Käytännön, tutkimuksen ja päätöksenteon kolmio palvelujen uudistamisessa. Tytti Solantaus Kaste- seminaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytännön, tutkimuksen ja päätöksenteon kolmio palvelujen uudistamisessa. Tytti Solantaus Kaste- seminaari 5.10.2010"

Transkriptio

1 Käytännön, tutkimuksen ja päätöksenteon kolmio palvelujen uudistamisessa Tytti Solantaus Kaste- seminaari

2 Kolme aaltoa lasten ja nuorten mielenterveys- /psykososiaalisten palvelujen kehittämisessä I Äitiys-, lasten- ja kasvatusneuvoloiden synty ja kehittäminen luvuilta eteenpäin II Lastenpsykiatrian alueellistaminen Yksiköt keskussairaaloihin Erityisosaamisen kehittäminen Pikkulapsipsykiatria, nuorisopsykiatria Neuropsykiatria Lasten depression tunnistaminen, jne III Monialaiset palvelut lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin KASTE prosessi /10/2010 2

3 Perheiden ja lasten tilanne 1990-luvun laman seuraukset perheissä Perheet pulassa Lapsiköyhyys Lastensuojelun tarve kasvaa Palvelujen tilanne Palvelujen tukkeutuminen Jonot palveluihin Valtion erityismäärärahat lasten mielenterveystyölle Lasten ja nuorten KASTE prosessi Tutkimuksen edistysaskeleet

4 Tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon kolmio Translational science (tutkimustulosten kääntäminen käytäntöön) Mutta kyseessä on monitasoinen kääntäminen : Käytäntö: palvelut ja menetelmät käyttäjien ja työntekijöiden kokemukset Päätöksenteko Valtio, lainsäädäntö, ohjelmat ym Kunnat, alueelliset organisaatiot, jne Tutkimus Menetelmät, Palvelut Palvelujärjestelmät Politiikat, lait Käyttäjien ja tekijöiden kokemukset Tytti Solantaus 20010

5 Tutkimuksen edistysaskeleita Lapsen ja nuoren kehityksestä kehityksen ekologia kehityspolut, developmental trajectories pärjäävyys, resilience

6 Kehityksen ekologia Lapsi/nuori kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ympäristön kanssa jokapäiväisestä kanssakäymisestä ja toiminnassa lasten ja aikuisten kanssa syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä kotona,päivähoidossa/koulussa/oppilaitoksessa, työssä, vapaa-aikana Kehitysympäristön ominaisuudet ja olosuhteet vaikuttavat kehityksen toteutumiseen 6

7 Tieteellinen kehitys ja palvelut Aikaisemmin: Psykologiset ongelmat mielenterveyspalvelut Sosiaaliset ongelmat sosiaalipalvelut Opilliset ongelmat koulun erityisopetus, kehitysvammapalvelut Nyt: emotionaalinen, sosiaalinen ja kognitiivinen kehitys ovat erottamattomat Monosektoraalinen palvelumalli on jälkijättöinen, ei vastaa tietoa lapsen kehityksestä ja sen häiriintymisestä 05/10/2010 Tytti Solantaus 7

8 Geenit x ympäristö Erilaiset kehityksen polut Developmental trajectories

9 Geenit x Koti Päivähoidon ympäristöt Koulu/oppilaitos/työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt, kaverit, internet Kehitysympäristöt Kehityksen polut

10 Geenit ja saavutettu kehitys x Ympäristö Koti Päivähoidon ympäristöt Koulu/oppilaitos/ työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt, Yhteiskunnan tila Kulttuuri Kehityksen polut Tytti Solantaus

11 Kehityksen polut (Developmental trajectories) Kehityksellä on suunta joka syntyy ja jatkuvasti uusiutuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa Ääripäissä kierre 'hyvään' ja 'pahaan' avautuvien ovien ja mahdollisuuksien polku sulkeutuvien ovien ja ongelmakehityksen polku Esim. Mitä tarkoittaa "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa"?

12 Esim. Mitä tarkoittaa "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa? Rankaiseva kasvatus Kotona, päivähoidossa, koulussa Käytösongelmat 3-5-v. Pettymykset sos suhteissa Epäonnistumisia koulussa Huono koulumenestys huonot kaverit Nuoruudessa käytöshäiriöt, päihteet väkivalta näpistely

13 Ekologinen lähestymistapa sekä hoidossa että ennaltaehkäisyssä Tukeva kasvatus kotona, päivähoidossa, koulussa Käytösongelmia 3-5 v. Onnistumisia ihmissuhteissa Luokkailmapiiri Menestyminen koulussa Rakentavia ystävyys suhteita Integraatio Opiskeluun Työelämään Aikuisuuteen Pärjäävyys

14 Pärjäävyys, resilience Hyvä kehitys vaikka on olemassa kehitystä vaarantava tekijä / olosuhde Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta (Luthar 2007, Rutter 2010) Ei ole yksilön ominaisuus!

15 Kehitysympäristön tehtävät (1) (1) Osallistua lapsen kehitykseen, olla partneri Kehitysympäristö tuottaa kehitystä Ei ole sama kuin kehityksen tukeminen Jokaisella ympäristöllä vastuu omasta osuudesta lapsen kehitykseen Päivähoidon / koulun tärkein tehtävä on oma toiminta lapsen kanssa Kasvatuksen kumppanuus vanhempien kanssa, mutta ei vanhemmuutta Asiakkuus?

16 Kehitysympäristön tehtävät Kehitysympäristöt ovat erilaisia Kodin erityslaatu on vahvat tunnesuhteet, kiintymys ja kodin kokonaisuus Päivähoidon erityislaatu on leikki muiden lasten kanssa ja tutustuminen muiden lasten mielen maailmaan Koulun erityislaatu on päämäärätietoinen toiminta ja oppiminen ryhmässä, aikuisen ohjauksessa (Myös paljon muita sekä erityis- että yhteisiä piirteitä)

17 Kehitysympäristön tehtävät (2) ja (3) (2) Ennaltaehkäisy preventio Ongelmien tullen ehkäistä lapsen joutuminen negatiivisille kehityksen poluille Kantaa lasta, kun toisessa kehitysympäristössä on vaikeuksia (3) Korjaava toiminta Auttaa lapsi/nuori takaisin positiivisen kehityksen poluille Oman korren tuominen lapsen/nuoren hoitoon/kuntoutukseen Vrt Rutterin tutkimus huostaanotetuista lapsista

18 Toisin sanoen, kun lapsella on vaikeuksia Katse omaan toimintaan Sekä: onko meillä tapahtunut jotain? Oma osuus ongelman syntyyn/ pahenemiseen/ylläpitoon Että: mitä me voimme tehdä? Oma osuus ongelman ratkaisuun Ja yhteistyö muiden kehitysympäristöjen kanssa ja mahdollisten hoitopalvelujen kanssa Lasten kehityksen ja mielenterveyden lukutaidon merkitys

19 Neuvola ja kouluterveydenhuoltoainutlaatuinen universaali palvelumalli Tuki kaikille lapsille kaikissa kehitysympäristöissä (1) Kokemuksellisen ja tutkimustiedon tuominen käytäntöön - jakaminen ja pohdinta Normaalikehityksen asiat Uudet tutkimustiedot, esim. odottavan äidin päihteiden käyttö Synnytyksen jälkeinen masennus Fyysisen rankaisemisen merkitys lapselle, jne Tiedon tuottaminen päättäjille ja lainsäätäjille lasten ja perheiden tilanteesta

20 Neuvola ja kouluterveydenhuoltoainutlaatuinen palvelumalli (2) Kasvun ja kehityksen seuraaminen Tuen tarpeen tunnistaminen, rinnalla kulkeminen (3) Yhteistoiminta kehitysympäristöjen ja mahdollisten erityispalvelujen kanssa preventiossa ja korjaavassa toiminnassa Kohdennetut toimenpiteet ja interventiot kehityksen vaaranpaikoissa oikea-aikaisesti

21 Kaksi isoa haastetta Kaste - prosessille

22 Kaksi isoa haastetta KASTE- prosessille Molemmat liittyvät tutkimustiedon, käytännön ja päätöksenteon eritahtisuuteen (1) Tutkimus on tuottanut paljon tietoa kehityksen riskeistä Tarve tunnistaa riskilapset aikaisin Ja saada heidät avun/hoidon piiriin Toivottu polku: Riskitietoisuus riskilasten tunnistaminen mahd. varhainen hoito (2) Lasten ongelmien määrä korostaa tarvetta ennaltaehkäisyyn haasteena interventioiden vaikuttavuus

23 Riskiajattelu Epidemiologinen riskitutkimuksen traditio On paljon tietoa riskeistä, on syntynyt käsitteet riskilapset, riskiperheet, jne Riskiajattelu vallannut alaa liittyen varhaisen puuttumisen malliin Miten tunnistaa ongelmat varhain? Yhtenä vastauksena seulonta

24 Mutta Seulonta on problemaattinen asia erityisesti lasten kehityksessä ja mielenterveydessä Seulonta on käytössä terveydenhuollossa rajatuissa, tunnetuissa sairauksissa, joissa on selkeä, todettavissa oleva esiaste ja siihen vaikuttava hoito Rintasyövän seulonta Kohdunkaulan syövän seulonta Psykososiaaliset ongelmat eivät ole samanlaisia selkeästi diagnosoitavia ongelmia esiasteineen Esim. Käytösongelmat eivät ole välttämättä käytöshäiriön esiaste

25 Seulonnan periaatteet (Wilson, Junger, WHO 1968) Kyseessä on tärkeä kansanterveysongelma Häiriön varhaiset oireet tunnetaan On olemassa soveltuva testi asian toteamiseen Testi on julkisesti hyväksytty On olemassa sovittu toimintatapa seulan ollessa positiivinen ja Hyväksytty hoito on olemassa ja saatavilla Seulonta on osa pitempää prosessia Seulonnan kustannukset vrt sen seuraamukset (hoidot ym) on taloudellisesti mietitty

26 Ongelmia psykososiaalisten oireiden seulonnassa Indikoivatko tietyt oireet selvästi häiriötä?? Onko olemassa vaikuttava interventio / hoito? Vai onko ratkaisu lähete perhenlaan/ lasten/nuorisopsykiatriaan? Vrt. Rintasyöpäseulonnat: mammografia+, josta seuraa tietty polku diagnoosin varmentamiseksi/poissulkemiseksi ja sitten hoito. Kaikki sovittu ja valmista ennen seulontaa. Onko seulonnasta hyötyä? Voivatko seulaan jääneet paremmin kuin ei seulottu väestö? Onko lasten psykosos. palvelusysteemi valmis laajamittaisiin seulontoihin? Hoidon saatavuus?

27 Vanhemmille tiedoksi ennen seulontaa Tieto seulasta: minkälainen se on, mitä sillä etsitään, miten kyseinen ongelma sillä todetaan ja millä perusteilla, miten paljon on vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia Mitä tapahtuu, jos lapsen seula on positiivinen tai rajalla Miten tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti Mitä hoito on ja miten se järjestyy Mitkä ovat odotettavia hoidon tuloksia Miten voi toimia, jos ei seulota: Seulasta kieltäytyminen ei vaikututa hoidon saantiin

28 Oma kantani Seulaa ei pidä ottaa käyttöön, ennen kuin on sovittu siitä seuraavat toimenpiteet, jotka on saatavilla ja asianosaisilla tiedossa ja heidän hyväksymiään Lasten psykososiaalisen tilan ja mielenterveyden seulominen ilman vaikuttavaa hoitoa/interventioita on epäeettistä ja voi olla vahingollista Lasten luokitteleminen Stigman merkitys

29 Lasten ja perheiden leimaaminen historia on pitkä Yksinhuoltajalapset Avioerolapset ADHD lapset Väkivaltaiset lapset Masennus-lapset Kiintymyssuhdeongelma-lapset Alkoholistiperhe Päihdeäiti Mielenterveysperhe

30 Entä jos aikuisiakin seulottaisi työpaikoilla Masennustyöntejät Ahdistustyöntekijät Verenpainetyöntekijät Rajatilatyöntekijät Sokeritautityöntekijät Alkoholityöntekijät

31 Leima vaikuttaa suhtautumiseen ja lapsen ja perheen kohteluun Itseään toteuttavat ennusteet Ruotsalainen tutkimus sijoitettujen lasten koulumenestyksestä Ympäristössä systemaattinen aliarviointi lasten kyvyistä suoriutua koulutehtävistä Eikä koulumenestys vastannut lasten kykyjä

32 Entä jos aikuisiakin seulottaisi työpaikoilla Masennustyöntejät Verenpainetyöntekijät Rajatilatyöntekijät Sokeritautityöntekijät Alkoholityöntekijät

33 Toinen haaste: ennaltaehkäisyn ja interventioiden toteuttaminen (2) Lasten ongelmien määrä korostaa tarvetta ennaltaehkäisyyn Kentällä on monenlaisia menetelmiä, hyviä käytäntöjä, kotimaisia ja ulkomaisia menetelmiä Päättäjä voi olla ymmällään siitä miten toimia. Mitä implementoida systeemiin? Mitä interventioita aletaan meillä käyttää?

34 Tilanne Ruotsissa UPP-Centrum 2008, Utveklingscentrum för barns psykiska hälsa, Socialstyrelsen Seuraavat kaksi kuvaa Knut Sundellin esityksestä Tukholmassa sos.ja terv. avohoidon ja peruskoulun interventiot _ _rev.pdf Tytti Solantaus 20010

35 Active parenting/aktivt föräldraskap Addiction Severety Index (ASI) Addis-Ung ADHD-klass Aggression Replacement Training (ART) Aggression Replacement Training (ART) i skolan Alvar Anhörigprogram Arbetsträning på företag Asberger-klass Barn i missbruksmiljöer (BIM) Barn som bevittnat våld (BIV) Barnorienterad familjeterapi (BOF) BAS-klasser Beardslees familjeintervention Bekymringssamtal Brotts-Brytet Brottsofferstöd Cannabisprogram Charlie Children Are People (CAP) Community Parent Education Program (COPE) grupp Community Parent Education Program (COPE) individuell Community Parent Education Program (COPE) tonår Connect Dagverksamhet f unga utan arbete De otroliga åren (Incredible Yerars) Depression in Swedish Adolescent (DISA) Ersta Vändpunkten FamiljeART Familjeförskola/öppen förskola Familjekraft Familjepedagog Familjerådslag Familjeteam Familjeverkstan Fritidsverksamhet för tonåringar Från första början Funktionell familjeterapi (FFT) Föräldrakraft Föräldrastegen Haschavvänjningsprogrammet (HAP) Haschguiden Individuell familjeterapi Intensiv hemmabaserad familjeterapi International Child Development Program/Vägledande samspel (ICDP) Intensivstödjare Junis Kognitiv beteendeterapi (KBT) Komet Öppenvårdsinsatser inom Komet socialtjänsten förstärkt Stegvis Komet Komet intensiv mot Konsekvensprogram tonår Kontaktfamilj Kontaktperson Kriminalitet barn som och livsstil ungas Krisinriktad familjeterapi Linus Lyftet psykiska ohälsa barn) Lösningsinriktat intensivt hemmabaserat familjearbete (LIHF) Lösningsfokuserad (UPP-centrum, familjeterapi 2009) Marte Meo Medling Miljöterapi Mina föräldrar är skilda, Bris Mini Maria Motiverande samtal (MI) Multisystemisk terapi (MST) Nya chansen Nya steg Nyblivna föräldrar Nätverksmöte Nätverksterapi Nätverkslag Positiv Atferd i Lärande Skolmiljö (PALS) Prevention and Relationsship Enhanc ement Program (PREP) Psykosocialt behandlingsarbete Påverkansprogram repulse Rädda barnen Skilda världar Småbarnsliv Social och emotionell träning (SET ) Spädbarnsverksamhet Steg för steg Svenska för invandrare (SFI) Systeminriktad familjeterapi Systemisk lösningsfokuserad familjebehandling Svenska kyrkan Teenage Power Program (TAPP) Teiping (kartläggande samtal med Tolvstegsprogrammet Trappan Tyresömodellen Tryggve-grupper Unga mammor Ungdomstjänst Ungdomsboende/stödboende Ungdomsstödjare/coach Utbildning för föräldrar med internationellt adopterade barn MIA Vardagsnära Insatser I Tydlig Samverkan (VITS) Vägvalet Örebro preventionsprogram (ÖPP) Tytti Solantaus 20010

36 Bygga Värdegrund Children Are PeopleCOPE De otroliga åren EQ, Emotionell intelligens Farstaprogrammet Friends kamratstöd Forumspel Föräldrakraft Gemensamt bekymmer Hassela kamratstöd ICDP vägledande samtal I slandsmodellen Komet för professionella Komet för föräldrar Kompissamtal Lions Quest Livskunskap Medkompis Mångfald och dialog (MOD) Mombus Nonviolent Communication Olweusprogrammet Projekt Charlie/J usta Kompisar Social Emotionell träning STAN-programmet Steg för steg (även Nya steg) StegVis Våga Mötas Örebro Preventions Program Esityksen nimi / Tekijä 36

37 Haaste myös Suomessa Miten hyödyntää ja yhdistää spontaani kehittäminen ja innostus, ja tieteellisyyden vaatimukset?? Tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon triadi Tarvitaan paljon keskustelua, mitä näyttö on, minkälaista näyttöä tarvitaan, miten se todetaan, miten toimitaan kun näyttöä ei (vielä?) ole, kuka rahoittaa, miten työtä ohjataan, jne jne THL:ssä alkamassa prosessi, joka toivottavasti tulee tukemaan paikallista päätöksentekoa Tytti Solantaus 20010

38 Lasten ja nuorten KASTE on ainutlaatuinen kehitysaprosessi, joka koskettaa, ehkä ravistelee Ymmärrystä lasten/ nuorten kehityksestä ja sen ongelmista Ajattelua ja ajattelumalleja Työn etiikkaa ja sen syvenevää ymmärtämistä Käytäntöä ja uudenlaista suhdetta väestöön, ja erityisesti lapsiin Palvelujärjestelmän rakennetta ja lainsäädäntöä Ja edellyttää tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon saumatonta yhteyttä On pitkä prosessi, alkuperäinen suunnitelma luotiin vuodelle

39 Kiitokset! Hieno työrupeama takana, menestystä tulevalle työlle! Tytti Solantaus

Lasten mielenterveystyö meillä ja muualla. Tytti Solantaus Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011

Lasten mielenterveystyö meillä ja muualla. Tytti Solantaus Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Lasten mielenterveystyö meillä ja muualla Tytti Solantaus Päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Näkökulmia I. Mitä lasten mielenterveystyö on? II. Mielenterveystyö vähävaraisissa maissa III. Lasten

Lisätiedot

Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia?

Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Tytti Solantaus ja Mika Niemelä Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämispäivät Helsinki 1.12.2011 Lapsen kehityksestä ja kehitysympäristöistä Yhteispeli

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010

Nuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010 Nuorten mielenterveyden edistäminen Nuorten hyvin- ja pahoinvointi Konsensus kokous 1.-2.2.2010 Ottawa Charter 1986/WHO Terveyden ja hyvinvoinnin* edellytykset rauha koti/suoja koulutus ravinto taloudellinen

Lisätiedot

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa?

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Tytti Solantaus 6.5.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien

Lisätiedot

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014 Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa?

Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa? Erilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Onko leimaaminen jo mennyttä aikaa? Erilaisuus mahdollisuutena seminaari Lastensuojelun keskusliitto 75 vuotta Kotka 22.8.2012 Tytti Solantaus, lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä 27.2.2013 Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Lapset puheeksi verkostot suojaksi. Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011

Lapset puheeksi verkostot suojaksi. Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011 Lapset puheeksi verkostot suojaksi Tytti Solantaus Depressiofoorumi Levillä 2011 Lapset puheeksi Verkostot suojaksi Toimiva lapsi & perhe II Lapissa ja Imatralla Lapset puheeksi miksi? Näkemys lapsesta

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät

Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät Mika Niemelä, FT Lasten mielenterveysyksikkö 17.3.2014 1 Tausta Toimiva lapsi & perhe -työn historiasta Ekologinen transaktionaalinen näkemys lapsen kehityksestä:

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä Lapset puheeksi, verkostot suojaksi kuntien palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 8.10.2013 1 Toimiva lapsi & perhe työ LASTEN

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Tytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet

Tytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet Tytti Solantaus Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet Vanhempien mt ja päihdeongelmat ja ylisukupolvinen siirtyminen: Kansanterveysongelma Norja, Torvik TA, Rongmo K. 2011 Noin 40%:lla lapsista on

Lisätiedot

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi

Lisätiedot

Teoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma

Teoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma 1 Teoriasta toimintaan Toimiva lapsi & perhe -ohjelma Salo 24.2015 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri Tutkimusprofessori emerita Suomen Mielenterveysseura THL Toimiva lapsi & perhe -ohjelma Lasten suotuisa

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Visio vaikuttavammista lasten ja nuorten

Visio vaikuttavammista lasten ja nuorten Visio vaikuttavammista lasten ja nuorten palveluista Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 14/10/2010 1 Minkä on muututtava

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Mika Niemelä, FT 1.10.2014 1 Mikä tukee lapsen hyvinvointia vanhemman sairastaessa - tutkimustausta ja menetelmät 1.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2 Vanhemman tai sisaruksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Seinäjoki 12.2.2009. Vanhemmalla on päihdeongelmia Mikä ihmeen Toimiva lapsi&perhe -työ? Tytti Solantaus Tytti.Solantaus@stakes.fi

Seinäjoki 12.2.2009. Vanhemmalla on päihdeongelmia Mikä ihmeen Toimiva lapsi&perhe -työ? Tytti Solantaus Tytti.Solantaus@stakes.fi Vanhemmalla on päihdeongelmia Mikä ihmeen Toimiva lapsi&perhe -työ? Seinäjoki 12.2.2009 Tytti Solantaus Tytti.Solantaus@stakes.fi Kuva Antonia Ringbom, Kirjassa Solantaus&Ringbom, 2002 T. Solantaus, THL

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

KASTE ja lasten ja nuorten palvelujen uudistaminen

KASTE ja lasten ja nuorten palvelujen uudistaminen KASTE ja lasten ja nuorten palvelujen uudistaminen Lastenpsykiatripäivät 23.11.2009 Tytti Solantaus I Tausta KASTE Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 (Mieli 2009) Palvelujen trendit ja ongelmat

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9. Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP. Päihdepäivät 13.5.2014 Mia Lahti

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP. Päihdepäivät 13.5.2014 Mia Lahti 1 KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP 2 Päihdepäivät 13.5.2014 Mia Lahti Lapsikeskeisen päihdetyön kehittämisprojekti (ICDP) 2011-2013 Kolmen järjestön, Ensi- ja turvakotien liiton (hallinnoi hanketta), A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa. Ty< Solantaus

Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa. Ty< Solantaus Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari II osa Ty< Solantaus Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus- kehi@ämis- implementaa7ohanke/thl I Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön

Lisätiedot

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö MITÄ LAPSI TARVITSEE? huolenpitoa,

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 HYKS nuorisopsykiatrian organisoituminen 2015 Perustehtävä = Hyks Psykiatrian nuorisopsykiatrian linja vastaa pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa

Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa Lapset, lapsiperheet ja lama 90-luvun laman aikana kunnissa supistettiin lasten ja lapsiperheiden peruspalveluja Laman jälkeen lasten ja nuorten erityispalvelujen

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset Yhdessä tehden Kaste etenee PaKasteen työseminaari III, Kuusamo Arja Hastrup, THL 18.3.2010 Arja Hastrup 1 Lasten, nuorten ja perheiden Kaste

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA)

Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA) Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA) Petra Kouvonen, VTT, Ohjelmajohtaja, asiamies Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Tietoisuus, aikainen tunnistus ja interventio

Tietoisuus, aikainen tunnistus ja interventio Tietoisuus, aikainen tunnistus ja interventio Lastenpsykiatrian neuvottelupäivät Jyväskylä 30.9.2016 Marjo Kurki, TtT, erikoistutkija APEX-tutkimushanke vuosille 2016-2019 Edistää lasten oikeutta mielen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet. Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo

Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet. Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo WHO: EI TERVEYTTÄ ILMAN MIELENTERVEYTTÄ MIELENTERVEYS ON JOTAIN MUUTA KUIN SAIRAUDEN PUUTTUMINEN

Lisätiedot