Koulutusta. työelämän tarpeisiin? sosiaalialan riippumaton ammattilehti Politiikkaohjelmassa sosiaalityölle vierasta ajattelua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutusta. työelämän tarpeisiin? sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi. Politiikkaohjelmassa sosiaalityölle vierasta ajattelua"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Luottamushenkilö Sari Niinistö, Lahti Jakke Holvas: Muutakin kuin talous Politiikkaohjelmassa sosiaalityölle vierasta ajattelua Pitkittyneet huoltoriidat vaativat erityisasiantuntemusta Seniorineuvonta Ankkuri Joensuussa: Palveluohjausta ilman ajanvarausta Hanna Markkula-Kivisilta: Miksi valesosiaalityöntekijät eivät nouse lööppeihin? Koulutusta työelämän tarpeisiin? Laaja-alaisuutta vai VERKOSSA varhaista erikoistumista? Äänestä vuoden Kerro valopilkkua! näkemyksesi sosiaalialan koulutuksesta

2 π Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 98. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimituspäällikkö Erja Saarinen puh. (09) pääkirjoitus Oppia ikä kaikki Harri Jokiranta 4 6 ajankohtaiset hyvinvointikunta, sosiaaliasiamiehet, nuorten hyvinvointi, lastensuojelu uutisia lyhyesti 7 laina ja palaute Miksi valesosiaalityöntekijät eivät nouse lööppeihin? Hanna Markkula-Kivisilta napsitut 8 15 KÄRKITEEMA Koulutusta työelämän tarpeisiin? näkökulma kolumni lukijalta pinnan alta 19 kirjat asiantuntija-artikkeli Tukea lastensuojeluperheille hyvinvointitelevision välityksellä Mirva Alapoikela & Tuula Saarnio asiantuntija-artikkeli S e niorineu vont a A nk ku ri Palveluohjausta ja neuvontaa ilman ajanvarausta Irma Ahokas-Kukkonen reportaasi Työtä lasten sielujen puolesta Risto Kyröläinen lain nimessä Pitkittyneet huoltoriidat vaativat viranomaisilta erityisasiantuntemusta Eva Gottberg 28 oma ura 3 10 toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva istockphoto Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat 60 euroa 12 kk 55 euroa kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Laaja-alaisuutta ja erikoistumista, käytännön ja tutkimuksen teon taitoja, työelämän tarpeisiin vastaamista ja nykyisten palvelujen kyseenalaistamista. Sosiaalialan koulutuksen tulevaisuudesta kertovat näkemyksensä sosiaalityön professori sekä opetusministeriön ja Kuntaliiton edustajat. Erja Saarinen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ratkotaan työelämän ongelmia Uppoutumista lasten ja nuorten hyvinvointiin Sanna Lähteinen & Anneli Pohjola Sosiaalityön yliopistokoulutuksessa uusia mahdollisuuksia erikoistua Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN-L ISSN sosiaalitieto 3 I10 Erja Saarinen Katse tulevaisuuteen minne sosiaalialan koulutus on menossa? kuva: istockphoto

3 Pääkirjoitus 16. maaliskuuta 2010 kuva: Lea Suoninen-Erhiö Harri Jokiranta Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen Ammatillisuus on entistä enemmän yhdessä tekemisen osaamista. seuraavassa numerossa 4 10 Kärki Oppia ikä kaikki Maahanmuuttajat mukaan yhteiskuntaan Yksinäisyys ei ole yksityisasia Tämä selviää Juho Saaren kirjoituksesta Pinnan alta -palstalla Suvi Raitakari & Sirpa Saario: Järjestöt tilaaja-tuottajamallin armoilla? Kiinnostukseni sosiaalialaan kasvoi yhdessä tekemisen voimasta luvulla pienen maalaiskylän nuoret halusivat kokoontumis- ja harrastustilan. Kylässä aikanaan vilkas nuorisoseuratoiminta oli laantunut ja seurantalo ollut pitkään tyhjillään. Syntyi ajatus ottaa talo takaisin käyttöön. Ajatus talon valtaamisesta ei ollut päällimmäisenä, mutta kyllä se sitäkin oli. Sen suurempaa nuorisoseura-aatetta tuntematta siirryimme tuumasta suoraan toimintaan ja saimme oman tilan. Pian löysimmekin itsemme vastuullisina nuorisoseuran hallituksen jäseninä. Valtauksemme jälkeen talon ovet aukenivat muillekin kyläläisille ja nuorisoseura alkoi elää uudelleen. Episodi muistui mieleen, kun pohdin koulutustani ja kulkuani sosiaalialan tehtävissä. Matka ammattilaiseksi ei ole ollut suoraviivainen vaan enemmänkin aikaan ja elämänkulkuun liittyneiden valintojen summa. Kaikessa oli kuitenkin punainen lanka: vahva ymmärrys tulevasta työstä ja siinä tarvittavista tiedoista ja taidoista. Enää työssä tarvittavat taidot eivät ole itsestään selviä, koska sosiaaliala on entistä monimuotoisempi, hienosyisempi ja verkottuneempi. Maailma muuttuu yhä nopeammin ja osaaminen ja ammatillinen orientaatio hakevat paikkaansa. Kansalaisten elämänkulku ja elämäntilanteet yksilöityvät yhä enemmän. Suomi on osa globalisoitunutta maailmaa, mutta paikallisuus korostuu yhteiskunnan toimintarakenteessa ja -logiikassa. Sosiaalialan töissä kietoutuvat toisiinsa yksityinen ja yhteisöllinen, paikallinen ja globaali. Alan ammatillisuus on liikettä yksilöllisen ja yhteisöllisen, auttamisen ja vaikuttamisen välillä. Maailma muuttuu, mutta sosiaalialan työn ytimessä ovat yhä ihmisen kohtaamisen ja auttamisen tiedot ja taidot. Ne ovat kuitenkin täydentyneet entistä syvemmällä elämän muutosten ja yhteiskunnan toimintalogiikan ymmärryksellä ja saaneet uudestaan rinnalleen vaikuttamisen ja rakenteita muuttavan työotteen. Huomisen ammattilaisen pitää osata ja haluta osallistua paikalliseen keskusteluun kansalaisten elinoloista ja vaikuttaa siihen, että arki rakentuu sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Tässä työssä tulee osata käyttää kokemustaan ja liittää se ammatillisesti tavoitteelliseen toimintaan. Kun kunnissa voimistuvat taloudellisen tehokkuuden vaatimukset, korostuu ammattilaisten taito ja kyky arvioida työmenetelmiensä vaikuttavuutta. Omaa osaamista pitää kehittää yhä vaikuttavammaksi, vaikka se ei helppoa olekaan. Kerran hankittua osaamista on syytä vahvistaa ja päivittää koko työuran ajan. Mutta miten koulutuksessa näkyy ammatillisuuden muutos? Aikaansa seuraava koulutusjärjestelmä tunnistaa muutokset, mutta kun muutoksen logiikka on yhä vahvemmin ammatillisen orientaation perustaa, on tietämisen taitaminen yhä tärkeämpää tiedon ja taidon rinnalla. Ammatillisuus on myös entistä enemmän yhdessä tekemisen osaamista kansalaisten ja muiden ammattilaisten kanssa. Niin ja ehkä on syytä pohtia myös muutoksen tekemisen vastuullisuutta talvilomalla käyn katsomassa, mitä seurantalolla tapahtuu. Turvassa vankilassa? Miten lapsen etu toteutuu, kun hän on vanhempansa mukana vankilassa? Vanajan avovankilassa aloittaa tänä keväänä uusi perheosasto. kuva: Marjatta Kurri Sosiaalitieto 4/10 postitetaan lukijoille 20. huhtikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 3 I10 3

4 Helmikuussa kokoontunut IV Hyvinvointikunta-foorumi kokosi Helsinkiin toistasataa osallistujaa keskustelemaan hyvinvointikunnan haasteista. Arja Alhon analyysi vanhentuneesta käyttöjärjestelmästä sai kuntaväeltä kiitosta. Teollisen yhteiskunnan tarpeisiin luotu järjestelmä on aika uudistaa. Sen sijaan Alhon resepti sai suuruuden ekonomian nimiin vannovat kuntapäättäjät kavahtamaan: on aika kääntää katse rakenteista ihmisiin ja tarkastella järjestelmää ruohonjuuritasolta. Järjestelmän pitää tuottaa sitä, mitä ihmiset haluavat. Tästä näkökulmasta pieni on kaunista: se on hallittavissa, turvallista ja luo mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. Foorumin avannut Kuntaliiton tuore varatoimitusjohtaja Kari Nenonen oli eri linjoilla. Hän jatkaisi kunta- ja palvelurakenneuudistusta palvelujen järjestämisvastuun väestöpohjaa laajentamalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä säätelevien lakikokonaisuuksien uudistamisesta Nenonen tiesi kertoa, että terveydenhuoltolakiesitys annetaan eduskunnalle keajankohtaista HYVINVOINTIKUNTA Ihmisten tarpeet ja palvelujärjestelmä eivät enää kohtaa. Tarvitaan uusi käyttöjärjestelmä, tiivisti Arja Alho näkemyksensä hyvinvointivaltion tilasta. kuva: Lea Suoninen-Erhiö AVOINTA KESKUSTELUA Päivän keskusteluja luotsasivat Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Alpo Komminaho (vas.) ja Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasiainneuvottelukunnan puheenjohtaja Minerva Krohn (oik.). Kuvassa myös Arja Alho ja Kari Nenonen. vään aikana. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakia ei anneta vaan vanhojen lakien järjestämispykälät jäävät voimaan. Peruspalveluministeri Risikon ajamaa sosiaali- ja terveysaluemallia aletaan kokeilla muun muassa Kouvolassa, Salossa sekä Rauman, Uudenkaupungin ja Laitilan alueella. Kokeilussa kunnasta tai kuntayhtymästä muodostuva sotealue vastaa sosiaalipalveluista, perusterveydenhuollosta ja perustason erikoissairaanhoidosta. Kokeilua varten säädetään määräaikainen laki. Paras-puitelain 5. pykälää ollaan myös muuttamassa: yhteistoiminta-alueiden on jatkossa vastattava perusterveydenhuollon lisäksi koko sosiaalihuollosta. Lea Suoninen-Erhiö Hyvinvointikunta-foorumin järjestivät perinteiseen tapaan Kuntaliitto & Kuntalehti, Huoltaja-säätiö & Sosiaalitieto-lehti sekä sosiaalialan osaamiskeskukset. Tänä vuonna mukana olivat myös työ- ja elinkeinoministeriön HYVÄ hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen hanke, Innokylä-hanke sekä EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi Suomessa. Yhteenveto Hyvinvointikunta-foorumin annista Kuntaliiton sivuilla: > TEEMAT: Hyvinvointikunta > Ajankohtaista SOSIAALIASIAMIEHET Sosiaaliasiamiehet kokoontuivat helmikuun alussa valtakunnallisille sosiaaliasiamiespäiville. Vuoden alusta uudistunut sosiaalihuollon valvonta oli yksi päivien teemoista. Sosiaalihuollon valvonta jakautuu nyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ja lääninhallitukset korvanneiden aluehallintovirastojen, AVI:en, kesken. Käytännön valvontaa ja tarkastuskäyntejä tekevät AVI:t. Ne myös ratkaisevat sosiaalihuoltoa koskevat kantelut. Kunnalla tai kuntayhtymällä on edelleen velvollisuus valvoa alueellaan toimivia palveluja. Sosiaaliasiamiehillä ei ole palveluiden valvontavelvollisuuksia, mutta heidän kauttaan kertyy tärkeää asiakaspalautetta ja heillä on velvollisuus raportoida palveluiden puutteista. Heidän laatimansa raportit kunnanhallituksille menevät tiedoksi myös aluehallintovirastoille. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja: valvontaan ja lupahallintoon on tarkoitus saada yhtenäinen linja koko maassa. Valvontatapauksia Valvira käsittelee silloin, kun kysymys on valtakunnallisesta ja periaatteellisesta asiasta, kehittämispäällikkö ja sosiaalihuollon asiantuntija Hanna Ahonen Valvirasta kertoi. Yksi ohjauksen väline ovat valtakunnalliset valvontasuunnitelmat. Ensimmäinen sosiaalihuollon valvontasuunnitelma koskee vanhusten ympärivuorokautisia hoito- ja hoivapalveluita. YHTEISTYÖTÄ VALVONTAAN Sosiaalipalveluiden valvonnassa tarvitaan lisää yhteistyötä asiakkaiden, läheisten, sosiaaliasiamiesten ja aluehallintovirastojen kesken, Satu Loippo (vas.) ja Satu Syrjälä sanovat. Loippo toimii sosiaaliasiamiehenä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ssa. Syrjälä työskentelee Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Jatkossa luodaan sosiaali- ja terveydenhuollolle valtakunnallinen valvontaohjelma. Ylitarkastaja Satu Syrjälä Itä-Suomen aluehallintovirastosta kertoi, että virastossa sosiaalihuollon tehtävät ovat pitkälti samoja kuin lääninhallituksissa. Lähinnä kehittämistyöhön, kuten EU- Kuva: Erja Saarinen hankkeisiin liittyviä tehtäviä siirtyi maakuntaliittoon. AVI voi kuitenkin hoitaa kuntien ohjausja valvontatehtäväänsä kehittävällä asenteella, ja se järjestää lainsäädännön uudistuksia koskevaa koulutusta sosiaalihuollon henkilöstölle. Itä-Suomen AVI tekee läheistä yhteistyöstä alueen sosiaaliasiamiesten kanssa. Muun yhteydenpidon lisäksi heidät kutsutaan kaksi kertaa vuodessa työkokoukseen. Valvontaa pitää lisätä ja tehostaa, kun palvelujärjestelmä on yhä pirstaleisempi ja yhä enemmän käytetään yksityisiä palveluita. Britannian ja Ruotsin palvelujärjestelmän muutosta seurannut professori Briitta Koskiaho kysyi, onko Suomessa poliittisesti ymmärretty tämä ja keskusteltu pakosta lisätä valvontaa. Ruotsissa valvontatehtävissä on noin 250 työntekijää ja pelkästään Skotlannissa 750. Suomessa lääninhallituksista siirrettiin Valviraan 11 virkaa sosiaalihuollon valvontaa varten. Nyt sosiaalihuollon valvontatehtävissä toimii Valvirassa ja aluehallintovirastoissa koko maassa noin 40 työntekijää. Hanna Ahonen totesi, että resurssien tarve tiedetään, mutta niitä ei ole saatu. Suomessa joudutaan luottamaan palveluntuottajien omavalvontaan, kun taas vahvan valvonnan maissa siihen tukeudutaan vasta sen jälkeen, kun viranomaisvalvonnalla on varmistettu palvelun laatu. Erja Saarinen 4 sosiaalitieto 3 I10

5 Luottamushenkilö vastaa UUTISIA LYHYESTI Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Päijät-Hämeessä on rukattu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita. Vuoden 2007 alusta aloitti Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä. Osa kunnista siirsi yhtymälle kaikki sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelunsa. Osa tuottaa peruspalvelut itse. Osa liittoutui Hollolan kanssa perustamalla peruspalvelukeskus Oivan järjestämään sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluita. Viime vuoden lopulla alkoi kymmentä kuntaa koskeva kuntajakoselvitys: tarkoitus on yhdistää kunnat tai osa niistä yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Tulin viime kuntavaaleissa politiikkaan uutena mukaan enkä tunne ratkaisujen taustoja. Katson asioita avoimin mielin. Mietin sitä, miten ratkaisut vaikuttavat Lahteen ja Lahden seutuun kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Tarkastelen asioita kuntalaisen ja veronmaksajan näkökulmasta. Mitä selkeämpi ja yhdenmukaisempi järjestelmä alueella on, sitä parempi se on palveluiden käyttäjille. Pääpainon pitää olla peruspalveluissa: kun ne toimivat hyvin, erikoissairaanhoitoa käytetään vain silloin, kun sitä tarvitaan. Uudistuksissa kuntalainen pitäisi mieltää toiminnan subjektiksi eikä vain passiiviseksi palvelujen kohteeksi. Jos Lahden seudulle syntyy suurkunta, kuntalaisten valinnanvapaus lisääntyy, kun vanhat kuntarajat eivät enää rajoittaisi palveluiden saantia. Palveluverkoston pitää kunnioittaa ihmisten erilaisuutta ja suoda valinnanvapautta niin palveluissa kuin maksamisessakin. Eri toimijoiden keskinäinen kilpailu voisi myös tuoda tervettä laadullista muutosta palveluihin. Miten Lahdessa on suhtauduttu palveluseteleihin? Niitä on käytetty vanhusten kotipalveluissa ja nyt niiden käyttöä ollaan laajentamassa muihinkin vanhusten avopalveluihin sekä vammaispalveluihin. Lahti on myös mukana Sitran palvelusetelikokeilussa. Sari Niinistö (kok.) on lahtelainen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja. Lisäksi hän on Lahden kaupunginhallituksen varajäsen sekä Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuuston varajäsen. Tuotespesialistin työstään Niinistö on hoitovapaalla. Hän on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja hänellä on myös diakoniatyöntekijän pätevyys. Kuntalaiselle ei sanella sitä, mitä palvelua ja miten hänen on sitä käytettävä vaan hän saa itse valita palvelutuottajan omien tarpeidensa mukaan. Palvelusetelit ovat yksi palveluiden järjestämistapa lisää: eivät ne peruspalveluita mitenkään uhkaa. Entä onko järjestöille tilaa? Järjestöissä on paljon voimavaroja. Kunta ja järjestöt eivät kuitenkaan välttämättä löydä toisiaan, jos toimijakenttä on sirpaleinen. Järjestötoimijoiden kartoittaminen onkin tärkeää kunnan ja kuntalaisten edun takia. Olen ehdottanut seudullisen järjestöstrategian laatimista, jossa määriteltäisiin yhteistyön periaatteet. Teit viime syksynä valtuustoaloitteen syrjäytymisongelmiin paneutuvan työryhmän perustamisesta Lahteen. Mihin sillä pyrit? Syrjäytyminen ei ole vain sosiaali- ja terveystoimen asia. Kaikilla toimialoilla tehdään koko ajan päätöksiä, jotka tavalla tai toisella voivat joko estää tai edesauttaa syrjäytymistä. Jo pelkät rakenteelliset ratkaisut voivat johtaa syrjäytymiseen: liikuntarajoitteinen vanhus voi syrjäytyä vain sen takia, ettei kerrostalossa ole hissiä. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä koulutuspoliittisilla ratkaisuilla, kaupunkirakennetta kehittämällä ja vaikkapa liikuntatoimen ratkaisuilla. Poikkihallinnollinen työryhmä voisi tuoda uusia näkökulmia ja lisätä eri toimialojen yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisyssä. Lopuksi vielä henkilökohtainen kysymys oletko sukua eduskunnassa vaikuttaville Niinistöille? En ole niitä Niinistöjä. Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta ja näen sen nimenomaan yhteisten asioiden hoitamisena. Esimerkin voima on myös vaikuttanut: isäni on toiminut kunnallispolitiikassa Hämeenlinnassa ja isänisäni aikoinaan Kalvolassa. Tiina Merikanto Kalevi Suojanen Ensimmäiset Vuoden seniorityö -palkinnot myönnettiin Yleisradion ajankohtaisen kakkosen toimittaja Tiina Merikannolle ja opettaja Kalevi Suojaselle. Vuodenvaihteessa televisiossa esitettiin Merikannon ansiokas dokumentti, jossa hän seuraa kymmenen vuoden ajan Alzheimerin tautiin sairastuneen Maire Suojasen ja hänen aviomiehensä Kalevi Suojasen elämää. Ohjelmassa Kalevi Suojanen kertoo avoimesti ja rehellisesti omaishoitajan arkipäivästä. Palkinnot myönsi Suomen Senioriasiainliitto ry, joka on perustettu viime vuonna. Liiton puheenjohtaja on professori Sirkka-Liisa Kivelä. Sosiaaliasiamiestoiminnan asiakastapahtumalomake on kehitetty sosiaaliasiamiehen tilastojen keruuta varten sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaidossa. Siitä tiedot on helppo siirtää sosiaaliasiamiehen raporttiin. Sosiaalitaito on hoitanut vuoden alusta Hyvinkään, Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Vihdin, Siuntion, Mäntsälän sekä Pornaisten sosiaaliasiamiehen tehtäviä. > Lataamo Vammaisille työnantajille ja heidän henkilökohtaisille avustajilleen on kehitetty uudenlainen yhteinen koulutus, Kohtaamisia-kurssi. Se antaa tietoa henkilökohtaisesta avusta ja tukee työssä ja työnantajana jaksamista. Kurssin sisällön on suunnitellut Asumispalvelusäätiö Aspan Vähän mutta välttämättä -projekti yhteistyössä Assistentti.infon kanssa. Kursseja järjestetään eri puolilla maata kansalaisopistoissa. Kuntien sosiaalitoimella on tärkeä rooli kurssin käynnistämisessä. > Kehittäminen > Kehittämisprojektit Tietopakettiin viittomakielisen kuuron kohtaamisesta on koottu lyhyesti tietoa muun muassa suomalaisesta viittomakielestä, viittomakielisen asiakkaan oikeudesta omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä viittomakielisestä psyykkisestä avusta. Kuurojen Liiton tietopaketti on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. > Esitteet, oppaat, lomakkeet > Oppaat sosiaalitieto 3 I10 5

6 NUORTEN HYVINVOINTI Suomen Akatemian ja lääkäriseura Duodecimin konsensuskokous laati nuorten hyvin- ja pahoinvoinnista monisivuisen lausuman, jossa todettiin nuorten hoidon olevan huonosti järjestettyä, pirstaleista ja vailla hoitopolkujen yhteyttä. Konsensuskokous pidettiin Espoossa helmikuuta Joka viides suomalaisnuori kärsii jonkinasteisesta mielenterveyden häiriöstä, mikä merkitsee, että noin nuorella on mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöitä tai päihteiden aiheuttamia häiriöitä ja/tai käytöshäiriöitä. Heistä vain kaikkein huonoimmin voivat saavat hoitoa. Konsensuspaneelin asiantuntijat peräävät moniammatillista, eri sektoreiden edustajien yhteistyötä. Nuorten hoitopolut pitää kirjoittaa auki, jotta tiedetään kuka tekee ja mitä tekee. Hoitoreittien tulisi olla joustavia ja monipuolisia ja hoitoon pitää päästä heti oireiden ilmaantuessa. Oikealla ja riittävän aikaisella hoidollisella puuttumisella voidaan kääntää epäsuotuisa kehitys oikeaan suutaan ja minimoida psyykkisen häiriön haitat aikuisuudessa. Suurin osa vuotiaista nuorista tuntee voivansa hyvin. Nuorten arviot omasta terveydentilastaan eivät ole muuttuneet 1980-luvun puolivälin jälkeen. Merkittäviä pitkän aikavälin muutoksia ovat nuorten humalajuomisen ja ylipainon lisääntyminen ja huono-osaisuuden kasaantuminen tietyille nuorille. Myös useita mielenterveyshäiriöitä kasautuu samoille nuorille. Nuoruusikäinen väestö polarisoituu eli pienen porukan harteille kaatuu liian suuria ongelmia. Jokainen tietää, mitä polarisaatio tuo tullessaan, mutta jostain syystä tahtoa toimia ei löydy. Monihäiriöisyys merkitsee yleensä vaikeampaa oirekuvaa, ongelmia arjessa ja häiriön pidempää kestoa. kuva: Johanna Barkman ELÄMÄ EDESSÄ Nuoren hoito on aina ehkäisevää eikä koskaan korjaavaa työtä. Riskien lisäksi pitää tuoda esille nuoren pärjäämistä tukevia tekijöitä. Jos nuoren koti on turvaton, hänen turvaverkkonsa pitää olla toimiva ja tiivis. Perusedellytyksenä on laadukas päivähoito, neuvolajärjestelmä, koulujärjestelmä, toimiva koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä hyvät lastensuojelun palvelut. Kun nuorta hoidetaan, on vanhemmuuden tukeminen tärkeää. Joskus nuori ei pysty ottamaan apua ja tukea vastaan, koska vanhemmat eivät saa apua. Vastaavasti vanhempien päihde- ja mielenterveyden hyvään hoitoon sisältyy myös perheen nuorten elämäntilanteen arvioiminen. Hoitoennuste on todennäköisimmin hyvä, jos hoidon vastuut ja tavoitteet on jaettu selkeästi osapuolten kesken. Konsensuskokouksen paneelin asiantuntijat kyselivät kuka ohjaa lastensuojelun prosessia, lastensuojelun piirissä olevan nuoren tarvitsemaa tukea ja apua? Kuka ottaa kokonaisvastuun nuoren tilanteesta? Yhden henkilön tulee sitoutua yksittäisen nuoren hoitoon, sijoitukseen, tukemiseen ja tukitoimien organisoimiseen. Koko prosessin hallintaan ja omistajuuteen tulee nimetä vastuutaho, vaikka hoitoa annetaan eri sektoreiden yhteistyönä. Voidaan kysyä, mikä taho on heikoin tai puuttuva lenkki, kun nuorten huostaanotot tehdään kiireesti pakkotilanteessa eikä nuoren psyykkistä tilaa arvioida riittävästi? Nuoren hyvinvointiin kuuluu tunne siitä, että hän on osaava, pärjäävä ja hyväksytty elämän eri osa-alueilla, kuten ihmissuhteissa, koulussa ja harrastuksissa. Nuoren kielteiset tuntemukset ja kokemukset omasta itsestään ja elämästään rajoittavat hänen toimintaansa ja tukahduttavat hänen valintojaan. Palveluverkkoja kehitettäessä on huomioitava nuorten toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet, jotta nuoret itse voisivat helposti ja matalalla kynnyksellä hakea, saada ja vastaanottaa apua ja tukea. Kolmas sektori voi tukea hoitopolkuja usein ilmaisilla ja nopeasti saatavilla palveluilla, mutta se ei voi olla vastuussa nuoren kokonaishoidosta. Johanna Barkman, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry, Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Lisätietoa > Konsensuskokoukset LASTENSUOJELU Lastensuojelun kustannusseurannan avuksi on kehitetty taulukko Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskuksessa Sosiaalitaidossa. Siihen kerätään kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannukset mahdollisimman kattavasti. POP laskentataulukko löytyy verkosta >Lataamo ja se on vapaasti käytettävissä. Palautetta ottaa vastaan laskentataulukon edelleen kehittämisestä vastaava suunnittelija Timo Turunen: POP Paljonko on paljon taulukon avulla voi seurata ja verrata lastensuojelun eri palveluiden käytön ja kustannusten sekä hallinnollisten ratkaisujen ja kehittämistoiminnan vaikutusta kokonaiskustannuksiin. Taulukosta näkee, mitä palveluja lapset kussakin iässä käyttävät ja mitä ne maksavat. Siitä näkee myös sen, mitä kustannuksia kunnassa on tulevaisuudessa odotettavissa väestöennusteen perusteella. Laskentataulukon avulla voidaan myös vertailla kustannuksia kuntien kesken. Kustannusvaikuttavuustietoa kaivataan niin lastensuojelussa kuin koko sosiaalialalla. Tarvitaan lisää tietoa palveluiden laadun, vaikutusten ja kustannusten välisestä suhteesta. Taulukkoa on kehitetty useamman vuoden ajan. Kehittämistä ovat tukeneet Uudenmaan liitto ja Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnat. Asiantuntija-apua hankkeelle ovat antaneet dosentti Jouko Kajanoja, arviointipäällikkö Petteri Paasio, sosiaalitaloustieteen kehittäjä Elina Pylkkänen, projektipäällikkö Sirkka Rousu, ohjelmapäällikkö Seppo Sauro, professori Synnöve Karvinen-Niinikoski ja valtiotieteen lisensiaatti Osmo Soininvaara. Laskentataulukkoa on sitä kokeillessa kunnissa pidetty hyödyllisenä talousarviota ja tilinpäätöstä laadittaessa sekä valtuutettujen perehdyttämisessä. Taulukon käyttöönotto on tuonut esiin puutteita kuntien tilastoinnissa ja dokumentoinnissa. Hilkka Kärkkäinen & Timo Turunen 6 sosiaalitieto 3 I10

7 laina ja palaute TÄSTÄ PUHUTAAN Tammikuussa Karkkilassa paljastui vanhusten vuodeosastolla täysin vailla alan koulutusta työskennellyt valelääkäri, josta tosin potilaat olivat pitäneet: kerrankin lääkäri, joka jaksoi kuunnella. Sen jälkeen on tullut ilmi muitakin epäpäteviä tai koulutusta vailla olevia lääkäreitä, eläinlääkäreitä ja hoitajia eri puolilla Suomea. Kohu on herättänyt keskustelua potilasturvallisuudesta. LAINA Hanna Jäntti, Talouselämä Valelääkäri onnistui, koska Suomi on luottamuksen yhteiskunta, kuuluu yksi viime päivien selityksistä. Voi meitä suomalaisia! Olemme edelleen niin sinisilmäisiä, että ihan päästä viistää. Vai auts mitä jos olemmekin vain välinpitämättömiä? PALAUTE Miksi valesosiaalityöntekijät eivät nouse lööppeihin? Viime aikoina on ihan aiheellisesti kohistu valelääkäreistä: ihmisiä hoitaneista ja eläimiä leikanneista. Tuntuu hurjalta ajatella, että terveyteen vaikuttavista ratkaisuista päättää henkilö, jolla ei ole siihen muodollista pätevyyttä. Mutta aivan yhtä huolestuttavaa on se paljon vähemmälle huomiolle jäänyt tosiasia, että monessa kunnassa epäpätevät sosiaalityöntekijät käsittelevät hyvinkin pitkälle lasten elämään vaikuttavia ratkaisuja. Se, että muodollisen päätöksen huostaanotosta tai lapsen sijoittamisesta laitokseen tekee pätevä sosiaalityöntekijä, lohduttaa vain vähän. Konsultoihan Karkkilankin valelääkäri vanhempia kollegoja vaikeammista tapauksista. Käytännössä epäpätevät työntekijät arvioivat lastensuojelutarpeen, tarjottavan tuen ja monet muut vaiheet, joilla on lapsen koko elämään ratkaiseva vaikutus. Lastensuojelun sosiaalityössä edellytetään yhden ammatin sisällä moniammatillista osaamista, joka voi kehittyä vain erikoistumisen ja pitkän työkokemuksen kautta. Täytyisi osata Pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lapset ry Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan jäsen Epäpätevät työntekijät arvioivat lastensuojelutarpeen, tarjottavan tuen ja monet muut vaiheet, joilla on lapsen koko elämään hyvin ratkaiseva vaikutus. kehityspsykologiaa, juridiikkaa, kriisityötaitoja, lapsen ja perheen edunvalvontaa, lapsen kanssa työskentelemisen taitoja, arviointitaitoja, perhedynamiikan ymmärtämistä, asosiaalisuuden ja päihdetyön ymmärrystä, psykiatrian alkeita, hyviä yhteistyön ja verkostotyön taitoja ja kaiken tämän soveltamiskykyä todellisiin asiakastilanteisiin. Tehtävä on mahdoton tai ainakin hyvin haastava suoraan koulunpenkiltä tulleelle kelpoisuusehdot täyttävälle työntekijälle puhumattakaan epäpätevästä pätkätyöläisestä. Ja kuitenkin kuntien sosiaalitoimeen epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä voidaan palkata vuodeksi kerrallaan, luvan kanssa ja virallisesti. Eikä tästä epäkohdasta julkisuudessa paljon lööppejä ole nähty. NAPSITUT Eilina Gusatinsky, Kansan Uutiset Viikkolehti Murto-osa huostaan otetuista pääsee takaisin vanhempiensa luokse vuoden sisällä. Varmasti on olemassa tarkkoja tilastotietoja, mutta kertovatko ne, kuinka moni ulkomaalaistaustainen sai lapsensa takaisin ja miten nopeasti? Osasiko hän enää kotikieltä, kun sai palata omaan perheeseensä? Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Nykypäivä Kun käytännön ohjauskeinot ovat vähissä, niin monesti ainoaksi välineeksi jääkin häpeälistojen laatiminen ja heikoimpien jäsenmaiden nimeäminen. Tällainen pehmeä koordinaatio on toki edistänyt sosiaalista tietoisuutta, mutta nykyisen kokoluokan haasteissa tarvitaan järeämpiä keinoja, kuten yhteistä sitovaa lainsäädäntöä. Tom Arnkil, Tesso 1/2010 Organisaatioita hajautetaan, keskitetään, hajautetaan taas ja jälleen keskitetään, koska hajautushan se ongelmat aiheutti. Vedellään karttaviivoja kuin kolonialistit, toimivista yhteisöistä piittaamatta jopa ajatuksella pistää vähän liikettä alkuasukkaisiin. Sirkka-Liisa Kivelä, Kirkko ja kaupunki 3/2010 Aiemmin vanhukset lakaistiin pitkäaikaislaitoksiin. Nyt heidät suljetaan koteihinsa. Ovenraosta nakattua pahvipakkausruoka-annosta pidetään ravitsemuksellisesti ja sosiaalisesti riittävänä. Paula Saikkonen, Promo 5/2009 Poliittisessa päätöksenteossa pitäisi tarttua härkää sarvista ja selvittää, mitä palveluita tulevaisuudessa tarjotaan ja minkälaisella tuottajayhdistelmällä. Hyviä palveluita voidaan tarjota kaikilla sektoreilla, mutta palveluiden laadun valvonnan sälyttäminen pääosin asiakkaan harteille ei ole kohtuullista. sosiaalitieto 3 I10 7

8 kärki Erja Saarinen Työelämän tarpeita kuunnellaan herkällä korvalla Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosiaalialan opetuksessa. Pitkälti työelämän toiveesta laaja-alaisuus vie voiton varhaisesta erikoistumisesta sosionomi-opinnoissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ratkotaan työelämän ongelmia Ensi syksystä lähtien Kymenlaakson sosionomiopiskelijat eivät enää valitse tiettyä suuntautumisvaihtoehtoa. Aiemmin piti valita joko kasvatus- ja perhetyö tai sosiaalinen kuntoutus. Painotamme laaja-alaisuutta ja se on myös työelämän toive. Se varmistaa, että sosionomin osaamista pystytään hyödyntämään joustavasti, sosiaalialan osaamisalapäällikkö Auli Jungner kuvailee. Työelämästä on tullut viestiä, että esimerkiksi kasvatus- ja perhetyöhön suuntautunut opiskelija ei ole ollut tarpeeksi vahvoilla aikuistyössä. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto on valtakunnallisesti määritellyt sosionomin ydinosaamisen, mutta suuntautumisvaihtoehdot ja erityisosaamisen painotukset vaihtelevat ammattikorkeakouluittain. Ydinosaamiseen kuuluvat esimerkiksi asiakastyön perustaidot. Se, mitä erityistä pitää ottaa huomioon eri asiakasryhmillä, tulee työn ja erikoistumis- ja jatko-opintojen, kuten ylemmän amk -tutkinnon kautta, Jungner näkee. Uusi koulutusmuoto on ammattikorkeakoulutasoinen oppisopimuskoulutus, jolla hankitaan erityisosaamista sosionomikoulutuksen päälle. Kouvolassa kiinnostusta on herättänyt oppisopimuskoulutuksen järjestäminen monikulttuurisuudesta. Jungner muistuttaa, että opiskelija voi myös itse painottaa opintojaan haluamallaan tavalla; jos hän on kiinnostunut lastensuojelusta, hän voi valita tämän aihepiirin tehtäviä ja harjoitteluja. Toinen ensi syksyn muutos on siirtyminen osaamisperustaisiin opetussuunnitelmiin. Aiemmin suunnitelmissa kuvattiin opetuksen tavoitteet jatkossa se, mitä osaamista koulutus tuottaa. Ajattelu tulee Euroopan unionista: kun kuvaillaan, mitä valmistunut osaa, eri maiden koulutuksia on yksinkertaisempaa vertailla ja työntekijöiden liikkuvuus helpottuu. Työelämäyhteistyö on vilkasta Ammattikorkeakoulut ovat aina tehneet likeistä yhteistyötä työelämän kanssa. Kullakin koulutusohjelmalla on apunaan alueen työelämän edustajista koostuva koulutuksen kehittämisryhmä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa hyvinvointialan toimintakeskus KymiCareen on keskitetty työelämäyhteistyön hankkeet. Se on avoin oppimisympäristö, joka yhdistää opetusta, työelämän projekteja ja työpaikkoja. Opiskelijat ovat esimerkiksi arvioineet Kouvolan aikuissosiaalityötä asiakaslähtöisellä Bikvamenetelmällä osana aikuissosiaalityön kehittämishanketta. 8 sosiaalitieto 3 I10

9 HYVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄYHTEISTYÖHÖN Miia Heikkinen (vas.) ja Auli Jungner kertovat, että korkeakoululla on valmiuksia entisestään lisätä vuorovaikutusta työpaikkojen kanssa. Opetamme miten arviointia tehdään teoriassa ja opiskelijat pääsevät heti toteuttamaan oppimansa. Valmistuneet osaavat viedä teorian käytäntöön, Jungner tähdentää. Opettajilla on paljon suoria työelämäkontakteja muun muassa sitä kautta, kun he kiertävät työpaikoilla ohjaamassa opiskelijoiden harjoittelua. Näin saadaan opinnäytetöiden aiheita ja pyyntöjä osallistua projekteihin. kuva: Erja Saarinen kuva: istockphoto Ongelmapankista pulmia ratkottavaksi Kymenlaaksossa on kehitetty ongelmapankki, josta saadaan opiskelijoille työelämän ongelmia ratkottaviksi ja ratkaisut välitettyä takaisin työpaikoille. Yhteistyökumppanina on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton yhteispalveluprojekti. Sen välittämistä tapauksista, caseista opettajat valitsevat opetukseen sopivat. Opiskelu on ongelmaperustaista: pienryhmissä, tutoriaaleissa, ratkotaan teoreettisia ja työelämästä välitettyjä ongelmia. Usean vuoden kokemus on osoittanut lähestymistavan hyväksi, opinto-ohjaaja ja kasvatustieteellisten aineiden lehtori Miia Heikkinen kertoo. Ryhmässä karttuvat ryhmätyö- ja reflektiotaidot. Kukin opiskelija on vuorollaan puheenjohtajana ja sihteerinä. Nämä ovat tärkeitä työelämän valmiuksia. Opiskelijat saavat rohkeutta etsiä oikeasti ratkaisuja. Ei jäädä vain tutkimaan ilmiötä. Ongelmaperustaisuus saa opiskelijat näkemään opettajan roolin uudella tavalla hän ei ole se, joka tietää kaiken, vaan ratkaisuja täytyy hakea itse, ottaa vastuuta ja arvioida tietoa kriittisesti. Riesana päällekkäiset opinnot Sosionomit työllistyvät Kymenlaaksossa hyvin. Esimerkiksi Kouvolassa sosiaalityöntekijän tehtäviä on muutettu sosiaaliohjaajan toimiksi. Sosionomeja toimii paljon myös koulukuraattoreina ja lastentarhanopettajina. Jungner näkee sosionomin ja sosiaalityöntekijän tehtävillä selvän eron: Kentällä tarvitaan sosiaaliohjaajia, joiksi sosionomit ovat päte- viä. Sosiaalityöntekijä ottaa vastuun koko asiakastyön prosessista ja lakisääteisistä tehtävistä. Kahden ammatin edustajien pitää onnistua työskentelemään rinnakkain ja voida keskittyä omiin tehtäviinsä. Sen sijaan sosionomi ylempi amk -tutkinto on samantasoinen korkeakoulututkinto kuin yliopistojen maisteritutkinto. Jos siinä suuntaudutaan vaativaan asiakastyöhön, se voisi Jungnerin mielestä tuottaa kelpoisuuden sosiaalityön tehtäviin. Koulutuskenttää hämmentävät monenlaiset lisäkoulutukset. Esimerkiksi Kouvolan kaupunki on aloittanut yhdessä Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston kanssa sosiaalityön kandidaattikoulutuksen epäpäteville sosiaalityöntekijöilleen, joista monet ovat sosionomeja. Jos kandit haluavat jatkaa maistereiksi, he joutuvat hakemaan yliopistoon. Ensin sosionomi-tutkinto, sitten yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja lopulta maisteritutkinto pitkä polku päteväksi sosiaalityöntekijäksi! Miia Heikkisestä tämä tuntuu hurjalta: Kovasti puhutaan aiemman osaamisen tunnustamisesta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti jos jotain osaa ja pystyy sen osoittamaan, ei tarvitsisi pelkkien suoritusten takia opiskella samoja asioita uudelleen. On iso haaste saada tämä periaate puheista teoiksi. Sosiaalialan koulutus Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa opetusta Kouvolan Kuusankoskella, aiemmin Elimäellä opiskelijoita 350 tutkintoina: sosionomi (AMK), sisäänotto nuorisopuolella ensi syksystä lähtien 40 opiskelijaa, aikuispuolella 25 opiskelijaa geronomi (AMK), sisäänotto 22 opiskelijaa, yhteinen koulutus terveysalan kanssa sosionomi (ylempi AMK) suuntautumisvaihtoehtona lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen, yhteinen koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun kanssa hakijoita keskimäärin kolme yhtä aloituspaikkaa kohden, kiinnostus sosionomiopintoihin pysynyt tasaisena opiskelijat suurelta osin naisia, vaikka korkeakoululla on ollut kampanjoita miesten houkuttelemiseksi alalle Lisätietoa ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksesta, muun muassa sosionomien osaamisesta Sosiaaliportissa > Hankkeet > Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto Sosionomi-koulutuksen tuottamaa osaamista käsitellään myös kirja-arvosteluissa sivulla 19. sosiaalitieto 3 I10 9

