutos kehittää keskusta-aluetta monipuolisena palvelujen, asumisen ja työpaikkojen alueena. Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava. Suunnittelualue on siinä varattu keskusta- ja taajamatoimintojen alueeksi. Vireillä olevassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa alue

5 on merkitty keskustatoimintojen alueeksi sekä tiivistyväksi taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaava Alue kuuluu vireillä olevaan keskustan osayleiskaavan rajaukseen. Osayleiskaavan luonnos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Alue on siinä osoitettu kaupallisten palvelujen alueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alue kuuluu myös rajaukseltaan laajemman taajamaosayleiskaavan rajaukseen. Alue on kaavaluonnoksessa merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Voimassa oleva asemakaava Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu vuonna Nykyisin voimassa olevissa asemakaavoissa koko Nahkurintorin nykyinen kortteli 20 sekä Laurinkadun varren korttelin 21 pohjoisosa on osoitettu liikerakentamiseen (KL-12 ja KL-10). Korttelin 21 eteläosassa Laurinkadun varressa olevat kaksi tonttia on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakentamiseen. Korttelien nykyiset tehokkuudet vaihtelevat välillä. Nahkurintorin korttelissa kerroslukuna on III ja Laurinkadun varressa IV. Laurinkadun varressa massoittelu on osoitettu vain kadun varteen Alue on jäänyt Nahkurintorin korttelin sekä kahden Laurinkatuun rajoittuvan tontin osalta toteutumatta asemakaavan mukaisesti. Rakennusjärjestys Lohjan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Rakennuksia sisältävät kiinteistöt kuuluvat tonttirekisteriin. Korttelia 20 ei ole lohkottu asemakaavanmukaisesti. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. Asemakaavan muuttamiseen liittyvät sopimukset Kauppakeskuksen toteuttaminen edellyttää, että kaupunki laatii kaavaprosessin aikana yksityisten maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavanmuutos on tarpeen Lohjan keskustan kaupallisten palvelujen ja vetovoiman parantamisen, sekä ydinkeskustan kaupunkirakenteen

6 eheyttämisen kannalta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset NCC Property Development esitti saapuneella kirjeellään Lohjan kaupunkia varaamaan Nahkurintorin alueella omistamansa alueen kehittämistä, suunnittelua sekä tulevia tontinosto- ja sijoittajaneuvotteluja varten NCC Property Development Oy:lle kahdeksi vuodeksi. Kehittämis- ja elinkeinojaosto hyväksyi suunnitteluvarauksen ( 65). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osalliset on esitetty maanomistajaluettelossa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin Lohjan kaavoituskatsauksen 2011 yhteydessä Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite). Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot seuraavilta osallisilta: Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Fortum Sähkönsiirto Oy, Lohjan Energiahuolto Oy LOHER, DNA Palvelut Oy, Lohjan Yrittäjät ry, Lohcase ry, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari ry, Novago Yrityskehitys Oy sekä Lohjan kaupungin eri toimialat (ympäristönsuojelu, terveysvalvonta, kiinteistötoimi, kunnallistekniikka, Lohjan museo). Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo sekä Lohjan kaupungin toimialoista pelastuslaitos, rakennusvalvonta ja Lohjan museo Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu käydään, mikäli viranomaiset katsovat sen tarpeelliseksi. Kaavanmuutoksen ei ole katsottu koskevan valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita, eikä sen ole katsottu olevan muutoin yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Luonnos- ja ehdotusvaiheissa pyydetään lausunnot kaavanmuutoksen kannalta tarpeellisiksi katsotuilta viranomaisilta. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet

7 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavamuutos vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteita. Muutos kehittää keskusta-aluetta monipuolisena palvelujen, asumisen ja työpaikkojen alueena. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa alue on merkitty keskusta- ja taajamatoimintojen alueeksi. Vireillä olevassa 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa alue on merkitty tiivistyväksi taajamatoimintojen alueeksi. Kaavamuutos tukee maakuntakaavan ratkaisua. Keskustan osayleiskaavan luonnoksessa alue on osoitettu kaupallisten palvelujen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Suunniteltu maankäyttö tukee osayleiskaavaluonnoksen ratkaisua. Muut tavoitteet Alueen ydinosien rakentumisella kauppa- ja palvelukeskukseksi pyritään tukemaan Lohjan keskustan elävyyttä ja vetovoimaa Länsi- Uudenmaan toiminnallisena ytimenä. Lohjan keskustan kaupallisessa selvityksessä (Tuomas Santasalo Ky, 2006) alue todettiin kehittämisalueeksi. Nahkurintorin ja kauppatorin välille on tutkittu kävelykadun mahdollisuutta (Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksen luonnokset, Katariina Haigh, 2006) ja keskustan osayleiskaavan luonnoksessa. Kaupunkikuvallisia tavoitteita ovat alueen hajanaisen kaupunkirakenteen ja katutilojen eheyttäminen sekä ajallisesti kerroksellisen korttelikokonaisuuden toteutuminen kaavan perusteella Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen pohjavesiolosuhteista johtuen kauppa- ja palvelukeskuksen suunnittelussa luovuttiin valmisteluvaiheessa maanalaisista parkkiratkaisuista. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alueen erilaisia ratkaisumalleja ja liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen on tutkittu aktiivisesti vuosina Keskustan osayleiskaavatyön puitteissa on tutkittu mm. alueen massoittelua, liikenneyhteyksiä ja arvokasta rakennuskantaa. Linnaistenkadun- Torikadun kävelykadun ja uudisrakentamisen mahdollisuutta on tutkittu Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksessa (Katariina Haigh, 2006). Nahkurintorin kytkeytymistä osaksi kaupallista keskustaa ja mahdollista

8 kävely-ympäristöä tutkittiin myös Lohjan keskustan kaupallisessa selvityksessä (Tuomas Santasalo Ky, 2006) ja Lohjan keskustan pysäköintiselvityksessä (Esisuunnittelijat Oy, 2006). Kaupallisessa selvityksessä Nahkurintorin kehittämisalueen merkitys kävely-ympäristön kehittämisessä todettiin suureksi. Torikadun varren pienliiketilat todettiin tarpeellisiksi katutilan elävöittämisen kannalta. Sijainti todettiin hieman syrjäiseksi, mutta kävelykadun toteutuminen toisi alueen lähemmäs keskustan ydinaluetta. Samasta syystä selvityksessä suositeltiin alueen toteuttamista suurena yksikkönä. Pysäköintiselvityksessä hahmoteltiin Nahkurintorin kauppakeskuksen roolia kävely-ympäristön toisena päätepisteenä ja tulevaisuudessa yhtenä keskustan viidestä merkittävästä pysäköintilaitoksesta. Muut ns. hajakeskitetyn pysäköintiratkaisun laitokset olisivat k43:ssa (Sokos), torin alueella, Prismassa (toteutettu) sekä Lohjantähdessä (toteutettu). Selvityksessä tutkittiin n. 300 autopaikan pysäköintilaitosta nykyiselle torialueelle ja Nahkurinkadun kohdalle. Lohjan keskustan kaupunkikuvallisessa selvityksessä (Asta Björklund Risto Iivonen Arkkitehdit Oy, 2008) tutkittiin erityisesti Laurinkadun tiivistyvää katutilaa. Nahkurintorin alue oli ratkaistu nykyisen kaltaisella korttelijaolla. Lohjan keskustan osayleiskaavan liikenneselvityksessä (Trafix, 2011) tutkittiin keskustan liikennejärjestelyjen kehittämistarpeita osana osayleiskaavatyötä. Laurinkadun pohjoispään ja Torikadun toteuttaminen kävelypainotteisina katuina edellyttää parannustoimenpiteitä kaupallisen keskustan sisäänajoreitillä Paikkarinkadulla, Linnaistenkadulla ja Torikadulla. Kävely-ympäristön ja keskustan läpiajon vähentämisen kannalta on olennaista, että sisääntuloreitin yhteydessä on riittävän laaja ja toimiva pysäköintilaitos. Keskustan rakennusinventoinnissa (Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, Katariina Ockenström, 2008) vanhan Kouluaukion ympäristö luokiteltiin alueeksi, jolla on merkittäviä kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja. Inventoinnissa alue on arvotettu kaupunkikuvallisesti yhtenäiseksi liiketaloalueeksi Lohjan historiallisessa keskustassa. Alueella on rakennustaiteellisesti merkittäviä kohteita. Inventoidut kohteet on säilytetty suunnittelun kaikissa vaiheissa. NCC:n toimesta on laadittu korttelitutkielmia mahdollisuuksista kehittää aluetta kauppakeskuksena ja osittain asumiseen (Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy ja liikennesuunnittelun osalta Trafix Oy). Tutkimisen alkuvaiheissa tehtiin vaihtoehtoja, joissa kauppakeskuksen pysäköinti oli maanalaisena. Tutkittiin myös vaihtoehtoja, joissa kellarikerros ja pysäköinti yhdistyivät naapurikorttelin 222 kellaritiloihin. Kummastakin ratkaisumallista luovuttiin pohjavesiolosuhteiden, katualueen alittamisen teknisen vaikeuden, vaiheistuksen ja kustannusten tähden. Tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa Nahkurintori pysäköintialue olisi asumista ja Laurinkadun varren kaksi tontti liikerakentamista. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin, koska aluetta alettiin osayleiskaavatyön puitteissa kehittämään kauppakeskuskäyttöön yhtenä kokonaisuutena. Nahkurintorin kaupallisen kehittämisen pohjaksi tehdyn esisuunnittelun, aiempien selvitysten sekä asetettujen tavoitteiden pohjalta laadittiin asemakaavaluonnos. Koska alueen käyttötarkoitus ja uusi korttelirakenne on esitetty keskustan osayleiskaavaluonnoksessa, eikä arvokkaiksi arvotettuja rakennuksia ole esitetty purettaviksi, päädyttiin esittämään yhtä vaihtoehtoa. Vaihtoehto on muotoutunut myös esisuunnittelun ja

9 selvitysten perusteella toteutuskelvottomien vaihtoehtojen karsiuduttua prosessin aikana Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne eheytyy alueen kaupunkirakenteen täydentyessä. Rakennettu ympäristö Alueen rakentuminen kokonaisuutena ja yksikerroksisten liikerakennusten korvautuminen noin kolmikerroksisella liikerakentamisella ryhdistää ydinkeskustan kaupunkikuvaa. Muiden olemassa olevien sekä arvokkaiksi luokiteltujen rakennusten säilyttäminen mahdollistaa ajallisen kerroksellisuuden ja kaupunkikuvallisen monimuotoisuuden. Korttelin 21 tonttien 19 ja 20 takaosien apurakennusten purkaminen sekä pysäköintikenttien korvautuminen katualueeseen rajautuvalla massoittelulla jäsentää alueen kaupunkikuvaa yhtenäisemmäksi. Luonto ja maisema Alue on rakennettu. Alueella ei ole tiedossa luonnonsuojelulaissa mainittavia luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muita arvokkaita luontokohteita. Kaavanmuutoksella ei ole vaikutusta pohjavesiin, koska kaava-alue ei nykytiedon mukaan sijaitse pohjavesialueella. Pohjavesialueen rajaus on lähimmillään n. 250 metrin etäisyydellä alueen etelä-kaakkoispuolella. Liikenne ja tekninen huolto Nahkurinkadun katualue poistuu kaavanmuutoksen myötä ja muuttuu osaksi korttelialuetta. Kauppakeskuksen huolto on osoitettu Linnaistenkadun ja Paikkarinkadun nurkkaan sekä Tehtaankadun puolelle. Paikkarinkadun, Linnaistenkadun ja Tehtaankadun parantaminen ovat todennäköisiä, etenkin mikäli Laurinkadun pohjoispää toteutettaisiin ajantasaisen asemakaavan mukaisesti kävelykatuna. Paikkarinkadun rooli kaupallisen keskustan pohjoisena sisääntuloreittinä kasvaa kauppakeskuksen ja sen pysäköintimahdollisuuksien myötä. Laurinkadun varressa sijaitsevien tonttien 17 (Laurinkatu 50) ja 18 (Länsi-Uudenmaan Säästöpankki) huoltoyhteys osoitetaan Tehtaankadulta tontin 17 kautta. Korttelin läpi osoitetaan kävely-yhteys Laurinkadulta kauppakeskuksen ytimeen sekä Tehtaankadulle tonttien 17 ja 18 läpi. Terveys ja turvallisuus Kaavanmuutoksella ei ole oleellisia vaikutuksia terveyteen. Liikenneturvallisuuden voidaan katsoa parantuvan kaavanmuutoksen liikennejärjestelyjen toteutuessa. Sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset

10 Alueen ydinosien käyttötarkoituksen muutos pysäköintialueesta kauppakeskukseksi muuttaa alueen pääasiassa sisätiloiksi. Kauppakeskuksen sisätiloihin muodostuu läpikulkumahdollisuus, joka osaltaan tukee yhteyttä kaupallisen ja kulttuurikeskuksen välillä. Kauppakeskuksen länsiosaan, Nahkurinkatu 10: n kiinteistön edustalle muodostuu uusi kaupunkiaukio. Se tuo mittakaavallisesti uuden, pienehkön ulkotilan, joka voi muodostua uudeksi kohtaamispaikaksi. Aukion suuntaus on länteen, mikä tukee myös iltakäyttöä etenkin lämpimänä vuodenaikana. Palvelurakenne Lohjan keskustan kaupalliset palvelut kehittyvät ja monipuolistuvat merkittävästi uuden kauppa- ja palvelukeskuksen myötä. Uudet liiketilat mahdollistavat uusien toimijoiden sijoittumisen kaupalliseen keskustaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1. Toimiva aluerakenne Asemakaavanmuutos Yleistavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Suunnittelussa on otettu huomioon alueen keskeinen sijainti, kaupallisen keskustan nykyisten toimintojen (kauppa ja palvelut) vahvistaminen sekä saavutettavuus eri kulkuvälineillä. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Suunnittelualue on pääosin toteutumatta jäänyt osa ydinkeskustaa, jonka rakennetta pyritään eheyttämään ja kaupunkikuvallista laatua kohottamaan. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat Suunnittelualue sijoittuu Lohjan keskustaan. Suunnittelualue on ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen. mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Keskuksia ja erityisesti tämisen tavoitetta palvelee olemassa olevien liikenneyhteyksien Olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen hyödyn- niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, hyväksikäyttö sekä alueen kehittäminen osaksi kaupallista keskustaa. asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Kaavanmuutos edistää keskustan kaupunkirakenteen eheytymistä ja toimintojen sijoittumista nykyiseen rakenteeseen ja olemassa olevien palvelujen ja rakennuskannan yhteyteen. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaavanmuutos ei aiheuta haittaa yhtenäisille viheralueille. Suunnittelualueella on kiinnitetty erityistä huomiota kävelyliikenteen läpikulkumahdollisuuksiin. Aluetta palvelevat keskustan toteutuneet ja suunnitellut kevyen liikenteen verkostot. Suunnittelualue ei ole tulva-aluetta. Suunnittelualue on liitettävissä kaukolämpöön. Kortteli on liitetty olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Yleistavoitteet Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantu-

11 mis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa myös joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen. 5. Helsingin seudun erityiskysymykset Yleistavoitteet Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Suunnittelualue sijoittuu Lohjan kaupalliseen keskustaan. Suunnittelualue on saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, bussilinjat kulkevat Laurinkatua pitkin. Espoo-Lohja-Salo - välisiä ratalinjauksia tutkitaan n. 0.5 km suunnittelualueen pohjoispuolella. Toteutuessaan rata edistäisi julkisen liikenteen tarjontaa Lohjan keskustassa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Pinta-ala Kaavanmuutosalueen pääasialliset käyttötarkoitukset ovat liike-, palvelu- ja toimistorakentaminen. Liiketilat sijoittuvat katutasossa Laurinkadun ja Linnaistenkatujen varsille sekä kauppa- ja palvelukeskuksen sisäosiin, korttelin läpi kulkevan sisäyhteyden varrelle. Kaavanmuutoksella muodostetaan uusi kortteli nykyisten korttelien 20 ja 21 sekä väliin jäävän katualueen pohjalta. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin m Mitoitus Uuden rakennusoikeuden mitoitus perustuu säilyvien rakennusten osalta tonttien nykyiseen kaavanmukaiseen tehokkuuteen. Uuden kauppa- ja palvelukeskuksen mitoitus perustuu sen toiminnallisuuteen, kaupunkirakenteelliseen ja kaupunkikuvallisiin ratkaisuihin. Alueen nykyinen kaavanmukainen rakennusoikeus on n m². Uudeksi rakennusoikeudeksi muodostuu m². Kerrosluvut vaihtelevat II-V välillä siten, että kokonaisuudessa on pyritty Laurinkadun pohjoispään kaupunkimaisen massoittelun täydentämiseen Linnaistenkadun suuntaan. Uuden rakentamisen maksimikerrosluku on IV.

12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Tavoitteena on kaupallisen keskustan elävöittäminen sekä toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen kehitys. Kaavanmuutos mahdollistaa keskustan kehittämisessä tavoiteltavat keskustan kaupunkirakenteen tiivistämisen ja kaupunkikuvallisen eheyttämisen. Liikerakentamisella pyritään vahvistamaan keskustan roolia Lohjan kaupallisessa rakenteessa. Uusi liikerakentaminen mahdollistaa erikokoisten liikkeiden sijoittumisen alueelle. Alueen säilyvän rakennuskannan luonne sekä osayleiskaavaluonnoksessa hahmoteltu tuleva keskustarakenne huomioidaan kaavamääräyksissä siten, että uudisrakentaminen sopii kaupunkikuvallisesti paikkaan Korttelialueet Liikerakennuksien korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-2) Korttelialueella saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi teknisiä tiloja, varastotiloja, huoltotiloja ja -käytäviä, tasonvaihdon ratkaisuja, maanalaisia väestösuojatiloja sekä maanpäällisiä pysäköintitiloja. Em. kerrosalan ulkopuoliset tilat sekä kauppakäytävät eivät mitoita autopaikkoja eivätkä väestönsuojatiloja Suurin kerrosluku on IV, millä pyritään täydentämään Laurinkadun pohjoisosan katujulkisivua sekä keskustan kaupunkimaista ilmettä. Kauppaja palvelukeskuksen huollon sijainnit on merkitty kaavakarttaan. Autopaikkojen lukumäärä on mitoitettu kaupallisen keskustan sekä kauppa- ja palvelukeskuksen tarpeiden kannalta. Lisäksi on huomioitu Nahkurintorin nykyisen pysäköintikäytön tuoma mitoitus. Korttelialueen läpi on osoitettu alueen sisäinen jalankululle varattu alueen osa, jonka tarkoitus on avata kauppakeskus useaan suuntaan ja tehdä se helposti saavutettavaksi eri suunnista. Kauppa- ja palvelukeskuksen huollot on osoitettu korttelin länsinurkkaan ja itäpäähän. Ajo pysäköintiin tapahtuu Tehtaankadulta korttelialueen koillisnurkasta, nykyisen korttelin keskivaiheelta. Linnaistenkadun puolelle, nykyiselle katualueelle on osoitettu aukio, joka toimii Nahkurinkatu 10:n ja kauppakeskuksen läntisenä sisäänkäyntiaukiona. Suojeltavan rakennuksen ja kauppakeskuksen välinen vyöhyke on osoitettu istutettavaksi tontinosaksi. Korttelialueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on m². Korttelialueen koko on m². Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-2)

13 Korttelialueilla todetaan nykyinen käyttötarkoitus ja rakennusoikeus. Voimassa olevan asemakaavan sisältö on pyritty säilyttämään ja toteamaan toteutunut tilanne. Korttelialueille on osoitettu kolme suojeltavaa rakennusta; Nahkurinkatu 10, Laurinkatu 50 ja Laurinkatu 46:ssa sijaitseva ns. vanha Sundmanin liikerakennus. Korttelialueen läpi on merkitty ohjeellinen kävely-yhteys Laurinkadulta Tehtaankadulle, joka on vähäisiltä osin myös korttelialueen K-1 puolella. Nahkurinkatu 10:n edusta on osana uutta aukiota. Korttelialueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on m². Korttelialueiden yhteenlaskettu koko on m² Muut alueet Kaava-alueelle ei muodostu muita alueita. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Kaavanmuutoksella on eheyttävä vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, koska Lohjan kaupallinen keskusta vahvistuu kaavanmuutoksen toteutuessa. Palvelujen kehittyessä asiointi voi ohjautua nykyistä enemmän Lohjan ydinkeskustaan. Kaupunkikuva Kaavanmuutos mahdollistaa alueen rakentumisen osaksi kaupallista keskustaa. Nykyistä ilmettä hallitsevat Laurinkadun osuudella muusta katujulkisivusta poikkeavan matalat liikerakennukset apurakennuksineen, sekä Nahkurintorin ja Linnaistenkadun osalta laajat pysäköintikentät. Alueen rakentuminen muodostaa uutta kaupunkimaista katutilaa ydinkeskustaan. Palvelut, työpaikat Toteutuessaan kaavanmuutos tuo merkittävän lisän Lohjaan palvelutarjontaan. Kauppa- ja palvelukeskuksen eri toiminnot voivat työllistää kymmeniä henkilöitä. Liikenne ja pysäköinti Kaavanmuutoksessa poistuu osa Nahkurinkadusta. Säilyvien kiinteistöjen, joiden liittymät ovat kadun poistuvalla osuudella, huolto järjestetään Tehtaankadun kautta. Nahkurintorin nykyinen pysäköintikäyttö poistuu, nykyinen autopaikkamäärä on n. 100 kpl. Kauppa- ja palvelukeskukseen on mahdollista sijoittaa n. 300 autopaikkaa. Lisäksi osalle kadunvarsista voidaan osoittaa pysäköintiä. Pysäköinnissä voidaan hyödyntää vuorottaispysäköintiä. Korttelin 21 tontin 19 säilytettävän rakennuksen autopaikat joudutaan

14 osoittamaan maaston korkeuserojen ja uuden huoltoyhteyden takia kauppa- ja palvelukeskukseen. Laurinkadulta on osoitettu kävely-yhteys Tehtaankadulle. Nykyisen yhteyden jatkuminen Nahkurintorin läpi ei kaavanmuutoksen myötä ole enää mahdollinen, mutta korttelin sisäosista on mahdollista osoittaa sisäänkäynti kauppa- ja palvelukeskukseen, josta pääsee edelleen läpi Nahkurinkadun aukiolle. Uuden korttelin myötä katualueiden rajat muuttuvat useilta kohdin. Keskusta osayleiskaavan ratkaisujen sekä asemakaavanmuutoksen toteuttaminen edellyttävät Linnaistenkadun, Paikkarinkadun ja Tehtaankadun parantamis- ja muutostoimenpiteitä. Tekninen huolto Alue on teknisten verkostojen piirissä. Nahkurinkadun tontinosaksi muuttuva osuus aiheuttaa tarpeen siirtää infraverkostoja Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Kaava-alueella ei ole tiedossa arvokkaita luonto- tai maisemakohteita. Kaava-alue ei ole pohjavesialueella. Väestö Kaavanmuutos ei vaikuta alueen väestömäärään, koska asumiselle ei osoiteta uutta kerrosalaa. Terveys ja turvallisuus, virkistys Kaavanmuutos ei aiheuta olennaisia muutoksia terveyteen, turvallisuuteen tai virkistykseen. Muutokset tapahtuvat nykyisen keskustarakenteen sisällä, ja käyttötarkoitukset sekä muut kaavamääräykset ovat kaupallista keskustaa tukevia. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Kaavanmuutoksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, koska sen perusteella voidaan toteuttaa keskustaan uusi merkittävä kauppa- ja palvelukeskus, jolloin alueen ostovoimaa voi ohjautua nykytilannetta paremmin Lohjan keskustaan. Asiointitarve keskustan ja Lohjan ulkopuolelle voi vähentyä. Kunnallistekniikan ym. infraratkaisujen muutostyöt edellyttävät investointeja. Kaavanmuutoksella on myös sosiaalisia vaikutuksia em. perusteella. Keskustan käytettävyys eri ihmisryhmille paranee palvelujen monipuolistuessa ja niiden sijoittuessa hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle.

15 Nahkurintorin päätteeksi muodostuu uusi kaupunkiaukio, josta voi muodostua uusi kohtaamispaikkana keskustassa. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Kaavanmuutoksen myötä alueen tonttijako muuttuu. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole tiedossa erityisiä ympäristön häiriötekijöitä, joilla olisi haittavaikutuksia esitettyyn maankäyttöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttamisen aloittaminen on mahdollista kun kaavanmuutos ja uusi kiinteistöjako ovat saaneet lainvoiman, ja rakennushankkeeseen ryhtyvälle on myönnetty rakennuslupa. Lohjalla Heikki Rouvinen, kaavoitusjohtaja Ann Roberts, kaavasuunnittelija