VAPAAVAHTI FRIVAKT. MEPA muuttaa Merimiestatuointeja. M/s Wasa Express trafikerar i Kvarken. M/s Bravadens nostalgikryssning 2/ / 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAVAHTI FRIVAKT. MEPA muuttaa Merimiestatuointeja. M/s Wasa Express trafikerar i Kvarken. M/s Bravadens nostalgikryssning 2/2014 2 / 2014"

Transkriptio

1 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN VAPAAVAHTI FRIVAKT 2/2014 MEPA muuttaa Merimiestatuointeja M/s Wasa Express trafikerar i Kvarken M/s Bravadens nostalgikryssning 2 / 2014 Frivakt Vapaavahti 1

2 VAPAAVAHTI 2/14 FRIVAKT 2/14 Pääkirjoitus... 3 Mepa muuttaa... 4 Ruissalon Mepala myyty... 5 Palvelupiste Hernesaareen... 6 ForMare saavutti loistavat tulokset... 8 Merenkulkua tutuksi nuorisolle Sjöfartens Dag Maarianhaminassa Merenkulun turvallisuus koskee kaikkia Merimiestatuointeja Sylvänne pakina Äänimeri eksursio M/s Bravadenin porukka muisteli menneitä Bebbe Engblomin kokoelmat M/s Wasa Express liikennöi Merenkurkussa Merimiesurheilua M/s Swegardin köysitöitä M/s Merikarhu jälleen liikenteessä Kirjoja merenkulkijoille Ristikot Kursseilla, laitureilla ja lankongeilla MEPAn toimintakertomus Ledare... 3 SSB flyttar... 4 Mepala på Runsala sålt... 5 Cruise Crew Lounge Anchor... 7 ForMare -projektets pilotgrupp Seminariedagen för studiehandledare Sjöfartens dag Sjösäkerheten rör alla Sjömanstatueringar Exkursion till Åland M/s Bravaden nostalgikryssning Bengt Bebbe Engblom Wasa Express trafik i Kvarken Peter Ståhlberg/Wasa Line SSB:s ishockeyturnering Sjömansgolf i Hirsala Kaknäs Kick Off M/s Swegards reparbeten Korsord SSB verksamhetsberättelse Kannen kuva Pärmbild: Pekka Karppanen Takakansi Baksida: Pekka Karppanen Irina Laine navigerar i Kvarken, s.46 Merimiesurheilussa jääkiekkoa, golfia, s. 50 Hilla Pohjalainen kertoi Trafin seminaarissa merenkulkija työstä ja opinnoista, s Vapaavahti Frivakt 2 / 2014

3 VAPAAVAHTI FRIVAKT Hyvät merenkulkijat On kai aika todeta, että yksi virstanpylväs on ohitettu Mepan historiassa, kun Merimiespalvelutoimiston hallitus on tehnyt lopullisen päätöksen toteuttaa rakennushanke Linnankatu 3ssa. Että nykyinen kiinteistö oli tullut tiensä päätökseen, ja jotain sille oli tehtävä, oli kyllä itsestäänselvyys, mutta mitkä ovat vaikutukset Mepan toimintaan? Katsoessamme tilannetta taaksepäin voidaan todeta, että rakennushankkeen budjetti on kasvanut melkein 50 % ja hankeen lainoitusosuus on nyt 85 %. Kuuluuko tämä todella meidän toimintaan ja onko meillä sitä tietotaitoa, jota vaaditaan tämänkaltaisen rakennushankkeen toteuttamiseen? Toimitusjohtajana ja vastuussa lakisääteisestä toiminnasta minun on valitettavasti todettava, että näen tässä muutamia kysymysmerkkejä, siitä miten tätä hanketta saatetaan maaliin. Olisin itse toivonut, että olisimme valinneet paremmin hallinnassa olevan tien ja toteuttaneet tämän kaiken pienemmällä riskillä. Tiedämme, että Suomen valtiontalous ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa ja myös muun talouden yllä liehuu tummansävyisiä pilviä. Ottaen huomioon edellä mainitut seikat sekä sen, että periaatepäätös väylämaksujen puolittamisesta ja lästimaksun lopettamisesta on tehty, tuskin edesauttavat Mepan taloudellisen aseman turvaamisessa. Eteemme tulee varmasti tulevaisuudessa tarve sopeuttaa toimintaa toisenlaiselle tulotasolle, ilman omia rahoitusriskejä. Meidän on kuitenkin uskottava tulevaan ja, että Mepan hallituksen päätökset ovat oikeita ja johtavat Merimiespalvelun oikeille urille. Ne jotka ovat mukana loppukesästä 2016, kun rakennushanke valmistuu, voivat kertoa miten tässä kävi. Jos minä toimitusjohtajan asemassa kuulun niihin, reilun kahden vuoden päästä, jätän sanomatta. Mepalla on kuitenkin mielestäni tärkeä rooli täytettävänä ja suurin osa meidän toiminnoista voidaan kehittää positiiviseen suuntaan, jos voidaan keskittyä lakisääteiseen tehtäväämme. Muutto väliaikaistiloihin Olympiaterminaaliin on nyt edessä ja toiminta jatkuu toistaiseksi, kuten aikaisemmin. Toivottaen hyvää kesää ja kyllä ne kesäkelit vielä saapuvat tänäkin vuonna. Niklas Rönnberg Bästa sjöfarare Man kan väl säga att en milstolpe har passerats i SSBs historia, då Sjömanservicebyråns styrelse har tagit det definitiva beslutet att påbörja bygget av en ny fastighet på Slottsgatan 3. Att någonting bör göras med fastigheten är väl självklart, men hur kommer detta byggnadsprojekt att påverka verksamheten på SSB? Då man ser tillbaka på situationen, då fastighetsutvecklingsprojektet började, har budjeten ökat med nästan 50 % och projektets belåningsgrad är uppe i 85 %. Hör detta verkligen till våra åligganden, och har vi det kunnande som behövs för att förverkliga ett dylikt projekt? Som VD med ansvar för den lagstadgade verksamheten, måste jag tyvärr medge att jag ser vissa frågetecken i hur vi skall ro iland detta. Jag hade själv önskat att man valt en mer kontrollerbar väg och förverkligat det hela med en mindre risk. Vi vet att den finska statsekonomin inte ser så värst bra ut och att det också kan ses en del orosmoln över den övriga ekonomin. Detta tillsamman med att man tagit ett principbeslut över att halvera farledsavgifterna och avskaffa lästavgiften, kommer knappast att stärka den finansiella tryggheten för Sjömansservicebyrån. Vi kommer helt säkert att vara tvungna att anpassa verksamheten till en annan inkomstnivå i framtiden, även utan att ta egna finansiella risker. Vi skall väl dock tro att allt går vägen och att SSBs styrelse tagit de rätta besluten för framtiden. Den som är med då fastighetsprojektet står färdigt, under sensommaren 2016, kommer att kunna uttala sig om hur det gick och leda in sjömansservicebyrån på nya framgångsrika spår. Om det är undertecknad eller någon annan, som i egenskap av SSBs VD sammanfattar detta om dryga två år, låter jag vara osagt. Jag anser trots allt att SSB har en uppgift att fylla och att mycket av vår verksamhet kan utvecklas i en positiv riktning om vi kan koncentrera oss på den lagstadgade uppgift som vi finns till för. Vår flytt till våra tillfälliga utrymmen i Olympiaterminalen står nu för dörren och verksamheten fortsätter tillsvidare som tidigare. Med önskan om en trevlig sommar och hoppas att sommarvärmen infinner sig till slut. Niklas Rönnberg 2 / 2014 Frivakt Vapaavahti 3

4 MEPA MUUTTAA Linnankadulle uusi rakennus SSB FLYTTAR Ny byggnad på Slottsgatan Vuosia vireillä ollut rakennushanke alkaa edistyä. Linnankadun vanha kiinteistö tyhjennetään kesän aikana, ja MEPA muuttaa Olympiaterminaaliin osoitteeseen Olympiaranta 1, Helsinki Linnankatu 3: n tontilla oli alun perin 1906 rakennettu jugendtalo, joka tuhoutui jatkosodan pommituksissa Vuonna 1960 tontille valmistui nykyinen rakennus, joka on ollut toimisto- ja majoitusliikekäytössä. Kiinteistön heikon kunnon ja huonojen vuokrausmarkkinoiden vuoksi MEPAn hallitus päätti purkaa talon ja pystyttää paikalle asuinrakennuksen, jonka katutasoon tulee MEPAn toimisto. MEPA muuttaa uusiin tiloihin heinäkuun aikana. Muuton vuoksi konttori on suljettuna asti, mistä pahoittelut etukäteen. Tiedotamme aukioloajoista verkkosivuillamme. Kuntosalitoiminnan jatkumisesta tiedotamme erikseen. Puhelin- ja sähköpostiyhteydet säilyvät ennallaan, samoin postiosoite: MERIMIESPALVELUTOIMISTO PL Helsinki puh Byggnadsprojektet som planerats under flera år börjar ta form. Under sommaren töms den gamla fastigheten på Slottsgatan, och SSB flyttar till Olympiaterminalen på adressen Olympiastranden 1, Helsingfors. På tomten på Slottsgatan 3 stod ursprungligen ett jugendhus som uppförts år Det förstördes i bombningarna under fortsättningskriget år Den nuvarande byggnaden på tomten stod färdig år Byggnaden har inrymt kontors- och inkvarteringsverksamhet. Då byggnaden är i dåligt skick och hyresmarknaden är olönsam, beslöt SSB:s styrelse låta riva byggnaden och bygga ett bostadshus, i vars gatuplan SSB:s byrå inryms. SSB flyttar till nya utrymmen under juli månad. På grund av flyttningen kommer byrån att vara stängd till den 13 juli, vilket vi beklagar på förhand. Vi informerar om öppethållningstiden på våra hemsidor. Om gymverksamheten informerar vi separat. Telefon- och e-postkontakter är oförändrade, likaså postadressen: SJÖMANSSERVICEBYRÅN PB Helsingfors Tel Vapaavahti Frivakt 2 / 2014

5 RUISSALON MEPALA MYYTY Kesän aukiolo jouduttiin peruuttamaan MEPALA PÅ RUNSALA SÅLT Sommarens öppethållning annullerades Turun Ruissalossa sijaitseva Mepala on palvelukonseptina tullut tiensä päähän. MEPAn hallitus teki myyntipäätöksen talvella ja kauppa toteutui varsin nopeasti. Valitettavasti suunniteltu ensi kesän aukiolo jouduttiin perumaan kiinteistön välittömän luovutuksen vuoksi. Vuokratontilla oleva Mepalan päärakennus ja rantasauna tulivat MEPAn hallintaan vuonna 1973, jolloin kiinteistöä nimitettiin merenkulkijoiden virkistys- ja kurssikeskukseksi. Varsinainen toiminta aloitettiin kesällä Rantasauna uusittiin luvulla ja päärakennusta ja muita rakennuksia on kunnostettu säännöllisesti. Kesäisin auki ollut Mepala palveli päiväkäytössä lomalla olleita merenkulkijoita, sekä satamissa ja telakalla olleiden alusten miehistöjä luvulle tultaessa aktiivimerenkulkijoiden käynnit harvenivat voimakkaasti, kun taas ylläpitokustannukset jatkavat nousuaan. Myyntiä oli suunniteltu jo pitkään, koska kustannukset ja palveluvastaavuus eivät enää aikoihin ole olleet tasapainossa. Säästyvät varat kanavoidaan muuhun merimiespalvelutoimintaan. Turkulaisille merenkulkijoille myynti tuli kuitenkin yllätyksenä. Ikävä päätös kaiken kaikkiaan! Olen ollut 40 vuotta merillä, ja nyt olisi ollut aikaa nauttia Mepalan palveluista, kertoi MEPAan soittanut Reima Rantanen harmistuneena. Samanlaisia kommentteja on tullut MEPAn kotisivujen palautteina, Facebook -viesteinä ja puheluina. Paikka oli hieno. Itse kävin usein saunassa ja uimassa. Olisin toivonut, että Turun seudulla tällainen palvelu olisi säilynyt. Merenkulkijoita täällä on edelleen paljon, korosti Vesa Kuusiaho m/s Amorellalta. Hän muisteli Mepalan soveltuneen hyvin erilaisiin merimiestapaamisiin. Den service som stått till buds i form av villan Mepala på Runsala i Åbo, har nu kommit till en ända. SSB:s styrelse beslöt under vintern att sälja, och försäljningen gick mycket snabbt. På grund av den omedelbara överlåtelsen är man tvungen att annullera sommarens planerade öppethållning. Mepalas huvudbyggnad och bastubyggnad ligger på hyrd tomt och kom i SSB:s ägo år 1973 då fastigheten kallades rekreationsoch kurscentrum för sjöfarare. Den egentliga verksamheten inleddes sommaren Strandbastun byggdes på 1980-talet och huvudbyggnaden och övriga byggnader har reparerats regelbundet. Mepala, som varit öppet under dagtid, har tjänat semestrande sjöfarare, samt sjöfarare under liggetid i hamn eller dockning. I början av 2000-talet blev de aktiva sjöfararnas besök allt färre, medan underhållskostnaderna fortsatte stiga. Försäljningen har redan länge planerats, då servicebehovet och kostnaderna inte varit i balans under en så lång tid. De inbesparade medlen kanaliseras till andra former av sjömansservice. För sjöfararna i Åbo var försäljningen ändå en överraskning. Ett tråkigt beslut! Jag har varit till sjöss i 40 år, nu skulle jag haft tid att njuta av servicen på Mepala, berättade Reima Rantanen förargad då han ringde till SSB. Liknande kommentarer har kommit som respons på nyheten på SSB:s hemsidor, i Facebook och per telefon. Platsen var fin. Själv brukade jag ofta gå i bastun och simma. Jag hade önskat att en sådan service skulle ha bevarats här i Åbotrakten. Här bor fortfarande många sjöfarare, betonade Vesa Kuusiaho från m/s Amorella. Han mindes att Mepala lämpade sig väl för olika sjömansträffar. Mepalassa järjestettiin myös monia tilaisuuksia merimiesmotoristien tapaamisista kursseihin. Tässä on menossa Julle Korpelan palkintotilaisuus. 2 / 2014 Frivakt Vapaavahti 5

6 HELSINGIN HERNESAAREEN AVATTIIN PALVELUPISTE RISTEILYALUSTEN MERENKULKIJOILLE MEPAn ja Suomen Merimieskirkon yhteinen klubi on otettu hyvin vastaan. Nettisurffailua, shoppailua, jalkapalloa, kuljetuksia ja muita palveluita on tarjottu kesäkuun alusta lähtien. Helsingin risteilyliikenteestä valtaosa on siirtynyt Länsisatamaan ja Hernesaareen, joten palvelupisteen perustaminen tälle alueelle oli luonnollinen valinta. Taannoin järjestettiin Helsingissä vierailleiden risteilyalusten miehistöille kysely, jonka perusteella konseptia alettiin suunnitella. Mallia otettiin myös Hampurissa ja Venetsiassa toimivista klubeista. ITF Seafarers Trust tuki hanketta ja Helsingin satama suhtautui alusta lähtien myötämielisesti palvelupisteeseen. Aluksi suunniteltiin siirrettävää parakkia mutta lopulta päädyttiin satamaan tyhjilleen jääneeseen matkamuistomyymälään, jonka satama siivosi ja kunnosti. Omalla porukalla tehtiin myös pientä pintaremonttia. Cruise Crew Lounge Anchor -nimen saaneelle klubille nimettiin hoitajiksi Merimieskirkosta Katri Oldendorff ja MEPAsta Mikko Balvik. Muutakin henkilökuntaa kummastakin organisaatiosta osallistui mahdollisuuksien mukaan, mutta korvaamattomaksi avuksi nousi merimieskirkkolegenda Esko Vepsä. Hänellä ei mene sormi suuhun eikä peukalo ole keskellä kämmentä. Eskolla oli myös hyviä ideoita sisustukseen ja palvelupisteen markkinointiin. Anchor -klubilla aloitettiin toiminta suunnitellussa aikataulussa, joitakin toimituksia hieman myöhästyi. Kanttiini ja internet -palvelut Hyllyille koottiin myyntiin valikoima tavaroita Vuosaaren Merimieskeskuksen kokemusten mukaan. Välipalat, juomat, hygieniatuotteet, nuudelit ja matkamuistot kuuluvat merimiesklubien perusvalikoimaan. Saatavilla on tietenkin yhteydenpitoa helpottavia puhelin- ja SIM -kortteja. Klubin toisessa päässä on nettinurkkaus, jossa on viisi kannettavaa tietokonetta. Merenkulkijat voivat niillä surffailla verkossa ilmaiseksi, mikä on osoittautunut halutuksi ja suosituksi palveluksi. Tämä toki tiedettiin jo ennakkokyselyn perusteella. Merenkulkijoille tarjotaan Anchor -klubin välityksellä myös opastusta, kuljetuspalveluita sekä liikuntaa ja merimiesurheilua. Heti toiminnan alettua saatiin järjestettyä pari futistapahtumaa. Hernesaaren laiturin lähellä on padel -kenttä sekä jalkapallokenttä, jossa on varattu arkipäivisin vuoro klo 13:00 14:30 merenkulkijoiden käyttöön. Ensikokemusten perusteella voidaan todeta, että palvelulle on selvät tilaus ja sitä tullaan todennäköisesti jatkamaan tulevina kesinä. YHTEYSTIEDOT Cruise Crew Lounge Anchor Hernesaari quay, Helsinki Avoinna elokuun loppuun 10:00 17:00 aina silloin, kun laitureissa risteilyalus mobile Vapaavahti Frivakt 2 / 2014

7 EN NY SERVICEPUNKT FÖR KRYSSNINGSFARTYGENS SJÖFARARE ÖPPNADES PÅ ÄRTHOLMEN SSB:s och Finlands Sjömanskyrkas gemensamma klubb har fått ett varmt mottagande. Från början av juni har man erbjudit nätsurfande, shoppande, fotboll, transporter och annan service. Av kryssningstrafiken till Helsingfors har lejonparten flyttat till Västrahamnen och Ärtholmen, därför var det ett naturligt val att placera servicepunkten här. För en tid sedan gjorde man en rundfråga bland manskap på kryssningsfartyg som besökte Helsingfors och utgående från svaren började man planera konceptet. Man tog också modell av klubbarna i Hamburg och Venedig. ITF Seafarers Trust stödde projektet och Helsingfors hamn förhöll sig positivt till servicepunkten ända från början. I början planerade man en flyttbar barack, men till slut beslöt man använda en souvenirkiosk som stod tom och som hamnen lät städa och renovera. Med egna krafter gjordes också smärre ytreparationer. Från Sjömanskyrkans sida utnämndes Katri Oldendorff och från SSB Mikko Balvik för att ansvara för verksamheten på klubben som fick namnet Cruise Crew Lounge Anchor. Från båda organisationerna deltar också annan personal då det är möjligt, men Sjömanskyrkans legendariska Esko Vepsä kom att bli en oersättlig hjälp. Han står aldrig rådlös och har inte heller tummen mitt i hand. Esko hade också goda idéer gällande inredning och servicepunktens marknadsföring. Verksamheten på klubben Anchor inleddes enligt planerad tidtabell, också om några leveranser försenades. Kantin och internetservice Utgående från erfarenheterna från Nordsjö Sjömanscentrum samlade man på hyllorna ett utbud av produkter för försäljning. Mel lanmål, drycker, hygienartiklar, nudlar och souvenirer hör till grundurvalet på sjömansklubbarna. Telefon- och SIM-kort som underlättar möjligheterna att hålla kontakt, står naturligtvis till buds. I andra ändan av klubben finns en internethörna med fem bärbara datorer. Med dem kan sjöfararna avgiftsfritt surfa på nätet, något som visat sig vara en önskvärd och populär serviceform. Det här visste vi visserligen på basen av enkäten som gjordes. På klubben Anchor erbjuds sjöfararna också guidning, transport och motion och sjömansidrott. Genast då verksamheten startade lyckades vi ordna ett par fotbollsevenemang. Nära Ärtholmens kaj finns en plan för padelspel och en fotbollsplan, som har reserverats för sjöfararna vardagar kl På basen av de första erfarenheterna kan man konstatera att det fanns en klar beställning på servicen, som sannolikt fortsätter under kommande somrar. KONTAKTUPPGIFTER Cruise Crew Lounge Anchor Hernesaari quay, Helsingfors Öppen till slutet av augusti alltid då ett kryssningsfartyg ligger vid kajen mobile / 2014 Frivakt Vapaavahti 7

8 Kuntonyrkkeilyä Katajanokan liikuntasalilla FORMARE -projektin pilottihyhmä saavutti loistavat tulokset Silja Serenadelta valitut merenkulkijat onnistuivat hienosti täyttämään hyvinvointiprojektille asetetut tavoitteet. Parikymmenhenkisen ryhmän asenne ja sitoutuminen olivat kohdallaan ja yhteistyö eri tahojen kanssa sujui upeasti. Laivalla järjestettiin toukokuussa päätöstilaisuus, jossa käytiin läpi tuloksia ja saavutuksia. Laivan konferenssitiloihin saapuneet projektiin osallistuneet merenkulkijat puhkuivat intoa ja energiaa, mikä sai raihnaiseen kuntoon päässeen Vapaavahdin toimittajankin hyvälle mielelle. Minun kohdallani ForMarella oli selvä tilaus. Syksyllä keho ja mieli olivat vähän huonossa hapessa, nyt ovat asiat todella hyvin, kokki Esa Penjala hehkutti. Hänen mukaansa koko laivan porukka on seurannut ja kannustanut pilottiryhmän toimintaa ja edistymistä. ForMare on herättänyt suurta mielenkiintoa paitsi Silja Serenadella, myös muilla laivoilla. Päätöstilaisuuteen ja sitä seuranneelle risteilylle osallistui myös projektin hallintoon osallistunutta Tallink Siljan konttorihenkilökuntaa. Hankkeessa vahvalla panoksella mukana olevan Merimieseläkekassan hallinto- ja viestintäpäällikkö Marina Paulaharju oli hyvin tyytyväinen onnistuneesta pilottihankkeesta. Merimieseläkekassa haluaa kaikin mahdollisin keinoin edistää merenkulkijoiden kokonaishyvinvointia. On hyvä, että jo varhaisessa vaiheessa kiinnitetään huomioita elintapoihin ja jaksamiseen, Paulaharju tähdensi. Hän näkee ForMaressa paljon edistystä aikaisempiin hankkeisiin verrattuna. MEK on kiinnostunut olemaan mukana jatkossakin. Yhteydenpito ohjaajan ja ohjattavan välillä tärkeää Projektivastaava Johan Treuthardt ME PAsta ja R5 -yrityksen ammattivalmentaja Mikael Paajanen kiittelivät ryhmän sitoutumista ja aktiivista kommunikointia ohjaajien kanssa. Projektin alkaessa laiva oli telakalla suurten muutostöiden alla, mikä toi oman haasteensa tapaamisten suunnitteluun. Kaikki meni kuitenkin hienosti, Treuthardt kertoi. Hän kehui erityisesti myös ohjaajia, valmistumassa olevia Arcada -ammattikorkeakoulun opiskelijoita sopeutumisesta merenkulkijoiden epäsäännöllisiin ja vaihtuviin aikatauluihin. Treuthardtin mukaan aktiivinen yhteydenpito auttoi myös sellaisina hetkinä, kun ohjattavalla oli motivaatio heikentynyt. Yhteistyö oli muutakin kuin pelkkiä treeni- ja ravinto-ohjeita. Kemiat toimivat, vaikka ohjaajat olivat nuoria ja tulivat merenkulkualan ulkopuolelta. Alkuvuoden tiivis aikataulu Neljän kuukauden ohjelma koostui ennakkokyselystä, testeistä ja niiden läpikäynneistä, luennoista, henkilökohtaisista ohjauksista ja infotilaisuuksista. Treuthardt, Paajanen sekä ammattivalmentaja Mari Lindström R5 -yrityksestä olivat mukana useilla matkoilla tapaamassa ja ohjaamassa pilottiryhmän merenkulkijoita. 8 Vapaavahti Frivakt 2 / 2014

9 Henkilökohtaisia tapaamisia pidettiin myös MEPAn kuntosalilla. Kaikki testit vietiin läpi Arcadan tiloissa. Myös Katajanokan liikuntasalia käytettiin hyväksi. Ensimmäisellä tapaamiskerralla käytiin läpi ohjattavan ennakkokyselyä ja henkilökohtaisia tavoitteita sekä sovittiin muun muassa liikuntalokikirjan pitämisestä, Mari Lindström kertoi. Hän oli erityisen ylpeä ja onnellinen neljän ohjattavansa tuloksista. Rasvamassaa lähti, lihasmassaa tuli Tilaisuudessa esiteltiin pääkohtia hyvin onnistuneen projektin tuloksista. Pilottiryhmästä lähti yhteensä yli 100 kiloa rasvamassaa. Painonpudotus ei ollut ensisijainen tavoite, mutta se antoi monelle osallistujalle konkreettista tyytyväisyyden tunnetta. Ryhmässä on nyt enemmän lihasta, kuin rasvaa. Keskimääräinen painoindeksi oli projektin alussa 29,7, lopussa 28,4, Mikael Paajanen luettelee. Tärkeää oli myös kehon sisäisen rasvan väheneminen lähes kahdellatoista prosentilla. Projektiin osallistuneiden merenkulkijoiden luumassa kasvoi yhteensä 2,6 kiloa, se on hyvä määrä. Luusto on tullut tiheämmäksi, mikä ehkäisee luusairauksia ja muita vammoja. Paajanen on tyytyväinen erityisesti ryhmän aktiivisuusluokan nousuun, mutta muistuttaa, että taso täytyisi pitää. Koulutusjakson jälkeen seuraa elämäntapajakso Jakson alussa ja lopussa tehdyt lihaskuntotestit ja niissä tapahtunut edistys olivat huikeaa luettavaa. Kyykyt, vatsaliikkeet ja punnerrukset paranivat koko porukalla. Näiden suorittamista valvottiin tarkasti, fuskausta ei sallittu, naurahti Treuthardt tyytyväisenä ja kertoi myös ryhmän jäsenten hapenottokyvyn parantuneen selvästi. Kaikki testit osoittivat, että projektiin osallistuneiden kunto ja työkyky paranivat. Henkilöstöjohtaja Susanna Siljander Tallink Siljalta totesi ForMaren olevan parhaita hänen näkemiään projekteja. Meille on yhtiönä tärkeää, että saamme olla mukana uudenlaisissa hyvinvointihankkeissa. Itse laiva kävi alkuvuodesta läpi mittavat muutokset, työtapoja kehitettiin ja nyt uudistetaan myös elämäntapoja, Susanna Siljander kuvaili. Hän oli tyytyväinen. Kaikki olivat onnistuneet, tehneet suuria muutoksia ja saaneet positiivisia tuloksia. Tallink Silja on Siljanderin mukaan mielellään mukana jatkossa entistä suuremmallakin porukalla. Hän antoi reilun tunnustuksen ja kiitoksen kaikille hankkeessa mukana olleille tahoille ja henkilöille. Susanna Siljander totesi lopuksi, että projektin päätöstilaisuus on oikeastaan vasta alku kunkin omalle elämäntapamuutokselle. ForMare projektin jatkosta kerrotaan seuraavassa Vapaavahdissa. 2 / 2014 Teksti ja kuvat: Pekka Karppanen Keittiön kova kolmikko Eero Hyvärinen, Elisa Loponen ja Esa Penjala pudottivat lattialla olevan voivuoren (50 kg)verran painoaan Mikael Paajanen käy tuloksia läpi Tommy Niemisen ja Eero Hyvärisen kanssa Frivakt Vapaavahti 9

10 Den tuffa kökstrion Eero Hyvärinen, Elisa Loponen och Esa Penjala gjorde en viktminskning som motsvarade smörberget (50 kg) på golvet. FORMARE -projektets pilotgrupp nådde strålande resultat De utvalda sjöfararna från Silja Serenade lyckades väl med att uppfylla målen för hälsoprojektet. Gruppen på runt tjugo personer hade rätt inställning och var engagerade, och samarbetet med de olika parterna fungerade utmärkt. I maj ordnades ett avslutningsevenemang på fartyget där man gick igenom resultaten och prestationerna. Projektdeltagarna som kommit till fartygets konferenslokaler sprudlade av entusiasm och energi, vilket även fick Frivakts krassliga redaktör på gott humör. För mig kom ForMare som på beställning. I höstas var jag i dåligt skick både fysiskt och psykiskt, men nu mår jag riktigt bra, intygar kocken Esa Penjala ivrigt. Han berättar att hela fartygsbesättningen har följt och uppmuntrat pilotgruppens aktiviteter och framsteg. ForMare har väckt stort intresse inte bara på Silja Serenade, utan också på andra fartyg. Tallink Siljas kontors personal, som administrerat projektet, deltog också i avslutningsevenemanget och den därpå följande kryssningen. Sjömanspensionskassans administrations- och informationschef Marina Paulaharju har gjort en stor insats i pilotprojektet och var mycket nöjd med det lyckade resultatet. Sjömanspensionskassan vill främja sjöfararnas hälsa på alla möjliga sätt. Det är bra att redan i ett tidigt skede uppmärksamma levnadsvanor och ork, framhåller Paulaharju. Jämfört med tidigare projekt tycker hon att ForMare lett till större framsteg, och nämner att SPK är intresserad av att delta även i fortsättningen. Kontakten mellan instruktören och deltagaren är viktig Projektansvarig Johan Treuthardt från SSB och personlig tränare Mikael Paajanen från R5 tackade gruppen för dess engagemang och goda kommunikation med instruktörerna. 10 Vapaavahti Frivakt 2 / 2014

11 I början av projektet låg fartyget i docka medan ett stort renoveringsarbete pågick, och detta gjorde det svårare att planera in träffar. Allt löste sig dock fint, berättar Treuthardt. Han berömde även instruktörerna, de snart utexaminerade studenterna från yrkeshögskolan Arcada, för att de anpassat sig till sjöfararnas oregelbundna och varierande tidsscheman. Samarbetet bestod inte enbart av rena instruktioner om träning och kost. Treuthardt menar att den goda kommunikationen även underlättade under de stunder då deltagarnas motivation sviktade. Trots att instruktörerna var unga och inte tillhörde sjöfartsbranschen rådde det en god personkemi. Tight schema i början av året Programmet sträckte sig över fyra månader och bestod av en förhandsenkät, tester och genomgång av dem, föreläsningar, individanpassade instruktioner och informationsträffar. Treuthardt, Paajanen och den personliga tränaren Mari Lindström från R5 var med på flera resor för att träffa och instruera pilotgruppens sjöfarare. Individuella pass hölls även på SSB:s gym, medan alla tester genomfördes i Arcadas lokaler. Dessutom använde man gymmet på Skatudden. Under det första mötet gick vi igenom deltagarnas förhandsenkät och personliga mål, och förklarade att de skulle föra en motionsloggbok, berättar Mari Lindström. Hon var mycket stolt och glad över resultaten som de personer hon tränade lyckades uppnå. Mindre fett, mera muskler Under evenemanget presenterades några huvudpunkter från de lyckade projektresultaten. Sammanlagt blev pilotgruppen av med över 100 kilo fett. Viktminskning var inte det främsta målet, men det hjälpte många deltagare att känna sig nöjda när de kunde se ett konkret resultat. Nu har gruppen mera muskler än fett. I början av projektet låg gruppens genomsnittliga BMI på 29,7 och i slutet på 28,4, informerar Mikael Paajanen. Ett annat viktigt resultat är att deltagarnas inre kroppsfett minskat med nästan 12 procent. Benmassan hos projektdeltagarna ökade med sammanlagt 2,6 kilo, vilket är mycket bra. De har fått en tätare benstomme som förebygger skelettsjukdomar och andra skador. Paajanen är särskilt nöjd med att gruppen förbättrat sin aktivitetsklass, men påminner om att deltagarna måste upprätthålla denna nivå. Utbildningsperioden övergår till en livsstil Framstegen i styrketesterna som gjordes i början och i slutet av projektperioden är fantastisk läsning. Alla i gruppen blev bättre på benböj, magövningar och armhävningar. Deltagarna övervakades noga när de utförde testerna, inget fusk tilläts, skrattar Treuthardt belåtet. Gruppens syreupptagningsförmåga har också märkbart förbättrats. Alla tester visade att projektdeltagarnas kondition och arbetsförmåga förbättrades. Tallink Siljas personalchef Susanna Siljander konstaterade att For Mare var ett av de bättre projekten som hon erfarit. För oss som företag är det viktigt att vi får delta i nya typer av hälsoprojekt. I början av året gjordes omfattande förändringar på själva fartyget, vi förbättrade arbetsrutinerna och nu får personalen dessutom en ny livsstil, förklarar Siljander. Hon var nöjd. Alla hade varit framgångsrika, gjort stora förändringar och nått positiva resultat. Siljander ville gärna se ett fortsatt deltagande från Tallink Silja helst med en ännu större grupp. Hon tackade alla parter och personer som deltagit i projektet och gav dem en stor eloge. Till sist konstaterade hon att projektets avslutningsevenemang egentligen bara var början på varje deltagares livsstilsförändring. Vi berättar mera om ForMares fortsättning i Frivakts nästa nummer. 2 / 2014 text och bilder: Pekka Karppanen Mari Lindström tillsammans med den effektiva och motiverade gruppen. Personalchef Susanna Siljander konstaterade att ForMare var ett av de bättre projekten som hon erfarit. Johan Treuthardt och Mikael Paajanen går igenom erfarenheterna från projektet. Frivakt Vapaavahti 11

12 MERENKULKUA TUTUKSI SUOMEN NUORISOLLE Jäänmurtaja Urhon seminaaripäivään osallistui opinto-ohjaajia eri puolilta maata. Vieraille esiteltiin itse laivaa sekä merenkulkua ammattina ja elinkeinona. Myös alan toimijoiden tehtävät ja työt tulivat tutuiksi. Seminaarin isäntänä toimivat Arctia Shippingin j/m Urho ja asiamies Sami Uolamo Suomen Konepäällystöliitosta. Laivaa esitteli yliperämies Sampo Viheriälehto. Hän veti komentosillalla ja konehuoneessa varsin kattavan esittelykierroksen. Vieraat olivat hyvin kiinnostuneita jäänmurrosta. Konepäällystöliitto on ottanut paljon vastuuta uusien merenkulkijoiden rekrytoinnista. Toiminnanjohtaja Leif Wikström havaitsi jo aikaisessa vaiheessa, että konepuolen ammattilaisista tulee laivoilla pulaa, vaikka muista ammattilaisista on jopa ylitarjontaa. Mukana tilaisuuksissa ovat toki muutkin järjestöt sekä joukko alan toimijoita. Merenkulun työllisyys on kasvanut Seminaarin osallistujat saivat kattavan tietopaketin alasta, kun ammattiliitot, Suomen Varustamot, MEPA, Merimieskirkko ja Merimieseläkekassa selostivat merenkulun viimeisimpiä tuulia. Suomen Merimies-Unioni lienee tunnetuin alan järjestöistä. Lähes satavuotiaan liiton piirissä on yhä kymmenisentuhatta palkansaajaa, kertoi asiantuntija Jessica Troberg, joka on työskennellyt merenkulkijoiden rekrytoinnin hyväksi jo vuosia, myös edellisissä työpaikoissaan Tonnistovero ja mahdollisuus käyttää suomalaislaivoissa monikansallista miehistöä ovat pysäyttäneet aluskannan pienenemisen. Viime vuosina lasketaan uusien laivojen tuoneen jopa uutta 700 työpaikkaa, joista tosin osaa miehittävät ulkomaiset merenkulkijat. Ala toivoo, että kotimaisen tonniston osuus merikuljetuksista kohoaisi nykyisestä 30 prosentista 40 prosenttiin. Konepuolella työtilanne on hyvä. Konemestareita on perinteisesti työllistynyt laivojen lisäksi sairaaloihin, voimalaitoksiin, varustamoihin, luokituslaitoksiin ja telakoille, Sami Uolamo kertoi. Hänen mukaansa tosin nykyään koulutus on hieman eriytynyt maa- ja meripuolen välillä. Suomessa on kahdeksan merenkulkualan oppilaitosta Opinto-ohjaajille esiteltiin alan kansainvälisiä koulutukseen ja työharjoitteluun liittyviä säädöksiä. Välillä ne sopivat huonosti kotimaan koulutusjärjestelmään. Harjoittelupaikoista tuntuu olevan jatkuva pula. Paikat jakaa varustamoiden ja merenkulkualan oppilaitosten yhteistyönä HarjoitteluMylly, jota hoitaa Laura Raikunen Suomen Varustamoyhdistyksestä. Myllyn tärkein tehtävä on jakaa harjoittelupaikat tasapuolisesti merenkulkualan Yliperämies Sampo Viheriälehto selosti opinto-ohjaajille j/m Urhon komentosiltatekniikkaa 12 Vapaavahti Frivakt 2 / 2014

13 Asiamies Sami Uolamo kertoi v alkunsa saaneen Suomen Konepäällystöliiton toiminnasta Opinto-ohjaajien seminaari pidettiin j/m Urhon salongissa oppilaitoksille ja niiden opiskelijoille, Raikunen totesi. Yleiskeskustelussa todettiin, että vaatimus 360 meripäiväharjoittelusta voi venyttää perustutkinnon pituuden jopa neljään vuoteen. Merenkulkualan koulutusta saa neljällä paikkakunnalla; Turussa, Maarianhaminassa, Raumalla ja Kotkassa. Koulutuspolitiikkaa toteutetaan yhdessä alan viranomaisten, oppilaitosten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa mm. valtakunnallisissa sekä Merenkulkualan koulutustoimikunnassa että Merenkulun tutkintotoimikunnassa. Merimiehen ansiot, eläke ja hyvinvointi Pientä keskustelua syntyi, kun muutamin esimerkein käytiin läpi merenkulkijoiden lomia ja palkkoja. Haitari on tosin melko suuri. Kieltämättä suuren aluksen päällikkö mahdollisine luotsauspalkkioineen voi päästä melko mukaviin vuosiansioihin. Vastuu ja työn määrä ovat myös suuret. Merelle pääsyyn vaaditaan muutakin kuin kiinnostusta pitkiin lomiin ja hyviin palkkoihin. Ennen koulutukseen pääsyä pitää hankkia lääkärintodistus Merimiesterveyskeskukselta. Matkustajalaivoihin voi päästä oman alansa koulutuksella, mutta on myös käytävä Basic Safety Training -koulutus tai vähintään turvatoimi -peruskoulutus, Jessica Troberg selvitti. 2 / 2014 Laivalla on paljon vuorotyötä, joten käytännössä henkilön on oltava täysi-ikäinen. Merimieseläkettä alkaa myös kertyä, kun vakuutettu on 18 -vuotias. Merimieseläkekassa huolehtii suomalaisten merenkulkijoiden lakisääteisestä työeläketurvasta. MEK on yksi maamme vakavaraisimmista työeläkelaitoksista. Tämänhetkisen sijoitussalkun arvo on 889 MEUR ja siitä saadaan noin 8,6 prosentin tuotto, hallinto- ja viestintäpäällikkö Marina Paulaharju kertoi. Hänen mukaansa runsas 60 prosenttia vakuutetuista työskentelee matkustaja-aluksilla. Paulaharju kertoi myös työhyvinvointitoiminnasta, palveluista ja parhaillaan työryhmän valmistelussa olevan merimieseläkeuudistuksen tavoitteista. Toimitusjohtaja Niklas Rönnberg selosti kuulijoille MEK:n ja MEPAn yhteistyötä hyvinvointisaralla. Viimeisin hanke on ForMare, josta tarkemmin toisaalla tässä Vapaavahdissa. MEPA tarjoaa merenkulkijoille lisäksi kursseja, vapaa-ajan palveluita, elokuvia ja n nidettä käsittävän kirjaston. Yhteistyötä tehdään paljon myös Merimieskirkon kanssa. Vuodesta 1875 toimineella Suomen Merimieskirkolla on pitkät perinteet merenkulkijoiden tukena toimimisesta. Pääsihteeri Sakari Lehmuskallio kertoi kansainvälisestä yhteistyöstä, sekä kotimaan satama- ja laivakuraattoreiden toiminnasta. MEPAn ja Merimieskirkon yhteistyö on sujunut hienosti varsinkin Vuosaaren Merimieskeskuksessa. Tänä kesänä aloittaa yhteistyöprojektina Hernesaaressa risteilyalusten miehistöille suunnattu palvelupiste, Lehmuskallio kehui. Merenkulkuala huolehtii ympäristöstä Asenteet ovat vuosien varrella muuttuneet ja merenkulkijat arvostavat luontoa. Suomen Varustamot ry:n ympäristöasioita hoitava Christina Palmén painotti esityksessään osaavan henkilöstön merkitystä. Merenkulku on ympäristöystävällinen ja energiatehokas kuljetusmuoto. Paljon on jo tehty, mutta tulevina vuosina odottavat suuret investoinnit, Palmén selvitti. Hän viittasi kansainvälisiin merenkulkua koskeviin ympäristölakeihin, joista tunnetuimmat lienevät rikkidirektiivi, painolastivesien käsittely ja alusten energiatehokkuusvaatimukset. Typpipäästörajoitusten tiukentuminen Itämerellä lykkääntyi lähinnä valmiiksi kaupallistetun tekniikan puuttuessa. Varustamoiden kannalta tulisi lakimuutoksiin varata riittävästi aikaa, jotta uudisrakennukset ja mahdolliset jälkiasennukset ehditään suunnitella kunnolla, Palmén painotti. Päivä kului nopeasti ja loppukeskustelu jäi lyhyeksi. Opinto-ohjaajat olivat kuitenkin hyvin tyytyväisiä kattavan tietoiskun jälkeen on alaa helpompi markkinoida kiinnostuneille opiskelijoille. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen Frivakt Vapaavahti 13

14 Besökarna fick en utförlig rundtur i maskinrummet, även på nedre plan. KUNSKAP OM SJÖFARTSBRANSCHEN ÅT FINLANDS UNGA Studiehandledare från spridda delar av landet deltog i seminariedagen på isbrytaren Urho. Besökarna fick en presentation av själva fartyget samt av sjöfarten som yrke och näringsgren. De informerades också om vilka uppgifter de verksamma i branschen arbetar med. Arctia Shippings j/m Urho och ombudsman Sami Uolamo från Finlands Maskinbefälsförbund stod värd för seminariet. Överstyrman Sampo Viheriälehto visade fartyget och gav en grundlig rundtur på kommandobryggan och i maskinrummet. Besökarna visade stort intresse för isbrytning. Maskinbefälsförbundet har tagit ett stort ansvar för rekryteringen av nya sjöfarare. Förbundets verksamhetsledare Leif Wikström upptäckte redan i ett tidigt skede att fartygen kommer att få brist på fackmän på maskinsidan trots att det rentav finns ett överutbud av yrkesutbildade inom andra områden. Vid denna tillställning deltog dock även andra organisationer och några verksamma inom branschen. Ökad sysselsättning inom sjöfarten Seminariedeltagarna gavs en heltäckande bild av branschen när fackförbunden, Rederierna i Finland, SSB, Sjömanskyrkan och Sjömanspensionskassan redogjorde för dags läget inom sjöfarten. Finlands Sjömans-Union torde vara den mest kända av branschorganisationerna. Det snart hundraåriga förbundet omfattar alltjämt tiotusentals löntagare, säger sakkunnig Jessica Troberg som har arbetat med rekryteringen av sjöfarare i många år, även på sina tidigare arbetsplatser. Tack vare tonnageskatten och möjligheten att använda multinationell besättning på finländska fartyg minskar inte längre fartygsbeståndet. Enligt beräkningar har de nya fartygen skapat hela 700 nya arbetstillfällen de senaste åren; en del av dessa har visserligen bemannats med utländska sjöfarare. Branschen hoppas att det inhemska tonnagets andel av sjötransporterna ska öka från nuvarande 30 procent till 40 procent. På maskinsidan är arbetssituationen god. Maskinmästare har förutom på fartygen brukat få jobb på sjukhus, kraftverk, rederier, klassificeringsanläggningar och varv, berättar Sami Uolamo. Han menar dock att utbildningen på landsidan och på sjösidan numera skiljer sig åt något. Finland har åtta sjöfartsskolor Studiehandledarna informerades om de internationella branschbestämmelserna om utbildning och praktik, vilka ibland stämmer dåligt överens med Finlands utbildningssystem. Det tycks råda en ständig brist på praktikplatser. Platserna fördelas genom rederiernas och sjöfartsskolornas samarbete PraktikKvarnen, som sköts av Laura Raikunen från Rederierna i Finland. Kvarnens viktigaste uppgift är att fördela praktikplatserna jämnt mellan sjöfartsskolorna och deras studerande, fastslår Raikunen. I den allmänna diskussionen uppdagades att kravet på 360 sjödagar praktik kan dra ut på grundexamen så att den pågår i upp till fyra år. Sjöfartsutbildning finns på fyra orter: Åbo, Mariehamn, Raumo och Kotka. Utbildningspolitiken drivs av branschens myndigheter, läroanstalter och arbetsmarknadsorganisationer i bl.a. utbildningskommissionen för sjöfartsbranschen och examenskommissionen för sjöfart, som båda är rikstäckande. 14 Vapaavahti Frivakt 2 / 2014

15 Sjömännens inkomster, pension och välbefinnande Det uppstod lite diskussioner när sjöfararnas semester och löner togs upp med några exempel. Spännvidden är tämligen stor. En befälhavare på ett stort fartyg kan onekligen komma upp i en ganska hygglig årsinkomst med eventuella lotsningsarvoden. Jobbet innebär dock ett stort ansvar och mycket arbete. För att få arbeta till sjöss krävs dock mer än intresse för långa semestrar och bra lön. Till exempel måste man skaffa ett läkarintyg från sjömanshälsovårdscentralen för att ens kunna bli antagen till en utbildning. Om man vill jobba på passagerarfartyg kan det räcka med en utbildning inom den egna branschen, men även då måste man gå en Basic Safety Training-utbildning eller åtminstone en grundläggande säkerhetsutbildning, förklarar Jessica Troberg. På ett fartyg är det mycket skiftarbete och därför måste personalen i praktiken vara myndig. Dessutom börjar man tjäna in till sjömanspensionen vid 18 års ålder. Sjömanspensionskassan sköter de finländska sjöfararnas lagstadgade arbetspensionsskydd. SPK är en av Finlands mest solida arbetspensionsanstalter. I dagsläget är placeringsportföljen värd 889 miljoner euro och den ger en avkastning på omkring 8,6 procent, säger administrations- och informationschef Marina Paulaharju. Enligt henne arbetar drygt 60 procent av de försäkrade på passagerarfartyg. Paulaharju berättade också om SPK:s verksamhet för att främja välbefinnande i arbetet, deras övriga tjänster och om målen för sjömanspensionsreformen som nu bereds av arbetsgruppen. Verkställande direktör Niklas Rönnberg informerade åhörarna om SPK:s och SSB:s samarbete inom välbefinnande. Det senaste projektet är ForMare, som du kan läsa mera om i detta nummer av Frivakt. SSB ger sjöfararna tillgång till kurser, fritidstjänster, filmer och ett bibliotek med ca volymer. Man samarbetar också mycket med Sjömanskyrkan. Finlands Sjömanskyrka, som funnits sedan 1875, har en lång tradition av att stödja sjöfarare. Generalsekreterare Sakari Lehmuskallio berättade om deras internationella samarbete samt om hamn- och skeppskuratorernas arbete i Finland. SSB:s och Sjömanskyrkans samarbete har fungerat smidigt framför allt i Nordsjö sjömanscenter. Servicepunkten för kryssningsfartygens besättningar som öppnar på Ärtholmen i sommar är ett av våra samarbetsprojekt, säger Lehmuskallio stolt. 2 / 2014 Christina Palmén från Rederierna i Finland rf fick redogöra även för sin egen sjömanskarriär eftersom studiehandledarna var så nyfikna på den. Generalsekreterare Sakari Lehmuskallio säger att sjömanskyrkornas ekumeniska gemensamma organ ICMA är verksam i 700 hamnar. Sjöfartsbranschen värnar om miljön Genom åren har attityderna förändrats och sjöfararna värdesätter numera naturen mer än tidigare. Christina Palmén som ansvarar för miljöfrågor vid Rederierna i Finland rf betonade under sitt föredrag betydelsen av kunnig personal. Sjöfarten är en miljövänlig och energieffektiv transportform. Mycket har redan gjorts, men de kommande åren väntar stora investeringar, klargör Palmén. Hon hänvisar till de internationella miljölagarna som berör sjöfarten; de mest kända torde vara svaveldirektivet, bestämmelserna om hanteringen av ballastvatten och kraven på fartygens energieffektivitet. Beslutet om skärpta gränser för kväveutsläpp i Östersjön blev uppskjutet främst på grund av bristen på kommersialiserad teknik. För rederiernas skull bör man avsätta tillräckligt med tid för lagändringar, så att de hinner planera nybyggen och eventuella efterinstallationer ordentligt, understryker Palmén. Dagen förflöt snabbt och man hann bara med en kort slutdiskussion. Studiehandledarna var dock mycket nöjda efter detta omfattande informationstillfälle är det enklare för dem att marknadsföra branschen för intresserade studenter. text och bilder: Pekka Karppanen Frivakt Vapaavahti 15

16 RIKKIDIREKTIIVI JA MONTA MUUTA TEEMAA SJÖFARTENS DAG -TAPAHTUMASSA Maarianhaminan merenkulun päivästä on yli kymmenen vuoden aikana kasvanut merkittävä tapahtuma, joka kokoaa alan päättäjiä Ahvenanmaalta, Suomesta, Ruotsista ja muista maista. Seminaarit, ajankohtaiset aiheet ja hyvät verkostoitumismahdollisuudet ovat tapahtuman parasta antia. Monien muiden ohella tilaisuudesta nautti suuresti Patrick Donner Malmössä sijaitsevasta World Maritime Universitysta. Hän esitteli Speakers Cornerissa kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n perustamaa oppilaitosta, jossa hän on työskennellyt vuodesta Tälle tapahtumalle on selkeä tilaus. Ohjelma on loistava ja taukojakin on sopivasti, jotta ehtii tavata tuttuja ja solmia uusia kontakteja, Donner kehui. Hänen mukaansa viestintää eri kulttuurien välillä on kehitettävä, näin paranee myös meriturvallisuus. Donner on opettanut kansainvälisiä merenkulkualan ihmisiä pitkään ja tuntee työskentelytapoja monista maista. Nykyinen työ on antoisaa, kun usein tapaa entisiä, hyvin motivoituneita oppilaita tärkeissä tehtävissä eri puolella maailmaa, hän kertoi. Donner tuntee suomalaisen merenkulun edelleen hyvin ja muistaa MEPAnkin toimittuaan pitkään Sally -varustamossa ja Delfin Cruises Ltd -yhtiössä. Konttiliikennettä ja RORO -lasteja Alandica kulttuuri- ja kongressikeskuksen auditoriossa pidettiin RORO -seminaari, jonka ohjaajana toimi Olof Widen Suomen Varustamoista. Rikkidirektiivin vaikutuksia pohdittiin monessa esityksessä. Pohjois-Euroopassa liikennöi noin 270 ro-ro- tai ropax -alusta, joista lähes kaikki ovat työllistettyjä. Toistaiseksi rikkipesureita on asennettu vain muutamiin kymmeniin aluksiin. Kalustoa on myös siirtynyt tulevan rikkidirektiivialueen ulkopuolelle. Meidän aluksistamme kolme on jo siir tynyt Välimerelle, missä operoimme yhdessä Med Cross Linen kanssa, toimitusjohtaja Jari Sorvettula Eckerö Shippingilta kertoi omassa esityksessään. Hänen mukaansa ro-ro -sektoria ovat tasapainottaneet vähentynyt uudisrakennustoiminta ja lisääntynyt kierrätys hyvän romuhinnan vuoksi. Välimeren Afrikassa infrastruktuuri on vielä jäljessä, mikä antaa etua pienemmille ro-ro -aluksille. Itämeren alueen paperinkuljetus on Sorvettulan mukaan painunut alaspäin, joskin metsäteollisuuden lasteja edelleen kuljetetaan. Joustavuutta tarvitaan, koska myös konttiliikenne kilpailee ro-ro -sektorin kanssa. Rikkidirektiivi voimaan ensi vuoden alussa Tilaisuudessa puhuivat myös logistiikkajohtaja Christina Törnqvist metsäyhtiö Holmenilta sekä Patrick Verhoeven Euroopan Unionin laivanvarustamoiden kattojärjestöstä ECSA:sta. Infrastruktuuria on kehitettävä EU:n valkoisen kirjan mukaisesti siten, että vuoteen 2030 mennessä yli 300 kilometrin kuljetuksista 30 prosenttia on siirrettävä maanteiltä kiskoille tai vesikuljetuksiin. Vuoteen 2050 mennessä osuuden pitää kasvaa 50 prosenttiin, Verhoeven kertoi. Osana tätä merenkulku on sitoutunut edistämään ympäristöteknologiaa ja kehittämään toimintaa yhä ympäristöystävällisempään suuntaan. Christina Törnqvist ei usko merikuljetusten merkittävästi pienenevän rikkidirektiivin takia, vaikka kustannukset voivat nousta prosenttia. Myös raide- ja tieliikenteelle tulee koko ajan lisää maksuja ja ympäristöveroja, Törnqvist arvioi. Hänen mielestään varustamoiden on järjesteltävä reittejä rationaalisesti, pyrittävä kuljettamaan täysiä lasteja ja kehitettävä satamatoimintaa. Hänen mielestään satamia on myös liikaa. SECA (rikkidirektiivi) -alueellamme on 350 satamaa. Määrä tulee vähenemään. Osa lopettaa, osa yhdistyy. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa näin moneen satamaan, Törnqvist latasi. Hänen mukaansa satamien kustannustehokkuudessa on yhä parantamisen varaa. Politiikkaa ja turvallista merenkulkua Hallitusneuvos Lolan Eriksson Liikenne- ja viestintäministeriöstä esitteli keväällä valmistunutta Suomen meriliikennestrategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa kilpailukykyinen ja kustannustehokas toiminta. Hän painotti suomalaisten erikoisosaamista talvisissa olosuhteissa. Suomessa on yhä yli merimiesammateissa toimivaa henkilöä. Tarkoitus on ylläpitää ja kehittää arktista osaamista sekä edistää koko meriklusterin mahdollisuuksia, Eriksson sanoi. Hän kertoi Suomen olevan aloitteellinen toimija kansainvälisillä merenkulkufoorumeilla, kuten IMO: ssa, EU:ssa ja HEL COM: ssa. Eriksson totesi Suomen toimivan vastuullisesti ja ennakoivasti Itämeren suojelun hyväksi. Öljyonnettomuuksien riskejä minimoidaan ja torjuntakalustoa kehitetään. Suomen kanta on, että merenkulun ympäristö- ja turvallisuussääntelystä tulee ensisijaisesti päättää IMO:ssa. Perinteisesti vakuutusyhtiö Alandia on 16 Vapaavahti Frivakt 2 / 2014

17 ESL-Shipping sai The Safest Working Place in Shipping -palkinnon. Varustamo on onnistunut kehittämään ja parantamaan työympäristöä sekä vähentämään turvallisuusriskejä ja työtapaturmia. Sjöfartens dag kokoaa Alandica kulttuurikeskukseen viitisenkymmentä näytteilleasettajaa ja noin 1500 vierasta 2 / 2014 Frivakt Vapaavahti 17

18 RORO -seminaarin moderaattori Olof Widen Suomen Varustamot ry:sta ja Henrik Tidblad, Gothenburg Chartering lta. palkinnut turvallisuutta kehittäneitä asiakasvarustamoitaan. Turvallisimman merenkulun työpaikan, The Safest Working Place in Shipping -palkinnon useana vuonna voittanut Bore Ltd sai nyt kunniamaininnan. Pääpalkinto meni tänä vuonna ESL -Shippingille. Palkintoraadin mukaan varustamo on onnistunut kehittämään ja parantamaan työympäristöä sekä vähentämään turvallisuusriskejä ja työtapaturmia. Suuri päivä Maarianhaminassa Sjöfartens dag on järjestetty vuodesta 2001 lähtien ja on vakiinnuttanut paikkansa alan johtavana tapahtumana. Viitisenkymmentä näytteilleasettajaa, 1500 vierasta ja kymmeniä luennoitsijoita merenkulkualan huipulta avaavat Maarianhaminan kesän matkailusesonkiin. Ravintolat ja hotellit täyttyvät ja kaikkialla puhutaan merenkulusta. Näytteilleasettajat, kutsuvieraat ja muut merenkulkualan ihmiset tapasivat vielä Ahvenanmaan Merimuseon iltatilaisuudessa. Yleisö sai vapaasti tutustua museon laajoihin näyttelyihin ja kokoelmiin, sekä nautti hyvästä illallisesta merellisessä seurassa ja miljöössä. Tapahtuma toimii silti myös alkuperäisen ajatuksen mukaisesti. Merenkulun ammatteja ja opiskelua esitellään maakunnan koululaisille ja muillekin kiinnostuneille. Päivän mittaan myös MEPAn osastolla kävi monta tuttua merenkulkijaa. Tapahtuman järjestelyjä koordinoi vanhaan tapaan Eva Mikkola-Karlström Godby Shippingilta. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen Toimitusjohtaja Jari Sorvettula Eckerö Shippingiltä kertoi, että heidän varustamostaan m/s Baltic Excellent, Trader ja Trans porter ovat siirtyneet liikennöimään Välimerelle 18 Vapaavahti Frivakt 2 / 2014

19 SVAVELDIREKTIVET OCH FLERA ANDRA TEMAN UNDER SJÖFARTENS DAG Mariehamns sjöfartsdag har under drygt tio års tid vuxit till ett betydelsefullt evenemang som samlar branschens beslutsfattare från Åland, Finland, Sverige och andra länder. Det bästa med evenemanget är seminarierna, de aktuella ämnena och de goda möjligheterna att nätverka. Patrick Donner från World Maritime University i Malmö var en av alla som njöt av tillställningen. I Speakers Corner presenterade han läroinrättningen som grundades av den internationella sjöfartsorganisationen IMO och där han arbetat sedan Det finns en tydlig efterfrågan på detta evenemang. Programmet har ett jättebra innehåll och lagom många pauser så att man hinner träffa bekanta och knyta nya kontakter, berömde Donner. Han menar att vi måste förbättra kommunikationen mellan olika kulturer för att öka sjösäkerheten. Donner har länge undervisat internationellt sjöfartsfolk och känner till arbetssätten i flertalet länder. Mitt nuvarande arbete är givande eftersom jag ofta träffar före detta, mycket motiverade elever med viktiga uppdrag runtom i världen, berättade han. Donner är fortfarande väl insatt i den finländska sjöfarten och minns även SSB eftersom han länge arbetade för Sally-rederiet och bolaget Delfin Cruises Ltd. mera balanserad genom att nybyggandet minskat och återvinningen ökat tack vare det höga skrotpriset. Infrastrukturen i den afrikanska delen av Medelhavet ligger fortfarande efter, vilket ger mindre roro-fartyg en fördel. Sorvettula säger att papperstransporterna i Östersjöregionen har minskat, även om man fortfarande utför transporter åt skogsindustrin. Eftersom även containertrafiken konkurrerar med roro-sektorn krävs det en större flexibilitet. Svaveldirektivet träder i kraft i början av nästa år Under evenemanget pratade även logistikchef Christina Törnqvist från skogsbolaget Holmen och Patrick Verhoeven från den europeiska redareföreningen ECSA. I enlighet med EU:s vitbok ska infrastrukturen utvecklas så att 30 procent av transporterna på över 300 kilometer flyttas från landsvägar till spårvägar eller vattentransporter före år Före utgången av 2050 ska andelen växa till 50 procent, berättade Verhoeven. Som en del av detta mål har sjöfarten förbundit sig att främja miljöteknologi och utveckla sin verksamhet i en ännu miljövänligare riktning. Christina Törnqvist tror inte på någon betydande minskning av sjötransporterna på grund av svaveldirektivet, även om kostnaderna kan komma att öka med procent. Containertrafik och roro-laster I auditoriet på Alandica Kultur och Kongress hölls ett roro-seminarium som leddes av Olof Widen från Rederierna i Finland. Effekterna av svaveldirektivet togs upp under många föredrag. I norra Europa trafikerar cirka 270 roro- och ropax-fartyg, varav nästan alla har sysselsättning. Hittills har endast ett tiotal fartyg försetts med svavelrenare. Dessutom har en del av materielen flyttat utanför det kommande svaveldirektivets område. Tre stycken av våra fartyg har redan övergått till Medelhavet, där vi opererar tillsammans med Med Cross Line, berättade verkställande direktör Jari Sorvettula från Eckerö Shipping under sitt föredrag. Han menar att roro-sektorn har blivit 2 / 2014 Patrick Donner från World Maritime University konstaterade att kulturell mångfald och bristfällig kommunikation kan påverka sjösäkerheten. Frivakt Vapaavahti 19

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg Ulkomaanliikenteen palkat 1.4.2013 Utrikesfartens löner 1.4.2013 DWT/ IHV Vahtivapaa konepääll. I-konemestari II/III-konemest. DWT/ IHK Vaktfri maskinchef I-maskinmästare II/III-maskinmästare Alle 12999

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot