Jokainen meistä on erilainen, muistuttaa Wilson Kirwa >>6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jokainen meistä on erilainen, muistuttaa Wilson Kirwa >>6"

Transkriptio

1 kaupunkilehti 10/ Jokainen meistä on erilainen, muistuttaa Wilson Kirwa >>6 Olemme sotiemme veteraaneille velkaa >>9 Timo Suhonen >>3 Yrityksiä >>4 Kulttuuria >>10 Terveyttä & urheilua >>12 Uusia autoja >>14 Hyvää itsenäisyyspäivää!

2 2 kaupunkilehti 10/ Totuuden hetket E lämme maailmassa, jossa totuus on kokenut suuren inflaation. Aiemmat sukupolvet joutuivat rakentamaan elämänsä totuuden varaan. Realiteetit olivat käsillä päivittäin. Näin on varmasti edelleen. Totuuden hahmottaminen on alkanut kuitenkin muodostua entistä vaikeammaksi. Tasa-arvoisen avioliitto-hankkeen tosiasiallinen sisältö lienee ollut lähempänä adoptiota kuin avioliittoa. Adoptio-asiaa sivuttiin hämmästyttävän vähän hankkeen ennakkomarkkinoinnissa. Miten on kansalaisten kuluttajasuojan laita tässä asiassa, minne voi valittaa? Olemme maailmassa, jossa kaikki on pian tulkinnanvaraista. Suomen valtiolla on velkaa euroa, mutta olemme silti yksi maailman parhaita velallisia. Ajattelu on monipolvista taloudessa. Varkauden kaupungilla on velkaa noin euroa per kuntalainen. Tuo summa on lähes kaksinkertainen verrattuna maan keskiarvoon kuntavelkatarkkailussa. Valtio antaa meille lahjaksi euroa rahaa tänä jouluna. Kiitos. Uutisen julkaisua seuraavana päivänä kaupunkimme johtoon lukeutuvat henkilöt ilmoittivat, että näillä näkymin ensi vuoden lomautukset voidaan perua, koska nyt on joulu Varkauden kaupungillakin. Vuonna 2017 tahdotaan paljon Suomessa. Tuolloin astuu voimaan kuntalain muutos, jonka jälkeen aletaan elää todellisuudessa Varkaudessakin. Ennen tuota Varkauden kaltaisilla kunnilla on noin 24 kuukautta armonaikaa saada tosiasiallisesti velkatilanne haltuun niin, ettei olla enää kriisikunta. Tämänhetkinen Varkaus on kriisikunta, joka vuoden 2017 lain nojalla otettaisiin valtion toimesta niin sanotusti haltuun. Voimmeko todella perua lomautukset? Me kaikki teemme virheitä, ja jossain on mennyt aika pahasti pieleen, jos mietitään julkisten varojen käyttöä ja niiden kohdentamista viime vuosina niin Suomessa kuin Varkaudessakin. Suomessa on syydetty rahaa otsikon elvytys alla niin, että ei oikein osata edes sanoa mihin ne rahat ovat menneet. Samaan aikaan puolueiden puheenjohtajien keskeisin erimielisyys on elvytyksen jatkaminen. Tässä kohtaa ratkaisevaa taitaa olla tuo maailmankansalaisuus velallisena, vaikka huomio olisi pitänyt kiinnittää jo aika päivää sitten todelliseen tilanteeseen Suomessa. Missä ovat työpaikat, ja ketkä maksavat verot Suomeen? Ei se totuus ole muuttunut. On vain vähemmän ihmisiä, jotka haluavat keskustella siitä. Reijo Vuorento puhui paikalliselle kansalle 2. joulukuuta Varkauden kaupunginkirjastolla. Paikalla oli alle 20 ihmistä. Kerron tässä yhteydessä, että voimme jatkaa joulua vielä pitkälle keväälle, jos paikalliset kuntapäättäjät löytävät totuuden ja yhteisymmärryksen. Luvassa olisi euroa Varkauden, Leppävirran, Joroisen ja Heinäveden yhteisen kunnan perustamiseen Suomen valtion suora sponsorointituki hyvälle hankkeelle. Meillä on vielä autonomia. Vaihtoehtoja on tässä yhteydessä en tuhlaa aikaamme niiden esittelyyn. Antakaa päättäjät tämän alueen ihmiselle se suurin mahdollinen kollektiivinen joululahja, joka toisi aidon mahdollisuuden ponnistaa eteenpäin niin yksilöille kuin yhteisöillekin. Unohdetaan menneet ja luotetaan erääseen maan korkeatasoisimpaan asiantuntijaan tässä asiassa Reijo Vuorentoon. Joskus kahdesta sydämestä tulee yksi miksi ei neljästäkin? Raakelin päivää odottaen hyvää joulunodotusta! Sähköisessä lehdessämme Jaakko Ikonen toimituksemme raportoi pitkin vuodenvaihdetta mielenkiintoisista tapahtumista ja asioista! Kannen kuva: Vesa Moilanen.

3 3 Timo Suhonen: Työsuhdeturva ja lapsiperheet keskiössä Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Varkautelainen tuotantotekniikan mekaanikko, varapääluottamusmies ja perheenisä Timo Suhonen (40 v.) on toista kertaa eduskuntavaaliehdokkaana sosialidemokraattien riveissä. Edellisissä vaaleissa hän oli kertomansa mukaan kakkosehdokkaana istuvan kansanedustajan takana. Positiivisella mielellä eduskuntavaaliehdokastyötä tekemään lähtenyt Suhonen sai tuolloin yli ääntä. Se oli positiivinen kokemus ja avasi paljon silmiäni vaalityöhön liittyen. Jo silloin tein päätöksen, että myös seuraavissa vaaleissa olen ehdolla ja ymmärsin pitkäjänteisyyden tärkeyden. Sieltä asti asiaa on valmisteltu, kertoo Suhonen, jolla on halu päästä vaikuttamaan hänelle tärkeisiin asioihin yhteiskunnassamme. Timo Suhonen on toiminut 17 vuotta koneasentajana ja kunnossapitäjänä Varkauden paperitehtailla. Hän on nähnyt Varkauden suurteollisuutta ravistelleet myllerrykset ja uhkan jopa koko metsä- ja paperiteollisuuden kohtalosta paikkakunnalla. Kunnes tuli yllättävä käänne ja alkoi selvitys kartonki-investointimahdollisuudesta, joka toteutuu ensi vuonna. Stora Enson johtaja kävi sanomassa, että tehtaan toiminta jatkuu ainakin 20 vuotta. Onhan se koko Itä-Suomelle merkittävä asia. Olemassa olevan työvoiman on tarkoitus jatkaa ja arviona ilmoitettiin, että puunkäytön lisääntyessä tehdas työllistäisi kuljetus- ja puunkäyttöalalla n. 200 henkilöä Itä-Suomen alueella. Se on todella merkittävä asia, hän toteaa. Suhonen kertoo nähneensä, mitä teollisten työpaikkojen menetysten kautta on tapahtunut. Hänen mielestään Suomessa työsuhdeturva on Euroopan mittapuun mukaan aika heikoissa kantimissa. Kun suuryritykset tekevät miljoonavoittoja, silloin ei pitäisi olla oikeutta irtisanomisiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä, vaikka yt-laki antaakin sen mahdollisuuden tällä hetkellä. Ja kun tarkastellaan irtisanottujen irtisanomisajan jälkeistä tur- vaa, se on tosi heikko verrattuna muihin maihin. Esimerkiksi Saksassa irtisanotuille maksetaan jopa kahden vuoden palkkoja ja turvataan koulutusmahdollisuutta ja uutta työllistymismahdollisuutta. Yt-lakiin pitää Suomessa saada päivitys. Suhosen mielestä muutenkin puhuttaessa työllisyydestä ja siihen vaikuttavista asioista, nykyinen hallitus ja Antti Rinne ovat tehneet hyviä avauksia liittyen työllistymiseen ja sen tukemiseen. Esimerkiksi on tuotu esille, että valtion tulee huomioida koulujen ja tiestön korjausvelka ja laittaa niihin panostuksia vaikka tilanne on vaikea. Saataisiin omaa työllisyysvaikutusta. Huolenpitoa lähimmäisistä Keskusteluhetkemme aikana käy ilmi, kuinka yt-laki ja työsuhdeturvan parantaminen ovat Suhoselle tärkeitä asioita. Yritykset pitäisi entistä paremmin sitouttaa huolehtimaan, ettei puolen vuoden työttömyyden jälkeen ihmisiä jätettäisi heitteille. Olisi vielä oltava joku aikajana, jossa työnantaja olisi oikeasti velvoitettu ottamaan koppia ihmisistä. Yhteiskunnan tulisi muutoinkin tarjota mahdollisuuksia niille ihmisille. jotka ovat jääneet liian pitkäksi aikaa ilman tekemistä. Ihmisten löytämiseen pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien tähän tulisi pistää lisää paukkuja. Käydä soittamassa ovikelloa ja kysyä, mitä haluaisit ja voisit tehdä esimerkiksi nuorisopajassa ja työpajassa. Näitä koppeja tulisi ottaa syrjäytymisuhan alla olevista nuorista ja tehdä kaikkemme, että mahdollisimman moni saataisiin pois syrjäytymisen kiemuroista ja tulemaan mukaan toimintaan ja aktivoitumaan jopa opiskeluihin. Ovikellonsoittamisen yhteydessä Suhonen muistuttaa myös lisääntyvästä vanhusten määrästä. Puhutaan, että koti on paras paikka ikäihmiselle, mutta ei pidä haudata ihmisiä heidän koteihinsa. Tässä asiassa kolmas sektori on tärkeä toimija. Varkaudessa elä- keläisjärjestöt ja vapaaehtoisjärjestöt tekevät arvokasta työtä, joka tulisi huomioida myös Varkauden kaupungin puolelta esimerkiksi turvaamalla kokoontumis- ja toimintatilat. Iäkkäät ihmiset ovat aktiivisia ja tekevät hyvää työtä. Ehkä me nuoremmat emme ymmärrä tätä. Perheneuvola Suhosen perheessä on kolme lasta. Lapsiperheiden asiat ovat lähellä sydäntä. Hänen mielestään lapsilisiä ei pidä leikata kaikilta. Olen valmis esittämään lapsilisien kohdentamista paremmin ja enemmän vähempituloisten ja vähempiosaisten perheille. Olen valmis esittämään, että kaikilla ei olisi oikeutta lapsilisään, vaan pitäisi olla tulorajat. Kaikille perheille lapsilisä ei olisi täysimääräinen tai hyvätuloisille lapsilisää ei annettaisi ollenkaan. Timo Suhonen kertoo avoimesti, että hänet on huostaan otettu 9-vuotiaana. Minulla on perspektiiviä asiaan, koska olen nähnyt, millaista elämä voi olla ja jollaista sen ei pitäisi olla lapsiperheessä. Huostaanotto on lapsen osalta viimeisin, mutta joskus tarpeen oleva keino. En olisi tässä, jos minua ei olisi huostaan otettu, hän sanoo ja haluaa tehdä kaikkensa sen eteen, että lapsiperheet tulisivat otetuiksi huomioon jo ennalta ehkäisevästi, esimerkiksi johtuen työttömyydestä. Suhonen tuokin esille perhetyön ja perheneuvolamallin, jollaista on toteutettu mm. Imatralla. On osoitettu, että kun ajoissa otetaan huomioon perheen tilanne ja tartutaan asioihin, perhe pääsee jaloilleen ja pystyy jopa kehittämään omaa perhe-elämäänsä ja ei tarvitse ryhtyä esimerkiksi lastensuojelu- Timo Suhonen teki päätöksen lähteä vuoden 2015 eduskuntavaaliehdokkaaksi jo heti edellisten eduskuntavaalien jälkeen, neljä vuotta sitten. Työurallaan hän on nähnyt Varkauden suurteollisuudessa tapahtuneen myllerryksen ja sen mukanaan tuomat dramaattiset asiat. toimenpiteisiin. Suhonen tähdentää lasten harrastusmahdollisuuksien merkitystä. Itse hän on nuoruudessaan pelannut puolenkymmentä vuotta jääkiekkoa. Tuona aikana tuli vahva kokemus, että harjoituksiin lähdettyään oli pahanteosta poissa. Nykyisessä elämäntilanteessaan Suhosella on aika kova tahti. Ammattiyhdistystoiminnassa hän on aktiivinen, samoin kunnallispolitiikassa lähes joka päivä on jotakin. Kolmen lapsen lisäksi perhettä ilahduttaa äskettäin hankittu koiranpentu touhua ja harrastusta riittää. Arvostan niitä iltoja, kun ei ole menemisiä kun saa olla kotona perheen kanssa, ajattelematta vakavia asioita. Toki harrastan kuntoilua talon kellarikerroksessa olevilla kuntoiluvälineillä. Yritän neljä kertaa viikossa ottaa hikeä kuntoiluvälineillä, vaikka tunnin kerrallaan. Se on minulle psyykkinen voimavara, jota on päästävä tekemään.

