v i i t a s a a r i Valkaman luontopolku Saarijärven Viitasaaren seutukunta Opetuskäyttö Opasteet ja saavutettavuus Metsänhoito ja monimuotoisuus.

Transkriptio

1 Sjäen Ven euukun Vlkmn luonopolku Opeukäyö Meänhoo j monmuoouu. Kuu Vlkmn luonopolku kulkee pääon meäeä pkn eellen meänhoo j meäluonnon monmuoouu. Polull uuun e-kän meköhn j nden kehymeen, nhooon ekä luonnon huomoon omeen meänkäelyä. Polun ell on lu, j lommoell opp luonopolulle. Vuuken kull kelllä meää käelyyn oelu kengä eell kumpp. Opee j ueuu Puu polull on 3,5 km, j nne pääee jmll Ven keku E-4 eä 14 km pohjoeen, jo käännyään empn Kokkolnelle. Vlkmne käänyy empn 4 klomen päää, j ä jken 1,5 km polun päähän. Läeo löyyy lähellä je lommoell Vlkm o. Vlkmne 138, Keelepohj. Kohdekulu Luonoekelle Kek-Suomeen Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

2 Sjäen Ven euukun Henä-unnon lnujä j lnuon Opeukäyö Lnujä j koekko, Nu kohde. Kuu Henä-Suno Ven äjll on Kek-Suomen okkn lnujä, jok on lnueen uojeluohjelm ou knnäle mekääk koekok. Lnukoekko on uhoeu luonnonuojelulueek Alueell on u pemää yl lnulj. Henä-Suno on 1812 uoeun jäenlkun johdo umpeenknu eä, keän ul luh ne. Henä-Sunnon päällen klluuden muodo jäkoe, mu ny j penkkoyöhykkee o pkon lj. Vn elue on n läpkulke uom. Henä-Sunnon pemälnnuo on hyn monmuoonen, j myö jäen muuonknen meky on huom. Henä- Suno keää pkon äkäpuuonen nll. Rnlln kn on lueen eeläpuolell j länpuolell on luonnonlen älyny lj uolue, joll n monpuolnen lkom äme-, kop -j neyyppejä. Suolue lyy kneä Henä-Sunnon lnueeen. Lnnuo löyyy läeo Nu kohdekuuke ekä Kek-Suomen Lnueeellen Yhdyken ul. Lu on elnuj, khlj, hnh, jouen, peolnuj. Hnuuk on hu mm. meknhpn, kljukok, lmpklo, mupyöku, lkop j lyhynokkhnh. Lnupk löyyy kk lnuon, uu j nh. Luonopolku on n. 1,5 km:n punen uunn, j en ell on pkopuu. Opee j ekplelu Henä-Sunnolle jen neloeä Jyäkylää pohjoeen j käännyään kymmenen klomeä Ven kekun jälkeen okelle Keeleen elle no 77. Sä jen n. 20 km j 200 m ennen läännj käänyy e Henä-Sunnolle okelle. Pn klomen päää on opuulu j pyäkönpkk. Opee näyää polun onelle. Polku huuu Pekn puun jälkeen: oke h e luoeelle, nhlle onlle (1 km) j en uudelle, kkkoelle onlle (500 m). Polull on pkopuu, mu keäulen kn pkäe pp o peen. Henä-Sunnolle on kenneu pyäkönpkk, jo on nuooko. Jäen pohjopuolell on kk lnuon, jo uuu näkymä lähe 400 hehn kokoelle koekolle. Lnuonelle joh pkopuu, mu koen keäkon ne o on oll eden ll. Hyä kohde koulullle. Kohdekulu Luonoekelle Kek-Suomeen Nu kohde Kek-Suomen Lnueeellnen Yhdy Pohjoen Kek-Suomen luonoe Ku: Anne Yl-Oll Ku: Imo Nuuj Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

3 Sjäen Ven euukun Ku: Ej Syjälä luoolnen äuoen memon j luonopolku Opeukäyö E lnuljen lnnunpönö, mem, kllomännkkö, kllopeää kok. Kuu Polku jee Luoolnell, eöjen kekellä. Täuoen lell on non 12 men kokunen näköon ekä ellnen näkökooke. Kokell mäellä je memon on eeeön näkyyy pkälle, muun mu läheelle Kehänkokelle, jo on keän un elnuj. Näköonn kokeu meen pnn on 177 meä, j näköonlle on e pelle kk openeen. Luonopolun puu on non klome. Sen elle on kenneu e lnuljelle koeuj pönöjä, joen luonopolun ell o eu lnujen elämää. Mo on kulumk kllokko, jo on kko j hupu. Alueell on keän un elnuj, jo o hll kkell. Opee j ekplelu Ajen le 4:lä Ven eeläpuolel eä 77 läneen, kunne non 13,5 klomen jälkeen näkyy okelle Kehänkokelle. Tää eä jen melken kokelle kk, jo non 500 meä ennen käännyään okelle j jen eeenpän, kunne memonlle näkyy emmlle. Klnkk. O polu on kenneu lkunjoelle pyöäuolll kuljek. Polku on meky moon kelll mlkolmoll. Vuek ää uke kengä j ulkoluee, määllä äällä knn kuenkn l pp muuden uok jlkn. Näköonn luon on myö ulenekopkk ekä ulko- WC. Ylläpdo Kehänkoken Kyläyhdy y. Täuo on Kek-Suomen lnueeellen yhdyken kohde. Kohdekulu Luonoekelle Kek-Suomeen Pohjoen Kek-Suomen luonoe Vnk> V y Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

4 Sjäen Ven euukun uoen näköon, luonopolku j meäyömueo Opeukäyö Ven memkenne, eö, pkllnen luono j luonolkun, meäyömueo. Kuu Ven kekun unum Suo jo näköl Ven memn. Kunll hjull on ulkolulue j 3,5 km:n punen luonopolku. Polull uuun meän lnnuoon, lähen, eenuojeluun ekä jääkuden ynnyämn munnohn kkkoneen kymmenen ulun opmn. Vuoen lell on näköon j neellä meäyömueo. Näkölpkk ol uou jo 1800-luull, j nne pyyen punen näköon Suomen mkljyhdyken elen jäenen ome. Alkujn n hen läheeä Smäen lo 10 pennn mku n. Sodn kn on ol jku Suojelukunnn on hollen lenoomnnn l. Suoe ul juhnnujuhlen popkk, j llä ol myö kekenen em mlounäyelyn koheen. Nykynen lkek pu j lukekn koeu on on uodel Ton eellään näkymä lmnuunnn. Mem näkyy e, men Keelejä jk Ven kheen on mnnejään kulkuuunn luoee kkkoon. Ven euu on lunpen kuuu Keelepohjk. Ton näkyy kolme kkko, jok kkk je ll. Hännlänlmen lln o eo Junen uunn. Meäyömueon ulkolueell on uodel 1641 elo, jok kuuluu Kek-Suomen nhmpn älynen kennukn. Suup edu heno eeyä hkennu 1800-luul, uulmylly uodel Hnen kämppäkennu lleneen on 1940-luul. Meäkämpää on kk uu mehöhuone, emännän huone j keö. Tonen mehöhuone on älyey uukeln lkupeäenä, oe on mueon peunäyely. Opee j plelu Näköonlle pääee kulkemll Hpnemeneä pohjoeen j käänymällä empn Näköonnelle, jok e luonopolun lähöpklle. Re lähee näköonn luo, lkeuuu Keeleen nn j nouee kn lkon. Kokeueo on 70 m. Sdeäällä kumpp o peen. Muuon polku on helppokulkunen. Ulkolulueell on on 1, 2, j 3 km:n me lu kunod j kno. Ulkolulueen k. Aluee on olem myö uunnuk. Tln lueell on lkeelukeku, hlf ppe, pulkkmäk, hhom j lj lueekoo mm. jäälle, luk. Näköon on web-kme. Ven kupunk ylläpää näköon, jo om khkok keän. Ulkolueeä lkunom. Ven eukunnll on Keelejäen nnll Lummenemen lekeku, jok jo mjou ympä uoden ooee Lummenemene 125A. Kohdekulu Luonoekelle Kek-Suomeen Tn j kohee pohjoen Kek-Suomen luonoeöllä Ven lkunplelu Meäyömueo ympäökekuken ull Vnemen eukun, Lummenemen lekeku Ku: Ej Syjälä Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

5 Sjäen Ven euukun Ku: hp:// Ku: hp:// kolnn po Opeukäyö Kllomuodoum, ekkon. Kuu Kolnn po je Kymönkokell, lnnuneä 10 km kunkekuke kolleen. Po o kekulkue klloenämän luonnonpo, jok o nee nmenä käyäjänä Koln Rken ( ) mukn. Koln ol kupp j knnpnj, jok u peheneen 1890-luull Eelälhden kn upä. Kolnn pok kuun Iäuoen enämää koh, jo Koln kpu kuppeun kä po pkn ulleen. Hän kuol 1918, mu n keää knnne jä elämään. Po on nmey yhdek Kek-Suomen eemää mkluhmeeä. Poden luoke kulkee luonopolku. Klloll k pljon hn mml j puuo on nh. Kolnn po o oumhekkä lue. Kllolle e ule nou en lluuden j klluuden kulumen k. Opee j ueuu Ajo-ohje: Vel neloeä pkn pohjoeen, 10 klomen jälkeen käännyään okelle Keeleelle pän (e no 77). Non 5 klomen jälkeen käännyään okelle Kymönkoken uunn (e no 6591) j jen n. 10 km, kunne näkyy opu leähdylueelle, jo polku lk. Kolnn poden juuelle menee polku, jok on on pkoeu. Re on 1,5 km edekn. Määllä kelllä kumpp o peen. Kohdekulu Luonoekelle Kek-Suomeen Pohjoen Kek-Suomen luonoe Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

6 Sjäen Ven euukun koljn luonopolku Opeukäyö Luonnonuojelu, Nu kohde, mem, geolog, kllolue. Kuu Kolj on pen luonnonuojelulue Ven Hkouoell. Koljn j Hkouoen elänee kuulu Nu-ekooon ekä Kek-Suomen okkn klloluen, joll on geolog j memll oj. Luonopolku keelee heno mem Hkouoll j Koljll. Käjölle on joll kun mem, jylhä klloenämä, luonopolku, lu j ulpkk Kllojäen nn. Nu-lue Hkouo-Kllomäe käää kolme ellä kllolue, jok muodo monpuolen kokonuuden. Huouoell on hnen ljoj j leä, yhenää lokllopnoj, joll k poonjäkälä- j klloemmlklluu. Pohjoneellä on non 25 m koke pojykänne. Klj on pune pofyyä gnodo j gn. Hkouoen elänne koho jykkäneenä en kollpuole Hkojäeä yl 80 men kokeueen. Vuo eouu dää koe elä koholl olen muodoumn, jonk neeä on kokemmll kohdll nähää kllopljum. Voll kollneellä on non 40 meä koke, muodoln hele pojykänne, jo on ykää meä koke pyyeno j o eää klloenämä. Keko Kllojäeen lken Koljn lounneen lo on 20 meä koke pyyjykänne, jok on jäen nmemn jyhkeä elemen. Jykäneen yellä on eääämää kä muodounu lohkekko. Henoj näkölpkkoj on Hkouoen pohjopäää, jo uun näköln kuulu Sulknlmme, lähee e j pello ekä Ylä-Keele. Myö Koljn kokemml kohdl on eeeömä näkymä Ylä-Keeleelle j ympäön men, jo memku häeä kuenkn Munkukkuln klouho ekä un hkkuuluee. Läno oleen Kllomäken äeunll on o eää okllopnoj non klomen mkll. Mäen läneun on loemp j peeempää mo. Opee j ueuu Kllojäen nnll on lu j ulpkk. Polku jee luonnonuojelulueell, joen polul e poke mylläämään ko. Geokäkökohde. Kohdekulu Pohjoen Kek-Suomen luonoe Nu kohde Kek-Suomen okk klloluee -kuu Ku: Aul Jämä Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

7 Sjäen Ven euukun Ku: hp:// Nnlhden kuluumem, Kuln lume j Slmelnuoen luonopolku Opeukäyö Pennebooopp j pennemem, l, enekoppel j eömem, ny- j hkmn klluu. Kuu Nnlhden kuluumem pää ällään elen lonpojn elnkenohon; nhojen lonpoklojen npellol j -luml uke eömem, jo eläöää ue enekoppel. Nnlhden kylän lue on ollu Son j Hämeen j-lueen. Vnh poe on kulkenu kylän hlk omen kkko- j onenä. Vnhnpkn lmen ylää neloe ekä 1860-luun nälkäuon hääpuönä kenneu kl jou länpuolelle. Kl on eyen ehäää, j hen o uuu käellen. Slmelnuo koho len j Keelejäen läheyydeä n. 165 men kokeueen meenpnn. Vuoen mem on kyläläen kenm luonopolku. Kuln l jee Kunnemellä, loll jäeen lkell pohjoneellä. Tl on peueu 1600-luull. Phpä je knomnen kkkeoknen, uonn 1929 lmunu hjnen Jlm Kuoen uunnelem pääkennu, ekonen hnen ne, 1800-luul, okennu, jonk yheyeen on kenneu luh 1930-luul, hkenenen h, kk penä yöäen unkennu j nh pj ekä nn kkonen nuoko. Phpä on myö uukokonen kuuon. Tln lueell o pennebooopp- j pennemem-oln mkunnlle okk Kun lume n le neljän unum. Hkm on mlll hjneell, pellon kekellä, j nemen käkeä keää ljhko nny. Kj on ldunnu nnyjä äännölle uokymmenä. Ny on unljnen (mm., nlemmkk j luhöll j kuemmll kohdll hnunu jäkk j num). Rnnyn pohjoo on pääon uu-kkk-l nyä. Hkmn luklluu on nukklj j henää, jouko k huomononen peunkello j holenkk. Opee j ekplelu Nnlhden l on eelää ulle pkymmenä klomeä ennen Ven keku. Kyläkekukeen pääee pklleä numeo Slln kupee on elnkekok Nncfe, umn, enelkm j eneden lkupkk j Slmelnuoen juuell lu j luonopolun lähöpkk. Kohdekulu Ympäökeku, Ven kuluuympäö Pohjoen Kek-Suomen luonoe Nnlhden kyläyhdy Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

8 Sjäen Ven euukun Hännlänlmen l j eluhud Opeukäyö Eho, Suomen ho, enmmäen mlmnodn lnnouke, eöll, Keelejä. Kuu Keelejäen Hännlänlm ylen knn pujeloll, emmn kpulloll j meek mooololl. Lo en ol kenneu lukenee j lohdn unlo. Vuonn 1961 lmu enmmänen Hännlänlmen l, jo oeuen ppulln peupee hyödynää beonknnen j eäkkonen kenne lmen yl. Slmen ylää äl on 173 meä. Hännlänlmen pohjopuolell Lone on enmmäen mlmnodn knen kkennelm. K. Rkennelm koouu puolympyän muooon kylmäldou enämää, jok jee kllon nokelm. Sen euenä on hjonnu. Pkk lenee onpkk, kok elä on näkyyy Hännlänlmen juokuhudolle j n. ykkelle. Lonen lännenpuoleell klloneellä on ehollnen hupkk. Pkll on penä, hlkjln 2-3 meä lpnuno. Kkk öykkö o 120 men kokeukäyän yläpuolell. Keelejäen Hännlänlmen eelännll jee enmmäen mlmnodn k puoluuuuk, john lyy mm. konekääpeäke j eluhu. Ne o enmmäen mlmnodn k enäläen kennum kenälnnoukennelm, jok ehn ok Pen puoluu kkemn klen mhdollnen mhyökkäy. Lnnoukennelmn puuo on ekonuou. K. Ven Junlo lnnouöä uoen uon Puoluule e ole kokn käyey. Kek- Suomen ympäökeku kunno uonn 2005 yhden keun konekääpeäkkeen ekä on eluhu. Hännlänlmen ppul kon beonell plkkllll. Sl on 270 m pkä j n. 14 m leeä, lkulkukokeu on 8,5 m. Rkenmnen mko 10 mljoon euo. Keele-jä ulouu Vel n Äänekokelle. Vedenlduln Keele lukeuuu enomeen j hyään - luoku helee luen. Kkeen Pohjo-Keeleen klulueeeen kuuluu Keeleen Ven kupungn puolee ede, kun n. Ylä-Keeleen muodo Phkun j Pnlnelän yä j lähe eon ll. Pohjo-Keeleen lueell on un enom m j ukopkkoj luneen, j eneen lkeu elle ue e kohd. Opee j ekplelu Pklle on helppo mennä Hännlänlmen lenälueel kän. Eelää ule 4-eä pkn käännyään ennen Hännlänlmen l okelle S1:n kohdl. Slmen kupee on khl-nol ekä eneenlkupkk. Kohde on Ven opeun polkupyäen ell. K. Kohdekulu Mueoo Ympäökeku, Ven kuluuympäö Tn j kohee pohjoen Kek-Suomen luonoeöllä Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

9 Sjäen Ven euukun Ku: hp:// Ku: Jouko Jänen känän kokkylä j ähkölomueo Opeukäyö Kuluuympäö, ähkönuonnon ho, Kolm-Keele-koke, kluokeuken peuee. Kuu Känä jouu Kolm-Keele-kokelle. Se ol mhdolle uonn 1323 olmun Pähknäen uhn jpkk. Kylä jee molemmn puoln V-V-Kuopo-älä mklueä el Snä eä Kolmjäen j Keeleen älellä knnkell. Kolm Keeleeeen lke kok on eemän. Koken enmmänen j pn kok on Känänkok, jok on 970 m pkä j m leeä, puoukokeu Keelejäen j Känänjäen älllä on 6,2 m. Kok on uoludeln melenknonen klupkk. Koken lo kulkee okk kuluuympäöä, kun yläo on lähe luonnonlnen. Koken nn on y, joen kljn on on kulke j kl. Koken yläo löyyy myö ulpkk j keoko. Känänkoken kll o pääon men j hju. Koke on luon men- j hjukn, mu läänymä uen myö uuen ull. Känän koke lke Kymönkoken ku Keeleeeen. Lnuhjlle lell upen n o luku kome koke kokkoneen. Känän ähkölomueo eelee Känänkoken nh omloke nulu le j eo ähköämen lkujol. Känänkoken nnll je punlnen, uonn 1939 lmunu omlo uo ähköä kkonkylälle, Kymönkokelle j Pln uoeen Tomnnn lopuu kennukeen peuen ähkölomueo, jok eelee omloken omn ekä ähkön j ähköeknkn ho lkupeäeä omloneööä. Vomloympäöön on ehy memuunnelm. Selykeä kun lueen ho, kennuk j luono. Känän ympäöä on eely Ven kuluuympäöelykeä. Lähöllä jee muum uoyhdyken kennuk ekä Meählluken yönekjöden unloj luul luun ee peuen meäeknkon klo j kylän meä len ho memnhoomenä. Koken e okn bong lueelle epäyypllä puuljej. Känä on myö munmuojen kekymä. Opee j ekplelu Sähkölomueon ooe on Känäkok, Keeleene 962 b. K. Mueo on ykyeä omuke, mu onn keäkudell j muullon opmuken mukn. Teduelu: Tmo Vuhkonen, puh Koklu j Känänen äljäen lu myy Kymönkoken Ruokpuo Ky, puh Eäoppleluj jo Tm Eä, Vlle V Kokell on klj plele kämppä. Läeoj kluke. Kohdekulu Ympäökeku, Ven kuluuympäö Tn j kohee pohjoen Kek-Suomen luonoeöllä Känän kylä Sähkölomueo Mueoo Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

10 Sjäen Ven euukun Huopnn kuluumem j klouhoke Opeukäyö Kok, pehoklu, kuluuympäö, Juhn Aho. Kuu Kjäen j Keeleen älellä kokellä je Huopnnkok on lkunnlle ok kuluuympäö j pklle ok kuluumem. Kokmemn o 1600-luun lopul lähen kuulunee olennen on emylly. Alue on kuu monpuole Veen kuluuympäöelykeä. Knllmemkkn kuuu Huopnnkok on ullu unneuk eye Juhn Ahon Lohlu. Euoopplekn pehoele uheluklj un hyän klpkn jo 1800-luull. Aho ol nnok pehoklj, jok ul uon pyyämään mullo. E ole mlm euu, johon mnull ol knnyny emmonen määä hn unnelm j melu muoj kun Huopnn. Ken mnä en kunnk epän hymnn, johon pnen kkk kelä, mä uomenkeleä on mnull käyeäänä. - Juhn Aho Tuo j keoo hyn älyny nh puukennuk muodou kylän. Melenknomp kennuk o 1900-luun lu peueu Kek-Suomen nhn klhuomo, mylly, Huopnnkoken yöäenlo j nh myllyup Huopnnkoken luoneen klknn kuulu upe nouumene, hju j k. Kokeen on myö ueu ekä men eä hju. Kkkonen j uol non klomen punen kok jo upe elämyke lähe läp uoden, kluken olle kuenkn phmmlln loppukeällä. Huopnn pelokylämljöö jee nnn uune kulkell hjneell, uu lueell on ollu nkn jo 1600-luul lähen. Huopn on dyllnen mlkylä, jo löyyä peneen kylän plelu, koulu j eunlo. Mem on kun j on, nhoj phpejä on älyny un. Melenknonen käynkohde on klouhoke Muuuejäen ännll. Täälä on louhy jo 1930-luul kk gn j gnodo, läk lueell on lj gbo- j peodoenymä. Louhmnen jkuu yhä, mu hyläy louhoke o äyynee jn mn edellä. Louhoke o ollee mekää o el eolluu, j pkllnen k on unneu knnälekn. Huopnnkokell on enäläen km llhuoj uol , k. Ne ol o uuemp lnnoukeju, jonk enäläe lo Pohjnml Pen. Vlluken kou ol pyäyää mhdollnen klen hyökkäy. Lnnouyö ehn yleenä pkkkunnl plkun meäen omn, enälää ol yömll n johoehää. Opee j ekplelu Huopnnkokell om Klukeku j Kokmke ooee Snnene 1548, Huopnnkok. Mklu- j hdekeku jo mjou j uoklu, klulup j ohjelmpleluj. Kokell on lu j polkujen ll leähdypenkkejä. Kohdekulu Ven kuluuympäöohjelm Mueoon kuluuympäöeke Ku: Ej Syjälä Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

11 Sjäen Ven euukun Ku: hp:// Ku: Ej Syjälä kehänkok Opeukäyö Kok j kylä, klu. Kuu Jo 1550-luull Kehänkok ol hyen eyheyken j munen kuppen ell. Kylän ku kuljen So j Kjl Pohjnlhden kupppkkohn. Kylää kehy ähellen Ven länen lueen keku. Sellä u 1600-luun lkupuolell Ven enmmänen ppp Mh Bhod luun kylän päälo, Kehää, hll Pohnen uku. Tuon kn kokeen kennen mylly, jok plel jop knnullenkn juhupe 1900-luun lkupuolelle kk. Vnnen nouuku lko, kun puuyhö lo hkkuu j uon 1870-luull. Kylälle yny ue kuppoj j pen ähkölo. Klu on ollu mekää ulonlähde kkkn kon. Kjäen j Keeleen älen koken ln Kehänkok on non 0,5 km pkä, j e lkee Muuuejäeä Keeleen Nuunlmeen. Kehänkok on pyyny n luonnonlen. Kok ol uhelukljen uoo jo 1900-luun ee. Sen noj eunu pello keo kylän pkää ho, j Muuuejäen n o jäänee kkuden hme mekkejä eään. Koken nkll on pelojen ympäömänä euukunnn nhn lo, Kehä el Hkknen. Koken kunemmll kohdll on leähdypkk lln peleä, jo lk koke keää pkopuue. Eää jo pen penenen keäkok, läk ellä on lkuneelle ehy lu j gllko. Rnn on ey emylly Oulu. Koken pll on opulu kylän nähäyykä j plelu. Vnh kennukn on jounu n een, kylän ydän on Kehänkoken ennen uhelulo, nykynen Kylälo. Se om myö koulun 1970-luul uoeen Kyläloll jäjeeään el luuk nkn keäkn. Leeän j puoukokeudeln uheellen mln Kehänkoken uoun kll on jämen. Aemmn jämenen pyyn peuu äyn luonnonknn, mu lmuu on uu uuen ull. Slklohn kuuluu myö hju, jo on ueu kokeen uokymmenen lu lähen. Vuoln Kehänkok oeluu enome pehoklukeen. Kok lk mln nkkoken uhouen nope älunnok. Puole älä lk kekj lkoken muodom jko. Kok on klloudelle kunnoeu myö kljen hyyy huomoonoen. Kehänkok on pehokljen kekuude eyen uou klpkk nkn huhkuun lu, jollon hnkkoenno kuouu j mene noue kokeen. Opee j ueuu Koken nnll om keäkn Kokkok. Läk lueell on nh mylly j gllpkk, puucee ekä lkuneelle ehy lu. Kehänkok on lkunnlle unneu klukok. Klulu myy Uhelu- V. Koken läheyydeä löyyy kljlle keopkk ekä kyläkupp, jo o hke nn uok- kun klukkekn. Kohdekulu Kehänkoken kylä Kehänkoken kuluuympäöely Tn j kohee pohjoen Kek-Suomen luonoeöllä Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

12 Sjäen Ven euukun en oun Opeukäyö Oodoknen ukono j en kkkol. Kuu Hpe kkkoon eän en e jee oodoken eukunnn oun. Hllnnolle eukun kuuluu Jyäkylän oodokeen eukunn j on yk khdek mkunn je pyhäköä. Ven oun on pyhey Kuken kkumen kunnk Sen uunnel kuopolnen Seppo Ll. Ikon o mlnnee Jyk Pou j Rj Knnnen. Kuken kkumnen on yk oodoken kkkouoden 12 uue juhl. Juhln muelln, men Ku e kolme opeuln uoelle, jo hänen ulkomuoon muuu äeleän kkkk. Vnhn emenn uue pofee, Mooe j El, lmeyä uoelle j kuulu Iän ään: Tämä on mnun k Pokn, johon mnä olen melyny. Kuulk hänä! (M. 17:1-9) Opee j jn Toun jee Hpnemeä ooee Kkkoe 12. K. Seukunnn omnn löyyy läeo Jyäkylän oodoken eukunnn neneul. Kohdekulu Oodoknen kkko Kuluun polkuj - Kuluumkjn op pohjoeen Kek- Suomeen Ku: hp://fm4.cflck.com/ 3042/ _ d3_b Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

13 Sjäen Ven euukun Ku: Ven eukun Ven kkko j Hpen kuluumem Opeukäyö Seukunnn j kkon ho, ukono, kkehuu, kuluumem. Kuu Ven kolme kemp kkko j nh kkkoe el Ve. Vele eä kkon ämä Kkkoe lähemmäk uu, Hpeen, jonne pää mneeel kl pkn. Nykynen neljä kkko kennen edeläjänä pe Hpeen, käelymkn päähän ydnkeku. Pääyonllen kkon on uunnellu läännkkeh Theodo Gned. Kkko ol kemmn uugoolnen yyllään, mu keemkko Al Allon kojuuunnelm 1925 muookel muuu klek. Koju äl kelloonn koomen, klen koeheden läämen ekä äenen j -kon pnelomen. Kuon koeko on myö Allon uunnelem. Se on muodoln nen j äenen kkko, jo on länon. Rkekuke on pen lyhy. Ikkun o yläon ee. Empeyylnen nuol uodel 1780 on ey nh kko mon kun R.W. Ekmnn lulu Rnnulu. Kkon eellä ole huum hn käyöön uonn Kkkoph on kolme kä muomekkä: kuneäjä Rkel Koon me od kuneen nknjen muomekk, ele gn hku uoden 1918 od kuneen muomekk ekä elj K Lmen Kjln jääneden njen muomekk. Kkko lähympäöneen on o lkunnlle ok Hpen kuluumem, johon kuuluu myö kkeh L Sonckn eljelleen lääkä John Soncklle uunnelem jugend-yylnen Vuoeln lo Hkknlnen mljööä. Ten e o myö L. Sonckn uunnelem Kounem, Len ennen kyläkupp el n. Mekknem ekä Kym-yhön j Meählluken lo. Ten nm on ou Mljoone. Opee j ueuu Kkon ooe on Kkkoe, V. K. Kkkoon on mhdolluu uuu eukäeen Ven eukunnn neneull olen pnomeyken ull. Kkko on onn keäkudell kpän, jollon myö op on pkll. Muuon onn opmuken mukn. Seukun om kupungn kekun unum Lummenemen lekekuken Keeleen nn ooee Lummenemene 125A, V. Mjoul on 36 henklölle. Lekekuken monpuolen lojen läk joll o Suoen ulkolulueen j lkeelukekuken omnmhdolluude. Vuoell on opeu luonopolku j lekekuken nn ko. Kohdekulu Ven eukun hp:// php?d=63 Mueoon kuluuympäöeke Ympäökeku, Ven kuluuympäö Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

14 Sjäen Ven euukun Hplmen kl j lhdn lo Opeukäyö Knen mnel. Kuu Vnh mnel ylää Hplmen johen Ven keku Hpeen, eneen kylän kekun. Sl on non meä pkä knen käänöl, jok on kenneu nälkäuoen hääpuönä uon Slln kee j kn on uuu. Sl edu kennuholle j holle mekäää kl, joll on myö memllnen meky puon kupee. Slln käänämä j huolo en peuen eynen lhdn k. Slhdlle kennen lo lln peleen, e unnen myö Vhln nmellä luul lähen e jo unnon käänölln hoj Dken peheelle. Käänölln hojll ol kpuku j myö nhljn ehää. Hänen uulln ol myö eönäyeden oo, jonk uloke läheen Helngn ylopoon - ämä uuehää on kulkenu Dken uu nähn pän kk. Hplmen l on mkunnlle ok ympäön kohde. Läheellä Pohnn puon lueell on enem. Velueell on om nopeujou 5 km/h j umloken lähellä moooeneellä jo on kelley. Opee j ueuu Slln ooe on Kkkoe 6, V. K. Kohdekulu Kuluun polkuj - Kuluumkjn op pohjoeen Kek-Suomeen Ku: Ej Syjälä Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

15 Sjäen Ven euukun Ku: Ej Syjälä pohnn puo Opeukäyö Suomen hon ä j knlluueen ukj Henk Gbel Pohn, Lo Säd. Kuu Pohnn puo on nmey Suomen hon än, Henk Gbel Pohnn ( ) mukn. Hän yny Vell ällä pkll jnnee pppl. Pohn ol knlluueen nnom ukj, jo kunnoen Suomen hon änä. Hän julk ukmuk Suomen knnunoude, keleä ekä kekjn ho. Henk Gbel Pohnn ä ol kolmnnen polen ppp, Ven kkkohe Sgfd Pohn, j ä unneuun länuomleen y- j ylopoukuun kuulunu Chn Julen. Kuuon ku ke än 1744 puhjennu melu, jok ol ukupe. Pok en uok den uoden ää lken kuken enon, Kuunupyyn kkkohen Guf Julenuken kod Pohjnmll. Pohn kjouu 15-uon Tuun kemn. Hän ol peum Suomen Tloueu j Auo-eu ekä om Suomen enmmää nomleheä. Pohn ek äkemmän on elämänyöään Tuu Kunnkllen Akemn pleluke kunopuheuuden j unouden pofeon j ol kjonhojn mononen humn. Hän eh 64-uoen elämänä kn kunnouu uomlen kuluun ukmuke nn knnunouden, keleeen, keologn j kkkohon kun mneeenkn lll. Pohn kuulu Auo-eun j Suomen enmmäen, 1770 peueun j koo Åbo Tdnngk kuuun, lehden omjn. Hän l kl yken penneä, mu kehel mll uomlell meodlln uuu knnunouden ukmu. Pohnlle on pyyey näköp Tukuun Vnhn Suuon eeeen Pohnn puoon. Lo Säd -yhdy ken Pohnn puoon Lomjn uonn 1932 keäkhlk. Se on yhä omnn keäkhln lähe lkupeäeä, pljonkme un. Puo je Mukn el Sämn lu ol enmmää höyyllue Vell 1800-luull. Se om edelleen kekun enelun. Puon jkeen on Ven nh yhekoulu neloen j nhn Hplmen lln älä memlle mekäällä pkll. Koulu on kenneu uonn 1905 uuek kkpääyek hlok. Rkennu on kook j näyää, 1900-luun lun pelkeyä hkl koulukenm edu kennu. Sm phpä jee uonn 1975 lmunu kolmkeoknen, pu uu koulukennu. Opee j ueuu Puo j Lomj je Pohnnkujll. K. Kohdekulu Kuluun polkuj - Kuluumkjn op pohjoeen Kek-Suomeen. 74 Knllbogf Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

16 Sjäen Ven euukun Vnh kkko Opeukäyö Ven eukunnn nhmm kko, huum, kunpo, kou. Kuu Kkkoen lännnl on löyyny kkunen unpkk Hkklnlmen ännll, päää Hkkln lo. Non 30 men mkll nnn uune on löydey unpkkn lyä k-kok. Läk löyölueen kollpäää on mhdollnen keokuopp. K löydölue. Kkkoe on jnnu kolme Ven enmmää kkko, uumhuone ekä huum, jok peuen jo 1590-luull. Seen on hudu el 1870-luulle kk. Se nykyään jee non kennuken nh hnen uumhuone 1800-luul. Vnhojen humuomekken ohell ellä on nähää kkkojen kjlkojen jäännökä. Kkkoe ul Ven enmmäen kkon joupkk, e kennen een uonn Ven onen kkko ehn 1770-luull kokkollen kkonkenjn M Hongn ( ) johdoll. Honk ol kehäny uoln ekun peuu kko äeyä kkko j nnu nkn 11 kkon kenme uon Empe-yylen nuoln ek M Hollände Uudeklepyyä uonn Kkko puen j en Hpeen 1870-luull. Alueen no kennu on hnen uumhuone 1800-luul. Huum ol peueu jo 1590-luull, nne hudn el 1870-luulle kk. Vnhojen humuomekken ohell ellä on nähää kkkojen kjlkojen jäännökä. Yllään löyö huumll on keä kenneu nkell, jok kennen uonn 1753 ehoollnejä en. Kun enmmänen kuolemnuomo julen Vell uonn 1790, Mheno käk pyyää hpuun Kkkoeen ellen eäyyden päähän kko, ee e häe kko käjöä. Meulll omeenpnn kk kuolemnuomo khden uoden kn ( ). Kkkoeen on ellä uu unlue. Sen 285 hehn luee on ehy kunkoluonno j mnkäyön yleely, luonoely ekä enegehok j uuuu luonnonoj hyödynäää keäää kenm koke elykä. Nä on läeo en ho, kennuk ekä luonnonolouhe. Seen on deou noköyl. Se on hulo j enelue. Opee j ueuu Selle pääee helpo e uodenkon eneellä, moookelkll j uoll. ABC-eml lnk eneen, joll pääee een. Se on hyä nuumpkk lueneen. K. Kohdekulu Kuluun polkuj - Kuluumkjn op pohjoeen Kek-Suomeen. 75 Mueoo, kenneu kuluuympäö Kunkoluonno Mnkäyön yleely Ku: Ven eukun Ku: Ej Syjälä Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

17 Sjäen Ven euukun Ku: Ej Syjälä Ven ABC j uuuu eneg Opeukäyö Emekkejä uuuun enegn e muodo. Kuu Ouukupp Kekmn ABC-lkennemyymälä 97 % enegn jäeä, uule, ungo j j puu. ABC jee Keeleen Kymönelän nnll 4-en e. Sälo on Jyäkylän ylopon uuuun enegn näyely, mueojen eun ekä khden ääemn edo. Näyelyyn on ley mulmedey. ABC V om ylopon uuuun enegn kouluu- j ukmuohjelmn ukmulbooon. Jäjeelmän peueely on Mon neull. Lkennemyymälän lämmönpee uun o oen Keelejäeä lämpöpumpull Kokkolmen pohjn upoeun pukon (7,5 km) ull. Tlell kukolämpöeko johden lälämpöä, jok uoen hujäeellä j upeell. Tnkkukoken päällä on 45 m2 unkolämpökeäme, jok lämmää käyöeden mlkuul lokkuulle. Khln en koll on lähe 100 m2 unkoähköpneel uom ähköä. Mnoonn hupull on 10 klown uulubn, jok uo onn emn ähkön. Rnn ole humj ln penemmän pyykelen uulubnn ähköllä. Opee j plelu ABC-lkenneem, Kokkolmene 7, V. Puh: Aemll on pyyä lokunäyely Ven luonno j mem. Plelu o mm. ABC-lkennemyymälän nolplelu (onn 24 h), pääkupp, mkujllu, ähköey eenem, peeyym- j ehuolol, lmnen WLAN kklle, nkkulu, e- j jäeehuolo, jäehuolo j ähköy. Kohdekulu Ouukupp Kekm, Ven ABC-lkenneem Mo Jyäkylän ylopon uuuun enegn kouluu- j ukmuohjelm Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo

18 Sjäen Ven euukun Mnmulo lno Ppln nuookeku, Ej Syjälä j Jo, Jämän mmopo