Sisältö. 2 Oppilashuollon visio ja toiminta-ajatus Visio Toiminta-ajatus... 8

Transkriptio

1 SUOMENKIELINEN KOULUTUSTOIMI Erityispalvelut/Oppilashuolto Toimintakertomus

2 Sisältö 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Lain tarkoitus Opiskeluhuollon kokonaisuus Opiskeluhuollon käsitteet Opiskeluhuollon suunnittelu Suomenkielisen oppilas- ja opiskelijahuollon organisaatio Oppilashuollon visio ja toiminta-ajatus Visio Toiminta-ajatus Henkilökunta ja sen tehtävät Henkilökunta Erityisopetuksen rehtorin keskeisimmät tehtävät Kuraattorin keskeisimmät tehtävät Psykologin keskeisimmät tehtävät Oppilashuollon työntekijöiden aluejako Kuraattorien työjärjestys lv Psykologien työjärjestys lv Yhteistyö eri tahojen kanssa Koulun ja kodin välinen yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Nivelvaiheiden yhteistyön suunnittelu Oppilashuoltotyön kehittämiskohteet lukuvuodelle Henkilöstön koulutussuunnitelma Työnohjaus ja työhyvinvointi Lukuvuosisuunnitelman arviointi Tilastointi

3 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1.1 Lain tarkoitus Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja oppilaitoksen toimintaympäristön muuttuessa opiskeluhuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa oppilaitoksen perustoimintaa. Opiskeluhuolto liittyy läheisesti oppilaitoksen kasvatus- ja opetustehtävään. Opiskeluhuollossa otetaan huomioon opiskelijan edun ensisijaisuus. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos, 2014) Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013, 2 ) tarkoituksena on lähtien: Edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä, turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä koulun ja oppilaiden välistä yhteistyötä. Turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Turvata varhainen tuki sitä tarvitseville. Kuvio 1. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoitus 2

4 1.2 Opiskeluhuollon kokonaisuus Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Opiskeluhuoltoa toteutettiin ensisijaisesti ennalta ehkäisevänä koko koulu/oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi oppilailla ja opiskelijoilla oli oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon kuuluivat: 1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut 2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut 3) monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto 4) erityisoppilaitosten omat sosiaali- ja terveyspalvelut opetuksen tueksi (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3, 5 ) Opiskeluhuoltoa toteutettiin: Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla oli oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoon sisältyivät: Koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto. Opiskeluhuollon palvelut, joita olivat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutettiin: Opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Kuvio 2. Opiskeluhuollon toteutus 3

5 Opiskeluhuoltotyö jaettiin kolmeen oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa (1287/2013, 4-6 ) sekä opetussuunnitelmassa määriteltyyn alueeseen. 4 Yhteisöllinen opiskeluhuolto 5 Yksilökohtainen opiskeluhuolto 6 Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto Toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistettiin opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttivat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Kaikkien työntekijöiden oli tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Monialainen yksilökohtainen oppilashuolto Koulutuksen järjestäjän järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintaa, jonka avulla tuettiin yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistettiin mielenterveyttä ja ehkäistiin syrjäytymistä sekä edistettiin oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon avulla tuettiin oppimista sekä tunnistettiin, lievennettiin ja ehkäistiin mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Opetuksen toteuttamisesta ja oppimisen tukitoimista säädettiin tarkemmin koulutusta koskevissa laeissa ja niiden perusteella laadituissa opetussuunnitelmien perusteissa. Kuvio 3. Opiskeluhuoltotyön alueet Koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnan vastuulla oli tuottaa esi- ja perusopetuksen oppilaille sekä toisen asteen lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Opiskelijalla oli oikeus saada maksutta opiskeluhuolto, jota opetukseen/koulutukseen osallistuminen edellyttivät. Esiopetuksen oppilashuolto koski myös pidennetyn oppivelvollisuuden lapsia. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain muutos vuoden 2015 alussa takasi psykologi- ja kuraattoripalvelut myös yksityisen koulutuksenjärjestäjän koulun (Fredrika-koulu) oppilaille. Nämä palvelut saatiin hoidettua kevätlukukauden 2015 aikana. 4

6 1.3 Opiskeluhuollon käsitteet Opiskeluhuollosta puhuttaessa lain käsitteet muuntuivat toimintaympäristön mukaan. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Esiopetus Perusopetus Toinen aste Opiskeluhuolto Oppilashuolto Oppilashuolto Opiskelijahuolto Opiskelija Lapsi Oppilas Opiskelija Oppilaitos Esiopetusyksikkö tai esiopetus Koulu Oppilaitos Koulutuksen järjestäjä Kuvio 4. Opiskeluhuollon käsitteet Opetuksen järjestäjä Opetuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjä 1.4 Opiskeluhuollon suunnittelu Koulutuksen järjestäjä Opiskeluhuollon ohjausryhmä (opetustoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi) 14 Opiskeluhuollon osuus lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa 12 Opiskeluhuollon osuus opetussuunnitelmassa 6 Oppilaitos Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä 14 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma yhdessä henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa 13 Tapauskohtainen moniammatillinen asiantuntijaryhmä yksittäisen oppilaan asiassa 14 Erityispalvelut ja oppilashuolto Oppilashuollon kuraattori- ja psykologipalvelut 7 Erityisopetuksen rehtori ja toimistosihteeri Lukuvuosisuunnitelma ja työtä määrittelevä lainsäädäntö Opiskeluhuollon suunnittelusta ja toteutumisesta vastasi koulutuksen järjestäjä. Suunnittelu tuli kirjata lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman osaksi. Tämän lisäksi paikalliseen opetussuunnitelmaan tuli kuvaus oppilashuollon toteuttamisesta. Lisäksi jokaisessa koulussa tai oppilaitoksessa tuli olla oma oppilashuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltoa suunnittelevat tahot (koulutuksen järjestäjä, oppilaitos sekä erityispalvelut ja oppilashuolto) sekä näiden laatimat toimintaa ohjaavat suunnitelmat on kuvattu seuraavassa kaaviossa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 9, ) Kuvio 5. Opiskeluhuollon suunnittelu 5

7 Porvoon kaupungin suomenkielinen koulutusjaosto on tehnyt seuraavia päätöksiä oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin liittyvien muutosten valmistelusta niin, että oppilas- ja opiskelijahuolto järjestetään uuden lain mukaisesti alkaen. Porvoon kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitystyö, johon oppilas- ja opiskeluhuollon suunnitelma sisällytetään, käynnistyi syksyn 2014 aikana lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän toimesta. Porvoon kaupungin paikalliset opetussuunnitelmat päivitettiin syksyn 2014 aikana huolenpito- ja hyvinvointitiimin puheenjohtajan johtaman työryhmän toimesta. Koulutuspalveluiden oppilashuoltoyksikkö laati lukuvuosisuunnitelman lukuvuosittain oppilas- ja opiskelijahuoltotyön toteuttamiseksi. Syksystä 2014 alkaen laadittaviin esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten toiminta- ja lukuvuosisuunnitelmiin sisällytettiin yksikön oma oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma. Esiopetuksen yhteisöllistä oppilashuoltoa varten perustettiin kaksikielinen oppilashuollon ohjausryhmä, jossa oli varhaiserityiskasvatuksen esimies, oppilashuollon edustajat, neuvolaterveydenhoitaja, lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalityöntekijä, päiväkodinjohtajia sekä tarvittaessa koulutusjohtajat. Tämän lisäksi nimettiin esiopetusta koordinoiva kuraattori kumpaankin kieliryhmään. Toisen asteen opiskelijahuollon järjestämiseksi on käynnistetty ja toteutettu rekrytointi. Uusiin toimiin on valittu henkilökunta. Opiskeluhuollon palveluita ja oppilashuoltohenkilöstön toimenkuvia määriteltiin toisen asteen oppilaitosten rehtoreiden ja Porvoon kaupungin edustajien yhteisessä ohjausryhmässä. Koulujen ja oppilaitosten rehtorit johtivat edelleen yhteisön oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä. Yksilötason oppilas- ja opiskelijahuoltotyön dokumentointi- ja kirjauskäytäntöjen toimintamalleja selvitettiin ja ohjeistettiin syksyn 2014 aikana. Lukuvuoden aikana molemmissa kieliryhmissä yksi kuraattori nimettiin vastaavaksi kuraattoriksi. 6

8 1.5 Suomenkielisen oppilas- ja opiskelijahuollon organisaatio Lain mukaisesti jatkossa on käytössä nimikkeet psykologi ja kuraattori entisten koulupsykologin ja koulukuraattorin sijaan. Oppilas-ja opiskelijahuoltolain 1287/2013, 7 määritellään, että oppilaitoksen käytettävissä on oltava myös vastaavan kuraattorin palveluja. Vastaava kuraattori ei ole hierarkkisessa asemassa vaan nimikkeellä tuodaan esiin sosiaalityöntekijän pätevyys. Porvoon suomenkielisen koulutustoimen erityispalveluiden ja oppilashuollon henkilöstöön kuuluivat esimiehenä toimiva erityisopetuksen rehtori, yhdeksän kuraattoria, viisi psykologia sekä yhteinen toimistosihteeri ruotsinkielisen oppilashuollon kanssa. Yksi yhdeksästä kuraattorista toimi koulutuksellista tasa-arvoa edistävän määräaikaisen hankerahoituksen turvin Peipon koulun ja Kevätkummun koulun lisäresurssina. Henkilöstö työskenteli viidessätoista peruskoulussa sekä toisella asteella lukiossa ja ammattioppilaitoksessa. Lisäksi henkilöstö osallistui esiopetusyksiköiden oppilashuoltotyön ohjaamiseen ja kehittämiseen. Sivistysjohtaja Hilding Mattsson Koulutusjohtaja Jari Kettunen Eritysopetuksen rehtori Martti Toivanen Kuraattorit Suvi Aitto-oja Anne Aropaltio Leena Haveri Saija Heikkinen Terhi Hirvonen Sari Makkonen Leena Perokorpi Anna-Leena Terrihauta Jaana Santonen Psykologit Artturi Aho Liina Graverson Anna Honkinen Leila Korhonen Marjatta Niva Toimistosihteeri Anne Nieminen Kuvio 6. Suomenkielisen oppilas- ja opiskelijahuollon organisaatio Johdannon lähteet: Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 5/011/2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 4/011/2014 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 6/011/2014 Porvoon kaupungin Suomenkielisen koulutusjaoston pöytäkirja

9 2 Oppilashuollon visio ja toiminta-ajatus 2.1 Visio Koulutustoimen oppilashuolto tarjosi laadukkaat oppilashuollon palvelut kohtuullisessa ajassa Porvoon peruskoulujen oppilaille, sekä lukion ja Amiston opiskelijoille, heidän huoltajilleen sekä kouluhenkilökunnalle. Tämän lisäksi vuoden 2015 alusta voimaan tulleen oppilas- ja opiskeluhuoltolain muutoksen myötä järjestettiin Fredrika-koulun oppilaille kuraattori- ja psykologipalvelut kevätlukukaudella Toiminta-ajatus Porvoon suomenkielisen koulutustoimen oppilashuollon tarkoituksena oli antaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla: - edistettiin esiopetus-, koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä perheiden ja muiden läheisten kanssa; - tuettiin lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. 8

10 3 Henkilökunta ja sen tehtävät 3.1 Henkilökunta - Erityisopetuksen rehtori (esimies) - yhdeksän kuraattoria, viisi psykologia ja toimistosihteeri (yhteinen ruotsinkielisen oppilashuollon kanssa) Työyhteisön, asiantuntijayksikön ja resurssien säilyminen vähintään nykyisellään oli ensisijaista työn onnistumisen kannalta. Myös yhteiset kokoukset, toimistopalvelut, tavoitettavuus ja työn dokumentointi olivat tärkeitä. 3.2 Erityisopetuksen rehtorin keskeisimmät tehtävät - kokonaisvastuu suomenkielisen erityisopetuksen ja oppilashuollon kehittämisestä - siirrot erityiseen tukeen tai takaisin tehostettuun tukeen ja niihin liittyvien palvelujen koordinointi - yksikön esimiestehtävät ja taloudesta vastaaminen - erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien ammatillinen ohjaus ja neuvonta - vakinaisten koulunkäyntiavustajien koulujen loma-aikaisen työn koordinointi yhdessä koulujen kanssa (mm. kesätyöt) - viranomaisyhteistyö - sidosryhmäyhteistyö eri tiimien jäsenenä ja puheenjohtajana 9

11 3.3 Kuraattorin keskeisimmät tehtävät Kuraattorin työstä säädettiin oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) ja lastensuojelulaissa (417/2007). Lisäksi kuraattori noudatti työssään sosiaalialan ammattieettisiä periaatteita. Opetussuunnitelmien perusteissa määrättiin opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista. Kuntatasolla kuraattoripalveluista sekä monitasoisesta opiskelijahuollosta kerrottiin kunnallisessa lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa sekä opetussuunnitelmassa, oppilashuollon lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa. Kuraattori toimi sosiaalialan asiantuntijana oppilaitoksen toimintaympäristössä (esiopetus, perusopetus ja toinen aste). Asiakastyö Suunnittelu- ja kehittämistyö Yksilökohtainen työ Tuettiin opiskelijan oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. (ohl. 1287/2013) Opiskelijan psykososiaalinen tukeminen mm. kasvuun ja kehitykseen, sosiaalisiin suhteisiin tai kriisitilanteeseen liittyen (asiakasprosessi) Opiskelijan ja hänen huoltajansa tukeminen ja ohjaaminen opiskeluun liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Huoltajan tukeminen kasvatustehtävässä Tarvittaessa monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen ja koordinointi Jatkotutkimuksiin tai lisätuen pariin ohjaaminen Asiakaskertomuksen kirjaaminen sekä lausuntojen ja lähetteiden laatiminen Yhteisöllinen työ Edistettiin opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä perheiden ja muiden toimijoiden kanssa. (ohl. 1287/2013) Luokan tai opiskelijaryhmän kanssa työskentely Oppilaitoksen henkilökunnan konsultointi ja ohjaaminen Oppilaitoksen monialaisen opiskelijahuoltoryhmän työskentelyyn osallistuminen opiskeluhuollollisten toimintamallien kehittämiseksi Kolmiportaisen tuen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen (perusopetuslaki) Oppilaitosta koskeva yleinen toiminta - Kriisityö - Yhteisiin tapahtumiin osallistuminen Tarjottiin laadukkaat tasapuoliset palvelut opiskelijoille, heidän huoltajilleen ja oppilaitoksille. (Oppilashuollon lvs.) Palveluista tiedottaminen Opiskelijahuoltotyön ja opetusjärjestelyiden suunnittelu ja kehittäminen oppilashuollossa ja kuntatasolla Sosiaali-, kasvatus- ja opetusalan tiimeihin, projekteihin ja kehittämistyöryhmiin osallistuminen koulun sosiaalityön asiantuntijana Suomen- ja ruotsinkielisen sekä alueellisen kuraattoriryhmän yhteinen suunnittelu ja työn kehittäminen Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen 10

12 3.4 Psykologin keskeisimmät tehtävät Psykologin työtä sääteli koululainsäädäntö, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, lastensuojelulaki, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Psykologin työtä ohjasi myös Suomen psykologiliiton ammattieettiset periaatteet. Kuntatasolla psykologipalveluista sekä monitasoisesta opiskelijahuollosta kerrottiin kunnallisessa lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa sekä opetussuunnitelmassa, oppilashuollon lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa Psykologi toimi psykologian alan asiantuntijana oppilaitoksen toimintaympäristössä (esiopetus, perusopetus ja toinen aste). Asiakastyö Suunnittelu- ja kehittämistyö Yksilökohtainen työ Tuettiin opiskelijan oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Konsultoiva työ - Psykologi arvioi opiskelijan psykologisen tuen tarpeen ja jatkotyöskentelytavan Tukikeskustelut - Opiskelijan oppimiseen, kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvä tavoitteellinen tukijakso - Yksittäiset keskustelut Psykologinen arviointi - Psykologintutkimus oppimisvaikeuksien, käyttäytymisen tai tunne-elämän haasteiden kartoittamiseksi Yhteistyö huoltajan kanssa - Avoin keskustelu huoltajan kanssa koulunkäyntiin ja kasvatukseen liittyvissä asioissa - Huoltajapalaverit yhdessä huoltajan ja koulun henkilökunnan kanssa Kirjallinen työ - Asiakaskertomuksen kirjaaminen - Lausuntojen ja yhteenvetojen laatiminen - Lähetteiden laatiminen - Jatkotutkimuksiin, kuntoutukseen tai muihin tukimuotoihin ohjaaminen Yhteisöllinen työ Edistettiin opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä perheiden ja muiden toimijoiden kanssa. Konsultoiva työ - Oppilaitoksen henkilökunnan konsultointi - Yhteistyötahojen konsultointi Psykologisen tiedon jakaminen - Luokan tai opiskelijaryhmän kanssa työskentely - Oppilaitoksen henkilökunnan teemakeskustelut Oppilaitoksen moniammatillisen opiskelijahuoltoryhmän työskentelyyn osallistuminen Kolmiportaisen tuen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa - Verkostoneuvottelut opiskelijan asioissa mukana olevien toimijoiden kanssa Oppilaitosta koskeva yleinen toiminta - Kriisityö - Yhteisiin tapahtumiin osallistuminen Tarjottiin laadukkaat tasapuoliset palvelut opiskelijoille, heidän huoltajilleen ja oppilaitoksille. Palveluista tiedottaminen Opiskelijahuoltotyön ja opetusjärjestelyiden suunnittelu ja kehittäminen oppilashuollossa ja kuntatasolla Sosiaali-, kasvatus- ja opetusalan tiimeihin, projekteihin ja kehittämistyöryhmiin osallistuminen psykologian alan asiantuntijana Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen - Suomen- ja ruotsinkielinen oppilashuolto - Alueellinen psykologityö Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen - Työnohjaukseen osallistuminen - Koulutuksiin osallistuminen - Ammattikirjallisuuteen perehtyminen 11

13 3.5 Oppilashuollon työntekijöiden aluejako Kuraattorit Suvi Aitto-oja Linnankosken lukio Amisto, Pomo-talon toimipiste Anne Aropaltio Albert Edelfeltin koulu + pienluokat Tuorilan koulu Leena Haveri Peipon koulu + pienluokat Saija Heikkinen Amisto, Perämiehentien toimipiste Terhi Hirvonen Hamarin koulu Hinthaaran koulu Kulloon koulu Tolkkisten koulu Sari Makkonen Pääskytien koulu + pienluokat Esiopetuksen oppilashuollon koordinointi Leena Perokorpi Keskuskoulu + pienluokat Linnajoen koulu + pienluokat Kevät 2015 alkaen: Fredrika-koulu Jaana Santonen Kevätkummun koulun ja Peipon koulun koulutuksellinen tasa-arvohanke Anna-Leena Terrihauta Epoon koulu Huhtisen koulu Ilolan koulu Kerkkoon koulu Psykologit Artturi Aho Hinthaaran koulu Peipon koulu + pienluokat Pääskytien koulu + pienluokat Liina Graverson Amisto, Porvoon toimipisteet Linnankosken lukio Anna Honkinen Albert E delfeltin koulu + pienluokat Hamarin koulu Kulloon koulu Tuorilan koulu Leila Korhonen Huhtisen koulu Keskuskoulu + pienluokat Linnajoen koulu + pienluokat Kevät 2015 alkaen: Fredrika-koulu Marjatta Niva Epoon koulu Ilolan koulu Kerkkoon koulu Kevätkummun koulu Tolkkisten koulu 12

14 3.6 Kuraattorien työjärjestys lv Nimi Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Aitto-oja Suvi Linnankosken lukio Linnankosken lukio Amisto, Pomo-talo Linnankosken lukio Amisto, Pomo-talo Aropaltio Anne Albert Edelfeltin koulu Albert Edelfeltin koulu ohr Albert Edelfeltin koulu pienluokkien ohr Tuorila ohr 1 krt./kk Albert Edelfeltin koulu Albert Edelfeltin koulu Haveri Leena Kevätkummun koulu Peipon koulu ohr Kevätkummun koulu ohr Peipon koulu Peipon koulu Heikkinen Saija Amisto, Perämiehentie Amisto, Perämiehentie Amisto, Perämiehentie Amisto, Perämiehentie Amisto, Perämiehentie Hirvonen Terhi Kulloo (ohr 1/kk) Tolkkinen tai Hinthaara Tolkkinen Hamari ohr Hinthaara ohr Tolkkinen ohr Hinthaara Makkonen Sari Pääskytie Pääskytie Pääskytie Pääskytie Pääskytie Perokorpi Leena Keskuskoulu Linnajoki Keskuskoulu Linnajoki Keskuskoulu Linnajoki ohr Keskuskoulu ohr Linnajoki (Keskuskoulu) Linnajoki Santonen Jaana Kevätkummun koulu Kevätkummun koulu Peipon koulu Peipon koulu Peipon koulu Terrihauta Anna- Leena Vuoroviikoin Ilola Epoo ohr 1 krt./kk Vuoroviikoin Huhtinen ohr 2 krt./kk Kerkkoo ohr 1 krt./kk Huhtinen Huhtinen Ilolan ohr 1 krt/kk Jaetaan kaikille kouluille 13

15 3.7 Psykologien työjärjestys lv Nimi Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Aho Artturi Pääskytie Pääskytie Peippo ohr Peippo Pääskytie ohr Hinthaara ohr Tarpeen mukaan jaettuna Hinthaara / Peippo Graverson Liina Lukio Amisto Pmt Lukio ohr Lukio Pomo-talo Lukio Honkinen Anna Korhonen Leila Kulloon koulu, ohr, Tuorilan koulu Keskuskoulu / Linnajoki 8-16 Albert Edelfelt, ohr Huhtinen 8-16 ohr 8-10 Hamari, ohr AE-koulun pienluokat, ohr Tuorila, ohr Linnajoki / Keskuskoulu 8-16 (Linnajoen ohr 8-9) Albert Edelfelt Keskuskoulu / Linnajoki 8 16 (Keskuskoulun ohr 8 10) Albert Edelfelt Linnajoki / Keskuskoulu 8-16 Niva Marjatta Puhelinaika Epoo ohr Kerkkoo ohr Kevätkumpu ohr Ilola ohr Tolkkinen ohr Kuraattorien ja psykologien aikataulut saattoivat vaihdella lukuvuoden aikana asiakastilanteiden mukaan 14

16 4 Yhteistyö eri tahojen kanssa 4.1 Koulun ja kodin välinen yhteistyö Kuraattorin ja psykologin ensisijainen yhteistyökumppani oli yksilökohtaisessa asiakastyössä asiakas (lapsi, oppilas tai opiskelija) ja hänen huoltajansa sekä muu lähipiirinsä. Yksilökohtainen oppilas- ja opiskelijahuolto perustui aina asiakkaan (lapsen, oppilaan tai opiskelijan) sekä tarpeen vaatiessa huoltajan suostumukseen. Asiakkaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otettiin huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä hänen ikänsä, kehitystahonsa ja muiden henkilökohtaisen edellytysten mukaisesti. Tuen tarve huomioiden yhteistyöhön voitiin pyytää mukaan muita asiantuntijoita ja koota monialainen asiantuntijaryhmä. Kuraattorin ja psykologin työhön kuului myös yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuoltotyö. Ryhmien, luokkien sekä koulu- ja oppilaitosyhteisöjen parissa työskennellessä yhteistyö oppilaiden ja opiskelijoiden sekä heidän huoltajien kanssa oli tärkeää. Myös tällöin mukaan voitiin pyytää asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita, joita on esitelty seuraavassa luvussa. Oppilashuollon toiminnasta tiedotettiin koulujen lukuvuositiedotteissa sekä www-sivulla: Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppilashuolto teki laajaa yhteistyötä niin kaupungin muiden toimialojen kuin eri valtionhallinnon viranomaisten, laitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Yhteistyökumppaneita kaupungin toimialoilta olivat: Terveyspalvelut (koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajat, toimintaterapeutit, puheterapeutit, terveyskeskuspsykologi) Perhe- ja sosiaalipalvelut (perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö, nuortenja aikuisten päihdeklinikka, turvakoti, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, maahanmuuttajapalvelut) Nuorisopalvelut (nuorisotilat, erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö) Varhaiskasvatuspalvelut (kiertävät erityislastentarhanopettajat, esiopetushenkilöstö) Koulutuspalvelut (koulut, oppilaitokset, aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan koordinaattori) Koulutuspalveluiden koulutuksellinen tasa-arvohanke (Kota) Yhteistyökumppaneita muista julkisista tai yksityisistä organisaatioista olivat muun muassa: HUS Porvoon sairaala (lasten ja nuorisopsykiatrian poliklinikat), HYKS, Lasten ja nuorten sairaala yksityiset neuropsykologit ja neuropsykologiset yksiköt 15

17 yksityiset lastensuojelulliset tukipalvelut nuorten työvoimaneuvoja poliisilaitos seurakunta, raittiusseura, harrasteiden järjestäjät ja alueelliset verkostotyöryhmät Oppilashuollon edustajat edistivät moniammatillista yhteistyötä seuraavissa työryhmissä: - Hyvinvointi- ja huolenpitotiimi; psykologi Leila Korhonen - Erityisopetuksen siirtoja valmisteleva työryhmä Sir Otto; psykologit, -kuraattorit ja erityisopetuksen rehtori - Lastensuojelun asiantuntijaryhmä; kuraattori Anne Aropaltio - Maahanmuuttajalasten työryhmä; psykologit - Laajennettu lasten kuntoutustyöryhmä; psykologit - Ammattiysin ohjausryhmä: erityisopetuksen rehtori - Perheneuvolan yhteistyöryhmä: erityisopetuksen rehtori - Koulutuksellinen tasa-arvohankkeen projektiryhmä; erityisopetuksen rehtori - Primus -Wilma työryhmä; erityisopetuksen rehtori - Lastensuojelusuunnitelman seurantaryhmä; kuraattori Anne Aropaltio - PALVE-työryhmä, Porvoon pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä; erityisopetuksen rehtori - Nuorisotoimen koulutiimi; erityisopetuksen rehtori - Amiston opiskelijahuollon ohjausryhmä; psykologi Liina Graverson, erityisopetuksen rehtori - Uudenmaan toisen asteen psykologiverkosto; psykologi Liina Graverson Kuraattorit Sari Makkonen ja Anne Aropaltio osallistuivat järjestettyyn tilaisuuteen, jossa vieraili Porvoon ystävyyskaupungin Viborgin koulu- ja nuorisotyön viranomaisia ja luottamusmiehiä. Sosionomi-opiskelija suoritti työharjoittelun perehtyen kuraattorin työhön. Vastuuohjaajana toimi kuraattori Leena Haveri. Opiskelija toimi laajasti myös muiden kuraattorien alueilla ja ohjauksessa. 4.3 Nivelvaiheiden yhteistyön suunnittelu Esi- ja alkuopetuksen välisen yhteistyön suunnitelma Tulevien ensimmäisen luokan oppilaiden kouluuntuloa alettiin valmistella hyvissä ajoin edellisen vuoden lopulla. Psykologit tekivät joulu-maaliskuun aikana kouluvalmiuden arvioinnit, joihin liittyi yhteistapaamiset huoltajien ja kiertävien erityislastentarhanopettajien kanssa, esiopetusneuvottelut sekä yhteistyö kuntouttavien tahojen kanssa. Psykologit ja -kuraattorit osallistuivat esiopetuksen ja koulujen välisiin siirtopalavereihin. 16

18 Suunnitelma muiden nivelvaiheiden yhteistyöstä Alakoulusta yläkouluun siirtymistä valmisteltiin pitkäjänteisellä yhteistyöllä koulujen välillä (mm. oppilashaastattelut, oppituntivierailut, uuteen kouluun tutustuminen) ja siirtopalavereilla. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tuen tarvetta kartoitettiin ja käytännön tukimuotoja suunniteltiin myös yksilöllisesi. Myös yläkoulusta toisen asteen oppilaitoksiin siirtymistä valmisteltiin mm. siirtopalaverein. Nivelvaiheiden yhteistyötä kehitettiin koko kaupungin alueella. Kuraattorien ja -psykologien tavoitteena oli tuoda esiin oman työnsä ammatillinen näkökulma eri yhteistyöpalavereissa ja työryhmissä. Yhteistyötä toisen asteen oppilashuoltohenkilöstön kanssa tehtiin säännöllisesti. 17

19 5 Oppilashuoltotyön kehittämiskohteet lukuvuodelle ) Oppilashuollon työyhteisön hyvinvointi ja työterveys Hyvinvointia ja työterveyttä kartoitettiin vuonna 2014 kaupungin työhyvinvointikyselyn sekä työterveyden kartoituksen avulla. Työhyvinvointikyselyn painopisteistä keskusteltiin. Työterveyden laatimaa raporttia ei ole julkaistu. Vakiintuneita ja konkreettisia hyvinvointia ylläpitäviä toimia olivat työnohjaus sekä tyhy-toiminta. 2) Toimiva nivelvaihe esi- ja alkuopetuksen, ala- ja yläluokkien sekä toisen asteen kanssa Oppilas- ja opiskelijalain uudistuksen myötä oppilashuolto kuului myös esiopetukseen. Lukuvuoden aikana toimi työryhmä, jossa oli kuraattori ja psykologiedustus. Oppilashuollon järjestäminen esiopetuksessa sekä yhtenevät käytännöt nivelvaiheissa on vielä kesken. 3) Asiakastyön Aura-dokumentoinnin yhdenmukaistaminen ja kehittäminen Lukuvuoden aikana pidettiin kokous suomen- ja ruotsinkielisen oppilashuollon kesken. Aiheen oli kirjaamisten ajanmukaisuus sekä ulkopaikkakuntalaisten tukikäynteihin liittyvä laskutuskäytäntö. Aura-dokumentoinnin yhdenmukaistamista ja kehittämistä jatketaan. 4) Psykologien ja kuraattorien yhteistyön kehittäminen (mm. ammattikirjallisuuden hyödyntäminen) Psykologien ja kuraattorien yhteistyötä kehitettiin joissakin kouluissa/oppilaitoksissa toteuttamalla yhdessä yhteisöllistä työtä. Ammattikirjallisuuskatsauksia järjestettiin lukuvuoden aikana. 5) voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain käyttöönotto sekä toimintatapojen yhtenäistäminen omalla toimialalla sekä eri toimintaympäristöissä Oppilashuollon henkilöstö otti uuden lain edellytykset huomioon omassa asiakastyössään. Koko toimialaa koskevia toimintatapoja (rekisterit, kirjaamiskäytännöt sekä suunnitelmat) aloitettiin työstää työryhmissä lukuvuoden aikana ja yhtenäistäminen on edelleen kesken. Tavoitteet toteutuivat. 18

20 6 Henkilöstön koulutussuunnitelma Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen kuuluu kuraattorien ja psykologien työnkuvaan. Lisäkoulutuksella turvataan laadukkaat ja ajanmukaiset palvelut. Lukuvuoden aikana työntekijät osallistuivat pääsääntöisesti maksuttomiin tai Osaava-rahoituksella kustannettuihin paikallisiin koulutuksiin, joita järjestivät mm. yhteistyökumppanit. Niukat koulutusmäärärahat mahdollistivat vain muutaman työntekijän osallistumisen syventävään ammatilliseen koulutukseen (mm. oman ammattialan valtakunnalliset neuvottelupäivät ja opiskeluhuoltopäivät). Koulutuksessa saadun tiedon jakaminen kaikille oppilashuollon jäsenille oli jokaisen koulutuksen käyneen velvollisuus. Se voitiin toteuttaa esim. työyhteisön kokouksissa tai koulutus- ja ammattikirjallisuuskatsauksissa Uusi opiskelijahuoltolaki. OTK Lauri Liusvaara. Porvoo Mielenterveys ja medikalisaatio, Psykologiliitto Paikallisen OPS-työn Kick Off tilaisuus. Porvoo Hyvää mieltä yhdessä - koulutus alakoululaisten mielenterveyden edistämisestä. Suomen mielenterveysseura ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vantaa Oppilaitoksen turvallisuus Albert Edelfeltin koulussa. Porvoo Kokemusasiantuntijat. Porvoon ammattiopisto. Porvoo Hupparikansan puolella -seminaari. Nuorisopalvelut. Porvoo Päihdehaittojen ehkäiseminen ja hyvinvoinnin edistäminen valvonnan ja ohjauksen keinoin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Porvoo Kurinpidon juridiset reunaehdot. Porvoo Aikuissosiaalityön verkostopäivä. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Porvoo Sudanista tulevat pakolaiset. Sosiaali- ja perhepalvelut. Porvoo Netti-koulutus. Nuorisopalvelut. Porvoo Yhdessä- hankkeen loppuseminaari. HAMK. Espoo Sosiaalihuoltolaki-koulutus. Sosiaali- ja perhepalvelut. Porvoo Hyvinvoiva oppimisympäristö, Validia ammattiopisto ja Keskuspuiston ammattiopisto OPH (Muut koulutuspäivät , , ) Hyvää mieltä yhdessä, Hymy-vastaavien koulutus. Suomen mielenterveysseura ja Opetus ja kulttuuriministeriö. Helsinki. 19

21 Opiskeluhuollon kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Terveyspsykologiseen tutkimuskäyttöön perustuva vaikuttaminen hyvinvoinnin edistämisessä-symposium, Järjestäjä Suomen Psykologisen seuran Terveyspsykologian jaos Tapakulttuurit ja uskonnot työn arjessa. Eri toimialat. Porvoo 2.2. Haastavat vuorovaikutussuhteet työpaikalla. Porvoo "Älä kerro kenellekään": Miten toimia, kun oppilas kertoo perheensä ahdingosta? Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Porvoo Älä kerro kenellekään, Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Porvoo ADHD-lapsen kohtaaminen. HUS. Porvoo ADHD hoitopolku, ADHD psykososiaalinen tuki 9.3. Toisen asteen tutkintouudistus-info. Porvoon ammattiopisto. Porvoo Työnantaja tutuksi. Eri toimialat. Porvoo Nuori ja päihteet opettajan arjessa. Porvoon ammattiopisto. Porvoo Kaltoinkohdeltu lapsi-seminaari. Porvoo Nuorten taloudenhallinta ja talousongelmien ennaltaehkäisy. Koulutus- ja ke hittämiskeskus Palmenia. Lahti/Helsinki. (Muut koulutuspäivät , ) 9.4. Yhdessä eteenpäin Kohti osallistuvampaa Porvoon aluetta. Porvoo Choices- sun oma valinta. Koulutustilaisuus tapahtumaa varten. Nuorisopalvelut. Porvoo ADHD:n psykososiaalinen tuki. HUS. Porvoo. lv Osaava-hankkeen ja Rehtori-instituutin järjestämä alueellinen rehtorikoulutus; rehtori pedagogisena johtajana Useita koulutuspäiviä. Kaupungin työtilakoulutus. Juha Sonck, Point College. Porvoo. Tilaisuuden, joissa järjestäjinä oppilashuollon henkilöstö: Toisen asteen oppilashuollon seminaari. Porvoon kaupungin oppilashuollot yhteistyössä toisen asteen oppilaitokset. Porvoo 3.6. Itä-Uudenmaan kuraattorien kehittämispäivä. Porvoon kaupungin oppilashuollot. Porvoo. 20

22 Uusien työntekijöiden perehdyttämisessä käytettiin kaupungin perehdyttämisohjelmaa. Vastuu perehdyttämisestä oli esimiehellä ja käytännön perehdyttämisessä mukana olivat myös asianomaisen ammattiryhmän edustajat. 21

23 7 Työnohjaus ja työhyvinvointi Työnohjaus järjestettiin koko lukuvuoden ajan ammattiryhmittäin pääosin ryhmätyönohjauksena. Psykologein ryhmätyönohjausta oli 10 kertaa. Kuraattorien ryhmätyönohjausta oli 10 kertaa ja yksilötyönohjausta 5 kertaa. Esimiehen ja ammattiryhmien keskustelutapaamisia järjestettiin lukuvuoden aikana tarpeen mukaan. Koulutusjohtaja tapasi ammattiryhmiä ja koko oppilashuoltoa organisaatiossa tapahtuvien muutosten vuoksi. Suomen- ja ruotsinkielisen oppilashuollon yhteisiä työhyvinvointitapahtumia järjestettiin kolme. Lisäksi osa työntekijöistä osallistui kaupungin järjestämiin Hymis-kampanjoihin. 22

24 8 Lukuvuosisuunnitelman arviointi Lukuvuosisuunnitelman toteutuminen arvioitiin lukuvuoden lopussa toimintakertomuksessa, joka lähetettiin suomenkielisen koulutusjaoston käsiteltäväksi. Toimintakertomukseen merkittiin tunnusluvuiksi suomenkielisen oppilashuollon asiakasmäärät, jotka saadaan Aura-asiakasrekisteriohjelmasta. Aura-ohjelma oli kuraattorien ja psykologien käytössä oleva asiakastyöhön sekä yhteisölliseen oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön tarkoitettu ohjelma, josta oheistoimintona saatavia tilastoja voitiin hyödyntää toimintaa arvioidessa ja suunnitellessa. Koulutuksellista tasa-arvoa edistävän Kota-hankkeen parissa työskentelevä kuraattori arvioi omaa työtään myös hankekoordinaattorin sekä ohjausryhmän ohjeiden mukaisesti. 8.1 Tilastointi Kuraattorien ja psykologien asiakas- ja oppilashuoltotyöstä otettiin lukuvuosittain tilastot. Tilastoinnissa käytettiin Aura-asiakasrekisteriohjelmaa. Toimintakertomukseen merkittiin tunnusluvuiksi suomenkielisen oppilashuollon asiakasmäärät. Asiakasmäärät Kuraattorit 526 Psykologit 397 Yhteensä 923 Porvoo Martti Toivanen, esimies 23