10 Erja Saarinen Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palaa! > Palaute MIELETÖNTÄ TSEMPPIÄ Opiskelijajoukkoa yhdistää mieletön tsemppi opiskelu työn ohessa on vaativaa. He ovat myös aidosti kiinnostuneita työnsä kehittämisestä sekä lapsuudesta ja nuoruudesta elämänvaiheena, Hanna Vuorimaa (vas.) ja Minna Veistilä sanovat. Uppoutumista lasten ja nuorten hyvinvointiin On vaan kiva kehittyä! Haen pätevyyttä ja näkemystä, kuvailevat sosionomin ylempää amk -tutkintoa opiskelevat niitä syitä, miksi he ovat lähteneet työn ohessa syventymään lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on uusi sosionomi ylemmän amk -tutkinnon koulutusohjelma. Sen toteuttavat yhdessä Lahden ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut. Lahdessa opintoja puurtaa työnsä ohessa 19 opiskelijaa ja Kymenlaaksossa 16. Iältään he ovat vuotiaita. He työskentelevät erilaisissa tehtävissä lastensuojelussa, seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä, koulukuraattoreina, nuorisotyössä, päivähoidossa ja mielenterveystyössä. Työnantajat tukevat opiskelua vaihtelevasti: osa saa käyttää siihen työaikaa, osa vain vapaaaikaa. Osa opiskelijoista on hoitovapaalla. Jokunen on jättänyt opinnot kesken, koska työntekoa ja opiskelua oli mahdotonta yhdistää. Tutkivaa ja kehittävää työotetta Ylempi amk -tutkinto tuottaa kykyjä jäsentää ja hallita asioiden moninaisuutta. Opiskelijat oppivat jatkuvasti lisääntyvän tiedon käsittelytaitoja. He saavat tutkivaa ja kehittävää työotetta moninaiseen arkeen, yliopettaja Hanna Vuorimaa Lahden ammattikorkeakoulusta kuvailee. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen -koulutusohjelma syventää myös sisältöosaamista, yliopettaja Minna Veistilä Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta täydentää. Asiakastyön taitoja kehitetään esimerkiksi Varhainen tuki ja vastuunotto -jaksolla. Perehdytään siihen, miten 10 sosiaalitieto 3 I10 EI MIKÄÄN URAHISSI Opiskelu ei välttämättä johda uralla etenemiseen. Omat tiedot halutaan päivittää ja työhön saada evästä, monien opiskelijoiden kokemukset tiivistävät perhetyöntekijä Tuula Sundberg Kotkasta (vas.) ja koulukuraattori Siiri Salminen Kouvolasta. Sosionomi ylempi amk -tutkinto laajuus 90 opintopistettä, yksi opintopiste tarkoittaa 27 tuntia opiskelijan työtä, töiden ohessa tulee kahden vuoden aikana opiskeltuna yli tuntia pohjakoulutuksena sosionomi-tutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus sosiaalialalta tutkintoa on voinut opiskella vuodesta 2002 tutkinnon suorittaneet sijoittuvat sosiaalialan vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin, kuten laitosten johtotehtäviin sekä suunnittelu- ja kehittämistehtäviin Lisätietoa: Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämisverkosto kuvat: Erja Saarinen tieto muuttuu osaamiseksi ja toiminnaksi arjen työssä. Koulutusohjelma on laaja: siinä paneudutaan muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointia turvaavaan toimintaan, tutkimukseen, kehittämiseen ja johtamiseen. Joitain sisällön laajuus vaivaa kaikkeen ei pysty paneutumaan niin hyvin kuin haluaisi. Veistilän mielestä sisältö kuvaa sitä kovaa vaatimustasoa, joka sosiaalialan töissä tätä nykyä on. Opiskelu on monimuoto-opetusta, jossa lähiopiskelupäiviä korkeakoululla on noin kerran kuussa. Verkko-opetusta on paljon. Kiristyneen työtahdin takia työelämässä olevat eivät pysty entiseen tapaan osallistumaan lähiopetuspäiviin. Kaikille virtuaaliopetus ei ole luontevaa. Jotkut opiskelijat ovat todenneet, etteivät chattailu ja blogit ole heidän juttujaan vaan he kuuntelisivat mieluummin luentoja. Pienryhmätyöskentelyä pidetään antoisana. Ryhmissä vaihdetaan ajatuksia esimerkiksi työn arvomaailmasta. Työn ja opintojen vuorovaikutusta Opiskelijoiden työstä tulevaa tietoa hyödynnetään opinnoissa ja opittua taas työelämässä. Opinnoista hyötyy opiskelijan koko työyhteisö. Heterogeenisessä ryhmässä oppia tulee myös toisilta opiskelijoilta ja opiskelijat tottuvat ylittämään sektorirajoja. He uskaltavat kyseenalaistaa oppejamme työkokemuksensa pohjalta. Tämä on erittäin hedelmällinen oppimisympäristö, Minna Veistilä sanoo. Ylemmän amk -tutkinnon opinnäytetyön tehtävä on ratkaista jokin työelämän ongelma. Ehdoton käytäntölähtöisyys on ero yliopistoopintoihin. Emme lähde siitä, että on tietoa tiedon vuoksi vaan tieto on aina suhteessa toimintaan. Toisaalta myös yliopistopuolella ammatillisissa lisensiaattitöissä ratkotaan oman työn ongelmia. Hanna Vuorimaa toteaa, että nämä ovat näitä duaalimallin avoimia kysymyksiä. Tavallaan ylemmän amk -tutkinnon jatkoksi sopisi ammatillinen lisensiaattityö. Alalla vaaditaan elinikäistä oppimista. Opiskelijoiden opintoihin ja tunnelmiin voi tutustua heidän blogeissaan > Lasten ja nuorten elinolot ja osallisuus

11 RAY tarjoaa Suomessa yksinoikeudella raha-automaatti- ja kasinopelejä. Voittovaroistaan RAY jakaa avustuksia sosiaali- ja terveysjärjestöille, jotka tekevät työtä suomalais- ten hyvinvoinnin puolesta. Avustusta saa vuosittain yli 800 järjestöä. Jaettavan rahoituksen määrä on noin 280 miljoonaa euroa. RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUKSET 2011 RAY:n voittovaroista jaettavat avustukset vuodelle 2011 ovat haettavissa. Rahoitusta myönnetään sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöille ja säätiöille. Avustamisen strategisia painopisteitä ovat: järjestöjen perustoiminnan turvaaminen hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen merkittävien kansanterveysongelmien ehkäiseminen sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymiskehityksen katkaiseminen muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien auttaminen palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittäminen. RAY edellyttää avustetulta toiminnalta tavoitteellisuutta ja avustuksen saajalta yhteistyötä esimerkiksi muiden järjestöjen, kuntien ja yritysten kanssa. Avustusharkinnassa otetaan huomioon myös hankkeiden toteuttamiseksi käytettävissä oleva muu rahoitus. Yleisavustuksia (Ay) myönnetään valtakunnallisten, kansallisesti merkittävien järjestöjen sääntöjen mukaisesta toiminnasta aiheutuviin menoihin. Yleisavustuksia myönnettäessä otetaan huomioon toiminnan yhteiskunnallinen merkitys, laatu, laajuus ja tuloksellisuus sekä hakijan taloudenhoito ja varallisuusasema. Kohdennettuja toiminta-avustuksia (Ak) myönnetään järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon nettomenoihin. Kohdennettujen toiminta-avustusten myöntämisessä painotetaan palvelutuotannosta ja kuntien velvoitteista selkeästi erottuvaa kansalaisjärjestölähtöistä toimintaa. Investointiavustuksia (B) myönnetään järjestöjen toimitilojen tai erityisryhmien tukiasuntojen hankintoihin, peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeisiin sekä joihinkin toiminnallisesti perusteltuihin käyttöomaisuuden hankintoihin. Rahoituksen myöntämisessä painotetaan järjestöjen yhteistyöhankkeita sekä tilojen esteettömyyttä ja turvallisuutta. Projektiavustuksia (Ci, Ck) myönnetään uusien toimintamallien tai -prosessien kehittämiseen tähtääviin innovatiivisiin projekteihin (Ci) sekä kokeilu- ja käynnistämisprojekteihin ja muihin määräaikaista rahoitusta tarvitseviin erillisprojekteihin (Ck). Ck-avustuksilla tuetaan myös järjestöjen terveyden edistämisen projekteja. Projektiavustusten hakijoilta edellytetään tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja asiantuntemusta. Erityistä huomiota kiinnitetään odotettavissa oleviin tuloksiin ja vaikutuksiin. HAKUAJAT Maaliskuu. Uusia rakennushankkeita ja suurehkoja (yli euroa) peruskorjauksia koskevien investointiavustusten hakuaika päättyy Myös muut uudet investointihakemukset voi jättää jo maaliskuussa (ks. syyskuun hakuaika). Toukokuu. Uusien projektien hakuaika päättyy Syyskuu. Yleisavustusten, kohdennettujen toiminta-avustusten, käyttöomaisuus- ja toimitilahankintojen, pienehköjen peruskorjausten sekä ohjeellisessa avustussuunnitelmassa jo olevien investointien ja projektien hakuaika päättyy Avustustenjakoa linjaavan taustamuistion, hakuoppaan ja -lomakkeet sekä muut ohjeet löydät osoitteesta Ray.fi > Avustustoiminta > Hakeminen. Lisätietoja: p ja Lähetä hakemus osoitteeseen: RAY, Avustustoiminta, PL 32, Espoo

12 kärki Sanna Lähteinen & Anneli Pohjola Sosiaalityön yliopistokoulutuksessa uusia mahdollisuuksia erikoistua Yleissosiaalityössä vaadittavan osaamisen mahduttaminen maisteritutkintoon on jo sinänsä vaativaa, mutta silti osa vastavalmistuneista kaipaa mahdollisuuksia erikoistua johonkin jo osana perustutkintoa. Yliopistoilla on tarjolla uudenlaisia mahdollisuuksia erikoistua muun muassa hallintoon, johtamiseen ja tietoteknologiaan. Sosiaalityön opetusta tarjoavat yliopistot Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, ruotsinkielinen koulutus Svenska social- och kommunal högskolan Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Lapin yliopisto, Sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto, Sosiaalityön tutkimuksen laitos Turun yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sanna Lähteinen toimii koulutuspäällikkönä (ma) Sosiaalityön valtakunnallisessa yliopistoverkostossa Sosnetissä. Anneli Pohjola on sosiaalityön professori Lapin yliopistossa. Hän on Sosnetin koordinaatiovastaava. Yhteiskunnan muutokset haastavat jatkuvasti koulutusta muuttumaan. Sosiaalityössä vaadittavan osaamisen lista on hengästyttävä: On ymmärrettävä erilaisia sosiaalisia ongelmia, joista monet vain pahenevat ja lisäksi koko ajan tulee uusia ongelmia. On tunnettava ihmisen kehitys ja hänen toimintansa lainalaisuudet eri ikävaiheissa. On osattava elämänhallinnan tukemisen ja psykososiaalisen auttamisen menetelmät ja hallittava sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen järjestelmät, lainsäädännön, hallinnon ja talouden periaatteet, eettiset normit ja sosiaaliset oikeudet ja vielä yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen vuorovaikutuksen kysymykset. Työtä on myös osattava kehittää ja uutta tietoa tuottaa. Työssä korostuvat yhteiskunnallisten vaikutussuhteiden ja kokonaisuuksien hallitseminen, metodinen ja tutkimuksellinen osaaminen sekä uusien palveluprosessien kehittäminen, jotta sosiaalityön ydintehtävä, muutostyö, on mahdollista. Sosiaalityö on ainoa laaja-alainen sosiaalialan yliopistokoulutus. Tämän vuoksi sillä on suuri vastuu alan palveluista. Kaiken tämän lisäksi kaivataan mahdollisuutta erikoistua jo perusopinnoissa joihinkin osa-alueisiin. Koulutuksen kestokysymys onkin yleissosiaalityön ja erikoistuvan osaamisen välinen suhde. Lukuisten osaamishaasteiden takia maisterikoulutuksessa voidaan tuottaa lähinnä työssä tarvittavat perusvalmiudet ja laaja-alainen peruspätevyys erilaisiin tehtäviin. Vaatimuksia koulutukselle tuo paitsi alan työn monimuotoisuus ja erilaiset tehtävät myös se, että koulutuksen pohjalta sijoitutaan kuntiin, valtiolle ja järjestöihin sekä erilaisiin yksikköihin, kuten sosiaalivirastoihin, kouluihin, vankiloihin, sairaaloihin, kuntoutusyksikköihin, osaamiskeskuksiin ja oppilaitoksiin. Erikoistumismahdollisuuksia kaivataan Erikoistumisvaateeseen vastataan peruskoulutuksessa usealla tavalla. Kaikissa yliopistoissa on päädytty tavallista yhteiskuntatieteellistä maisterintutkintoa laajempaan sosiaalityön pääaineeseen, joka kattaa kaksi kolmasosaa koko tutkinnosta. On esitetty, että tutkinnon tulisi olla psykologikoulutuksen laajuinen, 330 opintopistettä nykyisen 300 opintopisteen sijasta. Silloin erikoistumiseen olisi paremmat mahdollisuudet. Nykyisin opiskelija voi syventää sivuainevalinnoilla pääaineessa hankittua osaamista. Henkilökohtainen oppimissuunnitelma, HOPS on vahvistanut mahdollisuutta erikoistua johonkin osa-alueeseen. Sen pohjalta voi valita osaamisensa kehittymiselle sopivia seminaaritöiden tai opinnäytteiden aiheita ja käytännönopetuspaikkoja. Silti Lapin yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan 83 prosenttia vastavalmistuneista sosiaalityöntekijöistä oli sitä mieltä, että opinnoissa pitäisi voida syventyä enemmän johonkin osa-alueeseen, esimerkiksi juridiikkaan, lastensuojeluun tai johtamiseen. Johtamisopintoja verkko-opetuksena Sosiaalityön koulutusyksiköt ovat tuottaneet sosiaalityön valtakunnallisen yliopistoverkoston Sosnetin yhteistyönä 35 opintopisteen laajuisen Sosiaalityön johtaminen, hallinto ja talous -verkko-opintokokonaisuuden. Sillä taataan opiskelijoille samanlainen mahdollisuus johtamiskoulutukseen kaikissa kuudessa sosiaalityön koulutusta antavassa yliopistossa. Tavoitteena on antaa opiskelijoille perusvalmiudet sosiaalialan moniammatilliseen joh- 12 sosiaalitieto 3 I10

13 Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palaa! > Palaute tamiseen, ja siihen, että he kykenevät jäsentämään johtamisen muuttuvat tehtävät, palvelujärjestelmän uudistuvat rakenteet ja menetelmät sekä hallinnolliset ja sosiaali- ja terveystalouden periaatteet. Opinnot on tarkoitettu sosiaalityön pää- ja sivuaineopiskelijoille sekä erikoistumiskoulutuksessa oleville. Oikeudellistuminen tuo haasteita Koulutuksen pitää vahvistaa hallinnollis-oikeudellista osaamista vielä johtamisopintokokonaisuutta laajemmin, koska yhteiskunnan juridisoituminen muuttaa palvelujärjestelmää. Sosiaalityöllä on vastuu asiakkaiden palveluprosessien kokonaisuudesta ja asiakkaan oikeusturvan toteutumisesta. Lapin yliopistossa tähän haetaan ratkaisua niin, että julkisoikeuden oppiaine suunnataan sosiaalioikeuteen. Tämä mahdollistaa juridisen osaamisen liittämisen sosiaalityön koulutukseen. Itä-Suomen yliopisto taas on vahvistanut hallinnollista osaamista perustamalla sosiaalihallintotieteen oppiaineen. Teknologiaa sosiaalialan tarpeisiin Myös erilliset maisterikoulutukset antavat opiskelijoille mahdollisuuden syventyä itseä kiinnostaviin aihepiireihin jo peruskoulutuksessa. Lapin yliopistossa on voinut vuodesta 2005 suorittaa sosiaalityön informaatioteknologista maisterikoulutusta, josta valmistuvilla sosiaalityöntekijöillä on vahvaa osaamista alan teknologiseen kehittämiseen. Koulutuksella pyritään siihen, että teknologisia sovelluksia rakennetaan ja uudistetaan sosiaalityön omista tarpeista ja osaamisesta lähtien. Tätä nykyä toimitaan paljolti teknologiayritysten ehdoilla. Itä-Suomen yliopistossa teknologista osaamista tuottaa sosiaali- ja terveysalan yhteinen tietohallinnon maisterikoulutus. Lapin yliopistossa vastataan väestön vanhenemiseen ja sen tuottamiin palvelutarpeisiin niin, että sosiaalityön opinnoissa voi suuntautua gerontologiseen sosiaalityöhön. Suuntautuvissa opinnoissa sosiaalityön yleiseen tietoperustaan ja eettisiin periaatteisiin liitetään ikääntymistä, vanhuspolitiikkaa ja vanhustyön eri muotoja koskevaa tietoutta. Sivuaineena suoritetaan sosiaaligerontologian perusopinnot. Myös lisääntyvään kansainväliseen vuorovaikutukseen ja vertailutiedon tuottamiseen eri yliopistot ovat vastanneet aktiivisesti. Lapin yliopistossa on viime syksynä alkanut Vertailevan sosiaalityön maisteriohjelma yhdessä venäläisten yliopistojen kanssa. Itä-Suomen yliopistolla taas on eurooppalaiseen yhteistyöhön rakentuvaa kansainvälistä maisterikoulutusta. Syvempää erikoistumista peruskoulutuksen jälkeen Syvempi erikoistuminen on tarkoituksenmukaista peruskoulutuksen jälkeen. Erikoistuminen palvelee parhaiten tarkoitustaan silloin, kun työntekijällä on jo käytännön työkokemusta. Tuolloin uutta tietoa voi peilata omiin kokemuksiinsa. Erikoissosiaalityöntekijäksi voi opiskella Sosnetin järjestämässä sosiaalityön erikoistumiskoulutuksessa, joka tuottaa lisensiaatintutkinnon. Siinä ammatillis-tieteellistä osaamista syvennetään perehtymällä valittuun sosiaalityön erikoisalaan ja hankkimalla uusia tutkimusvalmiuksia. Erikoistumisaloiksi voi valita lapsi- ja nuorisososiaalityön, kuntouttavan sosiaalityön, marginalisaatiokysymysten sosiaalityön, yhteisösosiaalityön tai hyvinvointipalvelujen erikoisalan. Koulutus on nelivuotinen ja sen voi ainakin osin suorittaa työn ohella. Jatkotutkinnon suorittaneet erikoissosiaalityöntekijät hallitsevat tutkimukseen perustuen oman erikoisalansa ja myös laajemmin sosiaalityön menetelmällisen ja toiminnallisen kehittämisen. Syvenevä erikoistuminen parantaa sosiaalityön yhteiskunnallista asiantuntijuutta ja vaikuttavuutta. Parhaimmillaan erikoissosiaalityöntekijät toimivat koko sosiaalialan ammatillisen kehittämisen vetureina. Työelämässä erikoissosiaalityöntekijöiden kysyntä on kovaa: opiskelijoille tarjotaan usein uusia työpaikkoja jo kesken koulutuksen. Tilanne on osaksi ristiriitainen, sillä samanaikaisesti koulutuksessa olevat kaipaavat omilta työnantajiltaan enemmän tukea ja sitoutumista työntekijänsä lisäpätevöitymiseen. Rahoitus epävarmaa Ongelma on erikoistumiskoulutuksen rahoitus. Osana yliopistolaitoksen muutosta opetusministeriö lakkautti vuoden alusta valtakunnallisena yliopistojen verkostoyhteistyönä toteutettavan koulutuksen rahoituksen. Nyt yliopistojen pitäisi suostua itse rahoittamaan erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa sitä, että lakisääteisen, tutkintoon johtavan, nelivuotisen koulutuksen rahoitus on sovittava vuosittain erikseen kunkin yliopiston hallinnon Sosiaalityön erikoistumiskoulutukselle pitää turvata kestävä rahoitusperusta. kanssa. Se merkitsee lyhytjänteisyyttä ja epävarmuutta, sillä samaan aikaan yliopistojen rahoitustilanne on heikentynyt. Nyt yksittäiset yliopistojen hallintohenkilöt voivat linjata valtakunnallista koulutuspolitiikkaa opetusministeriön sijasta. Esimerkiksi yksi yliopisto on ilmoittanut rahoittavansa verkoston koulutuskulujen sijasta vain omaa toimintaansa ja sitäkin muita yliopistoja miltei puolta pienemmällä panoksella. Sosiaalityön erikoistumiskoulutukselle pitää turvata kestävä rahoitusperusta. Kyseessä on sosiaalialan ainoa yliopiston jatkotutkinnon tasoinen erikoistumismahdollisuus. Erikoisaloilta tarvitaan lisää tutkimustietoa Sosiaalityö on sosiaalisektorin laaja-alainen tieteenala, jolla tehdään koko sosiaalialaa koskevaa perus- ja soveltavaa tutkimusta. Se on alan tietotuotannon veturi. Yliopistojen oman jatkokoulutuksen ohella tiedontuotannosta vastaa Sosnetin organisoima Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu, joka on toiminut vuodesta Ongelmana on sen pienuus: sillä on vain kahdeksan jatko-opiskelupaikkaa, mikä on murto-osa yhteistyösektorimme terveysalan useiden tutkijakoulujen paikkamääristä. Sosiaaliala kaipaa kipeästi sen toimintaa ja kehittämistä tukevan tiedon tuottamista. Sen palvelutuotteet, -prosessit ja niiden vaikuttavuus tulisi arvioida ja todentaa tutkimuksen avulla. Tutkimusta tarvitaan myös koulutuksen tueksi. Erikoistumiskoulutusta on hankaloittanut se, että useilta sosiaalityön erikoisaloilta ei vielä ole tarpeeksi tutkimuksen tuottamaa tietoa. Tiedontuottamisen kattavuuden parantamiseksi Sosnet on tuottanut sosiaalialalle valtakunnallisen tutkimusohjelman. Sen toteuttamiseksi tarvittaisiin kuitenkin pysyvä erityisvaltionosuuteen perustuva rahoitusjärjestelmä, jollainen on lääketieteellisellä tutkimuksella. sosiaalitieto 3 I10 13

14 kärki Erja Saarinen Sosiaalialan koulutus tuntuu muuttuvan koko ajan. Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, miten he sitä kehittäisivät. Katse tulevaisuuteen minne sosiaalialan koulutus on menossa? kuva: Erja Saarinen Tutkimusta ja tutkivaa työotetta vahvistettava Pauli Niemelästä sosiaalialan koulutus on aika lailla kohdallaan, kunhan resursseja saataisiin yliopistokoulutukseen lisää. Hyvää koulutusjärjestelmää ei pitäisi jatkuvasti kyseenalaistaa. Pauli Niemelä on sosiaalityön professori Itä- Suomen yliopistossa. Hän vastaa Suomen Akatemiassa sosiaalitieteiden tutkimuksesta. Hän on jäsenenä sosiaalialan koulutusta ja henkilöstökysymyksiä pohtivassa sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumissa. Tärkeintä olisi resursoida sosiaalityön koulutus ja tutkimus kunnolla. Resursseilla loisin nykyistä paremman, yliopistosairaaloihin rinnastettavan, käytännön opetuksen järjestelmän, jossa toimisi tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön yhteistyö. Vaikka sosiaalityön koulutuksessa on paljon käytännön opetusta, vielä enemmän pitäisi olla tiedon ja taidon yhteistyötä. Suomen Akatemian sosiaalityön tutkijakoulu on loistava. Se on lisännyt tutkimusta ja virittänyt kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Tähänkin tarvitaan lisää resursseja. Olennaista on ymmärtää, mistä yliopistotasoisessa sosiaalialan koulutuksessa on kyse. Sosiaalityö on ainoa sosiaalialaa käsittelevä yliopistotasoinen koulutus. Lähialalla terveyssektorilla sitä vastaavat yleisja erikoislääketiede ja hoitotiede ja niiden ammatteina lääkärit ja terveydenhuollon maisterit. Sosiaalisektorin ainokaista mikrotason tiedettä ja ammattia pitää kehittää jo siksikin, että se pystyy yhteistyöhön terveyspuolen tieteiden kanssa eikä jää niiden aputieteiksi ja -toiminnaksi. Ammattikorkeakouluissa on hyvää koulutusta, mutta se ei ole samaa kuin sosiaalityön koulutus, jossa keskeistä on tutkimus, tutkiva työote. Miten voidaan esittää, että ylempi amk -tutkinto rinnastettaisiin sosiaalityön maisteritutkintoon? Sehän on erikoistuminen tiettyyn osa-alueeseen. Työnkuvia voidaan tarkistaa ja sitä on tehtykin. Sosiaalityötieteessä ja toiminnassa tutkitaan sosiaalisten ongelmien ilmenemistä makro-, meso- tai mikrotasolla. Ilmiöperustaisuus, tieto sosiaalisista ongelmista ja ilmiöistä on työn lähtökohta. Tutkimuksella haetaan vastauksia ongelmien yhteiskunnallisiin, yhteisöllisiin ja yksilöllisiin syihin. Lisäksi tutkitaan ongelmien ratkaisemiseksi käytettyjä toimenpiteitä ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta. Vaikka sosiaalityön koulutus on työelämäpainotteista, se ei voi olla työelämälähtöistä. Se ei voi vastata työelämäkäytäntöjen muovaamiin haasteisiin vaan sen pitää antaa valmiuksia kritisoida ja kehittää työelämää. Ilmassa on yrityksiä luopua sosiaalityön pätevyysvaatimuksista. Siinä ei ole järkeä: Kansalaisen oikeusturvan turvaavaa ja eettisesti korkeatasoista työtä voi tehdä vain, kun on riittävä koulutus. Sosiaalityössä on kyse isoista ihmisen yksityisyyteen, perheeseen ja ihmisen ja yhteiskunnan suhteeseen vaikuttavista asioista. Se, että koulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa, johtuu siitä, ettei sosiaalityön laitoksilla ole voimavaroja tuottaa enemmän ammattilaisia. Meillä pitää olla koulutettua, tutkimuksiin panostavaa henkilökuntaa. Mikä tietoyhteiskunta me muuten olemme? Olennaista on osaaminen, ei tietty koulutus Opetusministeriö pitää tärkeänä oppimistulosten eli osaamisen ja työtehtävän välistä yhteyttä eikä tietyn koulutuksen ja työtehtävän sidosta. FT, dosentti Erja Heikkinen on opetusneuvos opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikössä. Sosiaalialalla tietyn koulutuksen ja viran kelpoisuusehtojen välinen suhde on yksityiskohtaisesti säännelty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Tämä sanelee pitkälti työnjaon eri opinahjoista valmistuneiden välillä. Opetusministeriön näkökulmasta osaamisen, ei koulutuksen, tulisi olla keskeistä, kun sovitaan työnjaosta ja yhteistyöstä työntekijöiden välillä. Työtehtävissä pitäisi nykyistä laajemmin huomioida eri tavoin ja eri aikoina hankittu osaaminen. Koulutuksen pitää antaa valmiudet hankkia tietoa tutkinnon jälkeenkin. Tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolella suoritetut pätevöitymis-, päivitys- ja täydennyskoulutuksen muodot lisääntyvät. Ne ovat helpoin tapa vastata palvelujärjestelmän muuttuviin tarpeisiin. Alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot ovat niin sisällöiltään kuin koulutusmääriltään hitaita reagointitapoja vastata yhä nopeammilta tuntuviin muutoksiin. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa ja yliopistojen tieteellisessä jatkokoulutuksessa voi sisällöllisesti reagoida muutokseen nopeastikin, mutta tutkinnon suorittaminen vie kuitenkin useamman vuoden. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien ansiosta saadaan kaikilla koulutustasoilla työelämän tarvitsemaa osaamiskir- 14 sosiaalitieto 3 I10

15 Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palaa! > Palaute kuva: Erja Saarinen Radikaaleja muutoksia ammatteihin ja kelpoisuusehtoihin Hannele Salminen uudistaisi sosiaalialan koulutusta reippaasti. Kun väestö ikääntyy, lisääntyviä töitä tekee entistä niukempi henkilöstö. Siitä ei selvitä ilman uutta ajattelua ja toimintaa. KT, dosentti Hannele Salminen toimii kehittämispäällikkönä Suomen Kuntaliitossa. Hänen vastuulleen kuuluvat ammattikorkeakoulutus ja aikuiskoulutus. Hän on ammatillisen koulutuksen tiimin vetäjä. Nykyisillä tehtävä- ja ammattirakenteilla, kelpoisuuksilla ja toimenkuvilla ei pärjätä. Pitää kiireesti miettiä nykyiset ammatit ja tehtävät ylittäviä ammatti- ja työkokonaisuuksia. Voimavarat pitää yhdistää uudella tavalla, ettei tulevaisuuden henkilöstö uuvu työtaakkansa alle. Henkilöstövajetta ei voida paikata vain maahanmuuttajavoimin, etenkään sosiaali- ja terveysalalla, jolla tiedon pitää välittyä työntekijän ja hänestä riippuvaisen asiakkaan välillä. Kelpoisuusehtoja ei pidä madaltaa, mutta niitä tulee laventaa: työtä pitää voida tehdä eri tavoin suuntautuneilla saman tasoilla tutkinnoilla. Sosionomi ylempi amk -tutkinto on samantasoinen kuin maisteritutkinto. Jos se on painottunut sopivasti kyseessä olevaan työhön nähden, sen pitäisi antaa kelpoisuus sosiaalityöhön. Ei ole vain yhtä autuaaksi tekevää koulutusta. Kelpoisuusvaatimukset voisivat myös olla osin paikallisesti päätettävissä. Samalla ammattinimikkeellä toimivalla voi olla eri puolilla Suomea aivan erilainen toimenkuva väestörakenteen ja väestön palvelutarpeen mukaan. Yksittäisen henkilön sijasta esimerkiksi lapsiperheiden voi toimijana olla moniammatillinen tiimi. Yhden ihmisen ei tarvitse hallita kaikkea. Teknologia on tullut avuksi monissa töissä. Sen ansiosta ihmisten voimavaroja voitaisiin käyttää toisin. Nykyisillä koulutusputkilla ei pärjätä, vaikka ne ovat laaja-alaisia. On yhdistettävä uudella tavalla eri tehtäväalueita. On harmi, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudet opetussuunnitelmat tulivat tänä vuonna voimaan ilman, että opetussuunnitelmien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia analysoitiin. Opetussuunnitelmatyössä olisi voitu tarkastella ammattialojen ylityksiä ennakkoluulottomasti. Koulutusohjelmien pitää olla eheitä kokonaisuuksia, eikä raapaista vähän kaikkea. Ihmisen en- simmäiseen tutkintoon ei kannata pakata kaikkea mahdollista, vaan osaamista täydennetään työelämässä ja aikuis- ja täydennyskoulutuksella. Todennäköisesti meillä on myös liian täyteen tupattuja koulutusohjelmia. Vuorottelu työn ja koulutuksen välillä on tärkeää. Työkokemus auttaa näkemään, mitä tietoa ja taitoja tarvitsee. Aikuis- ja täydennyskoulutuksen merkitys korostuu myös siksi, että ihmisten pitää jaksaa töissä pidempään samalla, kun yhden ihmisen työmäärä kenties tuplaantuu nykyisestä. Yrityksiä muuttaa koulutusta ja kelpoisuuksia vastustetaan. Nyt ei voida kuitenkaan juuttua nykyisen työelämän ja ammattikuntien tarpeisiin. Yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin vastaamisen lisäksi koulutuksella on aina myös sivistystehtävä. Sen pitää tukea ihmisenä kasvua. Nuorista ja aikuisista iso osa kärsii mielenterveysongelmista. Tämä kertoo siitä, ettei ihminen voi yhteiskunnassamme hyvin. Onko yksi syy tuottavuus, tehokkuus, kilpailu ja kovat vaatimukset? Tärkeää on, että koulutuksessa luodaan elämään positiivista otetta, iloa ja toivoa, uskoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaalialan ammattilaiselle on tärkeintä, että hän tulee ihmisten kanssa toimeen, vuorovaikutus toimii. Tärkeää on myös tuntea yhteistyömahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa. Tähän pitäisi kiinnittää koulutuksessa lisää huomiota: jokainen on vahvempi, kun on yhteistyökumppaneita ja verkostoja. Suomessa ollaan tiukasti professioissa kiinni. Lisäksi ollaan hallintokeskeisiä: asioita katsotaan ylhäältä alaspäin ja ihmisten elämää hallitaan säädöksillä ja normeilla. Tämän ajattelun kääntäminen olisi iso ja hieno juttu. Aitoa asiakas- ja kansalaislähtöisyyttä pitää koulutuksessa korostaa nykyistä enemmän. joa opiskelijoiden opinto-ohjelmiin. Myös työssä opitaan ja joissain tapauksissa työssä opittu pitäisi voida todentaa näyttökokeella ilman muodollisia opintovaatimuksia. Koulutuksen tulisi antaa valmiuksia tiimityöhön. Palvelujärjestelmän työnjako sekä ammattiryhmien välinen yhteistyö saisi nykyistä paremmin tulla tutuksi opinnoissa. Muut kuin suoraan sosiaalialaan liittyvät taidot, kuten kielitaito ja turvallisuustietous, niin fyysinen kuin tietoturvallisuus, ovat tärkeitä alalla kuin alalla. Laaja-alaisuus korkeakouluopintojen alkuvaiheessa on kannatettavaa. Se antaa hyvät mahdollisuudet opintojen edetessä löytää itselleen kiinnostavimmat ja sopivimmat etenemistiet ja työelämän haasteet. Varhainen erikoistuminen voi vahvistaa ammatti-identiteettiä jo opintojen alussa. Jos varhainen erikoistuja kuitenkin myöhemmin huomaa olevansa kiinnostuneempi toisesta alasta, hän joutuu suorittamaan useamman tutkinnon tai hänestä tulee alaansa tyytymätön työntekijä. Työyhteisöissä tarvitaan sekä käytännön että tutkimuksen teon taitoja. Niiden ei kuitenkaan tarvitse olla samassa yksilössä. Koulutus- ja palvelujärjestelmälle on tärkeää, että oppimistulokset käytännön taidoissa vastaavat työssä tarvittavia valmiuksia ja että tutkimusta tehdään aiheista, joiden tulokset ovat hyödynnettävissä niin päätöksenteossa, palveluissa kuin liiketoiminnassakin. On tärkeää, että alalla on valittavissa sekä käytännön taitoja painottava että teoreettisempi lähestymistapa. Suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirre on umpikujattomuus: ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat voivat paitsi opintojen aikana suorittaa kursseja toiselta korkeakoulusektorilta, myös jatkaa tutkinnon jälkeen opintoja toisella sektorilla seuraavalta tutkintoasteelta, jos läpäisevät valintamenettelyn. sosiaalitieto 3 I10 15

16 näkökulma Kolumni Silva Tedre on arkielämän tutkija. Ainutkertaiset yhdistykset Kun puolitoista vuotta sitten lähdin mukaan kristillisen päihdetyön tutkimushankkeeseen, astuin vieraalle kentälle mukana repullinen ennakko-oletuksia. Nyt tiedän, että noin sadasta Sininauhaliiton jäsenjärjestöstä jokainen on ainutkertainen. Moninaisuutta ei noin vain mallinneta. Toiminnan laajaan kirjoon kuuluu muun muassa päihdetyön päiväkeskuksia, asumispalveluita ja hoitoyksiköitä. Yhdistysten taustalta löytyy kansankirkkomme ohella muita uskonnollisia liikkeitä. Usko on pujahtanut myös 2000-luvun sosiaalipolitiikkaan. Hyvinvointibarometreissä yhdeksi hyvinvoinnin ulottuvuudeksi on otettu uskon tai henkilökohtaisen vakaumuksen antama elämänsisältö. Päihdepalveluiden laatusuosituksissa edellytetään, että asiakkaan ilmaisemat eksistentiaaliset ja uskonnolliset tarpeet huomioidaan hoidossa. Tutkija Eva Kanerva on tosin todennut, että arvoitukseksi jää, mitä tämä tarkoittaa käytännön päihdetyössä. Sisältäpäin katsoen kristillisillä yhdistyksillä on usein tärkeä sija ihmisten elämässä. Esimerkiksi päiväkeskukset ovat paikkoja, joihin ei varata aikaa eikä jonoteta. Anonyyminäkin saa tulla. Havaintojeni mukaan jokaista kohdellaan auttamisen arvoisena. Kaikki ovat tervetulleita, joskaan ei kaikkiin keskuksiin päihtyneenä. Uskonnon rooli vaihtelee eri paikoissa ja hengellisyyden merkitys asiakkaille vaihtelee yhdessäkin paikassa. Kristillisillä yhdistyksillä on roolinsa paikallisyhteisöissä. Ainutkertaisuutensa vuoksi niille ei voi edes hahmotella samanlaista paikkaa kaikkialla. Suhde kunnan palveluihin vaihtelee paikkakunnittain. Suhteen kannalta on merkityksellistä se, miten hyvin yhdistyksen toimintaa kunnassa tunnetaan. Universaalin sosiaalipolitiikan ideaan kuuluu valtion vahva vastuu, hyväntekeväisyyden karttelu ja palveluiden arvoneutraalisuus. Kertooko idean väistymisestä se, että kansankirkkoamme, etenkin diakoniatyötä, kutsutaan mukaan hyvinvointitalkoisiin? Kirkon diakoniatyöntekijöille sosiaalitoimen jatkeena toimiminen ei ole itsestään selvää eikä aina toivottua. Sen sijaan evankelioivilla liikkeillä on edelleen palvelujärjestelmästä katsottuna manipuloivan hörhön leima. LUKIJALTA Sosiaalityölle vieraita ajatusmalleja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa Matti Vanhasen II hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma on sosiaalityön kannalta mielenkiintoista luettavaa. Lakien ohella hyvinvointipoliittiset ohjelmat ohjaavat palvelujärjestelmän toimintaa ja määrittävät sosiaalityön toimintaperiaatteita. Politiikkaohjelma painottaa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemista, jotta heistä tulee vastuullisia aikuisia ja kansalaisia. Sen perusteena on väestörakenteemme ikääntyvä väestö ja pienenevät lasten ja nuorten ikäluokat, joiden hyvinvoinnista on kannettava vastuuta laajasti kaikilla hallinnon tasoilla ja yhteiskuntasuunnittelussa. Ohjelmassa nähdään lapsuus ja nuoruus myös itseisarvoina ja elämänvaiheina, jotka luovat pohjan aikuisuudelle. Ohjelman perusteet merkitsevät sitä, että eri toimijoiden pitää yhdessä koordinoidusti kantaa vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tarvitaan toimijoiden linkittymistä ja eri sektoreiden välisiä kumppanuuksia. Kunniakkaiden tavoitteiden taustalta on kuitenkin tunnistettavissa ajattelumalleja, joista osa on sosiaalityön näkökulmasta arveluttavia. Politiikkaohjelman mukaan yksilöiden ja perheiden hyvinvointi tuotetaan laajan ja saumattoman palveluverkoston avulla. Toimivan palvelujärjestelmän organisoinnissa ydinasia on verkostomuotoinen työote. Palvelujärjestelmä pyrkii ehkäisemään lasten ja nuorten ongelmia ja puuttumaan niihin varhain. Tällöin kyse on riskien ehkäisystä. Näin politiikkaohjelma siirtää vaivihkaa liberalistisen hyvinvointivaltiotradition riskiajattelua pohjoismaiseen järjestelmään. Pyrkimys paikantaa riskiyksilöt ja -perheet korvaavat perinteiselle pohjoismaiselle mallille tyypilliset hoivan ja huolenpidon painotukset. Politiikkaohjelmassa sosiaaliset periaatteet jäävät talouden periaatteille alisteisiksi: säästöjä korostava puhe korvaa hoivapuheen sosiaalisiin ongelmiin puuttumisen perusteena. Riskiajattelu ja säästöpuhe korostuvat erityisesti niissä politiikkaohjelman kannanotoissa, jotka koskevat lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä. Tällöin itseisarvoisesta lapsuudesta ja nuoruudesta ei enää pidetä meteliä. Politiikkaohjelma painottaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevan tiedontuotannon vahvistamista ja hyvinvoinnin 16 sosiaalitieto 3 I10

17 indikaattorijärjestelmän kehittämistä. Jos yksilöiden ja perheiden arkea ja arkeen vaikuttamisen käytäntöjä koskevaa tiedontuotantoa ohjaavaksi periaatteeksi otetaan riskiajattelu, on tältä perustalta muodostettu tieto perustansa mukaista: arki näyttäytyy riskiarkena ja arjen sujuvoittaminen riskien hallintana. Politiikkaohjelman ajattelumallit sisältävät oman ymmärryksensä sosiaalityön paikasta ja luonteesta. Hyvinvoinnin tuottajana sosiaalityön tulisi vaikuttavuutensa varmistaakseen olla kaikkialla ja kaikessa mukana. Verkostoituneena toimijana sosiaalityön rooliksi määrittyy ensisijaisesti riskiyksilöiden ja -perheiden tunnistaminen ja paikantaminen. Painotus on ehkäisevässä toiminnassa ja varhaisessa puuttumisessa, joiden odotetaan pitkällä aikavälillä vähentävän sosiaalisista ongelmista aiheutuvia kustannuksia. Näin sosiaalityön tavoitteet perustellaan talouden kielellä. Sosiaalityölle tarjottu paikka on vahva ja selkeä ja onkin ymmärrettävää, että tämän aseman mukana tuleva tunnustus houkuttaa sosiaalityön organisaatioita ja yksittäisiä työntekijöitä. Jo valmiiksi kiireinen ja taantuman entisestään kiristämä työtahti asiakastyössä ei ainakaan helpota tarjottujen ajattelu- ja toimintamallien kyseenalaistamista. Sosiaalityölle professiona olisi kuitenkin eduksi järkeillä toisin. On aiheellista miettiä, mitä politiikkaohjelman ehdottaman roolin purematta nieleminen tarkoittaa. Kyse on siitä, miten ja kuka sosiaalityön sisällöt ja tavoitteet määrittelee. Politiikkaohjelman ajattelumallit ohjaavat pahimmillaan sosiaalityötä entistä kapeammaksi ja kovemmaksi ammatilliseksi käytännöksi. Ohjelmaa ei pidäkään kritiikittä siirtää käytäntöön vaan sosiaalityön näkökulmasta eettisesti kestämättömät ajattelumallit on rohkeasti torjuttava. Olennaista sosiaalityön omaehtoiselle identiteetin määrittelylle on tiedontuotanto, jota ei määritellä pelkästään poliittis-hallinnollisista näkökulmista. Tieto yksilöiden ja perheiden arjesta on ensiarvoisen tärkeää, kun pohditaan keinoja edistää hyvää arkea. Sosiaalityöllä on erityinen kosketuspinta ihmisten arkielämään ja sen ongelmiin. Tämä vahvuus tulisi muistaa, kun sosiaalityön asemaa ja luonnetta määritellään. Hyvän ja sujuvan arjen edistämistä vakuuttavampaa mandaattia sosiaalityölle tuskin voi kuvitella. Sosiaalityön aseman ja luonteen vahvistajiksi sopivat parhaiten juuri he, joiden hyvän arjen nimissä puhutaan ja toimitaan. Lasten, nuorten ja perheiden tarpeita koskevan tiedontuotannon tulisi perustua politiikkaohjelman ajattelumalleista riippumattomalle moninaisuuden tunnistamiselle. Yksi tärkeä politiikkaohjelman ajattelumallien arvioinnin paikka voivat olla kunnallisten ja seutukunnallisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelmien laadintaprosessit. Tuossa työssä pitäisi varoa toistamasta politiikkaohjelman ajattelumalleja. Suunnitelmia ei myöskään pitäisi laatia legitimoimaan kuntien nykyisiä palvelurakenteita ja toimintaa. Tarvitaan riskiorientoitumista laajakatseisempaa yksilöiden ja perheiden moninaisia elämäntilanteita ja tarpeita koskevaa tiedontuotantoa. Miia Ahlroth, Jani Kaisto ja Anna Lahtinen Lapin yliopiston Oulussa toteuttaman Sosiaalityön informaatioteknologisen maisterikoulutuksen opiskelijoita THL julkaisee Selvityksessä esitellään lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä koulun sosiaalityön tehtävissä kirjattavat sosiaalihuollon asiakastiedot. Lisäksi selostetaan kunkin tehtävän lainsäädäntöä ja palveluprosessien vaiheita. Tietojen yhtenäistäminen hyödyttää erityisesti sosiaalihuollon sähköistä tiedonhallintaa. Raportteja nro 1/2010, 323 sivua, 27 Anna Väinälä, Jarmo Kärki, Ari Suhonen, Riikka Väyrynen Selvitys palvelukohtaisista asiakastiedoista lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä koulun sosiaalityön tehtävissä Johanna Hiitola, Hanna Heinonen Huostaanotto ja oikeudellinen päätöksenteko Hallinto-oikeuksien ratkaisut huostaanottoasioissa 2008 Raportissa selvitetään, näyttäytyivätkö vuoden 2008 lastensuojelulain uudet toimintakäytännöt huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevissa päätöksissä. Samalla pohditaan huostaanotettujen lasten perheiden tilanteita, lastensuojelun asiakkuutta, vastentahtoiseen huostaanottoon liittyvää oikeusprosessia sekä huostaanottojen taustalla vaikuttavia syyperusteita. Raportteja nro 46/2009, 66 sivua, 18 OPAS Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille Oppaassa kuvataan tavallisimpia asiakastyössä kohdattavia mielenterveysja päihdeongelmia sekä niiden varhaista tunnistamista. Siinä esitellään myös asiakastilanteisiin soveltuvia riskin- 5 arvioinnin mittareita. Opas on hyödyllinen kaikille mielenterveys- ja päihdetyön tekijöille. Oppaita nro 5/2009, 66 sivua, 20 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Julkaisujen tilaukset Asiakaspalvelusta puhelimitse (klo 9 12) sosiaalitieto 3 I10 17

18 pinnan alta kuva: Heini Lehväslaiho Mitä tapahtuu todella? Ihminen ei ole 24 tuntia vuorokaudessa portfolion esittelijä, henkinen prostituoitu. Pentti Jakke Holvas, Kananen, Yleisradion ylitarkastaja, toimittaja, sosiaali- väitteli ja terveysministeriö Helsingin yliopistossa marraskuussa 2009 tutkimuksellaan ei-taloudesta Talouden pakkopullasta tapojen kotiruokaan Työskentelen Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimituksessa, jossa työnkuvaani kuuluu sanomalehtien pääkirjoitusten lukeminen. Voin kokemuksen rintaäänellä sanoa, että olipa kirjoitusten aiheena vanhustenhoito tai tiedepolitiikka, suomalaislehtien päätoimittajat arvioivat toimenpiteitä aina taloudellisesti. Olen jopa lukenut pääkirjoituksen, jossa kuolleiden vauvojen lukumäärää arvioidaan kansantuotteen tulevien tappioiden kannalta. Tiedotusvälineissä asiaa pidetään tärkeänä vasta sitten kun se on asetettu kustannusten, tehokkuuden ja kilpailukyvyn kehyksiin. Ainoaa ymmärrettävää puhetta käydään hinnan kielellä. * * * Muistan, kuinka lukiossa vuonna 1986 oma äidinkielen opettajani kehotti oppilaita valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin Helsingin Sanomien pääkirjoituksia lukemalla. Lehdestä kuulemma oppi sopivan asiallisen lähestymistavan ajankohtaisiin aiheisiin. Tänä päivänä sama opettajan ohje merkitsisi kehotusta ekonomistiseen fraseologiaan, jolla puolustetaan talouspoliittista eliittiä. Myös korkeakoulutuksessa on havaittavissa talouden voittokulku. Aloitin maisterin opintoni syksyllä Tuolloin tutorit suosittelivat opiskelijoita käyttämään ensimmäisen lukuvuoden pelkkään akateemisen hengen haisteluun. Käykää eri aineiden luennoilla, jotta tietäisitte mikä teitä aidosti kiinnostaa, meille sanottiin. Nykyhallitus pitäisi tuollaista toimintaa puolirikollisena luuhailuna. Koulutettavien pitää valmistua ennätysvauhdilla työelämään. Vuoden 2009 lopulla väittelin Helsingin yliopistossa tutkimuksella, jossa oikein etsimällä etsin taloudellisesti hyödytöntä, ei-talouden aluetta. Väitöskirjassani Talousmetafysiikan kritiikkiä yritin kaivaa filosofian ja sosiologian klassikoilta taloudellisesti merkityksettömiä ajatusmuotoja ja olemisen tapoja. Suomalaista koulutuspolitiikkaa ajatellen voinee sanoa, että olen lajini viimeisiä. Kuukausi väitökseni jälkeen, vuoden 2010 alussa, tuli voimaan uusi yliopistolaki. Se tukee suomalaisyritysten menestystä ja suosii tutkimustulosten kaupallistamista. Vastaavasti laki vähentää haluja rahoittaa tutkimusta, josta ei seuraa taloudellista vastinetta. * * * Viimeisten vuosikymmenten tapahtumia voidaan tarkastella myös psykologisena asenneilmapiirin muutoksena. Lapsuudessani kaupallistamista halveksittiin ja myyjää epäiltiin vilunkimieheksi. Ajateltiin, että siinä on ihminen, joka on valmis myymään vaikka mummonsa, kunhan tarpeeksi maksetaan. Nyt kysymys asettuisi toisin: miksi mummoa ei muka kannattaisi myydä? Budjettikehyksissä mummon myyminen saattaisi olla viisas teko. Eläkeikärajaahan ollaan korottamassa. Nyt mummo on ennen kaikkea työvoimaa, jonka avulla voidaan tuottaa lisäarvoa ja sinkauttaa talous autuaaksi tekevälle kasvu-uralle. Taloushistorioitsija Karl Polanyi on muistuttanut, että vanhalla ajalla kasvu ei ollut itseisarvo eikä ihmistä ajateltu myytävänä työvoimana. Vasta modernilla ajalla alettiin kuvitella, että ihmisestä roikkuu hintalappu. Polanyi kutsuu työmarkkinoiden maailmaa saatanalliseksi myllyksi. * * * Toivomme piilee siinä, että harva kuitenkaan myy mummoaan. Yhä on olemassa jotain muuta kuin talous. Olisi vain löydettävä ne säännöt ja periaatteet, jotka estävät mummon myymisen. Antropologi Marcel Maussin ja sosiologi Jean Baudrillardin mukaan ihminen ei ole aina myymässä tuotteita, palveluja tai itseään. Ihminen ei ole 24 tuntia vuorokaudessa portfolion esittelijä, henkinen prostituoitu. Ihminen vaihtaa ja antaa itseään myös ei-taloudellisesti. Ihminen antaa itsensä kahdenkeskiseen suhteeseen, ihminen antaa itsensä velvollisuuksiin, ihminen antaa lupauksen, antaa sanansa ja niin edelleen. Hän myös saa aina takaisin jotain ei-taloudellista, vastavedon, uuden lupauksen, uuden teon. Ei-taloudelliset tavat ja pikkuriikkiset rituaalit ovat täyttä totta ihmiselämässä päivittäin, vaikka niistä ei voidakaan tehdä kaupallisia tilastoja uutisiin. * * * Olen kuullut pariltakin tutkijalta, että suomalaiset eivät ole erityisen innostuneita rituaaleista. Haluan kuitenkin uskoa, että myös täällä pohjolassa toimitaan tietynlaisten ei-taloudellisten maneerien mukaan. Katse täytyy vain suunnata arkisiin tilanteisiin ja kansalaisten kotoisiin askareisiin. Voin hyvin kuvitella vastaväitteen, että varsinkin köyhä ihminen on kiinnostunut talousasioista. Hän yksinkertaisesti joutuu pohtimaan perustarpeidensa tyydytystä, toimeentuloaan. Mutta myös tällainen ihminen, jota ajaa Karl Marxin sanoin talouden mykkä pakko, siirtyy huomaavaisesti sivuun tehdäkseen ystävälleen tilaa istumista varten. Kyse on vähäeleisestä arkisesta tavasta. Köyhä ei tee toiselle tilaa siksi, että hän olisi lukenut Käytöksen kultaisen kirjan. Hän antaa itsensä sosiaaliseen suhteeseen, osallistuu vuorovaikutukseen, jossa hän toimii ilman taloudellista hyödyntavoittelua. Symboliset eleet ja huomionosoitukset ovat jokapäiväistä ruokaa tuloista riippumatta. 18 sosiaalitieto 3 I10

19 kirjat Leena Viinamäki (toim.) 14 puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008, 217 s. Päivi Mäkinen, Eija Raatikainen, Anne Rahikka ja Tuula Saarnio: Ammattina sosionomi. WSOYPro 2009, 206 s. Valmis asiantuntija vai valmiina oppimaan lisää? 14 puheenvuoroa sosionomien(amk) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä on laaja kooste eri asiantuntijoiden eri näkökulmista laatimia artikkeleita. Siihen on mahdutettu niin tieteellisiä artikkeleita kuin vähemmän tieteellisiä ylistys- ja puolustuspuheenvuoroja sosionomikoulutuksen ja -tutkinnon erinomaisuudesta. Ammattina sosionomi taas on ammattia käsittelevä perusteos, joka on tarkoitettu sekä oppikirjaksi että oppaaksi. Kumpikaan kirja ei ole helppolukuinen. Puheenvuorokoosteessa Leena Niemen kokoama paikantamishistoria on oiva ja välttämätön apu kokonaisuuden jäsentämiseksi. Oppikirjassa taas selkeä sisällysluettelo on lukijan pelastus. Puheenvuoroteoksen helminä näen Riitta DalMason ja Voitto Kuosmasen yhteenvedon sosiaalipedagogiikasta ja Päivi Niiranen-Lankamon artikkelin sosiaalisen ja sosiaalityön käytännön suhteesta. Raija Hovi-Pulsan artikkeli arkisuuntautuneesta perhetyöstä kiteyttää teorian ja käytännön niin ansiokkaasti yhteen, että osio sopisi osaksi perhetyön käsikirjaa tai perehdyttämisohjeita. Leena Nietosvuori tuo osaavasti esille luovien ja toiminnallisten menetelmien voimaa ja merkitystä ja peilaa niitä sosionomiammattikunnan työn haasteisiin. Eikö ammattikunnan sisällä ole osaamiseroja? Luin erittäin kiinnostuneena Juha Santalan artikkelin sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työnjaosta kunnallisessa sosiaalityössä. Yhdyn hänen näkemykseensä, että sosionomit ovat alansa korkeakoulutettuja ja työkokemuksen kartuttua he voivat kehittyä sosiaalialan asiantuntijoiksi. Mistään koulutusputkesta ei valmistu asiantuntijoita, vaan asiantuntijan valmiuksilla varustettuja työntekijöitä, joista ehkä vain osa kehittää itseään todellisiksi asiantuntijoiksi. Käytännön konkarina uskon samoin kuin Santala, että esimerkiksi psykososiaalisessa kuntoutuksessa suurempia eroja työntekijän osaamisessa on ammattiryhmien sisällä kuin niiden välillä riippuen esimerkiksi työntekijän iästä ja työkokemuksesta. Samaa mieltä olen myös siitä, ettei kunnallisessa sosiaalityössä ole varaa olla huomioimatta yksilöllisiä osaamisprofiileja ja jättää joidenkin työntekijöiden erityisosaamista käyttämättä. Sosionomit erityisen osaava ammattikunta? Teemu Rantanen ja Timo Toikko edustavat Santalan ajatuksista poikkeavaa näkemystä sosionomien osaamisesta. He luettelevat sosionomien kiistämättömiä vahvuuksia: vuorovaikutuksen ja arjen tukemisen sekä ryhmätyön ja yhteisötyön taitoja, yhteiskunnallisen analyysin taitoa, hyvinvointivaltiollista osaamista, muutostyön orientaatiota, reflektiivisyyttä ja kokonaisvaltaista kehittämisorientaatiota korostavaa ammatillisuutta, valmiuksia toimia muuttuvissa tilanteissa sekä kehittää jatkuvasti työtään. Kun vielä tutkimuksin on osoitettu työntekijän interpersoonaallisten ominaisuuksien ja vuorovaikutuksen laadun suuri merkitys esimerkiksi päihdetyössä, vahvistaa sekin kirjoittajien uskoa koko ammattikunnan erinomaisuuteen. Ovatko nämä hyveet siis kaikkien sosionomien yhteinen ominaisuus vai pysyvätkö eri yksilöiden interpersoonalliset ominaisuudet yksilöiden ominaisuuksina? Uskotaanko, vai toivotaanko edes, että koulutus muokkaa niitä samoin kuin intensiivinen terapia? Voivatko koulutus ja tutkinto ihan oikeasti antaa takuun kaikkien valmistuvien sosionomien interpersoonallisista ominaisuuksista ja vuorovaikutustaidoista? Ammatissa kasvaa pikku hiljaa Ammattina sosionomi on realistisempi näkemyksessään sosionomien asiantuntijuudesta ja siitä, miten opiskelijan persoonallisuus ja tunnekokemukset vaikuttavat hänen työntekoonsa. Kirjassa puhutaan viisaasti ammatti-identiteetistä ja ammatillisesta kasvusta prosessina eikä niinkään tutkintotodistuksen vahvistamina sosionomi-ominaisuuksina. Käytännössä ä sosiaalityöntekijät i ötkijät ja sosiaaliohjaajat ovat usein eri rooleissa mukana samoissa asiakasprosesseissa, ja molempien osaamista tarvitaan. Viinamäen toimittama artikkelikokoelma on hyvä moniääninen pohja tehtävärakenteesta edelleen käytävälle keskustelulle. Oppikirja taas ensimmäisenä perusteoksena alasta ei ole ainakaan kunnianhimoton. Sosionomiopiskelija saa kerralla luettavakseen tiivistetyssä muodossa ison määrän teoriaa, joka yliopistossa muistikuvieni mukaan oli jakautunut moneen eri kirjapakettiin ja tenttiin. Oppaaksi työnantajille ja sosionomin työstä kiinnostuneille kirjaa voi myös suositella. Oudolta kuulostaa sosiaalityön eriyttäminen käsitteenä sosiaalipalveluista, jotka Ammattina sosionomi -kirjassa määritellään muinoiseen Steam-hankkeeseen vedoten sosionomien toiminta-areenaksi. Ainakin vielä sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee sosiaalipalvelut toisin, ja sosiaalityö on heidän listallaan sosiaalipalveluissa ensimmäisenä. Käytännön arjen näkökulmasta on vaikea ymmärtää sitä, että sosiaalityön, sosiaalipedagogiikan, kasvatustieteen tai minkä tahansa tieteenalan teoriaperusta voitaisiin rajata vain jonkin ammattiryhmän omaksi. Käytännössä sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat usein eri rooleissa mukana samoissa asiakasprosesseissa, ja molempien osaamista tarvitaan. Myös sosiaalityöntekijät voivat kaiketi edelleen, vuosikymmeniä näin toimineina, kunnostautua luovien menetelmien soveltajina, kohdata asiakkaitaan omista lähtökohdistaan, ohjata ja neuvoa heitä sekä pitää itseään arjen asiantuntijoina? Leena Kivimäki Kirjoittaja toimii sosiaalityön tulosalueen osastopäällikkönä Raumalla. Hän on työskennellyt lukuisissa sosiaalitoimen tehtävissä Raumalla ja sosiaalijohtajana Lapin kunnassa. Hän on suorittanut ammatillisen lisensiaattityön lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoistumisalalta. sosiaalitieto 3 I10 19

20 asiantuntija-artikkeli Mirva Alapoikela & Tuula Saarnio Tukea lastensuojeluperheille hyvinvointitelevision välityksellä Voisiko pienten lasten vanhempien sosiaalista selviytymistä ja vanhemmuutta tukea virtuaalisesti? Tätä kokeiltiin Espoossa hyvinvointi-tv:n lastensuojelun pilottihankkeessa. Perheet pitivät projektityöntekijän virtuaalista vastaanottoa hyödyllisenä. Myös laululeikit, vauvahieronta ja muut toiminnalliset menetelmät sujuivat television välityksellä. HyvinvointiTV Hyvinvointi-tv:tä on kehitetty alun perin iäkkäille ihmisille heidän kotona asumisensa tueksi. Sen välityksellä tuodaan hyvinvointia ja omatoimisuutta edistäviä palveluja suoraan kotiin. Se voi tarjota esimerkiksi liikunnanohjausta ja keskusteluohjelmia. Hyvinvointi-tv on interaktiivinen palvelumuoto. Yhteyttä asiakkaaseen pidetään joko asiakkaan oman television tai tietokoneen välityksellä. Yhteydenpitoon tarvitaan laajakaistayhteys ja pieni kamera, joiden avulla voi olla kaksisuuntaisessa reaaliaikaisessa yhteydessä ohjelman toteuttajiin ja muihin osallistujiin. Hyvinvointi-tv:tä on kokeiltu esimerkiksi Espoossa, Turussa ja Laitilassa. Espoossa hyvinvointi-tv:tä kehitetään vanhuspalveluiden lisäksi lastensuojelun tukimuodoksi. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet Laurea-ammattikorkeakoulun Otaniemen yksikkö, Videra 0y ja Espoon kaupunki. Hyvinvointi-tv:n lastensuojelun pilottihanke toteutettiin Espoossa vuonna Kohderyhmänä olivat lastensuojelun avohuollon asiakasperheet. Tarkoituksena oli tukea vanhemmuutta ja edistää perheiden sosiaalista selviytymistä virtuaalisesti. Hyvinvointi-tv:n hyödyntäminen lastensuojelussa jatkuu Euroopan Aluekehitysrahaston (EAK) rahoituksella Turvallinen koti-hankkeena yhdessä Espoon perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa vuosina kohderyhmänä pienten lasten perheet ja nuoret. Hankkeessa on myös muita kohderyhmiä; mielenterveyskuntoutujat, iäkkäät ja kehitysvammaiset. Kolme espoolaista lastensuojelun asiakasperhettä lähti avoimin mielin testaamaan hyvinvointi-tv:tä. Heillä oli halutessaan oikeus keskeyttää osallistuminen milloin tahansa. Kahteen perheeseen kuului äiti, isä ja lapsi ja kolmanteen äiti ja lapsi. Vanhemmat olivat iältään vuotiaita, lapset alle 2-vuotiaita. Äidit olivat joko vanhempain- tai hoitovapaalla, toinen isä kävi ansiotyössä, toinen opiskeli. Perheiden valinnasta vastasi perhe- ja sosiaalipalveluyksikön työntekijät. Hankkeessa oli mukana 12 sosionomiopiskelijaa, jotka tekivät aluksi Espoon perhe- ja sosiaalipalvelujen asiantuntijaryhmän ja asiakasperheiden haastattelut. Niissä kartoitettiin sitä, millaisia ohjelmia hyvinvointi-tv:ltä odotettiin. Perheiden ja asiantuntijoiden toiveet osoittautuivat hyvin yhdensuuntaisiksi. Asiantuntijat toivoivat ohjelmilta arjen hallintaan liittyviä asioita, kuten päivärutiinien opettamista, lapsen uneen, kehitykseen ja kasvuun liittyviä tietopaketteja sekä vanhemmuuden tukemista. Lisäksi asiantuntijat toivoivat lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen ja yhdessä tekemiseen liittyviä ohjelmia, muun muassa laululeikkejä, loruja, äiti-vauvahierontaa ja jumppaa. Ohjelmien toivottiin olevan säännöllisiä, sillä perheiden tuen jatkuvuutta pidettiin tärkeänä. Vanhempien toivelistalla oli vauvajumppaa, virikkeitä lapsille, tietoa lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta, tukea lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen, keskusteluapua, unikoulua, tietoa ensiavusta sekä neuvoja perhe-elämään. Perheet toivoivat ohjelmalähetyksiä lähinnä omien päivärytmiensä pohjalta. Niinpä toiveet lähetysaikojen suhteen vaihtelivat aamupäivästä iltaan ja arkipäivästä viikonloppuun. Tietoa ja toimintaa Ohjelmien teemaksi valittiin vanhemmuuden tukeminen ja siinä erityisesti varhainen vuo- 20 sosiaalitieto 3 I10

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Miten sosiaalityön koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden. 25.1.2012 Aikuissosiaalityön päivät

Miten sosiaalityön koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden. 25.1.2012 Aikuissosiaalityön päivät Miten sosiaalityön koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Anneli Pohjola 25.1.2012 Aikuissosiaalityön päivät Sosiaalisen asiantuntijuus? Sanan sosiaalinen etymologia: Sosiaalinen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina osastopäällikkö Mika Pyykkö Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 15. 16.2.2010 Oulu Mika Pyykkö, 11.2.2010 1 Yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö PROFESSORILUENTO Professori Merja Anis Sosiaalityö Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Merja Anis pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot