kuntatalous Lokakuu 5/2011, osoitteellinen jakelu Länsi-Suomen lääni

Transkriptio

1 Sosiaali- ja kuntatalous Länsi-Suomen lääni Lokakuu 5/2011, osoitteellinen jakelu Aapeluskoti Tuohinen Tuohisenkatu 1, TURKU , johtaja Mikko Niemelä , Aapeluskoti Riihinen Rakentajantie 8, KAARINA , johtaja Kimmo Kiviranta , Aapeluskoti Hemmilä Uudiskohteemme rakenteilla Hemmilänkadulle, Kaarinaan aikana. Lisätiedot ja tiedustelut: kiinteistöjohtaja Esko Sillanpää, Huolenpitoa vuotiaan nuoren haasteelliseen elämäntilanteeseen Räätälöity tuki perheelle Erityisen huolenpidon yksikkö Slow-Care Vastaanotto- ja arviointiyksikkö PoKeLa UUTTA! Lastenkodit: Karekoti ja Puistotien lastenkoti Jälkihuolto: tukiasuminen, tuki nuoren kotiin Perheyksikkö: perhetyö, tuki- tai laitosjaksot perheelle Kriisipäivystys 24/7 UUTTA! Karekuntoutus Oy Puistotie Pielavesi toimitusjohtaja/psykologi Terho Lukkarinen lastenkotitoiminnanjohtaja Maija Lukkarinen

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Perhekoti Otto-Onni tarjoaa laatua lapsen ja nuoren arkeen Heinolassa sijaitseva Perhekoti Otto-Onni on vuonna 2007 perustettu ammatillinen perhekoti, joka tarjoaa laatua lapsen ja nuoren arkeen. Näkymä olohuoneeseen. Perhekotimme on silloisen Etelä-Suomen lääninhallituksen myöntämissä toimilupa-asiakirjoissa määritelty 6-paikkaiseksi. Olemme tarkoituksellisesti täyttäneet vain neljä paikkaa tähän mennessä. Kyselyjä on tullut tasaisesti. Näillä näkymin kesällä 2012 vapautuu 1-2 paikkaa. Meidän kohdallamme palvelujen kysyntä ja tarjonta ovat kohdanneet ainakin toistaiseksi hyvin toisensa, kertoo perhekodin äiti Heljä Kivivuori. Kivivuori pitää toiminnan laadun kannalta tärkeänä panostuksena sitä, että paikkaluku on pidetty pienenä. Silloin meidän ei tarvitse käyttää niin paljon ulkopuolista työvoimaa, mikä taas vaikuttaa siihen, että kotimme tuntuu kodilta. Työntekijämme ovat nuorille jo tutuksi tulleita ja turvallisia aikuisia. Me perhekodin vanhemmat olemme lyhyitä vapaitamme lukuun ottamatta aina läsnä nuorillemme. Tämä on meidän kaikkien yhteinen koti, jossa kaikilla tulee olla hyvä elää ja asua. Kun kymmenen vuotta sitten suunnittelimme perhekodin perustamista, oli johtoajatuksenamme se, että kotimme tulee sijaita paikassa, jossa kodissamme asuvilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus elää ihan tavallista elämää. Siinä koemme ainakin tällä hetkellä onnistuneemme. Laadun takeena on myös pitkä kokemus hoito-, kasvatus - ja opetustyöstä. Työn kautta olemme päässeet tutustumaan perhekotityöhön eri näkövinkkelistä jo ennen kuin itse perustimme Otto-Onnin. Olemme ammatillinen perhekoti ja se ammatillisuus näkyy ehkä juuri tavoitteellisuutena ja kykynä etsiä ja löytää ratkaisuja esiin tuleviin ongelmiin. Teemme aktiivista verkostoyhteistyötä jokaisen nuoren oman tukiverkoston kanssa. Pidämme itsemme ajan tasalla muun muassa erilaisiin koulutuksiin osallistumalla. Käymme myös säännöllisesti työnohjauksissa. Perhekotiin muutetaan yleensä vähintään 10-vuotiaina. Tällä hetkellä Otto-Onnissa asuu nuoria. Jokaisen kohdalla sijoituksen tarvetta tarkastellaan yksilökohtaisesti. Jokaisessa asiakastapaamisessa, johon yleensä osallistuvat nuori, nuoren vanhemmat, omat sosiaalityöntekijät ja me perhekotivanhemmat, pohditaan, onko sijoitusta tarpeen jatkaa. Koska tämä on nuorten koti, yleisenä tavoitteena on, että he voisivat käydä koulunsa loppuun kotoa käsin. Puolet nuoristamme opiskelee vielä perusopetuksessa ja puolet 2. asteella. Yksi on jo lentänyt pesästä itsenäistymään, tosin aivan kodin lähelle. Koulunkäyntiä tuetaan aktiivisesti Perhekodissa ollaan tiiviisti lasten ja nuorten rinnalla koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Koulunkäynnin tukemisella on erittäin tärkeä rooli kotimme arjessa, vaikka varsinaisia koulunkäyntiongelmia ei nuorillamme olisikaan. Paitsi että koulussa opitaan monenlaisia tietoja ja taitoja, yksi koulun merkittävimmistä tehtävistä on se, että siellä opitaan työskentelemään toisten ihmisten kanssa ja opitaan kantamaan vastuuta omasta tekemisestä. Huolehdimme, että lapset ja nuoret käyvät säännöllisesti koulua ja autamme tarvittaessa läksyissä ja kokeisiin valmistautumisessa, Kivivuori selvittää. Tarvittaessa koulun ja kodin yhteistyössä toimitaan myös aloitteellisesti. Seuraamme päivittäin nuortemme koulunkäyntiä erilaisten koulun ja kodin yhteistyötä varten kehitettyjen nettiohjelmien välityksellä. Käytämme paljon aikaa nuoren tulevaisuuden suunnitteluun yhdessä nuoren itsensä kanssa. Luonnollisesti tässä auttavat erityisopetuksen ja oppilaanohjauksen asiantuntemus ja pitkä kokemus alalta. Heinolassa koulun ja kodin yhteistyö on toiminut hyvin, Heljä Kivivuori kertoo. Yhteistyötä vanhempien ja sukulaisten kanssa Perhekoti Otto-Onni sijaitsee viihtyisässä asuinympäristössä. Kilometrin säteellä kodista löytyvät monenlaiset palvelut, koulut ja harrastukset. Kodissa on yhteisen puolen lisäksi omalla sisäänkäynnillä oleva kaksio, jossa nuori voi harjoitella itsenäistymistä. Biologisten vanhempien ja sukulaisten kanssa tehtävän yhteistyön merkitys on Kivivuoren mukaan erittäin suuri. Nuoremme tapaavat säännöllisesti omia vanhempiaan ja muita sukulaisiaan. Olemme halunneet aktiivisesti olla luomassa tilaisuuksia näille tapaamisille. Olemme havainneet, että mitä vanhemmiksi lapset kasvavat, sitä aktiivisemmin he itse haluavat tavata sukulaisiaan. Biologiset vanhemmat ovat miltei poikkeuksetta ykkössijalla nuoren sydämessä. Sitä tulee kunnioittaa. Meillä on vietetty rippija yo-juhlia, joihin nuoren omat sukulaiset ovat kiitettävästi osallistuneet. Niistä on jäänyt hyvä mieli niin nuorelle kuin meillekin. Toisaalta meillä vierailevat säännöllisesti myös meidän omat aikuiset lapsemme, vanhempamme ja muut sukulaiset, kuten kodeissa on tapana vierailla. Hyvät eväät elämään Perhekodissa lapsille ja nuorille pyritään antamaan mahdollisimman hyvät eväät elämään. On ensinnäkin hyvä, että opitaan noudattamaan yhteisiä sääntöjä. On hyvä, että nuori totuttelee säännöllisiin elämäntapoihin; koulua käydään säännöllisesti, syödään terveellisesti ja nukutaan tarpeeksi ja noudatetaan kotiintuloaikoja. On erittäin tärkeää oppia ottamaan toiset ihmiset huomioon, mutta samalla myös oppia olemaan terveellä tavalla itsekäskin. Rehellisyys on tärkeä arvo. Rehelliseksi kasvattamiseen panostamme paljon, Kivivuori sanoo. Jokaiselle nuorelle yritetään löytää myös jokin mieluisa harrastus. Kannustamme jokaista kulkemaan itselle sopivaa koulupolkua, ja olemme siinä tukena niin paljon kuin pystymme. Emme vertaile nuoria toisiinsa, vaan jokaisella nuorella on omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa, eikä mikään ole toista arvokkaampaa. Jos nuori tarvitsee ja on motivoitunut vastaanottamaan jotain erityistä tukea, niin me järjestämme hänelle sitä. Tavoitteenamme on, että meiltä lähtee maailmalle terveen itsetunnon omaava ja itsenäisesti toimeentuleva nuori aikuinen, joka suhtautuu omaan elämäänsä vastuuntuntoisesti. Ja mukavahan se olisi, että pitäisivät meiltä lähdettyäänkin yhteyttä, Heljä Kivivuori summaa. Perhekoti Otto-Onni Hämeentie Heinola Puh Fax Henkilökohtaiset numerot: Heljä Kivivuori / Pasi Kivivuori / Lisätietoja osoitteesta: www. perhekotiotto-onni.fi Ylämökissä voi harrastaa vaikkapa pleikkaripelejä tai rumpujen soittamista. Sosiaali- ja Yritysmaailma kuntatalous Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu Joensuu joensuun. kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh Fax Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma ilmoitus.kari@yritma.fi Toimittajat: Sirpa Pitkänen Puh Eini Kettunen Puh Toni Valha Puh Ilmoitukset: Ani Tiirikainen Puh Liisa Kinnunen Puh Sirpa Törrönen Puh Osoitelähde: Itella, TGM Yrityskohderyhmät Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

3 Vuonna 2004 perustetun Aapelus Oy:n ensimmäinen sijaiskoti on seitsemänpaikkainen Aapeluskoti Tuohinen, joka sijaitsee Kaarinassa Littoisten läheisyydessä. Vuonna 2009 valmistui Sorron Pientaloalueella sijaitseva Aapeluskoti Riihinen, joka tarjoaa kodin seitsemälle lapselle ja nuorelle. Palvelut ovat olleet kysyttyjä, ja nyt on jälleen meneillään toiminnan laajentaminen. Nummenniityn asuinalueen kupeeseen nousee uudiskohteemme Aapeluskoti Hemmilä, jonka rakennustyöt saadaan käyntiin lähiviikkojen aikana. Tavoitteena on, että Hemmilä saadaan käyttöön ensi kesän loppupuolella, kertoo Aapeluskoti Riihisen johtaja Kimmo Kiviranta Aapelus Oy:stä. Myös Hemmilä on seitsemänpaikkainen ryhmäkoti, joka sijaitsee muiden Aapeluskotien tavoin hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella. Hyvät lähipalvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä toiminnan kannalta; aivan lähistöllä ovat mm. koulut, liikuntaja terveyspalvelut ja lasten ja nuorten psykiatrian poliklinikat. Aapeluskodit ovat fyysisiltä puitteiltaan omakotitaloja. Pyrimme siihen, että tilat olisivat mahdollisimman viihtyisät. Kotien sisustukseen panostetaan yhdessä lasten kanssa. Eväät kasvulle ja kehitykselle Hoito- ja kasvatustoiminta pohjautuu Aapeluskodeissa yhteisöajatteluun lapsen tarpeet huomioiden. Omahoitajatyön avulla lapsille pyritään luomaan aikuisen ja lapsen välille turvallinen, välittävä, luottamuksellinen ja toimiva ihmissuhde. Elämme Aapeluskodeissa tavallista arkista elämää, johon kuuluvat toistuvat päivittäiset rutiinit ja säännöt. Opetamme lapsille hyviä käytöstapoja ja erilaisia menetelmiä arjesta selviytymiseen Meillä jokainen saa olla itsensä, kunhan ottaa muutkin yhteisön jäsenet huomioon, Kiviranta kuvailee. Aapeluskodeissa pidetään hyvää huolta myös lasten koulunkäynnin sujumisesta. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Lisää laadukasta palvelua - kolmas pienryhmäkoti Kaarinaan Aapelus Oy laajentaa toimintaansa Aapelus Oy:llä on Kaarinassa kaksi huostaanotetuille lapsille ja nuorille tarkoitettua pienryhmäkotia: Aapeluskodit Tuohinen ja Riihinen. Kuntien sijaishuollon tarpeisiin pystytään lähitulevaisuudessa vastaamaan entistä laajemmin, kun upouusi Aapeluskoti Hemmilä saadaan käyttöön loppukesällä Lapsi saa tukea muun muassa läksyjen teossa ja kokeisiin lukemisessa sekä onnistuakseen koulun sosiaalisissa suhteissa. Olemme myös aina tarvittaessa tiiviissä yhteydessä luokanvalvojaan ja muuhun koulun henkilöstöön. Koulu- ja jatko-opiskelumahdollisuuksia on runsaasti tarjolla Kaarinassa ja Turussa, joihin pääsee sujuvasti julkisella liikenteellä. Jokaiselle lapselle pyritään löytämään myös mielekäs vapaa-ajan harrastus. Loma-aikoina Aapeluskodeissa tehdään yhteisiä retkiä niin luonto- kuin kaupunkikohteisiin. Ylenpalttinen harrastustoiminta ei kuitenkaan ole mikään itseisarvo. Lapsen kanssa on tärkeätä myös pystyä olemaan tekemättä mitään erityistä. Läsnäolo ja lapsen kuuleminen sujuu hyvin usein pysäyttämällä aikamme ilmiön, jatkuvan kiireen. Ison ruokapöytämme ääressä käydään usein pitkiä ja syväluotaavia keskusteluja ja pohdintoja elämästä. Kasvatustyön tärkeimpiä kulmakiviä on hyvä yhteistyö lapsen vanhempien ja muiden sukulaisten kanssa. Tätä tukee laaja yhteistyöverkosto, jota rakennetaan jokaisen lapsen omien tarpeiden mukaan. Koulutettu ja pysyvä henkilöstö Aapeluskotien vahvuuksiin kuuluu koulutettu ja pysyvä henkilöstö. Yrityksen johto on myös osana yksiköiden työryhmää eli vahvasti mukana arkityössä. Lasten kanssa tehtävä arkinen työ on kaiken perusta. Sitä tukevat henkilöstön yksilölliset erityistaidot, joita Aapeluskodeissa saa hyödyntää mahdollisimman paljon. Kimmo Kiviranta on itse kotien oma musiikkiterapeutti, joka on integroimassa erilaisia musiikkiterapien menetelmiä osaksi arkityötä. Musiikki on kaikille lapsille tärkeä asia ja siksi Aapeluskodeissa sille tarjotaan paljon resursseja. Ohjaaja Tuomas Vuoristo toimii musiikkitoiminnan vetäjänä Kimmon lisäksi. Kannustamme lapsia oman musiikin tuottamiseen ja mahdollistamme monipuolista soiton opetusta. Musiikkiterapiassa on kyse musiikillisen ilmaisun syventämisestä vuorovaikutusprosessissa lasten kanssa, Kiviranta mainitsee. Oikean hetken tullen pääsee musiikin avulla kiinni lapsen sisäiseen maailmaan ja sen myötä monet padot aukeavat ja vuorovaikutus saa aivan uusia muotoja ja lapsen psyykkinen menneisyyden taakka kevenee. Lapsen oman arvokkuuden tunteen ja hänen elämänsä ainutlaatuisen vahvistamiseen käytetään monipuolisesti myös voimauttava valokuvaus -menetelmää. Ohjaajamme Eeva Palonperä valmistuu nyt syksyllä ensimmäisten joukossa voimauttava valokuva menetelmäohjaajaksi. Erikoiskoulutuksen ohjaajana toimii menetelmän kehittäjä Miina Savolainen. Menetelmä on useita tunnustuspalkintoja saanut tavaramerkki, Kiviranta valottaa. Aapeluskotien aikuisilla on myös runsaasti liikunnallista erikoisosaamista, ja aikuiset ovatkin mukana monissa liikuntaharrastuksissa. Lapsia ja aikuisia yhdistää myös luonnossa liikkuminen, jossa voidaan hyödyntää talonväen mittavia erätaitoja. Henkilökunnan pysyvyyttä pidetään Aapeluskodeissa ensiarvoisen tärkeänä asiana. Työssä jaksamiseen ja viihtyvyyteen panostetaankin koko ajan paljon. Pysyvällä henkilöstöllä voidaan saavuttaa paras hoitotulos silloin, kun tavoitteena on korvaava ja korjaava vuorovaikutus. Työtiimeillämme on säännöllinen työnohjaus, ja lisäksi johtoryhmällä on oma johtamiseen painottuva säännöllinen työnohjauksensa. Käytössämme ovat myös esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut, sisäiset ja ulkoiset koulutukset sekä monipuolinen tyky-toiminta ja kattava työterveyshuolto. Laatutyön sertifiointi tavoitteena Aapeluskodeissa laadunhallinnalla tarkoitetaan toiminnan johtamista, suunnittelua, säännöllistä arviointia ja parannusehdotusten käyttöönottoa. Laatuajattelu tukeutuu vahvasti pienryhmäkodin toiminta-ajatukseen, jolloin tavoitteellinen työskentely asiakkaiden parhaaksi näkyy läpi koko hoitoprosessin. Olemme toimintamme alusta lähtien rakentaneet laadunhallintajärjestelmää koko henkilökunnan kanssa. Laadunhallintamme pohjautuu First-Step toimintajärjestelmään, jonka lisäksi olemme ottaneet käyttöömme ITE2/3-järjestelmän. Olemme myös itse kehittäneet työmme vaikuttavuuden arviointiin neliportaisen hoito- ja kasvatustyön laadunarviointijärjestelmän, jonka osa-alueet ovat lapsen oma arvio hoitotyöstämme, huoltajien palaute hoitotyöstä, sijoittavan kunnan palaute ja Aapeluskotien henkilökunnan oma arvio, Kiviranta selvittää. Osa Aapeluskotien henkilökuntaa kuuluu säännöllisesti kokoontuvaan laaturyhmään, joka kehittää laadunhallintaa. Tavoitteenamme on saada Aapeluskotien laadunarviointi sertifioiduksi SHQS-kriteeristön mukaisesti. Työ tehdään huolella ilman kiirettä. Uutuutena A-duuri asiantuntijapalvelut Aapelus Oy:n uusimpaan tarjontaan kuuluvat A-duuri asiantuntijapalvelut. Nimi A-duuri symbolisoi iloista, innostunutta ja innovatiivista työotetta. Pyrimme näin hyödyntämään henkilöstön erityisosaamista ja lisäkoulutuksia Aapeluskotien työssä, ja jos palveluille on kentällä kysyntää, olemme valmiita vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, Kiviranta esittelee. A-duuriin kuuluu tällä hetkellä Aapelus Oy:n omia työntekijöitä ja lisäksi asiantuntijoita yhteistyöverkostosta. Tavoitteena on kehittää myös aivan uusia toimintamalleja lastensuojelutyöhön. Näitä voivat olla esimerkiksi musiikkiterapian ja voimauttavan valokuvauksen yhdistäminen, intensiivisen perhetyön tarjoaminen, uusien koulutussisältöjen luominen arkityöhön sekä hevosavusteisen tukihenkilötoiminnan tuottaminen, Kimmo Kiviranta listaa. A-duurin väkeä yhdistää halu kehittää uusia työtapoja ja samalla myös halu kehittää itseään työntekijänä. Työtä lasten ja nuorten parissa voi tehdä monella tavalla, joten uudet innovaatiot rikastuttavat palvelutarjontaa.

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Sipilän Varakoti tarjoaa lapselle kehityksen turvaa ja jatkuvuutta Sipilän Varakoti Oy on vuonna 1998 toimintansa aloittanut 42-paikkainen koulukodin pehmeämpi muoto. Monimuotoisilla palveluilla pystytään vastaamaan tämän päivän haasteisiin joustavasti, laadukkaasti ja taloudellisesti. Sipilän Varakoti Oy sijaitsee Orimattilassa lähellä Lahtea, noin 100 kilometriä Helsingistä koilliseen. Leppäkerttuja Tarinan leikkihuoneessa. Palveluihimme kuuluvat lyhytaikaiset lasten kriisi-, arvio- sekä avohuoltopalvelut, pitkäaikainen lapsen hoivatyö, pitkäaikainen korjaava kasvatustyö, itsenäistymis- ja jälkihuoltotyö, perhearvio- ja perhekuntoutuspalvelut, peruskoulu sekä oma peruskoulun lisäopetusluokka. Kaikki nämä palvelut tuotamme kuudessa eri yksikössä, kertoo toimitusjohtaja Kyösti Sipilä. Pukkilantiellä sijaitsevat Herkkumäen ja Pikku-Herkkumäen pienryhmäkodit, jotka muodostavat 7 16-vuotiaiden lasten pitkäaikaisen sijoitusyksikön. Hannulantiellä sijaitsevat Jokihelmen pienryhmäkodit, joissa toimii korjaavan ja kuntouttavan kasvatustyön yksikkö vuotiaille lapsille. Yksikössä on tarjolla tarkoituksenmukaiseen tulevaisuuteen tähtäävää elämänhallinnan opetusta, harjoittelemista ja tukemista. Heinämaantien yksikkömme ovat: Vilttitossu, joka on lyhytaikaisia kriisi- ja arviointijaksoja varten - arviojaksot sisältävät myös kattavan psykologin tutkimuksen, perhearviointia ja perhekuntoutusta toteuttava Perhekeskus Tarina, itsenäistymisyksikkö Myötätuuli sekä peruskoulu ja oma peruskoulun lisäopetusluokka eli kymppiluokka. Uusin yksikkömme Myötätuuli on aloittanut toimintansa vuonna Myötätuuli on tarkoitettu vuotiaille lapsille, jotka tarvitsevat tukea asumiseen, opiskeluun, itsenäisen elämän opetteluun, elämän hallintaan ja tulevaisuuden hahmotteluun. Kouluyksikkö on kuulunut Sipilän Varakotiin yrityksen toiminnan alusta lähtien. Sipilän Varakodin omalle Keijunkankaan koulun kymppiluokalle voi hakeutua korottamaan peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja myös talon ulkopuolelta. Tulostettava hakemus löytyy www-sivuiltamme, ja kymppiluokalle voi hakea myös vapaamuotoisella hakemuksella, Sipilä mainitsee. Kasvupolku itsenäiseen elämään Sipilän Varakodissa lapselle rakennetaan oma kasvupolku, jossa yhdistyy asiakasohjausryhmän, yksilöllistetyn hoitoja kasvatussuunnitelman sekä jälkihuollon yhtenäinen ketju. Kasvupolku tarjoaa lapselle kehitykseen turvaa ja jatkuvuutta arvioinnista itsenäiseen asumiseen asti, Sipilä sanoo. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten lisäksi Sipilän Varakodissa työskentelee opettajia, taideterapeutti ja yksilöohjaaja. Käytettävissä ovat myös psykologin palvelut. Palvelemme yhteensä noin 60 kokeneen ammattilaisen voimin. Talostamme löytyy laaja asiantuntijuus, jonka ansiosta asiakkaiden hoito ja kuntoutus nopeutuvat ja sijoitusajat lyhenevät, Kyösti Sipilä kiteyttää. Kolilla elokuussa Yhteystiedot: Sipilän Varakoti Oy Heinämaantie Orimattila Puh Puh /toimitusjohtaja Kyösti Sipilä Puh /kasvatusjohtaja Anne Sipilä Karekuntoutus kehittää lastensuojelun vaikuttavuutta Suomalainen lastensuojelu on ollut huostaanottokeskeistä ja laitoskeskeistä. Vanhemmat ovat usein jääneet lastensuojelukriiseissä syrjään. Nuorelle lastensuojelu on ollut usein kivulias ja pitkä ero perheestä. -Vuonna 2002 Karekuntoutus Oy aloitti lasten perhekuntoutuskurssi-toiminnan terveydenhuollon toimiluvalla.vuoden 2005 alusta yrityksen päätoimiala muuttui sosiaali-alan toiminnaksi, lastenkoti-toiminnaksi. Perustimme 8+ 3 paikkaisen lastenkodin Pielavedelle. Vuonna 2006 perustimme toisen osaston Pielavedelle ja v toteutettiin perhekuntoutushanke, jolloin aloimme kehittämään perhetyöskentelyä meille sijoitettujen lasten perheiden kanssa. Vuonna 2010 lastenkotitoiminta on jaettiin kahteen lastenkotiin, toimitusjohtaja, psykoterapeutti Terho Lukkarinen kertoo. -Kesällä lastenkotiorganisaatiota täydennettiin erityisen huolenpidon osastolla, SLOW-CA- RE, ja 7-paikkaisella vastaanotto- ja arviointiosastolla, Pokelalla, joka sijaitsee Pohjois- Keiteleellä. Hoidamme v huostaanotettuja tai avohuollon tukitoimin sijoitettuja erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Painopistealueet työssämme ovat: koulu, oppimisvaikeuksien tuki, laajaalainen kuntoutus, perhetyö ja perhekuntoutus. Kuntouttavan sijoituksen kesto on keskimäärin noin vuosi. Viime aikoina lasten huostaanotot ja sijoittaminen kodin ulkopuolelle on pyritty tekemään entistä enemmän lyhyinä, tavoitteellisina sijoituksina, joissa perhe työskentelee mukana, Lukkarinen selvittää. Karekuntoutuksen perheyksikkö tekee lastensuojelun perhetyötä laitosten ulkopuolella, perheissä. Lastensuojelua perheen kanssa -Pyrimme saamaan kriisiytyneen elämäntilanteen hallintaan yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa mahdollisimman pian. Aloitamme mahdollisimman keskeltä kriisiä, tuemme koulun käynnin etenemistä vaikeuksista huolimatta sekä kannustamme ja tuemme perheen mukaantuloa yhteistyöhön. Kaikkeen tähän satsaamme aikuisten voimavaroja, Terho Lukkarinen korostaa. - Perhetyössä voidaan luontevalla tavalla toteuttaa ennaltaehkäisevää työtä, jonka osuutta sosiaalialalla halutaan mm. kustannussyistä lisätä. Esim. lastensuojelun järeiden keinojen, kuten kodin ulkopuolelle sijoittamisen,tarve voidaan varhaisen puuttumisen ansiosta jopa välttää kokonaan, kun asiat huomioidaan ajoissa. Tällöin lievemmät toimenpiteet voivat olla tehokkaita puuttumisen keinoja. Perhetyö voi asiakkaan kannalta olla myös korjaavaa ja tukevaa, Lukkarinen vakuuttaa. Myös mahdollinen kodin ulkopuolella tapahtuva sijoitusvaihe on nuoren elämässä lyhyt ja mielekäs, kun perhe on sen aikana mahdollistamassa kotiinpaluuta. -Perhekuntoutuksen tavoite on tukea perhettä siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. Jos perhekuntoutuksen aikana todetaan, että näin ei ole, pyritään yhdessä vanhempien kanssa löytämään lapselle sijaishuoltopaikka. Onnistuessamme yhteistyössä nuori pääsee etenemään pikemmin ja tuloksellisemmin normaalilla kasvu-urallaan. Sijoitusaika Karekuntoutuksessa on ollut vuosina keskimäärin 9 kuukautta. Otamme vastaan myös kiireellisiä sijoituksia ja olemme kuntien käytettävissä 24/7, Lukkarinen sanoo. -Karekuntoutus tarjoaa hoitopaikkoja erityistä tukea tarvitseville nuorille. Karekuntoutuksessa on tukeva moniammatillinen henkilökunta, joka mahdollistaa tiiviin tuen, hoivan ja rajojen asettelun elämän riskirajoilla elävälle nuorelle. Hoito- ja kasvatus on suunnitelmallisesta ja nuoren kuntoutumista seurataan tiiviisti moniammatillisessa tiimissä. Yrityksessä työskentelee noin 60 terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaista. Nykyinen lastensuojelulaki mahdollistaa huostaanoton tapahduttua lapsen sijoittamisen kotiin 6 kk ajan erityisistä syistä. Laitos varaa paikan lapselle ja käyttää sitä lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Yhdistettynä intensiiviseen perhetyöhön sijoitus kotiin on joskus hyvin toimiva työtapa ja saattaa tehdä kodin ulkopuolelle sijoittamisen kokonaan tarpeettomaksi. Joissain tapauksissa myös lapsen viikonloppusijoitus tuo elämään ryhtiä ja säännöllisyyttä ja voi tukea kouluviikkojen käymistä kotoa käsin. Kouluviikon aikana on mahdollisesti perhetapaaminen kotona, Lukkarinen selvittää. Toimintamme perustuu aikuisen vankkaan läsnäoloon ja myönteiseen vuorovaikutukseen arjessa -Karekodilla on oma kotikoulu luokkahuoneineen sekä runsaasti harrastetilaa nuorille. Lisäksi läheinen luonto tarjoaa harrastemahdollisuuksia. Karekoti on entinen Sulkavan koulu, joka on remontoitu lastenkotikäyttöön. Puistotien lastenkoti sijaitsee kirkonkylällä kahdessa erillisessä pienkerrostalossa, jotka on remontoitu lastenkotikäyttöön. Puistotien lastenkoti tarjoaa hoitopaikan neljälletoista erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle. Puistotiellä on tukeva moniammatillinen henkilökunta, joka mahdollistaa tiiviin tuen, hoivan ja rajojen asettelun. Myös Puistotien lastenkodissa on oma kotikoulu. Puistotien lastenkodissa on erillisiä tiloja, joihin voidaan ottaa koko perhe arviointi- tai kuntoutusjaksolle, Terho Lukkarinen kertoo.

5 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Lamujoen Perhekodit Oy:ssä keskitytään ammattitaidolla ja sydämellä lapsen tarpeisiin yksilöllisesti Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Lastensuojelu on työtä lasten ja perheiden hyväksi, tavoitteena on lasten suotuisten kasvuolojen turvaaminen ja vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään. Lamujoen Perhekodit Oy ylläpitää Ojantakasen ja Mäkituvan perhekoteja. Yhteisössä työskentelee 20 asialleen omistautunutta, koulutettua tai koulutuksessa olevaa työntekijää, joiden jaksamisesta huolehditaan täydennyskoulutuksen, työnohjauksen ja tykytoiminnan tuella. Perhekoti-idean isinä ovat tulleet tunnetuiksi jo edesmennyt Pohjolakodin johtaja, talousneuvos Seppo Saloranta ja silloinen Oulun kaupungin sosiaalijohtaja, sosiaalineuvos Jori R. Rissanen. Heidän tavoitteenaan oli koulukodin suurten oppilasasuntoloiden muuttaminen kodinomaisemmiksi yksiköiksi. Toimittuaan vuodesta 1979 perhekotityössä Muhoksella - perhekotien Koivulehto ja Kavela perhe-kotivanhempina, Auli ja Tapio Siekkinen perustivat v Lamujoen perhekodit Oy:n Pulkkilaan kuntainliiton entisen vanhainkodin tiloihin. Lamujoen Perhekodit Oy:n omistajataho on ollut perustamassa uutta etujärjestöä Yksityisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten yhdistys Luja ry:tä kehittämään perhekotien ja laitosten toimintaa. -Ojantakasen perhekoti perustettiin vuonna 1991 ja se on neljätoistapaikkainen kaksiosastoinen yksikkö, johon voidaan sijoittaa vuotiaita tyttöjä ja poikia joko huostaanotettuina tai avohuollon tukitoimenpiteenä. Varsinaisten sijoituspaikkojen lisäksi perhekoti tarjoaa kriisi- sekä tutkimuspaikkoja sekä puhuttelupalvelua nuorille, joista on vasta nousemassa huolta. Mäkituvan perhekoti perustettiin v ja se on kuusipaikkainen, nuorten itsenäistymistä tukeva yksikkö. Mäkituvalla kasvatusvastuussa oleva aikuinen asuu yhdessä nuorten kanssa, mutta painopiste arjesta selviytymisestä siirtyy enemmän nuorten harteille, Tapio Siekkinen kertoo. Lamujoen Perhekodit Oy:ssä noudatetaan viisiportaista nuoren positiivista kasvua ja kehitystä tukevaa järjestelmää -Ensimmäinen porras on Ojantakasen perhekodin Noviisi- osasto, missä tapahtuu nuoren pysäyttäminen ja eitoivottujen käyttäytymismallien poisopettaminen. Toinen porras on Nestoriosasto, mihin nuori siirtyy tietyt kriteerit täyttäessään. Nestori-osastolla keskitytään uusien, hyväksyttyjen toimintamallien sisäistämiseen sekä niiden vahvistamiseen. Kolmas porras on Mäkituvalle muutto ja siellä harjoitellaan itsenäisempää arjesta selviytymistä ja vastuunkantoa. Neljäs porras onkin sitten tukiasuntoon siirtyminen ja itsenäisen elämän opetteleminen. Viides porras on täysi-ikäisen nuoren sitoutuminen jälkihuoltoon sekä asumisen että koulunkäynnin jatkuminen perhekotiyhteisössä, Tapio Siekkinen kuvailee järjestelmää. -Arkipäivinä kukin nuori käy kehitystehtävänään ikätasonsa edellyttämää koulumuotoa. Nuoret käyvät joko Siikalatvan kunnan Pulkkilan peruskoulua tai lukiota, Piippolan käsi- ja taide-teollisuusopistoa, Haapaveden ammattiopistoa tai Haapaveden opistoa. Kaikki nuoret eivät eri syistä johtuen selviä normaaliopetuksesta, joten perhekodilla on oma kotikoulu, jossa annetaan opetusta sekä ala- että yläasteella. Perhekodilla voi käydä Ammattiopisto Luovin alaisena kahta eri opintolinjaa tai valmentavaa linjaa, joissa voi suorittaa 3 vuoden ammattitutkinnon tai käyttää suoritetut opintoviikot hyväkseen myöhemmin. Tällä järjestelyllä pystymme takaamaan, että kukin nuori saa tarvitsemaansa opetusta ja pystyy hyödyntämään omat kykynsä optimaalisesti. Tavoitteena on kuitenkin aina selviäminen normaalin opetuksen pariin, Siekkinen sanoo. Kun kouluasiat ovat kunnossa, on nuorilla mahdollisuus eri harrastuksiin esim. käsitöihin, musiikkiin, ratsastukseen, jääkiekkoon tai käynteihin punttisalilla, kansalaisopistolla jne. Kerran viikossa on yhteinen liikuntatuokio sekä henkilökohtainen musiikinopetusaika. Perhekodilla harjoitellaan kasvattajien tuella arkipäivän askareita esim. kodin, lintujen, kissojen ja kalojen hoitoa, pyykinpesua ja puhtaanapitoa. Perhekodin arkeen kuuluvat myös retket, mökkeily, ravit ja luonnossa liikkuminen. Perhekoti tukee nuoria myös erilaisten ajokorttien sekä metsästys-kortin hankinnassa, Tapio Siekkinen luonnehtii Lamujoen Perhekodin toimintaa ja tunnelmia. Nuorten yhteydenpitoa kotiin, läheisiin aikuisiin ja hyviin kavereihin tuetaan -Perhekoti aikuisineen on vain eräs vaihe nuoren elämässä, siksi perheen kanssa tehdään avointa yhteistyötä. Läheiset voivat sovitusti myös vierailla/ yöpyä perhekodilla. Jokaisen nuoren asiakassuunnitelma tehdään yhdessä sosiaalitoimen ja vanhempien kanssa. Kasvatusja hoitosuunnitelma päivitetään säännöllisesti. Perhekodilla käy kuukausittain konsultoiva lääkäri. Elämäni tarina esseen kautta käydään keskustellen läpi nuoren menneisyyttä. Murrosikä on toinen mahdollisuus. Pysäkkikeskusteluissa käydään läpi ja täytetään nuoren Kehityskaarta. Nuoret käyvät suunnitellusti mahdollisuuksien mukaan kotonaan viikonloppulomilla. Kohti tulevaisuutta Lamujoen Perhekodit Oy:ssä on tapahtumassa sukupolvenvaihdos. Yritys oli mukana Tykes-rahoitteisessa Kohti hallittua sukupolvenvaihdosta - projektissa. Projektin tavoitteena oli auttaa yrittäjiä valmistautumaan riittävän ajoissa edessä olevaan vaihdosprosessiin, kehittää yritystä työpaikkana sekä yhteiskunnalliselta kannalta tavoitteena on edistää yritystoiminnan jatkumista ja kehittymistä sekä säilyttää työpaikkoja. Hanke kesti yhden vuoden (11/ /2010). Tämä vuoden aikana Auli ja Tapio Siekkisen tytär Riina ja hänen miehensä Marko Niskala alkavat perhekoti-yrittäjiksi. OJANTAKASEN PERHEKOTI Os: Ojantakasentie 42, Pulkkila Puh: F ax: Tapio: tapio.siekkinen@ojantakanen.fi Auli: auli.siekkinen@ojantakanen.fi Henkilökunta: ojantakanen@ojantakanen.fi Kutsu juhlaseminaariin perjantaina Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa projektin seminaari VAJAALIIKKEISTEN KUNTO BOT FÖR RÖRELSEHINDRADE RY VLK Aika: Perjantai klo Paikka: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Vanha Viertotie 23, Helsinki, auditorio Seminaarin tavoitteena on tarjota uudenlaisia näkemyksiä lasten ja nuorten hyvän kuntoutuskäytännön suunnitteluun ja rakentamiseen. Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa -projekti ( ) kehittää lasten, vanhempien ja ammattilaisten yhteistoimintaan perustuvia hyviä kuntoutuksen käytäntöjä ja työtapoja. Projekti tukee alueellisia verkostoja, joissa on organisoitu lasten ja nuorten kuntoutuksen suunnittelun kehittäminen alueellisten tarpeiden ja resurssien mukaisesti. Juhlaseminaarissa esitellään projektin tuloksia ja julkaisuja. Seminaarissa kuullaan ja pohditaan millaisia uusia käytäntöjä ja toimintatapoja on tuotettu ja millaisia haasteita kuntoutuksella ja yhteistyöllä on tulevaisuudessa. Seminaari on tarkoitettu lasten ja nuorten palveluista vastaaville johtajille kunnissa, kunnallisille ja valtakunnallisille päätöksentekijöille, kehittäjille, työntekijöille, kouluttajille, ja opiskelijoille sosiaali-, terveys ja sivistystoimessa, palveluntuottajille yrityksissä sekä järjestöissä sekä toimittajille. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen osoitteessa etusivulla. Ilmoittautumisaika päättyy Seminaarin järjestäjinä ovat Vajaaliikkeisten Kunto ry ja Metropolia Ammattikorkeakoulu Juhlaseminaarin ohjelma Kahvi ja ilmoittautuminen, projektin näyttely avautuu musiikin lomassa Juhlaseminaarin avaus, musiikkiesitys Puheenjohtaja Hannu Heiskala, Vajaaliikkeisten Kunto ry (VLK) Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kokonaisuudeksi Ylitarkastaja Marjaana Pelkonen, STM Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa -projekti Projektipäällikkö Eeva Seppälä, ohjausryhmän puheenjohtaja Harri Arikka, VLK Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuskäytännön rakentaminen Yliopettaja Salla Sipari ja koulutuspäällikkö Helena Launiainen, Metropolia AMK Oman toimintatavan rakentuminen Keski-Suomessa Kuntoutusohjaaja Pirjo Lehtovaara, K-S sairaanhoitopiiri Lapsen ja nuoren toimiva palveluverkostomalli Lapualla Psykologi Paula Hietanen ja erityislastentarhanopettaja Tarja Kosola, Lapuan kaupunki Lounas (omakustanteinen) Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen suunnittelun ja verkostojen kehittäminen Oulun alueella Kuntoutusohjaaja Minna Huru, Oys ja Kuntoutusohjaaja Heli Ylijoki-Virkkunen, Tervaväylän koulu, yliopettaja Arja Veijola Oulun Ammattikorkeakoulu Vanhempien kanssa yhdessä kohti kuntoutuskumppanuutta, Fysioterapeutti Riitta Klöf ja johtava terapeutti Helena Heimo, Lasten terapiapalvelut, Espoon kaupunki Perheen puheenvuoro, Isä Tero Saukkonen Juhlakahvit Pönkkää kumppanuuteen lasten kuntoutuksen kehittäminen Pohjois-Savossa Toiminnanjohtaja Timo Rautiainen, Tatu ry Lasten ja nuorten kuntoutuksen ja yhteistoiminnan haasteet alkaneelle vuosikymmenelle, Ylitarkastaja Anne Arvonen, STM Mitä projekti sai aikaan? Mihin suuntaan alueellisia kuntoutuspalveluja kehitetään? Lääkintöneuvos Matti Koivikko, VLK Päätössanat, Puheenjohtaja Hannu Heiskala, VLK

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Tukea myös äkillisissä kriisitilanteissa SydänmaanKodissa panostetaan perhepalveluihin Raahessa sijaitseva seitsemänpaikkainen SydänmaanKoti tarjoaa ammattitaitoista lasten ja nuorten sijaishuollon palvelua ja tuettua asumista. Tilavaan SydänmaanKotiin voidaan avohuollon tukitoimena sijoittaa myös koko perhe laitoshuoltoon. SydänmaanKoti Oy on vuonna 2009 perustettu yhtiö, jonka omistavat Inkeri Haapakoski ja Pia Vilhunen puolisoineen. Toiminta-ajatuksenamme on tuottaa laadukasta ja kilpailukykyistä palvelua kodinomaisessa ympäristössä. Henkilökuntamme on koulutettua ja ammattitaitoista. Arvostamme työntekijöidemme kokemusta ja vahvaa lastensuojelutyön osaamista, toimitusjohtaja Inkeri Haapakoski kertoo. Yrittäjillä itselläänkin on pitkäaikaista kokemusta lastensuojelutyöstä ja erityislapsista. SydänmaanKotiin otetaan kaikenikäisiä lapsia vastasyntyneistä alkaen. Meillä on ollut aika paljon pikkulapsia. Pienin sijoitettu lapsi on ollut kuuden päivän ikäinen vauva. Olemme sitoutuneet siihen, että alle vuoden ikäisillä lapsilla on ympärivuorokauden vain kaksi hoitajaa, kuten kodeissa tavallisesti on. Olemmekin saaneet adoptiovanhemmilta positiivista palautetta käytännöstä. SydänmaanKodin toimintaa ohjaavia arvoja ovat asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja ammatillisuus. Jokaista lasta ja nuorta arvostetaan yksilönä ja tasa-arvoisena yhteisön jäsenenä. Kasvatus, opetus ja hoito tapahtuvat moniammatillisena yhteistyönä jokaisen työntekijän erityisosaaminen ja vahvuudet hyödyntäen. Työmme tärkein kulmakivi on omaohjaajuus. Teemme myös tiivistä yhteistyötä omaisten, sijaintikunnan, sijoittajakuntien ja valvovien viranomaisten kanssa. Yhteistyökumppaneihimme kuuluu myös kasvatuksen, opetuksen, terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisia. Lasten koulukäynti järjestetään yhteistyössä Raahen kaupungin kanssa. Tarvittaessa lapsilla on mahdollisuus myös kotikouluun. Lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä itsenäiseksi aikuiseksi tuetaan koko sijoitusprosessin ajan. Emme jätä nuorta yksin, kun hän täyttää 18 vuotta, vaan tarjoamme jälkihuoltoa, jossa omaohjaajuus jatkuu. Nuori asuu tuetusti omassa asunnossa tai vaikkapa koulun asuntolassa, Haapakoski sanoo. Haapakoski muistuttaa, että SydänmaanKodin tavoitteena ei ole pitkäaikainen sijoitus. Toimintatapaamme ei kuulu se, että pyrkisimme pitämään meille sijoitetut lapset ja nuoret mahdollisimman kauan. Tavoitteenamme on aina saada perhe kasaan, mikäli se suinkin on mahdollista. Runsaasti tilaa SydänmaanKoti toimii Lasikankaalla entisessä koulurakennuksessa, joka on remontoitu viihtyisäksi ja toimivaksi. Meillä on tässä tosi hyvät ja väljät yli 600 neliön tilat. Seitsemänpaikkaisen yksikön lisäksi tiloja olisi toisellekin yksikölle, Haapakoski selvittää. Lähellä on myös Raahen kaupungin omistama, kyläyhdistyksen talkootyönä rakentama liikuntahalli. Voimme tarjota monipuolista harrastustoimintaa liikunnasta ja kulttuuriharrastuksista kädentaitoihin. SydänmaanKoti sijaitsee rauhallisessa kyläympäristössä, josta on matkaa kaupungin keskustaan vähän toistakymmentä kilometriä. Monimuotoista perhetyötä SydänmaanKodissa tehdään monimuotoista perhetyötä sekä lastensuojelun tarvetta ennaltaehkäisevänä työnä että ohjaavana ja korjaavana perhetyönä. Teemme perhetyötä niin perheiden kotona kuin SydänmaanKodin tiloissakin. Perhetyölle on suuri tarve, ja olemme tehneet sitä usein perheiden kodeissa iltaisin ja toisinaan viikonloppuisinkin. Aiommekin tulevaisuudessa panostaa juuri perhetyöhön, Haapakoski kertoo. Laitoshuollon tukitoimena voidaan myös koko perhe järjestää tarvittaessa laitoshuoltoon. Meillä on riittävästi tilaa ja sopivat puitteet, osaava henkilökunta ja monipuoliset palvelut. Järjestämme perhekuntoutusta sekä ympärivuorokautisena että päivämuotoisena toimintana. Perhetyön palveluihin kuuluvat myös vanhemmuuden arvioinnit ja perheleirit sekä verkostotyö, jonka tavoitteena on löytää perheen sosiaalisesta verkostosta hyviä voimavarojen yhdistelmiä perheen tueksi. SydänmaanKoti tarjoaa tukea myös äkillisissä kriisitilanteissa ja perheongelmissa. Inkeri Haapakoski pitää SydänmaanKodin erityisenä vahvuutena juuri valmiutta reagoida ripeästi asiakkaiden tarpeisiin. Emme ole jumiutuneet johonkin toiminnan osa-alueeseen, vaan olemme valmiita palvelemaan monenlaisia asiakkaita tilanteen mukaan todella nopeasti ja joustavasti myös valvotuissa tapauksissa. Meillä on täällä myös 16 tavallista asuinhuonetta, joten tänne mahtuu väkeä lyhyelläkin varoitusajalla. Voimme tulla tarvittaessa esimerkiksi onnettomuustapauksessa asiakkaan kotiinkin tilanteissa, joissa kunnan perhetyön resurssit eivät riitä tuen tarjoamiseen. Laatua käsi sydämellä Inkeri Haapakosken mukaan SydänmaanKodissa tehdään laatutyötä käsi sydämellä. Työtämme ohjaa kirjattu toiminta-ajatus. Olemme yhdessä työntekijöiden kanssa määritelleet toiminnallemme ensisijaiset arvot ja tavoitteet. Laatukäsikirjaamme on myös kirjattu perustehtävämme. Laatuajatteluksi olemme valinneet Seitsemän laatupolkua mallin. Selkeä ja ymmärrettävä laadunhallinnan aineisto on tehty Stakesin ja Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen yhteistyönä. SydänmaanKoti Oy Hongistontie Lasikangas Puh Fax Puh / Inkeri Haapakoski sydanmaankoti.fi Puh / Pia Vilmunen sydanmaankoti.fi Kokemusta jo 20 vuotta Matula Oy:n pienryhmäkodeissa on turvallista kasvaa ja kehittyä Matula Oy:llä on maaseutumiljöössä Loimaalla kaksi tilavaa ja laadukasta seitsemänpaikkaista pienryhmäkotia, Matula ja Tumala, jotka tarjoavat kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille ja nuorille turvallisen paikan kasvaa ja kehittyä. Toimenkuvaan kuuluvat myös kotiin tuettu perhetyö ja itsenäistyville nuorille tarkoitetut jälkihuollonpalvelut. Matulan vahvaa osaamisaluetta on psykiatrinen ohjaus- ja kasvatustyö. Matulalle ovat vuosien varrella muodostuneet hyvät kontaktipinnat psykiatrian eri toimijoihin, joten hoitomuodon löytyminen ja hoitoon ohjaus on tarvittaessa hyvinkin nopeaa ja joustavaa. Kahdenkymmenen vuoden kokemus antaa vankan pohjan hyville tuloksille, toteaa Marko Mykkänen Matulasta. Mykkäsen mukaan Matulan pienryhmäkodin mottona on ollut, ja on edelleen, että koko nuorta koskevan palvelupaketin saa Matulasta. Nuorelle ei siis tarvitse etsiä uutta paikkaa, kun ikää tulee lisää tai tarvitaan mittavaa tukiverkostoa ympärille. Matula vastaa kaikkiin nuorten tarpeisiin nojaten pitkään kokemuspohjaan, toimivaan verkostoitumiseen ja vankkaan ammattitaitoon lastensuojelun moninaisessa työkentässä. Hyvät tilat takaavat hyvät olosuhteet Matulan pienryhmäkodit Matula ja Tumala sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä Loimaan keskustasta. Yksikkömme ovat tilavia, ja jokaisella lapsella on mahdollisuus omaan huoneeseen. Sisustuksessa olemme pyrkineet kodinomaisuuteen ja huomioimaan myös lasten omia toiveita, Mykkänen kertoo. Matulan tiloissa on mahdollista harrastaa tennistä, koripalloa ja musiikkia. Lisäksi kaikilla Matulan lapsilla on kerran viikossa yhteinen, ohjattu liikuntavuoro. Loimaalla on hyvät harrastusmahdollisuudet. Lähialueella voi harrastaa esimerkiksi jalkapalloa, yleisurheilua, jääkiekkoa, lentopalloa, koripalloa, salibandya, uintia ja musiikkia eri muodoissa. Matula maksaa lapsen harrastuskuluista kohtuullisen osan. Erityisestä tai kalliista harrastuksesta kunta maksaa ylimenevän osan. Tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa Matula ei järjestä omissa tiloissaan kouluopetusta, vaan kaikki Matulan peruskouluikäiset lapset käyvät koulua Loimaan kaupungin sivistystoimen alaisissa kouluissa. Jos oppilas joutuu kotiopetukseen Matulaan, opetuksesta vastaa Loimaan opetustoimi. Yhteistyö koulujen kanssa on tiivistä ja yhteydenpito on viikoittaista. Toisen asteen opintoja voi Loimaalla suorittaa lähestulkoon millä alalla tahansa ja Matulan henkilökunnalla on hyvät kontaktit kaikkiin lähialueen oppilaitoksiin. Matula hoitaa aina myös nuorten yhteishaut ja työssäoppimisjaksot yhteistyössä koulujen kanssa. Matula järjestää toisen asteen opintoja käyvien nuorten koulukuljetukset parhaaksi katsomallaan tavalla, Mykkänen kertoo. Yksilöllistä hoitoa Jokainen lapsi ja perhe huomioidaan Matulassa yksilöinä, ja heidän tarpeensa kartoitetaan alkupalaverissa, jossa luodaan tavoitteet sijoitukselle. Pyrimme toimimaan mahdollisen joustavasti ja ottamaan huomioon perheiden toiveita. Tärkeintä on, että lapsi voi kokea itsensä hyväksytyksi ja tuntea olonsa turvalliseksi, Mykkänen painottaa. Jokaiselle lapselle määritellään omaohjaajat, jotka käyvät vähintään kerran viikossa lapsen kanssa yksilökeskusteluja, huolehtivat yhdessä lapsen kanssa vaate- ja muista tarpeellisista hankinnoista ja pitävät yhteyttä lapsen kotiin. Erityisesti omahoitajat seuraavat lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Rankaisemisen sijasta palkitseminen Yhteisöllisyyteen tukemisen työkaluja ovat yhteiset säännöt ja seuraamukset, joiden luomiseen ja mahdolliseen päivitykseen osallistuvat aina myös lapset. Jatkuvan rankaisemisen sijaan pyrimme mahdollisimman paljon palkitsemaan positiivisesta käytöksestä. Arkipäivän askareiden, ryhmätöiden, illanviettojen ja toimintakerhojen myötä pyrimme opettamaan lapsille vastuunkantamista niin itsestä, muista kuin ympäristöstäkin ja samalla luomaan kykyä arvostaa niin omaa kuin muiden tekemää työtä. Näissä yhteyksissä usein ratkotaan elämän suuria kysymyksiä rinnatusten lapset ja aikuiset. Ryhmädynamiikan vahvistumista pyritään tukemaan myös erilaisilla elämysretkillä ja -leireillä, joita tehdään vuodenajasta riippumatta. Matulan aikuisilla on tärkeä rooli toimia mallina ja samaistumiskohteena sijoitetuille lapsille ja nuorille. Tätä kautta pyritään antamaan lapsille esimerkkejä ristiriitatilanteiden asiallisesta hoitamisesta ja vuorovaikutustilanteista yleensä. Pyrimme siihen, että Matulan ilmapiiri on avoin myös negatiivisille tunteenpurkauksille, joita usein liittyy tilanteisiin, joissa lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, Mykkänen selvittää. Kasvatus- ja hoitotoiminnan tavoitteet Matulassa halutaan vastata asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin sekä henkisessä että fyysisessä kehityksessä. Näin itsetunnon vahvistaminen ja itseensä tutustuminen ja sen kautta yhteiskunnan arvomaailman hyväksyminen ja elämänsietokyvyn rakentaminen helpottuvat. Hyväksymme myös erilaisuuden ja opetamme arkielämän taitoja, jotka ovat askel itsenäistymiseen, kouluttautumiseen ja sijoittumiseen työelämään. Meillä on henkilökuntana sosiaalialan moniosaajien joukko, joka huolehtii asiakkaistamme ammattitaidolla. Henkilökunnan määrä on lain ja asetusten mukainen, Mykkänen toteaa. Matulan kehittämislistalla ovat erityisesti perhetyön eri muodot. Lisäksi panostamme edelleen toimivan oma-aikuisuuden kehittämiseen ja ylläpitoon. Jälkihuollon tukitoimintojen kehittäminen on myös esillä kohdentuen erityisesti täysi-ikäisten nuorten tukemiseen, mutta myös Matulasta kotiutuneiden lasten tukihenkilötoimintaan. Palvelua on tarkoitus jatkossa markkinoida valtakunnallisesti. Perheyksikön toimintaa ja kehittämistyötä jatketaan edelleen, Marko Mykkänen valottaa. Yhteystiedot Matula Oy Mäki-kitkontie Loimaa Puhelin: (02) Faksi: (02)

7 Jokilaakson Perhekodit Oy:n toiminnasta vastaavat Sirpa ja Juha Ronkainen, joilla on kokemusta lastensuojelutyöstä jo vuodesta Alan yrittäjinä pariskunta on ollut vuodesta Juha Ronkainen on koulutukseltaan sosiaaliohjaaja ja Sirpa Ronkainen sosiaaliohjaaja/psyko-/perheterapeutti/työnohjaaja. Yrittäjäpariskunnan lisäksi perhekodeissa työskentelee 15 henkilöä. Vahvuutenamme on monipuolinen, vankka osaaminen ja pitkäaikainen kokemus. Toimintamme punaisena lankana on ajatus kokonaisvaltaisesta kuntoutumisprosessista. Arvioimme lapsen kuntoutumistarpeet niin fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta kuin pedagogisestakin näkökulmasta, Sirpa Ronkainen kertoo. Erityisen paljon kiinnitetään huomiota psykiatrisen puolen palveluiden tasoon. Henkilöstömme pitää yllä osaamistaan osallistumalla täydennyskoulutuksiin. Käytettävissämme ovat myös konsultoivan psykiatrin palvelut, ja teemme yhteistyötä eri terapeuttien kanssa. Perheetkin ovat tiiviisti mukana kuvioissa. Pyrimme siihen, että myös pinnan alle jääneet asiat saadaan käsitellyiksi, jotta ne eivät jää painolastiksi nuoren myöhempään elämään, Ronkainen toteaa. Lastensuojeluyksikkö Pinola ja itsenäistymisyksikkö Kotikallio SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Jokilaakson Perhekodit Oy panostaa kokonaisvaltaiseen kuntoutumisprosessiin Ylivieskassa toimiva Jokilaakson Perhekodit Oy tarjoaa ympärivuorokautisesti monipuolisia lastensuojelupalveluja joko avohuollon tukitoimina tai huostaan otettuna sijoitetuille vuotiaille tytöille ja pojille tai jälkihuoltona yli 18-vuotiaille lukiossa tai keskiasteen koulutuksessa oleville. Jokilaakson Perhekodit Oy:n paikkainen lastensuojeluyksikkö Pinola sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Ylivieskan keskustasta. Yksikkö järjestää kriisipaikkoja ja tukipalveluja väliaikaisestikin, kuten iltaisin ja viikonloppuisin. Lastensuojeluyksikkö on resurssoitu myös tavallista vaativampaa hoitoa tarvitseville nuorille. Pinolassa toimii pienopetusryhmä, jonka opetuksesta vastaa Ylivieskan kaupungin sivistystoimi. Opiskelu voidaan toteuttaa myös Ylivieskan kaupungin ala- tai yläkoulussa, erityiskoulussa, lukiossa, kymppiluokalla tai keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa, Ronkainen mainitsee. Lastensuojeluyksikön toimintaa täydentävät Ylivieskan kaupungin tarjoamat monipuoliset liikunta- ja kulttuuripalvelut. Viisipaikkainen itsenäistymisyksikkö Kotikallio sijaitsee luonnonkauniilla ja rauhallisella Koskipudon asuinalueella noin kolmen kilometrin päässä Ylivieskan keskustasta. Yksiköstä on hyvät yhteydet eri oppilaitoksiin. Lasten Holvikodissa on turvallinen ja eheyttävä kasvuympäristö Lastensuojeluyksikkö Pinola sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Ylivieskan keskustasta Emme jätä nuoria yksin, kun he täyttävät 18 vuotta, vaan ohjaamme heitä itsenäistymisprosessissa, Ronkainen sanoo. Lastensuojelulain muutos suuri huolenaihe Jokilaakson Perhekodit Oy noudattaa lastensuojelulainsäädäntöä, ja toimintaa valvovat paikallinen sosiaalitoimi sekä Pohjois-Suomen aluevalvontavirasto. Lastensuojelupalvelujen lisäksi tarjolla on työnohjaus-, terapia-, konsultaatio- ja kriisipalveluja kuntien ja perheiden käyttöön. Olemme tähän saakka pärjänneet sataprosenttisesti kilpailutuksissa, joihin olemme osallistuneet, Ronkainen kertoo. Suurena huolenaiheena on kuitenkin vuonna 2012 voimaan tuleva lastensuojelulain muutos, jonka mukaan lasten sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Me kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että perhe on pääsääntöisesti oikea paikka pienille lapsille silloin, kun kovin vaikeita ongelmia ei ole. Kokonaan eri asia ovat vuotiaat ja heidän tulevaisuutensa. Kun tämän ikäiset sijoitettavat ovat kyseessä, ongelmat ovat tavallisesti sitä luokkaa, ettei perheillä mitenkään voi olla riittävästi ammattitaitoa niiden kohtaamiseen. Lyhyt kurssi ei riitä antamaan sijaisperheelle niitä valmiuksia, joita ammattilaisilla on. Täytyy muistaa, että huostaan sijoitetut nuoret tarvitsevat ympärivuorokautista tukea. Joukossa on myös hyvin vaikeita sijoituksia, ja tilanteet ovat monin tavoin erittäin kuormittavia. Ronkaista ihmetyttää, miten lyhyt valmennuskurssi voi lain edessä riittää sijaisvanhemmuuteen haasteellisissakin tapauksissa, kun taas adoptio on pitkä ja vaativa prosessi, ja vanhemmuudelle asetetaan paljon vaatimuksia. Ronkainen peräänkuuluttaakin perusteellista keskustelua lain muutoksen vaikutuksista. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että myös meidän ammattilaisten näkemykset otettaisiin huomioon. Nyt ilmapiiri tuntuu olevan sellainen, että laitoksia pidetään vain kalliina ja kylminä, eikä niistä löytyvää pitkän koulutuksen ja kokemuksen tuomaa tasokasta osaamista arvosteta. On tietysti totta, että perhesijoitus on ainakin lyhyellä tähtäimellä laitossijoitusta edullisempi ratkaisu. Meillä laitospuolellahan on esimerkiksi oltava lain mukaan tietty määrä henkilökuntaa, mikä tietysti maksaa. Säästöt voivat kuitenkin tulla pidemmän päälle kalliiksi inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Sirpa Ronkainen pitää ongelmallisena myös sitä, että kaikkia pikku lapsista 18-vuotiaisiin asti kohdellaan saman lastensuojelulain mukaisesti. Nuorten ongelmat ovat toisenlaisia kuin pienten lasten. Heidän suojeluaan varten tarvittaisiin ehdottomasti erillinen nuorisolaki. Jokilaakson Perhekodit Oy Pinolantie Ylivieska Puh Fax sirpa.ronkainen@jokilaaksonperhekodit.fi Paikkatiedustelut: Puh / Sirpa Ronkainen Puh / Juha Ronkainen Lasten Holvikoti on idyllisessä kyläkeskuksessa Ikaalisten Tevaniemessä toimiva yksityinen 7-paikkainen lastensuojeluyksikkö. Holvikoti tarjoaa 6-16 vuotiaille avohuollon tukitoimin sijoitetuille ja huostaan otetuille lapsille kodinomaisen, turvallisen ja eheyttävän kasvuympäristön. Vuonna 2008 valmistunut Lasten Holvikoti on lastensuojelulaitokseksi suunniteltu talo. Asuinympäristö on turvallinen ja ajanmukainen, sillä talossa on sprinklerijärjestelmä, paloja savuhälyttimet sekä koneellinen ilmanvaihto. Jokaisella lapsella on oma tilava ja valoisa huone, jonka sisustamisessa lapsen toiveet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kodin keittiö-ruokailuhuone -olohuone -yhdistelmä on avara ja viihtyisä, kertoo vt. johtaja Kirsti Saarnio. Käytettävissä on myös piharakennus, jossa on muun muassa sähkörummut, nyrkkeilysäkki ja tilaa askarteluun sekä pelaamiseen. Holvikodin isolla tontilla on kiipeilyteline, trampoliini, hiekkalaatikko ja keinut. Asfaltoitu piha-alue mahdollistaa erilaiset liikenneleikit, rullaluistelun ja skeittaamisen. Rakennettujen leikkipaikkojen lisäksi jäljellä on paljon vapaata nurmikkoa. Ympäristössä on metsikköä ja muuta seikkailumaastoa. Noin puolen kilometrin päässä on myös uimaranta. Henkilökunnasta löytyy eri alojen harrastajia, jotka pystyvät ohjaamaan lapsia monipuolisesti. Jokaiselle lapselle pyritään löytämään häntä kiinnostava harrastus. Läheisellä kyläkoululla on tarjolla esimerkiksi 4Hkerhotoimintaa ja seurakunnan kerhoja. Käytössämme on ollut myös koulun liikuntasali, jalkapallokenttä sekä jääkiekkokaukalo., Saarnio mainitsee. Kouluun pääsee Holvikodista vaivattomasti. Ala-asteelle on matkaa vain parisataa metriä, ja Ikaalisten keskustan kouluille on järjestetty koulukuljetus, tarvittaessa talon pihasta. Lasta arvostetaan ja kuullaan Saarnio korostaa, että Holvikodissa toteutuu kodinomaisuus, vaikka kyseessä onkin lastensuojelulaitos. Laitosmaisuus ei näy, sillä tilat ovat hyvin kodinomaisia, ja lasten kanssa eletään normaalia, turvallista arkielämää. Ruoka tehdään kotona, siivotaan yhdessä, leikitään, käydään koulua, harrastetaan ja ollaan kavereiden kanssa, Saarnio kuvailee. Lasten Holvikodin henkilökuntaan kuuluu sosiaalialan ammattilaisia, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä nuoriso- ja vapaaajan ohjaajia. Lapselle laaditaan tavoitteellinen hoito- ja kasvatussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti. Jokaiselle lapselle on nimetty oma ohjaajapari, joka pääsääntöisesti huolehtii lapsen asioista ja yhteydenpidosta lapsen verkostoihin. Holvikodissa painotetaan yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Jokainen lapsi kohdataan yksilönä, ja häntä arvostetaan ja kuullaan aidosti. Lasta rohkaistaan sanomaan mielipiteensä ja lasten arjen asioista keskustellaan yhdessä lasten kokouksissa. Lapsen vanhempien ja muiden läheisten kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. Jokaiselle lapselle pyritään luomaan läheis- ja tukiverkostoa. Sijoituksesta vastaavan sosiaalitoimen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tavoitteena on tukea lasta ja nuorta kaikin tavoin niin, että sijoituksen päättyessä heillä olisi riittävät eväät hyvään elämään, Saarnio selvittää. Laitoshuoltoa tarvitaan jatkossakin Lasten Holvikoti Oy on profiloitunut alakoululaisten ja alle kouluikäisten lasten sijoituspaikaksi. Meitä ammattilaisia huolestuttaa nykyinen suuntaus, jonka mukaan alle kouluikäiset lapset tulisi sijoittaa perheisiin. Tämä on huolestuttavaa, sillä haastavien lasten määrä on selvästi lisääntynyt. Toivottavaa olisi, että lapsen sijoituspaikkaa määriteltäessä huomioitaisiin iästä huolimatta lapsen moninaiset hoidolliset ja kasvatukselliset tarpeet. Laitoshuoltoa tarvitaan jatkossakin, sillä työ on tällaisissa tapauksissa erittäin haasteellista ja vaatii vankkaa ammatillista osaamista ja kokemusta, Kirsti Saarnio painottaa. Lasten Holvikoti Oy on Saarnion mukaan toiminut lähes koko ajan täydellä teholla. Yritys on ostanut lähistöltä tontin tulevia tarpeita varten. Lasten Holvikoti Oy Kujalantie Tevaniemi Puh , /vt. johtaja Kirsti Saarnio kirsti.saarnio@holvikoti.fi

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Välittäminen on rajojen asettamista ja niistä kiinni pitämistä! Kurrekoti tarjoaa neuropsykiatrista kuntoutusta arjessa Olemme parivetoinen pienryhmäkoti ja tarjoamme kodin 5-18 (21) -vuotiaalle nuorelle. Palveluumme kuuluvat sijoituspaikkojen lisäksi itsenäistyvät, jälkihuolto Kurrekodin yksiössä tai soluasunnossa sekä AD- HD/neuropsykiatrinen valmennus. Kotikoulua nuoremme käyvät Kurrekodin tiloissa niin kauan, kunnes ovat valmiita kohtaamaan perusopetuksen arjen yleis- tai erityisopetuksessa. Kurrekodin kasvatusjohtaja Maarika Karjalainen muistuttaa, että vaikka kunnat ovat taloutensa kanssa tiukoilla, kannattaisi vähäisetkin rahat sijoittaa tulevaisuuteen ja nuoriin. Jo muutaman kuukauden, saati vuoden lykkäys hoidossa pidentää toipumista ja paluuta raiteille merkittävästi. Olemme kodinomainen yksikkö, jossa sekä lapsilla, nuorilla että aikuisilla on hyvä olla. Kurrekodissa nuoret voivat olla joko pidempiaikaisessa tai lyhytkestoisessa sijoituksessa. Lähtökohtanamme on aina lapsen ja nuoren etu. Tavoitteenamme on tukea kotia ja nuorta siten, että kodin ulkopuolinen sijoitusaika olisi mahdollisimman lyhyt, Karjalainen kertoo. Yrittäjäpariskunnalla on yhteistä taivalta takanaan lähes 25 vuotta, ja tällä kokemuksella he voivat taata pysyvyyttä sekä arjessa selviytymisen taitoja myös Kurrekotiin sijoitetuille lapsille ja nuorille. Toiminnallamme tuemme ja ohjaamme nuorta kohti tasapainoista aikuisuutta. Välittäminen on rajojen asettamista ja niistä kiinni pitämistä, Karjalainen korostaa. ADHD/neuropsykiatrinen valmennus osana työtämme Edellytämme henkilökunnaltamme ADHD/neuropsykiatrisen valmentajan tutkintoa. Sikäli jos sitä ei ole työhön tullessa, se hankitaan. Työotteemme on valmentava, ja jokaiselle Kurrekotiin sijoitetulle nuorelle tehdään henkilökohtainen, tavoitteellinen suunnitelma, jonka tarkoituksena on löytää yhdessä nuoren paras toimintakyky arjen tilanteisiin. Hoidamme Etelä-Suomen alueella Valmennustaito ry:n jäsenistön asioita. Etsimme valmennettavalle sopivan valmentajan ja tarjoamme myös tarvittaessa valmentajalle tiloja valmennukseen, Maarika Karjalainen valottaa. Erityisopetusta kotikoulussa Kurrekodin kotikoulussa voivat opiskella niin talon omat, kuin muualtakin tulevat lapset. Kotikoulumme oppilasmäärä vaihtelee tilanteiden ja nuortemme voinnin mukaan, tällä hetkellä kotikoulussamme ei opiskele kukaan. Olemme saaneet nuoremme koulukuntoisiksi siten, että he pystyvät osallistumaan yleis- tai erityisopetukseen Nastolan kunnan tarjoamissa kouluissa. Tilanne saattaa kuitenkin vaihtua nopeastikin lukuvuoden aikana. Olemme jatkuvassa valmiudessa tarjoamaan omille nuorillemme tarvittavaa tukea, lapsen edun mukaista tukea, Karjalainen kertoo. Kotikoulussamme opetus painottuu itseohjautuvaan oppimiseen. Opiskelun turvaamiseen tarvittava tuki varmennetaan siten, että ryhmäkoko on pieni. Opetus ja arviointi tapahtuvat Nastolan kunnan opetussuunnitelman mukaisesti. kihuollon piirissä, Kurrekoti tarjoaa nuorelle mahdollisuuden erilliseen yksiöön tai vaihtoehtoisesti kahden hengen soluasuntoon, jota kautta omaa elämää voi alkaa turvallisesti harjoitella Kurrekodin henkilökunnan tuella vielä kuitenkin saman katon alla. Kurrekodissa kasvatamme nuorta yksilöllisesti, päämääränä elämänhallinta ja eheytyminen! Lisä-/yhteystiedot: Maarika Karjalainen Puh Jarmo Karjalainen Puh Täysi-ikäiselle nuorelle tilaa ja tukea jälkihuollon avulla Kun aika on kypsä nuoren omien siipien kokeiluun jäl-

9 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 Perhekodit Nuorten Mummola ja Kesäpesä keskittyvät ammattitaidolla ja sydämellä lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin Perhekodit ovat toimintaperiaatteeltaan ja hoitoideologialtaan kehitetty vastaamaan ajankohtaisiin lastensuojelullisiin haasteisiin: turvallinen ja lapsilähtöinen kasvatus, virikkeellinen, kodinomainen kasvuympäristö, sekä ongelmia ylläpitävien tekijöiden selvittely yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa yksilöllistä hoito- ja kasvatussuunnitelmaa toteuttaen. Mummola on yksityinen lasten ja nuorten hoitoon erikoistunut perhekoti, joka tarjoaa ammatillista perhehoitoa pitkäaikaisesti sijoitettaville lapsille ja nuorille. Perhekoti sijaitsee 15 kilometriä Maaningan kirkonkylän keskustasta Tavinsalmen luonnonkauniin järven rannalla. Mummolassa on paikkoja seitsemälle 7 17-vuotiaalle sijoituslapselle. -Mummolan toiminta on tarkoitettu vaikeuksissa olevien lasten ja nuorten sekä heidän perheiden auttamiseen. Muutto tapahtuu tilanteessa, jossa nuori ei voi sillä hetkellä jatkaa asumistaan kotona omien ongelmiensa tai perhetilanteen vuoksi. Nuorten kohdalla sijoitus Mummolaan voi tapahtua avohuollon tukitoimena tai huostaanottona, Perhekoti Kesäpesä tekee yhteistyötä perhekoti Nuorten Mummolan kanssa. Kesäpesän 7-paikkainen ammatillinen lasten perhekoti on aloittanut toimintansa vuonna 2008 perhekodiksi rakennetussa uudessa ja tilavassa, yli 300 neliömetrin kiinteistössä. Kesäpesä sijaitsee luonnonkauniissa maisemassa Siilinjärven Kehvolla. Ympäristö on lasten kannalta monipuolinen. Kesäpesällä on valmius ottaa myös alle kouluikäisiä. Kesäpesä toimii yhteisönä, jossa tuetaan jokaisen yksilöllisyyttä, mutta kannustetaan myös yhteiseen tekemiseen. Kesäpesässä lapsille ja nuorille mahdollistetaan turvallinen arki, tuetaan koulunkäynnissä ja etsitään jokaiselle perhekodin johtaja Jorma Heimonen kertoo. -Mummola tekee avointa yhteistyötä lastensuojelun, nuorisopsykiatrian poliklinikan ja osaston, terveyskeskuksen, koulun sekä omaisten kanssa. Myös yhteistyö erilaisten kuntoutus- ja terapiatahojen kanssa on luonteva osa toimintaa. Jokaiselle lapselle / nuorelle tehdään hoito- ja kasvatussuunnitelma, jota kaikki perhekodissa toimivat aikuiset noudattavat, Heimonen kertoo. Tavoitteena tasapainoinen perhekeskeisyys - Nuorta tuetaan tekemään tavoitteita omaan elämäänsä, saamaan takaisin elämänhallintansa ja häntä autetaan kasvamaan mahdollisuus toteuttaa itseään esimerkiksi liikunnan, musiikkiharrastuksen tai lemmikkieläimen hoidon kautta. Kesäpesän omat tilat ovat harrastusten kannalta myös monipuoliset. Päärakennuksessa on erillinen elokuvien katselu- ja musiikin kuunteluhuone. Piharakennukseen on valmistumassa nuorten käyttöön oma vapaa-ajan tila Parin kilometrin päästä löytyy ratsastustalli. Kasurilan laskettelukeskuksessa noin 10 kilometrin etäisyydellä on talvisin mahdollista harrastaa laskettelua ja lumilautailua. Perhekodin vanhempina toimivat aviopari Virpi Vimpari ja Arto Löhönen. Virpi toimii perhekodin johtajana ja vastaa hoidosta sekä kasvatuksesta. Hän on peruskoulutukseltaan erikoissairaanhoitaja. Työkokemusta hänellä on erityisesti kuntoutuksen alueelta sekä hoito- ja kasvatusyhteisöistä, mm. kahden vuoden kokemus maanhanmuuttajanuorten perheryhmäkodissa työskentelystä. Terveys- ja sosiaalialalla hän on työskennellyt yli 20 vuoden ajan. Ammatillista lisäkoulutusta hänellä on mm. kuntoutuksen, ryhmien ohjauksen ja psykoterapiataitojen alueelta. -Perhekotityömme tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kasvaa rauhassa kohti tervettä aikuisuutta turvallisessa, välittävässä ja virikkeitä antavassa, kodinomaisessa kasvuympäristössä. Kasvattajina perustamme hoidon siihen että jokainen lapsista saa tuntea itsensä rakastetuksi hoivatuksi ja arvostetuksi juuri sellaisena kuin on, Jorma Heimonen määrittelee perhekotien toimintaa. turvallisissa rajoissa kohti aikuisuutta. Mummola toimii siten terapeuttisena yhteisönä, jossa nuori on jatkuvasti vuorovaikutuksessa aikuisten sekä muiden nuorten kanssa. Perhekoti toimii yhteisönä, jossa tuetaan jokaisen yksilöllisyyttä, mutta kannustetaan myös yhteiseen tekemiseen, osallisuuteen, yhteisiin asioihin vaikuttamiseen ja vastuun kantamiseen omista ja ympäristön asioista. Nuorelle annetaan perheenomaiset selkeät rajat, tehtävät, vastuualueet ja velvollisuudet. Nuoren positiivista minäkuvaa, itsetuntoa ja sosiaalisuutta pyritään vahvistamaan mm. ryhmäterapian keinoin. Arjen rutiinit perhekodissa kuten koulun käynti ja vapaa-ajan harrastukset ovat terveen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen alulle saattajia. Yhteistyötä lasten ja nuorten omien perheiden ja sukulaisten kanssa on myös tärkeä osa kokonaisvaltaista hoitoa ja kasvatusta. Heimonen korostaa. Perhekodin johtaja Jorma Heimonen on koulutukseltaan psykiatrinen erikoissairaanhoitaja. Hoitotyökokemusta Heimosella on 23 vuodelta ja hän opiskelee edelleen erityistason perheterapeutiksi. Perheen äiti on Liisa Heimonen. Hän on koulutukseltaan mielisairaanhoitaja sekä psykiatrinen erikoissairaanhoitaja. Hänellä on 20 vuoden hoitotyökokemus. Askeleet omaan elämään! Nuoret harjoittelevat itsenäistymistä vaiheittain. -Perhekotivaiheen jälkeen seuraa tukiasuntovaihe, jonka jälkeen siirrytään itsenäistymisvaiheeseen. Nuoren jälkihuollon päämääränä on saattaa nuori itsenäiseen elämään, omillaan toimeen tulevaksi aikuiseksi, jolla on oma sosiaalinen verkosto tukenaan. Onnistuneella jälkihuollon tavoitteena on tukea nuorta selviytymään arkipäivässä ja ehkäistä syrjäytymistä, Jorma Heimonen painottaa. Kesäpesässä uskotaan perhehoidon voimaan, turvallisen ja tasapainoisen elämän eheyttäviin vaikutuksiin! Yhteystiedot: Perhekoti Nuorten Mummola Puhelin , Tavinsalmentie Tavinsalmi nuortenmummola.fi Perhekoti Kesäpesä Puhelin Kehvontie Siilinjärvi dnainternet.net

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Pro Manors Oy / Loikalan Kartano Nuoren peruskallio elämän tyrskyille Loikalan Kartano käsittää kaksi erillistä yksikköä, joista molemmat sijaitsevat samassa pihapiirissä ja toimintaympäristökin on sama. Loikalan Kartanossa on yhteensä 14 asiakaspaikkaa (7 + 7). Yksikön asiakaskunta käsittää vuotiaita nuoria tyttöjä ja poikia, jotka kaikki ovat huostaan otettuja. Loikalan Kartano ei tarjoa lainkaan avohuollon palveluita, vaan kaikki nuoret kulkevat samassa veneessä ja samoilla pelisäännöillä. -Toimimme kognitiivisen käyttäytymismallin viitekehyksessä, johon liittyy paljon mallioppimista, yhdessä tekemistä sekä aikaisemmista itselle haitallisista toimintamalleista ulosoppimista, tiiminjohtaja Jarkko Saari kertoo. Kun haitallisista toimintamalleista opitaan pois, täytyy tilalle saada jotain uutta, korvaavaa toimintaa. -Silloin kun jotain jää arjesta pois, on syntyvään tyhjiöön tarjottava jotain vaihtoehtoa tilalle, toteaa Saari. Kodinomaista perusarkea Loikalan Kartanon elämä perustuu hyvin kodinomaiseen perusarkeen, jossa on tietyt aikaan sidotut struktuurit, kuten heräämiset, ruokailut, kahvitauot. Tiloissa toimii myös oma koulu, joka on Iitin peruskoulun sivuhaara. Koulu ja opiskelut rytmittävät todella paljon Loikalan arkea. Asukkaat käyvät laitoksen ulkopuolella ammatillisissa ja lukio-opinnoissa, osallistuvat ilta-aikana harrastuksiin sekä talon muihin toimintoihin. -Meidän perusoleminen pyritään rakentamaan mahdollisimman kodinomaiseksi. Tarjoamme aikuisten läsnäoloa ja lähellä olemista. Nuoret kohdataan meillä aidosti. Tämän päivän nuorille, jotka ovat kokeneet todella paljon, on todellista extreamia tylsyys ja hiljaisuus. Nuoret hakevat omissa yhteyksissään tuolle tylsyydelle meininkiä ja menoa, oli se sitten päihteiden käyttöä, tai rötöstelyä. Meillä opetellaan siihen, että välillä voi olla tylsää ja sitä opitaan sietämään, tiiminjohtaja Mari Rosenlund kertoo. -Jokainen meistä tietää omassa elämässään perusarjen tylsyyden, aamulla mennään töihin, jonka jälkeen tullaan kotiin, laitetaan ruokaa sekä vietetään yhteistä aikaa perheen kanssa. Perusarki on tavallaan tylsää, mutta samalla se on perinjuurin turvallista. Perusarki luo lasten ja nuorten elämään tasapainoa, Saari lisää. Erityisen huolenpidon kriteerit puhuttavat -Eniten meitä kiusaa nykyisessä asetelmassa se, että meille tulevilla nuorilla tilanne on lähes aina erityisessä kriisissä. Meiltä tilataan ns. pysäytyshoitoa, jolloin tilanne täytyy saada hallintaan heti ja kriisin kierre katkaistua. Tätä taustaa vastaan erityisen huolenpidon päätökset ovat toiminnallemme aivan elintärkeitä, jotta tällaista pysäytystoimintaa voidaan ylläpitää. Olemme melkoisen paradoksin äärellä, kun vastaavasti näiden erityisen huolenpidon päätösten saaminen sosiaalitoimilta on todella ison työn ja tuskan takana, se on jopa äärimmäisen hankalaa ajoittain, Rosenlund painottaa. Loikalan Kartanoon tulee paljon kiireellisesti sijoitettavia nuoria. Puhelin soi puolenpäivän aikaan, jolloin kerrotaan nopeasti nuoresta ja kysytään mihin aikaan nuorta päästään hakemaan. Tällöin reagointiaikaa on usein vain tunti, jonka jälkeen nuorta ollaan jo hakemassa. -Tietomme nuoresta on käytännössä katsoen nolla, eli me emme tiedä haettavasta nuoresta käytännössä yhtään mitään. Hyvin usein nuorilla on väkivaltaista taustaa ja heitä markkinoidaan aggressiivisesti käyttäytyvinä. Mahdollisuutemme nuoren ja henkilökunnan turvaamiseen on erittäin olennainen seikka, jolloin meillä täytyy olla mahdollisuus rajata nuoren liikkumavapautta sekä toimintaympäristöä, kunnes saamme selvitettyä kyseisen nuoren todellisen uhkan itselleen ja ympäristölleen. Nuori ja kriisitilanne otetaan aina tosissaan, Saari perustelee nopean EH-päätöksen merkitystä. Saari ymmärtää ongelman erityisen huolenpidon päätösten suhteen, koska päätökset vaativat moniammatillisen työryhmän käsittelyn, jonka on ensin kokoonnuttava sosiaalitoimen koollekutsumana. -Voimme tarvittaessa toimia tällaisen moniammatillisen työryhmän koollekutsujana, mikäli sosiaalitoimi antaa meille toimeksiannon. Kauttamme järjestyy psykologi ja psykiatri sekä ihan perusterveydenhuollon lääkärit. Meillä on mahdollista saada tällainen moniammatillinen työryhmä puolen vuorokauden, maksimissaan vuorokauden, viiveellä. -Viime vuoden asiakaskyselyn tuloksena selvisi, että olemme nuorelle keskimäärin noin neljäs sijoituspaikka, pahimmillaan jopa yhdeksäs. Meille tulevilla nuorilla on jo sijoituksia taustalla, joten kriisiä ja ongelmia on ehtinyt kerääntymään. Aikuiset ovat nostaneet käsiään pystyyn eri tahoilla, kun on ensin yritetty lievempiä toimenpiteitä. Kun meille tullaan on akuutti hätä jo todella iso, Rosenlund lisää. EH-päätöksissä tärkein asia on Saaren mukaan se, että nuoren fyysistä tilaa saadaan rajattua pieneksi. Nuoren tilaa on rajattava aikuisen läsnäololla paljon, koska nuoren omaehtoisuus on riistäytynyt niin ratkaisevalla tavalla käsistä. Yhtä merkittävä viesti kriisissä olevalle nuorelle on se, että hänen lähellään on aikuisia, jotka ovat häntä varten, auttaen häntä kriisitilanteen läpikäynnissä. -EH-toiminnassa puhutaan aktiivisesta lähityöskentelystä, jolloin työntekijä on todella lähellä nuorta. Nuoren kanssa puretaan yhteistyössä meneillään oleva tilanne, siihen johtaneet syyt sekä kartoitetaan tulevaisuuden suunnitelmat. Näin kuntoutumisprosessi pääsee hyvin käyntiin. EH-vaiheessa työskentely tapahtuu aikuisten kanssa ja nuori oppii talon tavoille aikuisten kautta, eikä kannuksia lähdetä ansaitsemaan nuorisoryhmässä, jolloin jatkettaisiin samalla tiettyä kulissia ja roolin ylläpitoa, jota nuori on harjoittanut nuorisokodin ulkopuolella, Rosenlund täsmentää. Nuori joutuu kohtaamaan ongelmansa Alkuvaiheessa on tarkoitus poistaa kulissit ja valheellisuus nuoren ympäriltä, jonka jälkeen saataisiin kuorittua aito nuori esille. Kun EH-päätös saadaan ripeästi, päästään nuoren kanssa tekemään työtä aktiivisesti ja saadaan tuloksia. Sijoitukseen johtaneet syyt ja kriteerit monesti unohdetaan siinä vaiheessa, kun nuori on ollut hetken Loikalassa. Arjen ja koulun sujuminen eivät tarkoita sitä, että nuoren ongelmakenttä olisi kadonnut, vaan se on siirtynyt taustalle. Merkittävää on, ettei ongelmakenttää sivuuteta, vaan sen kanssa tulee tehdä töitä siinä missä arjen sujumisenkin. Vaikkei nuoret ole syypäitä jokaiseen ongelmaansa, on heidän itse ratkaistava niistä jokainen, henkilökunta toimii vain tukena ja auttaa uusien ratkaisumallien löytämisessä, unohtamatta perheen tukemisen merkitystä korjaavassa kasvatusprosessissa. -Ongelmat ja niiden syyt ja syntyperät ovat jossakin muualla kuin Loikalan Kartanossa. Meidän tehtävämme on tarkastella ongelmien syntymekanismeja ja syitä. Nuorelle on monesti todella iso shokki, kun täällä ei anneta nuoren paeta ongelmiaan, vaan asiat pyritään kohtaamaan turvallisesti aikuisten avustuksella. Nuoren kanssa käydään eri menetelmien avulla lävitse hänen ongelmakenttäänsä, pyrkimyksenä saada nuori itse ymmärtämään omaa käyttäytymistään ja tilannetta, jossa hän on. Väkisin nuorta ei voida pistää näitä ongelmia kohtaamaan, mutta meidän viestimme on myös se, että emme luovuta, vaan olemme aidosti kiinnostuneita niistä syistä, jotka ovat johtaneet nuoren ongelmakäyttäytymiseen, Saari painottaa. Rosenlundin mukaan nuoret oikeuttavat omaa käyttäytymistään ulkoistamalla ongelmat. -Meillä esimerkiksi heikkoja peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja lähdetään nostamaan ja hahmottamaan nuorelle realistisia tavoitteita. Samalla nuori myös ymmärtää, että hänellä on sittenkin mahdollisuus ja on hänestä itsestään kiinni, käyttääkö sen. Saaren mukaan Loikalan Kartanon asiakkaat on usein innokkaita etsimään syitä muualta kuin itsestään. Tosin perimmäinen huonon käyttäytymisen syy on ani harvoin nuoressa itsessään. -Lähestymistapamme tähän asiaan on sellainen, että: hei, nyt on sun mahdollisuutesi tehdä tälle asialle jotain ja me voimme auttaa siinä. Älä selitä elämääsi sillä, että elämän alkuasetelmat olivat huonot. Menneisyys tulee käsittää ja hyväksyä, mutta on muistettava ettei se automaattisesti määritä nuoren elämänkaarta. Jokaisella nuorella on aina mahdollisuus valita, vaikka harhapoluille joutumisen mahdollisuus onkin ehkä keskimääräistä suurempi. Mielestämme meille tulevat nuoret ovat erityisnuoria sanan siinä merkityksessä, että he ovat saaneet erityisen tilaisuuden korjata ja vaikuttaa elämänsä asioihin. -Pyrimme löytämään nuoren voimavarat ja vahvistamaan niitä, jonka kautta vahvistetaan positiivista integraatiota yhteiskuntaan. Nuorten vuosia sitten alkaneet ongelmat ovat kasaantuneet ja hyvin usein kriisissä puututaan vain negatiivisiin asioihin ja tilanteisiin, jolloin nuori kokee itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi. Kun käsitellään negatiivisia asioita, täytyy muistaa myös samalla vahvistaa nuoren vahvuuksia, tuoda niitä esille ja tukea tätä, Rosenlund täydentää. Käsiä ei nosteta pystyyn -Meidän vahvuutemme on se, että me emme luovuta nuoren kanssa. Monet asiakkaistamme kokeilevat asetettuja rajoja, lopulta kuitenkin huomataan, että olemme hyvä peruskallio, jota päin voi tyrskytä. Lopulta nuori huomaa, että ok, nämä on tosissaan ja nuoren elämä lähtee vähitellen paranemaan, Rosenlund toteaa. Kun nuorten kuntoutuminen käynnistyy, he regressoituvat sille kehityksen tasolle jota nämä eivät ole kriisistä johtuen saaneet kokea. Lapset alkavat käyttäytyä kuten lasten kuuluukin, kiikutaan ja kiipeillään puihin, niitä normaaleita lasten ja nuorten juttuja. Jossakin vaiheessa nuori tajuaa itsekin, että mitä ihmettä minä olen oikein ajatellut, tapahtuu ns. vapautuminen kriisistä ja päästään jatkamaan kasvua normaalilla tavalla. -Meillä joudutaan ottamaan vastuuta omasta elämästä ja asioista, kun nämä oireilevat nuoret ovat joutuneet usein ottamaan vastuuta ihan vääristä asioista. Lapset ovat joutuneet usein kasvamaan aikuisiksi aivan liian aikaisin, ottamalla vastuuta jostain sellaisesta asiasta, jotka eivät ole olleet heidän kehitykseensä nähden vielä ajankohtaisia. Korjaavan kasvatuksen menetelmin tuetaan sitä, että ikä- ja kehitystaso vastaisivat toisiaan, Saari kertoo. Lastensuojelulain muutokset huolestuttavia -Meidän huoli on näiden esitettyjen argumenttien valossa se, että mitä uusi lastensuojelulaki tuo taas kerran mukanaan, lapsen ja nuoren edun näkökulmasta, kun selkeästi suuntauksena on satsata pienimuotoisempaan kuvioon. Pelkomme on, että tuo edellä mainittu kierrätys entisestään vain lisääntyy. Kyseessä on vilpitön huoli siitä, kuinka näiden lasten ja nuorten oikeasti käy, Rosenlund painottaa. Saaren mukaan laki selkeästi velvoittaa, että painotuksen on oltava perhe- ja pienryhmäkotien suunnalla. Samalla herää kysymys, onko perhe- ja pienryhmäkodeilla oikeasti kapasiteettia vastata moniongelmaisten nuorten hätähuutoon. -Käykö tässä niin, että nuoria aletaan kokeilemaan eri yksiköissä, joissa joudutaan hyvin suurella todennäköisyydellä nostamaan kädet pystyyn, koska paukut eivät yksinkertaisesti riitä. Tästä seuraa hylkäämisen, pettymyksen ja luovuttamisen kokemuksia nuorelle. Sen jälkeen tulee laitosten suuntaan osoitettu hätähuuto, jolloin ongelmat ovat jo päässeet taas kasvamaan kohtuuttomiksi. Sosiaalitoimet joutuvat isojen haasteiden äärelle, jotta asiakas saa tarvitsemaansa palvelua reaaliaikaan. Pelkäämme nuorten puolesta, koska olemme huolissamme mihin tällainen kehitys johtaa. -Nykynuorten ongelmat ovat aivan eri tasolla, kuin vaikkapa vuotta sitten. Jos mietitään päihdeongelmaista nuorta, niin se vauhti jolla mennään ensimmäisistä kokeiluista suonensisäiseen käyttöön, on todella nopea ja raju. Hyvin harvoin voidaan meille tulevien nuorten kohdalla enää todeta, että tämän nuoren kohdalla ongelma on tämä yksi asia, koska siellä on niin monta ongelmakenttää sekaisin, ettei mitään tiettyä osaaluetta pystytä selkeästi nostamaan ensisijaiseksi. Nuorilla on myös paljon erilaisia psykiatrisia diagnooseja, joista muodostuu yksi iso sekaisin oleva lankakerä, jonka selvittely on todella haasteellista. Ongelmien erottelu normaaliin ikä- ja kehitystasoon-, diagnostiikkaan- ja huonoon käyttäytymiseen kuuluviksi on vaikeaa. On jotenkin paradoksaalista, että kun oireet pahenevat, keinoja puuttua asioihin karsitaan tai otetaan käyttöön pehmeämmät keinot, Rosenlund ihmettelee. Nykyperheiden ongelmaksi on noussut Saaren mukaan se, ettei osata olla enää vanhempia ja auktoriteetteja, vaan ollaan enemmän kavereita. Tällainen humaani liberaalius on saanut todella paljon valtaa yhteiskuntarakenteessamme. Tämän asian viesti ei ole se, että lapsia pitäisi fyysisesti kurittaa. Kyse on aikuisen arvostuksesta, koska lapsi on lapsi ja aikuinen on aikuinen, joka myös sanoo viimeisenä miten asiat oikeasti ovat ja kuinka lasten tulee toimia tässä maailmassa. Rajojen asettaminen on tehty hyvin hankalaksi aina päiväkodista lähtien ja jatkuu myös miesten maailmassa armeijassa sekä siviilissä poliisiviranomaisten kanssa. Seuraakin kysymys: Tätäkö me haluamme lapsillemme ja nuorillemme, joissa tulisi olla yhteiskuntamme tulevaisuus ja voima. Haluammeko kertoa heille viestin: me emme teistä piittaa? Jos rajat ja rakkaus puuttuu, mistään ei tule mitään, toteaa Jarkko Saari loppuun. Yhteystiedot: Pro Manors Oy Loikalan kartano Sitikkalantie Mankala Päivystyspuhelin (24 h) Tiiminjohtajat / Perhetyöntekijä its@promanors.fi

11 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 Tuikkulan lastensuojeluyksiköt Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa, vuodesta 2007 Perhekoti Kiintotähti 7-paikkainen vuotiaille Kärrytie KOKKOLA Perhekodin äiti Minna Nàdasi Yhteydenotot suoraan yksiköihin tai tmj. Tuija Tuomaala puh , myös päivystys Toholammilla vuodesta 2004 työntekijäpohjainen 7-paikkainen lastensuojeluyksikkö 0-18 vuotiaille HOITOKOTI TUIKKULA Kappelintie Sykäräinen Yksikön lähiesimies Marjo Järvenoja, , myös kiireelliset sijoitusasiat Yli 10 vuoden kokemuksella lämminhenkistä perhekotitoimintaa Käytössä mm. - Ite- laatujärjestelmä - Nappula-asiakkuusohjelma/ kuukausiraportointi/ perhetyö - Kuntouttava työote/ vanhemmuuden roolikartta/ Pesäpuu ry:n materiaalit; vahvuuskortit yms. - Solveig-terapia/ menneisyysmatkailu/ Minun kirjani Tavoitteena mahdollinen kotiutuminen sekä yli sijoituksen kantava sijaishoito! Lapsen/nuoren syrjäytymisen ehkäiseminen. Vapaita paikkoja. MYÖS LYHYET SIJOITUKSET ja AMMATILLINEN TUKIPERHETOIMINTA sekä AVOPERHETYÖ -lisätiedot kotisivuilta: Armin Varakoti Armin Varakoti on kesällä 2009 avattu yksityinen lastensuojeluyksikkö. Yritys tarjoaa turvallista ja virikkeellistä kasvatusta kodinomaisessa ympäristössä. Asiakkaat ovat huostaanotettuja tai avohuollon tukitoimenalaisia, kaikenikäisiä lapsia ja nuoria. Sijaishoitojaksot voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaisia. Yksikössä on täydet valmiudet nopeiden kriisitilanteiden hoitoon, joten sijoitus voidaan aloittaa välittömästi ja tarvittaessa asiakas noudetaan. Armin Varakodin ovat perustaneet kaksi hoito- ja kasvatusalan ammattilaista, Mikko Koivumäki ja Arto Kemppi. Mikolla ja Artolla on pitkäaikaista kokemusta lastensuojelusta, syrjäytyneiden nuorten hoitotyöstä sekä psykiatrisesta hoidosta sairaalaympäristössä. Lisäksi yksikössä työskentelee kymmenhenkinen moniammatillinen työryhmä. Pienryhmäkoti sijaitsee Hausjärven Hikiällä, hyvien kulkuyhteyksien varrella, noin 75 km Helsingistä Hämeenlinnan suuntaan. Arvot / Missio / Visio Armin varakodissa yksilöllisyyttä halutaan korostaa siten, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen. Kunkin vahvuuksia tuetaan ja erityistarpeet huomioidaan. Yhteisöllisyyttä tuodaan esille yhdessä tekemisen kautta, jolloin lapsi oppii kantamaan vastuuta itsestään ja muista. Perhekeskeisyys näkyy siinä, että lapsen tulevaisuutta rakennetaan tiiviissä yhteistyössä perheen kanssa. Tulevaisuutta rakennetaan sen kautta, että menneisyyttä ei voida muuttaa, mutta tulevaisuus ohjaa kaikkea tekemistä. -Missionamme on tehdä eheyttävää kasvatustyötä ammatillisessa työyhteisössä. Meillä työskentelee moniammatillinen työryhmä. Toisiaan täydentävät, vahvan kokemuksen omaavat ammattilaiset luovat lapselle turvallisen ja toiminnallisen kasvuympäristön, kertoo Mikko Koivumäki. Armin Varakodin visiona on tehdä ylivoimaista kasvatusyhteistyötä lapsen paremman tulevaisuuden hyväksi. -Panostamme yhteistyön sujuvuuteen sijoittavan kunnan, lapsen ja hänen perheensä kesken. Tavoitteenamme on luoda edellytykset lapsen eheään tulevaisuuteen ja tukea hänen vanhempiaan koko sijoitusprosessin ajan, Koivumäki toteaa. Oivallinen sijainti ja ympäristö Armin Varakoti sijaitsee luonnon läheisyydessä. Rakennuksen hyvät huoneratkaisut mahdollistavat hoidon eri tavoin oirehtiville lapsille ja nuorille. Kodinomaisissa tiloissa on seitsemän ympärivuorokautista paikkaa: viisi yhden hengen huonetta sekä yksi kahden hengen huone. -Meille on tulossa laajennustyö, jonka seurauksena saamme lisää huoneita ja vähän lisää keittiötilaakin. Meillä on nyt tällä seitsemän nuorta ja tilat vain tuntuvat jäävän liian pieniksi, Koivumäki toteaa. 330 neliöitä käsittävät toiminnalliset ja vasta remontoidut tilat antavat hyvät mahdollisuudet omaan rauhaan ja yhteisiin kokoontumishetkiin. Kuntoilua Armin Varakodissa on mahdollista harrastaa omassa kuntosalissa. Musiikkiryhmälle löytyy niin ikään oma tila, kuten myös videopelaamiselle. Pihassa on hirsisauna, josta löytyy mm. viihtyisä takkahuone. -Toiminnallisuus on toiminnassamme meillä hyvin tärkeässä roolissa, joka on samalla vahvuutemme. Käymme leireillä vähintään kolme kertaa vuodessa, kerrallaan olemme vajaan viikko metsässä, talvella, kesällä ja syksyllä. Keväisin käymme ulkomaanmatkalla, joka on aina vuoden kohokohta. Armin Varakodin henkilökunta muodostuu terveydenhuoltoalan ammattilaisista, vaikka nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajakin porukasta löytyy. -Meillä on täällä neljä työntekijää aamusta iltaan. Olemme pyrkineet siihen, että meillä on henkilökuntaa koko ajan paikalla mahdollisimman paljon. Kaikki Armin Varakodin asukkaat ovat olleet pitkäaikaisia sijoituksia, joita tulee koko Suomen alueelta. -Pyrimme olemaan mahdollisimman kodinomainen yksikkö. Henkilökunta ei tee pelkästään kahdeksan tunnin vuoroja, vaan meillä tehdään jopa 12 tunnin vuoroja, jolloin sama aikuinen laittaa lapset nukkumaan ja herättelee. Tätä kautta henkilökunta voi pitää sitten vastavuoroisesti hieman pidempiä vapaita. Käytämme kodin ulkopuolista luennoitsijaa, joka käy luennoimassa nuorille kaksi kertaa vuodessa mm. seksuaalisuudesta ja päihteistä. Nuoret ottavat ulkopuolisen luennoitsijan viestin paljon vakavammin, Mikko Koivumäki toteaa loppuun. Yhteystiedot: ARMIN VARAKOTI OY Riiakantie Hikiä p fax (019) Y-tunnus: Yhteydenotot ja paikkatiedustelut: Mikko Koivumäki varatoimitusjohtaja GSM mikko.koivumaki@arminvarakoti.fi Arto Kemppi toimitusjohtaja GSM arto.kemppi@arminvarakoti.fi

12 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Huhtikoti Luonto ja toiminnallisuus tärkeässä roolissa Huhtikoti sijaitsee maaseudun rauhassa pienen järven ja lammen rannalla. Huhtikodin väki on elänyt todeksi maailman arkea Mänttä-Vilppulan kaupungin Elämäntaipaleen kylässä aina vuodesta Lääninhallituksen luvan saaneena ammatillinen perhekoti tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa seitsemälle huostaan otetulle lapselle ja nuorelle, sekä kolmelle nuorelle mahdollisuuden tuettuun itsenäistymis-asumiseen. Kotina toimii lastenkodiksi vuonna 1957 valmistunut kivirakennus. Kodin pihapiiriin kuuluvat mm. verstastilat, halli, kesäkeittiö ja rantasauna. Vapaa-aika ja harrastustoimintaan löytyy monenmoisia mahdollisuuksia. Koiria, pupuja ja kissoja on kotosalla, isommat lemmikit löytyvät naapurista tai kesäisin laiduntamasta pihaniityltä. Lemmikkieläimet, monipuoliset toimitilat ja puutarha kuuluvat olennaisesti toiminnalliseen ja vuorovaikutukselliseen ympäristöön. Mänttä-Vilppulan kaupungin palvelut tarjoavat mainion lisän monipuoliseen puuhasteluun. Huhtikodin toiminta on viime aikoina hieman laajentunut, sillä perhekodissa on nykyisin aiempaa enemmän työntekijöitä ja lisäksi kiinteistön päätyyn on remontoitu itsenäistymisasunto. Tällä hetkellä kodissa on harjoittelijana myös sosionomiopiskelija DIAK:ista. Huhtikodissa painotetaan luonnon ja oman toiminnan merkitystä. Kodin pihapiiri on maaseutumainen, joka mahdollistaa monipuolisen toiminnan. Toiminnallisuutta korostetaan - Viljelemme vihannekset ja perunat itse. Kalastamme myös paljon, kaupan kalatiskillä ei ole tarvinnut käydä useaan vuoteen. Olemme mm. purkittaneet muikkuja ja syöneet niitä pitkin vuotta. Liikumme paljon luonnossa, marjastamme ja sienestämme. Sato säilyy maakellarissa, pakkasessa tai kuivattuna purkissa. Ihan normaaleiden asioiden kautta viedään arkea eteenpäin. Hoitohevosia meillä on n. kilometrin päässä tallilla, jossa pääsääntöisesti tytöt käyvät niitä hoitamassa, Vessari esittelee. Toiminnallisuutta on muutenkin paljon. Perhekodin asukkaat yhdessä tekevät ja kunnostavat talviaikana ladut sekä jäädyttävät ja auraavat viereisen jääkiekkokentän. Talvisin kentällä pelataan jääpalloa ja kesäisin se on mm. jalkapalloa varten. Teemme kesäisin nuorten kanssa kerpoja ja nostamme heinää seipäille pupuja varten. Talo lämmitetään hakkeella ja puilla, joiden tekemisessä lapset ovat niin ikään mukana. Tarjotaan kuntouttavaa työtoimintaa, jonka puitteissa elämän realiteetit pyritään säilyttämään. -Haluamme opettaa lapsille monipuolisia taitoja, Korostamme suhdetta luontoon. Näiden lisäksi nuorilla on paljon omiakin harrastuksia, jalkapallo, soittotunnit, 4-h Vessarin mukaan lisääntynyt henkilökunnan määrä tarjoaa entistä monipuolisempia mahdollisuuksia tehdä asioita. Vuosien varrella harrastustoimintaan liittyvät asiat ovat muuttuneet, koska lasten kiinnostuksen kohteet vaihtelevat kausittain. -Joskus on oltu kiinnostuneita motocrosspyöristä tai laskettelusta, mutta tällä hetkellä ei ole ketään, joka olisi kiinnostunut näistä kyseisistä aktiviteeteista. Pyrimme tukemaan nuoren innostusta johonkin tiettyyn asiaan, jotta löydettäisiin oma harrastus, kiinnostuksen ja innostuksen kohde edes yksi. -Meillä on myös kummiperhe, johon pidämme yhteyttä. Yritämme tukea heitä myös rahallisesti. Tässä lapset oppivat auttamaan heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Vahvuudet neurologisella puolella -Vahvuusalueemme on neurologisten ongelmien tukemisessa, käsittäen esim. ADHD- ja autistiset lapset. Käytössämme on mm. Umbrella- ja Matkalaukkukansiot, neuropsykiatrinen valmennus ja Theraplay-menetelmä sekä kuntouttava työote kaikessa toiminnassamme. Emme tee asioita lasten puolesta, vaan rohkaisemme heitä tekemään itse. Näin lapset näkevät että he pystyvät kun vain ryhtyvät ja ettei mikään tule tyhjästä, vaan asioiden eteen joutuu tekemään paljon työtä. Ajattelemme ekologisesti, kierrätämme ja pyrimme elämään muutenkin säästäväisesti. Hyödynnämme toiminnassamme reaalipedagogiikkaa, kuvailee Vessari. Joka sunnuntaiset viikkopalaverit lasten kanssa käsittelevät tulevan viikon tapahtumia, oman perheyhteisön sääntöjä, mahdollisia epäkohtia ym. Jokainen pääsee sanomaan omat ajatuksensa. Viikoittain käydään myös yksilötasolla keskustelut nuorten kanssa. Näissä keskusteluissa käydään läpi nuoren tilanteita ja toiveita sekä hänen verkostoonsa liittyviä asioita henkilökohtaisesti. Huhtikodissa tehdään perhetyötä mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Työntekijöille järjestetään työnohjausta. -Olemme koulutusmyönteisiä, pyrimme kouluttautumaan työn ohessa mahdollisimman paljon. maan lapsen ja tämän hoitajan välistä kiintymyssuhdetta, lapsen tervettä itsetuntoa ja kykyjä toimia sosiaalisissa suhteissa. Theraplay-hoidossa pyritään aktiivisesti mallintamaan samanlaista aktiivista ja läheistä vuorovaikutusta, joka syntyy luonnostaan pienen vauvan ja vanhemman välisessä terveessä suhteessa. Tämän suhteen keskeinen sisältö on välittää lapselle kokemus merkityksellisyydestä, arvokkuudesta ja rakastettuna olemisesta. Tähän pyritään siten, että aikuinen jäsentää ja johtaa vahvasti vuorovaikutuksen kulkua lapsen sanattomia viestejä ja aloitteita mahdollisimman paljon hyväksi käyttäen. Kontaktia luodaan fyysisen läheisyyden ja hoivan kautta tarjoten lapselle mielihyvän kokemuksia ja viestittäen kehon merkityksellisyyttä. Terapeutin keskeinen tehtävä on säilyttää jatkuva emotionaalinen yhteys lapseen siten, että lapsi saa uudenlaisen kokemuksen itsestään ymmärrettynä ja hyväksyttynä myös sanattomien viestien tasolla. Yhteys rakennetaan iloisen ja yllätyksellisen leikkisyyden avulla. Oleellista on myös tarjota lapselle kokemuksia onnistumisesta ja omien rajojen ylittämisestä ja lapsen tervettä itsetuntoa vahvistetaan riittävällä haasteellisuudella. - Vahvuuksiimme kuuluvat myös mainiot työntekijät, hyvä ympäristö sekä pitkäaikainen kokemus. Vessari itse on pitänyt tärkeänä seikkana luonnon läsnäoloa, josta hyvin helposti nykypäivänä erkaannutaan. Onnellinen on hän, joka herää joka aamu toiveikkaana ja tarmokkaana tavoittelemaan koskaan täyttymätöntä unelmaansa. - Tommy Taberman Yhteystiedot: HUHTIKOTI Tammikoskentie Vilppula p / fax huhtikoti@huhtikoti.fi Theraplay-menetelmä: -Kyseessä on varhaisen kiintymyssuhteen kuntouttava ja tukeva terapiamuoto. Jos lapsi oirehtii oikein pahasti, usein se kumpuaa rauhattomista ensimmäisistä elinvuosista, toteaa Vessari. Theraplay-terapia on vuorovaikutuksellinen, leikkisä lyhytterapia joka pyrkii vahvista-

13 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Kurkelan nuorisokodin juhlavuoden kuulumiset Sinofera Oy:n omistama ja hallinnoima, Pohjois-Pohjanmaalla, Haapajärvellä sijaitseva Kurkelan nuorisokoti on 10 vuotias yhteisöhoidon ja kasvatuksen periaatteilla, laitosluvilla toimiva sijaiskoti. Asiakaspaikkoja on 2011 vuoden alusta 7 + 3, eli yhteensä 10. Kolme paikoista on 18 vuotta täyttäneille, jälkihuoltoon siirtyville nuorille tarkoitettuja. Kymmenvuotias Kurkelan nuorisokoti on juhlavuoden aikana siirtynyt pitkäaikaisen kasvatusjohtajan Kirsi Myllylän luotsattavaksi. Erityistyöntekijän tehtäviin on siirtynyt henkilökunnasta Outi Sarja, Sisko Kangas-Juvosen siirryttyä toimitusjohtajan tehtäviin ja kehittämään Sinofera Oy:n toimintaa kokonaisvaltaisemmin. Juhlavuotemme on kulunut työn ja toiminnallisen kehityksen merkeissä. Vuoden nimikkoprojektimme on ollut työterapian kehittäminen. Projekti on syntynyt hyvin luonnollisen kysymyksen kautta: Mitä Kurkelan jälkeen?. Osalla nuorista ei ole psyykkisesti valmiuksia opiskeluun tai työelämään normaalissa työyhteisössä. Työterapia on muodostunut näkemyksistämme ohjatun, yksilöllisesti suunnitellun ja tavoitteellisen työtoiminnan voimaannuttavasta merkityksestä. Jokaiselle voidaan räätälöidä hänelle sopivaa työtä ja toimintaa, mikä on edesauttamassa yhteisöön kuuluvuutta ja itsetunnon sekä minäkuvan kehitystä. Sanaleikkiä ja uutta näkökulmaa: yhteisötyö, terapiatyö ja työterapia Yhteisötyö on vahvasti ohjattua toimintaa ja antaa valmiuksia henkilökohtaisen elämän hallintaan. Palkkiona tehdystä työstä nuori saa taitoja ja valmiuksia, jotka ovat tärkeitä aikuisuudessa ja kuuluvat itsenäistymisvalmiuksiin. Tätä vaihetta palvelevat perustoimintamme, jotka perustuvat kirjalliseen, nuorta yksilöllisesti itsenäisyyteen valmistavaan kasvatusohjelmaan. Nuoren tulee kysyä itseltään: Mitä haluan, mitä toivon? Omien tarpeiden ja tunteiden tiedostamiseen käytämme keinona arjen toimintaa ja etenemme omaohjaajakirjan tukemana. Laadimme jokaiselle nuorelle henkilökohtaiset viikoittaiset tavoitteet, jotta nuori kykenee hahmottamaan ajankäyttönsä ja oppii vastuullisuuteen ja ennalta suunniteltuun toimintaan. Turvallisuuden tunne luodaan säännöllisellä päiväja viikko-ohjelmalla sekä omaohjaajajärjestelmällä. Nuorella on mahdollisuus oman toimintansa voimalla nousta ja edetä kasvussaan sekä saavuttaa näin enemmän itsenäisyyttä ja vapautta, vastuullisuutta unohtamatta. Aikuisen tehtävänä on tukea sekä ohjata nuorta kasvussa ja kehityksessä, prosessissa, jonka kesto ja kuviot muodostuvat hyvin yksilölliseksi. Terapiatyö on rakennettu käden taitoja vahvistavaksi, onnistumisen elämyksiä tuottavaksi ja riittävän yksinkertaiseksi, jotta luottamus omiin kykyihin ja taitoon säilyy niilläkin, joilla on esim. vahvasti keskittymisvaikeuksia. Terapiatyön sisällyttäminen osaksi arjen ohjelmaa, on elämää normalisoiva elementti. Erilaisuuden kokeminen vähenee ja itsetunto kasvaa oikealla tavalla. Työterapiaan nuori voi osallistua kun hänellä on valmiudet itsenäiseen arjen hoitamiseen. Nuoren oma motivaatio on edelleen tärkein. Jokainen työtä tekevä tarvitsee itselleen vastauksen kysymykseen, miksi teen tätä työtä tai miksi opiskelen? Harrastelijamainen puuhastelu työn ympärillä ei motivoi nuorta. Oikea tekeminen ja onnistumisen tunne ovat tärkeitä. Toisaalta, emme kykene sitoutumaan nuortemme kanssa vielä työelämän tehoihin ja monen nuoren päivissä on huomattavia eroja motivaation, mielialan ja sitoutumisen suhteen. Siksi tarvitsemme oman tuotannon ja toiminnan, jotta voimme ottaa nämä asiat huomioon työpäivää suunnitellessamme. Nuori saa tuloksestaan rahallisen korvauksen, joka on osa motivointia. Työterapiaan olemme rakentaneet selkeän struktuurin. Työterapian läpäissyt nuori tuntee työelämän pelisäännöt, osaa tehdä työhakemuksen ja tietää kykenevänsä oppimaan asioita, joita työelämä häneltä vaatii. Työterapian kehittäminen tapahtuu arjessa ja projekti sai vauhtia syksyllä Riina Nietulan siirtyessä vastaamaan käytännön toteutuksesta. Toimintamme kymmenvuotisella taipaleella olemme huomanneet nuorten ongelmien moninaistuneen ja heidän osuus on lisääntynyt huomattavasti, jotka eivät kykene vielä tässä vaiheessa normaaliin opiskeluun tai työhön. Sigmun Freudia lainaten: Mielenterveys on kykyä rakastaa ja tehdä työtä. Elämän peruselementtejä, rakastamista, turvallisuuden tunnetta, työtä, josta saa tyydytystä ja jossa kokee olevansa arvostettu. Työtoimintamme on syntynyt vastaamaan tämän päivän tarpeita lastensuojelun saralla aikuistuvien nuorten parissa. Lyhyen kokemuksen myötä olemme vahvasti sitä mieltä, että olemme matkalla oikeaan suuntaan. Tuntemuksemme tästä toiminnasta ovat olleet ainoastaan positiivisia sekä hyvin toimivan työtiimimme, että osallistuvien nuorten kokemana. Lisätiedot kasvatusjohtaja Kirsi Myllylä puh Kurkelan nuorisokoti Nivalantie 876, OKSAVA ohjaajat, nuoret com kurkelakoti@kurkelan-nuorisokoti.com

14 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Yhteisössä vastuut hoitamalla ja ihmisiksi olemalla kasvaa yhteiskunnan tasavertaiseksi jäseneksi V. -99 perustettu 6-paikkainen Himaharjun perhekoti on nykyään kahdessa yksikössä toimiva 13-paikkainen kouluikäisille lapsille tarkoitettu lastensuojelulaitos. Himaharjun ja Elinantalon yksiköt sijaitsevat Harjun maatilalla 17 kilometrin päässä Kiuruveden taajamasta ja Lähteentien harjoitteluyksikkö taajamassa. Jälkihuoltoa varten Himaharjulla on tukiasuntoja Kiuruvedellä ja Iisalmessa. Vaikka toiminta onkin lähes 13 vuoden aikana laajentunut ja Himaharjulla on laitosluvat, haluaa isäntäpariskunta puhua perhekodista. Mielestämme kyseessä on perhekoti, kun laitoksen yhteydessä asuvat vakituiset vanhemmat. Sillä on suuri merkitys siitä huolimatta, vaikka emme olekaan lasten käytettävissä 24/7. Pysyvien vanhempien läsnäolo luo turvaa, eheyttää toimintaa sekä edesauttaa pitkäjänteistä itsenäistyvän nuoren sekä perheen tukemista, Terttu ja Kari Röntynen vakuuttavat. Perheessä on neljä biologisesti omaa lasta, joista kaksi työskentelee ajoittain Himaharjussa. Isäntäperheen arkielämään liittyvät läheisesti luonto, eläimet, lukeminen ja musiikki. Terttu, toiminnanjohtaja ja perhekodin äiti on koulutukseltaan psykiatrian sairaanhoitaja ja seksuaaliterapeutti sekä voimavara-ratkaisukeskeinen työnohjaaja. Ennen perhekodin perustamista hän työskenteli mm. psykiatrian puolen eri yksiköissä sekä esimiehenä vanhustyössä. -Kokemukseni erilaisilla työkentillä on auttanut nuorten ja perheiden kokonaisvaltaisessa ymmärtämisessä sekä myös henkilöstötyöskentelyssä. Karin, kasvatusjohtajan ja perhekodin isän aikaisempi päätyö oli maanviljely. Myös Kari on koulutukseltaan psykiatrian sairaanhoitaja ja lisää eväitä lastensuojelutyöhön Kari on hakenut kouluttautumalla perheterapeutiksi. Myös Kari työskenteli jonkin aikaa psykiatrian parissa ennen perhekodin perustamista. Perhekodin vanhemmat ovat olleet perustamassa valtakunnallista Yksityisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten yhdistys LUJA ry:tä kehittämään perhekotien ja lastensuojelulaitosten toimintaa. - Suuri merkitys työssä jaksamiselle ovat omien lastemme tuki, pitkäaikaiset työntekijät sekä myös LUJA:laisilta kollegoiltamme saamamme apu ja kannustus. Mikäli joku näistä puuttuisi, emme tiedä millä sen korvaisi, Röntyset pohtivat. Ensin on opittava tekemään töitä ja elämään ihmisiksi Himaharjun toiminta on vuosien saatossa rakentunut paitsi yrittäjien niin myös pitkäaikaisten työntekijöiden persoonien kautta ja perustuu systeemiseen (=ihminen on elämänsä summa) ajatteluun sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen arkeen. Toimintaamme ohjaavat sosiaalipedagoginen viitekehys ja ennen kaikkea yhteisökasvatuksen periaatteet, kiteyttää Terttu. Ei tämä ole mitään monimutkaista matematiikkaa, vaan sitä että pitää oppia hoitamaan vastuut ja elämään ihmisiksi näissä ympyröissä suorittaa ikään kuin ajokortti sitten voi lähteä suurempiin ympyröihin. Paitsi että arjen käytännöt ovat hioutuneet, niin myös timantit ovat löytyneet. Käytännössä tämä tarkoittaa koulunkäynnin tukemisen, perhetyön ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tulemista haastaviksi ja tärkeiksi osa-alueiksi. Psykiatrinen osaaminen on vahvaa ja lähikasvattajien rooli on vahvistumassa -Meillä puhutaan lähikasvattajista, ettei aikuinen-lapsi -suhteisiin muodostuisi liian omistavaa sävyä, toteaa Terttu. Tämä on vaarana etenkin nyt, kun lähikasvattajien työnkuvaa on ja ollaan edelleen laajentamassa koskemaan myös perhetyötä. - Kasvattajien työnkuvan laajentaminen on lähtöisin heidän omasta halustaan. Esim. tieto siitä, mitä kotijaksolla oli tapahtunut, ei välttämättä aina saavuttanut lähikasvattajaa, kun vanhemmat olivat pääsääntöisesti yhteydessä meihin, muistelee Kari aikaisempia tilanteita. Kun lapsen kaikista asioista on vastuussa tietty ihminen, niin tiedonkulku paranee ja asiat pysyvät paremmin kasassa. Tämä tietysti edellyttää, että kaikki yhteisön aikuiset ovat vilpittömän sitoutuneita työhönsä ja tietoisia yhteisistä toimintatavoista ja päämääristä, jatkaa Kari. Perhekodissa työskentelee 13 vakinaista sekä kolme ostopalveluna toimivaa ulkopuolista työntekijää. Työryhmässä korostuu psykiatrinen osaaminen (5) ja sen lisäksi on monenlaista osaamista rakennustyöstä opettajan ja bändityön asiantuntemukseen. Kaikilla kasvattajilla on sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus, mutta avustavina kasvattajina toimivat myös toimistohenkilö, keittäjä ja koulunkäyntiavustaja. Hevostoiminnasta monipuolista hyötyä asiakkaille Hevostoiminta sai alun perin alkunsa Marian (nuorin omista lapsista) ratsastusharrastuksen kautta. Maria valmistui juuri ratsastuksen ohjaajaksi. -Vuosien saatossa toimien sekä myös kollegojen kanssa tietoja vaihtaen hevostoimintaa on kehitetty ja nyt yksi työntekijöistämme on sosiaalipedagogisen hevostoiminnan perusteet -koulutuksessa. Tavoitteena on saada hevostoiminnalle viitekehys ja vakaa perusta, jonka avulla asiakkaiden sosiaalista kasvua ja hyvinvointia voidaan tukea. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta parhaimmillaan toteutuessaan auttaa asiakkaita oppimaan ja kokemaan vuorovaikutusta, osallisuutta ja osallistumista, seikkailua, yhteistoimintaa, vastuunkantoa, kokemusten jakamista. Hevosissa piilee valtava potentiaali kasvun välineenä. Tallitoiminta jo sinänsä vie ihmisen eri ympäristöön, jossa rauhoitutaan ja tehdään hevosten hyväksi jotain - eli opetellaan tekemään hyviä asioita toisten hyväksi. -Röntysen mielestä paljon perustuu siihen, että hevosta on mahdotonta hallita muutoin, kuin menemällä sen pään sisälle, yrittämällä ajatella ja tuntea niin kuin hevonen se vaatii suurta keskittymistä. -Mieleeni tulee tilanne, jolloin ohjaaja oivalsi hevostoiminnan monipuoliset ja yksilöä palvelevat mahdollisuudet. Lapsi oli väsynyt ja levoton tallitunnille mennessään. Ohjaaja laittoi lapsen lepäämään hevosen selkään ja lapsi keskittyi kuuntelemaan hevosen hengitystä ja aisti sen reaktiot. Levottomuus oli tunnin jälkeen poissa ja takana oli onnistunut tallitunti. - Lapsi saa itse vaikuttaa siihen, mitä tallitunnilla tehdään; joskus se on hevosten tunnetilojen seurantaa tai hoitoa, mutta usein halutaan mennä ratsastamaan tai ajamaan, kertoo toiminnanjohtaja Terttu Röntynen. Erityisopetuksen yksikkö pihapiirissä -Tällä hetkellä meille sijoitettujen lasten opetustilanne on erinomainen, sillä pihapiirissämme toimii Kiuruveden kunnan erityisopetusyksikkö, jossa on kuusi oppilasta. Tarvittaessa luokka toimii myös ns. time out paikkana, Röntynen toteaa. Kunnan palkkaama opettaja on ehdoton edellytys kouluyksikön toiminnalle, sillä ilman OPM:n myöntämää opetusoikeutta omaavan yksikön hallinnointia opettajalla ei ole numeronanto-oikeutta. Kunta maksaa tässä kyseisessä mallissa palkan ja saa näin ollen myös valtionosuudet ja voi hakea sen ylittävältä osin korvauksia sijoittavien kuntien opetustoimilta. Vuorovaikutuksen taidot ovat tärkein arjen työväline -Kokemukset DDP-menetelmän käytöstä ovat olleet ainoastaan positiivisia. Tutustuin siihen neljä vuotta sitten Tampereella. Malli ei ole mukana pelkästään kodin arjessa, vaan myös terapiassa, Röntynen toteaa. Mentelmässä on Röntysen mukaan joitain samoja elementtejä kuin Theraplay-menetelmässäkin. DDP terapiassa käymme läpi arjen tilanteita - ei syyllistäen lasta eikä aikuista. Mietitään miten aikuinen tai lapsi olisi voinut toimia toisin, jotta lopputulos olisi ollut molemmille mukavampi. -Myös aikuisten kanssa käydään purkutilanteita tarvittaessa. Ajatteleva mieli, valtataistelun välttäminen ja tunteiden pohdinta liittyvät kaikkeen toimintaan. Silloin kun vastakkainasettelua ja valtataistelua ei tule, on lapsen myös helpompi hyväksyä säännöt ja rajat. -Esimerkiksi kysymykseen: Saanko uuden auton?, vastaus voisi olla: Kyllä toki, mietitään vaan ensin miten saadaan rahat? Kaikkiin kysymyksiin voidaan siis vastata sanalla kyllä, jolloin vältytään tyrmäysmallilta: Ei käy, älä edes ota asiaa puheeksi tai mentäessä huoneeseen, jossa lapsi on purkanut aggressiivisuuttaan tavaroihinsa, kommentti voisi olla (rauhallisella äänellä) -Minusta näyttää, että olet jostain syystä tosi vihainen, haluatko kertoa minulle miksi eikä provosoida tilannetta esim. huutamalla. Aggressiiviset tilanteet ovat vähentyneet Röntysten mukaan menetelmän käyttöönoton jälkeen. -Menetelmän opettelu niin onnistumiset kuin epäonnistumisten syiden pohtiminenkin tekevät työstä mielenkiintoista, Röntyset vakuuttavat. Estetiikalla ehdottomasti terapeuttinen vaikutus Himaharju sijaitsee luonnonkauniilla paikalla metsien ja peltojen keskellä ja on jo sinällään viihtyisä ja virikkeitä herättävä. Lisäksi kauneuteen ja viihtyvyyteen satsataan vuosittain palkkaamalla kesäksi osa-aikainen puutarhatyöntekijä. Esteettinen ympäristö on ehdottomasti lasta kunnioittava, rauhoittava ja sitä kautta kuntouttava elementti ja siksi myös sisätilojen suunnittelussa tärkeitä ovat olleet tilavuus, viihtyvyys ja värit. Yhteystiedot: Himaharju Oy Harjuntie Koppeloharju Puhelinnumerot; kasvattajat / nuoret; päätalo ja toimisto (tyttöjen yksikkö) tai Elinantalo (poikien yksikkö) Kari Terttu sähköposti: terttu.rontunen@himaharju.fi DDP Vuorovaikutteisen kehityspsykoterapia, DDP, on tarkoitettu niille terapeuteille ja terapiatyötä tekeville, jotka työskentelevät eri konteksteissa traumaperäisistä kiintymyshäiriöistä ja kompleksisista ihmissuhdetraumoista kärsivien lasten ja nuorten parissa. DDP on lyhenne Dr. Daniel Hughesin kehittämästä Dyadic Developmental Psychotherapy sta. Hän kehitti DDPn traumaperäisten kiintymyshäiriöiden hoitamiseen, koska perinteiset terapiamenetelmät olivat varsin tehottomia. DDP pureutuu häiriön ytimeen, vaurioituneeseen kiintymysmalliin, joka estää uusien parantavien ihmissuhteiden tervehdyttävää vaikutusta. Siksi DDP kohdistuu kiintymysparikkiin, lapseen ja häntä hoitavaan aikuiseen/hoitaviin aikuisiin, jotta vääristyneet vuorovaikutusmallit voitaisiin korjata parantavissa tunnesuhteissa. Hoitavat aikuiset ovat aina avainasemassa ja siksi heidän terapeuttisia valmiuksiaan täytyy lisätä koska arki täytyy saada kuntouttavaksi.

15 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Saverola Oy toimii laaja-alaisesti lastensuojelun ja sijaishuollon kentällä Saverola Oy on noin 20:n kasvatusalan ammattilaisen työpaikka, Kouvolassa sijaitseva sijaishuolto- ja jälkihuoltopalveluja tuottava yritys. Yritys ylläpitää kahta nuorisokotia: Nuorisokoti Saverola ja Nuorisokoti Saviniemi. Sijaishuoltopalveluissa yrityksen erityisosaamisalueena ovat haastavat nuoret, nopea pysäyttäminen ja nuoren kokonaistilanteen arviointi. Tärkeinä kilpailuvaltteina ovat keskimääräistä suurempi henkilökunnan määrä, korkea ammattitaito ja halu niin kehittää kuin kehittyä. -Yhteisesti sopimamme toiminnan arvot ovat kodinomaisuus, taloudellisuus, turvallisuus, oikeudenmukaisuus, ammatillisuus ja rajoja tukeva kasvatuksellisuus. Nämä arvot ovat yhdessä hyväksytyt, eräänlaiset toiminnan perustuslait, Saverola Oy:n kasvatusjohtaja Marja Långvik kuvailee Saverolan toimintaa. -Kymmenen paikkainen yksityinen Nuorisokoti Saverola sijaitsee Kouvolan kaupungissa, Saveron kylässä. Useimmiten Nuorisokoti Saverolan asiakas on vuotias, vahvaa kasvatuksellista tukea tarvitseva nuori. Nuorisokoti Saverolan yhteydessä on itsenäistymisasunnossa mahdollisuus arjen itsenäisempään opetteluun. Sijoituksen päätyttyä on mahdollisuus Saverolan tarjoamaan jälkihuoltoon, Långvik selvittää. Tällä hetkellä vielä kolmepaikkainen Nuorisokoti Saviniemi Kouvolassa, Myllykoskella, noudattaa pääosin samoja linjauksia mitä nuorisokoti Saverola. Keskellä Myllykosken keskustaa sijaitseva Myllykosken yksikkö on niille nuorille, jotka omaavat jo hieman enemmän taitoja vastuun kantamiseen/ eivät tarvitse niin vahvaa aikuisen tukea arkeensa. Yksikkö on hyvä väliporras myös kotiutuville nuorille, jotka tätä kautta pääsevät portaittaisesti harjoittelemaan itsenäisempää vastuun kantamista omasta arjestaan, Långvik kertoo. -Sijainti keskustassa luo mahdollisuudet omaan kulkemiseen, itsenäisempään vapaaajan viettoon - ja rahan käytön harjoitteluun. Myllykosken yksikköön siirrytään aina Nuorisokoti Saverolan pysäytysjakson kautta, varmistaaksemme, että yksikköön sijoittuu juuri sinne soveltuvia nuoria. Saverola Oy:n henkilökunnasta osa työskentelee molemmissa yksiköissä, jolloin yksiköiden välillä siirryttäessä samoja turvallisia aikuisia pysyy nuoren arjessa, Marja Långvik selvittää. Nuorisokodissa nuori opettelee oman elämän hallintaa yksilöllisten tavoitteiden avulla Saverola tarjoaa tukea perheille kuntien tueksi avohuollon tukitoimista lähtien, ulottuen kotiutumisen jälkeiseen jälkihuoltoon ja perhetukeen. Nuorisokodit hoitavat ja kasvattavat niin kuntien sosiaalilautakuntien huostaanottamia kuin avohuollon tukitoimin sijoittamia kouluikäisiä tyttöjä ja poikia. Tyypillisiä nuorilla ovat koulunkäyntiin sekä käytökseen liittyvät vaikeudet. Nuorisokodissa nuori opettelee oman elämän hallintaa yksilöllisten tavoitteiden avulla, mutta samalla hän opettelee ottamaan huomioon muuta yhteisöä ottamalla vastuuta yhteisten tehtävien ja asioiden hoidosta. -Nuorisokoti tarjoaa nuorelle kodinomaisen kasvuympäristön elämisen taitojen opetteluun. Kodissa eletään arkea siivouksineen ja ruoanlaittoineen. Askareet hoidetaan yhdessä. Nuoret huolehtivat itse oman huoneensa ja säännöllinen vuorokausirytmi turvataan nukkumaanmeno- ja heräämisajoilla. Aikuisten ohjauksessa harrastukset ja muu jokapäiväinen toiminta ovat samalla kertaa kasvatusta, viihtymistä ja tervettä väsymistä. Liikunta on vahvasti läsnä arjessa, sen niin psyykkisten, fyysisten kuin sosiaalisten taitojen ja etujen hyödyntämiseksi. Arjen selkeys ja säännöllisyys luovat perusturvaa ohjaten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon, Långvik kertoo. - Nuorisokodin ilmapiiri pyritään luomaan mahdollisimman turvalliseksi, jotta nuoret voivat rauhassa käydä koulua. Koulua käydään aluksi kotona kotiopetusryhmässä ja siirrytään asteittain lähikouluun. Kouvolassa on useita peruskouluja, joissa Saverolassa asuva nuori voi suorittaa oppivelvollisuutensa. Nuoren koulunkäyntiä tuetaan pitämällä tiiviisti yhteyttä häntä opettavan peruskoulun kanssa ja puuttumalla heti mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Kouvolassa on toisen asteen opetusta tarjoavia lukioita sekä Kouvolan seudun ammattiopisto, joissa voi valmistua useaan eri ammattiin tai suorittaa myös lukio-opinnot ammattitutkinnon yhteydessä. Turvallisten aikuisten ja kasvatuksellisen ympäristön lisäksi nuori saa tarvittaessa myös ulkopuolista tukea kasvuunsa ja teemmekin paljon yhteistyötä mm. Nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa, Långvik mainitsee. Tavoitteena on ylläpitää saavutettua laatua ja kehittää entisestään yksiköiden toimintaa ERITTÄIN positiivista on se että saan ensimmäisen vuaden amiksessa käytyä kunnolla mihinkä en ehkä olisi ikinä pystynyt ellei mua ois sijoitettu tänne. Huamaa että täällä järki tulee päähän ja hölmöilyt jää nollaan. Osa työnkijöistä on mahtavia..suurin osa. Antaa hyviä neuvoja ja tukee kaikella mahdollisella tavalla. Joskus vaan tuntuu ettei aikuiset täällä ymmärrä meitä nuarii mut sekin johtuu siitä et teil on kypsempi ja laajempi ajatusmaailma. Kaikki asiat tääl on ärsyttänyt jossain vaihees mut se vaihe on menny ohi. Se vähän ottaa päähän ku ei saa olla toisten huaneen ovil mut ymmärrän sen täysin! Tällä hetkellä ei paljoa miinusta ole täs paikas. Melkeinpä kokonaan plussan pualel. Suuri miinus on ötökät ja paarmat! -Laatua on läsnäolo niin lapsille kuin heidän vanhemmilleen ja muille yhteistyökumppaneille. Laatu on välittämistä ja ihmisten kohtaamista. Laatu on avoin syli. Turvallisia aikuisia, joiden kanssa on myös mukavaa. Laatu on hyvän huomaamista, jämäkkyyttä ja sovituista asioista kiinni pitämistä. Laatu on hyvää tiedotusta, turvallisuutta, toimivaa yhteistyötä, luotettavuutta sekä tulosten aikaansaamista. Laatua on toimia työtä ohjaavien lakien mukaisesti. Laatua on kasvatuksellinen kiinnostus nuoreen, työhöntarttumiskyky ja järjestelmällisyys. Laatua on lapsen edun mukaisuus. Laadun sydän on hyvinvoiva henkilökunta, Långvik määrittelee. - Henkilökunnan jaksamisesta ja viihtymisestä huolehditaan moninaisin tavoin sillä lapset voivat hyvin kun henkilökunta voi hyvin, ihan niin kuin perheessäkin. Henkilökunnan liikuntaharrastamista tuetaan vahvasti ja tietysti jaksamisen ytimessä ovat työn yhteinen kehittäminen ja kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa, laadukas työnohjaus, jatkuva kouluttautuminen, kehityskeskustelut, yhteiset matkat ja mm ITEarvioinnin säännöllinen käyttäminen, Marja Långvik kertoo Saverolan laadunhallinnasta. Keskellä Myllykosken keskustaa sijaitseva Myllykosken yksikkö tulee olemaan nuorille, jotka omaavat jo hieman enemmän taitoja vastuun kantamiseen/ eivät tarvitse niin vahvaa aikuisen tukea arkeensa. Kotiutuville nuorille, jotka tätä kautta pääsevät portaittaisesti harjoittelemaan itsenäisempää vastuun kantamista omasta arjestaan, Långvik kertoo. -Sijainti keskustassa luo mahdollisuudet omaan kulkemiseen, itsenäisen vapaa-ajanvieton ja rahankäytön harjoitteluun. Myllykosken yksikköön siirrytään aina Nuorisokoti Saverolan pysäytysjakson kautta, Tarvitseeko perheesi apua haasteelliseen elämäntilanteeseen? Kompassin perhe-edukaatio perheiden avuksi Kompassi tarjoaa avohuollon tukea lastensuojelun asiakasperheille ostopalveluna ja yksityisille asiakkaille Kuntouttava työ Korjaava työ Ennaltaehkäisevä työ Jälkihuoltotyö Ammatillinen tukihenkilötoiminta Vierellä perheiden arjessa Työskentely lähtee perheen tarpeista Joustava ja jalkautuva matalan kynnyksen palvelu Prosessityöskentely Voimavara- ja ratkaisukeskeinen työote ja työmenetelmät Laaduntarkkailu ja -arviointi Tiivis yhteistyö sosiaalityön lastensuojelun kanssa Tarjoamme tukea myös yksityisille perheille arjen kriisitilanteissa varmistaaksemme, että yksikköön sijoittuu juuri sinne soveltuvia nuoria. Koko Saverola Oy:n henkilökunta työskentelee molemmissa yksiköissä, jolloin yksiköiden välillä siirryttäessä samat turvalliset aikuiset pysyvät nuoren arjessa, Marja Långvik selvittää. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä.. Toimitusjohtajamme on vaihtunut, uutena toimitusjohtajana Saverola Oy:ssa toimii Merja Mörsky. Tulevaisuudessa vahvistamme erityisesti Nuorisokoti Saverolaa vastaanottoyksikkönä ja arvioinnin osaamisen kehittämistä. Yrityksessä valmistuu 2012 laaja opinnäytetyö työhyvinvoinnista ja ITE-prosessista työhyvinvoinnin tukena. Lisätietoja Saverola Oy Marja Långvik marja.langvik@saverola.fi puhelimitse Pienryhmäkoti Aatula tarjoaa ympärivuorokautista sijaishuoltoa vuotiaille lapsille kodinomaisissa puitteissa. Jälkihuoltopalvelut ja perheille suunnattut kuntoutuspalvelut ovat saatavilla Luotsimajan Kompassi-palvelun kautta. Hoito- ja kasvatustyössä yhteistyö perheen kanssa sekä tavoitteellinen omaohjaajatyöskentely korostuvat. Yhdistämällä Kompassin perhe-edukaatio Aatulan hoito- ja kasvatustyön tueksi pyritään saamaan sijaishuoltojakso ajallisesti lyhyemmäksi ja tehokkaammaksi kuntouttamalla myös lapsen perhettä sijaishuollon aikana. Nepsy-valmentajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut ovat myös yhdistettävissä hoitojakson tueksi. Pienryhmäkoti Aatula Aatuntie 19, Pori puh , gsm Luotsimaja tarjoaa myös lastensuojelulain mukaista jälkihuoltoa. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea kokonaisvaltaisesti nuorta oman elämänsä hallintaan keskustelun ja ohjaamisen avulla. Jälkihuolto kuuluu Luotsimajan Kompassi palvelun piiriin. Luotsimaja Oy Asemamestarinkatu 2, Pori Toiminnanjohtaja Heli Rautava, gsm etunimi.sukunimi@luotsimaja.fi

16 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Perhekoti Wäisänhovi Väisälän kylässä, Virtasalmella toimiva Perhekoti Wäisänhovi on kuusipaikkainen, ammatillinen perhekoti, joka on toiminut vuodesta 2005 lähtien. Molemmat perheen vanhemmista ovat nuoria mutta alalta paljon kokemusta keränneitä, koska ovat aloittaneet toiminnan kohtalaisen aikaisessa vaiheessa. -Olemme molemmat mieheni kanssa 32-vuotiaita ja meillä on jo noin kahdeksan vuoden työkokemus lastensuojelutyöstä, kertoo perhekodin äiti Tiiu Raid-Ala. Wäisänhovin lasten ikähaarukka on hyvin laaja, nuorin kotiin tullut on ollut kaksiviikkoinen ja vanhin puolestaan 14-vuotias. Kaksi nuorta on jo ehtinyt itsenäistymään ja kolmas on itsenäistymässä 2012 tammikuussa. Wäisänhovin vanhemmilla on kaksi omaa biologista lasta, 3- ja 9-vuotiaat. Perhehoitoa parhaimmillaan -Asumme mieheni kanssa vakituisesti samassa rakennuksessa lasten kanssa. Tämä on meidän ja lastemme yhteinen koti. Olemme saaneet tätä kautta paljon hyvää aikaiseksi sekä paljon hyvää palautetta. Tätä yhden jääkaapin periaatetta perhehoito mielestämme tarkoittaa. Yleensä meidän makuuhuoneessakin nukkuu joku perhekotilapsistamme, joten koko talo on lasten kotia ja kaikkialla on lupa oleilla, Raid-Ala toteaa. Kun lapsi tulee Wäisänhoviin, tehdään pelisäännöt selviksi ja säännöt ovat hyvin tiukat, jotta lapsi saataisiin sopeutumaan uuteen kotiin mahdollisimman hyvin. Lasten on saatava kunnon irtiotto aikaisemmasta kodista/paikasta, jossa nämä ovat olleet. Kun luottamus lähtee pikkuhiljaa kasvamaan, annamme vähän enemmän vapauksia ja etuuksia. -Alkuvaiheessa meiltä ei pääse kotilomille, mutta vanhemmat voivat käydä toki tapaamassa lapsia perhetyön merkeissä. Kouluyhteistyötä Wäisänhovi tekee myös hyvin tiivistä kouluyhteistyötä. Osa lapsistamme käy Virtasalmen ala-astetta, osa yläastetta Haukivuoressa ja ammattikoulutusta tarjoillaan Pieksämäellä. -Kouluyhteistyömme pitää sisällään keskusteluita opettajien kanssa. Keskusteluita käydään joskus ennen kuin lapset ovat takaisin kotona, joten tiedämme jo etukäteen miten koulussa on mennyt. Jos koulussa on jotain ongelmia, olemme tarvittaessa mukana koulunkäynnissä, jolloin lapset aika nopeasti reipastuvat, naurahtaa Raid-Ala. Tiiu Raid-Ala on kotoisin Virosta ja valmistunut Tarton yliopiston Viljandin Kulttuuriakatemiasta. -Tapasimme suomalaisen mieheni kanssa Mikkelin ammattikorkeakoulussa aikoinaan. Itse olen kasvatuspedagoni (AMK) ja mieheni, Lauri Ala, on niin ikään opiskellut alaa ammattikorkeakoulussa, mutta ei ole sieltä vielä valmistunut. Raikkaita vapaaajanaktiviteetteja - Tykkäämme paljon matkustelusta ja luonnossa liikkumisesta. Olimme hetki sitten koko perhekodin porukalla vaeltamassa Lapissa. Kävimme mm. Kilpisjärvellä ja Saanalla, jonka jälkeen tulimme Norjan ja Ruotsin kautta takaisin kotiin. Reissu oli tällä kertaa viikon mittainen. Laurilla on tapana joka kevättalvi käydä Käsivarressa hiihtämässä, jonne jotkut lapsista lähtevät välillä mukaan, Raid- Ala kertoo. Wäisänhovi toimii vanhassa kyläkoulussa, joka on remontoitu täydellisesti. Kiinteistöön kuuluu monipuolinen ja iso pihapiiri, yhteensä neljä hehtaaria maata, johon kuuluu mm. vanha koulun urheilukenttä, jossa on mahdollista ajella mopoilla ja mönkijöillä. Lisäksi pihapiirissä on kasvimaata ja perinnepuutarhaa. -Meillä on täällä myös kaksi koiraa ja kolme kissaa, joten lapset saavat olla vuorovaikutuksessa myös eläinten kanssa, joka on aina hyvä asia. Wäisänhovissa on vanhempien lisäksi yksi vakituinen työntekijä, sosionomi (AMK) Marjo Sepponen. Sepponen opiskeli sosionomiksi aikuispuolella ja tuli töihin Wäisänhoviin työharjoittelun kautta. -Hän on neljän lapsen äiti, kaikinpuolin napakka ja omaaloitteinen ihminen. Kun lapset tulevat koulusta kotiin, meillä tapana valvoa, että läksyt tulevat tehtyä ja opiskelemme mm. sanakokeisiin yhdessä, Raid-Ala kertoo. Aitoa kohtaamista -Käymme lasten kanssa keskusteluita, joissa pohditaan toiminnan rehellisyyttä ja reiluutta, eli mistä luottamus syntyy mikä on valehtelua ja mikä ei. Pyrimme kohtaamaan lapset ja nuoret aidosti omilla persoonillamme. Puhumme tunnekieltä ja sanoitamme tunteitamme, meillä on itselläkin välillä varaa pyytää anteeksi. Meillä näytetään tunteet. Wäisänhovissa eletään turvallista perusarkea maanläheisessä kodissa, jossa harrastetaan paljon liikuntaa. Perheen isä opettaa judoa, jota osa kodin lapsista harrastaa, mikäli nämä eivät keksi mitään muuta harrastusta itselleen. Pyrkimyksenä on löytää kaikille joku mieleinen harrastus. -Harjoitamme reiluuden ja omantunnon politiikkaa, myöskin lapsen kohtaaminen on tärkeää. Perhetyön näkökulmasta katsottuna, otamme lapsen biologisia vanhempia mahdollisuuksien mukaan lapsen elämään. Olemme itse vakautukseltamme kristittyjä ja uskossa, koska usko ja toivo ovat jaksamisen kannalta erittäin tärkeitä asioita meille. Olemme hyvin luonnonläheisiä ja teemme paljon asioita yhdessä, Raid-Ala toteaa. Tietyissä asioissa Wäisänhovissa ollaan hyvin tiukkoja ja palautetaan lapset sille ikätasolle, jossa heidän kuuluu olla. Esim. tupakointi on kodissa kiellettyä. -Meillä on toiminnassa narratiivinen lähestymistapa. Kun lapset tulevat meille, heidän toiveensa ja unelmansa ovat piilossa, koska ne on tukahdutettu. Pyrimme luomaan toivon näkökulmaa, joka ei toki palaudu päivässä, vaan kuntoutamme sitä jatkuvana prosessina. Tätä kautta pyrimme lapsen toivon ja itsetunnon vahvistamiseen. Wäisänhovi kuuluu Ammatillisten Perhekotien liittoon ja pariskunta on mukana laatupiiritoiminnassa. Tiiu Raid-Ala on mukana myös Ammatillisten Perhekotien liiton hallituksessa. -Yritämme pitää todella hyvää huolta omasta parisuhteestamme, jonka vuoksi käymme vuosittain NMKY:n avioliittoleireillä ja olemme myöskin itse mukana tukemassa muita pariskuntia. Olemme mm. saaneet luennoida lastenkasvatuksesta pariskunnille. Tämä on hyvin tärkeä juttu oman jaksamisemme näkökulmasta, toteaa Raid-Ala loppuun. Yhteystiedot: Ruukintie VIRTASALMI /Lauri /Tiiu raidala@hotmail.com

17 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Oikea-aikainen auttaminen on lapsen, perheen ja yhteiskunnan etu Lehmuskolo on yksityinen luvanvaraista lastensuojelun palvelua tuottava, kasvava organisaatio Satakunnassa. Omistajat, sosionomi, seikkailuohjaaja Jussi Leppänen ja FM, erityisopettaja Pirjo Leppänen pitävät lastensuojeluun tullutta ennaltaehkäisevien työmuotojen kasvamista tervetulleena lisänä perinteisen laitoshoidon rinnalle. -Kolmenkymmenen vuoden työhistoriani aikana asian tärkeys alan työntekijöille on ollut selvää, mutta yhteiskunta tarvitsee joskus pitkänkin ajan muuttaakseen hoitokulttuuriaan, Jussi Leppänen toteaa. Laitoskeskeisyys on ollut paljon yleisempää Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. Lehmuskolo on jo pitkään toiminut aktiivisesti kansainvälisissä asiantuntijaseminaareissa, esimerkiksi The Quality of Substitute Care- ja Youth in Action- hankkeiden puitteissa. Nyt Lehmuskolo on mukana kansainvälisessä Green Care -ohjelmassa, joka hyödyntää mm. luontoa hoitotyössä. -Seikkailupedagogiset menetelmät ovat kuuluneet hoitotyömme perusteisiin koko 10- vuotisen toimintamme ajan, joten Green Care -ohjelma täydentää hoitokulttuuriamme hyvin, tähdentää Leppänen. Olennaisena osana Lehmuskolon hoitotyötä ovat myös erilaiset itseilmaisun muodot. Kansallisen Myrsky-hankkeen puitteissa lapset ovat tehneet esimerkiksi parikymmentä lyhytelokuvaa. Vuosittain osallistutaan Suomen koulukotien kulttuuriyhdistyksen kulttuuripäiville, joilla lapset saavat esitellä vuoden aikana valmistamiaan musiikki-, kuvataide ja kädentaitotuotoksia. Laaja-alaisesta kulttuuritoiminnasta Lehmuskolo on saanut jo kahdesti vuosittain jaettavan kulttuuripäivien kiertopalkinnon. Perheiden tukeminen Avohuollon perhetyöyksikkö Tukikohdan suuri kysyntä yllätti jopa hieman. Tukikohdan viidelle vakituiselle työntekijälle hankitut työautot ovat menossa jatkuvasti ympäri Satakuntaa. Työryhmään kuuluu myös perheterapeutti ja työntekijät hallitsevat mm ART- menetelmän käytön. Jatkuva henkilökunnan koulutuksen periaate on mahdollistanut uusien palveluiden tarjonnan ja niiden kehittämisen. - Myös ammatillisesti korkeatasoisten ihmisten hakeutuminen Lehmuskoloon on ollut erittäin innostavaa, iloitsee toimitusjohtaja Leppänen. Uudet palvelut -Erikoissairaanhoitotasoinen perhetyö Kilpi toimii tällä hetkellä Satakunnassa. Toiminnan tavoitteena on apua tarvitsevan nuoren ja hänen perheensä psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien toteaminen varhaisessa vaiheessa ja niiden hoitaminen nuoren omassa ympäristössä. Palvelumme vastaa psykiatrisesti vaativimpiinkin hoidon tarpeisiin, kuten psykoosisairaudet, masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt, pakko-oireiset häiriöt ja neuropsykiatriset ongelmat, Leppänen toteaa. Kilven toiminnasta vastaa kaksi psykiatrista miessairaanhoitajaa. Toiminnan kasvaessa Kilpeen rekrytoidaan lisää ammattilaisia. Perhearviointia ja sijaisperheille annettavaa tukea Lehmuskolon työntekijöitä koulutetaan tekemään perhearviointia. Perhearvioinnin koulutuksesta vastaa trauma- ja psykoterapeutti Sirkka-Anneli Koskinen. Perhearviointia toteutetaan aluksi Lasten- ja nuortenkoti Jukolassa. Lehmuskolon avoperhetyö antaa tukea sijaisperheille lasten ja nuorten sijoitusten eri vaiheissa. Tavoitteena on saada sijoitettua perheisiin entistä haastavampia lapsia ja nuoria. Perhetyöntekijät antavat sijaisperheelle tuen lisäksi myös koulutusta ja konsultaatiota. Syömishäiriöisten hoito-ja kuntoutusyksikkö Kallio Hoito-ja kuntoutusyksikkö Kallio avaa ovensa keväällä Henkilökunnan rekrytointiin ja koulutukseen Lehmuskolo aikoo panostaa voimakkaasti. -Erikoishoitohenkilökunta vahvistaa koko yrityksen hoitokulttuuria, varsinkin psykiatrian alueella, uskovat Leppäset. Lehmuskololla on käytössään myös psykologin ja psykiatriaan erikoistuneen lääkärin palvelut. Pirjo Leppänen on viimeisen vuoden aikana suorittanut psykoterapeutin koulutukseen valmentavia opintoja Helsingin psykoterapiainstituutissa ja lopputyö syömishäiriöiden hoidosta on juuri valmistunut. -Tässä työssä ei koskaan tule valmiiksi. Lähes 30-vuotisen työuran jälkeenkin voi vielä kehittyä ja oppia uutta, tähdentää Pirjo Leppänen. Henkilökunnan jatkuva kouluttaminen onkin yksi Lehmuskolon kantavista periaatteista. Erityisen huolenpidon yksikkö EHYT -Erityisen huolenpidon yksikön käynnistäminen kuuluu myös Lehmuskolon lähiajan suunnitelmiin. Asia on itse asiassa enää kiinni sopivan paikan löytymisestä. Toiminnan pyörittämiseen vaadittava osaaminen on olemassa. Vetäjäksi on lupautunut alan erikoisosaaja. Tarve Erityisen huolenpidon yksikön perustamiseen lähti yhteistyökumppaneiden toiveista. Sen yhteyteen tulee kolme kriisipaikkaa, Pirjo Leppänen selvittää. Yhteystiedot: Lehmuskolo Vanhakoivistontie 12, Pori Jussi Leppänen Pirjo Leppänen Toimitusjohtaja FM, erityisopettaja Miia Immonen Mika Laaksonen Kasvatusjohtaja Hallintojohtaja SATAKUNNAN SIJAISKOTIPALVELUT OY Koskikuja Kokemäki puh fax Kokemäellä, Koskenkylän tilalla, vankalla pohjalla, 17v kokemuksella. Turvallisesti, terveellisesti, virikkeellisesti, asiakaslähtöisesti ja ohjatusti kasvaen kohti aikuisuutta. Palvelut: sijaishuolto sijoitus avohuollon tukitoimena avohuolto kiireellinen sijoitus jälkihuolto Terapoivat palvelut: 13ha osittain luonnonvarainen jokirantatila työnteon mahdollisuus kesätyöt puu- ja metalliverstas seikkailuretket (esim. saaristoon omalla veneellä) hevosharrastus peltoauto-, mopo- ja mikroautopuuhat

18 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Mansikkapuisto Oy - Hoitoa, kasvua ja huolenpitoa elämänpolulle Mansikkapuisto Oy on moni ammatillinen ja kokenut lastensuojelun erityisosaaja Hämeenlinnassa. Yrityksen arvoina ovat lapsi- ja nuorikeskeisyys, aito välittäminen, sitoutuminen ja vastuu, ammatillisuus ja yhteisöllisyys. Vuonna 1996 perustetun yrityksen pääpalveluja ovat lastensuojelun ennaltaehkäisevät avopalvelut, laitoshoidon ydinpalvelut sekä jälkihuollon palvelut. Asiakkuutta käsitellään Mansikkapuistossa moniulotteisesti; palvelujen asiakkaina nähdään kuntien tilaajat, palvelujen käyttäjät ja heidän perheensä. Osaaminen muodostuu työntekijöiden monialaisesta ammatillisesta koulutuksesta, erikoistumis- ja täydennyskoulutuksista sekä vahvasta työkokemuksesta. Työmuoto perustuu kaikissa pääpalveluissa korjaavan arjen mahdollisuuksiin, kokemuksiin ja elämyksiin, yksilö-, yhteisö- ja perhehoitoon sekä verkostoyhteistyöhön, kertoo johtaja Eveliina Selänpää. Ennalta ehkäisevät avopalvelut Ennalta ehkäisevien avopalvelujen tavoitteena on estää lapsen tai nuoren sekä perheen voimavarojen loppuminen antamalla apua ajoissa ja riittävästi käyttäen lievintä mahdollista keinoa. Ennalta ehkäisevän avopalvelun tavoitteena on tukea perheen ja lapsen/nuoren voimavarojen löytymistä ja ehkäistä kodin ulkopuolista sijoitusta. Asiakkaaksi sopivat tuen tarpeessa ja tuen tarpeeseen ajautumassa olevat nuoret ja heidän perheensä, Selänpää toteaa. Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelun tarpeen selvittäminen parantaa erityisesti lastensuojelun avohuollon työskentelyn vaikuttavuutta ja suunnitelmallisuutta. Lastensuojeluasiakkuuden alettua on tehtävä selvitys lapsen tai nuoren tilanteesta. Siinä selvitetään ja arvioidaan lapsen suojelun ja tuen tarvetta suhteessa vanhempien mahdollisuuksiin vastata niihin. Selvitys tehdään siinä laajuudessa kuin tilanne vaatii, Selänpää sanoo. Selvitys tehdään yhteistyössä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä mahdollisesti muiden lapselle läheisten ihmisten kanssa. Selvitys ei ole tekninen toimenpide, vaan luottamuksellisen asiakassuhteen luomista. Se on asiakkaiden kuuntelemista ja heidän osallistamistaan arvioimaan sekä lapsen että omaa tilannettaan, Selänpää korostaa. Perhearvioinnit (ml. vanhemmuuden arviointi) Perhearviointi on Arnon Bentovimin ja Lisa Millerin (2006) kehittämä Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä. Arviointi tehdään yhdessä perheen kanssa intensiivisesti työskennellen. Arviointi kestää 8-10 tapaamiskertaa. Arvioinnin tuotteena on perheen ja perhearvioinnin työntekijöiden yhdessä tekemä arvio tavoitteista ja jatkotoimenpiteistä nuoren ja perheen palveluissa, Selänpää selvittää. Perheryhmäkoti Mansikkapuisto toimii kaksikerroksisessa omakotitalossa noin 2,5 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta. Ammatillinen tukihenkilötoiminta Ammatillisella tukihenkilöllä tarkoitetaan sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutuksen saanutta aikuista ihmistä, joka on valmis kulkemaan hetken nuoren tai perheen rinnalla. Vaativa lastensuojelun avohuollon tukihenkilötoiminta on tarkoitettu tilanteeseen, jossa vapaaehtoistoiminta ei ole riittävä tukimuoto, Selänpää huomauttaa. Laitoshoidon ydinpalvelut Perheryhmäkoti Mansikkapuisto on seitsemänpaikkainen lastensuojelun laitosyksikkö, joka on toiminut vuodesta Perheryhmäkoti Mansikkapuiston perustehtävänä ja tavoitteena on hoitaa, kasvattaa ja huolehtia kuntien sijoittamia lapsia ja nuoria. Työmuoto perustuu korjaavan arjen mahdollisuuksiin, kokemuksiin ja elämyksiin, yksilö-, yhteisö- ja perhehoitoon sekä verkostoyhteistyöhön. Viitekehyksenä käytämme yhteisökasvatusta, Selänpää valottaa. Perheryhmäkodin yhteisön muodostavat sijoitetut lapset ja nuoret ja heidän kasvuaan ohjaavat ja tukevat koulutetut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Toiminta perustuu pitkään työkokemukseen, sitoutumiseen, laadunhallintaan ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Perheryhmäkodissa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat toistensa kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa, jonka tuloksena syntyy yhteisiä kokemuksia, yhteistoimintaa, keskusteluja, yhteisiä käsityksiä asioista, yhteisiä pyrkimyksiä, sopimuksia ja päätöksiä. Tällä kaikella on yksilöä kuntouttava ja sosiaalistava vaikutus. Erityispiirteenä on toiminnallinen ja kuntouttava leiritoiminta, josta vastaa oma seikkailuohjaaja. Jokaisella nuorella on mahdollisuus kalustaa oma huoneensa haluamallaan tavalla. Erityisosaamisena on koko työyhteisön mielenterveystyön osaaminen. Jokaisella nuorella on kaksi omaohjaajaa, jotka muodostavat työparin nuoren asioissa. Laitoshoidon ydinpalveluina ovat pitkäaikainen sijoitus, avohuollon sijoitus ja perhearviointi avohuollon sijoituksen aikana, Selänpää kertoo. Jälkihuollon palvelut Jälkihuollon tavoitteena on Selänpään mukaan tukea nuorta selviytymään arkipäivässä siten, ettei hänen tarvitsisi turvautua erityispalveluihin. Työmuotoina käytetään itsenäistämisohjelmaa, ammatillista tukihenkilötoimintaa ja erilaisia tuetun asumisen muotoja. Jälkihuollon työ aloitetaan jo hyvissä ajoin ennen nuoren täysi-ikäisyyttä itsenäistämisohjelmalla. Asiakkaaksi sopivat itsenäistyvät nuoret, joilla on jälkihuolto-oikeus. Palvelu mahdollistaa myös Hämeenlinnan ulkopuolella sijoitettuna olleen nuoren turvallisen paluun kotiseudun arkeen. Itsenäistämisohjelma Itsenäistämisohjelman tavoitteena on nuorten tuen tarpeen kartoittaminen ja vahvuuksien löytäminen. Itsenäistämisohjelma on kuusiportaittainen malli, joka on mallinnettu Perheryhmäkoti Mansikkapuistossa. Itsenäistämisohjelma koostuu kuudesta eri aihealueesta, joita nuori harjoittelee portaittain sekä aloitus- ja lopetustapaamisesta. Jokaiseen portaaseen kuuluu arviointitapaaminen. Itsenäistämisohjelmaan kuuluu työkirja, joka jää nuorelle muistoksi sekä tietopaketiksi. Tavoitteena on, että jokainen nuori rakentaa portaikkonsa kukin omien taitojen ja voimavarojen mukaisesti. Itsenäistämisohjelma elää ja muokkautuu käytössä kunkin nuoren itsensä näköiseksi, Selänpää kertoo. Tuettu asuminen Tuettu asumispalvelu on tarkoitettu lastensuojelulain (417/2007) 40 mukaan huostaan otetuille sekä 37 mukaan avohuoltona sijoitetuille, joilla on olemassa jälkihuolto-oikeus. Asiakkaat voivat olla huostassa olevia alle 18-vuotiaita tai yli 18-vuotiaita TAI 75 mukaan jälkihuollossa olevia alle tai yli 18-vuotiaita. Ikäraja tuettuun asumispalveluun on vähintään 17 vuotta. Tuettu asuminen alkaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän yhteenotolla palvelun tarjoajaan. Tuetun asumispalvelun sisältö ja ammatillinen tukihenkilötoiminta räätälöidään jokaiselle nuorelle erikseen riippuen nuoren tuen tarpeesta. Lisäksi saatavilla ovat valmiit tuotepaketit: kevyt tuki, perustuki ja vahva tuki, Selänpää esittelee. Ammatillinen tukihenkilötoiminta Ammatillisella tukihenkilöllä tarkoitetaan sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutuksen saanutta aikuista ihmistä, joka on valmis kulkemaan hetken nuoren tai perheen rinnalla. Tukihenkilön tehtävänä on nimensä mukaisesti tukea nuorta ja perhettä tämän elämäntilanteessa nuoren ja perheen toivomalla tavalla. Tavoitteena on vuorovaikutuksen kautta muodostuva turva. Tapaamiset tukihenkilön kanssa voivat olla toiminnallisia tai keskustelua tai molempia, Eveliina Selänpää kuvailee. Perheryhmäkoti Mansikkapuisto Lehmusrinne 6, HÄMEENLINNA puhelin (03) , fax (03)

19 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Kotirannan Perhekoti Tavoitteena tasapainoinen perhekeskeisyys Perhekodit ovat toimintaperiaatteeltaan ja hoitoideologialtaan kehitetty vastaamaan ajankohtaisiin lastensuojelullisiin haasteisiin: turvallinen ja lapsilähtöinen kasvatus, virikkeellinen, kodinomainen kasvuympäristö, sekä ongelmia ylläpitävien tekijöiden selvittely yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa yksilöllistä hoitosuunnitelmaa toteuttaen. Saimaan rannan tuntumassa, Anttolassa sijaitseva Kotirannan perhekoti tarjoaa sijaishuoltoa kolmelle huostaanotetulle peruskouluikäiselle lapselle. Kodista on noin kilometrin matka kouluun ja Anttolan keskustaan, Mikkeliin on matkaa n. 25 km. Anttolassa toimii yhtenäiskoulu ja harrastustoiminta kylällä on aktiivista ja monipuolista. Perhekoti on kaksikerroksinen puutalo kauniilla asuinalueella. Pihapiirissä on myös autotalli/ varasto-rakennus, mistä löytyy lisää tilaa harrasteille ja puuhasteluun. -Toimiyksikkömme on pieni ja se on myös valttimme. Pieni toimintaympäristö tarjoaa turvalliset puitteet ja aikuiset luovat toiminnallaan lapsille hyvän pohjan kasvaa ja kehittyä. Perhekodissamme jaamme lasten kanssa arjen ilot ja surut, teemme yhdessä ja osoitamme vahvaa aikuisuutta. Tuemme lasten harrastustoimintaa ja opetamme keskeisiä elämänhallinnan taitoja, Pauli Forsman kertoo. Pauli Forsman on koulutukseltaan yhteisöpedagogi ja hän on työskennellyt Kasvun Yhteisöt Koivikon osastolla ohjaajana. Pauli suuntautui opinnoissaan syrjäytymisen ehkäisyyn ja oli opintojensa aikana harjoittelussa sekä töissä Soslapsikylissä eri puolella Suomea. Perhekodin isän Paulin harrastuksiin kuuluu erilaiset urheilu ja liikuntalajit, joita myös harrastetaan yhdessä lasten kanssa. -Yhdessä lasten kanssa tehdään retkiä luontoon. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa lasta ja vahvistaa motoriikkaa sekä samalla lapsi saa uusia kokemuksi sekä elämyksiä, Forsman kuvailee Anniina Forsman, perheen äiti, on koulutukseltaan sosionomi/musiikkiterapeutti. Anniina on toiminut vuodesta 2001 lähtien yksityisenä musiikkiterapeuttina. Anniina harrastaa lukemista, lenkkeilyä ja vanhojen huonekalujen kunnostamista. Yhdessä Pauli ja Anniina ovat toimineet perhekotivanhempina Kasvun Yhteisöt Sairilan koulukodin alaisena yli 7 vuotta. Vuonna 2011 he perustivat oman yksityisen perhekodin Kotirannan perhekoti Ky:n. Kotirannan perhekoti kuuluu valtakunnalliseen Ammatillisten Perhekotien liittoon (Apkl ry), jonka tavoitteena on tukea siihen kuuluvia perhekoteja korkealaatuisten lasten sijaishuoltopalvelujen tuottamisessa sekä, yhteistyössä muun lastensuojelukentän kanssa, toimia alan yleisten toimintaedellytysten parantamiseksi. Perhekoti tarjoaa rakkautta ja rajoja kodinomaisessa ympäristössä, missä perhekodin isä ja äiti ovat aidosti läsnä -Perhekotityömme tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kasvaa rauhassa kohti tervettä aikuisuutta turvallisessa, välittävässä ja virikkeitä antavassa, kodinomaisessa kasvuympäristössä. Kasvattajina perustamme hoidon siihen että jokainen lapsista saa tuntea itsensä rakastetuksi hoivatuksi ja arvostetuksi juuri sellaisena kuin on, Pauli Forsman kertoo. -Lapselle sekä nuorelle aikuisen läsnäolo, rauhoittuminen ja keskusteluyhteyden saavuttaminen ovat keskeisiä keinoja. Lapsi on lähtökohtaisesti riippuvainen aikuisista ja vaikeissa elämäntilanteissa olevat lapset eivät voi selvitä ilman aikuisten tukea. Arjen rutiinit perhekodissa, koulun käynti ja omaehtoiset harrastukset ovat terveen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen alulle saattajia, Forsman määrittelee. Turvallisesta arjesta lapsi voi ponnistaa kohti vastuullista aikuisuutta - Pidämme tärkeänä, että jokainen lapsi kokisi itsensä tärkeäksi lenkiksi tässä yhteisössä omana itsenään. Kasvatamme lasta rehellisyyteen, omatoimisuuteen ja tavoitteellisuuteen. Lapsen biologisiin vanhempiin, muihin sukulaisiin ja ystäviin pidetään mahdollisuuksien mukaan yhteyttä säännöllisesti. Näillä eväillä autamme lasta kasvamaan turvallisissa rajoissa kohti aikuisuutta, Forsman painottaa. -Tavoitteemme on lasten tasapainoinen kasvu ja elämäntilanteiden hallinta, sekä kunkin lapsen henkilökohtaisien vahvuuksien ja persoonallisen osaamisen tukeminen, Pauli Forsman täsmentää. Yhteystiedot: Kotirannan perhekoti Ky Rantatie 2a ANTTOLA kotirannanperhekoti.fi

20 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Sijaiskoti Satuniemi - Perhekeskeisyys ja vanhemmuuden tukeminen tärkeää Sijaiskoti Satuniemi sijaitsee Kiuruvedellä Luupujärven rannalla luonnon rauhassa maalaismiljöössä. Satuniemi tarjoaa kodin kymmenelle huostaanotetulle lapselle ja nuorelle. -Erityisosaaminen mahdollistaa myös erityishoitoa tarvitsevien psykiatrisen kasvatuksen, ohjauksen ja kuntoutuksen, kertoo vastuuhenkilönä ja sijaiskodin äitinä toimiva Tarja Arbelius. Laitosluvilla toimiva Sijaiskoti Satuniemi Oy on vuonna 2000 perustettu yritys. -Toimintamme tavoitteena on laadukas ja kokonaisvaltainen lasten ja nuorten hoito ja ohjaus perhekeskeisessä ja turvallisessa ilmapiirissä. Satuniemi on aidosti oikea koti, Arbelius sanoo. Perheinterventiokliinikko, terveydenhoitaja, psykoterapeutti Tarja Arbelius on toiminut hoitoalalla 18-vuotiaasta lähtien. Hänellä on kokemusta myös kouluterveydenhuollosta, äitiyshuollosta ja neuvolatoiminnasta. Sijaiskoti Satuniemen isä Pekka Arbelius on puualan työkokemuksen omaava tilan isäntä, jolla on hyvät kädentaidot ja joka osaa ohjata lapsia ja nuoria liikkumaan ja selviytymään luonnossa. Myös jääkiekko ja muu liikunta ovat lähellä isännän sydäntä, samoin tuomarin tehtävät. Ruoanlaittokin sujuu hyvin. -Pitkäaikainen kokemus lapsi- ja nuorisotyöstä sekä toimimisesta tukiperheenä itsenäistyville nuorille antoi aikanaan sysäyksen itsenäiseen yrittäjyyteen lastensuojelutyössä, Tarja Arbelius taustoittaa. Perhekeskeinen toimintamalli tukee eheytymistä Arbeliuksen pariskunnan lisäksi Satuniemessä työskentelee nykyään kymmenen vakituista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Satuniemessä toimitaan moniammatillisena tiiminä. Kaikilla työntekijöillä on alalle soveltuva ammatillinen koulutus. Henkilöstöömme kuuluu myös toimintaterapeutti, jonka tehtäviin kuuluu terapeuttinen toimintamalli. Tarvittaessa voimme järjestää ostopalveluina myös lastenpsykiatrin palvelut sekä lasten psykiatriset terapiapalvelut. Toimintaperiaatteena on perhekeskeinen toimintamalli, joka tukee lapsen eheytymistä -Malli mahdollistaa sen, että Satuniemeen voidaan ottaa kaikenikäisiä lapsia ja nuoria vauvasta 21-vuotiaisiin. Kokonaisvaltaiseen huolenpitoon kuuluu tiivis yhteistyö vanhempien, sosiaaliviranomaisten, koulun ja oppilashuoltoryhmän sekä erityistyöntekijöiden kanssa. Sijaiskoti Satuniemessä on käytössä laatukäsikirja, jonka tekemiseen koko henkilöstö on osallistunut. Myös työntekijöiden koulutukseen panostetaan jatkuvasti. -Tarkoituksenamme on pystyä vastaamaan mahdollisimman hyvin lastensuojelun haasteisiin ja saada toimintaamme entistä enemmän hoidollista näkökulmaa. Olemme osallistuneet Ihme ja Kumma Oy:n koulutuksiin. Nytkin meillä on kaksi työntekijää erikoistumassa. Elämää idyllisessä ja perinteikkäässä maalaismiljöössä Arbeliukset asuvat lasten ja nuorten kanssa samoissa tiloissa. Sijaiskoti Satuniemi sijaitsee luonnon keskellä 20 hehtaarin alueella Luupuveden kylässä. Kiuruveden keskustaan on matkaa12 kilometriä ja Iisalmeen 35 kilometriä. Kävelymatkan päässä on kyläkoulu, jossa toimii alaaste. Yläasteelle ja lukioon on Satuniemestä linja-autokuljetus 600 metrin päästä tilalta. Idyllisen maalaismiljöön perinteet ulottuvat aina 1600-luvulle. Satuniemen päärakennus on 300 neliön hirsinen kartano, jossa nykyaikaiset mukavuudet yhdistyvät vanhaan ilmapiiriin. Tilavat ja kodikkaat huoneet on suunniteltu lasten ja nuorten viihtyvyyttä ajatellen. -Samassa pihapiirissä on erillinen 164 neliön omakotitalo, jossa nuorilla on mahdollisuus turvallisesti harjoitella itsenäistä asumista ammatillisessa ohjauksessa, Arbelius valottaa. Jälkihuoltoon panostetaan Satuniemessä pidetään huolta siitä, ettei nuoren tarvitse heti 18 vuotta täytettyään muuttaa pois, vaan hänellä on mahdollisuus jälkihoitoon. Nuorella on oikeus siihen, ettei häntä jätetä yksin siinä vaiheessa, kun hän tulee täysi-ikäiseksi. Nuoren aikuisen jälkihuoltoon kuuluu esimerkiksi koulutuksen saaminen loppuun. Teemme yhteistyötä mm. työvoimaviranomaisten kanssa. Satuniemen jälkihuoltomallissa otetaan kiinteästi myös nuorten biologiset vanhemmat mukaan, Arbelius korostaa. Intensiivistä vierihoitoa erillisessä yksikössä Sijaiskodilla on erillinen vierihoitoyksikkö Honkarannassa kauniilla paikalla järven rannalla parinkymmenen kilometrin päässä Satuniemestä. Päärakennuksen lisäksi kahden hehtaarin alueella on pieni yksiö keittonurkkauksineen, rantasauna, savusauna ja iso, lämmin hallitila, jossa voi korjata autoja ja nikkaroida isompiakin töitä. -Omassa rauhassa sijaitsevassa erillisessä yksikössä voimme tarjota intensiivistä vierihoitoa. Honkarannassa on kerrallaan vain yksi tai kaksi lasta vanhempineen. Ohjaamme vanhempia toimimaan lastensa kanssa, ja räätälöimme heille mielekästä tekemistä, Arbelius selvittää. Erinomaiset harrastusmahdollisuudet Sijaiskoti Satuniemi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen harrastustoimintaan. Eräretket, kalastus ja melonta tarjoavat luontoelämyksiä. Kesällä palloilulajien harrastajille on runsaasti tilaa isolla nurmikentällä. Asiaan kuuluvat myös viikottaiset liikuntasali- ja jäävuorot. Lapset voivat osallistua myös 4H-toimintaan ja Luupuveden nuorisoseuran toimintaan. Nuorilla on erillisessä rakennuksessa mahdollisuus tehdä puutöitä, pelata biljardia, kuunnella musiikkia tai toteuttaa itseään taiteellisesti. Käytössä on myös karting-auto, mopoja ja peltoautoja sekä moottorikelkkoja. Musiikinopetustakin on tarjolla, ja ratsastuksenopettaja käy Satuniemessä kahdesti viikossa. -Ratsastus ja hevosten hoito kuuluvat terapeuttiseen toimintaamme. Satuniemessä käy ratsastuksenopettaja kahdesti viikossa. Tilalla on mahdollisuus hoitaa myös kissoja, kaneja ja koiria. Matkailuterapiaakin tarjolla Satuniemen ideologiaan kuuluu matkailuterapia. Lapset ja nuoret osallistuvat matkojen suunnitteluun ja toteutukseen. Käytettävissä ovat talvisin myös viikko-osakemahdollisuudet. -Käymme yhdessä matkoilla eri vuodenaikoina. Lapset ja nuoret osallistuvat myös humanitaarisen avun toteuttamiseen. Satuniemellä on oma perhe Gambiassa, jossa käydään säännöllisin välein antamassa tukea. Laajat verkostot Satuniemessä käy vuosittain yrittäjiä eri puolilta Eurooppaa tutustumassa lastensuojelutoimintaan. Vierailijoita on ollut esimerkiksi Italiasta, Espanjasta, Ranskasta ja Portugalista. -Teemme yhteistyötä myös Norjan ja Viron lastensuojelun kanssa. Viime vuonna kävimme tutustumassa lastensuojeluyksikön toimintaan Indianassa USA:ssa. Keväällä tutustuimme Viron sos. lapsikylän toimintaan. Verkostoitumiseen kuuluvat myös säännölliset tapaamiset muiden Kiuruvedellä ja lähialueilla toimivien lastensuojeluyksiköiden kanssa, Tarja Arbelius mainitsee. Yhteystiedot: Sijaiskoti Satuniemi Oy Niemenmutka Kiuruvesi satuniemi@satuniemi.com