...muita tärkeitä asioita. riskitestiä

Transkriptio

1 sex rugs &...

2 ...muit tärkeitä sioit lkoholi lihominen liikenne tupkk liikunt + 2 riskitestiä nikotiini lkoholi? Mikä on yksi nnos? = = keskiolut, siieri, lonkero 0,33 l mieto viini 12 l väkevät 4 l

3 Brenkku miehen tiellä pitää... 1 Suomess 2 Krpul 3 Ninen 4 Alkoholiriippuvuuelt 5 Kun juotiin vuonn 2005 noin 10 litr stprosenttist lkoholi jokist sukst kohen. Puolen litrn kossupulloin määrä on henkeä kohen 5 pullo 15 pullo 55 pullo 100 pullo. on ikävä olotil, mutt sitä voi yrittää ehkäistä sunomll syömällä r n knnmunn ennen juomisen loittmist juomll trpeeksi hitsti käymällä heti mull lenkillä. ei voi juo kuin mies trkoitt muun muss, että smst määrästä lkoholi ninen päihtyy voimkkmmin kuin mies. Miksi? Nisten mhlukku on pienempi. Niset eivät yleensä piä lkoholist. Nisten elimistön vesitilvuus on pienempi. Nisten virtsrkko on pienempi. sinu suoj prhiten rokote mmtti puoliso rittius. veren lkoholipitoisuus koho nousuhumlss yhen promillen tienoille, humltiln huom, mutt lskuhumlss olo tuntuu selvältä. Miksi? Näin käy, jos juo tyhjään vtsn. Koskee vin nisi. Johtuu lkoholin imeytymisnopeuest. Johtuu sietokyvyn ksvust. MIKÄ ON PROMILLE? Alkoholi on veressä 1 grmm litr kohen. 3 6 Alkoholimyrkytys 7 Jos 8 Monenko 9 Tpturmriski 10 trkoitt, että on juonut epäpuhst pimeää viin on kuollut hermoston toimint on lmntumss hengenvrllisesti lkoholi on vnhentunutt. kveri smmuu, niin kveri ei jätetä! lähe nopesti kotiin lit hänet nopesti suljettuun tiln yksin nukkumn trjo lisää lkoholi, jott hyvä huml ei pääse lskemn. keskioluttuopin (0,5 l) juomisen jälkeen keskikokoisen kverin veren lkoholipitoisuus nousee 1,2 promilleen? 2 tuopin 4 tuopin 6 tuopin 8 tuopin ksv humln myötä. Yhen promillen humlss tpturmriski on noin kymmenkertinen normliin verrttun. Jos keskikokoinen mies hlu välttää yli yhen promillen huml, hänen tulisi rjoitt juomisens yhen illn ikn korkeintn 2-3 nnokseen 5 nnokseen 7 nnokseen 10 nnokseen. Suurkulutuksell trkoitetn sellisi lkoholimääriä, joien on toettu lisäävän merkittävästi lkoholist iheutuv terveyellistä j sosilist hittriskiä. Keskikokoinen mies on suurkuluttj, jos hän jtkuvsti juo viikoss 16 nnost 18 nnost 24 nnost 28 nnost.

4 Brenkku miehen...vstukset 1 Suomess vuonn 2005 juotu lkoholimäärä on reilut 55 puolen litrn kossupullo sukst kohen. 2 Krpul voit yrittää ehkäistä juomll trpeeksi hitsti. Krpul on lyhtikiseen lkoholinkäyttöön liittyvä vieroitusoire, jonk voimkkuus on suorn verrnnollinen humltiln voimkkuuteen. Mikäli juot hitsti j lkoholinnosten määrä jää pieneksi, mks ennättää poist lkoholi elimistöstä, huml pysyy kohtuullisen j krpul jää lieväksi. Thti voit hist esim. juomll välillä lkoholittomi juomi. Kosk lkoholi kuivtt elimistöä, lkoholittomt uttvt ylläpitämään nestetspino. Mikäli krpul kuitenkin pääsee yllättämään j siihen liittyy esim. oksentelu j ripuli, riittävä nesteytys prnt olo. 3 Ninen humltuu smst lkoholimäärästä enemmän kuin mies, kosk nisen elimistön vesitilvuus on pienempi. Alkoholi on vesiliukoinen ine, jok jkntuu elimistön nestetilvuuteen mutt ei rsvkuokseen. Nisill nestetilvuus on n. 15 % pienempi kuin smnkokoisill miehillä, kosk nisten elimistössä on enemmän rsvkuost. Myös eri kokoiset miehet humltuvt eri thtiin, kosk pienemmän henkilön kehoss on vähemmän nestettä, johon lkoholi voi jkutu. Nisill myös hormonliset j muut fysiologiset tekijät voivt vikutt humltumiseen. 4 Aino vrm keino suojutu lkoholiriippuvuuelt on rittius. Riippuvuuteen liityy pkonominen trve käyttää tiettyä inett ti tehä jotin si, vikk tietää, että siitä stt seurt itselle hitt. Riippuvuus voi kehittyä päihteien lisäksi esim. pelmiseen. 5 Lskuhumlss promillet eivät tunnu, kosk sietokyky eli tolernssi on ksvnut. Alkoholi vikutt keskushermoston toimintn. Elimistö ponnistelee sopeutukseen lkoholin vikutuksiin. Lskuhumlss humln kokeminen hämärtyy, kosk elimistö on jo oppinut sopeutumn. Mikäli huolehit siitä, että huml ei kipu yli yhen promillen, pienennät tpturmien j nujkoinnin riskiä j vältät myös krpuln. Yli promillen humlss lk peli oll menetetty Estojen väheneminen joht holtittomn käyttäytymiseen. Yli khen promillen humlss lkoholin vikutus lk muistutt nukutusineen vikutust: kivun tunne kto j tjunt lk heiketä. Yli kolmen promillen humlss henkilö smmuu j neljän promille tienoill on hengityskeskuksen lmntumisen riski suuri. Alkoholipitoisuuen ylitettyä neljä promille on hengenlähtö lähellä. Hengityskeskuksen lmntumisest seuruksen on kuolem. 7 Smmunutt ti smmumisilln olev kveri ei jätetä! Mikäli kveri on juuri ennen tjunnn ktomist juonut lkoholi, veren lkoholipitoisuus nousee eelleen. Smmuneen lkoholipitoisuus voi noust hengenvrllisen korkelle. Lisäksi lkoholi ljent pintverisuoni j iheutt siksi lämmönhukk. Alilämpöisyys on hengenvrllist. Smmunut voi myös oksent j tukehtu oksennukseens. Käännä kveri kylkisentoon, huolehi lämmöstä j siitä, että hengitystiet ovt voinn. Seur tilnnett j hälytä pu, jos kveri ei enää regoi. 8 Neljä keskioluttuoppi nost veren lkoholipitoisuuen 1,2 promilleen. Yksi rvintol-nnos (12 g stprosenttist lkoholi) nost veren lkoholipitoisuutt noin 0,2 promille kerrlln. Tuopillisess keskiolutt on 1,5 rvintol-nnost eli 1,5x0,2 = 0,3 j 4x0,3 = 1,2. 9 Keskikokoisell miehellä veren lkoholipitoisuus jää noin yhteen promilleen mikäli lkoholi ei kulu enempää kuin seitsemän nnost. Hitsti juomisest on monenlist etu. Mks ehtii poltt lkoholi, promille ei koho liin korkelle j pysyt pelikunnoss koko illn. Myöskään tpturmriski ei ksv kohtuuttomsti. Rhkin kuluu vähemmän. 6 Alkoholimyrkytyksessä hermoston toimint on lmntumss hengenvrllisesti. Alkoholin positiiviset ominisuuet tulevt esille, kun lkoholi on veressä lle yksi promille. Nousuhumlss lkoholi kohott mielil. Rentoutumisen tunne, itsevrmuus j puheliisuus lisääntyy j estoisuus vähenee. Smn ikn monimutkisten toimintojen yhteensovittminen lk häiriintyä eli trkkuutt j huomiokykyä vtivien tehtävien, kuten utoll jon suorittminen vikeutuu j tpturmriski ksv. 10 Keskikokoinen mies on suurkuluttj, jos hän juo viikoss 24 nnost ti enemmän. Viimeistään tällä kulutustsoll hittriski ksv merkittävästi. Riski ksv myös, jos lkoholinkäyttö on päivittäistä ti jos humljuominen (7 nnost kerrll ti enemmän) on toistuv. Nisill riski ksv merkittävästi jo 16 nnost viikoss ti 5 nnost kerrll juovll. Myös nuorill, ikääntyneillä j sirill hittoj voi ilmntu jo lemmll kulutustsoll. 4

5 Sikspäkillä rntkuntoon? J 1 2 Ylipino voin rvioi monell tvll. Yksi niistä on vyötärön ympärysmitt. Miehillä sen tulisi oll lle 74 m 84 m 94 m 104 m. Suomlisist vuotiist miehistä ylipinoisi on 7 % 17 % 27 % 37 % Tott vi tru? Alkoholi yleensä vähentää ruokhlu. Alkoholi tehost rsvojen vrstoitumist. Alkoholiss on energi suurin piirtein smn verrn kuin rsvss. Krpulss ei tee mieli rsvist ruok. Knnis lisää mken himo lihsvoim energisyyttä nopeutt. Mikäli juot yhen pullon keskiolutt päivässä etkä kulut siitä smsi energi, niin voit ylpeillä yhellä lisäkiloll keskivrtlosssi kuukuen kuluttu khen kuukuen kuluttu kolmen kuukuen kuluttu neljän kuukuen kuluttu Alkoholiss on ns. tyhjää energi, mutt mikäli kuitenkin iot tyyyttää sillä päivän rvinnontrpeesi, seuruksen voi oll fitness-vrtlo mittmton voimnpesä timmi tyyppi lkoholimyrkytys. Keskiolutpullollisess on 130 klori eli sm määrä, jonk st syömällä porkknn juomll kksi kuppi khvi syömällä tuhin juustovoileivän ti joulutortun juomll pullon kevytokist. Kuusi pullollist keskiolutt sisältää noin 780 klori. Jott s sen kulutettu, 75-kiloinen mies joutuu huhkimn kuntoslill 20 min 50 min 80 min 100 min. Jos ts on huknnut kerroshmpurilisen, kyytipojksi pri pullo keskiolutt j pullon kokist, on hnkkinut yhteensä 1130 klori. Koko terin kuluttmiseksi s kävellä 6 kilometrin tuntivuhti 60 min 90 min 120 min 180 min. Prhiten pysyt sopiviss mitoiss, kun syöt koko jn usein, sopivsti j monipuolisesti iltisin j öisin vin pikruoklss.?? 5

6 1 Miesten vyötärön ympärysmitn tulisi oll lle 94 m. Vyötärön ympärysmitt voi käyttää pinoineksin ohell rvioitess lihvuuen terveyshittoj. Kun vyötärön ympärysmitt on miehillä 94 m j nisill 80 m ti näien yli, sirstuvuusriski suurenee. Mitt vyötärön ympärys noin 2 m nvn yläpuolelt uloshengityksen lopuss. 2 Suomlisist vuotiist miehistä ylipinoisi on noin 37 % eli pinoineksi on yli 25. Pinoineksi (BMI = Boy Mss Inex) lsketn jkmll kiloiss ilmistu pino metreinä ilmistun pituuen neliöllä, esim: 77 kg / (1,75 x 1,75 m) = 25,14. Suomess vuonn 2002 vähintään lievästi ylipinoisi (pinoineksi yli 25) oli 49 % nisist j 66 % miehistä. Ylipinoisuus lisääntyy tällä hetkellä nopeimmin nuorten joukoss. 3 tru Alkoholill on yleensä ruokhlu kiihottv vikutus. 3 tott Alkoholi tehost rsvojen vrstoitumist. Kuosten polttess lkoholin energi rsvojen käyttö energinlähteeksi vähenee kolmnneksen. 3 tott Puhtss lkoholiss on 7 kl/g eli smn verrn kuin voiss 3 tru Krpulss tekee mieli rsvist j kloripitoist ruok. 4 Knniksen käyttö lisää mkenhimo. M 5 Yksi lisäkilo on mjoittunut tiuksti vyötäröllesi jo khess kuukuess, mikäli juot pullon keskiolutt päivässä kuluttmtt siitä smsi ylimääräistä energi. J lisää tulee smss thiss. Alkoholin pless jää elimistöön käyttämättä joutilst rsvenergi, jok vrstoituu - os rsvoittmn mks, os ihon lle lihvuueksi. Myös lkoholijuomien sisältämä sokeri on energinlähe. Alkoholijuomt lihottvt sitä enemmän, mitä väkevämpiä j sokeripitoisempi ne ovt. 6 Alkoholiss on kloreit, mutt jos yrität tyyyttää rvinnontrvett juomll, seuruksen on lkoholimyrkytys. Alkoholist ei s välttämättömiä rvintoineit kuten proteiinej, vitmiinej, kivennäisineit j rut. 7 Yksi keskiolutpullo vst kloreiltn tuhti juustosämpylää ti joulutorttu. Tosin juustosämpylän rvintoineit se ei sisällä. 8 Keskikokoinen mies s heilu kuntoslill 100 minuutti, jott s kuuen keskiolutpullon tuomn energimäärän kulutettu. 9 Koko roskruok-terin kloreien kuluttmiseksi st kävellä 6 kilometrin tuntivuhti 180 minuutti eli kolme tunti. ¹ 10 Syöä knntt usein, sopivsti j monipuolisesti. J 6

7 Hn? MIKÄ ON PROMILLE? Alkoholi on veressä 1 grmm litr kohen. 1 Kuink kun kestää seitsemän keskiolutpullon (33 l) sisältämän lkoholimäärän poistuminen elimistöstä 70 kilo pinvll miehellä? 7 tunti 10 tunti 12 tunti 14 tunti 2 Alkoholin plmisik rvioin helposti liin lyhyeksi. Kuink mont prosentti rttijuopoist jää poliisin hviin mupäivällä? 10 % 15 % 20 % 25 % 3 Uuellmll on tienvrsitutkimuksin seurttu rttijuoppojen määrää liikennevirrss vuoest 1979 lähtien. Nykyään kuljettjist on rttijuoppoj noin jok 30:s jok 300:s jok 3000:s jok :s. 4 Jo 5 Erityisen p pienikin määrä lkoholi veressä vikutt utoll-jokykyyn j onnettomuusriski ksv. Pullo-pri keskiolutt nost onnettomuusriskin selvään kuljettjn verrttun 0,2-kertiseksi 0,5-kertiseksi 1,2-kertiseksi 1,5-kertiseksi riskiryhmän liikenteessä muoostvt nuoret kuljettjt. Alle 26-vuotiien nuorten miesten iheuttmist, kuolemn johtneist onnettomuuksist neljä kymmenestä on ns. kovvuhtisi onnettomuuksi. Kuink usess näistä on lkoholill osuutt sin? jok viiennessä jok kolmnness puoless seitsemässä kymmenestä utoilijt/rttijuopumus/ 7 6 Väsymyksen j lkoholin vikutukset jokykyyn muistuttvt toisin. Jos jj on vlvonut 24 tunti, hänen jokykynsä on yhtä heikko kuin henkilöllä, jonk veren lkoholipitoisuus on 0,2 0,6 1,0 1,2 7 Tott vi tru? Alkoholin j knniksen yhteisvikutus heikentää jokykyä enemmän kuin lkoholi ti knnis erikseen. Mikäli rtsiss trkstettu henkilö ei ole kuutisti päihtynyt, hänen elimistöstään löytyviä huumusineien jäämiä ei ktsot jokykyä heikentäviksi. Apteekist myytävillä lääkkeillä ei ole vikutust jokykyyn. Lääkkeien poistuminen elimistöstä kestää pitkään sen jälkeen, kun vikutus on lknnut tuntumst. 8 Yhistä rikokset j rngistukset: 1 rttijuopumus 2 törkeä rttijuopumus 3 uton luovuttminen juopuneelle 9 Henkilö, 10 enintään 1 vuosi vnkeutt enintään 6 kuukutt vnkeutt enintään 2 vuott vnkeutt jonk jokortti on otettu kuivumn eli jok on määrätty jokieltoon, joutuu suorittmn uuen jokokeen jos jokortti on lyhytikinen jos jokielto on lyhyt jos ei ole mmttijokortti jos on jnut vin henkilöutoll. Tott vi tru? Poliisi vtii erikoislääkärintoistuksen ti päiheln erikoistuneen lääkärin lusunnon henkilöltä, jok on joutunut rttijuopon ylijmksi kun lyhytikisen jokortin hltij syyllistyy rttijuopumukseen kun jokortin hltij tuomitn huumusineien käyttörikoksest kun lyhytikisen jokortin hltij otetn puolen vuoen sisällä kksi kert päihtyneenä säilöön.

8 Hn?vstukset 1 Alkoholin poistuminen vie 12 tunti. Mks poltt stprosenttist lkoholi noin yhen grmmn tunniss kymmentä pinokilo kohen eli 70 kg pinvll miehellä mks poltt lkoholi noin 7 g tunniss. Kun yksi pullo (33 l) keskiolutt sisältää noin 12 grmm puhst lkoholi, seitsemässä pulloss lkoholi on noin 84 g. Plmisik voi rvioi jkmll nutittu lkoholimäärä tunniss poistuvll määrällä eli tässä tpuksess 84 / 7 = 12 tunti. Alkoholin plmisess on kuitenkin yksilöllistä vihtelu eikä juouist määristäkään in ole selkeää kuv. Väsymys j krpulinen olo heikentävät jokykyä jok tpuksess, joten tärkeintä on rvioi om olotil kokonisuuten. 2 Rttijuopoist jää poliisin hviin 15 % nimenomn mupäivisin. Lskuviheess promillet eivät enää tunnu humln j tämä iheutt vääriä tilnnervioit. Pel vrmn päälle j jätä utoilu lkoholinkäytön jälkeisenä päivänä väliin. 3 Uuellmll noin jok 320:s kuljettj on rttijuoppo eli lkoholi on veressä yli 0,5. Vielä usempi eli lähes jok ss kuljettj j nuttineen. Mieti, kuink usein lkoholiin vikutuksen lisen jv kuljettj tulee sinu vstn liikenteessä 4 Pullo-pri keskiolutt nost onnettomuusriskin 1,5-kertiseksi. Yksi rvintol-nnos (12 g stprosenttist lkoholi), esimerkiksi pullo keskiolutt, nost veren lkoholipitoisuutt noin 0,2 promille kerrlln. Jo 0,2 huml vikeutt huomion jkmist. Silmien kyky seurt kohett lk heikentyä 0,3-0,5 j rektionopeus histu 0,3 tienoill. Kun veressä on lkoholi 0,2 0,4, onnettomuusriski ksv 1,5-kertiseksi selvään kuljettjn verrttun. Onnettomuusriski ksv kolminkertiseksi 0,8 tienoill j 40-kertiseksi, jos veren lkoholipitoisuus nousee 1,5 promilleen. 5 Nuorten kuljettjien kovvuhtisiss onnettomuuksiss seitsemässä kymmenestä on lkoholill osuutt sin. Nuorten jjien onnettomuusriski ksv eniten jo pienillä lkoholipitoisuuksill, kosk lkoholi vikutt juuri niihin titoihin, joit jokokemus ei vielä ole utomtisoinut. Liikenteessä kuolleist j loukkntuneist vuotiist henkilöistä lähes jok kolmnnell on lkoholi veressään tunnin vlvomisen iheuttm olotil vst 1 promillen humltil. Jo 17 tunnin vlvominen nost onnettomuusriskin smlle tsolle kuin 0,5 promillen huml. Väsymys j promillet smnikisesti ovt tuhois yhistelmä! 7 tott Knnis j lkoholi yhessä heikentävät jokykyä enemmän kuin kumpikn ine yksinään. 8 7 tru Mikäli elimistöstä löytyy huumusineit ti niien ineenvihunttuotteit, ktsotn henkilön syyllistyneen rttijuopumukseen. Liikenteessä ON huumeien suhteen nolltolernssi. 7 tru Monet voimkkt kipulääkkeet, ruhoittvt j unilääkkeet, yskänlääkkeet j mielillääkkeet vikuttvt keskushermoston kutt, j siten niillä on vikutust myös jokykyyn. Muist in kysyä lääkäriltäsi lääkkeien vikutuksist utoll joon j nout smisi ohjeit! Lääkkeien väärinkäyttöön liikenteessä suhtuutn kuten huumusineien käyttöön. 7 tott Uset lääkeineet poistuvt elimistöstä hitsti, joten niien ineenvihunttuotteit löytyy elimistöstä jop viikkoj käytön lopettmisen jälkeen. Sm koskee useit huumusineit. Pienetkin pitoisuuet voivt vikutt elimistön toimintn. 8.1 Rttijuopumus = skko ti enintään 6 kk vnkeutt. Rttijuopumus on in rngistv teko, j siinä voi menettää oikeutens liikenne- j utovkuutuskorvuksiin. 8.2 Törkeä rttijuopumus = vähintään 60 päiväskko ti enintään 2 vuott vnkeutt. Törkeässä rttijuopumuksess menettää oikeuet liikenne- j utovkuutuskorvuksiin kokonn. Lisäksi joutuu korvmn vkuutusyhtiölle summt, jotk yhtiö on mksnut ulkopuolisille uhreille. Jos mtkustj on tietoinen kuljettjn humltilst, hänkään ei s korvuksi, jos kyseessä on törkeä rttijuopumus, j muisskin rttijuopumustpuksiss korvus on hrkinnnvrinen. Kikist rttijuopumusrikoksist on yleensä seuruksen myös määräikinen jokielto. 8.3 Auton luovuttminen päihtyneelle = skko ti enintään 1 vuosi vnkeutt. 9 Mikäli lyhytikisen jo-oikeuen omv henkilö määrätään jokieltoon, hänen tulee in suoritt jokoe uuelleen skseen jo-oikeutens tkisin. 10 tru Rttijuopon uhri ei ole syyllistynyt mihinkään. 10 tott Kun lyhytikisen jo-oikeuen omv henkilö on syyllistynyt kerrn rttijuopumukseen, törkeään rttijuopumukseen ti huumntuneen jmiseen, hän ei voi s jo-oikeutt tkisin ennen kuin on esittänyt erikoislääkärintoistuksen, jok osoitt, että hän ei kärsi päiheriippuvuuest. Muilt jo-oikeuen omvilt poliisi vtii erikoislääkärintoistuksen, jos henkilö on syyllistynyt näihin rikoksiin khesti kolmen vuoen ikn. 10 tott Henkilö, jok on syyllistynyt huumusineen käyttörikokseen, joutuu esittämään erikoislääkärintoistuksen päiheriippuvuuest vputumisest ennen kuin voi s jo-oikeuen tkisin. 10 tott Jos lyhytikisen jo-oikeuen omv on puolen vuoen ikn otettu khesti säilöön päihtymyksen tki, hänen ktsotn vrntvn liikenneturvllisuutt j hänen on esitettävä erikoislääkärintoistus, jok osoitt ettei hän kärsi päiheriippuvuuest. Muilt jokortin hltijoilt tällinen toistus vitn, jos säilöönottoj on ollut kolme puolen vuoen ikn. Päiheriippuvuutt koskev erikoislääkärintoistust ti päiheln erikoistuneen lääkärin lusunto ei voi s yhellä vstnottokäynnillä: trvitn pitempiikist seurnt, jott lääkäri voi rvioi, onko henkilöllä päiheriippuvuus vi ei.

9 Tekeekö tötsy terää? Knnis säilyy elimistössä pitkään. Kuink kun? 12 tunti 3 vuorokutt viikon useit viikkoj. Tott vi tru? Knnis on luonnontuote, joten se ei sisällä syöpää iheuttvi ineit. Knniksen käytöstä tulee in hilpeä olo. Knnis lisää lttiutt sirstu skitsofrenin. Knnis ei iheut riippuvuutt. Kverin mfetmiinipäihtymyksen tunnist käyttäytymisestä. Hän on silloin ruhllinen j itsevrm hiljinen j tokkurinen impulsiivinen j ylikiihtynyt nokkel j toiset huomioonottv. Amfetmiinin ylinnostus vikutt siten, että ruumiinlämpö lskee hengityskeskus voi lmntu verenpine j pulssi nousee meno sen kuin prnee. Mitä yhteistä on heroiinill, morfiinill, koeiinill, uprenorfiinill j ppveriinill? Ne ovt sneet nimensä kreikklisen mytologin hhmoilt. Niitä s pteekist. Ne ovt opittej. Ne ovt jlksienilääkkeitä. Opittien vikutuksest elintoiminnot lmntuvt elintoiminnot vilkstuvt värit ovt kirkkmpi refleksit nopeutuvt. 7 8 e f 9 10 Tott vi tru? Kikki Suomess myytävät lääkkeet ovt turvllisi. Ruhoittvt j unilääkkeet ovt eniten riippuvuutt iheuttv lääkeineryhmä. Särkylääkkeet eivät iheut riippuvuutt. Lääkärin määräämiä lääkkeitä voi nt myös kverille smn vivn. Oikein käytettynä lääkkeistä on huomttv pu ihmiselle. Tärkeää on ott in hiukn pienempi nnos kuin suositelln ott in hiemn suurempi nnos kuin suositelln ott in lääkkeet ruokilun yhteyessä ott in tujus viin vhvistmn lääkkeen vikutust lopett lääkkeen käyttö heti kun oireet hellittävät lopett lääkkeen käyttö, jos ikoo ott lkoholi. Anolisill steroieill on inostn lihsmss lisäävää vikutust nisellisi piirteitä korostvi vikutuksi vikutuksi psyykeen om vruuslus. Suomess kikkien huumusineien käyttö on rngistv. Huumeien käyttö vrusmiesplvelusikn joht useimmiten ylennykseen ylimääräisten lomien smiseen plveluksen keskeytymiseen peruntetteriin. 9

10 Tekeekö tötsy terää?vstukset 1 Kert-nnos poistuu elimistöstä vst 2-4 viikon kuluess. Knniksen huumvt inesost ovt rsvliukoisi j kulkeutuvt elimistön rsv sisältäviin osiin, esim. ivoihin, keuhkoihin, sukusoluihin jot koomn j hengityskeskuksen lmntuess kuoll. Riskiä lisää muien keskushermosto lmvien ineien, kuten lkoholin j ruhoittvien lääkkeien (esim. entsoitsepiinien), smnikinen käyttö. j rsvkuokseen. Pitkään knnist käyttäneillä ineet vrstoituvt elimistöön j vikuttvt sen toimintn useit viikkoj viimeisen käyttökerrn jälkeen. 7 tru Kikill lääkkeillä on sivu- j hittvikutuksi, jotk tulee ott huomioon lääkitystä hrkittess. Lääkkeien toivottu vikutus on sioksiss oiken nnostsoon niitä ei siis piä ott liik 2 tru Knnisnnoksess on enemmän syöpää iheuttvi ineit kuin tvllisess tupkk-nnoksess. tru Ahistuksen tunne on tvnominen knniksen ei-toivottu vikutus. Knniksen käytön on myös hvittu liittyvän itsemurh-lttiuteen. tott Knniksen käyttö voi iheutt psykoottisi tiloj. Knniksen käyttö lisää lttiutt sirstu skitsofrenin, joskin sirstumiseen vikuttvt myös muut tekijät. tru Knnikseen kehittyy sietokyky j riippuvuus kuten muihinkin päihteisiin. Vieroitusoireet eikä liin vähän j myös mholliset yhteisvikutukset tulee ott huomioon. tott Ruhoittvt j unilääkkeet vikuttvt keskushermostoon j iheuttvt sietokyvyn nousu jo muutmss viikoss. Riippuvuus voi kehittyä 6-12 viikon käytön jälkeen. tru Voimkkt särkylääkkeet sttvt sisältää opittej, smoin eräät yskän- j ripulilääkkeet. Opittej sisältävät lääkkeet heikentävät jokykyä j niihin kehittyy helposti riippuvuus. Lääkkeien j lkoholin yhteisvikutukset sttvt oll vkvi. ovt usein psyykkisiä. Pitkäikinen knniksen Kosk lääkkeet poistuvt elimistöstä vielä käyttö heikentää jttelu- j päättelykykyä j kykyä hitmmin kuin lkoholi, yhteisvikutuksi etsiä elämyksiä muist sioist. stt esiintyä, vikk lääkkeitä j lkoholi ei käytettäisi smnikisesti. 3 Kverin mfetmiinipäihtymyksen tunnist impulsiivisest j ylikiihtyneestä käyttäytymisestä. Amfetmiini iheutt kiihotustiln, jok ilmenee kohtuuttomn itsevrmuuten. Käyttäjä on puhelis, itsetietoinen, jop hyökkäävä. Toislt mfetmiini tru Lääkärin määräämät lääkkeet on in trkoitettu henkilökohtisesti käytettäviksi! Lääkärin tulee rvioi lääkkeien sopivuus, miettiä mholliset yhteisvikutukset j henkilölle sopiv nnostus. Älä koskn käytä muien lääkkeitä. voi iheutt myös tuskisuutt j ärtynei- syyttä. Akuutin vikutuksen jälkeen olotil kääntyy msentuneeksi j epävrmksi, vinohrhiset jtukset j istihrht ovt yleisiä. 4 Amfetmiinin ylinnostus kiihyttää pulssi, nost verenpinett j ruumiinlämpöä. Amfet- 8 Kikki ovt huonoj vihtoehtoj. Lääkkeet knntt ott in sovitusti j jo loituksen yhteyessä suunnitell lääkkeen käytön kesto j lopetus. Nout lääkärisi ohjeit j piä huolt, että hänellä on tieto myös siitä, mitä muit lääkevlmisteit käytät. käyttöön liittyvissä kuolemntpuksiss äk- Nmiinin kikuolemn syynä voi oll esim. ivoverisuonen ktkeminen, syäninfrkti ti lämpöhlvus. Ekstkeen. Joienkin voimilijoien käyttämien n- 9 Anolisill steroieill on vikutuksi psyysin vikutukset ovt usein smnkltisi kuin mfetmiinin, olisten steroiien vikutukset ovt yksilöllisiä j siktelu- mutt sen koostumus voi oll rvmton! si vikesti ennkoitviss. Ne voivt heikentää jtolisten j päättelykykyä, iheutt nopeit j voimkkit 5 Heroiini, morfiini, koeiini, uprenorfiini j ppveriini ovt kikki opittej. Opitit ovt lun perin voimkkn kivun lievitykseen kehiteltyjä mieliln vihteluit, heikentää kykyä itsekont- rolliin, lisätä ggressiivisuutt j iheutt kuvitelmi kikkivoipisuuest. ineit, joien käyttö joht nopesti sekä fyysirolliin, seen että psyykkiseen riippuvuuteen. 10 Huumeien käyttö vrusmiesplveluksen ikn joht yleensä plveluksen keskeytymiseen. 6 Opitit vikuttvt lmnnuttvsti keskushermostoon. Ylinnostuksen seuruksen käyttäjä voi v- Puolustusvoimill on erittäin tiukk kielteinen knt huumusineien käyttöön! 10

11 Stikk yks! 1 Tupkn svu sisältää monenlisi kemiklej. Miten mont erilist? n. 40 n. 400 n n Tupkoinnin seuruksen kuolee jok vuosi noin 4 miljoon ihmistä. Kuink suuri os kuolemntpuksist teollisuusmiss on tupkn iheuttmi? jok toinen jok kolms jok viies jok kymmenes Nikotiini on voimkksti riippuvuutt iheuttv myrkky. Missä muuss sitä on käytetty kuin tupkss? tuholisten torjunnss vtteien värjäyksessä puhistusineiss mlin vlmistuksess Kun tupknsvu imetään keuhkoihin, nnoksen sisältämästä nikotiinist n. 25 % etenee ivoverenkiertoon 7 sekunniss 20 sekunniss 1 minuutiss 7 minuutiss. Nk. pssiivinen tupkointi on terveyelle hitllist. Jos viettää päivän tupknsvuss, hitt-ineille ltistuminen on sm tso kuin jos polttisi päivässä 1 svukkeen 5 svukett 10 svukett 20 svukett Tupkoivn elinikäennuste on lyhyempi kuin tupkoimttomn ikätoverins. Jos päivittäinen tupkointi on lknut vuotin, elinikäennuste lyhenee 2 vuott 5 vuott 10 vuott 20 vuott Jos käytät noin 15 grmm nuusk päivässä, st nnoksest yhtä pljon nikotiini kuin henkilö, jok poltt päivässä 5 svukett 10 svukett 20 svukett 30 svukett. Tott vi tru? Nuuskn käyttö huonont hmpien kunto. Nuuskn käyttö on tupkoinnin turvllinen vihtoehto, kosk se ei iheut riippuvuutt. Nuusk j tupkk lisäävät suusyövän riskiä. Nuuskn käyttö nost verenpinett j syämen lyöntitiheyttä. Tott vi tru? Tupkoinnin lopettvt vin ne, joien on pkko. Tupkointi on helppo lopett milloin vin. Tupkoinnin lopettmisest ei ole hyötyä, jollei sirst keuhkosyöpää. Tupkoinnin lopettminen ei onnistu, kun on kerrn loittnut. Tupkoinnin lopettmisess utt tutti purukumi lstri terveyssie. w w w. t u p k k. o r g f 11

12 Stikk yks! vstukset 1 Tupkn svu sisältää n erilist kemikli. Näistä inkin 50 tieetään syöpää iheuttviksi. 2 Tupkk iheutt teollisuusmiss jok viiennen kuolemntpuksen. Noin jok toinen tupkoitsij kuolee tupkointins seuruksen. Milmn terveysjärjestö on rvioinut tupkoinnin seuruksiin kuolevien lukumäärän nousevn 10 miljoonn vuoteen 2030 mennessä. Se on tuolloin yleisin yksittäinen kuolinsyy milmss j merkittävämpi kuin HIV, huumeet, liikenneonnettomuuet, mlri j tuerkuloosi yhteensä. 3 Nikotiini on käytetty tuholisten torjunnss. Puhs nikotiini on hyvin myrkyllistä: 60 mg nikotiini kerrll elimistössä on ikuiselle ihmiselle tppv nnos. Jos vuoen vnh lpsi on niellyt kokonisen svukkeen, on myrkytys niin vkv, että on otettv yhteys Myrkytystietokeskukseen, puh. (09) % nnoksen sisältämästä nikotiinist päätyy jo 7 sekunniss ivoverenkiertoon. Tupkn svuss nikotiini on sitoutuneen tervyhisteisiin. Tervhiukkset pääsevät helposti keuhkorkkuloihin j niistä verenkiertoon. 5 Ympäristön tupknsvulle koko päivän ltistuneien virtsst on toettu nikotiini yhtä pljon kuin viisi svukett päivässä polttvlt tupkoitsijlt. Tupkn hitt-ineist % joutuu svun mukn tupkoijn ympäristöön. 6 Päivittäisen tupkoinnin vuotin loittnut kuolee keskimäärin 20 vuott nuorempn kuin tupkoimton ikätoverins jollei lopet. Tupkn sisältämät myrkyt ovt erityisen vrllisi ksvville kuoksille. Nuorten tupkointi on lisääntynyt j loitusikä lskenut. Jok neljäs tupkoinnin kouluiässä loittnut kärsii tulevisuuess tupkst iheutuvist siruksist niin pljon, että se lyhentää hänen elinikäänsä. Lopettj voitt lisää elinikää! grmmn vuorokusinnos nuusk sisältää nikotiini noin 160 mg, mikä vst 20 svukkeen nikotiinimäärää. Nuuskjill veren nikotiinipitoisuus nousee helposti korkemmlle kuin tupkoitsijoill. 8 tott Nuusk iheutt phnhjuist hengitystä j värjää hmpt ruskeiksi. Nuusk sisältää hieknjyväsiä, jotk iheuttvt kulumist hmpien pinnll. Ienvurioit syntyy sekä kemillisten ineien että meknisen ärsytyksen seuruksen. tru Nuuskss on yhtä lill nikotiini kuin tupkss, j nikotiini on voimkksti riippuvuutt iheuttv ine nutittiin sitä missä muooss hyvänsä. tott Suusyövän riski on ominist nuuskjille. Myös tupkointi lisää suusyövän riskiä, etenkin jos tupkointiin liittyy väkevien lkoholijuomien käyttö. tott Sykettä j verenpinett nost nikotiini, joten tässäkin suhteess nuuskll j tupkll on smnlinen vikutus. 9 tru Puolet vuotiist tupkoijist hluisi lopett. Se knntt tehä ennen kuin riippuvuus kehittyy vielä sitkeämmäksi. tru Tupkoinnin lopettminen ei ole in helppo, mutt se on mhollist! Vieroitusoireet vihtelevt yksilöllisesti, joillekin niitä ei tule linkn. Phimmt vieroitusoireet menevät ohi muutmn viikon kuluess. Psyykkisen j sosilisen riippuvuuen knss joutuu usein kmppilemn piempään. tru Tupkoinnin lopettmisen positiiviset vikutukset tulevt esiin melko nopesti: hpenottokyky prnee, hju- j mkuisti prnevt, ihon kunto kohenee j hengityselinten siruet, kuten ~unsst, vähenevät. tru Et ki sentään tätä väitettä uskonut??? 10 nikotiinipurukumi j nikotiinilstri. Nikotiinikorvus pehmentää vieroitusoireit j stt utt psyykkisen j sosilisen riippuvuuen nujertmisess. 12

13 kumi puhki Sukupuolitueilt suoj tehokkimmin kierukk liukuvoie peseytyminen konomin käyttö. Knniksen käyttö vikutt elintoimintoihin. Miten? Se lisää estrogeenin (nishormonin) tuotnto. Se vähentää testosteronin (mieshormonin) tuotnto. Se vähentää unen trvett. Se heikentää ruokhlu. Knniksen vikutuksi seksulisuuteen on tutkittu pinoill. Mitkä seurvist väitteistä pitävät pikkns? Nrt eivät voi vstust knnist käyttävä urost. Erektio kestää j kestää. Knnis heikentää seksulist hlukkuutt. Heelmällisyys lisääntyy. Tupkointi heikentää potenssi. Tupkoivn miehen riski s erektiohäiriö on tupkoimttomn verrttun kksinkertinen kolminkertinen nelinkertinen kymmenkertinen. Alkoholi lisää seksulist hlukkuutt vähentää seksulist hlukkuutt ei vikut linkn seksisioihin. Miehillä jtkuv runss lkoholinkäyttö lisää testosteronin tuotnto helpott hengitystä prnt unen ltu lisää estrogeenin tuotnto. Jo 7-8 nnost lkoholi vähentää seurvn muun mennessä testosteronin määrää. Kuink pieneksi? puoleen viiesosn kymmenesosn ssosn Tott vi tru? Alkoholin käyttö ennen seksiä suojelee sukupuolitueilt toimii rskuen ehkäisykeinon prnt nisen orgsmi estää HIV-trtunnn. Anoliset steroiit ovt testosteronist johettuj synteettisiä ineit, jotk vikuttvt miehen hormonitoimintn. Anoliset steroiit lisäävät spermn tuotnto iheuttvt kivesten surkstumist ehkäisevät eturuhssyöpää pienentävät miesten rintruhsi. Tupkoinnin lopettmisen jälkeen potenssin on toettu prntuneen 2 viikon kuluttu 6 viikon kuluttu puolen vuoen kuluttu vuoen kuluttu. w w w. s e k s u l i t e r v e y s. o r g 13

14 kumi puhki vstukset 1 Sukupuolitueilt suojuut tehokkimmin 6 Kyllä se hlukkuutt lisää nousuhumlss, mutt käyttämällä konomi. Konomin käytön veren lkoholipitoisuuen noustess kyky lopht j turvllisuutt lisää liukuvoiteen käyttö: se ehkäisee koko juttu s usemmin nolon lopun! konomin rikkoutumist. Liukuvoie stt myös lisätä seksulist nutinto * 2 Knniksen käyttö vähentää testosteronin tuotnto. Kun testosteronin tuotnto vähenee knniksen käytön myötä, myös spermn ltu heikkenee j siittiöissä on toettu runssti epämuoostumi. Mhollisi vikutuksi ovt sekä uneliisuus että nälän tunne. 3 Knnis heikentää seksulist hlukkuutt j voi joht seksulisen mielenkiinnon ktomiseen. Murrosiässä loitettu knniksen käyttö vikeutt normlin hormonlisen kehityksen kulku, minkä johost murrosikä pitenee. 4 Tupkoivn miehen riski s erektiohäiriö on kksinkertinen tupkoimttomn verrttun. Pitkäikinen tupkointi j siihen liittyvä kolesterolin kohominen htutt lntion j peniksen verisuoni. Erektiohäiriö voi oll ensimmäinen vroitusmerkki lkvst vltimosiruest. Peniksen vltimot ovt läpimitltn noin 1/3 syämen sepelvltimoien koost. Siksi vltimoien klkkeutuminen stt vikutt peniksen toimintn jo ennen syänoireit. Nikotiini vähentää veren virtust peniksen pisuviskuokseen. Tupknsvun häkä heikentää veren hpenkuljetust j lent sukupuolielinten verisuoni ljentvn typpiioksiin määrää. Tupkoivill miehillä on hrvemmin yhyntöjä kuin tupkoimttomill. Tupkointi vähentää siemennesteen siittiöien määrää j liikkuvuutt j voi vikutt siittiöien DNA:hn (perimäinekseen). Lpsen sminen voi vikeutu. 5 Miehen potenssin on tutkimuksiss toettu prnevn jo noin kuuess viikoss tupkoinnin lopettmisest. Vnhemmistkin, yli 45-vuotiist impotenssist kärsineistä lähes puolet kokee vivns helpottuneen muutmss kuukuess tupkoinnin lopettmisen jälkeen Pitkään j pljon juoneille miehillä testosteroni vähenee eli krvn ksvu j potenssi heikkenee. Smll estrogeeni lisääntyy eli kivekset surkstuvt j rintruhset suurenevt. Runss lkoholin käyttö iheutt unihäiriöitä. Se heikentää REM-unt eli muyön unt, jolle on ominist unien näkeminen j jok on erityisen tärkeä oppimisen knnlt. Runss lkoholinkäyttö veltostutt ylähengitysteitä j nielun lihksi j iheutt sen vuoksi kuorsust. Kuol vluen kuorsv petikveri tuskin s hormoneit hyrräämään 8 Jo 7-8 lkoholinnoksen nuttiminen vähentää mieshormonin määrää viiesosn seurvn muun mennessä. 9 Pötyä kikki. Pitkään jtkunut runss lkoholinkäyttö vähentää testosteronin tuotnto, heikentää spermn ltu j iheutt impotenssi. Rskuen lkuun sttmiseen riittää kuitenkin yksikin hengissä säilynyt siittiö. Vähäinen lkoholimäärä rentoutt j poist estoj j stt innost seksiin niin nist kuin miestäkin. Vähäistä suurempi lkoholimäärä kuitenkin heikentää potenssi j vuorovikutustitoj, joit trvitn, jott nutinto riittäisi orgsmiin sti. Päihtymyksen tki konomin käyttö stt unohtu ti käyttötekniikk pettää. Phimmilln pettää sekä hrkint että muisti eikä jälkeenpäin tieä, mitä on tehnyt j kenen knss. Sukupuoliyhynnässä trttuvien tutien, myös HIVtrtuntojen riski ksv. Suomess vuonn 2003 isiin sirstuneist lähes kksi kolmest oli snut hiv-trtunnn sukupuoliyhteyessä. Miehen j nisen välisessä seksissä stuj hiv-trtuntoj oli vuonn 2003 enemmän kuin koskn ikisemmin. 10 Anoliset steroiit iheuttvt kivesten surkstumist. Jos nolisten steroiien käyttö jtkuu pitkään, seksulinen hlukkuus j spermn tuotnto vähenee, impotenssi j eturuhsen liikksvu lk esiintyä j syöpäriski ksv. Miehillä nolisten steroiien käyttö ksvtt rintruhsi j jop miontuotnto stt esiintyä. Rintruhset eivät yleensä pluu entiselleen käytön lopettmisen jälkeen ilmn kirurgisi toimenpiteitä.

15 Pelimiehen vehkeet! Nikotiini vikutt liikuntsuoritukseen. Miten? Se utt tsemppmn. Se vähentää lihsten hpensnti. Se eistää notkeutt. Se lisää ponnistusvoim. Tupknsvun häkä prnt ilmnltu toimii hengitysteien vjn estää hpen kulku elimistössä prnt lihsten suorituskykyä. Alkoholin vikutuksen ikn, myös krpulss liikunnn hrjoitusvste heikkenee. Mikä tähän vikutt? Testosteronin lsku. Heikentynyt näkökyky. Heikentynyt koorintio. Ei se heikkene. Tott vi tru? Alkoholi lskee verensokeri. Alkoholi kiihyttää mitohppojen poistumist lihksist. Alkoholi ltist elimistön nestetspinon häiriöille. Alkoholi korj nestehukk. Yhen keskioluttuopillisen nuttimisen jälkeen sprintterin suoritus stsell heikkenee sekunnin j korkeushyppääjä jää suoritustsostn 2-5 m 5-8 m 8-11 m m Alkoholin vikutuksen lisen lihsten mitohppokynnys svutetn nopemmin. Miksi? Suoritukset vtivt enemmän voim. Syämen lyöntitiheys histuu. Mitohpon hjominen mksss histuu. Pintverenkierto histuu. Alkoholin vikutuksen lisen j krpulss syän ei pysty huippusuoritukseen. Miksi? Olet rkstunut. Keuhkot ovt ljentuneet. Lihsten hpetus toimii muutenkin. Syke on jo vlmiiksi koholl. Humlss tpturmriski ksv kohisten. Kuink moni vuotiist miehistä joutuu vuoen ikn tpturmn, johon liittyy lkoholi? Jok kolms. Jok viies. Jok kymmenes. Jok kheskymmenes. Mikä liikuntsuorituksisskin tärkeä elin trvitsee energinlähteekseen pääsiss lihksiin j mksn vrstoitunutt sokeri eli glykogeeni? Aivot Syän. Keuhkot. Jlt. Krpulinen joukkuetoveri on lottovoitto sekä jääkiekoss että jlkplloss. Häntä voitneen kutsu nimellä tsemppri kpteeni luottopkki äkäpussi. ffp.uku.fi/intro/vro.htm 15

16 Pelimiehen vehkeet! vstukset 1 Nikotiini nost tilpäisesti verenpinett j syämen sykintänopeutt. Syän rsittuu enemmän kuin normlisti j pulssi nopeutuu. Veren virtus vltimoiss kiihtyy, mutt smnikisesti lihsten verenkierto j hpensnti vähenee. 2 Häkä heikentää hpen kulku, kosk se sitoutuu veren hemogloiiniin, jonk tehtävänä on hpen kuljettminen. Syän yrittää korvt hpenpuutett lihksistoss sykkimällä nopemmin, mikä kulutt hppe entistä enemmän. Lihkset eivät syämen ponnisteluist huolimtt s trpeeksi hppe, j siksi ne väsyvät helpommin. 3 Hrjoitusvste huononee lkoholin vikutuksen ikn, myös krpulss, johtuen mm. stressihormonien nousust j testosteronin lskust. Alkoholin nuttimisen jälkeen on siis turh hrrst liikunt. t 4 tott Alkoholi kulutt elimistön glykogeeni- eli sokerivrstoj j iheutt helposti verensokerin lsku (hypoglykemi). tru Plutuminen, mm. mitohppojen poistuminen lihksist histuu, jos lkoholi on veressä. tott Alkoholi ltist elimistön suol- j nestetspinon häiriöille. tru Alkoholipitoiset juomt kuten olut eivät sovi nestehukn (ehyrtion) korjmiseen. Alkoholi lisää virtsneritystä j iheutt siten elimistön kuivumist. Seurukset voivt oll kohtlokkt sellisiss urheilusuorituksiss, joiss nestehukk on suuri. 7 Syke on jo vlmiiksi koholl. Syämen lyöntitiheys ksv lkoholin vikutuksen lisen, näin ollen kuormitettu syän kykenee heikommin lisärutistukseen suorituksen ikn. Alkoholin nuttimisen jälkeisenä päivänä lepopulssi on eelleen kohonnut, mikä tuntuu yleisenä huonovointisuuten j väsymyksenä. 8 Kyselytutkimuksiss jok kolms vuotis mies ilmoitt viimeisen vuoen ikn joutuneens selliseen tpturmn, joss on ollut lkoholi mukn. Jok vuosi yli suomlist joutuu tälliseen tpturmn. Alkoholitpturmist noin puolet on ktumisi j liukstumisi. Yleisimpiä seuruksi ovt hvt, venähykset, ruhjeet, plovmmt sekä luunmurtumt. 9 Aivojen energilähe on glykogeeni. Alkoholi kulutt glykogeenivrstoj. Verensokeri on mtlimmilln silloin, kun lkoholi on poistunut verestä. Mtl sokeritso voi hitt ivojen toimint, tekee olon väsyneeksi j lisää ruokhlu. Kun tähän lisätään urheilusuorituksen iheuttm sokerikto, seuruksen voi kestävyysljeiss oll jop tjuttomuus. Uuen glykogeenin muoostminen vikeutuu lkoholin nuttimisen yhteyessä, joten uusien vrstojen kerääminen on hitmp. Aivojen energinsnnin vikeutuminen selittää usein käsittämättömät virheet esimerkiksi jlkplloss, jääkiekoss j suunnistuksess, joiss vitn trkk hrkintkykyä voimkkn fyysisen rsituksen ikn. 5 Korkeushyppääjä jää suoritustsostn m. Rim siis nousee melko pljon 6 Veren lkttti eli mitohppo hjo mksss tvnomist hitmmin. Muutmn olutpullon jälkeen mitohppotso on korkeimmilln tunnin kuluttu. Tuolloin hrjoittelu on hyöytöntä. Hrjoittelun hyöty on mksimlist vst yli vuorokuen kuluttu lkoholin nuttimisest. Alkoholin vikutuksest pintverenkierto vilkstuu j silloin vert on vähemmän huolehtimss lihsten ineenvihunnn hjomistuotteien poiskuljetuksest j suorituskpsiteetti jää pienemmäksi Toennäköisesti äkäpussi. Alkoholi kulutt ivojen mielihyväkeskuksen opmiini- j sertoniinivrstot. Seuruksen on lkuloisuutt, msennust j ärtymystä. Krpulisen peljn yliärtyisyys ktuu usein joukkuetovereien niskn. Lisäksi lkoholin vikutuksest nukhtmist helpottvn meltoniinin eritys j psyykkistä hyvinvointi ylläpitävä REM-uni häiriintyvät. Seuruksen ovt huonosti nukuttu yö, huonompi plutuminen j väsymys.

17 Ain iskuvlmiin! 1 Olet 2 Mitkä 3 Poliisin 4 Suomess 5 Alkoholijuomien riss j yrität iskeä seur. Mikä seurvist on sinun mielestäsi vähiten huono tktiikk? Pohjustt kunnon kännillä j trtut suorn sin. Ott useit rohkisevi j kysyt: Sttuiko se Täh??? ^ ku sä putosit tivst? Ott useit rohkisevi j kysyt: Mikä sun nimi on? Ott rohkisev vin vrovsti j yrität rvt, minkä leffn kiinnostuksesi kohe on viimeksi nähnyt, j kysyt, onko hän nähnyt sen. seurvist väitteistä pitävät pikkns sinun mielestäsi? Hyvässä prisuhteess ei riiellä. Riit kuuluu normliin elämänmenoon. Riin voitt se, jok huut kovemp. Riin voi rtkist rytyyttämällä vstpuolt. tietoon tulee Suomess noin phoinpitelytpust vuoess. Missä mies toennäköisimmin joutuu väkivlln kohteeksi? Sunss. Koton. Rvintolss. Npuriss. myytiin vuonn 2005 henkeä kohen 8,3 litr stprosenttist lkoholi. Minä juomn suurin os siitä myytiin? Oluen. Siierinä. Viineinä. Väkevinä. kulutus on ksvnut viime vuosin. Mitä tphtuu hitoille? Ei mitään, ero ei ole ollut niin merkittävä. Hitt ovt vähentyneet, kosk olemme oppineet euroopplist juomtp. Kun kulutus ksv, myös hitt lisääntyvät. 6 Alkoholinkäyttö 7 8 iheutt vltiolle j kunnille jok vuosi runsn 900 miljoonn euron eestä välittömiä kustnnuksi. Missä seurvist lkoholin iheuttmt kustnnukset ovt euroiss mitten suurimmt? Pullonplutuksen järjestämisessä. Terveyenhuolloss. Järjestyksen ylläpioss j pelstustoimess. Ktujen siivouksess vpun jälkeen. Suomess lkoholijuomi ei s myyä eikä nniskell lle 18-vuotiille. Alkoholijuomien korvuksetonkin välittäminen lle 18-vuotiille on rngistv teko. Siitä voi seurt minett j kunni vnkeutt huomutus jokortin menetys. Yhysvltojen kikiss osvltioiss lkoholijuomien myynnin j nniskelun ikärj on sm. Alkoholijuomi s hnkki, kun on täyttänyt 15 vuott 17 vuott 18 vuott 21 vuott. 9 Jos neljän viikon kesälomsi ikn juot terssill kolmen iltn viikoss kheksn keskioluttuoppi ilt kohen, kuink pljon kesälomrhoistsi on huvennut? Tupkkteollisuus sts voimkksti kehitysmien mrkkinoille. Miksi? Tupkst s siellä premmn hinnn. Luku- j kirjoitustiottomt ihmiset eivät s tieto tupkoinnin vroist. Tupkointi ei ole yhtä vrllist kehitysmiss

18 Ain iskuvlmiin! vstukset 1 toimii prhiten! Tolkuton huml j päällekäyvä öykkäröinti on huonoin mhollinen tktiikk. Pieni määrä lkoholi stt rentoutt mutt pientä suurempi määrä heikentää tktist kykyäsi. Älä kysy tyhmiä. Kokeile sellisi iheit, joist voi keskustell pitempään kuin yhen repliikin verrn. Osoit kiinnostust hänen kiinnostuksin kohtn. 2 Erimielisyyet kuuluvt normliin elämänmenoon j riiteleminenkin on OK, jos se on ruhllist j rkentv. Joistkin sioist voi svutt yhteisymmärryksen, toisist ei. Erimielisyyksien rtkomisess rkentv on mm. se, että yrittää kuunnell j ymmärtää, mitä toinen sist jttelee. Kuunteleminen ei trkoit omst knnst luopumist, mutt helpott mhollisen yhteisen mperän löytämistä. Jos tärkeäksi koetut sit eivät etene, tunnetil stt muuttu kiihtymykseksi. Pulssi nousee j huomiokyky kpenee. Kun syän lyö usemmin kuin 95 kert minuutiss, et enää kykene selkeään jtteluun. Mitt pulssisi littmll kksi sorme kulvltimolle j ktsomll kello. Ot vähintään 20 minuutin iklisä kiihtymyksen ruhoittmiseksi. Voimnkäyttö ei rtkise erimielisyyksiä. Voimnkäyttö voi oll rngistv rikos. Y 3 Kyselytutkimusten mukn miehet joutuvt väkivlttilnteisiin tyypillisesti rvintoloiss j tnssipikoiss (28 %). Ktuväkivlln kohteeksi joutuminen on lähes yhtä yleistä (24 %). Väkivltn syyllistyneistä noin 80 % on humlss. Lähes puoless tpuksist myös väkivlln kohteen olev mies on humlss. Niset kokevt väkivlt yleisimmin työssään (37 %). 4 Suomess vuonn 2005 myyystä lkoholist suurin os myytiin oluen. Stprosenttiseksi lkoholiksi muunnettun olutt oli 46 % myyystä määrästä. Väkevien juomien osuus oli 28 %. 5 Kulutuksen ksvess myös hitt lisääntyvät ikävä kyllä in. Suomlisten juomtvt eivät ole euroopplistuneet inkn siten, että humljuominen olisi vähentynyt. 6 Vuonn 2003 lkoholinkäyttö iheutti järjestyksen ylläpioss j pelstustoimess kustnnuksi lähes 150 miljoonn euron eestä. Terveyenhuollolle koituneet kustnnukset olivt lähes 90 miljoon euro. 7 Alkoholijuomien välittämisestä likäisille seur skkoj ti enimmillään 6 kk vnkeutt. Alikäisille kvereille ei knnt hke lkoholijuomi vuott. Yhysvltojen liittovltio sääti luvull lin, jok velvoitti kikki osvltiot nostmn lkoholin myynnin j nniskelun ikärjn 21 vuoteen. Tvoitteen oli vähentää rttijuoppouest johtuvi nuorten kuljettjien kolreit. Alemmst ikärjst kiinni pitävät osvltiot olisivt menettäneet liittovltion tuen mnteien rkentmiseen. Ikärjoill sinänsä ei kuitenkn ole suojv vikutust, jollei niitä myös noutet Jos tuoppi keskiolutt mks noin 5, illss pl kheksn tuopin vuhill 40. Kolme ilt viikoss tekee 120 j smll thill pl kuukuess 480. Jos thti jtkuu ympäri vuoen, on rh plnut pelkkään keskiolueen lähes Monet kehitysmien sukkist ovt tietämättömiä tupkoinnin vroist, mm. kosk lukutiottomuus vikeutt riskitieotust. Terveysvroist ei ehkä yritetäkään tieott kovin pontevsti, kosk tupkkteollisuuell on kehitysmiss vnkk sem. Tupkointi iheutt väestössä niin suurt sirstvuutt j kuolleisuutt, että voin puhu epiemist. Kun kehitysmt ovt vähitellen selviämässä monist vnhoist epiemioistn, tupkst on tuloss uusi knsnterveysongelm. Epiemi ei synny itsestään, vn sitä kupitelln köyhille mille tietoisesti. 18

19 Test, onko kohllsi kyse nikotiiniriippuvuuest. 6 henkilökohtist Rengst om tilnnettsi lähinnä vstv vihtoehto. 1 Kuink pin heräämisen jälkeen tupkoit ensimmäisen kerrn? 5 minuutin kuluess 6-30 minuutin kuluess minuutin kuluess 60 minuutin jälkeen 2 Onko sinust vike oll tupkoimtt tiloiss, joiss se on kiellettyä? kyllä ei 3 Mistä tupkointikerrst sinun olisi vikeint luopu? mun ensimmäisestä jostin muust 4 Kuink mont svukett poltt vuorokuess? 1-10 svukett svukett svukett 31 svukett ti enemmän 5 Polttko mun ensimmäisinä tuntein enemmän kuin loppupäivän ikn? kyllä en 6 kysymystä tupkoinnist Tupkoitko, jos olet niin sirs, että jouut olemn vuoteess suurimmn osn päivää? kyllä en Fgerströmin nikotiiniriippuvuustesti Lske pisteet yhteen j trkist tuloksesi seurvlt sivult. 1 = 3 = 2 = 1 = 0 2 = 1 = 0 3 = 1 = 0 4 = 3 = 2 = 1 = 0 5 = 1 = 0 6 = 1 = 0 tulos 19

20 6 Testin tulos henkilökohtist kysymystä tupkoinnist lle 2 nikotiiniriippuvuutesi on lhinen 2-6 nikotiiniriippuvuutesi on kohtlinen 7-10 nikotiiniriippuvuutesi on voimks Lopettminen knntt! 1 päivä 1 viikko lopettmisest: häkä häviää elimistöstä hju- j mkuisti prnevt hengittäminen tulee helpommksi veren hppipitoisuus plutuu normliksi verenpine j syke normlisoituvt 2-12 viikko lopettmisest: verenkierto prnee entisestään, suorituskyky nousee 3-9 kuukutt lopettmisest: yskä j hengitysvikeuet vähenevät, keuhkojen toimint prnee 5 vuott lopettmisest: riski s syänkohtus puolittuu tupkoitsijn verrttun 10 vuott lopettmisest keuhkosyövän riski puolittuu tupkoitsijn verrttun syänkohtuksen riski on smll tsoll kuin ei olisi koskn tupkoinut C C C C C Päätä, milloin lopett, j merkitse se klenteriisi. Huolehi siitä, että sinull ei enää ole tupkk jäljellä lopetuspäivänä. Heitä pois myös sytytin ti tulitikut. Kerro läheisillesi, että iot lopett, j pyyä, etteivät he trjo sinulle tupkk. Juo pljon nestettä ei kumminkn lkoholi! Syö kunnoll, liiku j lepäile sopivss suhteess. Mieti etukäteen, mitä teet, jos mieli tekee tupkk: hengitä syvään, tee punnerruksi ti ryhy johonkin skreeseen, joss trvitset käsiäsi. Vr itsellesi jotin vähän kloreit sisältävää järsimistä. Nikotiinikorvus pehmentää vieroitusoireit j stt utt psyykkisen j sosilisen riippuvuuen nujertmisess. Ohjeit korvustuotteien käyttöön voit kysyä vikk pteekist. Vältä tupkoitsijoit inkin lkuviikkoin. Vältä tilnteit, joiss sinull on tpn tupkoi. Käy leffss ti keksi jotin muut jnvietettä, joss tupkointi on vike. Pne tupkkrht säästöön j plkitse itseäsi hnkkimll niillä jotin, mitä olet in hlunnut. Tee toivelist j lske, monenko skin hinnll st toiveesi täytetyiksi. Vinkkejä lopettmiseen F Tupkoinnin lopettminen ei ole in helppo, mutt se on mhollist! Vieroitusoireet vihtelevt yksilöllisesti, joillekin niitä ei tule linkn. Phimmt vieroitusoireet menevät ohi muutmss viikoss. Psyykkisen j sosilisen riippuvuuen knss joutuu usein kmppilemn piempään. C C Vlmistuu retkhukseen. Jos kumminkin sytytät tupkn, smmut se ennen kuin olet polttnut sen kokonn. Heitä ski pois. Mieti, mikä si sinut retkhtmn j miten voit estää tilnteen uusiutumisen. Heikon hetken tki ei knnt luopu koko hommst. Älä msennu vikk et kerrll onnistuisikn lopettmn. Yritä uuestn: onnistumisen mhollisuuet lisääntyvät seurvll kerrll. 20

21 10 ý henkilökohtist kysymystä lkoholinkäytöstä Rstit om tilnnettsi lähinnä vstv vihtoehto. Testin on kehittänyt Milmn terveysjärjestö WHO Pljonko meni? 1 Kuink usein juot olutt, viiniä ti muit lkoholijuomi? Koet ott mukn myös ne kerrt, jolloin nutit vin pieniä määriä, esim. pullon keskiolutt ti tilkn viiniä. 0 ei koskn 1 noin kerrn kuuss ti hrvemmin kert kuuss kert viikoss 4 4 kert viikoss ti usemmin 2 Kuink mont nnost lkoholi yleensä olet ottnut niinä päivinä, jolloin käytit lkoholi? Ktso seurvlt sivult, mikä on lkoholinnos nnost nnost nnost nnost 4 10 ti enemmän 3 Kuink usein olet juomut kerrll kuusi ti usempi nnoksi? 0 ei koskn 1 hrvemmin kuin kerrn kuuss 2 kerrn kuuss 3 kerrn viikoss 4 päivittäin ti lähes päivittäin Menikö liin pitkäksi? 4 Kuink usein viime vuoen ikn sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettmn lkoholinkäyttöä, kun loit ott? 0 ei koskn 1 hrvemmin kuin kerrn kuuss 2 kerrn kuuss 3 kerrn viikoss 4 päivittäin ti lähes päivittäin Jäivätkö muut hommt? 5 Kuink usein viime vuoen ikn et ole juomisen vuoksi snut tehtyä jotin, mikä tvllisesti kuuluu tehtäviisi? 0 ei koskn 1 hrvemmin kuin kerrn kuuss 2 kerrn kuuss 3 kerrn viikoss 4 päivittäin ti lähes päivittäin Miten lähti käyntiin? 6 Kuink usein viime vuoen ikn runsn juomisen jälkeen trvitsit mull olutt ti muut lkoholi päästäksesi premmin liikkeelle? 0 ei koskn 1 hrvemmin kuin kerrn kuuss 2 kerrn kuuss 3 kerrn viikoss 4 päivittäin ti lähes päivittäin Oliko morkkist? 7 Kuink usein viime vuoen ikn tunsit syyllisyyttä ti ktumust juomisen jälkeen? 0 ei koskn 1 hrvemmin kuin kerrn kuuss 2 kerrn kuuss 3 kerrn viikoss 4 päivittäin ti lähes päivittäin Menikö muisti? 8 Kuink usein viime vuoen ikn sinulle kävi niin, että et juomisen vuoksi pystynyt muistmn eellisen illn tphtumi? 0 ei koskn 1 hrvemmin kuin kerrn kuuss 2 kerrn kuuss 3 kerrn viikoss 4 päivittäin ti lähes päivittäin Kolhitko itseäsi ti muit? 9 Oletko itse ti onko joku muu stuttnut ti louknnut itseään sinun lkoholinkäyttösi seuruksen? 0 ei 2 on, mutt ei viimeisen vuoen ikn 4 kyllä, viimeisen vuoen ikn 21 Tuliko snomist? 10 Onko joku läheisesi ti ystäväsi, lääkäri ti joku muu ollut huolissn lkoholinkäytöstäsi ti ehottnut, että vähentäisit juomist? 0 ei 2 on, mutt ei viimeisen vuoen ikn 4 kyllä, viimeisen vuoen ikn Lske nyt vlitsemiesi vihtoehtojen numerot yhteen j trkist riskitsosi seurvlt sivult. Omt pisteeni Päiväys

22 10 henkilökohtist kysymystä lkoholinkäytöstä Alkoholinkäyttösi riskit 0-7 vähäiset 8-10 lievästi ksvneet selvästi ksvneet suuret erittäin suuret Jos riskisi ovt ksvneet ti jos humljuominen on viikoittist, knntt pohti, olisiko muutos piklln. Mieti, miten voisit muutt nykyistä lkoholinkäyttöäsi j mitä hyötyä muutoksest voisi oll. Hluisitko vähentää vi olisiko lopettminen sinulle sopivmpi tvoite? = = 1 ANNOS = pullollinen (0,33 l) keskiolutt, siieriä ti lonkero lsillinen (12 l) mieto viiniä rvintol-nnos (4 l) väkevää viin Vikk testituloksesi huolestuttisivt sinu, knntt muist, että lkoholin mhollisesti iheuttmt vhingot yleensä helpottuvt ti korjntuvt kokonn, jos joiss vähennät juomistsi. Jos päätät vähentää ti lopett, voit yrittää j onnistu omin voimin. Trkist muutmn kuukuen kuluttu, kuink pistemääräsi on lskenut. Vrsinkin, jos pistemääräsi on yli kymmenen, knntt keskustell esimerkiksi lääkärin knss. St tietää, miten lkoholi vikutt juuri sinuun, j st pu muutospyrkimyksissäsi. Vinkkejä vähentämiseen Juo omn thtiisi, älä muien. Päätä etukäteen, mikä on se nnosmäärä, jot et illn ikn hlu ylittää, j piä päätöksestäsi kiinni. Vih pienempään tuoppiin, pulloon ti lsiin. Juo pienempiä kuluksi. Juo välillä lkoholittomi. Piä kirj j rvioi tilnnett. Juomispäiväkirjn voi kirjt, mitä lji j montko nnost kului, milloin j missä. Voit myös kirjt, milliset olivt fiilikset jälkeenpäin trksteltuin j pljonko ploi rh. Näin lsket nnosmääriä: litr keskiolut, siieri, lonkero (mx 4,7 %) tuoppi 0,50 l 1,5 vhv olut, siieri, lonkero (5-7 %) pullo 0,33 l 1,3 vhv olut, siieri, lonkero (5-7 %) tuoppi 0,50 l 2 mieto viini (12 %) pullo 0,75 l 6 nnost väkevä viin (32-40 %) pullo 0,50 l Huoleen on syytä, jos jtkuv lkoholinkulutuksesi on: Mies 24 7 nnost viikoss ti nnost kerrll 16 Ninen Nuorill, ikääntyneillä j siruksien yhteyessä hittoj voi ilmntu jo lemmll kulutustsoll. Rskuen ikn pienetkin määrät lisäävät hittriskiä. Kertkulutuksen rjoittminen keskikokoisill miehillä lle 7 nnokseen j keskikokoisill nisill lle 5 nnokseen hillitsee vhvn humln liittyvien riskien, esim. tpturmriskin ksvu. Nisill nnosmäärä on pienempi, kosk nisten elimistössä on vähemmän vettä kuin miesten elimistössä; tämän tki niset humltuvt smst lkoholimäärästä voimkkmmin kuin smnkokoiset miehet. 5 22