4 4 Lankaset liikkeen valikoimat kasvaneet ja kurssitoiminta käynnissä Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Internet, YouTube ja blogit ovat nykypäivää ja ovat saaneet tarjoamillaan ohjeilla myös nuoret innostumaan käsitöihin. Harrastuksen pariin on tullut jopa alle kouluikäisiä. Tytöillä kuuluu olevan valmistuksenk ohteina myös keppihevosia, joille järjestetään esteratsastuskilpailuja. Tällaisia tietoja sain Lankaset-liikkeen yrittäjä Anna-Kaarina Kalliokoskelta, joka kesästä lähtien on jatkanut 34 vuotta Helvi Koposen luotsaaman yrityksen toimintaa. On ollut hyvä jatkaa jo olemassa olevaa, pitkään toiminutta ja palvelevan erikoisliikkeen maineessa olevaa yritystä, jolla on asiakaskunta jo olemassa. Olen saanut apua ja positiivista yhteispeliä, kiittelee Kalliokoski, jolla on yrittäjätaustaa jo entuudestaan pitämästään pienestä putiikista Hämeenlinnassa. Siellä hän teki omaa mallistoa ja paljon mittatilaustöitä juhla- ja iltapukuja myös presidentinlinnan itsenäisyyspäivän iltajuhlaan. Anna-Kaarina Kalliokoskella on vaatesuunnittelijan koulutus. Hän on työskennellyt mm. turkis- ja nahka-alalla, jalkinesuunnittelijana ja myös vaatesuunnittelun muotoiluopettajana Kuopion muotoiluaka- Anna-Kaarina Kalliokoski on iloinen tosi ihanista asiakkaistaan, joista on tullut hänelle uusia ystäviä. peittotalkoot liittyen Suomen suurin joululahja -kampanjaan. Tuohon päivämäärään saakka voi liikkeeseen tuoda kampanjaan valmistettuja pehmoleluja. Paluumuuttaja temiassa. Materiaalit ovat tuttuja, ja koko ikänsä hän tehnyt käsitöitä. Lankaset-liikkeen valikoimiin hän on tuonut lisää mm. ompelutarvikkeita, ompelulankoja ja nappeja. Sisustustuotteita on tullut lisää, joulumyyntiin himmeleitä, pientä lahjatavaraa ja alueen käsityöläisten tuotteita. Kevättä kohti mentäessä hänellä on tarkoitus saada myyntiin oman mallistonsa pellavavaatteita, jotka hän itse valmistaa. Myös kesällä aika paljon virkataan mattoja, koreja, tyynyjä ja sisustustekstiilejä. Yllätyin viime kesän helteiden aikana liikkeestä haettiin lankoja ja tehtiin käsitöitä. Kyllä edelleen neulominen ja virkkaaminen ovat kovasti muodissa, hän toteaa myös terveisinä Tampereen-käsityömessuilta, jotka hänen mielestään eivät tällä kertaa sisältäneet varsinaisia hittijuttuja. Lankaset-liikkeen alakerrassa on hyvät tilat kurssitoiminnalle, jota Kalliokoski on pistänyt liikkeelle. Nyt joulun alla on tulossa joulupallokurssi ja tilkku- Anna-Kaarina Kalliokoski palasi Savoon ja Varkauteen savolainen on aina savolainen. Paluu lupsakoiden savolaisihmisten pariin on tuntunut mieluisalta. Ja paluumuuttajan silmin hän näkee Varkaudessa runsaasti positiivista asiaa. Ympäristöön on panostettu. Huruslahden rantapuisto ja kaupungin puistot ovat nättejä, samoin Kauppakatu varsinkin iltavalaistuksessaan. Kesällä on kauniit kukkaistutukset. Varkaus on viihtyisä pikkukaupunki, jossa on ihmeteltävän paljon kulttuuritarjontaa, urheilua, teatteri ja konsertteja. Ja kaikista mukavinta ovat ihmiset. Olen saanut tosi ihania asiakkaita, joista on tullut ystäviä, hän sanoo. Siinäpä meille varkautelaisille viestiä. Kaupungista löytyy paljon hyvää, kun vain sen osaamme huomata. Joulutorille alkoi kerääntyä väkeä jo heti avaushetkestä lähtien. Jouluista musiikkia taikoi hanuristaan Anssi Huotari. Anu Erikkilä Leppävirran Mustinmäeltä oli perustanut viime kesänä oman yrityksen MäenMouku, jonka tuotteista vain hyvin pieni osa oli myyntipöydällä. Yrityksen valikoimiin kuuluu mm. käsintehty suklaa. Käsitöissä hän pyrkii paljolti käyttämään kierrätystavaraa, kuten esimerkiksi vanhaa tapettia ja aitaseivästä. Lähituotepuodin Joulutori palvelee Forumissa Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Sisätiloissa Forumissa Lähituotepuodin Joulutorilta voi kätevästi käydä nappaamassa joulun parhaat lahjat ja herkut. Puodista löytyy jouluun lähiseudun lähiruoka- herkkuja, kädentaitajien tuotteita, ohjelmatarjonnassa on mielenkiintoisia tietoiskuja ja mahdollisuus osallistua paneelikeskusteluihin. Joulutorin Lähituotepuoti on avoinna torstaista sunnuntaihin ja myös jouluviikon maanantaina ja tiistaina. Joulutori on rakennettu siten, että torilla on 25 ns. kiinteää paikkaa yrityksille ja lisäksi ns. päiväpaikkoja. Jos ottaa pienen läpileikkauksen valikoimista, joulutorilta löytyy mm. lammastuotteita (vuotaa ja lankoja), lihaa, kalaa, alkutuotannosta perunaa, porkkanaa ja sipulia, myllytuotteita, hapankaalia, mehuja, hilloja, hyytelöitä, käsintehtyä suklaata ja marmeladia, jätkänkynttilöitä, puuartesaanin tuotteita Uskotaan, että täältä löytyy herkullisin joulu, tuotteet ovat upeita ja ne ovat ottaneet paikkansa, totesi Joulutorin avajaispäivänä Keski-Savon elintarvikealan yritysten tuotekehityssuunnittelun projektipäällikkö Armi Nissinen, jonka mukaan tuotekehitysohjelmaa pyritään toteuttamaan usean tahon kanssa, pureutuen vahvasti tuotekehitykseen. Tavoitteena on saada oikeasti uusia tuotteita ja tulevaisuuden brändejä. Saataisiin yhä enemmän meidän oman lähiseudun tuotteita myös suurkeittiöihin. Raha alkaisi pyöriä ja aluetaloudellinen vaikutus voisi olla todella merkittävä, kun oman seutukunnan raaka-aineita hyödynnettäisiin suurkeittiössä. Myös paikalliset ravintolat ovat tässä asiassa isossa roolissa. Välttämättä ei tarvitse lähteä etsimään kaukaa, kun vaan ymmärretään, että omilla ostopäätöksillämme voimme tehdä tosi paljon oman alueemme elinvoimaisuuden eteen, sanoo Nissinen, joka kannustaa kansalaisia tulemaan Joulutorille paneelikeskusteluun torstaina Tuolloin paikalla on lähikauppiaita, joilta kuluttajat pääsevät kysymään, miten lähikauppias suhtautuu lähiruokaan, ja miten sitä saataisiin lisää kaupanhyllyille. Lisää valokuvia Joulutorin avajaispäivältä ositteessa:

5 5 Putik Jessikasta vaatteet myös suurenmoisille naisille Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Hanurimusiikkia, buffet-pöytä ja runsaasti elämyksiä on luvassa Jätkänkämpän tarjonnassa. Rauhalahti valmiina jouluun Teksti: Vesa Moilanen, kuva: Kylpylähotelli Rauhalahti/Mikko Rossi Kuopiolainen Kylpylähotelli Rauhalahti tunnetaan monipuolisesta tarjonnastaan kokouspaikkana, liikunta-aktiviteeteistaan, kylpylästä ja hoitopalveluista sekä tanssi-, viihde- ja ruokaravintolana. Hotellin huoneilla on nyt uusi, raikas ilme, ja kokoustilat, mm. 200-paikkainen auditorio, on remontoitu ja kokoustekniikka modernisoitu. Tuorein uudistus on marraskuun alussa avattu uusi keittiö todella iso, 1,7 miljoonan euron investointi. Keittiö uusittiin kokonaisuudessaan, ja ruokalista uudistuu piakkoin, kertoo Rauhalahden ravintolapäällikkö Juha Tirkkonen. Hän kertoo, että hotellilta tiedustellaan joka joulu ruokailumahdollisuutta, jos ei ole majoittumassa. On esimerkiksi yksinäisiä ihmisiä, jotka eivät itse laita jouluruokaa, eivätkä lähde mihinkään matkoille jouluksi. Nyt heillä on Rauhalahden Jätkänkämpällä mahdollisuus nauttia jouluaaton ateria, joka on tarkoitettu aivan kaikille ihmisille. Myös joululounas on tarjolla Jätkänkämpällä tiistaisin ja torstaisin ajalla Rauhalahden jouluun kuuluu myös niin ikään Jätkänkämpälle joulun ja uudenvuoden aikaan rakentuva Santa Claus Home Joulupukin Koti, joka on koko perheelle sadunhohtoisen ympäristö. Ja jouluaattona myös itse Joulupukki on paikalla, Tirkkonen jatkaa. Jätkänkämppä on alunperin hakkuutyömaiden yöpymispaikka, joka aikanaan oli rakennettu Nurmeksen metsähallinnon alueelle. Rauhalahti sai mahdollisuuden ostaa kämpän vuonna 1987, jolloin se siirrettiin hirsinä Rauhalahteen. Jätkänkämpän yhteydessä sijaitsee savusauna, jonka löylyihin mahtuu kerralla jopa 70 saunojaa. Ei se ollut mikään pikkutytön haave tulla vaatekauppiaaksi, vaan tuli tunne, että yhtä hyvin voi tehdä töitä itselleen. Alle parikymppisestä lähtien vaatealalla työskennellyt varkautelainen Maarit KojoVäisänen aloitti yrittäjäuransa syyskuussa ja naisten asustekauppa Putik Jessika käynnisti toimintansa Varkaudessa Kauppakatu 68:ssa. Maarit kertoo aloittaneensa vaatekaupan parissa silloisessa Savotexissa. Vuosien varrella hän on toiminut vaatealan yrityksissä mm. myymäläpäällikkönä ja aluevisualistina. Putik Jessika aloitti vaatemallistossaan XL-ko oista ja nyt valikoimissa on myös pienempiä kokoja. Vaatteita löytyy edelleen aina kokoon 54 saakka vaatteita on myös suurenmoisille naisille. Koot menevät ihan normaalikokoisiin raameihin ei puhuta mistään isoista ko oista. Pikkutyttönä ei pysytä vuosien kuluessa, ja vaikka olisi hoikka ja pienikin, vaatteiden istuvuudet ovat erilaisia. Siitä olenkin saanut kiitosta, kun myös aikuinen nainen löytää vaatteita. Päämerkkinä on saksalainen valmistaja ihmiset ovat tiedostaneet saksalaisen laadun, Maarit kertoo. Putik Jessikan valikoimiin kuuluvat naisten housut, puserot, takit, päähineet, mekot, käsineet ja asuihin liittyvä rekvisiitta. Maarit Kojo-Väisänen hyppäsi yrittäjyyteen. Putik Jessikan palvelut ovat löytyneet jo ihan hyvin. Myös pikkujouluun on tullut uutuuksia, myös isoja kokoja toppeja, mekkoja, nahkajakkuja. Ja lahjakortti on hyvä idea joululahjaksi, Maarit vinkkaa. Vuodenajat vaikuttavat mallistoihin ja väreihin. Maaliskuussa alkavat kesäuutuudet tulla. On tulossa kaikkea ihanaa, jälleen myös isoissa koossa. ja myös kotimaisia pellavavaatteita on tulossa.

6 6 Toimi oikein, hyväksy erilaisuus Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Varkaudessa kokoonnuttiin kolmatta kertaa seminaariin kiusaamisteeman ympärille nyt lähtökohtana oli erilaisuuden hyväksyminen. Yhteistyössä järjestetty tilaisuus oli jälleen hyvä esimerkki siitä, miten yhteisöllisyys ja osallisuus toimivat pyritään yhteiseen tavoitteeseen herättää keskustelua ja tuoda uusia näkökulmia asioihin. Kiusaamista ja epäasiallista käytöstä tapahtuu joka puolella yhteiskunnassa ei pelkästään koulumaailmassa, vaan myös työpaikoilla. Kiusaamisen muodot ovat myös muuttuneet, esimerkiksi nykyisen internet-maailman kautta. Ja erilaisuuden hyväksyminen ei ole riippuvainen ihmisen iästä tai sosiaalisesta statuksesta. Kyseessä on ominaisuus, joka on jokaisen ihmisen korvien välissä. Koulumaailmasta puhuttaessa seminaarissa kävi selville, että koulu ei ole neuvoton, vaan sillä on keinoja tarttua asioihin ja lasten tukemiseen. Varkaudessa käynnissä olevaa ProKoulu-asiaa selvitti rehtori Anne Suomalainen, jonka mukaan ajatuksena on luoda odotukset koko kouluyhteisön hyvälle käyttäytymiselle, mukaan luettuina myös oppilaiden vanhemmat. Huomioidaan onnistumiset, opetellaan antamaan hyvää palautetta siinä hetkessä ja käännetään tavallaan kasvatusperinteitä ylösalaisin. Tuloksena on kouluyhteisön hyvinvoinnin kasvaminen positiivinen ja ryhmässä oppiva koulu, sanoi Suomalainen, joka vankasti uskoo Pro Koulun tavoitteiden koulua rauhoittavaan ja hyvinvointia lisäävään merkitykseen. Pro Koulun kautta pyritään koko koulukulttuuria uudistamaan ja muokkaamaan uudenlaiseksi. Yksi kysymys onkin, osaammeko me aikuiset nähdä onnistumiset ja antaa niistä kiitosta. Vai onko huomio torumisessa entisajan mallin mukaan? On tutkittu, että vanhanajan jälki-istunnot ja rangaistukset tuottavat äärimmäisen huonoja tuloksia. Kun on kysymys käyttäytymishäiriöistä, tarvitaan toisenlaisia menettelytapoja. Käyttäytyminen on opittavissa oleva asia. Puheenvuorossa rehtori Anne Suomalainen muistutti, että koulu ei tee mitään yksin. Hän myös haastoi lasten kanssa toimivat valmentajat asiaa ajattelemaan. Jos lapsi saa osakseen hyväksyntää, hän oppii tulemaan toimeen itsensä kanssa ja Seminaarin kahvitauolla iskettiin tarinaa. Kirwan vierustalla myhäilee Varkauden pärjää myös toisten kanssa. Olemme erilai- Wilson kaupungin sivistysjohtaja Timo Tuunainen. sia ja se on hieno juttu. Mutta joukkona olemme yllättävän samanlaisia. Puhu erilaisuudesta Warkaus-salin aulassa oli esillä varkautelaisten nuorten taidetta, Kuparisepän taidenäyttely ja seminaarin yhteistyökumppaneiden esittelypöytiä. Työterveyslääkärin näkökulmasta erilaisuusasiaa käsitteli Sanna Lehtomäki, jonka mukaan erilaisuus voi olla hyvin tavallista. Se koskettaa itse kutakin meistä ja vaikuttaa käyttäytymiseemme. Erilaisuuden tuntemuksiin voi törmätä missä tahansa työpaikalla, ihmissuhteissa ja kohtaamisissa. Ihan kuka tahansa meistä kokee erilaisuudentunteita jopa negatiivisia ja rajoittavia tunteita. Omassa työssäni tunteiden ja ajatusten sanoittaminen on auttanut käsittelemään erilaisuuteen tai erilaiseen sairauteen, vikaan tai vammaan liittyviä teemoja, hän sanoi ja myös totesi, että joskus työantajan on tiedettävä työntekijän erilaisuudesta, koska se voi olla turvallisuustekijä. Näkymättömät erilaisuudenpiirteet ovat herkkä alue käsin kosketeltavissa oleva erilaisuus on helpommin hyväksyttävissä. Kuka tahansa voi masentua ja se tulee Erilaisuusasia on tärkeä. Jokainen hyväksyä. Nykypäivän menestymisen kult- meistä on erilainen maailma olisi muuten tuuri horjuttaa mielenterveyttä. Lääkärille tylsää. Erilaisuus tuo eri näkökulmia, innotai muillekaan puhumista ei saa pelätä. vaatioita, erilaisia taitoja, luovuutta. Kun ihmiset tutustuvat toisiinsa, pitää Voihan Wilson katsoa suoraan silmiin ja sanoa: Olen iloikun juoksija, kirjailija ja sadunkertoja Wil- nen, että olet täällä minun kanssani elämässon Kirwa astui seminaariyleisön eteen, tuli sä. Mutta kiitos, että en ole sinä. Erilaisuus mieleeni ennen seminaaria hänen kanssaan on rikkaus. käymäni keskustelu. Kun Wilsonilta on ky Kulttuuritietoisuus pikkuhiljaa avartaa sytty, ovatko hänen tarinansa totta vai tarua, silmät tulevaisuudessa, ennakkoluulot vähän on sanonut Päätä itse! henevät ja suvaitsevaisuus kasvaa erilaiparikymmentä vuotta Suomessa asunut suus hyväksytään. Wilson kertoi taipaleensa Kenian savima Jos haluaa mennä yksin, pääsee nojasta Suomeen viimeisin maa maailmas- peasti. Jos haluaa mennä pidemmälle, mensa ja pohjoisessa, siellä on kylmää ja lunta, nään yhdessä. Ketään ei jätetä taakse, läheshankala paikka näin hänelle oli kerrottu. tykää toisianne, ennakkoluulot pois, kädessuomalaisuutta hän on avoimesti tarkkailut tä naapuria kiinni. ulkopuolisin silmin ja nähnyt, miten hyvin asiat ovat Suomessa on vaatteita, ruokaa, Mitä sinulle kuuluu? puhdasta vettä, kännykät, pleikkari, telkkari. Seminaarin keskustelevassa paneelissa oli Suomessa on tapahtunut mullistavaa vat mukana Wilson Kirwa, Anne Suomalaimuutosta. Vuonna 1952 suomalaiset mat- nen, Sanna Lehtomäki, Varkauden Seudun kustivat Helsingin olympialaisiin nähdäk- Wamdy ry:n edustajana Hannu Ilonen, seen tummaihoisia ihmisiä. Kun 90-luvun nuorten edustajana Ilona Vehmas ja yritysalussa Somalia kaatui ja Suomessa oli lama, maailman edustajana Jari Rahkonen, jonka se oli hurja tilanne. Sitten tulivat inkeriläi- työyhteisössä työskentelee työrajoitteisia set muutoksia on tapahtunut. työntekijöitä. Seminaarin paneelikeskustelussa olivat Hannu Ilonen (kuvassa oik.), Sanna Lehtomäki, Wilson Kirwa, Anne Suomalainen, Ilona Vehmas ja Jari Rahkonen. Havaintoina arkipäivän erilaisuudesta kommentteja pulppusi niin panelistien kuin myös yleisön joukosta. Antoisassa vuoropuhelussa tuli ilmi, että Varkaudessa on paljon ennakkoluuloja ja maailmalla ollaan paljon avoimempia erilaisuutta kohtaan maailmalla sydämensivistys on suurempi. Niin ja työelämässä on helppo kysyä työstä, mutta harvoin työkaverit kysyvät toisiltaan mitä sinulle kuuluu? Varmaankin arjen elämässä on kynnys mennä yksityisyyden rajan yli. Piilottelemmeko liikaa heikkouksiamme ja poikkeavuuksiamme? Riippuu tietysti ihmisestä. Mutta kannattaa muistaa kehittää omia hyviä puoliaan ja olla rehellinen. Seminaaritapahtuman juontaja Tommi K.J. Taskinen heitti panelisteille lopuksi kysymyksen miten voi olla sinut itsensä kanssa? Ja vastauksia sateli. Itsensä kanssa on sinut, kun tavallinen arkielämä tuntuu hyvältä elää, pystyy hyväksymään itsensä sellaisena kuin on, tuntee omat virheensä ja haluaa kehittyä ja on armollinen itselleen. Jokainen ihminen on arvokas. Voimme vähentää ennakkoluulojamme erilaisuudesta ja lisätä suvaitsevaisuutta joka päivä. Wilson Kirwa kehotti ottamaan vierustoveria kädestä kiinni ja yhdessä toistamaan tärkeitä asioita elämässämme.

7 7

8 8

9 Puheenjohtaja, ministeri Matti Louekoski: 9 Veteraanien hyväksi tehtävä kaikki, mitä voidaan Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Siniristilippu liehuu lipputangossa. Talvisota alkoi Varkauden Rintamaveteraanit ry perustettiin Tasan viisi vuosikymmentä viimeksi mainitun päivämäärän jälkeen varkautelainen veteraaniyhdistys vietti juhlapäiväänsä. Yhdistyksen puheenjohtaja, sosiaalineuvos Aaro Monthan totesi juhlan tervehdyssanoissaan, että sotien jälkeen syntyi erilaisia sosiaalisia järjestöjä, mm. veteraanijärjestöjä, jotka pontevasti ovat ottaneet esille veteraanien ongelmat. Aluksi toiminta oli hajanaista, johtuen järjestöjenvälisen yhteistyön puutteesta. Epäkohta on poistunut. Nyt yhteistyö on valtakunnallisesti ja paikallisesti saumatonta ja tuloksellista. Veteraanit on virallisesti nostettu kunniakansalaisiksi, ja heille tarkoitettu sosiaaliturva on laajentunut. Rivit ovat harventuneet ja harmaantuneet. Veteraanijärjestöt toivovat, että sodan kokeneiden miesten arvokas perintö tulee säilymään itsenäisessä Suomessa. Sitä varten on toiminnassa veteraanijärjestöjen Tammenlehvän perinneliitto, hän sanoi. Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan tuonut majuri Jari Nupponen totesi koko itsenäisyytemme ajan vannotun asevelvollisuuden nimeen. Viime sotien menestys ei olisi ollut mahdollista ilman asevelvollisia, eikä maamme puolustus olisi ollut uskottava. Yleinen asevelvollisuus on tehokas järjestelmä ja sitoo kansan yhteen, totesi Nupponen, jonka mukaan tänäkin päivänä suomalaisista nuorista miehistä pääosa suorittaa varusmiespalveluksen, ja suorittaa sen hyvin. Lukumäärä on ylivoimaisesti suurin ja laatu varmasti paras Euroopassa. Reserviin siirtyvien, täysin palvelleiden varusmiesten halu puolustaa maatamme on tehdyn kyselyn mukaan aivan yhtä horjumaton kuin aikanaan teillä oli. Tärkeä havainto hyvästä sotilashengestä on sama kuin teillä kaveria ei saa jättää, hän puhui veteraaniväelle. saavutetaan, mutta näköpiirissä oleva rahoituksen epätasapainon ratkaiseminen edellyttää perusteellista harkintaa. Puolustuksen perusteiden sisältöihin joudutaan kiinnittämään huomiota, mikäli resurssitilanne jää vajaaksi. Aina silloin tällöin väläytellään, että pitäisi siirtyä valikoivaan asevelvollisuuteen. Eurooppalaisten kokemusten perusteella tämän tien päässä olisi asevelvollisuuden lopettaminen ja siirtyminen ammattiarmeijaan sekä koko maan puolustamisen kyseenalaistaminen. Muutos olisi hyppy tuntemattomuuteen, josta ei olisi ainakaan pitkäaikaista paluuta nykyiseen, kansantaloudellisesti kustannustehokkaaseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaan asevelvollisuusjärjestelmään. Me suomalaiset kykenimme säilyttämään itsenäisyytemme talvi- ja jatkosodan ankarissa taisteluissa. Myös rintamalla miehillä oli tietoisuus siitä, että naiset työskentelevät kiinteästi heidän tukenaan. Tämä antoi uskoa omaan mahdollisuuteen ja yhdisti kotirintaman ja sotilaat toisiinsa sekä vahvisti suomalaisten uskoa tulevaisuuteen. Ilman koko kansan tukea ja yhtenäisyyttä tämä ei olisi ollut mahdollista. Majuri Nupposen mukaan suomalaisten ei tarvitse tuntea häpeää sotahistoriasta. Sen sijaan tunnemme syvää kunnioitusta niitä miehiä ja naisia kohtaan, jotka olivat valmiit antamaan kalleimman uhrin sen eteen, että meillä jälkipolvilla tänä päivänä on hyvä maa elää. Mielestäni yksi sivistysvaltion tunnusmerkkejä on, että osaamme kunnioittaa meitä vanhempien sukupolvien työtä. Koko veteraanisukupolvi on tehnyt oman osuutensa. Nyt on meidän vuoromme huolehtia siitä, että veteraanien uhrauksia arvostetaan ja että veteraanien sanoma Suomessa elää ja voi hyvin. Valtakunnallisen Rintamaveteraaniliiton puheenjohtaja, ministeri Matti Louekoski toi juhlapuheessaan esille veteraanien edunvalvonnan tärkeyden. Ennen juhlan alkua hän vaihtoi kuulumisia Varkauden Rintamaveteraanit ry:n puheenjohtaja, sosiaalineuvos Aaro Monthanin kanssa. Suomalainen sotilas kesti fyysiset ja henkiset paineet, joiden alaisena rintamalla toimittiin. Suomalainen sotilas oli nuoresta pitäen tottunut elämään ulkona, metsä ei ollut vieras ympäristö. Oli totuttu ulkoilmaan, osattiin hiihtää, liikkua metsässä päivällä ja yöllä. Sitä paitsi suomalainen asenne, isänmaan pelastaminen, oli sellainen ajatus, joka oli iskostunut kaikkien mieliin, ja tätä asennetta ruokittiin monenlaisilla tavoilla, myös huumorilla. Puheenjohtaja Louekoski toi julki, että sotiemme veteraanien eteen on tehtävä kaikki, mitä voidaan tehdä. Veteraanit ovat keski-iältään yli 90vuotiaita. Se on sellainen väestöryhmä, joka tarvitsee omat etuutensa. Suomessa on juhlallisesti päätetty, että kaikille veteraaneille kuuluu vuosittainen kuntoutusjakso, mutta rahat eivät ole vielä tähän päivään mennessä riittäneet, jotta tavoitetta voitaisiin pitää toteutettuna. Kaikki veteraanit eivät halua kuntoutukseen, mutta haluavista n. 60 % pääsee kuntoutukseen se on liian vähän. Kaikille kyselijöille Rintamaveteraaniliiton tarpeellisuudesta Louekoski kertoi vastanneensa, että liitto toimii tasan niin kauan kuin veteraanit sitä tarvitsevat. Tänäänkin ne puutteet, joita on veteraanien terveydenhuollossa ja sosiaalietuuksien Kunniavelka maksettava Juhlapuheessaan valtakunnallisen Rinta- jakelussa, ovat suuria. Liitto tekee parhaanmaveteraaniliiton puheenjohtaja, ministeri sa, koventaa otettaan edunvalvonnassa, jotta Valikoiva asevelvollisuus? Matti Louekoski käsitteli veteraaniasioita nämä saataisiin vihdoin kuntoon. Tervehdyksessään majuri Nupponen käsit- ja puhui käsitteestä talvisodan ihme, mi Veteraaneja on nyt n ja on lasteli Puolustusvoimien uudistuksen etene- ten se syntyi ja miten kansa pystyi suojau- kettu, että ensi vaalikauden lopussa määrä on n Veteraanien vaatima kuntoumistä. Hän uskoo, että asetetut tavoitteet tumaan ylivoimaista vihollista vastaan. Nuoret toivat laulutervehdyksensä veteraanisukupolven juhlaan. Kuoppakankaan koulun 5 6-musiikkiluokkien kuoroa johti Mari Karhu. tustuki ja kotiin vietävien palveluiden tuki ei ole sellainen määrärahakysymys, että se jollakin tavalla kaataisi Suomen talouden. Kysymys on poliittisesta tahdosta. Halutaanko kunniavelka maksaa kun veteraaneja on olemassa vai jätämmekö kunniavelan vanhenemaan, Louekoski kysyi. Varkauden Rintamaveteraanit ry:n 50vuotisjuhlaan tervehdyksen toi Varkauden ev.lut. seurakunnan kappalainen Niina Lehmusoksa, ja puheenvuoron käyttivät Varkauden Sotainvalidit ry:n puheenjohtaja Reino Eskelinen ja Rintamaveteraaniliiton Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Hannu Savinainen. Juhlassa kuultiin Kuoppakankaan koulun 5 6-musiikkiluokkien kuoron laulua, Lauri Andersinin lausuntaa ja Josefiina Paasosen viulunsoittoa Jyrki Immosen pianosäestyksellä. Juhlassa luovutettiin Rintamaveteraaniliiton rintamerkit Reino Eskeliselle, RiittaLeena Heinoselle ja Arja Luostariselle. Liiton kultainen ansiomerkki luovutettiin Silja Iivariselle, Matti Karviselle, Paavo Koljoselle, Katri Kärhälle, Tuomas Loposelle, Eila Matikaiselle, Eero Tolvaselle ja Pekka Valleniukselle.

10 10 Sukupolvien silmukat -näyttely ja -kirja kertovat tarinoita Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Taito Shop Varkauden tiloissa on 10. tammikuuta saakka esillä Sukupolvien silmukat-näyttely, joka vastaa käsityönharrastajien toiveeseen nähdä rajan taakse jääneen Karjalan sukka- ja lapasmalleja, joita on löydetty museoiden, arkistojen ja kotien kätköistä. Näyttelyssä on n. 50 upeaa sukkaja lapasparia rajan taakse jääneen Karjalan perinnemalleja. Aiheesta on tehty myös kirja, jossa kerrotaan tarinaa ja annetaan hyvät ohjeet perinnemalleista. Kirjantekijät ovat tehneet sukka- ja lapasmallit näyttelyyn, joka tuli Varkauteen Kuopiosta ja jatkaa Varkaudesta Savonlinnaan. Näyttely on jo ehtinyt saada Varkaudessa hyvän vastaanoton. Taito Shop Varkaudessa on syksyn aikana olut vilkasta kurssitoimintaa ja myös joululahjoja on valmistunut. Vielä ennen joulua on tiistaina enkelintekokurssi, ja kevätkaudella kurssipuolella on tulossa kivoja juttuja. Kankaanpainantaa, paperinaruvalaisimia, mosaiikkia Ja uutta on tulossa. Heille, jotka eivät ole harrastaneet kovin paljon käsitöitä ja kynnys on ollut korkea tulla kursseille, on tulossa easy-kurssit esimerkiksi virkkausta aloitteleville. Myös kierrätysmateriaaleihin liittyvää kurssitarjontaa on tulossa kevätkaudella. Taidokkaasti neulotut ja virkatut lapaset, kintaat, kirkkosormikkaat, sukat, kalsut ja muut perinnemallit ovat saaneet kirjassa ja näyttelyssä nykyaikaan sopivat tarkat ja selkeät ohjeet, joita säestävät monet kiehtovat tarinat ja elävät historialliset taustatiedot. Superkuvat-valokuvanäyttely esikoululaisten tuottamana Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Marjamehumaljat nostettiin, syötiin vohvelit ja kettukarkit. Kyseessä oli Käpykankaan päiväkodilla Superkuvat-valokuvanäyttelyn juhlava avajaishetki. Päiväkodissa toteutettiin ajalla nykyvalokuvataiteen työpaja, jossa esiopetusryhmä Homssut ahkeroivat tulkitsemalla nykyvalokuvataiteilijoiden teoksia. Eskarilaisten tarkasteltavana oli valokuvia, joiden teemat ovat tyypillisiä suomalaisessa nykyvalokuvataiteessa liittyen identiteettiin, ympäristösuhteeseen, toiseuteen, kuvan ja käsitteellisyyden suhteeseen, huumoriin ja leikkiin. Valokuvia otetaan ja jaetaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Myös lapsilla on yhä enenevässä määrin mahdollisuuksia valokuvaamiseen ja kuvien esille saamiseen. On mielenkiintoista pohtia, miten lapsi katsoo ja merkityksellistää valokuvaa tässä Näyttelyn avajaisten jälkeen asetuttiin yhteispotrettiin upeat valokuvat taustalla. Mari-Jatta Rissanen riemuissaan lahjaksi saatu Homssujen valokuva käsissään. ajassa. Onko valokuva hymiön kaltainen kommentti, kertakäyttöinen vai viipyvämmän katseen kohde? Ja kuinka esikoululainen tulkitsee valokuvaa nykytaiteen kentällä ja osana omaa kuvailmaisuaan, kysyy varkautelaislähtöinen tohtorikoulutettava Mari-Jatta Rissanen, joka päiväkodin esikoululaisten ja ryhmän henkilökunnan kanssa toteutti nykyvalokuvataiteen työpajan, liittyen hänen väitöstutkimukseensa Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteen tiedekuntaan. Varhainen kuvataidekasvatus Tutkimuksessaan Mari-Jatta tarkastelee varhaista kuvataidekasvatusta lapsen kulttuurisen osallisuuden ja taiteellisen toimijuuden tukijana. Tutkimus tuottaa uutta tietoa esikoululaisista nykytaiteen tulkitsijoina ja heidän valokuvailmaisustaan tapa- na tuottaa merkityksiä - tehdä nykytaiteesta omakohtaista. Tutkimus kehittää ja ajanmukaistaa varhaista kuvataidekasvatusta vastaamaan entistä paremmin kuvallistuneiden ja medioituneiden kasvuympäristöjen asettamiin haasteisiin. Ja miten työpaja toteutui? Esikoululaiset valitsivat haluamansa aiheen ja valokuvasivat sen mukaisesti. Aiheeksi valikoituivat mm. Kaunis ja punainen, Pieni pehmeäturkkinen eläin, Musta haamu, Ihan kun tossa ois joku vuoristorata, Robotti ja Enkeli. Lapset saivat digikameran viikoksi käyttöönsä, ja puolet lapsista kuvasi omalla kamerallaan apuvoiminaan ja assistentteina kuvaussessioissa perheenjäsenet. Työpajatoimintaan ja valokuvanäyttelyyn osallistui koko Homssujen ryhmä, 14 lasta. Superkuvat-näyttelyn avajaisissa sateli kiitoksia Mari-Jatalle, koko päiväkodille ja Varkauden kaupungille, joka mahdollisti työpajan ja valokuvanäyttelyn. Päiväkodin puolelta Mari-Jatalle luovutettiin Homssujen ryhmäkuva, laitettavaksi työhuoneen seinälle ja muistuttamaan yhteisistä hetkistä. Eskarilaisten mielestä valokuvaaminen oli ollut kivaa ja hauskaa. Mari-Jatta puolestaan luonnehti ryhmää taitavaksi, oivaltavaksi ja sinnikkääksi yhteistyötä oli ollut kiva tehdä. Mieleen painuvaa oli myös näyttelyn avajaisissa marjamehumaljan kohottamistilanteessa, kun reipas pojanääni kajautti: Ollaan Suomen kansaa! Niin juuri. Valokuvanäyttelyyn voivat lasten vanhemmat tutustua saakka. Tulevana kesänä näyttely on esillä Varkauden kaupunginkirjastossa Vekara-Varkaus-festivaaliviikon aikana.

11 11 Harjurannan lasten/nuorten draamaryhmä ilahdutti Medifysin henkilökuntaa esittämällä Irene Laitisen dramatisoiman ja ohjaaman pienoisnäytelmän. Pienoisnäytelmää Shakespearen innoittamana Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Varkauden Medifysillä on ollut monenlaisia pikkujouluja. On käyty eri paikkakunnillakin ja erilaisissa konserteissa tai teatteriesityksissä. Ruokailu on kuulunut asiaan, ja sen teemat ovat vaihdelleet mukavasti. Tänä vuonna yritys päätyi pitämään pikkujouluja Forumissa, omassa talossa. Fysioterapeuteilla oli ensiksi koulutustilaisuus omissa tiloissa, jonka jälkeen esiintyjät saivat siirtyä mukavasti vapaalle. Pikkujoulutunnelmaan siirtymisen aloittivat musiikkiluokan kahdeksan tyttöä, jotka kävivät laulamassa muutaman joululaulun fysioterapeuteille ja kurssin lopuksi esiintyivät Harjurannan lasten/nuorten draamaryhmä. Lasten/nuorten draamakerho kokoontui syksyllä Soisalo-opiston kerhona. Olen jo useamman vuoden tehnyt kesäisin teatteria joidenkin tässä pienoisnäytelmässä olevien lasten kanssa Harjurannan teatteri-ilmaisuryhmässä. Ehdin nyt syksyllä paneutua pelkästään lapsiin, ennen kuin kevätpuolella alkaa kesäteatterinäytelmän työstäminen. Lisäksi sain viime kesänä draamakasvatuksen opinnot suoritettua, joten minulla oli tuoreeltaan ammentaa lapsille oppimaani, kertoo Irene Laitinen, joka William Shakespearen Kuningas Learnäytelmän innoittamana oli dramatisoinut ja ohjannut lasten/nuorten draamakerhon pienoisnäytelmän. Myös näytelmän laulut olivat hänen sanoittamiaan. Laitinen työskentelee Medifysissä ja tekee sivutoimisesti tuntiopettajan töitä Soisalo-opistolle. Lukijakilpailu Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä! Lähetä vastaus osoitteeseen: Ahlströminkatu 10 B, Varkaus. Tai sähköpostiin: Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme ulkoilutakin Sykkeessä-painatuksella! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Kaupunkiaarteen Metsästys Tunnistatko tämän paikan? Lähetä arvauksesi: Ahlströminkatu 10 B, Varkaus. Tai sähköpostitse: Vastanneiden kesken arvomme ulkoilutakin Sykkeessä-painatuksella! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Onnea aarteenmetsästykseen!

12 12 Venyttely turhaa työtä? Teksti: Ari-Pekka Lindberg/Varkauden Fysiokeskus Oy, kuvat: Vesa Moilanen Venyttelyä on pidetty vastauksena tuki- ja liikuntaelin ongelmiin vuosikymmenet. Vaikuttaa siltä, että suomalaiset muiden joukossa kärsivät kansallista masennusta sen vuoksi, etteivät venyttele tarpeeksi. Aivan suotta. Venyttely ei ratkaise tuki- ja liikuntaelinongelmia. Venyttelemällä ei pystytä ennaltaehkäisemään vammojakaan kovin tehokkaasti, ainakin luultua heikommin. Onko venyttely sitten aivan turhaa? Ei, se ei ole aivan turhaa, mutta yksistään perinteiset passiiviset pitkät venytykset ovat osittain hukkaan heitettyä aikaa ja vaivaa. Esimerkkinä voidaan käyttää perinteistä istumatyöläistä. Usein heillä muun muassa kiristävät rintalihakset ja usein taukojumppaohjeena onkin niiden venyttäminen. Mikäli istumatyöntekijä venyttää rintalihaksiaan esimerkiksi joka päivä, sanotaan vaikka 10 minuuttia, niin muuttaako se hänen rintalihastensa pituutta? Ei välttämättä kovinkaan paljoa, mikäli hän edelleen istuu siinä lysähtäneessä asennossa 8 16 tuntia päivässä, jossa rintalihakset ovat lyhentyneenä. Kaiken lisäksi hänen istuma-asentonsa ei ole ainoa asento, jossa hän on rintalihakset lyhentyneenä, sillä hänen asentotottumuksensa ovat muistuttavat tuota istuma-asentoa myös seistessä, maatessa jne Eli hän viettää 23 tuntia 50 minuuttia vuorokaudesta asennossa, jossa rintalihakset ovat lyhentyneenä. Ei ihme, että venyttely yksinään on tehotonta! Jotta lihaksemme ja sidekudoksemme eli myofaskiamme pituus muuttuisi ja pysyisi uudessa pituudessaan, on muutettava asentotottumuksia. On opeteltava pois lysähtäneestä asennosta. Asennon muutoksen on perinteisesti ajateltu tapahtuvan venyttämällä kireitä ja vahvistamalla heikkoja lihaksia. Onko tuo perinteinen menetelmä tuottanut tuloksia, ei. Pelkästään vahvistamalla ja venyttämällä asentoa ei lihaspituus muutu, siksi tämänhetkinen näkemys onkin asennon hallinnan muuttaminen, jotta päivittäiset tapamme istua, seistä, maata jne. muuttuisivat. Asennonhallinnalla tarkoitan tässä tapauksessa tapa-asentojemme uudelleen opettelua. Jotta tapa-asento muuttuisi, on aivojemme käskytysmallia muutettava. Meillä kaikilla on oma tapamme olla eri asennoissa. Tapamme ovat tallennettu aivoihimme ja ne ovat tiedostamattomia. Oletko huomannut että esimerkiksi kävely on sellainen liike, jota sinun ei tarvitse normaalisti miettiä, vaan se vain tapahtuu. Kävelyn liikemalli on tallennettu aivoihin ja se on automaatio. Sama koskee myös eri asentoja. Jos siis haluamme muuttaa lihaspituutta, on meidän muutettava tapa-asentojamme, ja ne muuttuvat muuttamalla aivojemme automaattista käskytysmallia, valmista ohjelmaa, joka on sinne tallennettu. Tuon käskytysmallin muuttaminen on tietyllä tavalla yksinkertaista. Jos olemme tähän asti istuneet selkäpyöreänä ja hartiat lysyssä, niin nyt alamme istumaan selkä suorempana ja hartiat paremmassa asennossa. Vain muuttamalla tietoisesti asen- Aktiiviset ja kuormitetut liikkuvuusharjoitteet ovat erittäin monipuolisia. Ne kehittävät samalla liikkuvuutta, voimaa ja hallintaa koko liikeradalle. Ilman voimaa ja hallintaa elimistömme ei anna lisää liikerataa käyttöömme, sillä ilman hallintaa ja voimaa on suurena vaarana rakenteiden hajoaminen. Elimistö on viisas, viisaampi kuin me, se suojaa meitä, eikä halua päästää meitä pidemmälle, jos on vaarana hajoaminen. Tuon suojan poistaminen vaatii hallinnan ja voiman kehittämistä yhdessä liikkuvuuden kanssa. toamme uuteen ja pitämällä sen päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, muuttuu käskytysmalli. Sillä jossain vaiheessa, kun uutta asentoa on ylläpidetty riittävän pitkään, samalla entistä asentoa välttäen, tallennetaan tuo uusi malli korvien väliin automaatioksi. Se ei vaadi kuin pitkäjänteistä uuden asennon tai liikkeen toistamista tuolla uudella tavalla. Toistoja, toistoja! Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vaatii todellisuudessa paljon kärsivällisyyttä, sitoutumista ja motivaatiota, jotta toistoja saadaan riittävästi, että asentomalli muuttuu. Mutta oikotietä onneen ei ole! Kun asentomallia aletaan muuttaa, on venyttelystäkin enemmän hyötyä, sillä samalla tuota venyttelemällä hankittua lihas- pituutta siirretään aktiiviseen käyttöön. Mikäli uusi, pidempi liikerata on jatkuvassa käytössä, se myös ylläpysyy. Jos haluamme pitää passiivisella venyttelyllä saadun lihaspituuden ja liikeradan käytössä, on se siirrettävä aktiiviseen käyttöön eli käytettävä päivittäin. Jos uutta isompaa liikerataa ei käytetä, se häviää, koska elimistön periaate on use it or lose it. Tarvitsemme aktiivisia liikkuvuusharjoitteita, sillä niiden kautta opetamme elimistölle uuden, pidemmän liikeradan hallintaa sekä voimantuottoa koko liikeradalle. Liikutaan monipuolisesti, isoilla liikeradoilla kolmiulotteisesti, niin kehomme pysyy liikkuvana ja liike on hallittua siinä on hyvät lähtökohdat kehon hyvinvointiin. Nivelrikolle on ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Nivelrikko on eräs suurimpia kansansairauksia Suomessa. Noin miljoonalla suomalaisella on nivelrikko, joka on yleistynyt koko ajan. Nivelrikon kustannukset yhteiskunnalle ovat miljardin euron luokkaa. Nivelrikko ja sen hoitaminen kiinnostavat sen osoitti Warkaus-saliin kokoontunut runsas ihmismäärä, kuulemaan dosentti Olavi Airaksisen luentoa. Airaksisen mukaan yleisesti nivelrikolla ymmärretään polven- ja lonkkien nivelrikkoja. Yhtälailla selkärangan ja käsien nivelrikot haittaavat ihmisen toimintoja. Iän myötä nivelrikot kasvavat merkittävästi. Yksittäistä syytä, miksi nivelrikko syntyy, ei voida osoittaa, mutta tiedetään, että tietyt riskitekijät siihen vaikuttavat. Osaan riskitekijöistä voi vaikuttaa, osaan ei. Yksi vaikuttava riskitekijä on perimä. Hyvin merkittävä riskitekijä on raajojen lihaskunto, erityisesti reisilihasten heikkous on polvien ja lonkkien nivelrikoissa hyvin merkittävä riskitekijä. Toinen merkittävä riskitekijä, johon voi vaikuttaa, on ylipaino, sanoi Airaksinen korostaen liikunnan hyvää merkitystä nivelille. Toisaalta tietyt tapaturmat, ammattiurheilu ja tietyt ammatit voivat aiheuttaa nivelrikon. Perjantaina lähdetään katsomaan Salibandyliigaan viime kauden finaalin uusintaa: Happee (Jyväskylä) Classic (Tampere) Dosentti Olavi Airaksinen kertoi nivelrikon toteamisesta ja hoidosta. Nivelrikon hoitoa ohjaa hyvin pitkälle potilaan kokema kipu ja mitä käytännön häiriöitä on toiminnassa. Tyypillinen nivelrikon oire on kipu liikkeelle lähtiessä, voi olla paikallista arkuutta, liikerajoitteisuutta ja jäykkyyttä. Voi myös kuulua nivelääniä ja rahinaa, hän sanoi ja totesi liikunnan, lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoittelun olevan hyväksi iäkkäillä kohtuullisesti tehtynä. Nivelrikon hoidon kulmakiveksi hän nimesi ei-lääkkeellisen hoidon, johon yhdistetään lääkkeellinen hoito. Otetaan parhaat puolet molemmista. Kombinaatiolla pääsee parempiin lopputuloksiin yhteispeli kannattaa. Airaksinen tähdensi, että hoidossa tulee huomioida potilaan ikä ja muut sairaudet. Tekonivelleikkauksen hän näkee viimeisenä vaihtoehtona, koska oma nivel on monessa suhteessa aina parempi. Vertaistukea Lähtö Salibandyseura Hukka-Pallon toimistolta klo 16. Matkan hinta 35 euroa, vanhempi+lapsi 50 euroa. Yhteydenotot Mari Nisonen, Suomen Nivelyhdistyksen aluesuunnittelija Rauni Janhunen kertoi, että Varkauden nivelpiiri kokoontuu Vammeltalolla joka kuukauden toinen torstai iltakuudelta, jolloin jaetaan uusinta tietoa ja vertaistukea. Nivelyhdistys toimii nivelsairauksia vastaan eli edistää erityisesti nivelrikkoisten mahdollisuuksia tulla toimeen sairau- Dosentti Olavi Airaksinen tähdensi, että ylipäätään liikunta on hyväksi. Samoin jo kohtuullinen painonpudotus vähentää rasitusta nivelille. tensa kanssa. Aktiivisella ja tehokkaalla, kohdennetulla tiedonjakamisella pyritään ennalta ehkäisyyn. Mitä vähemmän nivelsairauksia, sitä enemmän toimintakykyä. Edunvalvonnassa pyritään siihen, että hoidon saatavuus ja laatu ovat samanlaisia kaikkialla pyritään alueelliseen tasa-arvoon. Nivelyhdistyksillä on liikuntaryhmiä useilla paikkakunnilla ja tuettuja kursseja ja lomia on ympäri Suomen. Suomen Nivelyhdistys on aloittanut toimintansa vuonna Tällä hetkellä jäseniä on yli ja toimintaa on 48 paikkakunnalla. Lisätietoa saa nettisoitteessa:

13 13 Hukka-Pallo on eräs maamme Avainseuroista Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Yhteensä 44 salibandyseuraa maassamme on nimetty Salibandyn Avainseuroiksi vuodelle Yksi Avainseuroista on varkautelainen Hukka-Pallo ry. Avainseuratoiminta on uusi toimintamalli ja kokeilu salibandyssa. Uuden toimintamallin tavoitteena on helpottaa seurojen arkea ja toiminnan kehittämistä, lisätä, varmistaa ja helpottaa seurojen ja liiton vuorovaikutusta, parantaa asiantuntemusta palvelutarpeista sekä lisätä ja parantaa avainseurojen keskinäistä vuorovaikutusta. Avainseurojen Helsingissä pidetyssä kick off-tilaisuudessa eli ensitapaamisessa ja kartoitustilaisuudessa olivat mukana Hukka-Pallon hallituksen jäsenet Nea Ikonen ja Mari Nisonen. He kuulivat evästyksiä, miten kehittää ja kasvattaa seuran toimintaa ja miten tulla entistä paremmaksi. Ja yleensäkin tilaisuus antoi suuntaviivoja, mitä pitäisi tehdä, jotta salibandy nousisi tasavertaiseksi muun urheilun kanssa. Saimme vertaistukea, koska yllättävän moni seura kamppailee samojen vaikeuksien kanssa, esimerkiksi tilakysymysten osalta. Tarkoituksena on lähteä konkreettisesti tekemään uusia asioita. Salibandyliitolla on seuroille yhteyshenkilö, joka antaa vinkkejä. Hän on tammikuussa tulossa Varkauteen, Nea Ikonen kertoo. Tytöillä joukkue Vuonna 2000 perustettu salibandyseura Hukka-Pallo on saanut runsaslukuisesti lajiharrastajia. Tuoreimpana aluevaltauksena on tyttöjen joukkue, jonka toiminta käynnistyi syyskuussa. Kahdesti viikossa tytöt treenaavat, ja harjoituksissa on kerrallaan ollut jopa yli 40 pelaajaa ikäryhmät ovat E, D ja C. Turnauksia on jo ollut, ja Etytöt korkkasivat ensimmäisen voittonsa Kontiolahdella. Tyttöjen joukkue on lähdössä heti vuodenvaihteen jälkeen Suomen Tytöt treenaamassa alkulämmittelyssä laukaukset lähtevät tarkasti kohti maalia. suurimpaan salibandyturnaukseen, Helsinki Floorball Cup C- ja D-tyttöjen valmentaja Niina Väänänen kertoo nopeasti tapahtuneesta kehityksestä lyhyessä ajassa. On ollut mukava nähdä, miten motivoituneita tytöt ovat harjoittelemaan. Etyttöjä saisi tulla lisää lajin pariin, hän toivoo. Hukka-Pallo on kouluttanut valmentajia, ja koulutuksen kakkososa oli marraskuun lopulla. Kaksipäiväisten koulutusjaksojen aikana on ollut teoriaa ja käytäntöä salissa. Kouluttajana toimi Mikko Tiihonen, Kuopion Welhojen valmennuspäällikkö. On lähdetty kokonaisvaltaisesta valmentamisesta liikkeelle. Salibandyliitto on uusinut valmennuskoulutusta, ja sitä kautta on lähdetty linjaukseen, jossa halutaan pelaaja keskiöön yksilön kehittäminen on kaikista tärkein juttu. Hukka-Pallon valmentajaryhmä on todella hyvä. Lähijakson aikana päästiin hyvään keskusteluyhteyteen, valmentajat ovat motivoituneita ja haluavat ottaa käyttöönsä uutta tietoa. Heillä on omaa uskallusta tuoda omia harjoitteita ja miettiä, mitä itse kukin pystyy parantamaan omassa tekemisessään, hän suitsutti. Suosittu laji Suomalaisen salibandyn nykytilanteesta Tiihonen arveli, että suurin kasvupiikki on hieman taittunut. Kuitenkin kyseessä on edelleen kasvava laji, hyvin suosittu lasten ja nuorten keskuudessa. Lajilla on n harrastajaa ja yli lisenssipelaajaa. Eli salibandy on jalkapallon jälkeen toiseksi harrastetuin urheilulaji ja kolmantena lisenssipelaajien määrässä jalkapallon ja jääkiekon jälkeen. Nyt monessa paikassa tilakysymykset tulevat vastaan tulijoita olisi jopa enemmän, kuin mitä pystytään realistisesti ottamaan vastaan. Pula harjoitusolosuhteista on hidastanut lajin kasvua, totesi Tiihonen, jonka mukaan lajin pariin voi aivan hyvin tulla 4-vuotiaana. On helppo laji aloittaa, tarvitaan vain pieni maila, kengät jalkaan ja suojalasit päähän ja eikun pallon perään. Koululiikunnassa salibandy on ilmeisesti yksi suosituimpia liikuntamuotoja. Kun aloittaa nuorena, kaikki palloilulajit ja kaikki urheilu kehittävät yleistaitoja perusliikkumiskykyjä ja motorisia kykyjä. Ja kun puhutaan pelaamisesta, täytyy osata tehdä havainnointia ja analyysia tilanteesta sekä päätöksentekoa. Eli lapsen kognitiiviset kyvyt kehittyvät. Hukka-Naiset kiittää! Syksyllä käynnistyi Hukka-Naisten toinen kausi salibandyn naisten Savo-Karjalan alueen 3. divisioonassa. Turnauksia on takana kolme, ja niissä olemme saaneet kokea voiton riemua ja tappion tuskaa. Joukkueena olemme nuori ja vasta kehitysvaiheessa, vaikkakin joukkueemme koostuu aikuiseen ikään ehtineistä naisista. Kausi on meille vasta toinen, ja kokoonpano on ensimmäiseen kauteen verrattuna hieman muuttunut. Intoa ja treenihalua sekä voitonnälkää joukkueella kuitenkin riittää! Peleissä pyrimme jokainen tekemään parhaamme joukkueemme eteen. Ilman suurta tukijajoukkoa taustallamme ei sarjaan lähteminen tänä vuonna olisi ollut mahdollista. Tahdomme suuresti kiittää sponsoreitamme ja tukijoitamme, joiden ansiosta Hukka-Naisten toinen kausi mahdollistui. Toivotamme kaikki sponsorimme, tukijamme ja lajista kiinnostuneet tervetulleiksi kotiturnaukseen Varkauden Liikuntatalolle maaliskuun 7. päivänä kannustamaan Varkauden ainoa naisten salibandyjoukkue voittoon! Luvassa on tiukkaa vääntöä ja lu- Filmtown Goldwell Terveyspysäkki jaa tahdonvoimaa! Carlson Varkaus Hyvää itsenäisyyspäivää ja rauhallista Elmo Sport joulun odotusta kaikille! LakiMajakka Oy Kesport Varkaus Toivottaa Moda Laura Hukka-Naiset Hansun pirtti Teboil Relanderinkatu Varkauden Sisustuspalvelu Hukka-Naisten sponsorit Vitariina ja Vitavilma kaudella : Varkauden Keilahalli Tuomaan Rakennus Oy Timanttiset Varkaus TaitoTuote Oy Varkauden Golfsimulaattori TT-Ilmastointi Oy Aku & Ada LakiMajakka Oy Rejlers Varkauden Tekaripaja Oy S-Market Leppävirta Kesport Varkaus Karla Varkaus KC Professional Arpajaispalkintoja lahjoittaneet yritykset: Lomakeskus Järvisydän Taulumäen Apteekki Fiskars Hius- ja kauneushoitola Helmi Pohjois-Savon Osuuspankki Iskender Kebab-Pizzeria Kukka- ja hautauspalvelu Tarja Ursin Hukka-Naisten arpajaisten voittajat: Aava Hämäläinen Aki Uljanoff Alli Huuskonen Anne Tuomainen Antti Eronen Antti Karvinen Mikko Tiihonen koulutti Hukka-Pallon valmentajia. Tässä hän näyttää, miten mennään askeltikkaita. Tutkimusten mukaan liikuntaa harrastavien lapsien oppimiskyky on parempi. Salibandy on omalta osaltaan tukemassa lasten liikuntaharrastusta. Tiihonen toivoo liikuntakasvatuksen eteenpäin viemistä, jotta lapset liikkuisivat entistä enemmän. Lapsi näkee esimerkin voiman perhe on tärkeässä roolissa. Jos lapsi käy kaksi kertaa viikossa pelaamassa sählyä, sekään liikuntamäärä ei ole lapselle riittävä. Puhutaan, että lapsen liikuntamäärän tulisi olla 15 tuntia viikossa pari tuntia päivässä. Voi mennä ulos tekemään niitä asioita, joissa syke nousee, hän kannustaa. Antti Torvinen Anu Väänänen Aurora Leväinen Eerika Laitinen Erno Moilanen Hannu Majuri Hannu Miettinen Helena Kansanen Hiski Hämäläinen Jaakko Ikonen Jarmo Leväinen Jonne Kolari Joonatan Laitinen J-P Keijälä Jyrki Hämäläinen Kai Holopainen Kai Närhi Kerttu Väntti Liisa Karvonen Malla Korhonen Mari Nisonen Marjo Kolari Markku Tuomainen Matias Havukainen Mauri Laitinen Merja Hynninen Mikko Piironen Monica Koponen Neea Kolari Otto Pietiläinen Paavo Uljanoff Pasi Mustonen Pekka Kolari Pipsa Juutilainen Raili Nykänen Ritva Laitinen R-L Raninmäki Samuli Laitinen Sara Hartikainen Sari Jäske Seela Piispanen Senni Hämäläinen Seppo Salmi Severi Hämäläinen Siiri Uljanoff Taimi Leväinen Tarja Heiskanen Tatu Hoffren Tero Laurinolli Tiina Leväinen Timo Havukainen Tuula Peräniemi Tuuli Väntti Venla Heinonen Kiitos kannatuksesta ja onnea arpavoittajille!

14 14 VW Passat markkinoille täysin uudistuneena Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Volkswagen Passat on nyt kahdeksannessa sukupolvessaan, ja ensimallista on aikaa 41 vuotta. Edelliseen malliin verrattuna alustassa on uusi rakenne, akseliväli on pidentynyt, takaistuintilaa on tullut lisää, auton kokonaiskorkeus on madaltanut, mutta maavaraa on tullut sentti lisää. Ja vaikka auto on entistä matalampi, sisätiloissa päätilaa on tullut lisää. Moottorit ovat uudistuneet, auto on keventynyt, päästöarvot ovat pienentyneet ja polttoaineenkulutus on pienentynyt. Moottorivalikoima alkaa 120 hv:n koneesta ja toisessa päässä on 240 hv:n biturbo, jonka vääntöarvo on peräti 500 newtonmetriä. Automaateissa DSG-vaihteisto on 6- tai 7portainen, riippuen moottorivaihtoehdosta. Myös hybridi-malli on tulossa. Ajoavustinjärjestelmiä on parannettu ja niitä on tullut lisää. Esimerkiksi jalankulkijatunnistin jopa pysäyttää auton, jos jalankulkija juoksee sivulta eteen. Myös pysäköintiavustin on toiminnoiltaan entistä edistyneempi ja uutuutena on Passatiin saatavissa ns. perävaunuavustin. Ajovalovaihtoehtona on mm. LED-valot. Jos niihin ottaa Dynamic Light Assistentin, se tarkoittaa sitä, että valokuviota muokataan, eikä vastaantulijan häikäisyä tapahdu. LED-valoissa on paras valoteho, valo on valkoisempi ja lähempänä luonnonvaloa. Automaatit suosittuja Myös auton sisustus on uusiutunut mm. kojetalun, mittariston ja penkkien osalta säätömahdollisuuksia penkkeihin on tullut lisää. Passatin lisävarustelista on pitkä, ja sieltä löytyy mm. digitaalinen mittaristo. Nyt uusi Passat tavallaan ottaa asiakkaita premium-luokasta. Laatu ja auton tyylikkyys ovat menneet eteenpäin. On tapahtunut selkeä muutos ja askel ylöspäin, vaikka edellinenkin malli oli hyvä, sanoo Autotalo Laakkosen Varkauden automyyjä Juha Auvinen, jonka mukaan automaattia myydään nykyisellään paljon. Automaatti vaihtaa älykkäästi ja nopeasti. Se on taloudellinen, kun auto kulkee matalilla kierroksilla, hän jatkaa. Ja näin todella on. Lyhyt koeajolenkki osoitti, että kaupunkiajossa auto kulkee vähän yli kierroksella ja kaksoiskytkinvaihteisto vaihtaa huomaamattomasti ilman nykäyksiä. Pidentynyt akseliväli antaa oman lisämausteensa ajo-ominaisuuksiin, ja maantieajossa tulee ilmi auton hiljaisuus. Tulee mieleen Passatin ensimmäinen sukupolvi. Allekirjoittaneella oli 1970-luvulla kokemusta vuosimallin 1973 Passatista, joka tuohon aikaan oli myös laatuauto. Mutta ajat ovat tietysti muuttuneet. Kahdeksannen sukupolven Passat on valovuosien päässä ensimmäisestä sukupolvestaan. Juha Auvinen toteaa, että Passat on ottanut ison askeleen ylöspäin. Auton muotokielessä keula on selvästi entistä matalalinjaisempi. Uusi Ford Mondeo askeleen ylemmäksi Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Vuonna 1993 minulla oli mahdollisuus tutustua ja tehdä juttua paikallisradioon Ford Mondeosta auto oli jotakin ihan uutta. Siihen asti oli menty takavedolla ja kulmikkaalla Ford Sierralla silloisessa uudessa Mondeossa myös muotoilun osalta oli otettu iso harppaus eteenpäin. Nyt neljännen sukupolven uusi Ford Mondeo piipahti päivän ajan näytillä Varkaudessa Autokarissa. Myyntiin uutuustuote tulee ensi vuoden alkupuolella, näillä näkymin viikoilla 2 3, riippuen autojen saatavuudesta Suomeen. Kun katsoo uuden Mondeon ulkonäköä ja sisustuksen viimeistelyä, kieltämättä tulee ajatus, että auto on siirtynyt askeleen ylemmäksi. On hypätty edellisiin sukupolviin verrattuna luokkaa ylemmäksi, premium-suuntaan. Koko auto on rakennettu uusiksi, toteaa Oy Ford Ab:n myyntipäällikkö Sami Jääskeläinen, joka toi auton Varkauteen nähtäväksi. Koeajolle ei lähdetty, vaan auto oli tutustumisen kohteena sisätiloissa. Myyntipäällikkö Jääskeläisen mukaan Mondeo on entistäkin hiljaisempi auto. Moottoripuolella uutta ovat 2-litraiset dieselit ja päästöt ovat pienentyneet. Esimerkiksi automaattivaihteiselle 180 hv:n moottorille luvataan 125 g/km päästöt ja keskikulutus 4,8 l/100 km. Verrattuna vanhan sukupolven 2-litraisiin vapaasti hengittäviin moottoreihin, 1,5 litran EcoBoost-moottorin etuna on turboahdettu moottori, jonka kulutus ja päästöt ovat pienemmät, ja esimerkiksi manuaalivaihteisena moottori alkaa vääntää jo alakierroksilla. Kaupunkiajossa ei tarvitse vaihtaa niin useasti pienemmälle vaihteelle. Uutta EcoBoost 1,5-litran moottorissa on, että siihen saa nyt myös automaatin aiemmin vain dieseleihin. Oy Ford Ab:n myyntipäällikkö Sami Jääskeläinen toi uuden Ford Mondeon Varkauteen Autokariin tutustuttavaksi. Mondeolla on menossa neljäs sukupolvi. Ohjaamonäkymän uusi ilme. Tulevan kevään tuotannosta Mondeoon on tulossa myös 4-vetomallit 150 hv:n ja 180 hv:n dieseleinä. Myyntipäällikkö Sami Jääskeläinen sanoo, että Fordille on turvallisuus ollut aina tärkeää, ja uusien mallien myötä tuodaan uutta. Esimerkiksi kaksi ulommaista takaistuinta voidaan varustaa ilmalla täyttyvillä takaistuinten turvavöillä. Törmäyksessä turvavyö täyttyy ilmalla, jolloin törmäysvoima kohdistuu yli viisi kertaa suuremmalle alueelle kehossa kuin tavallista turvavyötä käytettäessä. Teknologioita on tullut lisää. Nyt Mondeoon on saatavilla lisävarusteena uudet, adaptiiviset LED-ajovalot, jotka myötäilevät tietä ohjauspyörää käännettäessä. Lisävarustelistalta pystyy ruksaamaan esimerkiksi etupenkkeihin lisäluxusta hieronta- ja ilmastointitoiminnoilla, lasikaton, liikennemerkkien tunnistusjärjestelmän, kuljettajan vireystilan valvonnan ja pysäköintiavustimen vain muutama mainittuna. Turvallisuus tärkeää Uuden Ford Mondeon varustetasoina Uuteen Mondeoon on luvassa myös hybri- ovat Trend, Titanium ja Titanium Business. ditekniikka ja 2 litran bensiinimoottori. Kaksi viimeksi mainittua varustetasoa si Kaupunkiajossa on kalleimmat kiih- sältävät jo lisävarustelistan herkkuja. Tädytykset, niihin hybridi tuo apua ja jarru- män vuoden puolella tehtyihin uuden tuksessa ladataan akkuja. Kaupunkiajossa Mondeon ennakkotilauksiin tulee Jääskehybridillä kuluukin vähemmän polttoai- läisen mukaan viiden vuoden takuu tai kinetta kuin maantieajossa. lometrimääräinen takuu km. = Mystinen kirjakauppa Antikvariaatti Varkaudessa. Ahlströminkatu 1 0, takaoven kautta sisään. Alhaalla sinua odottavat yllätykset!

15 15 Uusi kuvasto tutuksi! Joululahjat paikalliselta verkkokaupalta Tutustu Sykkeessäblogiin: sykkeessa.fi kaupunkilehti Sykkeessä-lehden menovinkkejä Tonttusuunnistus Kuopion museo Tuhat ja yksi ihmettä Illuusioteatteri Taikavuori, Kuopio Vesa-Matti Loiri: Sydämeeni joulun teen Soisalo-opiston Tanssikoulun pikkujoulut Tulkoon joulu -konsertti Vekkulinnan Tonttuparkki Kuopion musiikkikeskus klo 19 Leppävirran kirkko klo 18 Mikkelin Teatteri klo 18 Taidekeskus Väinölän Joulu Lähituotteet lähikaupassa -tietoa Taidekeskus Väinölä, Varkaus Forum, Varkaus klo 9 11 Lauri Tähkä: Jouluni laulut Joulutori Satamankulmassa Y: Osoite: Ahlströminkatu 10 B, Salmitalon joulu 2014 Kun karhun kanssa painii lyön Venäjä-aiheinen luento Iltamat Nauru pidentää ikää Tähtituisku jouluinen tapahtumapäivä Julkaisija: VM-lehdet Oy Päätoimittaja: Jaakko Ikonen Toimitus: Vesa Moilanen Myynti: Arja Lehtosalmi, Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Mikkolehtinen.net Painatus: Savon Paino Oy Sykkeessä 1/2015 ilmestyy la Satutalo Vekkulinna, Mikkeli Päällystakki Virtuoosimainen Joulun taikaa -oppilaskonsertti komedia työelämästä Varjentiinin sali, Heinävesi Joulumieltä ja paketteja konttiin Sykkeessä-lehti on visuaalinen ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella Varkaus Internet: Warkaus-sali klo 17 Satamankulma, Kuopio Soinilansalmi, Leppävirta Hotelli Rauhalahti, Kuopio klo 19 20:30 Hengaillaan Kirka Hotel Oscar Warkaus-sali klo 18 Soisalo-musiikkiopiston Joulukonsertti Soisalo-opisto, Varkaus klo 18:30 Kalpa HPK Data Group Areena, Kuopio klo 18:30 Mikkelin Tuomiokirkko klo Kuopion kaupungintalon juhlasali klo 13 14:30 Kuopion kansalaisopisto klo Pikku-Pietarin Torikuja, Kuopio Pyhä kolminaisuus Stand Up Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki klo 18 ja klo 21 Soisalo-musiikkiopiston Joulukonsertti Vanha Pappila, Leppävirta klo 17:30 Valtakunnalliset PerusÄijien Pikkujoulut kaupunkilaisille Kylpylähotelli Kuntoranta, Varkaus klo 19 Korttelimuseon joulunäyttely Raskasta joulua 10vuotisjuhlakonsertti Joulu-puuro-laulajaiset Joroisten perinteiset joulumyyjäiset Siivoton juttu Perinteinen Joulutori Kuopion korttelimuseo Soittokunnantalo, Juankoski klo 18 Varkauden Teatteri Kuopion Jäähalli klo 19 Joroisten urheilutalo klo 9 13 Liikuntatalo, Varkaus klo 9 13

16 16

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 ESKON PUUMERKIT Parhaat Yrittäjät Nuoret Duuniin 2017 -hanke on käynnissä. Nyt jos koskaan on otollinen aika harkita nuorta työntekijää

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Laaksola 9.12.2014 klo 17.30 PÖYTÄKIRJA nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma)

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Maanantai Kylpylä avoinna Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Tiistai Klo 09.00-10.00 Tuloinfo.

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE -

FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE - FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE - ASIANTUNTIJA Sanna Ketonen Sanna Ketonen on lääkäri ja body fitness kilpailija. Sanna on urheillut pienestä saakka monipuolisesti eri lajien parissa.

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Tämä metsä on meille tärkeä

Tämä metsä on meille tärkeä Tämä metsä on meille tärkeä Metsäesiopetus Häiviän päiväkoti Päiväkumpu Metsätontut Metsäeskarin historia. Kiinnostus metsäeskari toimintaa heräsi jo vuoden 2008 syksyllä, kun Tammelan varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN VALTAKUNNALLINEN RAUHANKÄVELY KUOPIOSSA 18.9.2011 Kävelytapahtuma 18.9. klo 12 15 Valkeisenlammella Kuopiossa 1 Pohjois-Savon Rauhanturvaajat ry, www.pohjois-savonrauhanturvaajat.org

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 Mäntsälän Voimistelijat Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 1. TAUSTATIEDOT Kuinka vanha olet? 10 8 6 4 2 58,6 % 31,0 % 10,3 % alle 19 v 19-25 v 26-45 v 45-60 v yli 61 v Kaikki (KA:3.79, Hajonta:0.61)

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Matkailupalvelujen tuottaja, matkailu 13 Winnova, Rauma

Matkailupalvelujen tuottaja, matkailu 13 Winnova, Rauma Matkailupalvelujen tuottaja, matkailu 13 Winnova, Rauma Rauman kaupungin matkailuneuvoja Sanna Rantalan mukaan joulukuussa tapahtuu paljon. Lapset ja lapsenmieliset voivat ihastella Rauman taitoluistelijoiden

Lisätiedot