ADHD-keskuksen ADHD-ohjaus/Coachtoiminta,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADHD-keskuksen ADHD-ohjaus/Coachtoiminta,"

Transkriptio

1 2/2006 ADHD-liiton jäsenlehti Voimaannu vanhempana, keinoja rentoutumiseen, s 6-9 ADHD-keskuksen ADHD-ohjaus/Coachtoiminta, s /2006 Kotitapaturmien ehkäisykampanja (ota liite talteen), s 14

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ TÄSSÄ NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus: Edunvalvonta - mitä? miksi? miten? 4 Puheenjohtaja: Maaliskuu jo maata näyttää 5 Lyhyesti 6-9 Voimaannu vanhempana ADHD-keskuksen ADHDohjaus/coach-toiminta 13 Kokouskutsu kevätkokoukseen Edunvalvontakysely 14 Kotitapaturmien ehkäisykampanja 15 Kolumni: Arjenhah-hahhallintaa ADHD-aikuisen arjen- ja elämänhallinta 17 ADHD-liitto sai kurssisihteerin Jalkautuvaa ohjausta arkeen Kuopion seudulla ADA tarjoaa tietoa ja tukea Etelä-Savossa Jäsenyhdistykset 26 Kerro mulle -palsta: Tunteet ja niiden hallinta 27 Kerro mulle -palstan uusi aihe ADHD-äitien ilta 28 Neurologisten potilasjärjestöjen yhteistyöllä on pitkät perinteet 29 Kansainvälinen aivoviikko 30 Palveluhakemisto 31 Kirjaesittelyt Kirjakauppa 35 ADHD-liiton toiminta 2006 ADHD-liitto ry Liitto edistää ja tukee ADHD-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:sta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi Puhelinpalveluaika: ma-pe klo 9-11 Toiminnanjohtaja Seija Turtiainen Puh. (09) , seija.turtiainen@adhd-liitto.fi Ts. järjestösihteeri Päivi Pietiläinen Puh. (09) , paivi.pietilainen@adhd-liitto.fi Kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä Puh. (09) , mirja.heikkila@adhd-liitto.fi Ts. tiedottaja Jari Hämäläinen, Puh. (09) , jari.hamalainen@adhd-liitto.fi Kurssisihteeri Anne Heiskanen, Puh toimisto@adhd-liitto.fi POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Puusepänkatu 4, OULU Ts. aluesihteeri Jenni Kinnunen Puh. (08) , jenni.kinnunen@adhd-liitto.fi ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne, Puh puheen.johtaja@adhd-liitto.fi ADHD-liiton toiminnan tukemiseksi tarkoitetut rahalahjoitukset voi osoittaa tileille: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: Varainhankintalupanumero: OKU 1353A / Voimassa ajalla /2006 2

3 KUSTANTAJA JA JULKAISIJA ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI PÄÄTOIMITTAJA Seija Turtiainen puh. (09) TOIMITUSSIHTEERI Jari Hämäläinen puh. (09) TOIMITUSKUNTA Teija Jalanne Seija Turtiainen Merja Saartila Keijo Häkkinen Jari Hämäläinen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi ILMOITUSHANKKIJA ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi PAINOPAIKKA Uusimaa Oy, Porvoo KUVAT Futureimagebank.com ILMESTYMISAJAT VUONNA 2006 aineisto ilmestyy Lehti 1/2006 on Kuntoutus - erikoisnumero ja lehti 4/2006 on Sosiaaliturva -erikoisnumero TILAUSHINNAT Vuosikerta 30 e Irtonumero 7,50 e Lahjatilaus (jäsenet) 15 e Jäsenille lehti tulee maksutta. ISSN: PÄÄKIRJOITUS Edunvalvonta mitä? miksi? miten? ADHD-liitto on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö. Tavoitteenamme on toimia asiantuntevana ja vaikutusvaltaisena ADHD-henkilöiden oikeuksien valvojana ja arvostettuna yhteiskunnallisena vaikuttajana. Mitä edunvalvonta oikeastaan on? Se on vaikuttamista. Se on puolesta puhumista. Edunvalvonnan taustalla tulee olla laaja, ajantasainen ja oikea ADHD-tieto, jonka avulla syntyy ymmärrys tarkkaavaisuusja ylivilkkaushäiriön vaikutuksista ADHD-henkilöiden ja heidän perheidensä elämään nyt ja tulevaisuudessa. Tietoa ja ymmärrystä tarvitaan monella eri taholla: ADHD-henkilön omassa lähiympäristössä, ammattihenkilöstössä, virkamiehissä, poliittisissa päättäjissä, suuressa yleisössä. Miksi edunvalvontaa tarvitaan? ADHDhenkilöt ja heidän läheisensä ovat päivittäin yhteydessä ADHD-liittoon ja paikallisyhdistyksiin tiedustellakseen, mistä he voisivat saada hoitoa, tukea ja palveluja. Monissa yhteydenotoissa heijastuu milteipä käsin kosketeltava ahdistus: apua ei saada mistään. Edunvalvontaa tarvitaan, jotta ADHD olisi yleisesti tunnustettu ja tunnistettu diagnoosi. Edunvalvontaa tarvitaan, jotta ADHD-henkilöt olisivat tietoisia oikeuksistaan ja saisivat heille kuuluvat palvelut. ADHD:n osalta edunvalvontatyö on erityisen haastavaa, sillä oireyhtymä ei näy ulospäin vamman tavoin. Se ei kuulu vammaispalvelulain piiriin ja jää monesti muutoinkin yhteiskunnan tukien ulkopuolelle. ADHD:n diagnosointi, kuntoutus ja yhteiskunnan tarjoamat palvelut vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Oireyhtymän tunnistaminen on puutteellista, mikä on suuri epäkohta. Etenkään nuorille, aikuisille ja vanhuksille ei ole olemassa selkeää kuntoutusväylää. Tämä on ilmennyt selvästi paitsi ADHDoireisten niin myös ammattihenkilöstön yhtey-denotoissa. Miten edunvalvontaa toteutetaan? Vaikuttamistoiminta on pitkäjänteistä ja moniportaista, eikä muutoksia toteuteta hetkessä. Tulosten aikaansaaminen edellyttää määrätietoista ja tavoitteellista työtä, joten toimintasuunnitelmamme Toiminnanjohtaja Seija Turtiainen seija.turtiainen@adhd-liitto.fi 2006 mukaisesti olemme laatimassa ADHD-liitossa edunvalvontasuunnitelmaa. Konkreettisten muutosten aikaansaaminen lainsäädännössä, palveluissa, poliittisissa käytännöissä, ammattilaisten osaamisessa ja ihmisten asenteissa ei tapahdu yksin puurtaen. Tarvitaan laajaalaista yhteistyötä sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Vuosina ADHD-liitto on tehnyt vaikuttamistyötä eri puolilla Suomea erityisesti Näkymätön näkyväksi kuntakampanjan avulla yhdessä Aivohalvausja dysfasialiiton sekä Autismi- ja aspergerliiton kanssa. Olemme mukana myös NV-yhteistyössä. Tästä on hyvä ponnistaa. Olemme avanneet kotisivuillamme osoitteessa edunvalvontakyselyn. Voit vapaamuotoisesti kertoa näkemyksesi siitä, mikä tulisi olla ADHD-liiton vaikuttamistyön tärkein konkreettinen kohde. Mikä epäkohta yhteiskunnassa, lainsäädännössä tai palveluissa tarvitsisi kaikkein eniten muutosta? Jokaisen panos on tärkeä. Sinun, minun, meidän kaikkien! 3 2 /2006 Keväisin terveisin, Seija ADHD-liitosta

4 P U H E E N J O H T A J A Maaliskuu jo maata näyttää...päivät ovat selvästi pidentyneet, ja kevättä on jo muutenkin ilmassa. ADHD-liiton vuoden kiertokulussa olemme siinä vaiheessa, että suunnittelemme ahkerasti huhtikuussa pidettäviä puheenjohtaja- ja sihteeripäiviä sekä kevätliittokokousta, jonne olette kaikki sydämellisesti tervetulleita. Liittokokousviikonloppuun kannattaisi jokaisen paikallisyhdistyksen lähettää edustajansa, sillä tuon viikonlopun aikana käsittelemme liiton kaikkien paikallisyhdistysten toiminnan kannalta tärkeitä asioita ja liiton puheenjohtajana toivon myös, että jokaisen paikallisyhdistyksen ääni tulisi yhdistyskohtaisesti kuuluville, jotta yhteistyömme tulevaisuudessakin olisi mutkatonta ja yhteiseen hyvään tähtäävää. Liittokokouksessa tavataan! Viime vuoden lopulla tekemässäni yhdistyskyselyssä epäiltiin aivan oikeutetusti sitä, että onko liiton puheenjohtajalla käsitystä siitä, millaisia paikallisyhdistyksiä maassamme on. Osittain täysin aiheellinen epäily, mutta nyt haluan sitten korjata tilanteen niin, että pyydän kaikkia paikallisyhdistyksiä kertomaan vapaamuotoisessa sähköpostiviestissä minulle kaiken olennaisen omasta yhdistyksestään. Tulostan lähettämänne kertomukset ja saan näin toivottavasti paikattua tietoaukkoni paikallisyhdistysten osalta. Toivon, että ette unohda paikallisväriä kertomuksistanne sillä olen aivan varma siitä, että jokaisella paikallisyhdistyksellä on yksilöllinen yhdistysilme ja se on rikkautta se. Odotan viestejänne! Teija Jalanne ADHD-liiton puheenjohtaja puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 2 /2006 4

5 L Y H Y E S T I Educa messut ADHD-liitto oli mukana Educa -messuilla, jotka järjestettiin Messut olivat kaikin puolin oikein onnistuneet, ja tiedonjanoisia messuilla kävijöitä riitti osastolla molempina päivinä. Educaan tutustui yhteensä , perjantaina ja lauantaina opetusalan ammattilaista. Messujen kävijätyytyväisyys oli edelleen korkea, ja hieman yli puolet kävijöistä tuli pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Yli kahdeksankymmentä prosenttia ilmoitti tulevansa myös seuraavaan näyttelyyn. Valtakunnalliset Lääkäripäivät 2006 Lääkäripäivät järjestettiin , ja ADHD-liitto osallistui niihin ensimmäistä kertaa. Kävijöitä viiden päivän aikana oli terveydenhoitoalan ammattilaista, eli joka päivälle riitti vierailijoita mukavasti. Näyttelyvieraista puolet oli lääkäreitä, ja reilut kolmekymmentä prosenttia vieraista oli pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jopa yhdeksänkymmentä prosenttia vieraista ilmoitti varmasti tai todennäköisesti tulevansa näyttelyyn myös ensi vuonna. Philips Nordic Prize -palkinto Jyväskylän yliopiston kehitysneuropsykologian professori Heikki Lyytinen on saanut vuoden 2005 Philips Nordic Prize - palkinnon. Palkinto myönnettiin hänelle 12. joulukuuta 2005 lasten lukihäiriöiden parantamiseksi tehdystä työstä euron arvoisen palkinnon luovutti Lastenlinnan sairaalassa pidetyssä tilaisuudessa pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava ministeri ja ympä-ristöministeri Jan-Erik Enestam. Palkinto myönnettiin lasten oppimisvaikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta. Palkintolautakunta kiitti erityisesti professori Lyytisen ja hänen johtamansa tutkimusryhmän toteuttamaa laajaa geneettisten lukihäiriöiden seurantatutkimusta. Palkinto jaettiin jo kolmannen kerran. Philips perusti pohjoismaisen Philips Nordic Prize -tutkimuspalkinnon vuonna 2003 Ruotsin Karoliinisen Instituutin tieteellisellä tuella edistääkseen lasten neurologisiin toimintahäiriöihin liittyvän tiedon lisäämistä. Palkinnolla pyritään lisäämään tietämystä toimintahäiriöiden syntymisestä ja siitä, kuinka niistä kärsivien lasten elämänlaatua voidaan parantaa. Philips Nordic Prize -palkinnon aikaisemmat saajat ovat tekniikan tohtori Riitta Salmelin (2003) ja psykiatrian professori Christopher Gillberg (2004). ADHD-valmentajat kokoontuivat Kuopiossa ADHD-valmentajia ympäri Suomea kokoontui Kuopioon tammikuun lopulla. Mukana oli parisenkymmentä luotsia vaihtamassa kokemuksia ADHD-asiakkaiden luotsaamisesta ja siihen liittyvistä haasteista. Tapaamisessa päädyttiin valmistelemaan Coach-yhdistyksen perustamista. Työryhmää vetämään valittiin projektivastaava Kirsi Ruutala Kuopiosta. Työryhmän muina jäseniä toimivat Anne Andersson Oulusta, Nina Alftan Turusta, Anne Riisanen Äijälästä, Kirsi Saukkola Helsingistä ja Tuula Palomäki-Jägerroos Kuopiosta. Työryhmän työn tavoitteena on yhdistyksen nimen valitseminen ja yhdistyksen rekisteröinti mahdollisimman nopealla aikataululla. Lisätietoa Kirsi Ruutalalta, puh tai kirsi.ruutala@savas.fi 5 2 /2006

6 VOIMAANNU VANHEMPANA! Yhdessä tekeminen antaa voimia ja luottamusta omaan tietoon kasvattamisesta ja hoitamisesta. Tässä artikkelissa kerrotaan yhdessä tehtyjen rentousharjoitusten merkityksestä perheessä. Leikkisät harjoitukset auttavat löytämään luonnollisen tasapainon sekä iloa ja rohkeutta tehdä itse. Moni on kokeillut erilaisia rentousmenetelmiä rentouskaseteista akustisiin tuoleihin. Käytännön arjen haastavissa jaksamisen ja vuorovaikutuksen tilanteissa tuntuvat opit kuitenkin usein kaukaisilta. Kun on väsynyt tai riittämättömyyden tunne painaa mielen matalaksi, on rentouden tunteen muistaminen ja käyttöön ottaminen usein äärimmäisen tiukassa. Näin tapahtuu varsinkin, jos perheessä on erityishuomiota tai hoitoa vaativa perheenjäsen. Kaikkea voi kuitenkin harjoitella! Harjoittelu voi olla käytännöllistä, aktiivista tekemistä ja hyvin arkeen upotettua. Vanhasta kunnon venyttelystäkin saa hauskan yhdessäolon hetken tekemällä sitä yhdessä, Kuva Jaana Schirmer ottamalla kumppanin kaveriksi tukemaan. Voidaan myös elvyttää perheissä vanha perinne lapsista, jotka hieroivat aikuisten selkiä kiipeilemällä ja tassuttelemalla selän ja jalkojen päällä. Levollisuutta rentoudesta hoitava kosketus Perhe on yksi kokonaisuus, jonka yhden jäsenen rytmi tuntuu kaikkien kentässä. Kiire ja hätäisyys tarttuu. Mutta niin käy myös toisin päin! Kun pyrimme itse vaikka muutamalla hiukan tavallista tehokkaammalla uloshengityksellä rauhoittamaan 2 / itseämme, vaikuttaa se positiivisesti muihinkin. Askel askeleelta uudet toimintatavat juurtuvat. Jokainen meistä voi auttaa. Merkittävää on myös se, kuinka jännityksen ja rentouden eron aistimisen harjoitukset, yksikertaiset hengitysharjoitukset ja keskittymisharjoitukset myönteisin mielikuvin palauttavat vanhemmille luontaisia perheen omia parantamisen taitoja. Syntyy iloa ja naurua, joilla on vahva hoitava vaikutus. Hyvään oloon ja hemmotteluun liittyy stressin hallinta. Kun opimme ymmärtä- Kuva Tuukka Lappalainen

7 mään kosketuksen merkitystä, voimme paremmin hyödyntää sen mahdollisuuksia silloin kun ja siellä missä stressi alkaa vaikuttaa toimintaamme. Rentous synnyttää sopuisuutta ja levollisuutta ja auttaa arjessa silloin, kun sanat eivät tahdo riittää ja pinna kiristyy kiireen keskellä. Salliminen Hyvän olon ja hemmottelun ytimessä asuu myös salliminen. Hellyyden ja hoidon vastaanottaminen myös itselleen. Tarvitaan pyrkimys oppia tuntemaan itsensä ja löytää rehellisyys niille tarpeille, joita elämässään kaipaa. Sieltä kasvaa näkemisen ja herkkäviritteisyyden kyky muidenkin tarpeiden huomioimiseen. Aiheesta kirjoittaa mainiosti sisätautilääkäri ja kirjailija Dean Kuva Tuukka Lappalainen Ornish kirjassaan Rakkaus ja henkiinjääminen. Hän ei tiedä mitään yhtä paljon terveenä pysymiseen vaikuttavaa lääketieteellistä syytä kuin ihmistenvälinen läheisyys ja rakkaus. Mainiota asiassa on, että tehdyn tutkimuksen mukaan ne, jotka auttoivat muita, elivät itsekin pitempään! Vanhempien rentoutumisharjoituksia Kuva Tuukka Lappalainen Aivan hyvän olon ytimessä on rentoutuminen. Omat venyttely- ja rentousrutiinit ovat arvokkaita arkipäivän apuja. Vanhemmat voivat opetella muutamia helppoja rentoutusliikkeitä, tukevia venytyksiä ja kotihoidoksi varvashoitoa ja hartia/selkähoitoa niin itselleen kuin lapsillekin. Kokeile vaikka kiireisen päivän jälkeen tiskivuoren tai silitettävien paitojen äärellä huolenpurkuhengitystä. Sama arkinen tilanne, sama työ, mutta kehon huomioiminen pienelläkin harjoituksella antaa lisää energiaa! Seuraavat harjoitukset perustuvat Shindo -menetelmän kehotyöskentelyyn. Menetelmä on saanut alkunsa japanilaisen äidin toiveesta löytää jotain konkreettista avuksi keskostytölleen ja myös itselleen arjen jaksamisessa sairaan lapsen kanssa, yksinhuoltajana vaativassa kulttuuriympäristössä. Menetelmä sopii kaikille omasta ja lasten hyvinvoinnista sekä helpoista rentoutumistavoista kiinnostuneille. Rentoutus Asetu mukavasti makuulle sopivalle, tasaiselle alustalle tai istu tuolille, selkä suorana, rentona. Aisti vartalosi/ kehosi makuualustaasi tai tuolin istuinta ja selkätukea vasten. Anna hengityksen virrata rauhallisesti sisään ja ulos. Tunne kuinka kehon eri osat asettuvat tasapainoon. Kädet ja jalat lepäävät rentoina alustaa vasten. Jos istut, tunnet jalkapohjat kokonaan lattiaa vasten ja kädet lepäävät mukavasti sylissäsi. Huolenpurkuhengitys Hengitä syvään sisään nenän kautta, rintakehä laajenee, vatsa ja selkäkin tulevat liikkeeseen mukaan. Pysäytä hengitys hetkeksi ja anna sitten kaiken turhan jännityksen ja kuumuuden purkautua uloshengityksen mukana reippaasti ulos puuskahtamalla. Toista pari kertaa. 7 2 /2006

8 Keskilinjaa vahvistava mielikuva Valitse näköpiiristäsi pystysuora linja. Anna sisäänhengityksen aikana katseesi liikkua linjaa ylös ja uloshengityksellä linjaa pitkin alas. Anna samalla oman sisäisen keskiakselisi syntyä. Jää hetkeksi seisomaan tai istumaan silmät kiinni, selkä suorana, kädet rennosti sylissä tai vartalon vieressä. Muodosta mielessäsi kuva mieleisimmästä näkymästäsi, maisemasta, rakkaasta ihmisestä, asiasta tai tunteesta. Anna sen synnyttämän tunteen vahvistaa hyvää mieltä koko päivän ja jokaisessa kohtaamisessasi. Aikuisen oma hoito on tärkeää ja on samalla malli. Lapsi ei tee niin kuin äiti tai isä sanoo, lapsi tekee niin kuin äiti tai isä tekee! Aikuisten ja lasten yhteinen harjoittelu Lasten kanssa työskentely ei ole niinkään tekniikoiden tekemistä, vaan mukavaa yhdessäoloa. Aikuisten ja lasten yhteisissä harjoitus-ja hoitotuokioissa toteutuvat aktiivisuus, reipas leikki ja liikkuminen sekä hiljentyminen yhdessä. Emmekä tarvitse mitään erityisiä välineitä. Hyvä, kunnioittava kosketus ja tukeva asenne riittävät. Vilkkaan lapsen tai aikuisen on saatava ensin purkaa jännityksiä ja energiaa liikkumalla. Sen jälkeen oloa voi tasoitella rentoutusliikkeillä ja esimerkiksi venyttelemällä. Rauhoittumista voi vahvistaa tukemalla ja rapsuttelemalla esimerkiksi venyttelijän selkää tai jalkaa. Tuulimylly Anna lantion kääntyä puolelta toiselle. Kädet heilahtavat rentoina edestakaisin. Anna käsien jokaisella heilahduksella kiertyä vartalosi ympärille. Pää kääntyy rangan mukana. Hengitä rauhallisesti ulos ja anna samalla huoltesi vieriä pois. Vesivirta Käydään vieri viereen makuulle vartalo ojennettuna, kädet suorana pään yläpuolella tai vartalon vieressä. Kieritään mahdollisimman rentoina eteenpäin yhtenäisenä virtana. Aluksi vesi virtaa hyvin hitaasti, mutta tuulen yltyessä aallokko voi hiukan voimistua; pysytään siis yhdessä ja tuetaan toisia, jos alkaa syntyä rakoja! Lopuksi tuuli tyyntyy ja jäädään kellumaan aurinkoiselle merelle hetkeksi. Suljetaan taas silmät. Vesivirran voi toteuttaa myös esimerkiksi tuoleilla tai maassa istuen kuten yleisöaalto stadionilla. Tämä harjoitus luo ja vahvistaa yhteishenkeä! Liito-orava Seiso jalat hartioiden levyisesti harallaan, jalkaterät suoraan eteenpäin ja polvet melkein suorina. Tartu selän takana käsistäsi kiinni ja röyhistä rintapuolta niin, että keuhkot avautuvat reippaasti. Taivuta ensin niskaa ja sitten koko selkää nikama nikamalta eteenpäin. Kuva Tuukka Lappalainen Muista hengitellä nenän kautta sisään ja suun kautta liika höyry ulos. Kädet nousevat selän takana mukana. Tee vain sen verran kuin hyvältä tuntuu, ja palaa sitten oikein rauhallisesti selkä pyöreänä ylös. Hengitä kerran reippaasti sisään ja ulos ja toisella hengityskerralla hieman pehmeämmin. Rentouta lopuksi kädet ja jalat. Kilpikonna Istu lattialla jalat suorina ja laita käsivarret ristiin. Lähde rakentamaan kilpikonnan kilpeä pyöristämällä niska ja selkä ja samalla käsiä jalkateriä ja pikkuvarpaita kohti. Muista hengitys! Se auttaa rentoutumaan kilven sisällä, purkaa jäykkyyttä niskasta ja selästä sekä jalkojen takaosista. Jatka kurkottelua niin kauan, että alat tuntea venytyksen ja lämmön tunteen. Ravistele välillä koko vartaloa, sillä se auttaa jännityksen laukeamisessa. Palaa selkä pyöreänä alkuasentoon ja puuskahda turhat jännitykset ulos. Istu hetki rauhassa. Suomalainen siili Siili käpertyy kerälle. Laita jalat ristiin polvien päälle. Taivuta niska ja selkä pyöreänä eteenpäin sen verran kuin 2 /2006 8

9 pääset. Avusta liikettä hengityksellä. Lopuksi voit ottaa pikaiset torkut kuin siili kerällä ja hengitellä ihan tavallisesti. Kevään lämpö herättää siilin. Kerä aukeaa varovaisesti ja siili tutkii uteliaasti uutta maailmaa. Lopuksi voit ravistella Harjoitusten jälkeen Jatkakaa hemmottelua viipymällä hetki tunnelmassa. Syntyneessä avoimessa ja rauhallisessa tunnelmassa on helpompi purkaa mieltä askarruttavia asioita yhdessä. Teksti: Tuula Styrman Toiminnanjohtaja Create amove Oy P Create- Suomen luova kehotyöskentelykoulu Rentoutus/ liikuntaleikkien käytöstä nuoren oppimisen tukena. Järjestämme keväällä seuraavat hoitoillat, joihin voi tulla harjoittelemaan omaa ja perheen hoitoa: ke klo ke klo Paikka: Vironkatu 6 A 11, Helsinki Shindoon voi helposti tutustua myös rentous- ja venyttelyryhmässä tai hoidossa. Peruskurssilla (10 tuntia) käydään läpi helppoja rentousliikkeitä ja opetellaan yksin tehtäviä ja tuettuja venytyksiä. Lisäksi ohjelmaan kuuluu hartioiden ja varpaiden hoitamisen opettelua.createssa voit opiskella shindoa perusteista lähtien aina valmiiksi kouluttajaksi / hoitajaksi saakka. Shindo koulutuksen ei tarvitse tähdätä ammatilliseen toimimiseen. Se voi olla oma tervehtymis-, hoito- ja rentoutumisprosessi ja ensisijaisesti omaan ja läheisten tukemiseen tarkoitettu väline. Tietonurkka: Kuva Tuukka Lappalainen Kosketus parantaa ADHD-lasten ja nuorten keskittymiskykyä hieronta vähentää ylivilkkaiden, aggressiivisten ja impulsiivisten lasten oireilua ja lisää heidän sosiaalisuuttaan pilottitutkimuksessa on havaittu, että päivittäisestä 15 minuutin hieronnasta kahden viikon ajan (yhteensä 10 kertaa) on selkeä apu ADHD:stä kärsiville lapsille ja nuorille säännöllinen hieronta parantaa keskittymiskykyä luokkatilanteissa ja vähentää työskentelyä häiritsevää käyttäytymistä uraauurtavaa tutkimusta kosketuksen myönteisistä vaikutuksista ADHD-lasten ja nuorten käyttäytymiseen on tehnyt mm. yhdysvaltalainen psykologi Tiffany Field Lähde: lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jukka Mäkelän katsausartikkeli Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä, Suomen Lääkärilehti 14/ /2006

10 ADHD-KESKUKSEN ADHD-OHJAUS/COACH -TOIMINTA ADHD-ohjaus/coach -toiminta ja -koulutus ovat Suomessa kaiken kaikkiaan uusia. Vuonna 2003 ADHD-keskus ja ADHD-liitto ry järjestivät yhteistyössä Suomen ensimmäisen ADHD-ohjaaja/ coach -koulutuksen Helsingissä. Pääkouluttajaksi kutsuttiin Dianne Zaccheo, MSW (Master Degree in Medical Social Work) Britanniasta. Hänen tiedettiin omassa maassaan tehneen uraa uurtavaa työtä coach-kouluttajana Lontoossa sijaitsevassa coachkeskuksessa. Koska koulutuksen pääsyvaatimuksena oli ammattikorkeakoulu- tai opistotason peruskoulutus, koulutukseen osallistui mm. opettajia, terapeutteja, sairaanhoitajia. Jo kyseisen koulutuksen alkaessa oli sovittu Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskuksen kanssa, että viisi henkilöä sieltä käyvät ensimmäisen coach-koulutuksen ja tämän jälkeen koulutus siirtyy toteutettavaksi Järvenpäähän. Vuodesta 2004 ADHD-keskus on toiminut yhteistyössä Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskuksen kanssa ADHD-ohjaaja/coachkoulutuksen osalta. ADHD-keskus toimii asiantuntijaorganisaationa coach-koulutuksen suunnittelussa ja luennoitsijana koulutuksen aikana. Koulutus on rekisteröity Invalidiliitolle ja ADHD-keskukselle nimellä ADHD-ohjaaja/coach koulutus. Koulutus on kuuden opintoviikon mittainen (10op) ja myös tähän koulutukseen pääsyvaatimuksena on ammattikorkeakoulu- tai opistotason koulutus terveydenhuolto-, sosiaali- tai kasvatusalalta, sekä kokemusta ja halua toimia henkilökohtaisena coachina. Rekisteröinti koulutuksen osalta katsottiin tarpeelliseksi, koska Suomessa sekä coachtoimintaa että -koulutusta on lähdetty muokkaamaan eri tarpeisiin, seurauksena tämän päivän tilanne, missä koulutuksia on eri nimisinä, eri pituisina ja eri sisältöisinä. Myös koulutuksen pääsyvaatimuksissa on eri käytäntöjä. Tärkeää on myös tiedostaa kouluttajan vastuu siitä, mitä koulutuksen myötä luvataan ja mihin valtuuksia annetaan. Myös tässä suhteessa on eroavaisuuksia. Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskuksessa toteutettava ADHDohjaaja/coach-koulutus antaa valtuudet toimia ADHD-ohjaajana/ coachina. Näin ollen tämän koulutuksen kokonaisuudessaan käytyään, henkilö voi oikeutetusti käyttää nimikettä ADHD-ohjaaja/coach. Koulutus sisältää luentoja ADHD:n ilmenemismuodoista, syistä, esiintyvyydestä, tunnistamisesta, diagnoisoinnista, hoidosta, lääkityksestä, kuntoutuksesta ja siitä, miten eri ikäisiä henkilöitä (lapset, nuoret, aikuiset) voidaan eri menetelmiä apuna käyttäen ohjata ja opettaa arjen tilanteissa. Invalidiliitossa ADHDcoach-koulutuksen saaneet voivat toimia yksityisinä ammatinharjoittajina, ja ilmoittaa halutessaan yhteystietonsa ADHD-keskukseen, missä ADHD-ohjaaja/coach -listaa ylläpidetään. Asiakkaat voivat pyytää kyseistä listaa ADHD-keskuksesta ja valita listalta esimerkiksi omaa paikkakuntaansa lähinnä olevan ADHD-coachin. Koulutuksen käyneistä suurin osa hyödyntää koulutuksessa saamaansa tietoutta omassa työssään, eikä kurssin käytyä ryhdy yksityiseksi ammatinharjoittajaksi. ADHD-keskus aloitti ADHD-coach -palvelujen tarjoamisen vuonna Tällä hetkellä keskuksen kahdeksasta työntekijästä viidellä on ADHD-coach -koulutus, ja toiminta täydentää 2 /

11 erinomaisesti keskuksen muita palveluita. Vaikka keskus tarjoaa tätä tukipalvelua myös lapsiperheille, on se ollut erityisen tervetullut myös nuorten kohdalla. Käytäntö on osoittanut, että nykyiset yhteiskunnan tarjoamat palvelut mm. nuorten kohdalla ovat riittämättömiä. ADHD-coach - toiminta kun mahdollistaa yhteistyön nuoren kanssa asiakkaan tarvitsemassa ympäristössä, mikä voi olla koti, koulu, työpaikka tai esimerkiksi työvoimatoimisto. ADHD-coaching on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa ja perustuu ennen kaikkea yksilöllisesti räätälöityyn tukeen ja tiedon siirtämiseen asiakkaalle opettamisen kautta. Ohjauksen ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys edistää myönteisellä tavalla ohjattavan käsitystä itsestään sekä omista kyvyistä selviytyä. Ohjaussopimus ja toimintasuunnitelma jäsentävät toimintaa ja edistävät konkreettisiin tavoitteisiin pääsemistä. Priorisoitujen, selkeiden ja konkreettisten tavoitteiden saavuttamista tuetaan ohjauksella, harjoittelulla, yhdessä tekemisellä, uusien toimintamallien opettelulla sekä seurannalla ja arvioinnilla. Keskeisiä asioita ohjauksessa ovat elämänhallinnan ja arjen sujumisen tukeminen, omien vahvuuksien ja voimavarojen hyödyntäminen eri elämänalueilla sekä uusien käyttäytymismallien löytäminen ristiriitatilanteisiin. ADHD-coachin rooli voi olla hyvin erilainen myös riippuen siitä, onko ohjattava lapsi/perhe, nuori vai aikuinen. Ohjauksen keston määrittelee yleensä asiakas ja ADHDcoach yhteistyössä riippuen tilanteesta, ja näin ohjaus voi olla lyhytaikaista, esimerkiksi muutama kerta, tai ajallisesti pitkään jatkuvaa. Minna sai ADHDohjaajalta tukea oman huoneensa siivoamiseen 17-vuotias Minna tuli ADHDohjaukseen lastenneurologin suosittelemana. Puolitoista vuotta sitten Minna oli saanut ADHD-diagnoosin. Minna on valloittava nuori; puhelias ja nauravainen. ADHD-ohjauksen alussa tehtävässä haastattelussa hän puhuu vilkkaasti ja keskustelu rönsyää matikkapähkinän ratkaisemisesta opiskelun haasteisiin. Äiti kertoo, että Minna on tunteikas ja hänellä on hyvä tunneäly. Sosiaalisuus ja tunneherkkyys ovat Minnan vahvuuksia, samoin taiteellisuus. Minna harrastaa mm. musiikkia ja maalaamista, myös liikunnalliset harrastukset ovat hänelle mieluisia. Viimeisen peruskoululuokan keväänä Minna kävi koulua esy-luokalla. Nyt hän opiskelee lähihoitajaksi. Minnalla on motivaatiota opiskeluun, vaikka se onkin hänelle haastavaa. Hän kertoo, ettei välillä jaksaisi opiskella, mutta on hyvä olla joku ammatti. Minna kertoo osaavansa kyllä halutessaan pitää huolta omista asioistaan, mutta nimeää motivaation puutteen syyksi, miksi asiat eivät useinkaan tule hoidettua. Esimerkiksi hän osaa teknisesti mm. siivota huoneensa, mutta järjestyksen ylläpitäminen on haasteellista. Minna itse kokee tilanteen epämiellyttävänä, koska ei mm. löydä haluamiansa tavaroita, kun pitäisi lähteä kavereiden kanssa ulos. Ohjaussopimukseen kirjattiin siis tavoitteeksi, että Minna oppii pitämään oman huoneensa järjestystä yllä niin, että hän löytää mm. opiskeluun liittyvät tavaransa ja muistaa ottaa lääkkeensä itsenäisesti. Toiveena on, että tämän myötä Minna oppisi huolehtimaan itsenäisemmin omista asioistaan, ja hänen sekä vanhempien väliset ristiriidat vähenisivät oman vastuunottamisen myötä. Ohjaussopimukseen kirjattiin ohjauskerrat ja kunkin käynnin kesto: yhteensä viisi käyntiä, kestoltaan minuuttia. Koska ohjauksen tavoitteet liittyivät läheisesti Minnan toimintaan kotona, sovittiin ohjaus toteutettavaksi siellä. Ensimmäisellä ohjauskerralla Minna oli jo hieman aloittanut siivoamista itse, mutta huone oli edelleen kaaoksessa; kaikki cd-levyt olivat irrallaan kansistaan, pyykit lojuivat lattialla, työpöytä oli täynnä tavaraa. Aluksi ADHDohjaaja ja Minna sopivat mitä tällä kerralla tehdään. Minnan 11 2 /2006

12 huone käytiin läpi kohta kohdalta ja yhdessä mietittiin, miten Minna voisi tavaransa ja asiansa järjestää. Yhdessä pohdittiin myös mitä mahdollisia hankintoja järjestelyt vaatisivat. ADHD-ohjaaja antoi vinkkejä erilaisista keinoista, joilla voi helpottaa siivoamista ja siisteyden ylläpitämistä: Esimerkiksi tehtävälistat, tehtävien pilkkominen ja rytmittäminen viikkoaikataulun avulla, kuljetuskori -strategia, jossa huoneeseen kuulumattomia tavaroita ei välittömästi lähdetä viemään pois, vaan kerätään ne kaikki ensiksi koreihin. ADHDohjaaja kehotti Minnaa palkitsemaan itseään aina, kun hän saavuttaa itselleen asettamansa tavoitteet kotitöiden tekemisessä. Ensimmäisen käynnin aikana huonetta ryhdyttiin yhdessä järjestämään, jolloin ADHDohjaaja antoi myös omalla toiminnallaan mallia tavaroiden järjestämisestä. Ohjauskäynnin lopuksi Minna asetti ohjaajan avustuksella itselleen tavoitteet tapaamisten väliajalle ja sovittiin, että ohjaaja ottaa Minnaan sähköpostitse yhteyttä ja kyselee, miten hänellä huoneen siivouksen osalta sujuu. Seuraava ohjauskäynti aloitettiin keskustelemalla, miten väliaika oli sujunut ja miten Minna oli pystynyt pitämään tavoitteista kiinni. Yhdessä päätettiin ryhtyä tekemään ohjaajan mukana tuomalla kannettavalla tietokoneella Minnalle kotitöistä viikoittaista lukujärjestystä, johon hän voisi kerran viikossa suunnitella värillisten merkkien avulla, minä päivänä hän tekee mitäkin kotiaskaretta. Lopuksi Minna määritteli ja kirjasi taas tavoitteet (lukujärjestyksen käytön opettelu käytännössä) itselleen ennen seuraavaa ohjauskäyntiä. Viimeisellä ohjauskäynnillä käytiin palautekeskustelua siitä, miten Minna oli kokenut ADHD-ohjauksen, miten oltiin onnistuttu tavoitteiden asettelussa ja toteutumisessa sekä ohjauksen vaikutuksista Minnan arkeen.tavoitteisiin pääsyn suhteen Minna sanoi onnistuneensa vaihtelevasti. Hän oli kuitenkin tyytyväinen omaan toimintaansa ja kertoi hyötyneensä ohjauksesta. Minnan vanhemmat toivat yhteisessä keskustelussa esille ulkopuolisen henkilön neutraalin aseman tärkeyden. Heidän mukaansa ulkopuolisen on helpompi antaa nuorelle ohjeita sekä puuttua asioihin, ja nuoren on helpompi ottaa vinkkejä vastaan, kun ei ole tunnesiteitä ja muuta yhteistä taustaa mahdollisine vuorovaikutuspulmineen. Jatkossa Minna ja perhe voivat ottaa ADHDkeskukseen uudelleen yhteyttä, mikäli haluavat ADHD-ohjauspalvelua esimerkiksi Minnan opiskeluun liittyvissä asioissa. Tällöin käynnistyy uusi prosessi ja ohjauksesta tehdään uusi sopimus tavoitteineen. Diana Cavonius johtaja, ADHD-coach, TtM, terveydenhuollonopettaja Sari Laitinen toimintaterapeutti (amk), ADHD-coach ADHD-keskus 2 /

13 Kokouskutsu Tervetuloa ADHD-liiton puheenjohtaja- ja sihteeripäiville sekä kevätkokoukseen kokoushotelli Siikarantaan Espooseen. Puheenjohta- ja sihteeripäivät ovat lauantaina ja kevätkokous on sunnuntaina Viikonlopun tarkempi ohjelma ilmoitetaan lähempänä. Osallistu ADHD-liiton EDUNVALVONTAKYSELYYN Osoitteessa Mikä on ADHD-liiton vaikuttamistyön tärkein kohde? Mikä epäkohta yhteiskunnassa, lainsäädännössä tai palveluissa tarvitsisi kaikkein eniten muutosta? Vastausaika Vastanneiden kesken arvomme Viking Linen Helsinki - Tukholma - Helsinki risteilylahjakortin. Ks. tarkemmin ADHD-liitto kiittää Matkapojat Oy:tä ja Viking Line -yhtiötä Lahjoituksesta 13 2 /2006

14 Kotitapaturmien ehkäisykampanja Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa. Niistä lähes on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee yli 2000 ihmistä vuodessa. Kotitapaturmien ehkäisykampanjan tavoitteena on koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentäminen. Kampanja tukee paikallisia toimijoita tapaturmien ehkäisytyössä tuottamalla aineistoja sekä järjestämällä seminaareja, koulutustilaisuuksia ja työkokouksia. Kampanja haluaa aktiivisella viestinnällä kiinnittää suomalaisten huomion kotitapaturmaongelman laajuuteen, joka aiheuttaa paljon inhimillisiä kärsimyksiä ja taloudellisia menetyksiä. Kustannusselvitykset osoittavat, että koti- ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuu yhteiskunnalle lähes 4 miljardin euron kokonaiskustannukset vuodessa. Välittömät kustannukset ovat noin 548 miljoonaa euroa. Miltei puolet välittömistä kustannuksista on terveydenhoitomenoja ja vajaa kolmannes aiheutuu poliisi- ja pelastustoimelle. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmia sattuu liikenne- ja työtapaturmiin verrattuna lähes nelinkertainen määrä. Kotitapaturmien ehkäisykampanja on jo yli 10 vuoden ajan edistänyt koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyä merkittävästi. Kampanja on tuottanut pääsääntöisesti tilaajalle maksutonta materiaalia sekä suomeksi että ruotsiksi. Materiaali tunnetaan hyvin ja tietoisuus ja kiinnostus riskien vähentämistä ja tapaturmien ehkäisyä kohtaan on lisääntynyt. Kampanjan yksi best seller on Turvallisesti kotona esite, joka löytyy tämänkin lehden välistä. Värikästä esitettä on jaettu miljoona kappaletta monia eri kanavia pitkin. Esitteeseen on kerätty tietoa tavallisimpien kotitapaturmien syistä ja ehdotuksia niiden ehkäisemiseksi. Hyvänä apuna ovat turma.fi -sivuilta löytyvät tarkastuslistat (lapset, aikuiset, ikäihmiset), joiden avulla voi tarkastaa, miten kotija vapaa-ajan ympäristöstä voi tehdä turvallisemman. Otathan talteen lehden mukana ilmestyneen Kotitapaturmien ehkäisykampanja -esitteen. ADHD-liitto kiittää kampanjan toteuttajia yhteistyöstä ja tuesta! Kotitapaturmien ehkäisykampanja Kansanterveyslaitos Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen Kuntaliitto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Punainen Risti Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto Terveyden edistämisen keskus 2 /

15 K O L U M N I Arjenhah-hah-hallintaa Kirjoittaja on hyvin erityisen perheen äiti, joka työskentelee hyvin onnellisena kotonaan, hyvin suuressa vanhassa kansakoulussa, hyvin hyvin kaukana maalla. Arki on loistava keksintö. Arjenhallinta saattaa sen sijaan olla meille heikosti keskittyville tavarahöperöille melkoinen haaste. Vaikka mielentila olisi kuinka myönteinen, voivat arkiset asiat epämääräiset paperipinot, unohdetut tapaamiset, hukassa olevat tavarat, pelästyksenaiheita pullisteleva jääkaappi, palauttamattomat kirjastonkirjat, henkitoreissaan nuokkuvat viherkasvit, pölyjen pyyhkiminen kuivumassa olevista pyykeistä muodostua ylivoimaisiksi. Joskus sitä nimittäin toivoisi, että saisi vaikkapa leikattua kyntensä ilman, että on pengottava puoli arkipäivää ja koko talo löytääkseen kynsisakset. Tai mitkä tahansa sakset. Tai edes jotakin, joka muistuttaisi saksia. Edes etäisesti. Aiemmin minulla oli tapana tietyn saturaatiopisteen saavutettuani suuttua ja muuttua pyörremyrskyksi, joka ei laantunut ennen kuin joka ikinen tavara oli laitettu takaisin paikalleen ja kaikkia asianosaisia sopivissa määrin nuhdeltu taloutemme tilasta. Vaikka kiukku tehosti siivousintoa, se ei kuitenkaan ollut hauskaa. Lisäksi Joskus sitä nimittäin toivoisi, että saisi vaikkapa leikattua kyntensä ilman, että on pengottava puoli arkipäivää ja koko talo löytääkseen kynsisakset. se alkoi käydä voimille. Vanhuus ei tule enkä minä enää siivoa yksin. Sittemmin olen haaveillut mm. lumikolan lisäämisestä siivousvälinearsenaaliin sekä lukittavasta komerosta, josta jaettaisi tavaroita ulos ainoastaan palautuksia vastaan. Tulin onneksi järkiini ennen kuin sain hankittua järeän riippulukon. Senhän olisi saman tien saanut asentaa etuoveen ei niin suurta säilytyskalustetta olekaan, että sinne olisi meidän tavaramäärämme mahtunut! Avainkin olisi takuuvarmasti kadonnut jo puolessavälissä ensimmäistä viikkoa. Sinulla se viimeksi oli, älä yritäkään! Myöhemmin olemme pyrkineet hallitsemaan arkeamme vähentämällä varovasti tavaran määrää. Aloitimme lastenhuoneesta, jonka lattiaa peittänyt kerrostuma täytti neljä suurta pahvilaatikkoa. Laatikoiden hissukseen hävittyä ja protestien laannuttua ovat sekä leikkien laatu että yleinen kekseliäisyys merkittävästi parantuneet. Lapset myös viihtyvät huoneessaan selvästi paremmin nyt, kun siellä mahtuu jopa kävelemään. Kokemuksesta rohkaistuneena keräsimme seuraavaksi kaapeista ja muista täyteen tilkityistä koloista kaiken liian ison, pienen tai yli vuoden käyttämättömänä olleen ja lähetimme sen Karjalaan. Emmekä tahdo mitään takaisin, kiitos. Totesimme pärjäävämme huomattavasti vähemmillä c-kaseteilla, etenkin kun meillä ei ole enää vuosiin ollut vehjettä, jolla niitä voisi kuunnella. Kävimme läpi leffalaatikotkin jo koteloiden ja sisältöjen iloinen jälleennäkeminen vähensi entropiaa merkittävästi ja veimme paperinkeräykseen lukemattoman määrän luettuja lehtiä. Lipastossa oli hetken aikaa jopa muutama aivan tyhjä laatikko. Hiljaa hyvä tulee: koko projektiin ei kulunut vuottakaan! Paitsi isännän työkalukaappiin, jonka siivous on vielä hieman kesken. Ensi vuonna sekin on varmasti jo ainakin puolessavälissä. Optimismi, vaikka sitten perusteetonkin, parantaa muuten myös merkittävästi arjen laatua. Tiia Fagerberg 15 2 /2006

16 ADHD-aikuisen arjen- ja elämänhallinta ADHD voi näkyä aikuisella mm. toiminnanohjauksen vaikeuksina, tunteiden tunnistamisen ja ilmaisemisen vaikeuksina, nopeina päivittäisinä mielialan muutoksina, muistivaikeuksina ja hahmottamisvaikeuksina. Toisaalta ADHD-aikuinen voi olla loputtoman energinen ja empaattinen, idearikas ja aikaansaava silloin, kun hän on saanut kasvaa tukevassa ja hyväksyvässä ympäristössä. Toiminnanohjauksen parantamiseen voi löytää itsekin keinoja, jos tiedostaa omat puutteensa ja saa tukea ympäristöltään niiden korjaamiseksi. Arjenhallintaansa voi parantaa myös coachin tuella, mikäli maksusitoumuksen coachiin oman kunnan sosiaalitoimesta saa tai sellaisen pystyy omakustanteisesti hankkimaan. Kaikilla ADHD-aikuisilla asiat eivät kuitenkaan ole kunnossa ja toiminnanohjauksen vajavuudet haittaavat suuresti arjesta selviytymistä niin kotona kuin työympäristössäkin. Jos oireisto on lievähkö, aikuinen yleensä skarppaa työssään ja selviää kyllä siellä, mutta kotona odottaa jatkuva kaaos, jonka selvittämiseen ei enää riitä voimavaroja. Jatkuva pinnistely töissä kuluttaa moninkertaisen määrän energiaa ja arjenhallinta karkaa käsistä - laskut jäävät maksamatta, tiskit tiskaamatta, pyykit pesemättä ja lopulta kaikki tavarat ovat hukassa. Seurauksena on ympäristön vähemmän kannustava palaute ja ihmettely. Mieliala laskee ja stressi nousee pahimmassa tapauksessa lohtu löytyy pullosta. Masentunut mieliala on useimmiten seurausta jatkuvasta epäonnistumisen tunteesta. Tuosta tunteesta pääsee eroon vain onnistumisen kokemusten kautta. Hyvä uutinen on se, että arjenhallinnan taitojaan voi kohentaa toiminnanohjaustaitoja harjoittelemalla. Kaikki eivät pääse neuropsykologiseen kuntoutukseen tai kognitiiviseen terapiaan, mutta myös arjen- ja elämänhallinnan kursseilta saa monia hyviä vinkkejä päivittäisten asioiden hoitamisen suhteen. Ajanhallintaa ja organisointikykyä voi parantaa opettelemalla käyttämään kalenteria tai lukujärjestystä, jonka avulla rakennetaan päivä- ja viikkorutiinit. Ajastimet auttavat 2 /

17 irrottautumaan asiasta, johon on juuttunut esim. netistä, ja ne auttavat ehtimään ajoissa sovittuihin tapaamisiin. Rahanhallintaa voi opetella kurssilla tekemällä kuukausibudjettia itselleen ohjaajan tuella - ja jos ollaan jo suossa, niin alueelliset velkaneuvojat auttavat maksuvaikeuksien selvittämisessä. Tärkein elementti arjen- ja elämänhallinnan kursseilla on kuitenkin vertaistuki. Kurssin tärkein tavoite on kuntoutumisprosessin käynnistyminen ja sehän tapahtuu parhaiten, kun on mahdollisuus peilata omia kokemuksiaan vertaisten kokemuksiin. Aikamoista itsetuntemusta vaaditaan, kun pitäisi osata hahmottaa, mikä osa elämänhallinnan vaikeuksista johtuu ADHD:sta, mikä on opittua. Jos itselle on muodostunut käsitys: En kuitenkaan saa mitään tehtyä valmiiksi, lopputulos on useimmiten (tiedostamattoman) odotuksen mukainen. Monet asiat voi opetella tekemään toisin, pieni askel kerrallaan, kunhan joku kertoo miten se tapahtuu. Jonkun läheisen olisi hyvä olla tukena, kun opetellaan niitä asioita, jotka on mahdollista saada onnistumaan. Aivan yhtä tärkeää on hyväksyä ne asiat, joita ei voi muuttaa. Juuri tämä on sitä itsetuntemuksen kasvamista. Kukaan meistä ei ole ensisijaisesti ADHD-oireinen, diabeetikko tai epileptikko olemme kaikki ihmisiä, joilla on sekä erilaisia tuen tarpeita että vahvuuksia. Kuntoutuksen painopiste on ollut aiemmin somaattisissa ja psykiatrisissa vaivoissa. Nykyään osataan kuntouttaa myös neurologisia vaivoja. ADHD voi huonoina hetkinä tuntua lähinnä kiroukselta, mutta kuntoutuksen ja muun tuen avulla sen kanssa voi oppia pärjäämään ja sitä kautta nähdä myös siihen sisältyvän rikkauden! Teksti: Mirja Heikkilä ADHD-liitto sai kurssisihteerin Anne on kotoisin Kajaanista, mutta jo kuudentoista vuoden ajan hän on asustellut perheineen Vantaalla. Perheeseen kuuluu Annen lisäksi hänen miehensä, neljä lasta ja koira. Anne on luonteeltaan ihmisten kanssa hyvin toimeen tuleva, toimelias sekä järjestelmällinen. Kurssisihteerin toimenkuvan hän on jo nyt huomannut erittäin monipuoliseksi ja haastavaksi sekä mielekkääksi. Anne sanookin, että on ollut mukava päästä työhön, joka on niin lähellä omaa sydäntä. Kurssisihteerinä hän tulee lähinnä työskentelemään kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilän apuna. Helmikuun alusta ADHD-liiton osaaikaisena kurssisihteerinä on toiminut Anne Heiskanen. Anne oli jo keväällä 2005 kolmen kuukauden ajan liitossa töissä, joten ihan uusi kasvo Anne ei enää ole. Lisäksi hän on jo kolmen vuoden ajan ollut aktiivisesti mukana Pääkaupunkiseudun ADHDyhdistyksen toiminnassa, joten senkin myötä ihmiset ja työt ovat tulleet tutuiksi. Tervetuloa töihin Anne! Teksti ja kuva Jari Hämäläinen 17 2 /2006

18 Jalkautuvaa ohjausta arkeen Kuopion seudulla Arki ympäröi meitä kaikkia. Toisille kodinhoidon, rahaasioiden, harrastusten, perheelämän, opiskelun ja työn tekemisen nivominen sujuvaksi kokonaisuudeksi on itsestään selvää ja helppoa, mutta esimerkiksi monelle ADHD-henkilölle se voi olla lähes mahdotonta. Arjen sujumista voi helpottaa jalkautuva ohjaus eli coaching. Savon Vammaisasuntosäätiö on avannut Kuopioon uuden ohjauspalveluita tarjoavan yksikön. Kielonsaaren ohjauspalvelukeskus tarjoaa yksilöllisesti räätälöityä tukea ja ohjausta henkilöille, joilla on toimintarajoitteita arkielämässään. Toimintarajoitteet voivat johtua neuropsykiatrisista ongelmista (ADHD, Aspergerin oireyhtymä, Tourette), dysfasiasta tai muusta samantyyppistä oireilua aiheuttavasta oireyhtymästä, vammasta tai sairaudesta. Keskeisenä menetelmänä käytetään henkilön arkeen jalkautuvaa ohjausta coaching. Ohjaus on kuntouttavaa toimintaa, jonka tavoitteena on saada asiakkaan omatoimisuus, kyvyt, taidot ja osaaminen käyttöön. Jokaisen asiakkaan kanssa laaditaan yksilölliset kyvyt ja tuen tarpeet huomioiva ohjaussopimus sekä tuki- ja kuntoutussuunnitelma. Kielonsaaren ohjauspal- 2 /

19 veluissa asiakkaan tukena työskentelee kolme työntekijää. Palveluun haetaan ottamalla yhteyttä työntekijöihin ja sopimalla tapaaminen. Ohjauspalveluihin vaaditaan oman kunnan sosiaalitoimesta maksusitoumus. Ohjauksessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin: asumiseen ja kodinhoitoon liittyvät taidot, itsestä ja omasta terveydestä huolehtiminen, koulussa/työpaikalla ja vapaa-ajalla selviytyminen, arjen ja ajan jäsentäminen sekä sosiaalisten taitojen ja osallisuuden lisääminen. Ohjauksen tavoitteena on löytää toimivia ratkaisuja asiakkaan arkeen toimintarajoitteesta huolimatta. Kielonsaaren ohjauspalveluiden toiminta jakautuu kolmeen pääasialliseen palvelumuotoon: tuettu asumisyhteisö, jalkautuva ohjaus coaching ja nuorten ryhmätoiminta. Jalkautuva ohjaus coaching tarjoaa yksilöllistä ohjausta asiakkaiden eri elämäntilanteisiin Kuopiossa ja ympäristökunnissa. Asiakkaiden kanssa laaditaan ohjaussopimus, jonka perusteella tehdään ohjauskäyntejä 1 3 krt/vko. Ohjaaminen tapahtuu asiakkaiden kotona ja elinympäristössä. Asiakasta voidaan tukea myös puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Nuorten ryhmätoiminta tarjoaa itsenäistyville nuorille mahdollisuuden toimia vertaisryhmän kanssa. Ohjatun ryhmän tarkoituksena on kehittää nuorten sosiaalisia taitoja ja itsetuntemusta harrastustoiminnan kautta. Menetelminä käytetään elämyspedagogiikkaa, videointia ja yhteistoiminnan harjoituksia. Ryhmä kokoontuu noin kerran viikossa syksystä kevääseen. Teksi ja kuvat: Paula Paavilainen Tuettu asumisyhteisö Ohjauspalveluiden tukikohta ja asumisyhteisö sijaitsevat Kielonsaarenkadulla Petosella noin 10 km päässä Kuopion keskustasta. Kävelymatkan päästä Pyörön keskuksesta löytyvät hyvät palvelut, kuten kauppa, posti, terveysasema, Kela ja apteekki. Petoselta on hyvät liikenneyhteydet keskustaan. Asiakkailla on mahdollisuus vuokrata asuntoja yhteisön tukikohdan lähistöllä sijaitsevista taloista. Asukkaat maksavat itse vuokransa ja muut elämismenonsa. Yhteisössä on yksilöllisen ohjauksen lisäksi mahdollista osallistua ohjattuun yhteiseen toimintaan. Kerran viikossa kokoonnutaan yhteiseen saunailtaan, jonka yhteydessä pidetään asukaspalaveri. Asukaspalavereissa asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisön toimintaan. Lisäksi viikoittain järjestetään yhteinen harrastusilta ja yhteinen ruokailu. Lisätietoja Kielonsaaren ohjauspalveluista saat Savon Vammaisasuntosäätiön nettisivuilta ( ja ottamalla yhteyttä työntekijöihin. Yhteystiedot: Kielonsaaren ohjauspalvelut, Kielonsaarenkatu 2A, Kuopio. Puh. (017) Kirsi Ruutala, puh , Paula Paavilainen, puh ja Anu Pärnänen, puh Sähköposti etunimi.sukunimi@savas.fi /2006

20 ADA tarjoaa tietoa ja tukea Etelä- Savossa Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys ry tämän nimihirviön alla toimivat eteläsavolaiset alan ihmiset. Paremmin suuhun sopivaa nimilyhennettä etsittiin talven mittaan kilpailun kautta, ja uudeksi yhdistyksen käyttönimeksi hallitus valitsi tammikuun kokouksessaan ehdotuksen ADA. Paikallinen MBD-yhdistys ja Autismiryhmä liittyivät syksyllä pitkäaikaisen prosessin tuloksena Dysfasiayhdistykseen, ja yhteistuumin olemme pyrkineet edistämään neurologisten erityisvaikeuksien tuntemusta alueella sekä toimimaan pulmia omaavien ja heidän läheistensä yhdyssiteenä ja tukena. Jäseniä meillä on nyt parisen sataa. Toimintamme keskittyy paljolti Mikkeliin ja lähikuntiin, mutta toivottavasti pikkuhiljaa saamme myös laajemmin joukkoja mukaan. Yhdessä me jaksamme paremmin! Dysfasialapsille on yhdistys jo useamman vuoden kustantanut Mikkelissä viikoittaisen liikuntaryhmän, jossa on tutustuttu urheilulajeihin keilailusta lasketteluun. Retkiä, koulutuksia ja erilaisia keskusteluiltoja vanhemmille on myös järjestetty aiemmin kullekin erityisryhmälle. Helmikuun 21. päivä järjestettiin Mikkelissä Mikael-koululla luento Lapsen ja nuoren erilaisuuden vaikutus psyykkiseen kehitykseen Miten erilaisuus näkyy?, josta luennoi Mikkelin keskussairaalan lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi. Tilaisuudessa olivat puhumassa lisäksi ADHD-liiton, Aivohalvaus- ja dysfasialiiton sekä Autismiliiton edustajat. Jatkossa on suunnitteilla tilaisuudet dysfasiasta ja autismista. Etelä-Savossa pyritään kolmen yhdistyksen yhteistoimintaa muokkaamaan mahdollisimman monipuoliseksi ja kaikkia hyödyttäväksi. Kullakin ryhmällä on uuden yhdistyksen hallituksessa vastuuhenkilö, joka huolehtii yhteisen edun lisäksi myös oman alansa erityistarpeista. Asiaamme on pyritty tekemään tunnetuksi mahdollisimman laajalti. Yhdistyksemme aktiivijäseniä osallistuu jatkuvasti alueella esimerkiksi terveydenhuoltohenkilökunnalle järjestettäviin koulutustilaisuuksiin samalla hakien uutta tietoa itselle ja jakaen puolestaan tietoa yhdistyksestämme. Puheenjohtajamme Rauno Veijanen on Aivohalvaus- ja Dysfasialiiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja ja ADHD-liiton hallituksen varajäsen. 2 /

21 Näin pysyy Etelä-Savon yhdistys varmasti ajan tasalla valtakunnan tuulista. Erityislapsen perheessä on valtava tiedon jano; miksi lapsi ei opi, miksi hän käyttäytyy eri tavalla, mistä saa apua ja tukea aikuistuvalle nuorelle, kenen puoleen kääntyä missäkin asiassa kysymyksiä ja ongelmia on loputtomiin. Pyrimme omalta osaltamme helpottamaan vastausten löytymistä teettämällä kaksi palveluopasta. Avain palvelujen labyrinttiin keskittyy alle kouluikäisten ADHD-, autististen- ja dysfasialasten asioihin ja Palvelulabyrintin lukko aukeaa on tarkoitettu koululaisten vanhemmille sekä ammattia etsiville nuorille aikuisille tueksi. Molemmissa oppaissa on tietoa Kelan, sosiaalitoimen sekä terveydenhuollon palveluista. Jälkimmäisessä on lisäksi verotus-, ajokortti- ja asevelvollisuusasiaa. Oppaita on saatavana yhdistyksemme puheenjohtajalta. Virkistystä ja viihdettä ei saa unohtaa. Mikkelin Rantakeitaassa on pohdiskeltu joulupukin uimataitoja jo kahtena vuonna joulun alla. Koko perheen erilainen pikkujoulu on kerännyt runsaasti väkeä ympäri maakuntaa, kun yhdistys on varannut omaan käyttöönsä koko viihdeuimalan. Ei ole tosin joulupukki vielä uimataitojaan todistanut, vaan on toistaiseksi pitänyt vierailuillaan tiukasti nuttunsa yllään. Uimisen, herkuttelun ja lahjojen jaon lomassa on tarjottu perheille tietoa yhdistyksen toiminnasta ja houkuteltu uutta väkeä mukaan. Mikkelissä toimiva valtion kuulovammaisten ja dysfasialasten Mikaelkoulu on erinomainen tuki yhdistyksen toiminnassa. Kokoukset, liikuntakerhot ja muut tilaisuudet voimme pitää koulun tiloissa kustannuksitta. Kun lähipiirissä on neurologisia erityispulmia omaava henkilö, oli ongelma nimetty millä tavalla tahansa, vaatii se läheisiltä valtavasti voimia ja tietoa. Kaikki eivät jaksa taistella, ja monet edut voivat jäädä saamatta tai muu apu löytymättä. Yhdistyksemme tarkoitus on auttaa ja olla vertaistukena. Jos ei itse jaksa tai halua olla aktiivinen, jäsenmaksun maksaminen antaa mahdollisuuden toimia niille, jotka jaksavat ja pystyvät. Pienellä panostuksella mahdollistetaan yhteinen hyöty! Kuvat ja teksti Kirsi Häkkinen 21 2 /2006

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa! Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa! Lukijalle Vuorovaikutus toimimaan on kolmevuotinen hanke (2018 2020), jonka päätavoitteena on vanhemman ja nuoren välisen vuorovaikutuksen parantaminen. Hankkeen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Lily Murray. Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa

Lily Murray. Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa NÄYTESIVUT Lily Murray Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY HALLITUS Rauno Veijanen jatkoi yhdistyksen puheenjohtajana ja Pasi Juuti sihteerinä. Varapuheenjohtajana toimi Hannele Rintavaara

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Perhe on enemmän kuin yksi

Perhe on enemmän kuin yksi Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Kunto-ohjelma amputoiduille

Kunto-ohjelma amputoiduille Kunto-ohjelma amputoiduille Yleistä harjoituksista Tässä kirjasessa esitellään harjoitukset, joista kuntoutuksesi alkaa proteesin sovituksen jälkeen. Harjoitukset voi tehdä proteesin kanssa tai ilman

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä

Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö Ohjausryhmä 13.12.2016 ETSIVÄN TYÖN TIIMI ETSIVÄ NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Minna Jäkkilä Harry Kiianen OHJAAMO NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Jonna Huttunen Saila Melto Tukee niitä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Ohjaaminen ja mentalisaatio Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo, Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan esille.

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

*  com/watch?v=lykwyqc MsEw 30.1.2018 Erikoislääkäri Mia Jussila Sairaanhoitaja Tiina Lappalainen Kota, lastenpsykiatrian poliklinikan koti- ja akuuttihoitotyöryhmä esittely Mitä etua kotona ja verkoston kanssa työskentelystä? Keinoja

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

MUKAVAT HETKET TÄRKEITÄ HYVINVOINNILLE

MUKAVAT HETKET TÄRKEITÄ HYVINVOINNILLE Page 1 of 6 Subscribe Past Issues Translate MUKAVAT HETKET TÄRKEITÄ HYVINVOINNILLE Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että elämässä on pieniä toistuvia, mukavia tekemisiä päivittäin. Sellaisia voivat olla

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi

Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot