Kanervalan koulun opetussuunnitelma 2012

Transkriptio

1 Kanervalan koulun opetussuunnitelma

2 LIITTEET 1. KANERVALAN KOULUN TOIMINTAOHJEET 2. ESI- JA ALKUOPETUKSEN NIVELSUUNNITELMA, Läntinen alue 3. ALA- JA YLÄKOULUOPETUKSEN NIVELSUUNNITELMA, Läntinen alue 2

3 Kanervalan koulun opetussuunnitelma LIITTEET KANERVALAN KOULU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Alueen ja koulun toimintakulttuuri sekä oppimisympäristö Nivelvaiheiden suunnitelmat Osallisuus ja oppilaskunta OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Tuntijako Kieliohjelma Opetuksen painotukset Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Äidinkieli ja kirjallisuus A1 kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kanervala School English speaking classes Elementary instruction Grades from 3 to Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Opetusmenetelmät ja työtavat OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus (kts. Joensuun kaupungin OPS) Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen

4 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta huolto ja turvallisuuden edistäminen huolto Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS ARVIOINTI Koulutustoimen ja koulujen toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen Oppilaan arviointi Todistukset KANERVALAN KOULU Kanervalan koulu on vuonna 1962 valmistunut ja vuonna 2001 peruskorjattu englanninkielipainotteinen peruskoulu kaupungin keskustan tuntumassa. Kaupungin hallituksen päätöksellä aloitettiin Kanervalan koulussa syksyllä 2006 englanninkielipainotteinen opetus. Opetuksen tavoitteena on antaa lapsille vankempi englanninkielen taito kuin tavallisessa opetuksessa kielten opetukseen varatuilla tunneilla. Oppilaat suorittavat peruskoulun luokkien oppimäärän ja samalla voivat opiskella tehokkaasti englantia jo 1. luokalta alkaen. Luokat toimivat Joensuun lyseon peruskoulun yhteydessä. Englanninkieli ei ole ainoastaan oppiaine vaan myös opetuskieli. Tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin suomenkielisessä opetuksessakin. Vähitellen kielitaidon lisääntyessä oppilailta vaaditaan kykyä seurata osaa opetuksesta englannin kielellä. Arvioitu englanninkielisen opetuksen osuus opetuksesta on luokilla %. Koulun sijainti tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttöön sekä opintoretkien tekemiseen. Koulun kanssa osittain samoissa tiloissa toimii Itä-Suomen koulu. Kanervalan koulun opetussuunnitelman pohjana Joensuun kaupungin perusasteen opetussuunnitelma 2011 ( sekä opetushallituksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Joensuun kaupungin perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Joensuun kaupungin kouluissa tavoitteena on oppimisen ilo. Keskeistä on rauhallinen työskentely ja asioihin syventyminen yhdessä oppien ja tehden. Koulut tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 2

5 Joensuun perusasteen keskeinen tavoite on yhteistyössä tarjota erilaisille oppijoille eheä oppimispolku sekä sen myötä edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Tavoite toteutuu nivelvaiheiden yhteistyöllä ja tuetuilla siirtymillä. Joensuun kaupunki on jaettu perusopetuksen oppilaitosalueisiin. Kanervalan koulu yhdessä Marjalan, Noljakan ja Lyseon peruskoulun kanssa muodostavat läntisen alueen. Oppilaitosalueiden yhteisillä suunnitelmilla tavoitellaan pedagogisesti yhtenäistä peruskoulua. 2.1 Alueen ja koulun toimintakulttuuri sekä oppimisympäristö Joensuun lyseon peruskoulun yläkoulu sekä Kanervalan, Marjalan ja Noljakan alakoulut muodostavat pedagogisesti yhtenäisen peruskoulualueen (läntinen alue), jossa eri kouluilla on yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja. Alueen kouluissa on sovittu yhteisistä kasvatuksen, opetuksen ja käyttäytymisen tavoitteista sekä toimintaohjeista ja kehittämishankkeista. Läntisellä alueella on tavoitteena, että oppilas saa riittävät perustiedot ja -taidot. ta kannustetaan ottamaan vastuuta oppimisestaan ja yhteisestä työympäristöstään. keskeiset työtavat ja avoin vuorovaikutus herättävät ja ylläpitävät oppimishalua. Alueen kouluissa oppilaita kasvatetaan yhteistyössä kotien kanssa hyviin tapoihin ja hyväksymään erilaisuutta. Tavoitteena on, että oppilas kantaa vastuuta koulutyöstään, on luotettava ja rehellinen, käyttäytyy hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa koulun sääntöjä, ottaa toiset huomioon ja hyväksyy erilaisuutta osaa tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Vaihtelevat työtavat ja ajanmukaiset välineet luovat mahdollisuuksia innostaviin oppimiskokemuksiin. Kanervalan koulun toimintakulttuuri on opetusta ja oppimista innostava. Lähtökohtana on oppija ja hänen tarpeensa. Opetuksessa keskeistä on kiireettömyys, oppijan lähtökohtien kunnioitus ja syrjäytymistä ehkäisevät toimet. Oppimisympäristössä tärkeää on opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus. Oppilaalle annetaan jatkuvaa palautetta ja arvioinnissa pyritään myönteisyyteen ja kannustamiseen. Ongelmatilanteisiin puututaan avoimesti heti niiden ilmettyä. Oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilöstön välille pyritään luomaan avoin ja luonteva yhteistyö. Järjestyssäännöt ovat yhteiset Joensuun kaupungin peruskouluissa. Koulun toimintaohjeella (liite 1) tarkennetaan järjestyssääntöjä. Järjestyssäännöt ja toimintaohje ohjaavat jokaista kouluyhteisön jäsentä vastuuseen päivittäisestä työskentelystä ja kasvattavat osaltaan oppilasta tulevaa elämää varten. Järjestyssääntöjä sovelletaan kouluaikaan ja koulualueeseen. Koulualueella tarkoitetaan niitä kiinteistöjä ja piha-alueita, jotka ovat koulun opetustiloina. Kouluajaksi käsitetään lukujärjestyksen mukainen työpäivä ja koulun vuosisuunnitelmassa hyväksytyt poikkeavat työajat. Järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulun järjestämissä opiskeluun välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa, vaikka ne järjestetään koulualueen ja/tai kouluajan ulkopuolella. Toiminta koulualueella ja -ajalla sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa 1. Perusasteen oppilas saa poistua kouluaikana koulualueelta vain opettajan ja rehtorin erillisellä luvalla. 3

6 2. Jokainen kouluyhteisön jäsen käyttäytyy asiallisesti ja tekee omat tehtävänsä tunnollisesti. 3. Jokainen kouluyhteisön jäsen vastaa siitä, että kaikissa tilanteissa vallitsee työrauha. 4. Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen pitämään koulualueen ja muut koulun käytössä olevat alueet siistinä. 5. Oppilaan tulee osallistua opetukseen säännöllisesti. 6. Jos oppilas ei voi tulla kouluun, on huoltaja velvollinen välittömästi ilmoittamaan syyn luokanopettajalle tai ryhmänohjaajalle. Koulun tulee ottaa yhteyttä huoltajaan oppilaan kolmantena poissaolopäivänä, jos huoltaja ei ole ilmoittanut oppilaan poissaolon syytä. Peruskoulun tulee seurata oppilaan poissaoloja. 7. Luokanopettaja tai ryhmänohjaaja voi antaa hyväksyttävästä syystä luvan enintään viikon poissaoloon sen luokan oppilaalle, jonka valvonta hänelle kuuluu. Koulun rehtori voi myöntää oppilaalle luvan viikkoa pidempään poissaoloon. Lupa anotaan kirjallisena. 8. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Oppituntien ulkopuolisessa toiminnassa noudatetaan erikseen sovittuja työaikoja. 9. Välituntien aikana luokkatiloissa saa oleskella vain tilasta vastaavan opettajan erillisellä luvalla. 10. Aiheeton liikennöinti koulun alueella on kielletty. Autot, pyörät, mopot ja muut kulkuvälineet pysäköidään koulun osoittamille paikoille. 11. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan. 12. Vioittuneista tai rikkoutuneista välineistä on ilmoitettava välittömästi koulun henkilökunnalle. 13. Liikuttaessa noudatetaan liikennesääntöjä. 14. Tupakointi on kielletty. 15. Päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen, myynti ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty. 2.2 Nivelvaiheiden suunnitelmat Eheän oppimispolun tukemiseksi alueella on laadittu yhteiset nivelvaiheiden suunnitelmat. Tavoitteena on eheä kasvun ja opinpolku varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alueellisena yhteistyönä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppijan tukemiseen nivelvaiheissa. Nivelvaiheiden suunnitelmien tarkoituksena on selventää kaikille oppilaiden kanssa toimiville, miten alueella tuetaan oppilaiden siirtymistä esikoulusta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Nivelsuunnitelmia tarkennetaan tarvittaessa koulun vuosisuunnitelmassa. Vastuu nivelsuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä on koulun rehtorilla. Läntisen alueen nivelsuunnitelma sisältää yhteistyön päiväkotien ja ensimmäisen luokan välillä, Marjalan ja Noljakan koulujen välisen yhteistyön (liite 2) sekä siirtymisen alakoulusta yläkouluun (liite 3). Esiopetuksesta perusopetukseen Jokaisen joensuulaisen esikoululaisen ryhmässä työskentelytaitojen, motoriikan, kielellisten ja matemaattisten valmiuksien kehittymistä seurataan ja arvioidaan yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa Terveiset koululle -lomakkeen mukaisesti. Terveiset koululle -lomake esitellään lapselle ja huoltajille esiopetusvuoden syksyllä. Lapselle ja huoltajille selvitetään, että kyseisiä lapsen taitoja arvioidaan esiopetusvuoden aikana. Keväällä huhtikuun puoliväliin mennessä järjestetään esiopettajan, huoltajien ja lapsen kanssa tapaaminen, jossa Terveiset koululle -lomake käsitellään. Tarvittaessa lapselle laaditaan pedagogiseen arvioon perustuen tehostetun tuen oppimissuunnitelma ja edelleen pedagogiseen selvitykseen perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Myös em. suunnitelmiin liitetään Terveiset koululle -lomake. Lapsen esiopettaja toimittaa Terveiset koululle -lomakkeet, oppimissuunnitelmat ja HOJKS:t vastaanottavan koulun erityisopettajalle ja luokanopettajalle joko henkilökohtaisessa tapaamisessa (esiopettaja, 4

7 vastaanottavan koulun erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja) tai postittaa koulun laaja-alaiselle erityisopettajalle, joka huolehtii lomakkeiden siirtymisestä koulullansa oppilaan tulevalle luokanopettajalle. Vastaanottavan koulun opettaja ottaa yhteyttä esiopettajaan, mikäli edellä mainituissa asiakirjoissa näin on pyydetty. Näin lapselle pyritään varmistamaan onnistunut siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen. Perusasteella on huomioitava, että esiopetuksen tarkoituksena ei ole tehdä lasta valmiiksi peruskoululaiseksi. Kiireetön tekeminen ja oleminen ovat keskeisellä sijalla. Joensuun kaupungin esiopetuksessa painotetaan lapsen luontaisen uteliaisuuden ja sen myötä oppimishalun tukemista, itsetunnon tukemista, ihmisenä olemista (muun muassa sosiaalisia taitoja ja hyviä tapoja) sekä yleisiä työskentelytaitoja (muun muassa ohjeen kuuntelemista ja omaan tekemiseen paneutumista). Lapsen eheän oppimispolun tukemiseksi tehdään alueelliset esi- ja alkuopetuksen nivelsuunnitelmat. Suunnitelman tarkoituksena on selventää kaikille lasten kanssa toimiville tahoille, miten tuetaan lapsen siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen. Yksittäinen koulu ja päiväkoti tarkentavat alueellista suunnitelmaa tarpeellisin osin ja liittävät sen omaan opetussuunnitelmaansa. Koulu huolehtii, että sillä on käytössään alueen muiden koulujen ja päiväkotien ajan tasalla olevat opetussuunnitelmat. Perusopetuksen sisäiset nivelet Lapsen eheän oppimispolun tukemiseksi tehdään alueellinen nivelsuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on selventää kaikille lasten kanssa toimiville tahoille, miten alueella tuetaan lapsen siirtymistä toiseen peruskouluun. Yksittäinen koulu tarkentaa alueellista suunnitelmaa tarpeellisin osin ja liittää sen omaan opetussuunnitelmaansa. Koulu huolehtii, että sillä on käytössään alueen muiden koulujen ajan tasalla olevat opetussuunnitelmat. Vastuu nivelsuunnittelusta on alueen vastaanottavalla koululla, joka yleensä on yläkoulu. 2.3 Osallisuus ja oppilaskunta kuntatoiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. Kanervalan koulussa toimii oppilaskunta, jonka muodostavat kaikki koulun oppilaat. kuntaa edustaa syksyisin valittava oppilaskunnan hallitus. kunnan hallitus kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. kuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus koulun kehittämistä kohtaan sekä kasvattaa koulun yhteishenkeä. Tavoitteena on myös kasvattaa oppilaista aktiivisia kansalaisia. Oppilaat osallistuvat koulun yhteisten tapahtumien ja tempausten suunnitteluun ja toteuttamiseen. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Tuntijako Kanervalan koulun tuntijako perustuu Joensuun kaupungin perusasteen tuntijakoon (2003). Jokainen oppilas saa opetusta kussakin oppiaineessa vähintään valtioneuvoston tuntijaon mukaisen minimimäärän. Koulu pyrkii resurssiensa puitteissa perusopetusasetuksen 852/ :ssä mainittujen minimituntien ylittävään tuntijakoon. Päätös tehdään lukuvuosittain ja esitetään vuosisuunnitelmassa. Yhdysluok- 5

8 kaopetuksessa voidaan vuosiluokkien erilaiset viikkotuntimäärät jakaa osiin ja tasata oppiaineiden opetustunnit. Varhennettu englannin opetus lisää oppilaan minimituntimäärää vuosiluokilla 1-2. Erityisopetukseen siirrettyjen tai otettujen oppilaiden kohdalla poikkeamat yleisestä tuntijaosta kirjataan oppilaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Kanervalan koulun tuntijako Oppiaine yhteensä äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli matematiikka ympäristö- ja luonnontieto biologia/maantieto fysiikka/kemia terveystieto integroitu uskonto/ elämänkatsomustieto historia musiikki kuvataide käsityö liikunta yhteensä koulu päättää* A2-kieli *Tarkoittaa koulun vapautta sijoittaa tunteja oppiaineisiin tai usean oppiaineen kokonaisuuksiin tai valinnaisuuteen. Kuitenkin tunneista vähintään 6 (luokilla 1-4) ja 6 (luokilla 5-6) tulee sijoittaa taito- ja taideaineisiin. 3.2 Kieliohjelma Kanervalan koulu on englanninkielipainotteinen koulu, jossa englanti on sekä oppiaine että opetuskieli. Englantia ja englanniksi opiskellaan ensimmäiseltä luokalta alkaen (A1). Englanninkielisen opetuksen osuus on % luokilla 5 ja 6. A2-kielen ryhmän muodostaminen Joensuun kaupungin kouluissa edellyttää vähintään 12 oppilasta. Jos oppilas valitsee A2-kielen, niin hän sitoutuu opiskelemaan sitä koko perusasteen ajan. Erittäin perustellusta syystä huoltaja voi anoa oppilaan A2-kielen opiskelun keskeyttämistä. Vapaamuotoinen anomus perusteluineen osoitetaan koulun rehtorille. Keskeytyksen hyväksyy koulun rehtori kuultuaan oppilaan opettajia ja alakoulun oppilaan kyseessä ollen tulevan yläkoulun rehtoria. 3.3 Opetuksen painotukset Kanervalan koulu on englanninkielipainotteinen koulu. Englanti ei ole ainoastaan oppiaine vaan myös opetuskieli. Oppilaita valitaan ensimmäiselle luokalle puolikas ryhmä (10-15 oppilasta). Hakijat suorittavat kaksiosaisen testin, joka sisältää vanhemman haastattelun ja lapsen kielellisten valmiuksien testin. Testillä pyritään varmistamaan, ettei lapsella ole kielellisiä ongelmia, jotka saattavat tehdä opiskelun kie- 6

9 lipainotteisessa koulussa liian vaativaksi. Koulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla on kielipainotteisuudesta johtuen ylimääräinen englannintunti viikossa. Kaikille koulun oppilasryhmille (1-6) pyritään järjestämään myös yksi oppitunti viikossa natiivienglantia puhuvan opettajan/avustajan johdolla. Kuudennen luokan jälkeen oppilaat siirtyvät opiskelemaan Lyseon peruskouluun. Luokka täydennetään 16 oppilaan ryhmäksi erikoisluokkahaulla. Koulun sijainti antaa mahdollisuuksia hyödyntää monipuolisesti opetuksessa lähialueen erilaisia kohteita. Koko koulu yhdessä tai luokat voivat järjestää retkiä, vierailuja, tutustumiskäyntejä, opintoretkiä ja leirikouluja. Retket voivat olla osa koulupäivästä, yhden koulupäivän tai useamman koulupäivän mittaisia. Koulua voidaan pitää myös iltaisin tai viikonloppuisin Pajapäivinä työskennellään vaihtelevissa luokattomissa ryhmissä, missä työn ja toiminnan merkeissä tullaan tutuiksi myös muiden luokkien oppilaiden ja opettajien kanssa. Pajapäivätoiminnalla lisätään myös opettajien yhteistoiminnallisuutta ja yhteissuunnittelua. Vanhempien erityisosaamista hyödynnetään pajapäivinä. 3.4 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Alueellinen painotus sovitaan vuosittain Joensuun läntisen alueen rehtoreiden ja koulujen opetussuunnitelmasta vastaavien opettajien kanssa yhteistyössä. Alueellinen painotus ja sen toteutussuunnitelma esitetään koulun vuosisuunnitelmassa. Yksittäinen opettaja voi valita muitakin aihekokonaisuuksia, joita korostaa luokkatyöskentelyssään. Ihmisenä kasvaminen Aihekokonaisuus ihmisenä kasvaminen on keskeisellä sijalla äidinkielessä ja kirjallisuudessa ja vieraiden kielten opiskelussa sekä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa. Äidinkielessä keskeisiä sisältöjä ovat vuorovaikutus- ja työskentelytaidot. Vieraiden kielten opiskelussa pääpaino on kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvä yleistieto. Luonnontieteellisissä aineissa on tärkeää ihmisen oma suhde fyysiseen terveyteen sekä suhde ympäristöön. Uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa keskitytään eettiseen kasvamiseen ja itsensä arvostamiseen. Historiassa opitaan omien juurien merkitystä sekä eurooppalaisen sivilisaation syntyä. Taito- ja taideaineissa painottuvat oman ilmaisun ja osaamisen kehittäminen, tunteiden tunnistaminen ja niiden käsittely sekä vireyteen ja luovuuteen vaikuttavat tekijät Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Aihekokonaisuuden kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sisältöjä käsitellään läpäisyperiaatteella kaikilla luokka-asteilla lähes kaikissa oppiaineissa. Tärkeitä asioita ovat tutustuminen omaan kieleen, kulttuuriin sekä kotiseutuun. Opetuksessa tutustutaan omaan uskonnolliseen kulttuuriin ja maailmankatsomukseen, tutkitaan omia juuria ja Suomen historiaa sekä tutustutaan eri musiikkikulttuureihin ja kuvalliseen perinteeseen. Samoin saadaan tietoa muiden kansojen kulttuureista, ympäröivistä uskonnollisista ja eiuskonnollisista katsomuksista sekä maailmanuskonnoista. Aihekokonaisuudessa perehdytään suvaitsevaisuuteen ja oikeudenmukaisuuden periaatteisiin sekä käsitellään ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Tämän aihekokonaisuuden yhteydessä painottuvat keskustelu- ja viestintätaidot. 7

10 Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidossa painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja harjoitellaan sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Viestintätaitojen opiskelu painottuu erityisesti äidinkielen, musiikin ja kuvataiteen oppisisältöihin. Tietotekniikkaa käytetään välineenä useiden oppiaineiden opiskelussa. Lisäksi kehitetään tiedonhankintataitoja sekä vertaillaan, valikoidaan ja hyödynnetään hankittuja tietoja. Mediataidon keskeinen sisältö on tutustua erilaisiin viestintäteknisiin välineisiin ja niiden välittämään informaatioon. Tässä yhteydessä tutustutaan myös lähdekritiikkiin, tietoturvaan, sananvapauteen sekä tekijänoikeuslakiin. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Aihekokonaisuudessa osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys painottuu osallistuva kansalaisuus. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilasta ohjataan kirjaston ja kirjastoauton käyttöön. Mahdollisuuksien mukaan oppilaille tarjotaan teatterikäyntejä ja yritysvierailuja. Luonnontieteellisissä aineissa pääpaino on ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Lisäksi oppilaalle annetaan perustietoja erilaisista osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista. Uskonnon opetuksessa tutustutaan seurakunnan keskeisiin toimintoihin. Elämänkatsomustiedossa oppilaalle esitellään mm. eri kansalaisjärjestöjä. Taito- ja taideaineissa opastetaan oppilasta hyödyntämään julkisen sektorin sekä eri järjestöjen ja yhdistysten tarjoamia mahdollisuuksia. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Aihekokonaisuus vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta painottuu ympäristötiedossa, kuvaamataidossa, käsityössä ja elämänkatsomustiedossa. Alkuopetuksen ympäristökasvatuksessa keskitytään lähiympäristöön. Siinä tärkeitä asioita ovat vastuu ympäristöstä, kierrätys, luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus luokilla ympäristökasvatusta laajennetaan ja syvennetään. Tällöin paneudutaan ihmisen toiminnan vaikutukseen ympäristössä ja yksilön vastuuseen luokilla sisältöjä ovat ympäristölukutaidon ja ympäristöystävällisen toiminnan harjoitteleminen. Keskeisiä asioita ovat luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla, kulutuskäyttäytyminen ja kestävä kehitys. Turvallisuus ja liikenne Aihekokonaisuus turvallisuus ja liikenne painottuu ympäristötiedossa, käsityössä ja elämänkatsomustiedossa Aihekokonaisuuden sisältöjä käsitellään spiraaliperiaatteella. Alkuopetuksessa tärkeitä asioita ovat omasta terveydestä huolehtiminen, sosiaaliset vuorovaikutustaidot, turvallinen liikennekäyttäytyminen ja liikennesäännöt, yleinen hätänumero ja turvalliset liikuntatavat luokilla edellisten lisäksi tulevat sopimukset ja säännöt, kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen, vastuullinen ja turvallinen työvälineiden ja koneiden käyttö luokilla perehdytään myös ensiaputaitoihin ja päihdekasvatukseen. Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta ja opastaa järkeviin valintoihin. Tavoitteena on tutustua teknologiaan arkielämässä, oppia käyttämään tietotekniikkaa ja tietoverkkoja sekä pohtia teknologiaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Tässä aihekokonaisuudessa perehdytään myös kestävän kehityksen periaatteeseen. Viestintä ja mediataidot sekä ihminen ja teknologia limittyvät toisiinsa ja niillä on yhteisiä tavoitteita ja sisältöjä. Kaikilla luokka-asteilla pohditaan teknologian eettisiä ja moraalisia kysymyksissä ja ylemmillä luokilla painopiste on teknisten laitteiden toimintaperiaatteissa ja niiden hyödyntämisessä. Erityi- 8

11 sesti teknologia sisältyy teknisen työn, tietojenkäsittelyn ja ympäristö- ja luonnontiedon sekä fysiikan ja kemian oppisisältöihin. 3.5 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Sen perustana ovat kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteet. Äidinkieli on ajattelun, elämänhallinnan ja oppimisen väline ja samalla myös oppimisen kohde. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää ajattelua, ilmaisua, sosiaalisia suhteita sekä maailmankuvan että kulttuuri-identiteetin muodostumista. Kielellisten opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on suunnitelmallista. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka osallistuu ja vaikuttaa yhteisössään. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys. Tekstit ovat puhuttuja, kirjoitettuja, kuvitteellisia, asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä. Ne ovat painettuja tai sähköisiä. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista. Se sisältää kaikki kielen osa-alueet ja tehtävät. Oppimisen edetessä tieto kielestä ja sen mahdollisuuksista syvenee ja kielenkäyttö sekä viestintätilanteet muuttuvat entistä vaativammiksi. Arviointi Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehitystä ja oppimista. Tuotokset arvioidaan sanallisesti tai numeroin. arvioi myös itse edistymistään. Arviointi perustuu hyvän osaamisen kuvauksiin ja kriteereihin. 1. luokka haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy kuuntelee keskittyen osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause ja aakkoset osaa tehdä johtopäätöksiä ja arviointeja oppii vähitellen kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä opettelee valitsemaan lukutaitoaan vastaavia kirjoja kuuntelee kirjallisuutta niin, että hänen sanavarastonsa ja mielikuvituksensa kehittyy Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen Lukeminen ja kirjoittaminen 1. luokka osallistuminen pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin esittäminen, kerronta ja leikki tarkka ja päättelevä kuuntelu kirja- ja yleispuhekieleen tutustuminen äänne-kirjain-vastaavuus, äänteiden ja kirjainten yhdistäminen tavuiksi, tavujen yhdistäminen sanoiksi sekä sanojen yhdistäminen lauseeksi lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen harjoittelu (tekstauskirjaimet) puheen tai kirjoituksen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi oikea kynäote ja kirjoitusasento sanavälit ja tavuttaminen 9

12 Kirjallisuus omien tekstien tuottamisen alkeet runot ja lorut (myös ulkoa), sadut, lasten kirjat ja sarjakuvat kirjaston tai kirjastoauton käyttöön tutustuminen 2. luokka haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy kuuntelee keskittyen osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, aakkoset ja aakkosjärjestys oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä ymmärtää lukemaansa osaa tehdä johtopäätöksiä ja arviointeja saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hänen sanavarastonsa ja mielikuvituksensa kehittyy Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen Lukeminen ja kirjoittaminen Kirjallisuus 2. luokka osallistuminen pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin esittäminen, kerronta ja leikki tarkka ja päättelevä kuuntelu kirja- ja yleispuhekieleen tutustuminen ja niiden vertailu lauseiden muodostaminen sanoista lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen harjoittelu (tekstauskirjaimet, isot ja pienet kirjoituskirjaimet) puheen tai kirjoituksen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi luetunymmärtämistehtävät oikean kynäotteen ja kirjoitusasennon varmistaminen sanavälit, tavuttaminen, isot alkukirjaimet ja lauseiden lopetusmerkit omien tekstien tuottamisen harjoittelu runot ja lorut (myös ulkoa), sadut, lasten kirjat, tietokirjat ja sarjakuvat kirjaston tai kirjastoauton käytön harjoittelu luetun kirjan tai tekstin käsittely (keskustelu, kertominen, arvostelu ja esittely) KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa 10

13 osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. 3. luokka oppii aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja oppii toimimaan tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa. oppii lukemaan erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana, tutustuu erilaisiin lukutapoihin oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa omaa lukukokemustaan harjoittelee tiedonhankintaa sopivista lähteistä. harjaantuu rakentamaan erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä kehittää itseilmaisuaan ja tottuu arvioimaan sitä oppii kirjoittamaan käsin ja tutustuu tekstinkäsittelyohjelmaan oppii valitsemaan ja lukemaan monenlaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta kiinnostuu omasta ja ympäristön kielistä ja antaa niille arvoa oppii perusteita mediasta ja viestintävälineistä Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot Tiedonhankintatai- 3. luokka viestintärohkeuden ja -halun ylläpitäminen vuorovaikutuksen havainnointi kertominen, oma mielipide, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu persoonallinen ilmaisu erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia 11

14 dot ymmärtä- Tekstin minen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus erilaisiin tietoteksteihin tutustumista kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto, ohjattu yksinkertainen tiedonhaku tietoverkoista tekstin sisällön ja rakenteen ennakointi (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) pääasioiden löytyminen yleisökontakti, äänenkäyttö tutun asian selostaminen, mielipide oman tekstin suunnittelu ajatuskartta kirjoittamisen tukena otsikon mukainen puhuminen ja kirjoittaminen yleiskielen käyttöharjoittelu selkeä ja sujuva käsiala oikeinkirjoituksen perusasioita (kaksoiskonsonantti, diftongi, äng-äänne, yhdyssana, vuorosanojen kirjoittaminen) sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu sanaluokkiin tutustuminen (substantiivit, adjektiivit, verbit) lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys- ja huudahduslause) luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista, käsittelyä ja lukukokemuksien jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu, näytelmä 4. luokka toimii aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä osallistuen itse ja huomioiden vastaanottajan toimii tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana ja harjaantuu erilaisissa lukutavoissa ja luetunymmärtämisessä oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa ja käsittelee omaa lukukokemustaan harjoittelee tiedonhankintaa ikätasolleen sopivista lähteistä rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä kehittää itseilmaisun taitojaan pystyen myös arvioimaan sitä oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia kirjoitelman tuottamisesta tekstinkäsittelylaitteella lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta sitä itse valiten kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan ja sen kieliopilliseen perustaan sitä arvostaen hyödyntää viestintävälineitä Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot Tiedonhankintataidot ymmärtä- Tekstin minen 4. luokka omien ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen kertominen ja selostaminen, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu persoonallinen ilmaisu erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia hakusanojen avulla erilaisiin tietoteksteihin tutustumista kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto tekstin sisällön ja rakenteen ennakointia (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) pääasioiden löytyminen yksinkertaisista teksteistä (tiivistys, väliotsakkeet, kysy- 12

15 Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus mykset, päätelmät) luetun ja kuullun arviointia yleisökontakti, jaksotus, äänenkäyttö tutun asian selostaminen ja kuvailu, juoni, mielipide otsikointi ja kappalejako yleiskielen käyttöharjoittelu selkeä ja sujuva käsialakirjoitus oikeinkirjoituksen perusasioita (yhdyssanat ja yhdysmerkki, pilkku yhdyslauseissa, vuorosanat) sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu ja vertailu sanaluokat (substantiivit, adjektiivit, verbit, pronominit, numeraalit) lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys-, huudahdus- ja yhdyslause) luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista, käsittelyä ja lukukokemusten jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu, näytelmä, fakta, fiktio 5.luokka oppii arvioimaan omaa ilmaisuaan ja kehittää taitoaan ilmaista itseään osaa sopeuttaa sanoman tilanteen mukaan oppii eri medioiden viestien tarkastelua oppii etsimään tietoa erityyppisistä lähteistä harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kirjoittaa erilaisia tekstejä tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä kehittää omaa käsialaansa vahvistaa lukuharrastustaan ja monipuolistaa lukutottumuksiaan säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen tutustuu uusiin kaunokirjallisuuden lajeihin ymmärtää kirjoitetun ja puhutun kielen eroja oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita, vahvistaa tietojaan sanojen luokittelusta ja oppii lisää verbien käytöstä ja merkityksestä Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot Tiedonhankintataidot Tekstin ymmärtäminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen 5. luokka keskustelutaitojen kehittäminen (keskustelu, haastattelu, väittely) viestintätilanteen- ja välineen huomioon ottaminen puhutun tekstin tiivistäminen oman ilmaisun rikastuttaminen tiedon haku tietoverkoista ohjatusti monipuolisten tietotekstien käyttö pääasioiden erottaminen yksityiskohdista tekstin tiivistäminen mediatekstin analysointia ja tuottamista (mainos) tekstin otsikoinnin ja kappalejaon harjoittelua kirjoittamista käsin ja koneella puhe-esityksen valmistaminen tukisanalistaa apuna käyttäen kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteissa 13

16 Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus lauseiden tarkastelua tekstien rakentamisessa (pää- ja sivulause) lauseen pääjäsenet (subjekti ja predikaatti) verbien aika- ja persoonamuodot, aktiivi ja passiivi tuttujen sanaluokkien kertaaminen ja partikkelit adjektiivien vertailuasteet sijamuodot alustavasti erilaisten tekstien runsasta lukemista yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen ja käsitteleminen lukukokemusten jakaminen kirjallisuuden lajeihin tutustumista Kalevalaan ja kansanrunouteen tutustumista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja - välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala 14

17 osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 6. luokka Tavoitteena on harjaantua toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä rohkaistua osallistumaan keskusteluihin ja pyrkiä ottamaan huomioon vastaanottaja omassa viestinnässään oppia lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja harjaantua aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi tutustua erilaisiin lukutapoihin ja harjaantua käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tottua tiedonhankintaan ja -käyttöön kirjoittaa sujuvasti käsialalla kehittyä monipuoliseksi ja omaperäiseksi tekstien tekijäksi oppia suunnittelemaan viestintäänsä oppia hyödyntämään kielitietoa puhuttaessa ja kirjoitettaessa. monipuolistaa lukuharrastusta, jolloin kirjallisuuden tuntemus syvenee säilyttää positiivinen asenne lukemiseen oppia valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot 6. luokka viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistaminen monipuolisten ilmaisutapojen kehittäminen draamaan tutustuminen keskustelut oma puhe-esitys 15

18 Tekstin tulkinta ja hyödyntäminen Tiedonhankintataidot tietojen hankinta eri lähteistä tietoverkon suunnitelmallinen hyödyntäminen tiedonhaussa lähteiden luotettavuuden arviointia yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua Tekstin ymmärtäminen luetun ohjattu analysointi tietotekstin tiivistäminen monipuolisten lukutapojen harjoitteleminen (silmäilevä, etsivä, päättelevä) mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen Tekstin tuottaminen ja hyödyntäminen Kielitieto Kirjallisuus erilaisten tekstien runsas lukeminen yhteisten ja valinnaisten teosten lukeminen lukukokemusten jakaminen kirjallisuuden lajeihin tutustumista jäsenneltyjen kirjoitelmien ja puhe-esitysten laatiminen omien kirjoitelmien arviointia tekstin sujuva kirjoittaminen ja muokkaaminen tietokoneella käsin ja koneella kirjoittamista oman puhe-esityksen havainnollistaminen lause- ja virketajun syventämien lauseenjäseniä: subjekti, predikaatti ja objekti sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja paikallissijat verbien taipuminen kerrataan oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen puhutun ja kirjoitetun kielen eroja (murre) A1 kieli Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämään ja arvostamaan eri kulttuureiden elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena vieras kieli on tieto- ja kulttuuriaine. A1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena A2- kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilaassa alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky Englanti Luokat 1-2 Kanervalan koulussa englannin opiskelu aloitetaan ensimmäisellä luokalla. Tavoitteellinen ja systemaattinen kielen opetus aloitetaan kolmannelta luokalta. Aluksi keskitytään kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemus- 16

19 piiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on pääasiassa toiminnallista ja leikinomaista: lauluja, leikkejä, askartelua, väritystä, pelejä, satuja, roolileikkejä ja loruja. 1. luokka Tavoitteet tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä sekä rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa saa aineksia myönteisen asenteen kehittymiseen eri kieliä, kulttuureita ja kielen opiskelua kohtaan Keskeiset sisällöt jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa 2. luokka Tavoitteet tulee paremmin tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä kuulee kieltä ja pyrkii ymmärtämään sitä enemmän ja rohkaistuu edelleen suulliseen kielen tuottamiseen saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille saa aineksia myönteisen asenteen kehittymiseen eri kieliä, kulttuureita ja kielen opiskelua kohtaan Keskeiset sisällöt jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa Luokat 3-4 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. 3. luokka Tavoitteet Kieli Kulttuuritaidot Oppimisstrategiat kertomaan perustietoja itsestään ja viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana tutustumaan alustavasti suomalaisen ja kohdekulttuurin välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa käyttämään kielenopiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten pari- ja pienryhmätyöskentelyä. käyttämään itsenäisesti oppikirjaa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä 17

20 Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Rakenteet Viestintästrategiat Kulttuuritaidot Oppimisstrategiat 4. luokka Tavoitteet Kieli Kulttuuritaidot Oppimisstrategiat Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot perustietoja oman ja kohdekulttuurin välisistä yhtäläisyyksistä ja eroista Viestinnän kannalta keskeiset rakenteet Substantiivin yksikkö ja monikko sekä s genetiivi. Be-, can- ja have -verbit. Keskeisiä pronomineja ja prepositioita. Lukusanoja. Käskeminen ja kieltäminen, yksinkertaisen lauseen muodostaminen. puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa erilaisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa on tutustunut alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin. on harjoittunut käyttämään kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppikirjaa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja arvioi omaa työskentelyään. kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana tutustumaan alustavasti suomalaisen ja kohdekulttuurin välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa käyttämään kielenopiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten pari- ja pienryhmätyöskentelyä käyttämään itsenäisesti oppikirjaa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin Lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa 18

21 Rakenteet Viestintästrategiat Kulttuuritaidot Oppimisstrategiat 5. luokka Tavoitteet Kielitaito Kulttuuritaidot Opiskelustrategiat Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa paikoissa, kuten kaupassa perustietoja oman ja kohdekulttuurin välisistä yhtäläisyyksistä ja eroista Viestinnän kannalta keskeiset rakenteet kerrataan ja laajennetaan useimpia 3. luokalla käsiteltyjä rakenteita, kysymyksen muodostaminen, do ja does -apuverbit, yleispreesens, artikkelit a/an, adjektiivien vertailua, epäsäännölliset monikot, prepositioita, pronomineja puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa erilaisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa on tutustunut oman ja kohdekielen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin. käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten parija pienryhmäkeskustelua sekä oppikirjaa, tutustuu foneettisiin merkkeihin apuvälineenä, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja arvioi omaa työskentelyään. kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän normaalitempoisen puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkien tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa tuntemaan suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustuu niiden välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti. toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin Perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnat, kuten koti ja perheenjäsenet koulu, oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajantoiminnot asioiminen erilaisissa paikoissa, kuten kaupassa 19