Kanervalan koulun opetussuunnitelma 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kanervalan koulun opetussuunnitelma 2012"

Transkriptio

1 Kanervalan koulun opetussuunnitelma

2 LIITTEET 1. KANERVALAN KOULUN TOIMINTAOHJEET 2. ESI- JA ALKUOPETUKSEN NIVELSUUNNITELMA, Läntinen alue 3. ALA- JA YLÄKOULUOPETUKSEN NIVELSUUNNITELMA, Läntinen alue 2

3 Kanervalan koulun opetussuunnitelma LIITTEET KANERVALAN KOULU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Alueen ja koulun toimintakulttuuri sekä oppimisympäristö Nivelvaiheiden suunnitelmat Osallisuus ja oppilaskunta OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Tuntijako Kieliohjelma Opetuksen painotukset Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Äidinkieli ja kirjallisuus A1 kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kanervala School English speaking classes Elementary instruction Grades from 3 to Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Opetusmenetelmät ja työtavat OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus (kts. Joensuun kaupungin OPS) Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen

4 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta huolto ja turvallisuuden edistäminen huolto Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS ARVIOINTI Koulutustoimen ja koulujen toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen Oppilaan arviointi Todistukset KANERVALAN KOULU Kanervalan koulu on vuonna 1962 valmistunut ja vuonna 2001 peruskorjattu englanninkielipainotteinen peruskoulu kaupungin keskustan tuntumassa. Kaupungin hallituksen päätöksellä aloitettiin Kanervalan koulussa syksyllä 2006 englanninkielipainotteinen opetus. Opetuksen tavoitteena on antaa lapsille vankempi englanninkielen taito kuin tavallisessa opetuksessa kielten opetukseen varatuilla tunneilla. Oppilaat suorittavat peruskoulun luokkien oppimäärän ja samalla voivat opiskella tehokkaasti englantia jo 1. luokalta alkaen. Luokat toimivat Joensuun lyseon peruskoulun yhteydessä. Englanninkieli ei ole ainoastaan oppiaine vaan myös opetuskieli. Tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin suomenkielisessä opetuksessakin. Vähitellen kielitaidon lisääntyessä oppilailta vaaditaan kykyä seurata osaa opetuksesta englannin kielellä. Arvioitu englanninkielisen opetuksen osuus opetuksesta on luokilla %. Koulun sijainti tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttöön sekä opintoretkien tekemiseen. Koulun kanssa osittain samoissa tiloissa toimii Itä-Suomen koulu. Kanervalan koulun opetussuunnitelman pohjana Joensuun kaupungin perusasteen opetussuunnitelma 2011 (http://koulutuspalvelukeskus.jns.fi) sekä opetushallituksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Joensuun kaupungin perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Joensuun kaupungin kouluissa tavoitteena on oppimisen ilo. Keskeistä on rauhallinen työskentely ja asioihin syventyminen yhdessä oppien ja tehden. Koulut tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 2

5 Joensuun perusasteen keskeinen tavoite on yhteistyössä tarjota erilaisille oppijoille eheä oppimispolku sekä sen myötä edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Tavoite toteutuu nivelvaiheiden yhteistyöllä ja tuetuilla siirtymillä. Joensuun kaupunki on jaettu perusopetuksen oppilaitosalueisiin. Kanervalan koulu yhdessä Marjalan, Noljakan ja Lyseon peruskoulun kanssa muodostavat läntisen alueen. Oppilaitosalueiden yhteisillä suunnitelmilla tavoitellaan pedagogisesti yhtenäistä peruskoulua. 2.1 Alueen ja koulun toimintakulttuuri sekä oppimisympäristö Joensuun lyseon peruskoulun yläkoulu sekä Kanervalan, Marjalan ja Noljakan alakoulut muodostavat pedagogisesti yhtenäisen peruskoulualueen (läntinen alue), jossa eri kouluilla on yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja. Alueen kouluissa on sovittu yhteisistä kasvatuksen, opetuksen ja käyttäytymisen tavoitteista sekä toimintaohjeista ja kehittämishankkeista. Läntisellä alueella on tavoitteena, että oppilas saa riittävät perustiedot ja -taidot. ta kannustetaan ottamaan vastuuta oppimisestaan ja yhteisestä työympäristöstään. keskeiset työtavat ja avoin vuorovaikutus herättävät ja ylläpitävät oppimishalua. Alueen kouluissa oppilaita kasvatetaan yhteistyössä kotien kanssa hyviin tapoihin ja hyväksymään erilaisuutta. Tavoitteena on, että oppilas kantaa vastuuta koulutyöstään, on luotettava ja rehellinen, käyttäytyy hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa koulun sääntöjä, ottaa toiset huomioon ja hyväksyy erilaisuutta osaa tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Vaihtelevat työtavat ja ajanmukaiset välineet luovat mahdollisuuksia innostaviin oppimiskokemuksiin. Kanervalan koulun toimintakulttuuri on opetusta ja oppimista innostava. Lähtökohtana on oppija ja hänen tarpeensa. Opetuksessa keskeistä on kiireettömyys, oppijan lähtökohtien kunnioitus ja syrjäytymistä ehkäisevät toimet. Oppimisympäristössä tärkeää on opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus. Oppilaalle annetaan jatkuvaa palautetta ja arvioinnissa pyritään myönteisyyteen ja kannustamiseen. Ongelmatilanteisiin puututaan avoimesti heti niiden ilmettyä. Oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilöstön välille pyritään luomaan avoin ja luonteva yhteistyö. Järjestyssäännöt ovat yhteiset Joensuun kaupungin peruskouluissa. Koulun toimintaohjeella (liite 1) tarkennetaan järjestyssääntöjä. Järjestyssäännöt ja toimintaohje ohjaavat jokaista kouluyhteisön jäsentä vastuuseen päivittäisestä työskentelystä ja kasvattavat osaltaan oppilasta tulevaa elämää varten. Järjestyssääntöjä sovelletaan kouluaikaan ja koulualueeseen. Koulualueella tarkoitetaan niitä kiinteistöjä ja piha-alueita, jotka ovat koulun opetustiloina. Kouluajaksi käsitetään lukujärjestyksen mukainen työpäivä ja koulun vuosisuunnitelmassa hyväksytyt poikkeavat työajat. Järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulun järjestämissä opiskeluun välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa, vaikka ne järjestetään koulualueen ja/tai kouluajan ulkopuolella. Toiminta koulualueella ja -ajalla sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa 1. Perusasteen oppilas saa poistua kouluaikana koulualueelta vain opettajan ja rehtorin erillisellä luvalla. 3

6 2. Jokainen kouluyhteisön jäsen käyttäytyy asiallisesti ja tekee omat tehtävänsä tunnollisesti. 3. Jokainen kouluyhteisön jäsen vastaa siitä, että kaikissa tilanteissa vallitsee työrauha. 4. Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen pitämään koulualueen ja muut koulun käytössä olevat alueet siistinä. 5. Oppilaan tulee osallistua opetukseen säännöllisesti. 6. Jos oppilas ei voi tulla kouluun, on huoltaja velvollinen välittömästi ilmoittamaan syyn luokanopettajalle tai ryhmänohjaajalle. Koulun tulee ottaa yhteyttä huoltajaan oppilaan kolmantena poissaolopäivänä, jos huoltaja ei ole ilmoittanut oppilaan poissaolon syytä. Peruskoulun tulee seurata oppilaan poissaoloja. 7. Luokanopettaja tai ryhmänohjaaja voi antaa hyväksyttävästä syystä luvan enintään viikon poissaoloon sen luokan oppilaalle, jonka valvonta hänelle kuuluu. Koulun rehtori voi myöntää oppilaalle luvan viikkoa pidempään poissaoloon. Lupa anotaan kirjallisena. 8. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Oppituntien ulkopuolisessa toiminnassa noudatetaan erikseen sovittuja työaikoja. 9. Välituntien aikana luokkatiloissa saa oleskella vain tilasta vastaavan opettajan erillisellä luvalla. 10. Aiheeton liikennöinti koulun alueella on kielletty. Autot, pyörät, mopot ja muut kulkuvälineet pysäköidään koulun osoittamille paikoille. 11. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan. 12. Vioittuneista tai rikkoutuneista välineistä on ilmoitettava välittömästi koulun henkilökunnalle. 13. Liikuttaessa noudatetaan liikennesääntöjä. 14. Tupakointi on kielletty. 15. Päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen, myynti ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty. 2.2 Nivelvaiheiden suunnitelmat Eheän oppimispolun tukemiseksi alueella on laadittu yhteiset nivelvaiheiden suunnitelmat. Tavoitteena on eheä kasvun ja opinpolku varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alueellisena yhteistyönä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppijan tukemiseen nivelvaiheissa. Nivelvaiheiden suunnitelmien tarkoituksena on selventää kaikille oppilaiden kanssa toimiville, miten alueella tuetaan oppilaiden siirtymistä esikoulusta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Nivelsuunnitelmia tarkennetaan tarvittaessa koulun vuosisuunnitelmassa. Vastuu nivelsuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä on koulun rehtorilla. Läntisen alueen nivelsuunnitelma sisältää yhteistyön päiväkotien ja ensimmäisen luokan välillä, Marjalan ja Noljakan koulujen välisen yhteistyön (liite 2) sekä siirtymisen alakoulusta yläkouluun (liite 3). Esiopetuksesta perusopetukseen Jokaisen joensuulaisen esikoululaisen ryhmässä työskentelytaitojen, motoriikan, kielellisten ja matemaattisten valmiuksien kehittymistä seurataan ja arvioidaan yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa Terveiset koululle -lomakkeen mukaisesti. Terveiset koululle -lomake esitellään lapselle ja huoltajille esiopetusvuoden syksyllä. Lapselle ja huoltajille selvitetään, että kyseisiä lapsen taitoja arvioidaan esiopetusvuoden aikana. Keväällä huhtikuun puoliväliin mennessä järjestetään esiopettajan, huoltajien ja lapsen kanssa tapaaminen, jossa Terveiset koululle -lomake käsitellään. Tarvittaessa lapselle laaditaan pedagogiseen arvioon perustuen tehostetun tuen oppimissuunnitelma ja edelleen pedagogiseen selvitykseen perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Myös em. suunnitelmiin liitetään Terveiset koululle -lomake. Lapsen esiopettaja toimittaa Terveiset koululle -lomakkeet, oppimissuunnitelmat ja HOJKS:t vastaanottavan koulun erityisopettajalle ja luokanopettajalle joko henkilökohtaisessa tapaamisessa (esiopettaja, 4

7 vastaanottavan koulun erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja) tai postittaa koulun laaja-alaiselle erityisopettajalle, joka huolehtii lomakkeiden siirtymisestä koulullansa oppilaan tulevalle luokanopettajalle. Vastaanottavan koulun opettaja ottaa yhteyttä esiopettajaan, mikäli edellä mainituissa asiakirjoissa näin on pyydetty. Näin lapselle pyritään varmistamaan onnistunut siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen. Perusasteella on huomioitava, että esiopetuksen tarkoituksena ei ole tehdä lasta valmiiksi peruskoululaiseksi. Kiireetön tekeminen ja oleminen ovat keskeisellä sijalla. Joensuun kaupungin esiopetuksessa painotetaan lapsen luontaisen uteliaisuuden ja sen myötä oppimishalun tukemista, itsetunnon tukemista, ihmisenä olemista (muun muassa sosiaalisia taitoja ja hyviä tapoja) sekä yleisiä työskentelytaitoja (muun muassa ohjeen kuuntelemista ja omaan tekemiseen paneutumista). Lapsen eheän oppimispolun tukemiseksi tehdään alueelliset esi- ja alkuopetuksen nivelsuunnitelmat. Suunnitelman tarkoituksena on selventää kaikille lasten kanssa toimiville tahoille, miten tuetaan lapsen siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen. Yksittäinen koulu ja päiväkoti tarkentavat alueellista suunnitelmaa tarpeellisin osin ja liittävät sen omaan opetussuunnitelmaansa. Koulu huolehtii, että sillä on käytössään alueen muiden koulujen ja päiväkotien ajan tasalla olevat opetussuunnitelmat. Perusopetuksen sisäiset nivelet Lapsen eheän oppimispolun tukemiseksi tehdään alueellinen nivelsuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on selventää kaikille lasten kanssa toimiville tahoille, miten alueella tuetaan lapsen siirtymistä toiseen peruskouluun. Yksittäinen koulu tarkentaa alueellista suunnitelmaa tarpeellisin osin ja liittää sen omaan opetussuunnitelmaansa. Koulu huolehtii, että sillä on käytössään alueen muiden koulujen ajan tasalla olevat opetussuunnitelmat. Vastuu nivelsuunnittelusta on alueen vastaanottavalla koululla, joka yleensä on yläkoulu. 2.3 Osallisuus ja oppilaskunta kuntatoiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. Kanervalan koulussa toimii oppilaskunta, jonka muodostavat kaikki koulun oppilaat. kuntaa edustaa syksyisin valittava oppilaskunnan hallitus. kunnan hallitus kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. kuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus koulun kehittämistä kohtaan sekä kasvattaa koulun yhteishenkeä. Tavoitteena on myös kasvattaa oppilaista aktiivisia kansalaisia. Oppilaat osallistuvat koulun yhteisten tapahtumien ja tempausten suunnitteluun ja toteuttamiseen. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Tuntijako Kanervalan koulun tuntijako perustuu Joensuun kaupungin perusasteen tuntijakoon (2003). Jokainen oppilas saa opetusta kussakin oppiaineessa vähintään valtioneuvoston tuntijaon mukaisen minimimäärän. Koulu pyrkii resurssiensa puitteissa perusopetusasetuksen 852/ :ssä mainittujen minimituntien ylittävään tuntijakoon. Päätös tehdään lukuvuosittain ja esitetään vuosisuunnitelmassa. Yhdysluok- 5

8 kaopetuksessa voidaan vuosiluokkien erilaiset viikkotuntimäärät jakaa osiin ja tasata oppiaineiden opetustunnit. Varhennettu englannin opetus lisää oppilaan minimituntimäärää vuosiluokilla 1-2. Erityisopetukseen siirrettyjen tai otettujen oppilaiden kohdalla poikkeamat yleisestä tuntijaosta kirjataan oppilaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Kanervalan koulun tuntijako Oppiaine yhteensä äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli matematiikka ympäristö- ja luonnontieto biologia/maantieto fysiikka/kemia terveystieto integroitu uskonto/ elämänkatsomustieto historia musiikki kuvataide käsityö liikunta yhteensä koulu päättää* A2-kieli *Tarkoittaa koulun vapautta sijoittaa tunteja oppiaineisiin tai usean oppiaineen kokonaisuuksiin tai valinnaisuuteen. Kuitenkin tunneista vähintään 6 (luokilla 1-4) ja 6 (luokilla 5-6) tulee sijoittaa taito- ja taideaineisiin. 3.2 Kieliohjelma Kanervalan koulu on englanninkielipainotteinen koulu, jossa englanti on sekä oppiaine että opetuskieli. Englantia ja englanniksi opiskellaan ensimmäiseltä luokalta alkaen (A1). Englanninkielisen opetuksen osuus on % luokilla 5 ja 6. A2-kielen ryhmän muodostaminen Joensuun kaupungin kouluissa edellyttää vähintään 12 oppilasta. Jos oppilas valitsee A2-kielen, niin hän sitoutuu opiskelemaan sitä koko perusasteen ajan. Erittäin perustellusta syystä huoltaja voi anoa oppilaan A2-kielen opiskelun keskeyttämistä. Vapaamuotoinen anomus perusteluineen osoitetaan koulun rehtorille. Keskeytyksen hyväksyy koulun rehtori kuultuaan oppilaan opettajia ja alakoulun oppilaan kyseessä ollen tulevan yläkoulun rehtoria. 3.3 Opetuksen painotukset Kanervalan koulu on englanninkielipainotteinen koulu. Englanti ei ole ainoastaan oppiaine vaan myös opetuskieli. Oppilaita valitaan ensimmäiselle luokalle puolikas ryhmä (10-15 oppilasta). Hakijat suorittavat kaksiosaisen testin, joka sisältää vanhemman haastattelun ja lapsen kielellisten valmiuksien testin. Testillä pyritään varmistamaan, ettei lapsella ole kielellisiä ongelmia, jotka saattavat tehdä opiskelun kie- 6

9 lipainotteisessa koulussa liian vaativaksi. Koulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla on kielipainotteisuudesta johtuen ylimääräinen englannintunti viikossa. Kaikille koulun oppilasryhmille (1-6) pyritään järjestämään myös yksi oppitunti viikossa natiivienglantia puhuvan opettajan/avustajan johdolla. Kuudennen luokan jälkeen oppilaat siirtyvät opiskelemaan Lyseon peruskouluun. Luokka täydennetään 16 oppilaan ryhmäksi erikoisluokkahaulla. Koulun sijainti antaa mahdollisuuksia hyödyntää monipuolisesti opetuksessa lähialueen erilaisia kohteita. Koko koulu yhdessä tai luokat voivat järjestää retkiä, vierailuja, tutustumiskäyntejä, opintoretkiä ja leirikouluja. Retket voivat olla osa koulupäivästä, yhden koulupäivän tai useamman koulupäivän mittaisia. Koulua voidaan pitää myös iltaisin tai viikonloppuisin Pajapäivinä työskennellään vaihtelevissa luokattomissa ryhmissä, missä työn ja toiminnan merkeissä tullaan tutuiksi myös muiden luokkien oppilaiden ja opettajien kanssa. Pajapäivätoiminnalla lisätään myös opettajien yhteistoiminnallisuutta ja yhteissuunnittelua. Vanhempien erityisosaamista hyödynnetään pajapäivinä. 3.4 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Alueellinen painotus sovitaan vuosittain Joensuun läntisen alueen rehtoreiden ja koulujen opetussuunnitelmasta vastaavien opettajien kanssa yhteistyössä. Alueellinen painotus ja sen toteutussuunnitelma esitetään koulun vuosisuunnitelmassa. Yksittäinen opettaja voi valita muitakin aihekokonaisuuksia, joita korostaa luokkatyöskentelyssään. Ihmisenä kasvaminen Aihekokonaisuus ihmisenä kasvaminen on keskeisellä sijalla äidinkielessä ja kirjallisuudessa ja vieraiden kielten opiskelussa sekä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa. Äidinkielessä keskeisiä sisältöjä ovat vuorovaikutus- ja työskentelytaidot. Vieraiden kielten opiskelussa pääpaino on kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvä yleistieto. Luonnontieteellisissä aineissa on tärkeää ihmisen oma suhde fyysiseen terveyteen sekä suhde ympäristöön. Uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa keskitytään eettiseen kasvamiseen ja itsensä arvostamiseen. Historiassa opitaan omien juurien merkitystä sekä eurooppalaisen sivilisaation syntyä. Taito- ja taideaineissa painottuvat oman ilmaisun ja osaamisen kehittäminen, tunteiden tunnistaminen ja niiden käsittely sekä vireyteen ja luovuuteen vaikuttavat tekijät Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Aihekokonaisuuden kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sisältöjä käsitellään läpäisyperiaatteella kaikilla luokka-asteilla lähes kaikissa oppiaineissa. Tärkeitä asioita ovat tutustuminen omaan kieleen, kulttuuriin sekä kotiseutuun. Opetuksessa tutustutaan omaan uskonnolliseen kulttuuriin ja maailmankatsomukseen, tutkitaan omia juuria ja Suomen historiaa sekä tutustutaan eri musiikkikulttuureihin ja kuvalliseen perinteeseen. Samoin saadaan tietoa muiden kansojen kulttuureista, ympäröivistä uskonnollisista ja eiuskonnollisista katsomuksista sekä maailmanuskonnoista. Aihekokonaisuudessa perehdytään suvaitsevaisuuteen ja oikeudenmukaisuuden periaatteisiin sekä käsitellään ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Tämän aihekokonaisuuden yhteydessä painottuvat keskustelu- ja viestintätaidot. 7

10 Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidossa painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja harjoitellaan sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Viestintätaitojen opiskelu painottuu erityisesti äidinkielen, musiikin ja kuvataiteen oppisisältöihin. Tietotekniikkaa käytetään välineenä useiden oppiaineiden opiskelussa. Lisäksi kehitetään tiedonhankintataitoja sekä vertaillaan, valikoidaan ja hyödynnetään hankittuja tietoja. Mediataidon keskeinen sisältö on tutustua erilaisiin viestintäteknisiin välineisiin ja niiden välittämään informaatioon. Tässä yhteydessä tutustutaan myös lähdekritiikkiin, tietoturvaan, sananvapauteen sekä tekijänoikeuslakiin. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Aihekokonaisuudessa osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys painottuu osallistuva kansalaisuus. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilasta ohjataan kirjaston ja kirjastoauton käyttöön. Mahdollisuuksien mukaan oppilaille tarjotaan teatterikäyntejä ja yritysvierailuja. Luonnontieteellisissä aineissa pääpaino on ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Lisäksi oppilaalle annetaan perustietoja erilaisista osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista. Uskonnon opetuksessa tutustutaan seurakunnan keskeisiin toimintoihin. Elämänkatsomustiedossa oppilaalle esitellään mm. eri kansalaisjärjestöjä. Taito- ja taideaineissa opastetaan oppilasta hyödyntämään julkisen sektorin sekä eri järjestöjen ja yhdistysten tarjoamia mahdollisuuksia. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Aihekokonaisuus vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta painottuu ympäristötiedossa, kuvaamataidossa, käsityössä ja elämänkatsomustiedossa. Alkuopetuksen ympäristökasvatuksessa keskitytään lähiympäristöön. Siinä tärkeitä asioita ovat vastuu ympäristöstä, kierrätys, luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus luokilla ympäristökasvatusta laajennetaan ja syvennetään. Tällöin paneudutaan ihmisen toiminnan vaikutukseen ympäristössä ja yksilön vastuuseen luokilla sisältöjä ovat ympäristölukutaidon ja ympäristöystävällisen toiminnan harjoitteleminen. Keskeisiä asioita ovat luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla, kulutuskäyttäytyminen ja kestävä kehitys. Turvallisuus ja liikenne Aihekokonaisuus turvallisuus ja liikenne painottuu ympäristötiedossa, käsityössä ja elämänkatsomustiedossa Aihekokonaisuuden sisältöjä käsitellään spiraaliperiaatteella. Alkuopetuksessa tärkeitä asioita ovat omasta terveydestä huolehtiminen, sosiaaliset vuorovaikutustaidot, turvallinen liikennekäyttäytyminen ja liikennesäännöt, yleinen hätänumero ja turvalliset liikuntatavat luokilla edellisten lisäksi tulevat sopimukset ja säännöt, kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen, vastuullinen ja turvallinen työvälineiden ja koneiden käyttö luokilla perehdytään myös ensiaputaitoihin ja päihdekasvatukseen. Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta ja opastaa järkeviin valintoihin. Tavoitteena on tutustua teknologiaan arkielämässä, oppia käyttämään tietotekniikkaa ja tietoverkkoja sekä pohtia teknologiaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Tässä aihekokonaisuudessa perehdytään myös kestävän kehityksen periaatteeseen. Viestintä ja mediataidot sekä ihminen ja teknologia limittyvät toisiinsa ja niillä on yhteisiä tavoitteita ja sisältöjä. Kaikilla luokka-asteilla pohditaan teknologian eettisiä ja moraalisia kysymyksissä ja ylemmillä luokilla painopiste on teknisten laitteiden toimintaperiaatteissa ja niiden hyödyntämisessä. Erityi- 8

11 sesti teknologia sisältyy teknisen työn, tietojenkäsittelyn ja ympäristö- ja luonnontiedon sekä fysiikan ja kemian oppisisältöihin. 3.5 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Sen perustana ovat kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteet. Äidinkieli on ajattelun, elämänhallinnan ja oppimisen väline ja samalla myös oppimisen kohde. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää ajattelua, ilmaisua, sosiaalisia suhteita sekä maailmankuvan että kulttuuri-identiteetin muodostumista. Kielellisten opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on suunnitelmallista. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka osallistuu ja vaikuttaa yhteisössään. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys. Tekstit ovat puhuttuja, kirjoitettuja, kuvitteellisia, asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä. Ne ovat painettuja tai sähköisiä. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista. Se sisältää kaikki kielen osa-alueet ja tehtävät. Oppimisen edetessä tieto kielestä ja sen mahdollisuuksista syvenee ja kielenkäyttö sekä viestintätilanteet muuttuvat entistä vaativammiksi. Arviointi Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehitystä ja oppimista. Tuotokset arvioidaan sanallisesti tai numeroin. arvioi myös itse edistymistään. Arviointi perustuu hyvän osaamisen kuvauksiin ja kriteereihin. 1. luokka haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy kuuntelee keskittyen osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause ja aakkoset osaa tehdä johtopäätöksiä ja arviointeja oppii vähitellen kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä opettelee valitsemaan lukutaitoaan vastaavia kirjoja kuuntelee kirjallisuutta niin, että hänen sanavarastonsa ja mielikuvituksensa kehittyy Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen Lukeminen ja kirjoittaminen 1. luokka osallistuminen pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin esittäminen, kerronta ja leikki tarkka ja päättelevä kuuntelu kirja- ja yleispuhekieleen tutustuminen äänne-kirjain-vastaavuus, äänteiden ja kirjainten yhdistäminen tavuiksi, tavujen yhdistäminen sanoiksi sekä sanojen yhdistäminen lauseeksi lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen harjoittelu (tekstauskirjaimet) puheen tai kirjoituksen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi oikea kynäote ja kirjoitusasento sanavälit ja tavuttaminen 9

12 Kirjallisuus omien tekstien tuottamisen alkeet runot ja lorut (myös ulkoa), sadut, lasten kirjat ja sarjakuvat kirjaston tai kirjastoauton käyttöön tutustuminen 2. luokka haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy kuuntelee keskittyen osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, aakkoset ja aakkosjärjestys oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä ymmärtää lukemaansa osaa tehdä johtopäätöksiä ja arviointeja saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hänen sanavarastonsa ja mielikuvituksensa kehittyy Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen Lukeminen ja kirjoittaminen Kirjallisuus 2. luokka osallistuminen pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin esittäminen, kerronta ja leikki tarkka ja päättelevä kuuntelu kirja- ja yleispuhekieleen tutustuminen ja niiden vertailu lauseiden muodostaminen sanoista lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen harjoittelu (tekstauskirjaimet, isot ja pienet kirjoituskirjaimet) puheen tai kirjoituksen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi luetunymmärtämistehtävät oikean kynäotteen ja kirjoitusasennon varmistaminen sanavälit, tavuttaminen, isot alkukirjaimet ja lauseiden lopetusmerkit omien tekstien tuottamisen harjoittelu runot ja lorut (myös ulkoa), sadut, lasten kirjat, tietokirjat ja sarjakuvat kirjaston tai kirjastoauton käytön harjoittelu luetun kirjan tai tekstin käsittely (keskustelu, kertominen, arvostelu ja esittely) KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa 10

13 osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. 3. luokka oppii aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja oppii toimimaan tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa. oppii lukemaan erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana, tutustuu erilaisiin lukutapoihin oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa omaa lukukokemustaan harjoittelee tiedonhankintaa sopivista lähteistä. harjaantuu rakentamaan erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä kehittää itseilmaisuaan ja tottuu arvioimaan sitä oppii kirjoittamaan käsin ja tutustuu tekstinkäsittelyohjelmaan oppii valitsemaan ja lukemaan monenlaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta kiinnostuu omasta ja ympäristön kielistä ja antaa niille arvoa oppii perusteita mediasta ja viestintävälineistä Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot Tiedonhankintatai- 3. luokka viestintärohkeuden ja -halun ylläpitäminen vuorovaikutuksen havainnointi kertominen, oma mielipide, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu persoonallinen ilmaisu erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia 11

14 dot ymmärtä- Tekstin minen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus erilaisiin tietoteksteihin tutustumista kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto, ohjattu yksinkertainen tiedonhaku tietoverkoista tekstin sisällön ja rakenteen ennakointi (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) pääasioiden löytyminen yleisökontakti, äänenkäyttö tutun asian selostaminen, mielipide oman tekstin suunnittelu ajatuskartta kirjoittamisen tukena otsikon mukainen puhuminen ja kirjoittaminen yleiskielen käyttöharjoittelu selkeä ja sujuva käsiala oikeinkirjoituksen perusasioita (kaksoiskonsonantti, diftongi, äng-äänne, yhdyssana, vuorosanojen kirjoittaminen) sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu sanaluokkiin tutustuminen (substantiivit, adjektiivit, verbit) lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys- ja huudahduslause) luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista, käsittelyä ja lukukokemuksien jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu, näytelmä 4. luokka toimii aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä osallistuen itse ja huomioiden vastaanottajan toimii tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana ja harjaantuu erilaisissa lukutavoissa ja luetunymmärtämisessä oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa ja käsittelee omaa lukukokemustaan harjoittelee tiedonhankintaa ikätasolleen sopivista lähteistä rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä kehittää itseilmaisun taitojaan pystyen myös arvioimaan sitä oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia kirjoitelman tuottamisesta tekstinkäsittelylaitteella lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta sitä itse valiten kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan ja sen kieliopilliseen perustaan sitä arvostaen hyödyntää viestintävälineitä Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot Tiedonhankintataidot ymmärtä- Tekstin minen 4. luokka omien ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen kertominen ja selostaminen, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu persoonallinen ilmaisu erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia hakusanojen avulla erilaisiin tietoteksteihin tutustumista kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto tekstin sisällön ja rakenteen ennakointia (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) pääasioiden löytyminen yksinkertaisista teksteistä (tiivistys, väliotsakkeet, kysy- 12

15 Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus mykset, päätelmät) luetun ja kuullun arviointia yleisökontakti, jaksotus, äänenkäyttö tutun asian selostaminen ja kuvailu, juoni, mielipide otsikointi ja kappalejako yleiskielen käyttöharjoittelu selkeä ja sujuva käsialakirjoitus oikeinkirjoituksen perusasioita (yhdyssanat ja yhdysmerkki, pilkku yhdyslauseissa, vuorosanat) sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu ja vertailu sanaluokat (substantiivit, adjektiivit, verbit, pronominit, numeraalit) lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys-, huudahdus- ja yhdyslause) luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista, käsittelyä ja lukukokemusten jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu, näytelmä, fakta, fiktio 5.luokka oppii arvioimaan omaa ilmaisuaan ja kehittää taitoaan ilmaista itseään osaa sopeuttaa sanoman tilanteen mukaan oppii eri medioiden viestien tarkastelua oppii etsimään tietoa erityyppisistä lähteistä harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kirjoittaa erilaisia tekstejä tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä kehittää omaa käsialaansa vahvistaa lukuharrastustaan ja monipuolistaa lukutottumuksiaan säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen tutustuu uusiin kaunokirjallisuuden lajeihin ymmärtää kirjoitetun ja puhutun kielen eroja oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita, vahvistaa tietojaan sanojen luokittelusta ja oppii lisää verbien käytöstä ja merkityksestä Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot Tiedonhankintataidot Tekstin ymmärtäminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen 5. luokka keskustelutaitojen kehittäminen (keskustelu, haastattelu, väittely) viestintätilanteen- ja välineen huomioon ottaminen puhutun tekstin tiivistäminen oman ilmaisun rikastuttaminen tiedon haku tietoverkoista ohjatusti monipuolisten tietotekstien käyttö pääasioiden erottaminen yksityiskohdista tekstin tiivistäminen mediatekstin analysointia ja tuottamista (mainos) tekstin otsikoinnin ja kappalejaon harjoittelua kirjoittamista käsin ja koneella puhe-esityksen valmistaminen tukisanalistaa apuna käyttäen kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteissa 13

16 Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus lauseiden tarkastelua tekstien rakentamisessa (pää- ja sivulause) lauseen pääjäsenet (subjekti ja predikaatti) verbien aika- ja persoonamuodot, aktiivi ja passiivi tuttujen sanaluokkien kertaaminen ja partikkelit adjektiivien vertailuasteet sijamuodot alustavasti erilaisten tekstien runsasta lukemista yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen ja käsitteleminen lukukokemusten jakaminen kirjallisuuden lajeihin tutustumista Kalevalaan ja kansanrunouteen tutustumista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja - välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala 14

17 osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 6. luokka Tavoitteena on harjaantua toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä rohkaistua osallistumaan keskusteluihin ja pyrkiä ottamaan huomioon vastaanottaja omassa viestinnässään oppia lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja harjaantua aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi tutustua erilaisiin lukutapoihin ja harjaantua käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tottua tiedonhankintaan ja -käyttöön kirjoittaa sujuvasti käsialalla kehittyä monipuoliseksi ja omaperäiseksi tekstien tekijäksi oppia suunnittelemaan viestintäänsä oppia hyödyntämään kielitietoa puhuttaessa ja kirjoitettaessa. monipuolistaa lukuharrastusta, jolloin kirjallisuuden tuntemus syvenee säilyttää positiivinen asenne lukemiseen oppia valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot 6. luokka viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistaminen monipuolisten ilmaisutapojen kehittäminen draamaan tutustuminen keskustelut oma puhe-esitys 15

18 Tekstin tulkinta ja hyödyntäminen Tiedonhankintataidot tietojen hankinta eri lähteistä tietoverkon suunnitelmallinen hyödyntäminen tiedonhaussa lähteiden luotettavuuden arviointia yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua Tekstin ymmärtäminen luetun ohjattu analysointi tietotekstin tiivistäminen monipuolisten lukutapojen harjoitteleminen (silmäilevä, etsivä, päättelevä) mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen Tekstin tuottaminen ja hyödyntäminen Kielitieto Kirjallisuus erilaisten tekstien runsas lukeminen yhteisten ja valinnaisten teosten lukeminen lukukokemusten jakaminen kirjallisuuden lajeihin tutustumista jäsenneltyjen kirjoitelmien ja puhe-esitysten laatiminen omien kirjoitelmien arviointia tekstin sujuva kirjoittaminen ja muokkaaminen tietokoneella käsin ja koneella kirjoittamista oman puhe-esityksen havainnollistaminen lause- ja virketajun syventämien lauseenjäseniä: subjekti, predikaatti ja objekti sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja paikallissijat verbien taipuminen kerrataan oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen puhutun ja kirjoitetun kielen eroja (murre) A1 kieli Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämään ja arvostamaan eri kulttuureiden elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena vieras kieli on tieto- ja kulttuuriaine. A1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena A2- kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilaassa alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky Englanti Luokat 1-2 Kanervalan koulussa englannin opiskelu aloitetaan ensimmäisellä luokalla. Tavoitteellinen ja systemaattinen kielen opetus aloitetaan kolmannelta luokalta. Aluksi keskitytään kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemus- 16

19 piiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on pääasiassa toiminnallista ja leikinomaista: lauluja, leikkejä, askartelua, väritystä, pelejä, satuja, roolileikkejä ja loruja. 1. luokka Tavoitteet tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä sekä rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa saa aineksia myönteisen asenteen kehittymiseen eri kieliä, kulttuureita ja kielen opiskelua kohtaan Keskeiset sisällöt jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa 2. luokka Tavoitteet tulee paremmin tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä kuulee kieltä ja pyrkii ymmärtämään sitä enemmän ja rohkaistuu edelleen suulliseen kielen tuottamiseen saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille saa aineksia myönteisen asenteen kehittymiseen eri kieliä, kulttuureita ja kielen opiskelua kohtaan Keskeiset sisällöt jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa Luokat 3-4 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. 3. luokka Tavoitteet Kieli Kulttuuritaidot Oppimisstrategiat kertomaan perustietoja itsestään ja viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana tutustumaan alustavasti suomalaisen ja kohdekulttuurin välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa käyttämään kielenopiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten pari- ja pienryhmätyöskentelyä. käyttämään itsenäisesti oppikirjaa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä 17

20 Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Rakenteet Viestintästrategiat Kulttuuritaidot Oppimisstrategiat 4. luokka Tavoitteet Kieli Kulttuuritaidot Oppimisstrategiat Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot perustietoja oman ja kohdekulttuurin välisistä yhtäläisyyksistä ja eroista Viestinnän kannalta keskeiset rakenteet Substantiivin yksikkö ja monikko sekä s genetiivi. Be-, can- ja have -verbit. Keskeisiä pronomineja ja prepositioita. Lukusanoja. Käskeminen ja kieltäminen, yksinkertaisen lauseen muodostaminen. puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa erilaisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa on tutustunut alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin. on harjoittunut käyttämään kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppikirjaa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja arvioi omaa työskentelyään. kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana tutustumaan alustavasti suomalaisen ja kohdekulttuurin välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa käyttämään kielenopiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten pari- ja pienryhmätyöskentelyä käyttämään itsenäisesti oppikirjaa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin Lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa 18

21 Rakenteet Viestintästrategiat Kulttuuritaidot Oppimisstrategiat 5. luokka Tavoitteet Kielitaito Kulttuuritaidot Opiskelustrategiat Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa paikoissa, kuten kaupassa perustietoja oman ja kohdekulttuurin välisistä yhtäläisyyksistä ja eroista Viestinnän kannalta keskeiset rakenteet kerrataan ja laajennetaan useimpia 3. luokalla käsiteltyjä rakenteita, kysymyksen muodostaminen, do ja does -apuverbit, yleispreesens, artikkelit a/an, adjektiivien vertailua, epäsäännölliset monikot, prepositioita, pronomineja puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa erilaisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa on tutustunut oman ja kohdekielen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin. käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten parija pienryhmäkeskustelua sekä oppikirjaa, tutustuu foneettisiin merkkeihin apuvälineenä, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja arvioi omaa työskentelyään. kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän normaalitempoisen puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkien tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa tuntemaan suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustuu niiden välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti. toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin Perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnat, kuten koti ja perheenjäsenet koulu, oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajantoiminnot asioiminen erilaisissa paikoissa, kuten kaupassa 19

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

7.5 Vieraat kielet A-KIELI

7.5 Vieraat kielet A-KIELI 123 7.5 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A1 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

RANTAKYLÄN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2012. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 19.6.2012, 74

RANTAKYLÄN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2012. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 19.6.2012, 74 RANTAKYLÄN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2012 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 19.6.2012, 74 Sisältö RANTAKYLÄN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA...3 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Alueen ja koulun

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 41 Luokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 19.06.2012 77 OPETUSSUUNNITELMA. Perusopetus Vuosiluokat 1 6. Joensuun kaupunki Karsikon koulu

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 19.06.2012 77 OPETUSSUUNNITELMA. Perusopetus Vuosiluokat 1 6. Joensuun kaupunki Karsikon koulu Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 19.06.2012 77 OPETUSSUUNNITELMA Perusopetus Vuosiluokat 1 6 Joensuun kaupunki Karsikon koulu - 1 - Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan perusopetuksen Cern luokat toimivat Ehnroosin koulussa.

Mäntsälän kunnan perusopetuksen Cern luokat toimivat Ehnroosin koulussa. Mäntsälän kunta/perusopetus: Kuntakohtaisen opetussuunnitelman liite CERN LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA Mäntsälän kunnan perusopetuksen Cern luokat toimivat Ehnroosin koulussa. TOIMINNAN KUVAUS Cern-luokan

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline.

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. 22 Äidinkieli ja kirjallisuus 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Ei opetusta vuosiluokilla 1 6. 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Perusopetus Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot