KESKI SUOMEN MAAKUNNALLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI SUOMEN MAAKUNNALLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Pekka Puustinen Toimeksiantajat: Jyvässeudun seututerveyskeskushanke, Keski Suomen sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö KESKI SUOMEN MAAKUNNALLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN SUUNNITELMA 119/2008

2 KESKI SUOMEN SAIRAAHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 119/2008 KESKI SUOMEN MAAKUNNALLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN SUUNNITELMA: työkaluja sosiaali ja terveystoimeen ja kuntien päätöksentekoon Pekka Puustinen Toimeksiantajat: Jyvässeudun seututerveyskeskushanke, Keski Suomen sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö Keski Suomen sairaanhoitopiiri Yleislääketieteen yksikkö Jyväskylä 2008 Julkaisuaika: Sivumäärä: 42 s. ISSN: tilaukset: KSSHP, Tieteellinen kirjasto puh ISBN 13: elektronisena: ISBN 13: (PDF)

3 1 TIIVISTELMÄSIVU Julkaisun nimi: Keski Suomen maakunnallinen terveyden edistämisen suunnitelma: työkaluja sosiaali ja terveystoimeen ja kuntien päätöksentekoon Tekijät: Pekka Puustinen Toimeksiantajat: Jyvässeudun seututerveyskeskushanke, Keski Suomen sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö Sivumäärä: Julkaisun luokitus: 42 s. alueelliset hoito ohjelmat kehittämisprojektien loppuraportti selvitykset ja muut tutkimukset muut Tiivistelmäteksti: Tämän suunnitelman tavoitteena on tarjota vaikuttaviksi ja toimiviksi osoitettuja, mahdollisimman kustannusneutraaleja työkaluja Keski Suomen kuntien käyttöön väestön terveyden edistämiseksi. Suunnitelma on laadittu koko maakunnan kattavana yhteistyönä. Suunnitelman käytännön toteuttamisvastuu on kuntiin tai kuntayhtymiin perustettavilla monialaisilla terveydenedistämisryhmillä (preventioryhmillä), joita sairaanhoitopiiriin sijoittuva maakunnallinen preventiotiimi tukee. Preventioryhmät tulee perustaa mahdollisuuksien mukaan poliittisella päätöksellä tämän suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Suunnitelma keskittyy viiteen terveyskäyttäytymisen alueeseen: liikunta, ravitsemus, tupakointi, päihteiden käyttö sekä lepo ja nukkuminen. Nämä viisi tekijää ovat avainasemassa paitsi tärkeimpien terveysongelmien synnyssä ja ehkäisyssä, myös yksittäisen ihmisen elämänlaadun luomisessa. Suunnitelman keskeisin työkalu on normaalin asiakaskohtaamisen yhteydessä annettava lyhytneuvonta (mini interventio), mutta myös omaehtoista hoitoa ja ryhmäneuvontaa tehostavia menetelmiä tuodaan esille. Suunnitelmassa on lisäksi lapsille, työikäisille ja vanhuksille erikseen räätälöityjä työkaluja, joilla näiden kohderyhmien terveyttä voidaan edistää. Kunnan kansanterveystyön suunnittelemiseksi ja vaikutusten mittaamiseksi suositetaan kunnille valtuustokausittain tehtävää hyvinvointikertomusta ja sen pohjalta laadittavaa hyvinvointistrategiaa. Jokaisen pääkohdan jäljessä on tietolaatikko, johon on kerätty suunnitelman keskeiset suositukset. Suunnitelmaa päivitetään tulevaisuudessa sitä mukaa, kun uusia käyttökelpoisia terveydenedistämismenetelmiä tulee esille.

4 2 Sisältö Tiivistelmä... 1 Sisältö Johdanto Suunnitelman toteuttamisvastuu ja organisaatio Kuntien / kuntayhtymien preventioryhmät Maakunnallinen preventiotiimi Kolmas sektori, KANTERE Koko väestölle suunnatut toimet Painopistealueet Mini interventio eli lyhytneuvonta Henkilökohtainen liikuntaohje, liikkumisresepti Alkoholinkäytön suunnattu seulominen Väestön omaehtoinen hoito Ryhmäneuvonta Erityisteemoja lapsille ja nuorille Lähiyhteisökoulutus Lasten liikunta ja ravitsemus Lasten tupakointi, päihteiden käyttö ja riittävä yöuni Työkaluja henkilökunnan käyttöön Erityisteemoja työikäisille Työttömien terveystarkastukset Työterveyshuollon rooli Erityisteemoja ikääntyville Ikääntyvien ennaltaehkäisevät kotikäynnit Toimintakyvyn testaus ja seniorineuvola Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito... 23

5 3 7 Vaikuttavuus ja seuranta Hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma Lähteet Liitteet Liite 1: Suunnitelman taustatyö Liite 2: Esimerkki muutosvaihemallista Liite 3: WIRE projektin työttömien terveystarkastusmalli Liite 4: Vanhusten toimintakyvyn mittausmenetelmän luominen... 42

6 4 1 Johdanto Väestön ikääntyminen ja elintapasairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen nostavat terveydenhuollon kustannuksia jyrkästi. Tämän torjumiseksi terveydenhuollon painopistettä on pyritty viime vuosina siirtämään koko valtakunnan tasolla enemmän terveyden edistämisen suuntaan. Tämä tahtotila on ilmaistu selvästi mm. hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa (1), sosiaali ja terveysministeriön terveyden edistämisen laatusuosituksessa (2), sosiaali ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) (3), Terveys 2015 kansanterveysohjelmassa (4) sekä opetusministeriön lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa (5). Maanlaajuisesti käynnissä on ollut lukuisia hankkeita ja projekteja, joissa on pyritty löytämään työkaluja väestön terveyden edistämiseksi. Keski Suomen alueen suurimmista hankkeista mainittakoon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke (Dehkon 2D hanke) (6), Elämäntapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio (EVI) sekä vaikeassa työmarkkina asemassa olevien työnhakijoiden työllistymistä ja elämänlaatua tukenut WIRE projekti. Monissa hankkeissa on saatu myönteisiä tuloksia, joita myös tutkimustieto tukee. Hyvät käytännöt eivät kuitenkaan ole levinneet laajempaan käyttöön, ja usein hankkeiden toimintamallien pysyvämpi juurruttaminenkin on osoittautunut hankalaksi. Kuntien henkilökunnassa on aistittavissa selvää hankeväsymystä. Kunta ja palvelurakenneuudistuslain 6 velvoittaa sairaanhoitopiiriä toimimaan terveyden edistämiseksi alueellaan (7). Tämän suunnitelman tarkoituksena on tuoda toimiviksi ja vaikuttaviksi todetut menetelmät koko maakunnan käyttöön. Kyseessä on ikään kuin työkalupakki, josta jokainen kunta tai kuntayhtymä voi valita sille parhaiten soveltuvat työkalut. Suunnitelmaa varten on käyty läpi terveydenedistämishankkeiden kokemuksia, eri ministeriöiden, Kansanterveyslaitoksen ja STAKESin suosituksia sekä keskeisiä tutkimustuloksia ja vaikuttavuusanalyyseja. Suunnitelma on rakentunut koko maakunnan yhteistyönä (liitteessä 1 on lista suunnitelman tekoon osallistuneista tahoista) ja sitä on tarkoitus päivittää tulevaisuudessa sitä mukaa, kun uusia käyttökelpoisia terveydenedistämismenetelmiä tulee esille.

7 5 Suunnitelmassa ehdotetut menetelmät nojaavat seuraaviin periaatteisiin: Menetelmää on tutkittu ja se on osoittautunut kustannusvaikuttavaksi Menetelmää on testattu käytännössä ja siitä on hyviä kokemuksia Menetelmän käyttöönotto ei vaadi merkittäviä uusia resursseja On syytä todeta, että terveyden edistäminen käsitteenä on hyvin laaja. Sen merkittäviä osa alueita ovat mm. verotus ja maksukäytännöt, lainsäädäntö ja elinympäristö (ympäristö, liikenne ja asuinaluesuunnittelu). Vaikka tämän suunnitelman otsikossa mainitaan terveyden edistäminen ilman rajauksia, käytännössä on päädytty keskittymään lähinnä kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten rajapinnassa käytettäviin konkreettisiin menetelmiin.

8 6 2 Suunnitelman toteuttamisvastuu ja organisaatio 2.1. Kuntien / kuntayhtymien preventioryhmät Maakunnallisen terveyden edistämisen suunnitelman toteuttamisvastuu on kunnilla (2,8). Jotta saavutettaisiin riittävä tuki toimenpiteiden läpiviemiselle, on suositeltavaa hyväksyä tämä suunnitelma ainakin kunnan sosiaali ja terveyslautakunnissa (perusturvalautakunnassa) ja saattaa se edelleen tiedoksi muille keskeisille lautakunnille, hallitukselle ja valtuustolle. Mikäli kunta kuuluu terveydenhuollon kuntayhtymään, suunnitelma käsitellään kuntayhtymän hallinnossa. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden käytännön toteuttamiseksi kuntaa tai kuntayhtymää kehotetaan perustamaan erillinen preventioryhmä (terveydenedistämisryhmä). Vuoden 2008 alussa sairaanhoitopiiri lähestyi jo kuntien ylilääkäreitä kirjeellä tässä asiassa, ja monin paikoin ryhmiä on ehditty jo perustaakin. Tämä ryhmä koostuu pääasiassa sosiaali ja terveystoimen eri toimijoista, mutta siihen kuuluu myös muiden hallintokuntien edustus. Myös kolmannen sektorin (mm. kansalaisjärjestöjen) osallistuminen on tärkeää kansalaisnäkökulman vuoksi. Preventioryhmän tehtävänä on koordinoida ja toteuttaa terveydenedistämistyötä kunnan tai kuntayhtymän alueella. Jokaisen jäsenen vastuulla on preventiotyö omalla toimialueellaan. Preventioryhmä tulee perustaa mahdollisuuksien mukaan poliittisella päätöksellä siten, että eri lautakunnat nimeävät asiantuntijaedustajansa itse. Sen jäsenet tulee sitouttaa ryhmään takaamalla heille työn tekemiseen tarvittava työaikaresurssi (esimerkiksi 1 tunti viikossa). Myös kunnallisen työehtosopimuksen järjestelyvaraeriä voisi ohjata ryhmän jäsenille palkkakannustimen luomiseksi.

9 7 Perustetaan kuntaan preventioryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi: Avoterveydenhuollon terveydenhoitaja Lääkärien edustaja Kuntoneuvolan ja liikuntatoimen edustajat Ravitsemusterapeutti Päihdetyöntekijä Depressiohoitaja Suun terveydenhuollon edustaja Työterveyshuollon edustaja Kotihoidon/kotisairaanhoidon edustaja Neuvola ja kouluterveydenhuollon edustaja Sosiaalityön edustaja Varhaiskasvatuksen edustaja Opetustoimen edustaja Ruokahuollon edustaja Kansalaisjärjestöjen (kolmannen sektorin) edustaja 2.2. Maakunnallinen preventiotiimi Keski Suomen sairaanhoitopiiri esittää syksyn 2008 sopimusohjausneuvotteluissa maakunnallisen preventiotiimin ja yksikön perustamista. Sairaanhoitopiirissä nykyisin toimivan yleislääketieteen osastonylilääkärin lisäksi tiimiin esitetään aluekoordinaattoria, asiantuntijahoitajaa, liikuntakoordinaattoria ja ravitsemuskoordinaattoria. Tässä suunnitelmassa maakunnallisen preventiotiimin tehtävänä on tarjota apua kuntien preventioryhmille kustannusvaikuttavien toimintamallien juurruttamisessa. Preventiotiimin vastuulle tulee mm. terveydenedistämismateriaalin luominen ja koordinointi, terveystietotupien sähköisten palveluiden kehittäminen (katso 3.3.),

10 8 koulutusten järjestäminen sekä tiedotusvastuu maakunnan tasolla. Lisäksi tiimi jalkauttaa ikääntyvien toimintakykymittariston maakuntaan yhteistyössä tutkimus ja kehittämiskeskus GeroCenterin kanssa (katso 6.2.) 2.3. Kolmas sektori, KANTERE Keski Suomen Kansanterveyden Edistämiskeskus ry (KANTERE) on ainutlaatuinen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteenliittymä. Sen perustyötä on eri tahojen (mm. potilasjärjestöjen) toiminnan koordinointi ja väestötason terveyden edistämispalveluiden tuottaminen. Kantereen saaminen mukaan maakunnalliseen terveyden edistämiseen on tärkeää. Sille luontevasti sopivia tehtäviä voisivat olla mm. järjestökoulutus ja väestölle suunnatut terveysmessut. Toiminnan rahoitus on kuitenkin toistaiseksi avoin. Suunnitelman keskeiset suositukset: Sairaanhoitopiiriin perustetaan maakunnallinen preventiotiimi, jonka tehtävänä on tukea kuntien preventioryhmiä, ja jolla on maakunnallinen tiedotusvastuu Tehdään tiivistä yhteistyötä Kantereen kanssa väestötason terveydenedistämistyön terävöittämiseksi

11 9 3 Koko väestölle suunnatut toimet 3.1. Painopistealueet Tämä suunnitelma pyrkii vaikuttamaan viiteen keskeiseen terveyskäyttäytymisen alueeseen: liikunta, ravitsemus, tupakointi, alkoholin käyttö sekä lepo ja nukkuminen. Nämä viisi tekijää ovat avainasemassa paitsi tärkeimpien terveysongelmien synnyssä ja ehkäisyssä, myös yksittäisen ihmisen elämänlaadun luomisessa. Niihin vaikuttaminen on osoitettu tehokkaaksi ja kustannusvaikuttavaksi (9) Mini interventio eli lyhytneuvonta Normaalin asiakaskohtaamisen yhteydessä annettu lyhytneuvonta eli miniinterventio on vaikuttava keino puuttua terveyskäyttäytymiseen (tupakointi, alkoholi, liikunta) (9). Lyhimmillään mini interventio sisältää esimerkiksi tupakoinnin puheeksi ottamisen ja lopetuskehotuksen. Se ei vaadi merkittävää lisäresursointia, mutta kylläkin puheeksi ottamisen koulutusta ja sitoutumista työntekijöiltä. Apuvälineenä lyhytneuvontaan voidaan käyttää ns. muutosvaihemallia (liite 2). Sosiaali ja terveystoimen työntekijöiden mini interventiokoulutus suositellaan järjestettäväksi kunnittain ensin laajemmalle ryhmälle ja sitten pienimuotoisemmin yksikkötasolla. EVI hankkeen yhteydessä kehitettiin Pegasos ja Effica potilastietojärjestelmiin sähköiset lomakkeet, joilla elintapoja voidaan kartoittaa. Lomakkeet ovat lyhyitä ja yksinkertaisia täyttää. Alkoholi osio pohjautuu AUDIT 10 testiin, tupakointia kartoitetaan Fagerströmin nikotiiniriippuvuustestillä, liikunta osio perustuu UKKinstituutin liikuntapiirakkaan ja ravitsemus osio eri tahojen ravitsemussuosituksiin. Lomakkeet sisältävät myös kysymyksen muutoshalukkuudesta. Ajatuksena on, että työntekijä voi mini intervention tueksi täyttää haluamansa osion yhdessä asiakkaan kanssa, ja vaikkapa tulostaa sen mukaan. Sähköiset lomakkeet tulevat käyttöön Pegasoksen 8.1 päivityksen yhteydessä ja Efficaankin tämän vuoden aikana.

12 10 Sähköisten lomakkeiden rinnalla käytetään myös tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomaketta (riskipistetestiä), joka tuli käyttöön diabeteksen ehkäisyohjelman (D2D) myötä sekä valtimotautitapahtumien riskiarviointiin käytettävää SCORE testiä Henkilökohtainen liikuntaohje, liikkumisresepti Henkilökohtainen liikuntaohje ja liikkumisresepti lisäävät yksilön fyysistä aktiivisuutta ja ne ovat kustannusvaikuttavia (9). Ohjeen tulee olla yksinkertainen, selkeä ja painottua arkiliikuntaan, joka ei vaadi erityisvälineitä. Lääkäri tai hoitaja voi täyttää itse reseptin tai lähettää potilaan kuntoneuvolaan liikkumisreseptin tai liikuntaohjeen laatimista ja neuvonnan saamista varten. Fysioterapeutti voi laatia liikkumisreseptin tai liikuntaohjeen myös yhdellä kertaa isommalle ryhmälle (ns. ryhmätäyttö). Kunnan liikuntakalenteri on tärkeä apu ohjeen laatimisessa. Tämä suunnitelma suosittaa henkilökohtaisen liikuntaohjeen käyttöönottoa koko maakunnassa Alkoholinkäytön suunnattu seulominen Alkoholin liiallinen käyttö on väestössä yleistä, ja sen arvioiminen on usein hankalaa. AUDIT kyselyn käyttöä suositellaan osana normaalia vastaanottotoimintaa. Useiden pilottiprojektien ja suositusten pohjalta (10,11,12) AUDIT kysely täytetään ainakin seuraavissa tilanteissa: Kun potilas hakeutuu vastaanotolle uniongelmien tai masennuksen vuoksi Ylipainoisten ravitsemusneuvonnan yhteydessä Tapaturmapotilaille ensiavussa Uusien kotisairaanhoidon potilaiden kohdalla Koulu ja opiskelijaterveydenhuollon tarkastuksissa yläkouluiästä lähtien Äitiysneuvolan ensikäynnillä Sosiaalitoimessa asiakkuuden vireilletulon yhteydessä

13 11 Suunnitelman keskeiset suositukset: Järjestetään puheeksi ottamisen ja lyhytneuvonnan koulutus kunnan tai kuntayhtymän kaikille sosiaali ja terveystoimen työntekijöille yleisesti ja yksikkötasolla Päivitetään potilastietojärjestelmät siten, että ne jatkossa sisältävät sähköiset elintapalomakkeet Otetaan henkilökohtainen liikuntaohje (liikkumisresepti) käyttöön koko maakunnassa Otetaan käyttöön suunnattu seulontajärjestelmä alkoholin liikakäyttöön puuttumiseksi 3.3. Väestön omaehtoinen hoito Yksilön on kannettava päävastuu omasta terveydestään. Siksi omaehtoisen hoidon ja tiedonsaannin tukeminen on tärkeää. Vaikka omaehtoinen hoito toteutuu usein vain muutenkin aktiivisessa väestönosassa, voidaan tätä kautta vapauttaa resursseja passiivisemman väestönosan palveluihin. Jo nykyisin useimmissa terveyskeskuksissa on verenpaineen itsemittauspisteen yhteydessä terveysmateriaalia esillä. Muun muassa Jyväskylä on lisäksi rakentanut vanhusten päiväkeskuksiin palveluohjauspisteiden verkoston yksi palvelupiste on myös kauppakeskuksessa. Tämä suunnitelma suosittaa terveystietotupien perustamista jokaiseen terveyskeskukseen, ja jatkossa myös kirjastoihin, päiväkeskuksiin, suurimpiin kouluihin ja mahdollisesti myös kauppakeskuksiin ja apteekkeihin. Terveystietotupa on paikka, johon kuntalainen voi tulla oma aloitteisesti tai johon hänet voidaan ohjata miniintervention jälkeen. Terveystietotupia testattiin EVI hankkeen yhteydessä. Ne sisältävät muun muassa verenpaineen mittauspisteen, materiaalia terveyskäyttäytymisestä sekä tietoa kunnassa toimivista ryhmistä (mm. liikuntaryhmät, painonhallintaryhmät) ja ohjeet niihin ilmoittautumisesta. Lisäksi tuvissa on tietokone, jolla voidaan tutustua terveyteen liittyviin Internet palveluihin, kuten esimerkiksi "Elämä pelissä" testiin.

14 12 Keski Suomen keskussairaalassa toimivasta terveystietokeskus Palanssista tehdään terveystupaverkoston keskus, joka koordinoi verkoston materiaalin hankintaa ja ylläpitoa koko maakunnassa. Sairaanhoitopiirissä toimiva maakunnallinen preventiotiimi ottaa tästä vastuun. Lisäksi tiimin tehtävänä on kehittää eri väestöryhmille suunnatut Internetpohjaiset tietopaketit terveyden edistämisestä, joihin pääsee käsiksi mm. terveystietotuvista ja kuntien Internet sivuilta. Laukaassa on kehitetty suun terveydenhuollon omaehtoisen hoidon tukemiseksi Internet pohjaiset Hamsu sivut (www.hamsu.net), joissa opastetaan mm. oikeaa hampaiden harjaustekniikkaa kaiken ikäisille, mutta erityisesti lapsille. Tämä suosittu opetussivusto tulee ottaa koko maakunnan käyttöön. Kuntien Internet sivut ja niiden selkeys tukevat omaehtoista hoitoa. Jyväskylän Senioriinfo (www.jkl.fi/seniori info) on tästä hyvä esimerkki. Koko väestölle suunnatuista palveluista erityisen onnistunut on Saarijärven Karstulan seudun kehittämä TerveysPuntari (http://www.viisaankivi.fi/asiointi/terveyspuntari/), joka opastaa yksilöä huolehtimaan terveydestään nettipäiväkirjojen avulla. Jatkossa tämän palvelun ylläpitäminen tulee muuttaa maakunnalliseksi, esimerkiksi Palanssin kautta. Suunnitteilla on myös maakunnallinen Kansalaisverkko, johon tulee hyvinvointiin liittyvää itsehoitosisältöä ja palveluita. Tämä suunnitelma suosittaa kunnan Internet sivujen kehittämistä ja sivuille linkkiä ainakin TerveysPuntariin, Hamsu nettiin, lääkäriseura Duodecimin ylläpitämään Terveyskirjastoon sekä edellä mainittuihin tietopaketteihin Palanssin kautta. Monissa kunnissa kaikki kunnan, kansalaisopiston ja järjestöjen tarjoamat liikuntapalvelut on koottu liikuntakalenteriin. Tämä suunnitelma suosittaa liikuntakalenterin laatimista vuosittain jokaisessa kunnassa, ja sen jakamista jokaiseen kotiin. Kalenteri tulisi olla esillä myös terveystietotuvissa sekä kunnan Internet sivuilla ja toimipisteissä. Tieto kunnan alueella toimivista terveyttä edistävistä ravitsemusryhmistä sisällytetään liikuntakalenteriin. Tulevaisuuden visiona on, että merkittävä osa väestöstä pystyy omatoimisesti hankkimaan terveystietoa ja tekemään tarvittaessa muutoksia omiin elintapoihinsa hyödyntämällä terveystietotupien, liikuntakalenterin ja kunnan Internet sivujen tarjoamia palveluja.

15 13 Suunnitelman keskeiset suositukset: Perustetaan terveystietotupa jokaiseen terveyskeskukseen, ja jatkossa myös kirjastoihin, päiväkeskuksiin, suurimpiin kouluihin sekä mahdollisesti apteekkeihin ja kauppakeskuksiin Tehdään terveystietokeskus Palanssista terveystupaverkoston keskus ja luodaan koko verkoston käyttöön eri väestöryhmille suunnatut Internetpohjaiset terveystietopaketit Muokataan kunnan Internet sivut tukemaan omaehtoista hoitoa ja luodaan sivuille linkit mm. TerveysPuntariin, Hamsu nettiin, terveystietokeskus Palanssiin ja Terveyskirjastoon Julkaistaan liikuntakalenteri vuosittain, ja saatetaan se kuntalaisten käyttöön 3.4. Ryhmäneuvonta Ryhmäneuvonta on osoitettu kustannustehokkaaksi neuvontamuodoksi. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseen tähtäävä, ryhmässä toteutettu neuvonta, on yhtä tehokasta kuin samalla intensiteetillä toteutettu henkilökohtainen neuvonta (9). Samalla työntekijäpanoksella saadaan siis ryhmässä moninkertainen vaikutus. Ryhmä tarjoaa myös vertaistukea. Neuvontaryhmä on keskeinen jatkohoitopaikka, johon asiakas voidaan tarvittaessa ohjata mini intervention jälkeen tai johon yksilö voi itse hakeutua esimerkiksi terveystietotuvan kautta. Ryhmiin tulee pystyä ilmoittautumaan myös suoraan erikoissairaanhoidosta. Suositeltava enimmäisryhmäkoko on noin 10 henkilöä. Painonhallinta ja liikuntaryhmiä tulisi olla eritasoisia eri asiakasryhmille. Liikuntaryhmiä suunnitellessa pohjana voidaan käyttää UKK instituutin liikuntapiirakkaa (http://www.ukkinstituutti.fi/upload/iswdqq3d.pdf). Käytännön järjestämisvastuu eri ryhmistä voi olla kunnalla/kuntayhtymällä tai esimerkiksi potilasjärjestöllä.

16 14 Perustetaan jokaiseen kuntaan ainakin seuraavat säännöllisesti toimivat ryhmät: Painonhallintaryhmät Liikuntaryhmät (UKK instituutin liikuntapiirakkaan perustuen) Irti tupakasta ryhmä Alkoholiryhmä

17 15 4 Erityisteemoja lapsille ja nuorille 4.1. Lähiyhteisökoulutus Lasten ja nuorten terveyden edistämisessä lähiyhteisöillä (perhe, päiväkoti, koulu) on keskeinen merkitys. Tämän vuoksi on tehokasta toimia perheiden ja lähiyhteisöissä työskentelevien työntekijöiden kautta. Koulujen ja päiväkotien vanhempainiltoja varten maakunnallinen preventiotiimi ja kunnan/kuntayhtymän oma preventioryhmä kehittävät esityspohjia liikunnasta, ravitsemuksesta, levosta ja nukkumisesta, tupakoinnista sekä päihteistä. Tätä materiaalia voivat terveydenhoitajat, lääkärit ja opettajat halutessaan käyttää. Vanhempainiltojen lisäksi myös eri järjestöjen kerhotoiminta (mm. seurakunnan äiti lapsipiirit, Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilat) muodostaa oivan foorumin terveydenedistämisesityksille. Päivähoidon ja koulujen henkilökunnalle järjestetään koulutusta huolen ilmaisusta ja puheeksi ottamisesta. Opettajille koulutus suositellaan järjestettäväksi VESOkoulutuksen yhteydessä siten, että preventioryhmä ja erityisesti sen opetustoimea edustava jäsen suunnittelee vuosittaisen VESO koulutuksessa pidettävän, opettajien tarpeita vastaavan esityksen terveyden edistämisestä. Suunnitelman keskeiset suositukset: Kehitetään valmiita esityspohjia terveyden edistämisestä vanhempainiltoja ja järjestöjen kerhoja varten Järjestetään puheeksi ottamisen ja terveyden edistämisen koulutusta päivähoidon ja koulujen henkilökunnalle (opettajille VESO koulutuksen yhteydessä)

18 Lasten liikunta ja ravitsemus Riittävä liikunta on terveyden kulmakivi. Päävastuu lasten liikunnasta on vanhemmilla. Kunta voi tukea vanhempia varmistamalla, että varhaiskasvatuksessa ja koulussa noudatetaan lasten ja nuorten liikuntasuosituksia (13) Lasten päivähoidossa tulee noudattaa lasten ravitsemussuosituksia (14) ja kouluruokailussa kouluruokailun laatukriteerejä (15). Erityisenä toimena suositellaan ruokailulinjaston alkuun esimerkkiannosta, joka kootaan sen päivän ruuasta lautasmallin mukaan. Tämä toimii mallina lapsille ja siihen voi myös viitata kotitalous ja terveystiedontunneilla tai kouluterveydenhuollossa. Koulujen välipalatarjontaan on tärkeää kiinnittää huomiota. Välipala tulee olla tarjolla, mikäli oppitunnit jatkuvat pitempään kuin 3 tuntia koululounaan jälkeen. Lounaslistan rinnalle on suositeltavaa tehdä myös välipalalista. Kansanterveyslaitoksen ja opetusministeriön ohjekirjeeseen nojaten luovutaan koulujen makeis ja virvoitusjuoma automaateista koko maakunnan alueella, koska automaattien on todettu edistävän napostelukulttuuria ja johtavan epäterveellisen herkuttelun arkipäiväistymiseen. Myös koulujen yhteydessä toimivissa kioskeissa tulee olla myynnissä vain ravitsemussuosituksen mukaisia välipaloja. Terveellisiä välipaloja tarjoavat välipala automaatit voivat olla osa toimivaa ratkaisua. Perusopetuslain (2003) mukaisesti kaikille aamu ja iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille on tarjottava terveellinen välipala, joka täydentää lasten kouluateriaa Lasten tupakointi, päihteiden käyttö ja riittävä yöuni Riittävän nukkumisen tärkeyttä ja päihteettömyyttä korostetaan jo nyt laajasti oppitunneilla ja kouluterveydenhuollossa. Oppilaille suunnattu terveyskasvatus toimii parhaiten, mikäli se on mahdollisimman kokemuksellista. Alkoholin saatavuuden rajoittaminen on tehokas keino nuorten alkoholin käytön vähentämiseksi. Tuoreen koululaistutkimuksen mukaan alaikäiset saavat alkoholia yleisimmin täysi ikäisiltä kavereilta, sisaruksilta sekä omilta vanhemmiltaan. On mahdollista, että kaikki toimijat eivät tiedä välityksen olevan rikollista. Taustalla saattaa

19 17 olla myös vanhempien väärä uskomus, että hallittu alkoholiin totuttaminen kotioloissa suojaisi alkoholiongelmilta myöhemmällä iällä. Tiedotusta tulisikin suunnata sekä keskiasteen oppilaille ( Jos välität, et välitä ) että vanhemmille ( Älä anna maistaa ). Jokaisessa koulussa tulee olla kouluyhteisössä laadittu päihdestrategia, joka sisältää mm. toimintamallit eri tilanteiden varalle sekä pelisäännöt suhtautumisesta tupakkaan, alkoholiin ja muihin päihteisiin koulussa. Strategian taustalla on valtuustokausittain laadittava koko kunnan hyvinvointistrategia. Suunnitelman keskeiset suositukset: Kunnassa noudatetaan lasten ja nuorten liikuntasuositusta sekä koulu ja päivähoitoruokailun laatukriteerejä Koulujen makeis ja virvoitusjuoma automaateista luovutaan, tilalle mahdollisuus ravitseviin välipaloihin Rajoitetaan ala ikäisten alkoholin saatavuutta keskiasteen oppilaille ja alaikäisten vanhemmille suunnatulla tiedotuksella Laaditaan jokaiseen kouluun päihdestrategia 4.4. Työkaluja henkilökunnan käyttöön Lasten ylipaino on vakava ja nopeasti lisääntyvä ongelma. Kunnan henkilöstöllä on suuri tarve käytännön työkaluille, joilla tähän ongelmaan voisi puuttua entistä paremmin. Lasten ja nuorten sydän ja verisuoniterveyden edistämistä selvittäneeseen STRIPtutkimukseen (http://stripstudy.utu.fi/index2.htm) perustuva, Suomen Sydänliitto ry:n kehittämä Neuvokas perhe on osoittautunut mm. Jyväskylässä toteutetussa pilottihankkeessa toimivaksi. Kyseessä on liikunta ja ravitsemusohjausmenetelmä äitiysja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon käyttöön (yhteyshenkilö: Menetelmän liikunta ja ravitsemusohjauskortit sekä ohjauksessa käytettävä havaintokansio ovat käytännön työssä hyvin toimivia. Neuvokasta perhettä lähdetään levittämään maakuntaan vuoden 2008 aikana ja samalla järjestetään koulutusta menetelmän käytöstä.

20 18 Ylipainoisten lasten ja nuorten yksilö ja ryhmähoitoon soveltuvat "Mahtavat muksut" ja "Suurenmoiset nuoret" aineistot. Mahtavat muksut opas (16) perustuu tutkimusnäyttöön sekä hyviksi havaittuihin käytäntöihin. Se on tarkoitettu leikki ja alakouluikäisiä ylipainoisia ja lihavia lapsia hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Lähtökohtana on perhe, voimavara ja ratkaisukeskeisyys. Suurenmoinen nuori opas (17) on tarkoitettu vuotiaita lihavia nuoria hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Oppaassa käsitellään nuoren ja koko perheen elämäntapamuutoksia, erityisesti ruoka ja liikuntatottumuksia. Tämä suunnitelma suosittaa myös kuntakohtaisen lasten ja nuorten painotilaston keräämistä ja ylläpitämistä joko vuosittain tai valtuustokausittain hyvinvointikertomuksen osana. Päivähoidon käyttöön soveltuu Jyväskylän kaupungin STM:n tuella eteenpäin kehittämä SAPERE ravitsemuskasvatusmenetelmä, josta niin ikään on saatu rohkaisevia kokemuksia maakunnan alueella. Pääpaino on aisteihin ja kokemukseen perustuvassa, leikinomaisessa oppimisessa, joka tähtää lapsen ruokatottumusten monipuolistamiseen ja etenkin kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisäämiseen. Alakoulussa lasten ravitsemuskasvatuksen menetelmänä voidaan vastaavasti käyttää "Makukoulu" aineistoa (http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/makukoulu.pdf?download=lataa+pdf). (yhteyshenkilöt: Työkaluna lasten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen suositellaan Askeleittain opetusohjelmaa (www.askeleittain.fi). Ohjelman avulla päivähoidossa, esikoulussa ja luokalla voidaan opettaa lapsille empatiataitoja, itsehillintä ja ongelmanratkaisutaitoja sekä tunteiden säätelyä. Kohdassa 3.3. mainittu Hamsu netti (www.hamsu.net) suositellaan otettavaksi käyttöön erityisesti lasten suun hyvinvoinnin tukemiseen.

21 19 Otetaan käyttöön seuraavat menetelmät kunnan/kuntayhtymän tarpeiden mukaan: Liikunta ja ravitsemusohjausmenetelmä Neuvokas perhe neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa Ylipainoisten lasten ja nuorten hoitomenetelmät Mahtavat muksut ja Suurenmoiset nuoret Lasten ruokailutottumusten monipuolistamismenetelmä SAPERE päivähoidossa ja Makukoulu alakoulussa Lasten psyykkisen hyvinvoinnin edistämismenetelmä Askeleittain päivähoidossa ja alakoulussa Lasten suun hyvinvoinnin tukemiseen Hamsu netti 5 Erityisteemoja työikäisille 5.1. Työttömien terveystarkastukset Tavoite sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseksi on kirjattu mm. hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan (1). Jyväskylässä ja ympäryskunnissa toimineen WIRE projektin yhteydessä on kehitetty työttömien terveystarkastusmalli (liite 3, yhteyshenkilö jonka tavoitteena on työttömän työnhakijan voimavarojen sekä terveysriskien tunnistaminen, henkilön rohkaisu ja kannustaminen aktiivisuuteen ja itsehoitoon sekä sitä kautta parempaan otteeseen omasta elämästään. Työttömien terveystarkastukset voidaan nähdä täsmäkeinona terveyserojen kaventamiseksi. Oikeus terveystarkastukseen syntyy heti työttömyyden alkaessa. Käytännössä ohjaaminen tarkastukseen tapahtuu useimmiten työvoimaviranomaisten toimesta. Kutsumenettelyä ei voida salassapitolainsäädännön vuoksi käyttää. Terveyshaastattelulomake postitetaan tarkastukseen osallistuvalle etukäteen, ja tämä tuo sen tarkastukseen täytettynä. Mikäli keskeisiä laboratoriotutkimuksia ei ole tehty lähiaikoina, tarkastuksen suorittava sairaanhoitaja tekee laboratoriolähetteen myös etukäteen.

22 20 Terveystarkastuksen perusteella kirjoitetaan palaute sekä suunnitelma mahdollisesta jatkohoidosta. Toimivan järjestelmän luominen edellyttää tiivistä yhteistyötä työvoimahallinnon kanssa. Vastaavien terveystarkastusten ulottamista myös muihin työterveyshuollon ulkopuolella oleviin työikäisiin (esim. kotiäidit, pätkätyöläiset) on pohdittu eri puolilla maakuntaa Työterveyshuollon rooli Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työikäisen väestön terveyden edistämisessä. On tärkeää saada sekä kunnallinen että yksityinen työterveyshuolto mukaan tämän suunnitelman toteuttamiseen jokaisessa kunnassa/kuntayhtymässä. Keskeisenä keinona suositellaan työterveyshuollon edustajan nimeämistä kunnan preventioryhmään. Työttömien terveystarkastukset voidaan harkinnan mukaan toteuttaa joko avoterveydenhuollon toimintana tai ostaa työterveyshuollosta. Suunnitelman keskeiset suositukset: Käynnistetään suunnatut työttömien terveystarkastukset (liite 3) Nimetään työterveyshuollon edustaja preventioryhmän jäseneksi Tehdään tiivistä yhteistyötä työvoimahallinnon kanssa kutsumalla heidän edustajansa tarpeen mukaan preventioryhmän kokoukseen

23 21 6 Erityisteemoja ikääntyville 6.1. Ikääntyvien ennaltaehkäisevät kotikäynnit Useissa kunnissa Keski Suomen alueella on käytössä jonkinlainen ikääntyvien ennaltaehkäisevien kotikäyntien järjestelmä. Kohteena olevat ikäryhmät vaihtelevat 70 ja 80 ikävuoden välillä. Optimaalisesta ikäryhmästä on käyty paljon keskustelua, ja osittain kyse on myös kotikäyntien tavoitteista. Nuorempiin ikäryhmiin keskittymällä pyritään pitkän tähtäimen ennaltaehkäisevään työhön, vanhempiin ikäryhmiin keskittymällä taas estämään välittömiä terveysongelmia. Vuoden 2008 alussa julkaistussa laajassa meta analyysissä (18) todettiin, ettei kotikäynneillä pystytty myöhentämään vanhainkotiin siirtymisikää missään kohdeikäryhmässä. Sen sijaan kuolleisuutta voitiin vähentää alle 77 vuotiaille kohdistetuilla kotikäynneillä. Merkitsevää toimintakyvyn paranemista saatiin aikaan vain liittämällä kotikäynnin ohjelmaan jonkinlainen fyysinen perustutkimus. Uusimman tutkimustiedon perusteella ennaltaehkäisevät kotikäynnit tulisi siis suunnata alle 77 vuotiaille ja niihin tulisi sisällyttää toimintakyvyn perustestaus. Suositeltava tapa tehdä tarkastuksia on ilmoittaa niistä etukäteen kirjeitse. Kirjeessä kerrotaan kotikäynnin tarkoituksesta ja se voi sisältää myös kutsun yleisötilaisuuteen, jossa käydään läpi edellisen vuoden tuloksia. Tämän jälkeen tarkastukseen osallistuvat pyritään tavoittamaan puhelimitse ja kartoittamaan puhelinkeskustelun yhteydessä heidän kokonaistoimintakykyään. Mikäli henkilö on jo esimerkiksi kotisairaanhoidon piirissä tai toimintakyky todetaan hyväksi, varsinaista kotikäyntiä ei tehdä. Kokemusten mukaan varsinainen käynti toteutuu noin 60 70% ikäluokasta. Itse kotikäyntiin tulee sisällyttää mm. laaja haastattelu elinoloista, voimavaroista, keskeisistä ongelmista ja elintavoista. Siihen tulee kuulua myös yksinkertainen toimintakyvyn mittaus. Kotikäynnillä esille tuleviin tarpeisiin pitää pystyä vastaamaan esim. erikseen perustettavien ryhmien muodossa. Kotikäyntien tuloksista on tärkeää tehdä yhteenveto myös kunnan eri toimijoiden käyttöön.

24 22 Suunnitelman keskeiset suositukset: Toteutetaan ikääntyvien ennaltaehkäisevät terveystarkastukset suunnatusti Paras näyttö on alle 77 vuotiaille tehdyistä tarkastuksista Sisällytetään tarkastuksiin yksinkertainen toimintakyvyn mittaus 6.2. Toimintakyvyn testaus ja seniorineuvola Ikääntyvien kokonaistoimintakyvyn arvioiminen on monitahoinen prosessi, johon harvoin on mahdollisuuksia perinteisissä terveys ja sosiaalitoimen palveluissa. Tämä johtaa helposti tehottomuuteen ja ikääntyvien pallotteluun toimijalta toiselle. Tämän vuoksi on suositeltavaa käynnistää seniorineuvolatoiminta koko maakunnassa. Ensisijaisesti seniorineuvola on paikka, johon ikäihminen voidaan lähettää tarkempaan kokonaistoimintakyvyn arvioon. Toissijaisesti pyritään mahdollistamaan myös omatoiminen hakeutuminen seniorineuvolaan. Lähete seniorineuvolaan voi tulla esimerkiksi ennaltaehkäisevän kotikäynnin perusteella tai mikäli muun vastaanoton yhteydessä herää tarve selvittää ikäihmisen toimintakykyä tarkemmin. Tutkimus ja kehittämiskeskus GeroCenter on tarjoutunut kehittämään yksinkertaisen ja helppokäyttöisen toimintakyvyn mittausmenetelmän, joka soveltuu käytettäväksi sekä normaalin vastaanoton yhteydessä että seniorineuvolassa (liite 4). Tavoitteena on niiden ikäihmisten havaitseminen, joiden toimintakyky uhkaa heiketä siinä määrin, etteivät he enää kykene asumaan itsenäisesti. Maakunnallinen preventiotiimi jalkauttaa kehitettävän toimintakyvyn mittausmenetelmän maakuntaan. Kokonaisuudessaan seniorineuvolan tarkastus voisi sisältää ainakin seuraavat osiot: Pituus, paino (painon muutos), verenpaineen ja verensokerin mittaus Fyysisen toimintakyvyn (voima, tasapaino) mittaus Masennuksen (GDS 15) ja muistitoimintojen (MMSE testi) testaus Ruokailutottumusten, suun terveyden, liikunnan, tupakoinnin ja alkoholinkäytön kartoittaminen

25 23 Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake (riskipistetesti) Osteoporoosineuvonta (kalsium, D vitamiini, riittävä energiansaanti) Jalkojen ja ihon kunto Keskeisten sosiaalietuisuuksien läpikäyminen Lääkityksen läpikäyminen ja tarkistaminen Jatkotoimista päättäminen (ryhmät, kuntoneuvola, lääkärin vastaanotto) Suunnitelman keskeiset suositukset: Jalkautetaan maakuntaan yksinkertainen ikääntyvien toimintakyvyn mittausmenetelmä, joka soveltuu kotikäynneille, seniorineuvolaan sekä normaalin vastaanottotoiminnan yhteyteen Käynnistetään seniorineuvolatoiminta koko maakunnassa 6.3. Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito Peruskunto ja voimaharjoittelu on kannattavaa myös vanhemmalla iällä. Huono lihasvoima ja tasapaino ovat suoraan yhteydessä mm. murtumien esiintymiseen. Liikuntaneuvonnan sisällöllä on suuri merkitys. Neuvojen tulisi kannustaa turvalliseen liikkumiseen, mutta riskien yliarviointia on syytä välttää (19). Ikäihmisille tulisi olla tarjolla erikseen heille suunnattuja liikuntaryhmiä, kuten tasapaino ja voimaharjoitteluryhmiä. On suositeltavaa järjestää syrjemmässä asuville yhteiskuljetus ryhmiin. Tällöin ryhmät tulee ajoittaa siten, että eri ryhmiin haluavat voidaan kuljettaa samalla kertaa. Suurella osalla Keski Suomessa asuvista ikäihmisistä on melko pieni toimeentulo. Tällöin myös raha voi tulla esteeksi liikunnan harrastamiselle. Tämä suunnitelma suosittaa yli 70 vuotiaille kohtuullista, vuosittaista kertamaksua (Seniorikortti) kunnan omistamiin liikuntalaitoksiin kuten uimahalleihin ja kuntosaleihin. Seniorikorttia voidaan laajentaa mahdollisuuksien mukaan muihinkin vapaa ajan palveluihin.

26 24 Suunnitelman keskeiset suositukset: Perustetaan jokaiseen kuntaan/kuntayhtymään erikseen ikäihmisille suunnattuja liikuntaryhmiä, kuten tasapaino ja voimaharjoitteluryhmiä Syrjemmässä asuville järjestetään keskitetty kuljetus ryhmiin Otetaan vapaa ajan palveluihin käyttöön vuosimaksu (Seniorikortti) yli 70 vuotiaille

27 25 7 Vaikuttavuus ja seuranta 7.1. Hyvinvointikertomus ja hyvinvointistrategia Tämä suunnitelma rakentuu näyttöön perustuville, jo aiemmin vaikuttaviksi osoitetuille menetelmille. Se ei sisällä keskitettyä seurantajärjestelmää. Vaikuttavuutta voidaan kuitenkin arvioida epäsuorasti kuntien ja koko maakunnan sairastavuustilastoista. Myös STAKESin TeDBM hanke (Kuntien terveyden edistämisaktiivisuuden vertailuanalyysijärjestelmän kehittämishanke ) tarjonnee tulevaisuudessa työkalun kuntaja maakuntatason tarkastelulle (20). Yksittäisen kunnan kohdalla tämä suunnitelma suosittaa hyvinvointikertomuksen käyttöönottoa. Eri toimialojen yhdessä valmistelema hyvinvointikertomus tulisi laatia vähintään kerran neljässä vuodessa, esimerkiksi valtuustokauden lopulla. Sen perusteella laaditaan sitten valtuustokauden aluksi hyvinvointistrategia, joka määrittää kunnan strategian hyvinvoinnin kehittämiseksi seuraavalle neljälle vuodelle. Hyvinvointistrategia voi sisältää mm. päihdestrategian, lapsi ja nuorisopoliittisen suunnitelman, liikuntapoliittisen ohjelman ja vanhuspoliittisen strategian. (2) Hyvinvointikertomus antaa tärkeää seurantatietoa kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille hyvinvoinnin kehittymisestä kunnassa. Se auttaa myös suuntaamaan resursseja oikein ja mittaamaan panostusten vaikuttavuutta. Hyvinvointikertomuksen mittareissa tulee pyrkiä maakunnalliseen yhteneväisyyteen. Suunnitelman keskeiset suositukset: Otetaan valtuustokausittain laadittava hyvinvointikertomus käyttöön jokaisessa kunnassa, sisältäen maakunnallisesti yhteneviä mittareita Laaditaan hyvinvointikertomuksen pohjalta hyvinvointistrategia

28 26 8 Lähteet 1 Terveyden edistäminen, Hallituksen politiikkaohjelma Saatavilla www muodossa: <URL:http://www.stm.fi/Resource.phx/hankk/te ohjelma/index.htx.i371.pdf> 2 Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2006:19. 3 Sosiaali ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTE ohjelma Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2008:6 4 Terveys 2015 kansanterveysohjelma. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4 5 Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma , Opetusministeriö Suunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi Suomen diabetesliitto ry Laki kunta ja palvelurakenneuudistuksesta, Saatavilla www muodossa: <URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/ > 8 Rimpelä M. Kunnan kansanterveystyö terveyden edistäjänä 2. Suomen Lääkärilehti 2005;60(45): Terveyden edistämisen mahdollisuudet: vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1. 10 Valtakunnallinen mini interventioprojekti VAMP. Saatavilla www muodossa: <URL:http://www.stm.fi/Resource.phx/hankk/hankt/vamp/index.htx> 11 Alkoholiohjelma (2006). Alkoholiohjelma. Helsinki: Sosiaali ja terveysministeriö 12 Käypä hoito suositus Alkoholiongelmaisen hoito. (2005). Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecim ja Suomen Päihdelääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Duodecim. 13 Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18 vuotiaille. Opetusministeriö Saatavilla www muodossa: <URL:http://www.nuorisuomi.fi/files/ns/julkaisut/080129Liikuntasuosituskirja(kevyt)_08.pdf>

29 27 14 Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis ja leikki ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2004: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008: Kouluruokailusuositus. Saatavilla wwwmuodossa: <URL:http://www.mmm.fi/attachments/5fDbyYiFr/5wYoueInf/Files/CurrentFile/Kouluruo kailu_2008_kevyt_nettiin.pdf> 16 Kalavainen M, Päätalo A, Ihanainen M & Nuutinen O. Mahtavat muksut ratkaisuja lihavan lapsen hoitoon. Ravitsemusterapeuttien yhdistys. Tilattavissa www osoitteesta: <URL:http://www.rty.fi/verkkokauppa.php> 17 Nykänen E, Kalavainen M, Ihanainen M & Nuutinen O. Suurenmoinen nuori ratkaisuja liikapainoisen nuoren painonhallintaan. Ravitsemusterapeuttien yhdistys. Tilattavissa www osoitteesta: <URL:http://www.rty.fi/verkkokauppa.php> 18 Huss A et al. Multidimensional preventive home visit programs for communitydwelling older adults: A systematic review and meta analysis of randomized controlled trials. Journal of Gerontology: Medical sciences 2008, Vol. 63A, No. 3, Hirvensalo, M., Heikkinen, E., Lintunen, T., Rantanen, T. Recommendations for and warnings against physical activity given to older people by health care professionals. Preventine Medicine, 41, , Katso tiedote www muodossa: <URL:http://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2005/06/tiedote /> 20 Kuntien terveyden edistämisaktiivisuuden vertailuanalyysijärjestelmän kehittäminen (TedBM hanke). Hankesuunnitelma Saatavilla www muodossa: <URL: A1BB B4E661DAD0F/0/TedBMsuunnitelma07.pdf>

30 28 9 Liitteet Liite 1: Suunnitelman taustatyö Suunnitelmaa varten on käyty keskusteluja seuraavien tahojen kanssa: Reijo Räsänen, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän ylilääkäri Mauno Vanhala, yleislääketieteen professori, osastonylilääkäri Keski Suomen sairaanhoitopiirin maakunnallinen preventiotiimi o Kaija Korpela, aluekoordinaattori o Nina Peränen, asiantuntijahoitaja o Arja Lyytikäinen, ravitsemuskoordinaattori o Jouni Airola, liikuntakoordinaattori Keski Suomen sairaanhoitopiiri, johtaja Timo Kunttu, johtajaylilääkäri Jukka Puolakka Äänekosken kaupungin preventioryhmä, pj. ylilääkäri Tapio Tammela Korpilahden Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän preventioryhmä, pj. ylihoitaja Pirkko Vuorinen Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän preventioryhmä, pj. ylilääkäri Jouni Kaleva Laukaan kunnan preventioryhmä, pj. johtava hoitaja Marja Leena Kauronen Keuruun Multian terveydenhuollon kuntayhtymä, ylihoitaja Timo Vanhatalo (sähköpostitse) Saarijärven Karstulan terveydenhuollon kuntayhtymä, ylilääkäri Pieter van Ooik, ylihoitaja Toini Marttinen

31 29 Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, johtaja Arto Vesala, koulutus ja laatupäällikkö Tarja Kettunen, hoitotyön johtaja Riitta Hjelt Wiitaunionin (Viitasaari ja Pihtipudas) perusturvan johtoryhmä, pj. perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva Nevala Kinnulan kunta, ylilääkäri Hannu Hämäläinen, osastonhoitaja Leena Viinikainen Konneveden kunta, ylilääkäri Esko Karkola (sähköpostitse) Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, johtava hoitaja Jorma Lukkarinen (sähköpostitse) Jyväskylän kaupungin preventioryhmä, pj. Paula Käyhkö Jarmo J Koski, tulosaluejohtaja, vastaava ylilääkäri, Jyväskylän kaupunki Sirkka Karhula, Jyväskylän vanhuspalvelujohtaja Raili Oikarinen, Jyväskylän avoterveydenhuollon hoitotyön johtaja Paula Käyhkö, Jyväskylän terveydenedistämisen palveluyksikön johtaja Maire Laaksonen, Jyväskylän seudun työterveys, ylilääkäri Minna Kesänen, ennaltaehkäisevä päihdetyö, aluekoordinaattori, nuorten erityispalvelut, Jyväskylän kaupunki Keski Suomen kansanterveyden edistämiskeskus ry KANTERE, pj. Raija Harju Kivinen, hankesuunnittelija Päivi Tiihonen Keski Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE, johtaja Marja Heikkilä Sosiaali ja terveysturvan keskusliitto, kehittämispäällikkö Anne Astikainen, järjestöpäällikkö Marja Vuorinen (sähköpostitse) Marita Poskiparta, terveyskasvatuksen professori, Jyväskylän yliopisto Taina Rantanen, gerontologian ja kansanterveyden professori, Jyväskylän yliopisto (sähköpostitse) Tutkimus ja kehittämiskeskus GeroCenter, johtaja Mauri Kallinen

32 30 Liite 2: Esimerkki muutosvaihemallista ELINTAVAT Kysely muutosvalmiudesta Ylläpitovaihe Asiakas on tehnyt elintapamuutoksen/ muutoksia viimeisen 6 kk:n aikana Päätöksenteko ja toimintavaihe Asiakas on motivoitunut tekemään elintapamuutoksia seuraavan kuukauden aikana. Esiharkintavaihe Asiakas ei tiedosta muutoksen tarvetta tai pitää muutoksen toteuttamista liian vaikeana. Harkintavaihe Asiakas tiedostaa elintapojensa riskit ja on valmis vastaanottamaan terveysneuvontaa, mutta ei ole halukas/ ei kykene sitoutumaan elintapamuutoksiin. Jyväskylän kaupunki Sosiaali ja terveyspalvelukeskus 2006

33 31 ESIHARKINTAVAIHE Asiakas ei tiedosta muutoksen tarvetta tai pitää muutoksen toteuttamista liian vaikeana. Tavoitteena on saada asiakas tietoiseksi nykyisten elintapojen vaikutuksesta terveyteen ja rohkaista harkitsemaan muutosta. Osoita Rohkaise Kerro Keskustele Korosta Jos Pidä aitoa kiinnostusta asiakasta kohtaan ja kuuntele häntä. Käytä lyhyetkin kontaktit hyödyksi, jotta hän motivoituisi itsensä hoitamiseen. asiakasta pohtimaan hänen omien elintapojensa merkitystä elämässään. asiakkaalle, että elintavoilla on oleellinen vaikutus hänen hyvinvointiinsa ja terveyteensä. aiemmista muutosyrityksistä. pienten, pysyvien muutosten merkitystä. asiakas ei ole valmis muutoksiin, tarjoa mahdollisuutta ohjaukseen myöhemmin. terveysneuvontamateriaalia esillä.

34 32 HARKINTAVAIHE Asiakas tiedostaa elintapojensa riskit ja on valmis vastaanottamaan terveysneuvontaa, mutta ei ole halukas / ei kykene sitoutumaan elintapamuutoksiin. Tavoitteena on auttaa asiakasta ratkaisemaan edellä mainittu ristiriitainen tilanne ja sitä kautta etenemään päätöksenteko ja toimintavaiheeseen. Keskustele nykyisten elintapojen eduista ja haitoista. aiemmista muutosyrityksistä. Muuta myönteiset kokemukset vahvuudeksi ja epäonnistumiset opiksi. elintapamuutosten esteistä ja siitä millä tavalla ne ovat ratkaistavissa. Tee Käytä Sovi pienten askelten valmistautumissuunnitelma. Pyydä asiakasta miettimään johonkin elintapaan 1 2 pientä muutosta, joista hän voi aloittaa. Innosta asiakasta kokeilemaan muutosta. tarvittaessa keskustelun apuna terveysaineistoa. asiakkaan kanssa seuraava käynti. Ajankohta ja henkilö

35 33 PÄÄTÖKSENTEKO JA TOIMINTAVAIHE Asiakas on motivoitunut tekemään elintapamuutoksia seuraavan kuukauden aikana. Tavoitteena on elintapamuutosten valmistelu ja niiden konkreettisten muutosten löytäminen, joita asiakas alkaa toteuttaa. Keskustele elintapamuutosten tavoitteista. Millaisia konkreettisia muutoksia asiakas on valmis tekemään? aiemmista muutosyrityksistä ja keinoista. Auta asiakasta muuttamaan myönteiset kokemukset vahvuudeksi ja epäonnistumiset opiksi. Motivoi asiakasta muutokseen kertaamalla ja syventämällä tietoja elintapamuutoksen myönteisestä vaikutuksesta hänen terveydentilaansa ja hyvinvointiinsa. Käytä tarvittaessa keskustelun apuna terveysaineistoa. Sovi asiakkaan kanssa toteutettavista elintapamuutoksista ja kirjaa ne hoitosuunnitelmaksi. Muista pienten askelten periaate. seuraava käynti: ajankohta ja henkilö

36 34 YLLÄPITOVAIHE Asiakas on tehnyt elintapamuutoksen/ muutoksia viimeisen 6 kk:n aikana. Tavoitteena on tukea ja rohkaista asiakasta jatkamaan hyväksi todettuja elintapoja pysyvien tulosten saavuttamiseksi. Tue Tarkista Ohjaa ja rohkaise kiitä ja kannusta. että tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ovat realistisia. omakohtaisen palautteen antamiseen. konkreettisten käyttäytymistä vahvistavien palkkioiden käyttöön. jännityksen ja stressin hallintakeinoja. asteittaiseen etenemiseen. Korosta Selvitä Auta että elintapamuutoksilla saatavat hyödyt edellyttävät jatkuvaa tietoista työskentelyä. asiakkaalle sopiva tuki muutosten pysymiseen. Perhe, ryhmät, seurantakäynnit. Ks. päätöksenteko ja toimintavaiheessa mainitut tukipalvelut. asiakasta tunnistamaan repsahduksiin houkuttelevat tilanteet ja löytämään keinot repsahdusten ehkäisemiseksi ja ylipääsemiseksi. Repsahdukset ovat inhimillisiä. Tapahtumia ei kannata suurennella. Keskustele repsahdusten syistä. Ohjaa kääntämään tilanne neuvoksi vastaisuuden varalle. Auta löytämään voimaa pienistäkin onnistumisista. Arvioi uudelleen, missä muutosvaiheessa asiakas on repsahduksen jälkeen.

37 35 Liite 3: WIRE projektin työttömien terveystarkastusmalli TYÖTTÖMÄN ASIAKKAAN HOITOPOLKU Luonnos JKL terv.as. sh:t ja Wire th Asiakas ottaa yhteyttä omaan sairaanhoitajaan puhelimitse varatakseen ajan työttömän terveystarkastukseen (joko oma aloitteisesti tai ohjattuna esim. Työvoimatoimisto, sos.toimi) TAI tarve tarkastukseen tulee esille muun käynnin yhteydessä. 1. Puhelinkontakti oman sh:n kanssa Milloin tehty tarkastus viimeksi (Työvoimanpalvelukeskus TYP, Tekevä, Wire)? Sh postittaa terveyshaastattelulomakkeen etukäteen täytettäväksi asiakkaalle Sh tekee lähetteen laboratoriokokeisiin ( pvk, kol pak, s GT) jos edellisistä kokeista on yli vuosi tai muuten erityinen tarve Laboratoriokokeet 1. Terveystarkastus ( tarkastus 60 min + 15 min kirjaamiseen) asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaminen terveyshaastattelulomakkeen avulla yhdessä asiakkaan kanssa mittaukset (paino, pituus, BMI (>30, lähete 2h sokerirasitukseen), vyötärönympärys, RR, pulssi, diabetesriskitesti, tarvittaessa mikrospirometria ja häkämittaus pitkään tupakoineille) tarvittaessa dt tehoste laboratoriokokeiden tulokset läpikäynti terveysriskien ja elintapaohjauksen tarpeen kartoittaminen muutosvaihemallia apuna käyttäen tarvittaessa Audit, Beckin masennuskysely ja Koherenssi indeksi vo:lla tai kotona täytettäväksi seurantamittauksien suunnittelu ja aikataulutus (esim. RR, verensokeri, paino). tarvittaessa lääkärin, suuhygienistin/hammaslääkärin, psykologin/depressiohoitajan ja/tai fysioterapeutin vastaanotolle/ kuntoneuvolaan ohjaus lyhyt sanallinen positiivinen kooste asiakkaan tilanteesta asiakkaalle jaettava materiaali tarpeen mukaan jatkokäynti (30 min.) tai soittoaika 2 4 viikon päähän (tarvittaessa) kirjallinen Terveyshaastattelupalaute asiakkaalle kirjaamiselle runko löytyy Testi Tuuma potilaan hoitolehdeltä käynnit tilastoidaan terveydenhoitona, sisältömerkinnällä työttömän terveystarkastus Lääkäri Suuhygienisti/ hammaslääkäri Psykologi/ depressiohoitaja Fysioterapeutti 2. Seurantakäynti / puhelinkontakti 30 min Tilannekartoitus: mitä kuuluu nyt, mitä muutoksia asiakas on tehnyt? kotona täytetyt kaavakkeet ja niiden tulkinta tarvittavat kontrollimittaukset ja jatkosuunnitelma yksilöllisesti (mittaukset, lab.kokeet) Potilaan tilanteeseen sopivat tukikeinot ja palvelut tsemppaus! Uusintatarkastus 3 vuoden välein jos työttömyys tai pätkätyöt jatkuvat Ohjausmateriaalia esim. Kolesteroli kohdalleen (Suomen sydänliitto) Mikä nyt neuvoksi? Suola, rasva, energia (Suomen sydänliitto) Monipuolisia ja terveellisiä aterioita Linkkilista

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Elämäntaparyhmästä voimaa muutokseen. Liisa Lumiaho Liisa.lumiaho@ksshp.fi Puh. 0405800229

Elämäntaparyhmästä voimaa muutokseen. Liisa Lumiaho Liisa.lumiaho@ksshp.fi Puh. 0405800229 Elämäntaparyhmästä voimaa muutokseen Liisa Lumiaho Liisa.lumiaho@ksshp.fi Puh. 0405800229 Perusterveydenhuollon yksikkö Osastonylilääkäri, yleislääketieteen professori Mauno Vanhala Terveyden edistämisen

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Helmen elämäntapamalli

Helmen elämäntapamalli Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Neuvokas Perhetoimintamallin. neuvolatoiminnassa ja kouluterveyden huollossa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Ulla Yli-Karro

Neuvokas Perhetoimintamallin. neuvolatoiminnassa ja kouluterveyden huollossa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Ulla Yli-Karro Neuvokas Perhetoimintamallin käyttö neuvolatoiminnassa ja kouluterveyden huollossa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä 17.9.2015 Ulla Yli-Karro 1 NEUVOKAS PERHE NEUVOLATOIMINNASSA Neuvolassa Neuvokas perhekortti

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä:

Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä: Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä: Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen (vastuuhenkilö) Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe kokonaisuus www.neuvokasperhe.fi V I E S T I N T Ä Mahdollisuuksien tarjoaminen Osallistaminen Arvostaminen Voimavarojen lisääminen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMIALARYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.11.2007 Pj. Jouni Arnberg JOHDANTO Työvaliokunta nimesi 17.9.2007 neljä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju toimivaksi

Liikunnan palveluketju toimivaksi Osaamista terveysliikunnan edistämiseen Liikunnan palveluketju toimivaksi Lähettäminen/ohjaus palveluiden piiriin Ei tämä kivi, eikä tuo, tee yksin sillan kaarta. Sen tekevät ne yhdessä ja niiden muodostama

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Posio 24.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot