Mussalon koulun opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mussalon koulun opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Mussalon koulun opetussuunnitelma

2 2 1. MUSSALON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KOULUN ARVOPERUSTA KOULUN PAINOPISTEALUEET KOULUN TOIMINTA-AJATUS MUSSALON KOULUN KASVATUSTAVOITTEET TUNTIJAKO YLEISOPETUS PIENRYHMÄOPETUS OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖN FYYSINEN KUVAUS TYÖTAVAT OPISKELUN YLEINEN TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPPILASHUOLLON JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS PIENRYHMÄOPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 22 A. IHMISENÄ KASVAMINEN 22 B. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS 22 C. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO 24 D. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS 24 F. TURVALLISUUS JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN 27 G. LIIKENNEKASVATUS MUSSALON KOULUSSA 27 H. TEKNOLOGIA JA IHMINEN ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA 77

3 3 7.7 USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA OPPILAAN ARVIOINTI 128

4 4 1. MUSSALON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA TARKOITUS Opetussuunnitelma muodostaa koulutyön suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin keskeisimmän perustan. Opetushallituksen antamat Opetussuunnitelman perusteet on pohja, jota tulkiten, muokaten ja täydentäen on laadittu Mussalon koulun opetustyötä kuvaava, kehittävä ja käytännön opetustyötä ohjaava opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tehtiin yhteistyötä vanhempien kanssa kartoittamalla esim. tulevaisuudenkuvia sekä valmiuksia, joita koulun tulisi opettaa. Opetussuunnitelmaa on täydennetty merkittävästi 2009, kun Mussalon kouluun liittyi kahdeksan pienryhmää, joissa annetaan luokkamuotoista erityisopetusta. Pienryhmäopetuksen tukena ovat tämän opetussuunnitelman lisäksi vanhat Hiidenkirnun koulun ja Opintien koulun erityisopetussuunnitelmat. Millaisia valmiuksia koulun tulisi opettaa? Opettajat: kielitaito hyvät tavat suvaitsevaisuus terveydestä huolehtiminen oma arvostelukyky ahkeruus yhteistyötaidot vastuukantoa omasta työstä toisista välittämistä sosiaalisia taitoja perinteet työn arvostus ongelmanratkaisutaitoja tiedon hakua / soveltamista yrittäjähenkisyyttä pitkäpinnaisuutta / sinnikkyyttä kykyä sopeutua nopeisiin muutoksiin hyvä fyysinen kunto itsenäisen opiskelun taidot painotus kasvatukseen tietotekniikan opetus vankat perustiedot ja taidot esiintymis- ja sosiaalisia taitoja nykyteknologian hyödyntäminen eväitä yhteiskunnan rutiineihin

5 5 perusvalmiudet painotetusti Vanhemmat: suvaitsevaisuus perustaidot: lukeminen, laskeminen, yleissivistys kansainvälisyyttä: kielet, maantieto, kansallisuuksiin tutustuminen uusinta tietotekniikkaa opetuksessa perinteet kunniaan turvallisuuden tunteen tukemista vaaroista kertomista: huumeet tukea hyväksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamisessa sosiaalisuus kaunis käytös ekologinen näkökulma: syy - seuraus tasapuolisuutta luonnon ja luonnonvarojen kunnioittaminen kielitaito itsetuntoa korostettava ryhmätyö kunniaan sosiaaliset taidot käden taitojen korostaminen kansallisten kulttuureiden erot tulisi ottaa rikkautena tavoitteena itsenäinen, toiset huomioonottava, eteenpäin pyrkivä, itseään ja toisia arvostava kansalainen perusopetukseen tulee keskittyä kielelliset valmiudet faktojen löytäminen lööpeistä huumevalistus tiimityöskentely hyvät tavat, toisten huomioiminen, kohteliaisuus, ystävällisyys vievät pitkälle TEHTÄVÄ Mussalon koulu antaa yleissivistävää peruskoulutusta ja kehittää oppilaitten opiskeluvalmiuksia.

6 6 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 KOULUN ARVOPERUSTA Koulun arvoperusta perustuu Opetussuunnitelmien perusteissa mainittuihin sekä vanhempien ja koulun henkilökunnan tärkeiksi kokemiin arvoihin ja arvioon tulevaisuudesta. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Suhteessa itseen pyritään kehittämään myönteistä ja luottavaista perusasennoitumista elämään. Terveen itsetunnon kehittäminen on keskeistä. Suhteessa toisiin korostetaan suvaitsevaisuutta ja toisten huomioonottamista. Suhteessa työhön korostetaan omaa vastuuta työn suunnittelussa ja työn laadussa. Suhteessa yhteiskuntaan koulun tulee olla joustava ja perinteitä kunnioittava. Suhteessa uskontoon pyritään antamaan perustiedot omasta uskonnosta ja eväitä oman, eettisesti vastuullisen elämänkatsomuksen luomiseksi. Kasvatetaan vieraitten uskontojen ymmärtämiseen. Suhteessa kulttuuriin lähtökohtana on oman paikallisen ja kansallisen kulttuurin ymmärtäminen. Kasvatetaan vieraitten kulttuurien ymmärtämiseen, kansainvälisyyteen, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Suhteessa luontoon korostetaan vastuuta luonnosta, sen suojelusta ja säilyttämisestä. Suhteessa mediaan painotetaan valikoivuutta ja kriittisyyttä. Tältä pohjalta on tasa-arvoinen yksilöllinen tehtäessä yhteisön jäsen Käytännössä tämä merkitsee, että Oppilaan yksilöllinen suorituskyky otetaan huomioon. Tarvittaessa hänelle tehdään henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). ta kohdellaan ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti ja hänen kanssaan keskustellaan häntä itseään koskevista asioista

7 7 Hänelle osoitetaan luottamusta tehtävillä, jotka vaikuttavat suotuisasti hänen itsetuntoonsa. Koulu on yhteisö turvallinen yhteisin pelisäännöin toimiva kestävään kehitykseen pyrkivä työtään kehittävä Käytännössä tämä merkitsee, että on yhteisön jäsen, jonka on opittava ottamaan huomioon myös muut yhteisön jäsenet. Oppilaan henkinen ja fyysinen turvallisuus taataan yhteisillä säännöillä. Koulu on yhteisö, jonka jäsenet toimivat erilaisuutta suvaiten ja yksilöllisyyttä kunnioittaen. Koulun toimintaan kuuluu jatkuva työn kehittäminen. Perhe on kasvattaja yhteistyökumppani Käytännössä tämä merkitsee, että Perhe on lapsen pääasiallinen kasvattaja ja koulun tärkein yhteistyökumppani lastaan koskevissa asioissa. 2.2 KOULUN PAINOPISTEALUEET laadukas perusopetus liikunnallisuutta painottava opetus kirjallisuuden opetus tietotekniikan hyödyntäminen ja opetus suvaitsevaisuuskasvatus 2.3 KOULUN TOIMINTA-AJATUS Tukea oppilaan kasvua ihmisenä sekä kasvattaa itsenäisiä, omaa työtään arvostavia, ympäristön muutoksiin sopeutuvia oppilaita. Pienryhmäopetuksen tehtävänä on erityislasten kasvatus- ja opetustehtävän toteuttaminen yhteistyössä vanhempien ja moniammatillisten asiantuntijoiden kanssa siten, että 1. Oppilaasta kasvaa omien edellytystensä mukaisesti omatoiminen itsenäinen tasapainoinen hyvän itsetunnon omaava

8 8 sosiaalinen nuori 2. Oppilaalla on yksilölliset taidot huomioiden peruskouluopinnot suoritettuaan kelpoisuus/mahdollisuus jatko-opintoihin ammattiin ja työntekoon tai muuhun mielekkääseen työtoimintaan itsenäiseen tai tuettuun asumiseen mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan 2.4 MUSSALON KOULUN KASVATUSTAVOITTEET Tavoitteena on, että siirtyessään Mussalon koulusta seuraavalle asteelle oppilas on: hyvätapainen työstään ja ympäristöstään vastuuta kantava hyvän itsetunnon omaava terveydestään huolehtiva suvaitsevainen ja yhteistyökykyinen OMINAISUUS MITÄ SE ON? MITEN SE NÄKYY KOULUSSA/KOTONA? Hyvätapainen * osaa ilmaista itseään oppilas osaa puhua ja ilmaista mielipiteensä kohteliaasti loukkaamatta toista * osaa tervehtiä oppilas tietää, että nuorempi tervehtii osaa puhutella vanhempia ihmisiä kunnioittavasti * hallitsee kultaiset sanat käyttää luontevasti sanoja "ole hyvä", "kiitos", "anteeksi" * kielenkäyttö keskustelee ongelmista, ei huuda, kiroile, tiuski * ei tappele ratkaisee riidat puhumalla, ei väkivallalla * on avulias auttaa pyytämättä/pyydettäessä, avaa oven, nostaa pudonneen esineen * osaa käyttäytyä juhlissa antaa arvon toisten esityksille, osallistuu aktiivisesti juhlaan * osaa käyttäytyä ruokalassa käyttää oikein ruokailuvälineitä, keskustelee ruokailun aikana hillitysti, maistaa tarjottuja ruokia, ei jätä

9 9 ruokaa, huolehtii astiansa niille osoitettuihin paikkoihin Vastuuntuntoinen * huolehtii tehtävistään huolehtii omista kotitehtävistään, tuntitehtävistään, järjestäjän tehtävistä, työskentelee ilman valvontaa esim. kirjastossa * huolehtii yhteisestä omai- huolehtii koulun työvälineistä ja tilojen siisteydestä suudesta * huolehtii ympäristöstään ei roskaa, ei sotke, ei saastuta * kantaa vastuuta luokan työrauhasta ja ilmapiiristä Hyvän itsetunnon * kestää joukon painostuksen omaava pystyy tekemään omia valintoja, kieltäytymään vääräksi ymmärtämästään käytöksestä * ilmaisee rohkeasti mieli- osallistuu keskusteluihin, uskaltaa olla eri mieltä kuin piteensä enemmistö, arvostaa omaa ja muiden mielipidettä * uskaltaa kohdata vaikeita yrittää ratkaista vaikeitakin tehtäviä, kannustaa itseään ja asioita haasteina muita yrittämään, yrittää oppia hallitsemaan pelkojaan * kykenee arvioimaan itseään ei ali- tai yliarvioi suorituksiaan, kestää kritiikkiä, ei realistisesti korosta itseään toisia masentavasti * pyrkii voittamaan kateuden ja osaa hävitä, pyrkii iloitsemaan toisen menestyksestä kestämään pettymyksen kestää tilanteet, joissa itse ei saa olla ensimmäisenä tai tunteet parhaassa osassa Terveydestään * pukeutuu säätilaan sopivasti kylmällä ilmalla päähine huolehtiva * nukkuu riittävästi * hoitaa hygieniansa liikuntatunnilla varusteet mukana, peseytyy liikuntatunnin

10 10 jälkeen, hampaat puhtaat, pesee kädet ennen ruokailua ja WC:ssä käynnin jälkeen * syö terveellisesti maistaa kaikkea, syö riittävästi ruokaa * valitsee sopivia harrastuksia koulussa valistusta esitellään ja ohjataan eri harrastuksiin Suvaitsevainen * hyväksyy erilaisuuden hyväksyy muut ihmiset rotuun, kansallisuuteen, sukupuoleen, ikään, asemaan, älykkyyteen, terveyteen, ulkonäköön katsomatta * arvostaa muita kohtelee erilaisia ihmisiä ystävällisesti ja kunnoittaen, ei syrji, kiusaa tai nimittele arvostaa sellaisiakin tapoja, joita ei tunne tai ymmärtää * hyväksyy eriävän mielipiteen ei vaadi muita käyttäytymään ja ajattelemaan samoin kuin itse * näkee erilaisuuden rikkautena kiinnostuu maailman ja ihmisten erilaisuudesta, haluaa oppia heiltä ja heistä * omaksuu demokratian, tasaarvoisuuden ja kansainvälisyyden perusteet

11 2.5 TUNTIJAKO YLEISOPETUS 11

12 12 Oppiaine 1. lk yhteensä minimi lisäys Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Taito- ja taideaineiden minimit 1-4 lk 26h, 5-6 lk 18 h = 59 Kuvataide Käsityö Liikunta yht. 7 6 Kotitalous Oppilaanohjaus 0,6 0, Painotetut aineet Koulukohtainen painotus Ku En Ku Mu Ai BG 56 3 Yhteensä Vapaaehtoinen A2-kieli

13 PIENRYHMÄOPETUS Lähtökohtaisesti oppilaan tuntimäärät noudattavat Kotkan kaupungin tuntijakoa. Lopullisesti tuntijaosta määrätään kuitenkin oppilaan HOJKS:ssa. Jos oppilas ei opiskele B-kieltä, tunnit sijoitetaan It:aan ja taito-ja taideaineisiin. A-kielestä mahdollisesti vapautuvat tunnit sijoitetaan ensisijaisesti äidinkieleen ja toissijaisesti taito-ja taideaineisiin. Jos oppilaan kannalta on tarpeen laskea BG, FK ja/tai HY (tai muita) viikkotuntimääriä 7.-9.lk:lla, siirretään tunnit ensisijaisesti taito- ja taideaineisiin tai kodinhoitoon. Bg/Ge, fy/ke ja historian (sekä luokilla terveystiedon) opiskelu tapahtuu oppiainekokonaisuuksittain luokkien valinnaistunnit sijoitetaan informaatioteknologiaan, kodinhoitoon ja käsityöhön. Osa oppilaista opiskelee toiminta-alueittain. Heidän kokonaistuntimääränsä noudattaa ko. luokka-asteelle määriteltyä tuntimäärää.

14 Esimerkki pienryhmässä opiskelevan oppilaan tuntijaosta luokkien valinnaisaineet on taulukossa sijoitettu it:aan, kodinhoitoon ja käsityöhön. Esimerkin oppilas ei opiskele toiminta-alueittain ja päätökset tuntijaosta on tehty HOJKS:ssa. 14 Oppiaine 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk yhteensä minimi lisäys Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia ,5 Terveystieto 0 0 0,5 0,5 0,5 31 Historia ja yhteiskuntaoppi Ympäristö ja luonnontieto Uskonto Musiikki Taito- ja Kuvataide taide-aineiden Käsityö minimit Liikunta 1-4lk 26h, lk 18h 32 =80 lisäykset*) MU MU MU, KU MU, KU MU, KU, LI MU, KU, LI Kotitalous Oppilaanohjaus 0,5 0, Kodinh It Valinnaiset aineet (7) (6) (13) 13 Koulukohtainen YLT YLT YLT YLT AI AI painotus**) Yhteensä *) Jotta minimitunnit täyttyvät, koulut lisäävät nämä tunnit taito- ja taideaineisiin haluamallaan tavalla. **) Koulukohtainen painotus on varattu 1-6 luokille sijoitettavaksi mihin tahansa oppiaineeseen (myös taito- ja taideaineisiin) koulun painotuksista riippuen.

15 15 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖN FYYSINEN KUVAUS Fyysisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan opetuksen ja kasvatuksen kannalta tarkoituksen mukaisia tiloja ja välineitä. Oppimisympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen ja esteettisesti miellyttävä. Koulu rakennettu perusluokkaa, joista 8 pienryhmillä kuvaamataitoluokka musiikkiluokka TN ja TS tilat kotitalous- / kodinhoitoluokka pieni liikuntasalo ap/ip tilat kirjasto atk-luokka jakelukeittiö piha-alue leikkitelineineen lähiympäristössä lähes luonnontilaista metsää ja pientaloasutusta mahdollisuus tietoverkkojen käyttöön

16 16 Urheiluhalli rakennettu 1992 voimistelusali kuntosali volttimonttu ilma-aserata 3.3 TYÖTAVAT Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Koulun on tuettava käytettävissä olevin keinoin huoltajia vastaamaan osaltaan lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja opetuksesta myös koulutyössä.. Yhteistyön tavoitteena on edistää oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia ja tukea oppilaan kasvua kouluyhteisön

17 17 jäseneksi. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee järjestää siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto tarvittaessa auttaa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä koskevissa kysymyksissä. Huoltajille tulee luoda mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien tasa-arvoisuus. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin sekä olla osaltaan mukana vaikuttamassa ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia yhteistyömuotoja tulee kehittää huoltajien kanssa koko perusopetuksen ajan ja erityisesti opetuksen nivelvaiheissa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Koulun yhteistyö kotien kanssa koulutulokkaitten sisäänkirjoittautuminen helmikuussa koulutulokkaitten ja heidän huoltajien päivä huhtikuussa vanhempainvartit /tavoitekeskustelut vanhempainillat luokkatoimikunnat kotitiedote syyskuussa koulun lehti toukokuussa kevättöiden näyttely koulun juhlat retket / leirikoulut lisäksi oppilaan huoltaja saa monipuolista tietoa oppilaan edistymisestä: välitodistuksesta lukuvuositodistuksesta oppilaan itsearviointina reissuvihkon välityksellä koulun tilaisuuksissa vanhemmilta tiedustellaan odotuksia ja mielipiteitä erityisellä kaavakkeella 4.2 KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN kerhotyö täydentää ja syventää koulun kasvatus- ja opetustoimintaa. koulu järjestää tällä hetkellä poikien liikuntakerhon sekä pienryhmien liikuntakerhon Mussalon koulu ja Langinkosken seurakunta toteuttavat yhteistoimintaa kerhotoiminnan järjestämisessä: sählykerho koulun liikuntahallissa vetäjänä seurakunnan nuorisotyöntekijä

18 18 yleisopetuksen iltapäiväkerhotoiminta seurakunnan tiloissa ja 4H-iltapäiväkerho vanhalla koululla 4.3 TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät ja yksilöllinen ohjaus. Koulun tuntikehyksestä varataan riittävä tuntimäärä tukiopetukseen (6-8 h / vko). Opettajille jaetaan kiintiö syys- ja kevätlukukaudelle. 4.4 OPPILASHUOLLON JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN huoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollon avulla pyritään tunnistamaan oppimisvaikeuksia ja muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. huoltotyötä voidaan koordinoida moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä noudattaen. Mussalon koulussa toimii kaksi oppilashuoltoryhmää. Yleisopetuksen oppilashuoltoryhmän muodostavat rehtori, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Pienryhmien oppilashuoltoryhmän muodostavat apulasirehtori, koulukuraattori, vammaispalvelun työntekijä sekä terveydenhoitaja. Tarvittaessa mukana on myös maahanmuuttajakuraattori ja koulupsykologi. Tarvittaessa hankitaan palveluja koululaitoksen organisaation ulkopuolelta.

19 19 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Oppilaalle, joka kuuluu erityisen tuen piiriin tai jolla on tilapäisiä oppimisvaikeuksia, tulee antaa tukiopetusta. Opetussuunnitelmassa määrätään tukiopetuksen järjestämisestä. Jos tukiopetus ei riitä, oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Sellaiselle oppilaalle, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, mutta joka tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan, laaditaan tarvittaessa 29 :ssä mainittu oppimissuunnitelma. Jos oppilaan erityisen tuen tarve on niin suuri, että osa-aikainen erityisopetus ei riitä, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. 5.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Osa-aikainen erityisopetus Mussalon koulussa Tavoitteena on auttaa lasta, jolla on tilapäinen, pitkäaikainen tai pysyväisluonteinen oppimishäiriö, niin että hän voisi omien oppimisedellytystensä mukaisesti saavuttaa peruskoulun yleiset tavoitteet ja pysyä perusopetusryhmän jäsenenä. Erityisopetuksella pyritään ennaltaehkäisemään tai korjaamaan lapsen häiriö, lukemaan luokkaopetusta ja huolehtimaan lapsen kokonaiskuntoutuksesta. Opetus edellyttää tiivistä yhteisyötä opettajien, huoltajien, oppilashuoltohenkilöstön ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa.

20 20 OPETUSMUOTOJA JA TOIMINTATAPOJA YKSILÖOPETUS lapsi työskentelee erityisopetustilassa yhdessä erityisopettajan kanssa (Puheopetus yleensä) PIENRYHMÄOPETUS (yleisopetus) 2-3 lapsen ryhmä työskentelee väliaikaisesti erityisopettajan johdolla SAMANAIKAISOPETUS erityisopettaja työskentelee luokkatilanteessa yhteistyössä luokanopettajan kanssa Ensimmäisten kouluviikkojen aikana erityisopettaja ja luokanopettaja tekevät yhdessä kartoituksen koulutulokkaiden oppimisedellytyksistä. Valmiuksien arvioinnilla sekä esikoulusta saatujen tietojen perusteella pyritään löytämään ne lapset, joille mahdollisesti tulee oppimisvaikeuksia ja jotka tarvitsevat tukitoimenpiteitä. Erityisopettaja arvioi mm: auditiivista ja visuaalista havaintokykyä muistia ja avaruudellista hahmottamista käsitteen muodostusta ja sanavarastoa lukukäsitteen hallintaa päättelyä ja loogista ajattelua karkea- ja hienomotoriikkaa lapsen olemusta ja työskentelyä. Lapsen kokonaispersoonasta halutaan saada mahdollisimman selkeä kuva. Tarvittaessa lapselle laaditaan yksilöllinen opetus- ja kuntoutusohjelma ja ohjataan mahdollisimman varhain tarkempiin tutkimuksiin. Erityisopettaja toimii luokanopettajan tukena ja osallistuu yhteisiin neuvotteluihin. Kielellinen kuntoutus aloitetaan välittömästi kartoituksen jälkeen. Opetusjakson pituus vaihtelee lapsen tarvitsemasta kuntoutuksesta riippuen. Opetustuokio pyritään järjestämään ainakin keran viikossa. Myöhemmin 1-3 luokkien aikana erityisopettajan ja luokanopettajan yhteisen arvioinnin perusteella valitaan oppilaat osa-aikaiseen erityisopetukseen. Valintojen tukena ovat lukuvuosittain pidettävät diagnostiset kokeet. Erityisopettaja selvittää vaikeuksien laatua ja syitä. Hän auttaa oppilaita perusvalmiuksien saavuttamisessa ja kiinnittää erityistä huomiota: motivaation säilyttämiseen, itsetunnon parantamiseen sekä myönteisten oppimisasenteiden vahvistamiseen. Oppilaalle, jolla on spesifejä oppimisvaikeuksia, pyritään antamaan yksilöllistä opetusta vielä ylemmilläkin luokilla ja huolehditaan tuen saamisesta myös yläasteella.

21 21 Erityisopetus on voimakasta vuorovaikutusta lapsen ja opettajan välillä. Opettaja tukee positiivisen ja realistisen minäkuvan muodostumista lapselle, terveen itsetunnon kasvamista ja lapsen oman ajattelun kehittymistä. 5.3 PIENRYHMÄOPETUS Koulumme kahdeksassa ns. harjaantumisopetusta antavassa pienryhmässä opiskelee lapsia ja nuoria, joilla on pidennetty oppivelvollisuus. Oppilailla on laaja-alaisia oppimisen ja ymmärtämisen vaikeuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. hahmotusvaikeuksia, dysfaattisia piirteitä, liikuntarajoitteita, epilepsia, näön tai kuulon alennusta, autismi tai autistisia piirteitä. Siksi he tarvitsevat erityistä tukea oppimiseen, käyttäytymiseen ja elämänhallintaan. Vaikeuksistaan huolimatta he ovat ennen kaikkea lapsia ja nuoria, ihmisinä ja oppijoina yhtä arvokkaita kuin kuka tahansa muukin. Mussalon koulussa painotetaankin yksilöllisyyden kunnioitusta ja oikeutta olla erilainen, mutta silti yhteisön täysivaltainen jäsen. Oleellista on löytää jokaisen oppijan voimavarat ja saada ne esiin. Pienryhmäopetuksen tukena ovat tämän opetussuunnitelman lisäksi vanhat Hiidenkirnun koulun ja Opintien koulun erityisopetussuunnitelmat. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen HOJKS (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) yhteistyössä vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Pienryhmien oppilaille järjestetään koulullamme aamu- ja iltapäivähoito sekä lomahoito. Osa pienryhmien oppilaista suorittaa 1-2-vuotista esiopetusta pienryhmissä. Esiopetuksessa toimitaan kotkan kaupungin esiopetussuunnitelman 2011 pohjalta. Pienryhmissä esiopetuksen tavoitteena on uuden, turvallisen ja innostavan oppimisympäristön tarjoaminen myönteisen minäkuvan vahvistaminen yksilönä ja ryhmän jäsenenä omatoimisuuden harjoittelu päivittäisissä toiminnoissa sosiaalisten taitojen harjoittelu kommunikaatiotaitojen kehittäminen oppimisvalmiuksien kehittäminen kunkin oppilaan yksilöllisten oppimisedellytysten ja kehitystason mukaisesti Pienryhmissä toimitaan pienryhmäopetuksen menetelmiä ja toimintatapoja hyödyntäen. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. jokaiselle lapselle laadittavaa HOJKS:aa, jossa tavoitteet yksilöllistetään, sekä esim. kuvien ja tukiviittomien käyttöä.

22 22 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT A. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely oikeudenmukaisuus, tasa-arvo opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja B. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen kanssakäymiseen ja kansainvälisyyteen. Kulttuuri-identiteetin tunnistaminen tukee yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kasvua sekä auttaa itsensä mieltämistä sukupolvien ketjuun. Eri kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin tutustumisella luodaan pohjaa ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevuudelle, arvostamiselle ja luottamukselle sekä onnistuneelle yhteistyölle ja kansainvälisyydelle. TAVOITTEET hahmottaa kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja ymmärtää niiden merkityksen yksilölle oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä sen kehittymistä

23 23 tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja oppii toimimaan monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. KESKEISET SISÄLLÖT suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus oma kulttuuri ja sen kehitysprosessi eri elämän alueilla muita kulttuureita ja erilaisia tapoja tutustua niihin monikulttuurisuus Suomessa eri aikoina ihmisoikeudet ja suvaitsevuus kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuuri MUSSALON KOULUN TAPAKASVATUSOHJELMA Tapakasvatusohjelma perustuu Mussalon koulun kasvatustavoitteisiin. Hyviä tapoja harjoitellaan ja toteutetaan jokapäiväisessä koulutyössä. Tilaisuudet, joissa hyvät tavat ovat korostuneesti esillä: Itsenäisyyspäivän juhlaruokailu toteutetaan vuosittain kuudennen luokan oppilaat osallistuvat pöytien kattaukseen ja ruoan tarjoilemiseen tilaisuudessa harjoitellaan juhlakäyttäytymistä Hyvien tapojen teemaviikot yhteiset tavoitteet sovitaan ennen teemaviikkoja palautekeskustelu teemaviikkojen jälkeen Koulun yhteiset juhlat ja muut koulussa järjestettävät tapahtumat vuosittain koulussa järjestetään ainakin joulu- ja kevätjuhlat satunnaisesti koulussa vierailee teatteri-, orkesteri- ja muita ryhmiä harjoitellaan juhlakäyttäytymistä Koulun ulkopuolelle suuntautuvat vierailut esim. vierailut teattereissa, museoissa, kirjastoissa, kirkoissa, vanhempien työpaikoilla, urheilukilpailuissa jne. harjoitellaan käyttäytymistä julkisissa paikoissa ja julkisissa liikennevälineissä. ainakin kerran kuudessa vuodessa koulun joulu- tai kevätjuhlat järjestetään kirkossa Luokkaretket ja leirikoulut toteutetaan luokkakohtaisesti Päivänavaukset hyviä tapoja on mahdollista ottaa esille yhteisissä sekä luokan omissa päivänavauksissa

24 24 C. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaitoina painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia ja vertailla tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET oppii monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi mediakriittisyyttä ja tunnistamaan eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää viestinnän ja median teknisten välineiden käyttöä. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa median tarkoituksenmukainen käyttö, mediaviestien muodon ja sisällön erittelyä ja tulkintaa sekä esteettisten ja eettisten näkökulmien tarkastelua median vaikutukset, mediariippuvuus sekä verkkoetiikka viestintätaitojen harjoittelua ja median ilmaisuvälineiden käyttöä monipuolisesti erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä sekä teknisten välineiden käytön harjoittelua viestinnän ja median käsitteitä ja sanastoa. D. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää osallistumisessa ja vaikuttamisessa tarvittavia valmiuksia ja rohkaista toimimaan vastuullisesti ja omien arvojensa suuntaisesti. Koulun toimintatavat ja oppimiskulttuuri ovat keskeisiä tuettaessa lapsen kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kehittämällä sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja lisäämällä tietoa yritystoiminnasta luodaan perustaa myös omaehtoiselle yrittäjyydelle. TAVOITTEET oppii ymmärtämään kouluyhteisön, erilaisten organisaatioiden ja elinkeinoelämän merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja, palvelualttiutta sekä yhteisten asioiden hoitoa pitkäjänteistä toimintaa halutun päämäärän saavuttamiseksi perustietoja yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä ammattina arvioimaan omaa ja yhteiskunnan toimintaa.

25 25 KESKEISET SISÄLLÖT demokratian toimintatapoja sekä erilaisia vaikuttamiskanavia ja keinoja verkostoituminen ja erilaisen asiantuntijuuden hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi muutosten ja epävarmuuden sekä ristiriitojen kohtaaminen ja käsittely vaikuttaminen omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä toiminnan seurausten arvioiminen ja vastuu yhteisten asioiden käsittelyssä E. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia luonnon elinvoimaisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta sekä kehittää tulevaisuusajattelua. Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä sekä ihmisten hyvinvoinnista kuuluu kaikille. Perusopetuksen tulee kasvattaa ympäristöstä ja ihmisten hyvinvoinnista kiinnostuneita, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Tulevaisuusajattelulla ja aloitteellisuuden kehittämisellä on tärkeä osa kestävän kehityksen toteutumisessa. TAVOITTEET oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun merkityksen monimuotoisen elämän jatkumiselle ja ihmisten hyvinvoinnille havaitsemaan ja ymmärtämään ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja ennakoimaan seurauksia tunnistamaan terveys- ja turvallisuusriskejä ja toimimaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi arvioimaan omaa käyttäytymistään ja kulutustaan sekä omaksumaan kestäviä toimintatapoja arvioimaan käytäntöjä eri elämänalueilla ja ottamaan rakentavasti kantaa muutostarpeisiin sekä toimimaan halutun tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteita elinympäristön hoidossa ja kehittämisessä sekä hyvinvoinnin edistämisessä ympäristöarvot ja asenteet luonnonympäristön, kulttuuriympäristön ja sosiaalisen ympäristön tilaa ja kehityssuuntia kuvaavia indikaattoreita sekä talouden ekotehokkuutta ja kestävää kulutusta kuvaavia käsitteitä oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen omat valinnat, ympäristövastuu ja kestävä elämäntapa visioiden muodostaminen ja valinnat tulevaisuuden haltuunotossa koulun oma kestävän kehityksen ohjelma

26 26 toiminta omassa yhteisössä, paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla elinympäristön puolesta. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOTEUTUMINEN MUSSALON KOULUSSA Keskeiset osa-alueet: SÄÄSTÄMINEN paperin käytön tarkkailu: käsipyyhkeiden käyttö (ei luistinten kuivaamiseen) yksipuoliset monisteet suttupaperiksi monistamiseen A3 paperia mahdollisuuksien mukaan lattia-/ pöytärätit käyttöön jätemateriaalien käyttö askartelussa ja käsitöissä ruokaa lautaselle sen verran kun aikoo syödä yhteisistä tavaroista huolehtiminen (esim. liikuntavarusteet, musiikkivälineet, kalusteet) KULUTUSVALINNAT energiaa säästävät koneet ja laitteet kierrätys (esim. sanomalehdet, kirjat, pakkausmateriaalit) ENERGIA / PÄÄSTÖT kävellen kouluun luokkien ilmastoinnit kohdalleen vierailu Mussalon tuulivoimalaan LUONNON- ELÄINSUOJELU lintujen talviruokinta (linnunpöntöt) vanha koulu jokamiehen oikeudet -> luontoretket pihapiirin kasvien tunnistaminen (koristekasvit, luonnonvaraiset kasvit) pihapiirin kasvien ja istutusten arvostaminen (esim. ei juosta pensaiden läpi, ei katkaista oksia) JÄTTEET lajittelu -> luokkiin selkeät ohjeet tiedollinen: vierailut esim. jätelaitokselle 5-6 lk / jätevedenpuhdistamo kaatopaikalle

27 27 AATTEELLINEN TYÖ / VALISTUS ympäristöjärjestöihin tutustuminen selkeitä jaksoja / teemoja YLTin tunneilla (tietoaines ja etiikka) asiantuntijoiden vierailut koululla TAPAHTUMIA / TEEMOJA Koulun pihan kevätsiivous Kierrätyspäivä (tarpeen tullen) Tuo kouluun tarpeettomia tai pieneksi jääneitä tavaroita ja vaihda toisten kanssa Luokkakohtaiset luontoretket F. TURVALLISUUS JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. TAVOITTEET oppilas oppii ymmärtämään fyysiseen ja psyykkiseen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja edistämään niitä omassa elinympäristössään ehkäisemään väkivaltaa ja kiusaamista tunnistamaan ja välttämään vaaratilanteita vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä liikenteen turvalliset toimintatavat maalla ja vesillä vaikuttamaan liikenneympäristön turvallisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä turvallinen ilmapiiri ja oma koulun terveyttä ja turvallisuutta edistävä ohjelma väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa, väkivallaton kommunikaatio, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioon ottava liikkuminen lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet G. LIIKENNEKASVATUS MUSSALON KOULUSSA

28 28 Liikennekasvatuksen tavoitteena on, että oppilas osaa turvallisesti toimia liikenteessä jalankulkijana ja pyöräilijänä sekä omaksuu liikennekäyttäytymisen kannalta oikeita asenteita. Opetuksessa painotetaan Mussalon aluetta ja sen liikenteen ongelmakohtia. Oppisisällöt: Keskeisimmät liikennemerkit ja -säännöt Turvallinen koulutie Poliisin suorittama liikennekasvatus Pyöräkoulu 2. luokalla Pyöräretket Harjoitellaan käytännössä liikkumista liikenteessä H. TEKNOLOGIA JA IHMINEN Aihekokonaisuuden opetuksessa ilmenee teknologian merkitys arkielämässämme ja ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta. Se tarjoaa perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään ja arvioimaan teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristöön teknologian vastuulliseksi ja kriittiseksi käyttäjäksi tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien sekä tietoverkkojen käyttöä erilaisissa tarkoituksissa ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa, terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa sekä tutustuminen paikalliseen tuotantoelämään teknologian ja tietotekniikan kehityksen vaikutus eri elämänalueilla eri aikakausina luonnontieteellisen tiedon ja teknologian kehittämisen vuorovaikutusprosessi teknologian kehittäminen ja tuottaminen

29 29 teknologiaan ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen ja käyttöön liittyvien eettisten, moraalisten, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymysten pohdinta tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. 7.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ / valtakunnalliset perusteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kielija kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. VUOSILUOKAT 3 5

30 30 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä siltaamaan niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon

31 31 oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua ilmaisuharjoituksia Tekstinymmärtäminen keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella pääasioiden erottamista sivuaisoista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista ja havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen vastaanottamista ja antamista otsikoinnin ja kappalejaon opettelua selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista oikeinkirjoituksen perusasioita, yleiskielen käytön harjoittelua

32 32 Puhuminen ja kuunteleminen Suullista ja ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa, osallistumista pari-, pienryhmäja luokkakeskusteluihin kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi omalla parille ja pienryhmälle kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten kartuttamista muihin taideainaisiin integroituen. Lukeminen ja kirjoittaminen Lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista päivittäistä harjoittelua painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen niin, että oppilaan tekstinymmärtäminen syvenee äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua visuaalisesti lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistamista ja etenemistä kohti outojen, pitkien sanojen tunnistamista; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemista äänettömään lukemiseen tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja totuttautumista niiden käyttämiseen puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisharjoittelua kirjainmuotojen piirtämisen harjoittelua niin, että kirjoittamisen rytmi löytyy; isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua (kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit liitteenä) harjaantumista oikeaan kynäotteeseen, tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon löytämisen, silmän ja käden koordinaation vahvistamista sekä harjaantumista myös tietokoneen hiiren käyttöön ja tietokoneella piirtämiseen ja kirjoittamiseen oikeinkirjoituksen harjoittelua nimenomaan sana- ja lausetasolla; sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, totuttautumista käyttämään isoja alkukirjaimia tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkkeihin tutustumista ja niiden käytön alustavaa harjoittelua omissa teksteissä omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa. Kirjallisuus Monipuolista kirjallisuuteen ja muihin teksteihin tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; luetuista kirjoista keskustelua ja niistä muille kertomista; kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeinä luovassa toiminnassa kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjaston käytön harjoittelua

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot