Käytännön, tutkimuksen ja päätöksenteon kolmio palvelujen uudistamisessa. Tytti Solantaus Kaste- seminaari

Transkriptio

1 Käytännön, tutkimuksen ja päätöksenteon kolmio palvelujen uudistamisessa Tytti Solantaus Kaste- seminaari

2 Kolme aaltoa lasten ja nuorten mielenterveys- /psykososiaalisten palvelujen kehittämisessä I Äitiys-, lasten- ja kasvatusneuvoloiden synty ja kehittäminen luvuilta eteenpäin II Lastenpsykiatrian alueellistaminen Yksiköt keskussairaaloihin Erityisosaamisen kehittäminen Pikkulapsipsykiatria, nuorisopsykiatria Neuropsykiatria Lasten depression tunnistaminen, jne III Monialaiset palvelut lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin KASTE prosessi /10/2010 2

3 Perheiden ja lasten tilanne 1990-luvun laman seuraukset perheissä Perheet pulassa Lapsiköyhyys Lastensuojelun tarve kasvaa Palvelujen tilanne Palvelujen tukkeutuminen Jonot palveluihin Valtion erityismäärärahat lasten mielenterveystyölle Lasten ja nuorten KASTE prosessi Tutkimuksen edistysaskeleet

4 Tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon kolmio Translational science (tutkimustulosten kääntäminen käytäntöön) Mutta kyseessä on monitasoinen kääntäminen : Käytäntö: palvelut ja menetelmät käyttäjien ja työntekijöiden kokemukset Päätöksenteko Valtio, lainsäädäntö, ohjelmat ym Kunnat, alueelliset organisaatiot, jne Tutkimus Menetelmät, Palvelut Palvelujärjestelmät Politiikat, lait Käyttäjien ja tekijöiden kokemukset Tytti Solantaus 20010

5 Tutkimuksen edistysaskeleita Lapsen ja nuoren kehityksestä kehityksen ekologia kehityspolut, developmental trajectories pärjäävyys, resilience

6 Kehityksen ekologia Lapsi/nuori kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ympäristön kanssa jokapäiväisestä kanssakäymisestä ja toiminnassa lasten ja aikuisten kanssa syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä kotona,päivähoidossa/koulussa/oppilaitoksessa, työssä, vapaa-aikana Kehitysympäristön ominaisuudet ja olosuhteet vaikuttavat kehityksen toteutumiseen 6

7 Tieteellinen kehitys ja palvelut Aikaisemmin: Psykologiset ongelmat mielenterveyspalvelut Sosiaaliset ongelmat sosiaalipalvelut Opilliset ongelmat koulun erityisopetus, kehitysvammapalvelut Nyt: emotionaalinen, sosiaalinen ja kognitiivinen kehitys ovat erottamattomat Monosektoraalinen palvelumalli on jälkijättöinen, ei vastaa tietoa lapsen kehityksestä ja sen häiriintymisestä 05/10/2010 Tytti Solantaus 7

8 Geenit x ympäristö Erilaiset kehityksen polut Developmental trajectories

9 Geenit x Koti Päivähoidon ympäristöt Koulu/oppilaitos/työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt, kaverit, internet Kehitysympäristöt Kehityksen polut

10 Geenit ja saavutettu kehitys x Ympäristö Koti Päivähoidon ympäristöt Koulu/oppilaitos/ työpaikka Vapaa-ajan ympäristöt, Yhteiskunnan tila Kulttuuri Kehityksen polut Tytti Solantaus

11 Kehityksen polut (Developmental trajectories) Kehityksellä on suunta joka syntyy ja jatkuvasti uusiutuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa Ääripäissä kierre 'hyvään' ja 'pahaan' avautuvien ovien ja mahdollisuuksien polku sulkeutuvien ovien ja ongelmakehityksen polku Esim. Mitä tarkoittaa "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa"?

12 Esim. Mitä tarkoittaa "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennustavat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa? Rankaiseva kasvatus Kotona, päivähoidossa, koulussa Käytösongelmat 3-5-v. Pettymykset sos suhteissa Epäonnistumisia koulussa Huono koulumenestys huonot kaverit Nuoruudessa käytöshäiriöt, päihteet väkivalta näpistely

13 Ekologinen lähestymistapa sekä hoidossa että ennaltaehkäisyssä Tukeva kasvatus kotona, päivähoidossa, koulussa Käytösongelmia 3-5 v. Onnistumisia ihmissuhteissa Luokkailmapiiri Menestyminen koulussa Rakentavia ystävyys suhteita Integraatio Opiskeluun Työelämään Aikuisuuteen Pärjäävyys

14 Pärjäävyys, resilience Hyvä kehitys vaikka on olemassa kehitystä vaarantava tekijä / olosuhde Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta (Luthar 2007, Rutter 2010) Ei ole yksilön ominaisuus!

15 Kehitysympäristön tehtävät (1) (1) Osallistua lapsen kehitykseen, olla partneri Kehitysympäristö tuottaa kehitystä Ei ole sama kuin kehityksen tukeminen Jokaisella ympäristöllä vastuu omasta osuudesta lapsen kehitykseen Päivähoidon / koulun tärkein tehtävä on oma toiminta lapsen kanssa Kasvatuksen kumppanuus vanhempien kanssa, mutta ei vanhemmuutta Asiakkuus?

16 Kehitysympäristön tehtävät Kehitysympäristöt ovat erilaisia Kodin erityslaatu on vahvat tunnesuhteet, kiintymys ja kodin kokonaisuus Päivähoidon erityislaatu on leikki muiden lasten kanssa ja tutustuminen muiden lasten mielen maailmaan Koulun erityislaatu on päämäärätietoinen toiminta ja oppiminen ryhmässä, aikuisen ohjauksessa (Myös paljon muita sekä erityis- että yhteisiä piirteitä)

17 Kehitysympäristön tehtävät (2) ja (3) (2) Ennaltaehkäisy preventio Ongelmien tullen ehkäistä lapsen joutuminen negatiivisille kehityksen poluille Kantaa lasta, kun toisessa kehitysympäristössä on vaikeuksia (3) Korjaava toiminta Auttaa lapsi/nuori takaisin positiivisen kehityksen poluille Oman korren tuominen lapsen/nuoren hoitoon/kuntoutukseen Vrt Rutterin tutkimus huostaanotetuista lapsista

18 Toisin sanoen, kun lapsella on vaikeuksia Katse omaan toimintaan Sekä: onko meillä tapahtunut jotain? Oma osuus ongelman syntyyn/ pahenemiseen/ylläpitoon Että: mitä me voimme tehdä? Oma osuus ongelman ratkaisuun Ja yhteistyö muiden kehitysympäristöjen kanssa ja mahdollisten hoitopalvelujen kanssa Lasten kehityksen ja mielenterveyden lukutaidon merkitys

19 Neuvola ja kouluterveydenhuoltoainutlaatuinen universaali palvelumalli Tuki kaikille lapsille kaikissa kehitysympäristöissä (1) Kokemuksellisen ja tutkimustiedon tuominen käytäntöön - jakaminen ja pohdinta Normaalikehityksen asiat Uudet tutkimustiedot, esim. odottavan äidin päihteiden käyttö Synnytyksen jälkeinen masennus Fyysisen rankaisemisen merkitys lapselle, jne Tiedon tuottaminen päättäjille ja lainsäätäjille lasten ja perheiden tilanteesta

20 Neuvola ja kouluterveydenhuoltoainutlaatuinen palvelumalli (2) Kasvun ja kehityksen seuraaminen Tuen tarpeen tunnistaminen, rinnalla kulkeminen (3) Yhteistoiminta kehitysympäristöjen ja mahdollisten erityispalvelujen kanssa preventiossa ja korjaavassa toiminnassa Kohdennetut toimenpiteet ja interventiot kehityksen vaaranpaikoissa oikea-aikaisesti

21 Kaksi isoa haastetta Kaste - prosessille

22 Kaksi isoa haastetta KASTE- prosessille Molemmat liittyvät tutkimustiedon, käytännön ja päätöksenteon eritahtisuuteen (1) Tutkimus on tuottanut paljon tietoa kehityksen riskeistä Tarve tunnistaa riskilapset aikaisin Ja saada heidät avun/hoidon piiriin Toivottu polku: Riskitietoisuus riskilasten tunnistaminen mahd. varhainen hoito (2) Lasten ongelmien määrä korostaa tarvetta ennaltaehkäisyyn haasteena interventioiden vaikuttavuus

23 Riskiajattelu Epidemiologinen riskitutkimuksen traditio On paljon tietoa riskeistä, on syntynyt käsitteet riskilapset, riskiperheet, jne Riskiajattelu vallannut alaa liittyen varhaisen puuttumisen malliin Miten tunnistaa ongelmat varhain? Yhtenä vastauksena seulonta

24 Mutta Seulonta on problemaattinen asia erityisesti lasten kehityksessä ja mielenterveydessä Seulonta on käytössä terveydenhuollossa rajatuissa, tunnetuissa sairauksissa, joissa on selkeä, todettavissa oleva esiaste ja siihen vaikuttava hoito Rintasyövän seulonta Kohdunkaulan syövän seulonta Psykososiaaliset ongelmat eivät ole samanlaisia selkeästi diagnosoitavia ongelmia esiasteineen Esim. Käytösongelmat eivät ole välttämättä käytöshäiriön esiaste

25 Seulonnan periaatteet (Wilson, Junger, WHO 1968) Kyseessä on tärkeä kansanterveysongelma Häiriön varhaiset oireet tunnetaan On olemassa soveltuva testi asian toteamiseen Testi on julkisesti hyväksytty On olemassa sovittu toimintatapa seulan ollessa positiivinen ja Hyväksytty hoito on olemassa ja saatavilla Seulonta on osa pitempää prosessia Seulonnan kustannukset vrt sen seuraamukset (hoidot ym) on taloudellisesti mietitty

26 Ongelmia psykososiaalisten oireiden seulonnassa Indikoivatko tietyt oireet selvästi häiriötä?? Onko olemassa vaikuttava interventio / hoito? Vai onko ratkaisu lähete perhenlaan/ lasten/nuorisopsykiatriaan? Vrt. Rintasyöpäseulonnat: mammografia+, josta seuraa tietty polku diagnoosin varmentamiseksi/poissulkemiseksi ja sitten hoito. Kaikki sovittu ja valmista ennen seulontaa. Onko seulonnasta hyötyä? Voivatko seulaan jääneet paremmin kuin ei seulottu väestö? Onko lasten psykosos. palvelusysteemi valmis laajamittaisiin seulontoihin? Hoidon saatavuus?

27 Vanhemmille tiedoksi ennen seulontaa Tieto seulasta: minkälainen se on, mitä sillä etsitään, miten kyseinen ongelma sillä todetaan ja millä perusteilla, miten paljon on vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia Mitä tapahtuu, jos lapsen seula on positiivinen tai rajalla Miten tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti Mitä hoito on ja miten se järjestyy Mitkä ovat odotettavia hoidon tuloksia Miten voi toimia, jos ei seulota: Seulasta kieltäytyminen ei vaikututa hoidon saantiin

28 Oma kantani Seulaa ei pidä ottaa käyttöön, ennen kuin on sovittu siitä seuraavat toimenpiteet, jotka on saatavilla ja asianosaisilla tiedossa ja heidän hyväksymiään Lasten psykososiaalisen tilan ja mielenterveyden seulominen ilman vaikuttavaa hoitoa/interventioita on epäeettistä ja voi olla vahingollista Lasten luokitteleminen Stigman merkitys

29 Lasten ja perheiden leimaaminen historia on pitkä Yksinhuoltajalapset Avioerolapset ADHD lapset Väkivaltaiset lapset Masennus-lapset Kiintymyssuhdeongelma-lapset Alkoholistiperhe Päihdeäiti Mielenterveysperhe

30 Entä jos aikuisiakin seulottaisi työpaikoilla Masennustyöntejät Ahdistustyöntekijät Verenpainetyöntekijät Rajatilatyöntekijät Sokeritautityöntekijät Alkoholityöntekijät

31 Leima vaikuttaa suhtautumiseen ja lapsen ja perheen kohteluun Itseään toteuttavat ennusteet Ruotsalainen tutkimus sijoitettujen lasten koulumenestyksestä Ympäristössä systemaattinen aliarviointi lasten kyvyistä suoriutua koulutehtävistä Eikä koulumenestys vastannut lasten kykyjä

32 Entä jos aikuisiakin seulottaisi työpaikoilla Masennustyöntejät Verenpainetyöntekijät Rajatilatyöntekijät Sokeritautityöntekijät Alkoholityöntekijät

33 Toinen haaste: ennaltaehkäisyn ja interventioiden toteuttaminen (2) Lasten ongelmien määrä korostaa tarvetta ennaltaehkäisyyn Kentällä on monenlaisia menetelmiä, hyviä käytäntöjä, kotimaisia ja ulkomaisia menetelmiä Päättäjä voi olla ymmällään siitä miten toimia. Mitä implementoida systeemiin? Mitä interventioita aletaan meillä käyttää?

34 Tilanne Ruotsissa UPP-Centrum 2008, Utveklingscentrum för barns psykiska hälsa, Socialstyrelsen Seuraavat kaksi kuvaa Knut Sundellin esityksestä Tukholmassa sos.ja terv. avohoidon ja peruskoulun interventiot _ _rev.pdf Tytti Solantaus 20010

35 Active parenting/aktivt föräldraskap Addiction Severety Index (ASI) Addis-Ung ADHD-klass Aggression Replacement Training (ART) Aggression Replacement Training (ART) i skolan Alvar Anhörigprogram Arbetsträning på företag Asberger-klass Barn i missbruksmiljöer (BIM) Barn som bevittnat våld (BIV) Barnorienterad familjeterapi (BOF) BAS-klasser Beardslees familjeintervention Bekymringssamtal Brotts-Brytet Brottsofferstöd Cannabisprogram Charlie Children Are People (CAP) Community Parent Education Program (COPE) grupp Community Parent Education Program (COPE) individuell Community Parent Education Program (COPE) tonår Connect Dagverksamhet f unga utan arbete De otroliga åren (Incredible Yerars) Depression in Swedish Adolescent (DISA) Ersta Vändpunkten FamiljeART Familjeförskola/öppen förskola Familjekraft Familjepedagog Familjerådslag Familjeteam Familjeverkstan Fritidsverksamhet för tonåringar Från första början Funktionell familjeterapi (FFT) Föräldrakraft Föräldrastegen Haschavvänjningsprogrammet (HAP) Haschguiden Individuell familjeterapi Intensiv hemmabaserad familjeterapi International Child Development Program/Vägledande samspel (ICDP) Intensivstödjare Junis Kognitiv beteendeterapi (KBT) Komet Öppenvårdsinsatser inom Komet socialtjänsten förstärkt Stegvis Komet Komet intensiv mot Konsekvensprogram tonår Kontaktfamilj Kontaktperson Kriminalitet barn som och livsstil ungas Krisinriktad familjeterapi Linus Lyftet psykiska ohälsa barn) Lösningsinriktat intensivt hemmabaserat familjearbete (LIHF) Lösningsfokuserad (UPP-centrum, familjeterapi 2009) Marte Meo Medling Miljöterapi Mina föräldrar är skilda, Bris Mini Maria Motiverande samtal (MI) Multisystemisk terapi (MST) Nya chansen Nya steg Nyblivna föräldrar Nätverksmöte Nätverksterapi Nätverkslag Positiv Atferd i Lärande Skolmiljö (PALS) Prevention and Relationsship Enhanc ement Program (PREP) Psykosocialt behandlingsarbete Påverkansprogram repulse Rädda barnen Skilda världar Småbarnsliv Social och emotionell träning (SET ) Spädbarnsverksamhet Steg för steg Svenska för invandrare (SFI) Systeminriktad familjeterapi Systemisk lösningsfokuserad familjebehandling Svenska kyrkan Teenage Power Program (TAPP) Teiping (kartläggande samtal med Tolvstegsprogrammet Trappan Tyresömodellen Tryggve-grupper Unga mammor Ungdomstjänst Ungdomsboende/stödboende Ungdomsstödjare/coach Utbildning för föräldrar med internationellt adopterade barn MIA Vardagsnära Insatser I Tydlig Samverkan (VITS) Vägvalet Örebro preventionsprogram (ÖPP) Tytti Solantaus 20010

36 Bygga Värdegrund Children Are PeopleCOPE De otroliga åren EQ, Emotionell intelligens Farstaprogrammet Friends kamratstöd Forumspel Föräldrakraft Gemensamt bekymmer Hassela kamratstöd ICDP vägledande samtal I slandsmodellen Komet för professionella Komet för föräldrar Kompissamtal Lions Quest Livskunskap Medkompis Mångfald och dialog (MOD) Mombus Nonviolent Communication Olweusprogrammet Projekt Charlie/J usta Kompisar Social Emotionell träning STAN-programmet Steg för steg (även Nya steg) StegVis Våga Mötas Örebro Preventions Program Esityksen nimi / Tekijä 36

37 Haaste myös Suomessa Miten hyödyntää ja yhdistää spontaani kehittäminen ja innostus, ja tieteellisyyden vaatimukset?? Tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon triadi Tarvitaan paljon keskustelua, mitä näyttö on, minkälaista näyttöä tarvitaan, miten se todetaan, miten toimitaan kun näyttöä ei (vielä?) ole, kuka rahoittaa, miten työtä ohjataan, jne jne THL:ssä alkamassa prosessi, joka toivottavasti tulee tukemaan paikallista päätöksentekoa Tytti Solantaus 20010

38 Lasten ja nuorten KASTE on ainutlaatuinen kehitysaprosessi, joka koskettaa, ehkä ravistelee Ymmärrystä lasten/ nuorten kehityksestä ja sen ongelmista Ajattelua ja ajattelumalleja Työn etiikkaa ja sen syvenevää ymmärtämistä Käytäntöä ja uudenlaista suhdetta väestöön, ja erityisesti lapsiin Palvelujärjestelmän rakennetta ja lainsäädäntöä Ja edellyttää tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon saumatonta yhteyttä On pitkä prosessi, alkuperäinen suunnitelma luotiin vuodelle

39 Kiitokset! Hieno työrupeama takana, menestystä tulevalle työlle! Tytti Solantaus