KATSAUS LUKUVUODEN TOIMINTAAN

Transkriptio

1 KATSAUS LUKUVUODEN TOIMINTAAN Pohjois-Tapiolan lukion 52. lukuvuosi on päättymässä, vaikka tuntuu siltä että se alkoi vasta vähän aikaa sitten. Lukioissa työskentely on varsin intensiivistä ja tarkasti aikataulutettua, joten oikeastaan vasta kalenteria taaksepäin selatessa muistaa mitä kaikkea on tapahtunut. Syyslukukausi pyörähti käyntiin täydellä teholla heti aloituspäivänä. Abiturientteja odotti kolmen viikon päästä syksyn ylioppilaskirjoitukset, joihin he valmistautuivat vielä viimeisillä kursseilla. Uudet opiskelijat totuttelivat lukion työrytmiin ja koeviikkokäytäntöön. Tutoropiskelijat ja opinto-ohjaajat järjestivät heille ryhmäyttämispäivän, jotta he tutustuisivat uusiin opiskelutovereihinsa nopeammin. Ainoastaan toisen vuoden opiskelijoilla vuosi on ollut melko tuttu ja tasainen, ellei oteta huomioon vuoden kohokohtaa eli vanhojen tansseja. Lukuvuosi on sujunut normaaliin tahtiin. Työtä rytmittää jaksotus ja jaksojen lopussa olevat koeviikot. Kahdesti vuodessa järjestettävät ylioppilaskirjoitukset ovat isoja tapahtumia, jotka vaikuttavat koulun toimintaan merkittävästi. Syksyn kirjoitukset ovat suuria tapahtumia jo senkin vuoksi, että olemme tehneet yhteistyötä Etelä-Tapiolan lukion kanssa. Heidänkin kokelaansa ovat osallistuneet useimpiin kokeisiin tässä salissa. Ensi syksystä lähtien voimme vuorotella syksyn koejärjestelyjen osalta eli enin osa syksyn kokeista järjestetään Etelä- Tapiolassa. Tästä annetaan tarkempaa tietoa syksyn alussa Monesti kuulee lukioita moitittavan siitä, että ne eivät valmista opiskelijoita työelämään tai yhteiskunnalliseen toimintaan. Tästä uskallan olla eri mieltä. Lukioaikana opitaan paljon perustaitoja, joita hyödynnetään ammattiopinnoissa ja työelämässä. Täällä saadaan kielitaito, opitaan eri tieteenalojen perusteet, yhteiskunnan toimintaperiaatteet sekä opitaan opintojen ja työn suunnittelua ja aikataulun noudattamista. Tämän lisäksi opiskelijoille on tarjottu monia käytännön tilaisuuksia oppimiseen. Syksyllä järjestettiin Nuorisovaltuuston vaalipaneeli ja nyt keväällä EUvaalipaneeli, jossa oikeat ehdokkaat vastasivat ennalta laadittuihin ja muutamiin spontaaneihinkin kysymyksiin. Tilaisuuden erinomaisista järjestelyistä vastasi oppilaskunnan hallitus. Opiskelijoille on ollut tarjolla tilaisuuksia päästä käymään oman lukion ulkopuolella. 1

2 Korkeakouluyhteistyö jatkuu erityisesti Aalto-yliopiston kanssa. Useat opiskelijat ovat päässeet saamaan esimakua vaativammasta opiskelusta. Tarjolla on ollut ns. kärkikursseja kuten Avaruus ja satelliitit sekä Nano- ja mikrotekniikka. LUMARTS- laboratoriossa järjestetään fysiikan työkurssi ensi viikolla. Lehtori Matti Heikkinen on toiminut aktiivisesti näiden kurssien toteuttamisessa. Tämä yhteistyö on kaikkia osapuolia hyödyttävää. Opiskelijoille tarjoutuu loistava tilaisuus tutustua korkeakoulumaailmaan ja Aalto- yliopisto haluaa varmistaa, että lahjakkaat opiskelijat hakeutuvat opiskelijoiksi. KOE KAMPUS -tapahtuma mahdollisti abiturienttien vierailut yliopistojen eri laitoksille. Opinto-ohjauksen puitteissa meillä käy runsaasti asiantuntijoita ja entisiä opiskelijoitamme kertomassa korkeakouluopinnoista. Ammattikorkeakoulujen kanssa on yhä enemmän yhteistyötä. Lukiolaisilla on ollut mahdollisuus tutustua opiskeluun ammattikorkeakoulussa viikon ajan sekä Laurea että Metropolia AMK:ssa. Espoossa halutaan edistää aktiivisesti yritysten ja lukioiden välistä yhteistyötä. Tarkoituksena on antaa mahdollisuus nuorille tuoda esiin innovatiivisuuttaan ja saada tuntumaa työelämään. Tähän liittyvä kick off -tilaisuus järjestettiin syksyllä Otaniemessä. Tilaisuudessa luovutettiin kaikille lukionsa päättäville jaettavaksi Taivas ja Helvetti kirja, joka esittelee erilaisia yritystarinoita. Monissa oppiaineissa järjestetään opintoretkiä kiinnostaviin kohteisiin. Historian kurssilaiset käyvät vuosittain Mankbyn arkeologisilla kaivauksilla. Yhteiskuntaopin kursseilla vieraillaan mm. eduskunnassa ja käräjäoikeudessa. Asiantuntijavierailijoina ovat tänä vuonna olleet mm. Satu Hassi ja Sirpa Pietikäinen. Sähköinen ylioppilastutkinto on lukiossa keskeinen puheenaihe. Opettajille on ollut tarjolla koulutustapahtumia, joista tärkeimmät olivat ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-koulutus, Olarin TVT- koulutus ja oma veso -päivämme. Tieto- ja viestintätekniikan pedagogista käyttöä lisätään opiskelussa merkittävästi ensi syksystä alkaen. Sitä edellyttävät sähköiset ylioppilaskirjoitukset, mutta muutenkin opiskelijoiden tulee saada valmiudet, joita edellytetään jatkoopinnoissa ja työelämässä. Uudet lukionsa aloittavat saavat tehostettua opetusta, sillä he pääsevät kokemaan ensimmäiset sähköiset kokeet syksyllä Toteutus alkaa filosofian, maantieteen ja saksan kokeilla, joissa osallistujamäärät ovat melko pienet. 2

3 Päättyvä lukuvuosi on tarjonnut kulttuuria ja erilaisia tapahtumia. ILME - linjalaisten työn tuloksista on päästy nauttimaan esimerkiksi itsenäisyysjuhlassa sekä produktioiden ja diplomitöiden esityksissä. Mieliin painuvimia esityksiä olivat abiturienttien esittämä Tsehovin Lokki sekä lukiodiplomityöt. Kiitos korkeatasoisesta työstä niin opiskelijoille kuin heidän ohjaajalleen Katri Kostiaiselle. Kansainvälisessä toiminnassa on toteutunut kaksi projektia. Marraskuun alussa oli viikon mittainen EU-aiheinen European Classes konferenssi Belgiassa, johon osallistui 12 opiskelijaa lehtori Titta Putus-Hilasvuoren ja minun johdolla. Tammikuussa fysiikan opiskelijat osallistuivat CERN- tiedeleirille Genevessä lehtori Jorma Tahvanaisen johdolla. Ryhmä vieraili mm. hiukkaskiihdytinlaboratoriossa ja kuunteli luentoja. Espoon ja Shanghain kaupungit allekirjoittivat kouluyhteistyösopimuksen elokuussa Hanasaaressa. Kaikilla espoolaislukioilla on nyt yhteistyölukio ja huhtikuussa opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen, lukiolinjanjohtaja Tapio Erma sekä kuusi rehtoria vierailivat yhteistyökumppanien luona. Vierailu oli antoisa ja toiminta alkaa meidän ja yhteistyölukiomme kanssa kestävän kehityksen teemalla ensi lukuvuonna. Kansainvälisiä delegaatioita on käynyt edelleen vierailulla lukiossamme tutustumassa suomalaiseen lukiokoulutukseen, varustetasoon, opetusmenetelmiin ja oppilashuoltoon. Aktiivinen yhteistyötahomme Etelä-Korea kutsui nyt juuri toukokuussa neljä suomalaista vierailulle, kaksi opetushallituksen edustajaa ja kaksi opettajaa, joista toinen oli meidän historian ja yhteiskuntaopin lehtorimme Titta Putus- Hilasvuori. Suhteet jatkuvat mitä ilmeisimmin. Opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen koulun toimintaan ja päätöksentekoon on tärkeää. Oppilaskunnan hallitus otti kantaa esimerkiksi ensi lukuvuoden syyslomaan. Opiskelijoille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin tilanne ja ensi lukuvuonna on koko viikon mittainen syysloma, joka tarkoittaa lauantaikoepäivää kolmella koeviikolla. Oppilaskunnan edustajat osallistuvat opettajainkokouksiin, jos käsiteltävänä on asioita, joissa opiskelijoiden äänen kuuluviin saaminen on tärkeää. Tämän kevään ylioppilasjuhla on itselleni poikkeuksellisen merkittävä, sillä se on viimeiseni. Jään eläkkeelle lukuvuoden päättyessä. Rehtori Sinikka Luoma 3

4 aloittaa tehtävässä Toivotan hänelle ja koko lukiolle onnea ja menestystä. Haluan kiittää myös koulun ja lukion yhteistä johtokuntaa yhteistyöstä. Koti ja koulu yhdistyksen uusi hallitus on toiminut aktiivisesti opiskelijoiden hyväksi. Yhdistys kerää varoja eri tavoin ja jakaa stipendejä ja avustuksia projekteihin. He ovat järjestämässä erittäin kiinnostavia tapahtumia otsikolla Loistava tulevaisuus. Vanhempien toiminta on tärkeää vapaaehtoistyötä, josta suurkiitokset yhdistyksessä toimiville aktiivijäsenille sekä yhdistystä tukeville huoltajille. Kiitän lukion opettajakuntaa, henkilökuntaa ja opiskelijoita päättyvästä lukuvuodesta ja haluan toivottaa kaikille rentouttavaa ja hyvin ansaittua kesälomaa. Espoossa, 31. toukokuuta 2014 Toini Rauhamäki, rehtori 4

5 OPETTAJAKUNTA Rehtori Rauhamäki Toini, FM Apulaisrehtori Keijonen Sami, FM Lukion opinto-ohjaajat Iivanainen Matti, FM Kettunen, Heidi, KM Lukion lehtorit Ahonen Janne, LitM Degerman Alexander, PsT Haapamäki Kirsi, FM Haikola Hilkka, FK Heikkinen Matti, FL Jouttijärvi Tuula, FK Kohi Mia, FM (virkavapaalla 13-14) Kosonen Päivi, FK Kujala-Malinen Minna, FM Partala Tanja, TM Putus-Hilasvuori Titta, FM Tahvanainen Jorma, FM Viitanen Sari, FM Vuorinen Timo, FM englanti, ranska matematiikka, tietotekniikka lukion opinto-ohjaus lukion opinto-ohjaus liikunta, terveystieto psykologia, uskonto biologia, maantieto kemia, matematiikka fysiikka, matematiikka äidinkieli äidinkieli, ilmaisutaito ruotsi, saksa englanti, ranska uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto historia, yhteiskuntaoppi matematiikka, fysiikka englanti, ruotsi englanti, espanja 5

6 Peruskoulun lehtorit Kirkkopelto Pasi, TaM kuvataide Kurikkala Sanna, FK maantieto Laakso Kati, MuM musiikki Lehtinummi Ulla, LitM (virkavapaalla 13-14) liikunta, terveystieto Pitkäaikaiset tuntiopettajat ja sijaiset Grassel Mari, FM Inkeroinen Mikael, FM Kansanen Ulla-Maria, FM Kostiainen Katri, FM Manuchar Zagros Orre Elisa, FM Piiroinen Juuli, LitM Tapio Lotta, FM Tuomanen Jari, FM Uitto Jussi, FM saksa matematiikka englanti, ruotsi ilmaisutaito audiovisuaalinen ilmaisu äidinkieli, ilmaisutaito liikunta äidinkieli äidinkieli historia, yhteiskuntaoppi POHJOIS-TAPIOLAN KOULUN JA LUKION JOHTOKUNTA Jäsen: Laura Repo, puheenjohtaja Hannele Hakala, varapuheenjohtaja Suvi Heikkinen Harri Sane Henkilökohtainen varajäsen: Marja-Leena Salaja Jari Särkkä Helena Lähdesniemi Ilmo Vehanen Henkilökunnan edustajat: Raoul Aspegren Raija Ahonen Minna Kujala-Malinen Harri Mikkola Lukion oppilasjäsenet: Esteri Viitanen Kaius Kiiras MUU HENKILÖKUNTA Karvonen Jari Keltanen Jenni Koskela Noora Mikkola Harri Rosenqvist Susanne Saajoranta-Kurvinen Inka Salaja Lauri Sunervo Anni kiinteistönhoitaja lukiopsykologi koulusihteeri vahtimestari terveydenhoitaja erityisopettaja siviilipalvelusmies lukiokuraattori ( asti) 6

7 11A ro Jorma Tahvanainen 11B ro Päivi Kosonen 7

8 11C ro Matti Iivanainen 11D ro Titta Putus-Hilasvuori 8

9 11E ro Ulla Maria Kansanen 10H ro Heidi Kettunen 9

10 RYHMIEN OPPILASMÄÄRÄT JA RYHMÄNOHJAAJAT LUKUVUODEN PÄÄTTYESSÄ Luokka Tytöt Pojat Yht. Ryhmänohjaaja 13A Heikkinen Matti 13B Vuorinen Timo 13C Haapamäki Kirsi 13D Haikola Hilkka 13E Uitto Jussi 12A Inkeroinen Mikael 12B Partala Tanja 12C Kujala-Malinen Minna 12D Viitanen Sari 12E Degerman Alexander 11A Tahvanainen Jorma 11B Kosonen Päivi 11C Iivanainen Matti 11D Putus-Hilasvuori Titta 11E Kansanen Ulla Maria 11H Kettunen Heidi 10H Kettunen Heidi 12V Vaihto-opiskelijat Yht Abiturientteja viimeisellä varsinaisella kouluviikollaan (Ellen Nylundin kuva-arkistosta) 10

11 POHJIKSESSA TAPAHTUNUTTA ABIEN VERSIO TSHEHOVIN LOKKI-NÄYTELMÄSTÄ Lokki-näytelmä sai ensi-iltansa 6.2 koulumme auditoriossa. Kyseessä on abien kolmannen vuoden produktio. Ohjaajana toimi koulumme ilmaisutaidon opettaja Katri Kostiainen. Vajaa kaksi tuntia kestävä näytelmä on lyhennetty versio venäläisen Anton Tšehovin neljäosaisesta samannimisestä näytelmästä. Näytelmä on tragedia, mutta siihen on lisätty sopivasti myös komediallisia piirteitä. Lokissa näyttelivät Pipsa Ilpala, Kalle Soini, Visa Lampi, Elena Kantinkoski, Valter Kulomaa, Anna Pesonen, Jenny Sonne, Kaius Kiiras, Raouf Fahandezh ja Milja Wirtanen. Rakkautta, joka ei saa vastakaikua Näytelmä kertoo kahden sukupolven yhteentörmäyksestä ja ihmissuhteiden ristiriidoista sekä rakkaudesta. Siinä jokainen havittelee jotain, mitä ei voi saada. On rakkautta, joka ei saa vastakaikua, ikävöidään menetettyä nuoruutta, tai ei myönnetä, että se olisi ohi. Näytelmä on hyvin taiteellinen, ja se sisältää paljon piilotettuja käsitteitä. Loppu on hyvin traaginen ja jättää katsojalle mahdollisuuden itse luoda sille jatkoa. Näytelmän ohjaaja Katri Kostiainen kommentoi näytelmää seuraavasti: Näytelmä tehtiin tiukalla aikataululla. Sen teko aloitettiin toisessa jaksossa, ja esitys oli neljännen jakson alkupuolella. Valitsimme Lokki-näytelmän, koska olin ohjannut sen jo aikaisemminkin ja oppilaat innostuivat uudenlaisesta haasteesta. Näytelmä sopi hyvin tämänikäisille, ja sillä oli sopivankokoinen näyttelijämäärä. Minun mielestäni näytelmä ja näyttelijät onnistuivat todella hyvin. Puhuimme produktion aikana paljon roolihenkilöiden kehollisesta viestinnästä ja tunteiden fyysisestä ilmaisemisesta. Tässä näyttelijät onnistuivat todella hyvin ja sen näkee lopputuloksestakin. Olen heistä ylpeä! Mirka Uunimäki ja Evita Aaltonen 11

12 KIRJOITTAEN NEW YORKIIN Kansainvälisesti toimivan Odd Fellow -järjestön Espoon alaosasto halusi ystävällisesti järjestää koulussamme kirjoituskilpailun lukion toisen vuoden opiskelijoille. Kyseessä on vuodesta 1949 toteutettu UNP-projekti (United Nations Pilgrimage), jonka tarkoituksena on levittää tietoa Odd Fellow - järjestöstä, sen toiminnasta ja tavoitteista sekä myös välittää tietoa Yhdistyneistä Kansakunnista, rauhanturvaamis- ja avustustoiminnasta ja ennen kaikkea tutustuttaa ympäri maailmaa tulevia vuotiaita nuoria toisiinsa. Järjestön arvojen mukaisesti kirjoituskilpailun aiheet käsittelivät ystävyyttä, rakkautta, suvaitsevaisuutta ja ihmisyyttä. Kilpailun palkintona on kahden viikon matka New Yorkiin ja kunniaa. Palkintomatkalla noin 400 eri maista tulevaa nuorta vierailevat mm. Niagaran putouksilla, Washington D.C.:ssa ja New Yorkin YK-talossa. Koulustamme voittajaksi tiukassa kilpailussa selvisi Roosa Savo. Toiseksi tuli Intissar Abdikarim ja kolmanneksi sijoittui Justiina Toivanen. Voittajan haastattelu Haastattelin kirjoituskilpailuun voittanutta Roosa Savoa. 1. Mikä sai sinut lähtemään kirjoituskilpailuun mukaan? - En olisi lähtenyt kirjoituskilpailuun mukaan, elleivät kaikki meidän äidinkielen kirjoituskurssilla olisi osallistuneet. Eli oli aikamoinen tuuri, että satuin osallistumaan! 2. Kuinka tärkeitä kirjoituskilpailun teemat ovat/olivat sinulle? - Osa teemoista ei juurikaan merkinnyt mitään (esim. puhe YK:n kokoukseen), mutta osa oli minulle tosi läheisiä (kuten ystävyys ja rakkaus). 3. Miltä tuntui voittaa kilpailu? - Tosi oudolta. En yhtään ajatellut, että voittaisin. Tietenkin oli tosi upea fiilis, kun sain selville! 4. Kuinka paljon odotat New Yorkin -matkaa? - New York on yksi mun lempikaupungeistani, joten kyllä odotan matkaa paljon. 5. Onko sinulla odotuksia matkaa kohtaan? 12

13 - Toivon, että näemme paljon uusia paikkoja ja tietysti olisi upeaa tavata uusia ihmisiä. Onnittelut vielä Roosa Savolle voitosta ja onnea matkalle, jonne Roosa lähtee juhannuksen jälkeen. Julia Helle NIINA NURMISEN JOHDOLLA KOHTI LOISTAVAA TULEVAISUUTTA Pohjois-Tapiolan Koti ja koulu -yhdistyksen aktiivisuuden ansiosta saimme koulullemme vieraaksi monista teatterirooleista ja televisiosarjoista (mm. Taivaan tulet, Kansan mies) tutuksi tulleen näyttelijä Niina Nurmisen. Näyttelijän työn ohella Nurminen toimii työyhteisövalmentajana ja perustamansa Art Sense -yrityksen toimitusjohtajana. Vierailu oli ensimmäinen osa Koti ja koulu -yhdistyksen ideoimaa Loistava tulevaisuus -sarjaa, jossa koulullemme saapuu eri alojen asiantuntijoita kertomaan ammatistaan. Tarkoitus on esitellä erilaisia uravalintoja ja rohkaista nuoria tavoittelemaan ammatillisia haaveitaan. Niina Nurmista haastattelivat ammattitaitoisesti ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat Evita Aaltonen ja Oona Malja, mutta tilaa oli jätetty myös muiden opiskelijoiden kysymyksille, joita lopulta oli niin paljon, että varattu aika ei riittänyt. Opiskelijoita kiinnostivat esimerkiksi näyttelijän arki, teatteri- ja televisionäyttelemisen erot ja se, miten Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin tulisi valmistautua. Nurminen antoikin näyttelijän ammattiin haikaileville monia hyviä ohjeita. Tilaisuus oli varsin onnistunut ja sopi hyvin erityisesti koulumme ILMElinjalaisille, joista monien haaveissa siintää näyttelijän ura. Niina Nurmisella oli opiskelijoille paljon viisasta sanottavaa, ja hänen kaltaistaan taitavaa esiintyjää oli ilo kuunnella. Lotta Tapio 13

14 AJATUKSIA HERÄTTÄVÄ LAUANTAI Kävimme äidinkielen kolmoskurssin kanssa katsomassa Ian McEwanin yhdenpäivänromaaniin perustuvan näytelmän Lauantai. Sitä esitetään Helsingin Kansallisteatterissa, ja se saa nyt samalla ensiesiintymisensä Suomessa. Näytelmän on ohjannut Irene Aho ja näytelmämuotoon dramatisoinut Eva Buchwald. Rooleissa esiintyvät Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Seppo Pääkkönen, Kristiina Halkola, Johannes Holopainen, Markus Järvenpää, Antti Litja, Ulla Raitio ja Joonas Saartamo. Näytelmään voi tutustua Kansallisteatterin nettisivuilta. Näytelmässä ja siihen perustuvassa romaanissa kuvataan lontoolaisen aivokirurgi Henry Perownen yhtä lauantaipäivää. On vuosi Ilmassa leijailee tulevan Irakin sodan uhka ja 2001 terrori-iskun jälkeinen yleinen pelkotila. Henryn ajatukset pyörivät squosh-ottelun lomassa tulevan ja menneen päivän tapahtumissa. Edellisestä unettomasta yöstä jäi mieleen taivaalta pudonnut palava lentokone ja myöhemmin pieneltä tuntunut autokolari, mikä sai aikaan dramaattisesti koko loppuiltaan vaikuttavan tapahtumaketjun. Mielessä pyörii myös tervetuliaispäivällisen valmistaminen tyttärelle, jonka vastajulkaistua runokokoilmaa tullaan illalla juhlistamaan, vaimon kanssa käyty keskustelu, bändipiireissä pyörivä poika sekä tyttären ja isoisän suhde. Sinulla on kaikki, minulla ei mitään Näytelmä oli mielestäni loistava ja hyvin toteuttu. Varsinkin ensimmäisessä näytöksessä kuvattu ajatuksenjuoksu toteutettiin hienosti vaihtelemalla valaistuksia ja hidastamalla näyttelijöiden liikettä taustalla. Harryn vastapeluria esittävä Petri Liski esitti taidokkaasti hidastettua pelaamista, samalla kun Harryn näyttelijä Seppo Pääkkönen toi lavalle tunteikkaasti läheisiään. Lavastus oli toteutettu hienosti ja erilaisilla valaistusten muutoksilla saatiin aikaan ajan ja paikan muutoksia. Toisessa näytöksessä saatiin aikaan mahtava tunnelmanvaihdos, kun rauhallinen ja seesteinen illanvietto poliittisine keskusteluineen ja kitarasaksofoniduettoineen vaihtui hengenvaaralliseksi jännitysnäytelmäksi, kun kaksi hämärämiestä tulee yllättäen vierailulle. Jännitys oli suorastaan käsinkosketeltavissa. Tässä Joonas Saartamo teki ilmiömäisen roolisuorituksen hermosairaana Baxterinä. Hän esittää taitavasti pelottavia nykimisliikkeitä ja agressiivista käytöstä. Samalla hän saa katsojan säälimään tätä elämän ja sattuman runtelemaa miestä. Tilanne saadaan dramaattisesti ratkaistua Ulla Rai- 14

15 tion esittämän tytären rohkeudella. Raitio esittää karskia runoilijatyttöä suurella antaumuksella. Lopussa Henry ja hänen vaimonsa, jota esittää Maria Kuusiluoma, luovat kauniin kohtauksen miettien lääkärin moraalia ja ihmisten eriarvoisuutta. Esitys oli siis kaikinpuolin loistava. Ainoana miinuksena pidin Seppo Pääkkösen välillä takertelevia repliikkejä sekä ihan näytelmän lopussa olevaa kohtausta, jossa kaikki näyttelijät kokoontuivat näyttämölle ja tytär lausui runojaan. Mielestäni loppukohtaus ei oikein ollut sopiva päätös loistavalle näytelmälle, mutta onhan tämäkin mielipidekysymys. Muuten kiitän näyttelijäkaartia ja ohjaustyötä mahtavasta teatterielämyksestä, joka sai ajattelemaan. Varsinkin Baxterin viimeiset vuorosanat Sinulla on kaikki, minulla ei mitään jäivät kaikumaan päähän vielä pitkäksi aikaa. Mirka Uunimäki 15

16 TIETEEN TEKEMISTÄ JA TUTUSTUMISMATKOJA Kestävä kehitys Pohjiksessa Lukiomme kasvatustavoitteissa on kestävä kehitys ja kuluttaminen, teemaa pidettiin lukuvuoden aikana esillä erilaisissa salitilaisuuksissa, aamunavauksissa ja eri oppiaineiden oppitunneilla. Pohjois-Tapiolan lukiossa järjestettiin marraskuussa 2013 noin 390 lukiolaiselle kestävän kuluttamisen päivä, jonka aikana lukiolaiset katsoivat kuluttamiseen keskittyvän Tavarataivas-elokuvan. Samalla avattiin kaikille lukiolaiselle suunnattu kirjoituskilpailu, jossa lukiolaiset pääsivät pohtimaan kestävään kuluttamiseen liittyviä kysymyksiä. Puurojuhlassa palkittiin voittajana Aija Hukarin oheinen kirjoitus: PALAMMEKO ITSE LOPPUUN TURHINE TAVAROINEMME, ENNEN KUIN LUONNONVARAT LOPPUVAT? Itse en ole todellakaan malliesimerkki eettisestä kuluttajasta ja tästäkin koulusta löytyisi varmasti tämän aiheen käsittelemiseen paremmin sopivia oppilaita. Haluan silti kirjoittaa näkemykseni, koska aihe on minulle nykyään tärkeä ja olen koettanut pyrkiä pois yltiömäisestä kuluttamisesta jo hetken, mutta se on yllättävän vaikeaa. Nykyään ihmisen arvo määräytyy sen mukaan, mitä omistaa. Käsitys elämisestä on vääristynyt. Tuntuu, että ihminen on elossa vain kuluttaessaan ja olemassa vasta kun ostaa jotain. Tämä tunne ei kuitenkaan kestä kauaa, koska se on sidoksissa ostotilanteeseen. Kulutusyhteiskunnan lyhyt historia Teollinen vallankumous loi pohjan koko ylettömälle kulutukselle, koska ilman koneistumista tuotteita ei pystyttäisi tuottamaan massoittain. Teollisen vallankumouksen voi siis nähdä perustana koko ongelmalle. Tässä käy ilmi myös se, miten hyvät asiat voivat synnyttää tuhoisia seurauksia. Ammattikulttuuri mullistui toisen maailmansodan jälkeen. Naisten mennessä töihin perheet vaurastuivat ja kulutusyhteiskunta avautui niille, joilla oli aikaa ja rahaa. Tuotteet alkoivat olla yhä halvempia, joten työläiset omaksuivat pian keskiluokkaisen elämäntavan. Tärkeää oli pitää yllä samaa elintasoa kuin naapurilla. Kerskakulutus sai alkunsa ja ostopäätöksiä alkoi määrittää tarve näyttää muille, että on varaa ostaa paljon ja omistaa uusia tuotteita. 16

17 Kulutusyhteiskunnan rinnalla on tapahtunut muutos yhteisöllisyyden vaihtumisesta yksilökeskeiseen elämäntapaan, jossa mallia ei enää oteta naapureista, eikä heitä edes tunneta, vaan kaikki tavoittelevat rikkaiden ja kuuluisten elämäntapaa, johon ei ole varaa. Tällainen elintaso vaatii jatkuvaa työntekoa. Riittämättömyyden tunne luo ahdistusta, koska elimistöä ei ole suunniteltu jatkuvaan stressiin kilpailukeskeisessä ja mainosten täyttämässä maailmassa. Kuluttaminen on statusmittari Nykyinen mainosaika on kaiken huippu. On syntynyt kokonainen ammattikunta herättämään ihmisten ostohimo. Enää ei riitä, että tavaroita on olemassa ja saatavilla, vaan koko ajan mainostetaan, mitä pitäisi hankkia. Ennen mainostajien viesti oli: Osta tätä, niin saat suosiota. Nyt viesti kuuluu: Osta tätä, niin tulet onnelliseksi. Nykyään mainoksilla myydäänkin ennen kaikkea elämäntapaa ja asennetta. Mainokset ovat muuttuneet yhä näkymättömämmiksi, joten ne ovat piilovaikutteisia. Huolestuttavinta on, että nykyajan lapset kasvavat ja kehittyvät loputtoman mainonnan keskellä. Lapset oppivat pienestä pitäen, että kuluttaminen on statusmittari ja tapa määritellä itsensä. Tuotteen takaa heijastuvat arvot ovat tärkeässä asemassa. On luotava tarina, joka saa toisen tavaran tuntumaan paremmalta kuin toisen. Tähän perustuvat ylellisyystuotteet, ne vetoavat tunteisiin ja saavat ihmiset maksamaan tuotteesta kolme kertaa enemmän vain tavaran luoman mielikuvan johdosta. Materia sairastuttaa Yltäkylläisyys sairastuttaa, koska emme tiedä, mitä tehdä sillä. Olemme kyllä varautuneet puutokseen ja hätään, mutta emme yltäkylläisyyteen. Siinä toimiminen vaatii itsekuria. Pidän kerskakulutusta vastenmielisenä, vaikka itsekin olen siihen syyllistynyt. Lehdet, blogit ja kaikki visuaalinen pommitus ovat omiaan luomaan tarpeita, joita ei ennen ollut ja jotka eivät ole järjellä perusteltavissa. Muoti ja sisustaminen ovat monille inspiroivia ja tärkeitä asioita, enkä voi itsekään kieltää, etten visuaalisena ihmisenä rakastaisi vaatteita ja kauniita tavaroita. Sen kaiken vain voisi tehdä kohtuudella ja siihen itse olen alkanut pyrkimään, koska materian kyllästämä elämä ei ole mielestäni oikeaa elämää, vaan elämän leikkimistä. Se on kuviteltu turvallisuudentunne, jonka ansiosta tuntuu, että hetken elämä on täyttä ja hyvää ja itse hieman parempi. Joka kerta uudestaan. Se on vastuun välttelemistä. 17

18 Kapeakatseisuutta Näemme kauas, mutta katse kiinnittyy muutaman metrin päähän. Maapallolla on ollut viisi täysivaltaista tuhoa ja nyt on menossa kuudes, joka on nopeampi kuin dinosaurusten kuolema ja täysin ihmisten aiheuttama. Pelottavin ja valitettavasti myös yleisin ajattelutapa on, ettei yksittäisen ihmisen elämä vaikuta. Kaikki puolustelevat kulutustaan näin, vaikka ilmaston lämpeneminen on seurausta meidän kaikkien kuluttamisesta. Ymmärtämättömyyden varjolla on helppo jatkaa vanhoja tapoja ja vaikka tilanne tiedetäänkin, se unohdetaan, koska sentään on hieno auto. Kulutamme niin paljon, että käsityskyky ylittyy, emmekä edes tiedä, miltä tuntuisi elää, jos omatunto olisi puhdas, ja se jos mikä on huolestuttavaa. Ilman muutosta kaikki luonnonvarat loppuvat ja vain rikkaimmilla on varaa pitää nykyistä elämäntasoa yllä, muut joutuvat köyhyyteen ja nälänhätään. Yksikään hallitus ei pysty ratkaisemaan tätä tilannetta, vaan on oltava fiksuja yksilöitä, jotka uskovat paremman tulevaisuuden mahdollisuuteen. Ensimmäistä kertaa sukupolviin ihmiset eivät usko, että heidän lapsensa elävät paremmassa maailmassa kuin he itse. Aija Hukari Tiedeleirikoulu CERNissä 21 opiskelijaa Pohjois-Tapiolan, Viherlaakson ja Karhulan lukioista osallistui tammikuussa viisipäiväiseen tiedeleirikouluun CERNissä, Genevessä. CERN on maailman suurin hiukkasfysiikan tutkimuskeskus, jossa työskentelee vuosittain noin 8000 tutkijaa. Tutkijat edustavat noin 580 yliopistoa ja 90 kansallisuutta. Leirikoulussa tutustuttiin hiukkasfysiikan teoriaan ja tutkimuslaitteisiin. Leirikoulun opetuksesta ja käytännön järjestelyistä vastasivat CERNin suomalaiset ja kansainväliset tutkijat Markus Nordberg, Lauri Wendland, Katri Lassila- Perini, Antti Onnela, Lauri Kortelainen, Joni Hahkala, Michael Doser, Tuija Karppinen ja Riitta Rinta-Filppula. Opetuskielinä olivat suomi ja englanti. Tiedeopetuksen ohessa tutustuttiin Geneven kaupunkiin ja vierailtiin YK:n päämajassa ja Punaisen Ristin museossa Leirikoulun rahoitukseen saatiin tukea Espoon kaupungilta. 18

19 Leirikoulun osallistujat: Arttu Honkasalo, Linda Hyvärinen, Konsta Kallio- Mannila, Greta Rimpiläinen, Valtteri Rytömaa, Eero Suhonen, Ruut Öistämö ja Jorma Tahvanainen Matkakirjeitä Cernistä on julkaistu Pohjiksen Pilkku verkkolehdessä Pohjois-Tapiolan lukion ryhmä EU-opissa Belgiassa European Conference -hanke kokoaa eurooppalaisia lukioikäisiä tutustumaan EU:hun, Belgiaan ja toisiinsa viikon ajaksi. Belgian flaaminkielinen opetusministeriö ja Euroopan unioni ovat toteuttaneet tätä hanketta jo yli 20 vuoden ajan. Ja konsepti on hyväksi havaittu. Pohjois-Tapiolan opiskelijat osallistuivat Eurooppa-hankkeeseen marraskuuta Matkalle meitä lähti 12 opiskelijaa lukiostamme. Matkan tarkoituksena oli laajentaa Eurooppa-tietämystämme sekä tutustua ministerineuvoston toimintatapaan roolileikin kautta. Meidän suomalaisten lisäksi hankkeessa oli mukana saman ikäisiä opiskelijoita Espanjasta, Norjasta ja Belgiasta. Majoituimme Alden Biesenin linnassa, joka sijaitsee pienessä Bilzenin kylässä Koillis-Belgiassa. Alden Biesenillä on monisatavuotinen historia, ja se on nykypäivänäkin hyvin vaikuttava linna vallihautoineen ja viihtyisine sisätiloineen. Päiväohjelmamme alkoi aamupalalla, jonka jälkeen siirryimme kuuntelemaan oppilaiden valmistelemia luentoja. Kaikilla osallistujamailla oli oma ehdotuk- 19

20 sensa ministerineuvostolle, joista jokainen oli hyvin ajankohtainen aihe. Ajankohtaisuus teki aiheiden käsittelystä hyvin mielenkiintoista. Luentojen jälkeen siirryimme keskusteluryhmiin keskustelemaan kuulemistamme aiheista. Iltapäivisin meillä oli järjestettyä ohjelmaa, useana päivänä jokin retki, mutta yhtenä päivänä meillä oli taidetyöpajoja. Illalla teimme töitä yhdeksään asti, jonka jälkeen meillä oli vapaata aikaa, jonka saimme viettää linnan kellaribaarissa mukavasti jutustellen. Viikko huipentui roolileikkiin, jossa äänestimme lakiehdotuksistamme ministerineuvoston kokouksen tyyliin. Olimme pukeutuneet tapahtumaa varten siististi, ja kokous oli muutenkin hyvin virallisen tuntuinen tapahtuma. Alden Biesenin historiallisen ja ylellisen miljöön (vasemmalla kuvassa Alden Biesenin linna) lisäksi saimme nauttia muistakin Keski-Euroopan maisemista. Hollannin Maastricht sijaitsi vain 20 minuutin ajomatkan päässä linnan porteilta, eikä maiden välistä rajaa edes havainnut linja-autossa istuskellessa. Maastricht, joka on tätä nykyä viehättävä opiskelijakaupunki, on tunnettu myös Maastrichtin sopimuksesta, joka aikanaan johti Euroopan Unionin ja euron syntyyn. Kaupunki oli täten tärkeä kohde meille, olimmehan EU:n järjestämällä matkalla. Kulttuuria ja historiaa meille tarjosi Aachenin kaupunki Saksassa. Opastettu kierros tuomiokirkossa oli erityinen, sillä kyseisessä rakennuksessa säilytetään Kaarle Suuren maallisia jäännöksiä. Koristeellisen kirkon seinämien sisälle mahtui loputtomia tarinoita ja legendoja, joita oli ilo kuunnella. Saimme myös tutustua kaupunkiin kierroksen jälkeen. Belgiassa kun oltiin, vierailimme tietysti EU:n pääkaupungissa Brysselissä. Monille matka oli ensimmäinen kerta kaupungissa ja varmasti unohtumaton. Belgialaiset opiskelijatoverimme esittelivät meille raatihuoneen lähistöä ja saimme maistella paikallisia herkkuja vohveleita ja suklaita. Retken kohokohta olikäynti Euroopan Unionin vierailukeskuksessa, jonne oli koottu valtava määrä tietoa unionin vaiheista ja jäsenmaista. Teknologiaa hyödyntäen keskuksesta oli luotu monipuolinen, mielenkiintoinen ja kaiken ikäisille sopiva kohde, jossa ihmeteltävää olisi riittänyt useiksi tunneiksi. Sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta vierailut kaupungeissa olivat rikastuttavia ja sujuivat lämpimissä tunnelmissa mahtavan porukan ansiosta. Vaikka kohteet olivat melko lähellä toisiaan, oli kaikilla jotain uutta ja erityistä annettavaa itsestään. 20

21 Kaiken kaikkiaan matka oli hyvin antoisa kokemus. Pääsimme parantamaan kielitaitoamme ja kommunikointia kulttuurien yli. Viettäessämme aikaa muista maista kotoisin olevien nuorten kanssa opimme muista kulttuureista, mutta myös itsestämme. Väittelyiden aikana saimme haastaa itsemme ja kehitimme tärkeitä keskustelutaitojamme. Matkamme Belgiaan oli ikimuistoinen kokemus, josta on varmasti hyötyä myös myöhemmässä elämässä. Johanna Hakonen ja Annu Lehesjoki Pohjois-Tapiolan lukion delegaatio ministerineuvoston kokouksen jälkeen European Classes 2013 osallistujat: Hakonen Johanna Hukari Aija Joukio Jutta Lehesjoki Annu Palosuo Henri Salo Henri Sario Riikka Solatie Tom Tammivaara Dita Weurlander Anttu Viinikka Helmi Viitanen Esteri Rehtori Toini Rauhamäki Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Titta Putus-Hilasvuori 21

22 Tiedekurssi Pohjois-Tapiolan lukion tiedekurssilla lukiolaiset tutustuivat luonnontieteelliseen yritys- ja tutkimustoimintaan Suomessa. Kurssin suoritus muodostuu tutustumiskäynneistä ja oppilaan kirjoittamasta oppimispäiväkirjasta, jossa lukiolaiset arvioidaan vierailujen sisältöä ja antia. Lukuvuonna lukiolaiset vierailivat esimerkiksi Helsingin yliopiston Kemian laitoksella ja Biomedicumissa, ja tutuistuivat Lumarts-laboratorion toimintaan Otaniemessä. Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen matematiikan luennoilla tiedekurssilaisille havainnollistettiin esimerkiksi inversio-ongelmien teoreettista tutkimustyötä. Nano- ja mikrotekniikan kärkikurssi Aalto-yliopistossa Aalto-yliopiston ja Espoon lukioiden yhteistyönä järjestettiin kaikille lukiolaisille avoimia kärkikursseja, joiden tavoitteena on tutustuttaa lukiolaiset yliopistomaailmaan jo lukioaikana. Avaruus ja satelliitit kärkikurssille Pohjois- Tapiolan lukiosta osallistui Linda Akili. Pohjois-Tapiolan lukiosta Nano- ja mikrotekniikan kärkikurssille osallistuivat opiskelijat Tiera Salmi, Klaus Kylänpää, Eetu Merke, Camilla Leiman ja Ruut Öistämö. Materiaalifysiikkaan keskittyvän kärkikurssin aikana lukiolaiset perehtyivät mikropiirien toiminnan mahdollistaviin fysikaalisiin ilmiöihin, mikropiirien valmistukseen, mittausmenetelmiin ja soveltamismahdollisuuksiin. Luennoitsijoina ja ohjaajina toimivat Aalto-yliopiston tutkijat, joiden toimintaa seuraamalla lukiolaiset tutustuivat huippututkimusta tekevän tiedeyhteisön työskentelyyn. Henri Palosuo osallistui myös Avaruus ja satelliitit- kärkikurssille, jossa tutustuttiin suomalaiseen avaruustutkimukseen. Aalto yliopiston LUMARTS-laboratorio Otaniemessä Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston rahoittaman LUMARTs-laboratorion toiminta käynnistyi tammikuussa Laboratoriossa Espoon lukiolaisilla on mahdollisuus tutustua Aalto-yliopiston tutkimustoimintaan sekä tehdä kemian, fysiikan ja biologian mittauksia ja tutkimustöitä. Opetusta tarjoavat sekä lukioiden että Aallon henkilökunta. Pohjois-Tapiolan lukion fysiikan kurssit FY06.1 ja FY06.2 (sähköoppi) vierailivat laboratoriossa tutkimassa diodien ja transistorien toimintaa. Aalto yliopiston tutkijatohtori Kati Miettunen vieraili 22

23 fysiikan sähköopin kurssilla luennoimassa tulevaisuuden kestävistä energiantuotantomuodoista, energiatehokkuudesta ja hajautetuista energiantuotantojärjestelmistä. Paikalla oli myös Aallon 1.vuositason sähkötekniikan opiskelijoita, jotka esittelivät oman sähkötyöpajansa tuotoksena rakennetun ArduCopterin eli multirotorhelikopterin, jota ohjaa arduino. Korkeustiedon laite saa paineanturista ja gpssignaalista, asentonsa laite tutkii jonkinlaisella gyroskoopilla. Kuvan pojista kaksi on entisiä pohjislaisia, Risto ja Juhana (kuvassa oikealla). Aallon opiskelijat auttoivat lukiolaisia kytkentöjen tekemisessä. Pohjois-Tapiolan lukion opettaja Matti Heikkinen järjesti toukokuussa 2014 Lumarts-laboratoriossa Arduino Goes Art -tapahtuman, jossa kaikilla Eepoolaisilla lukiolaisilla oli mahdollisuus tutustua Arduino-ympäristössä mikroelektroniikkaan, ja ohjelmointiin. Lisäksi syksyllä jaksossa Järjestettiin kaikille espoolaisille lukiolaisille tarjottu elektroniikan laboratoriokurssi yhdessä Olarin lukion kanssa. 23

24 KURKISTUS SANOMALEHTITYÖN HISTORIAAN PÄIVÄLEHDEN MUSEOSSA Helmikuun alkupuolella vierailimme journalismikurssin opiskelijoiden kanssa Päivälehden museossa tutustumassa Uutisten aika -näyttelyyn, joka on yksi museon monista perusnäyttelyistä. Näyttely esittelee suomalaisen sanomalehtityön historiaa dramaattisine ja vaiheikkaine käänteineen ja valottaa maamme suurimman sanomalehden, Helsingin Sanomien menneisyyttä kiinnostavasti. Päivälehdestä Helsingin Sanomiin Miksi ihmeessä museon nimi on sitten Päivälehden museo, jos puhe on kuitenkin Helsingin Sanomista? Moni ei ehkä tiedä, että Päivälehti oli aikoinaan Helsingin Sanomien edeltäjä. Päivälehti vaan ei ehtinyt olla toiminnassa kovin kauan; se perustettiin 1889 ja lakkautettiin vuonna 1904 lehden viitattua hyväksyvään sävyyn kenraalikuvernööri Bobrikovin murhaan. Tuolloin poliittinen ilmapiiri oli Suomessa tulenarka ja sensuuri tiukkaa. Helsingin Sanomat jatkoi kuitenkin melkein samantien Päivälehden ansiokasta työtä vahvistaen suomalaisen sanomalehden asemaa. Menneisyyden uutisvirta kiehtoo Näyttelyssä on upeasti esillä vanhoja sanomalehtiä, toimittajien työvälineitä ja viime vuosikymmenten suuria uutisotsikoita aina Päivälehden vaiheista asti. On 24

25 hyvin mielenkiintoista katsoa, miten esimerkiksi Titanicin uppoamisesta, talvija jatkosodan tapahtumista tai vaikkapa Paavo Nurmen urheilusaavutuksista aikanaan uutisoitiin. Jutut kuvastavat lumoavasti kunkin ajan henkistä ilmapiiriä. Tällainen historiasta innostunut opettaja kuin minä voisi viipyä museossa vaikka kuinka pitkään, lukea juttuja suurennuslasilla kaikessa rauhassa ja omaksua kaiken tiedon. Uhattu tiedonvälitys Meillä oli museossa oppaana tutkija Markku Kuusela, joka kertoi perusteellisesti suomalaisen painetun journalismin kehityksestä. Oli puhuttelevaa kuulla, millaista toimittajan työ oli esimerkiksi Helsingin pommitusten aikaan 70 vuotta sitten. Museon lasivitriinissä on nähtävissä kranaatti, joka osui toimitukseen, mutta ei onneksi päässyt tekemään suurta tuhoa. Pommituksista huolimatta Helsingin Sanomat jäi sodan aikana ilmestymättä kuitenkin ainoastaan yhtenä päivänä. Vierailua museossa voi suositella lämpimästi kaikille jo ihan yleissivistyksen vuoksi se tarjoaa hienon aikamatkan lähihistoriaan ja muistuttaa vakavasti siitä, että vapaa ja puolueeton tiedonvälitys ei ole Suomessa aina ollut itsestäänselvyys. Kaiken lisäksi museoon on ilmainen sisäänpääsy, mikä tekee paikasta hyvin helposti lähestyttävän. Lotta Tapio 25

26 REAALIAINEIDEN TOIMINTAA Runsaasti opintokäyntejä ja vierailuja Melkein kaikkien historian ja yhteiskuntaopin kurssien ohjelmaan kuuluu opintokäynti tai asiantuntijan vierailu oppitunnilla. Museo- ja näyttelykäyntejä tehtiin esimerkiksi Espoon kaupunginmuseoon, Kansallismuseoon ja Suomen pankin Rahamuseoon. Helsingin yliopistolla opiskelijat kävivät kuuntelemassa Eurooppa-aiheisia luentoja. Suomen varhaishistorian kurssilla oli ohjelmassa tutustuminen keskiaikaiseen Mankbyn kylätonttiin Espoon kaupunginmuseon arkeologin opastuksella. Sekä historian että yhteiskuntaopin tunneilla vieraili paljon eri alojen asiantuntijoita. Kansanedustajan vierailu kuuluu jo perinteisesti yhteiskuntaopin kurssiin. EU-vaalikevään ohjelmaan kuului mm. parlamentin jäsenten, Sirpa Pietikäisen ja Satu Hassin vierailut. Lakitieto -kurssin ohjelmaan kuului jälleen lähipoliisin ja asianajajan vierailu sekä käynti Espoon käräjäoikeudessa. Yrittäjyys -kurssin kohokohtia olivat vierailevien yrittäjien kertomukset omasta työurastaan. Sirpa Pietikäinen vieraana koulussamme Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen piti koulumme opiskelijoille noin puolen tunnin luennon kestävästä kehityksestä maanantaina Hän lähestyi aihetta puhumalla esimerkiksi planeettamme rajoista ja siitä, mitkä asiat kuluttavat luontoamme. Hän painotti myös turvallista elinympäristöä, kulutuksen vähentämistä, resurssitehokkuutta ja tavaroiden uudelleen käyttämistä, kierrättämistä. Lisäksi Pietikäinen sivusi hieman kunnallispolitiikkaa. Pietikäinen herätti kuulijoiden mielenkiinnon esittämällä kysymyksiä ja havainnollistamalla puhettaan esimerkein. Hän muun muassa kyseli yleisöltä, kuinka moni käyttää vielä kynää ja paperia nykytekniikan rinnalla. Kun Pietikäinen tiedusteli, onko kenelläkään kymmenen vuotta vanha puhelin käytössä, harva nosti kätensä. Kysymyksillään Pietikäinen halusi todistaa, että haalimme loputtomasti uutta tavaraa käyttöömme, vaikka emme luovu vanhasta. Pietikäisellä on vahva koulutustausta ja pitkä ura politiikassa. Koulutukseltaan Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukiosta valmistunut Pietikäinen on kauppatieteiden maisteri. Euroopan parlamentissa Pietikäinen pyrkii internetsivujensa 26

27 mukaan edistämään erityisesti inhimillisempää, globaalimpaa ja ekologisempaa Eurooppaa. Hänen kiinostuksensa ekologiaan huomaa siitä, että hän on voittanut neljä erilaista ympäristöpalkintoa. Hän on myös entinen ympäristöministeri. Julia Helle Mediapsykologiaa Mediapsykologia-kurssilaiset vierailivat HiQ-yrityksessä Vierailun aikana Kaisa Voutilainen (Marketing and Communications) ja Anna Heini (Consultant, User Experience -tiimi) kertoivat yrityksestä ja sähköisten palveluiden suunnittelusta. Lisäksi opiskelijat pääsivät mm. tutustumaan palveluiden käyttökokemustestaukseen toimimalla itse älypuhelimiin kehitetyn sovelluksen testaajina. Katsaus lukuvuoden oppilaskunnan hallituksen toimintaan Pohjois-Tapiolan lukion oppilaskunta on menneen lukuvuoden aikana ollut aktiivisesti mukana koulun arjessa. Oppilaskunnan vanhassa hallituksessa toimi syyslukukauden 2013 Kaius Kiiras (pj), Pipsa Ilpala (sihteeri), Esteri Viitanen (varapuheenjohtaja), Julia Helle (postivastaava), Saga Lindroos (tiedostusvastaava), Ellen Nylund (rahastonhoitaja) ja Jussi Ritvas. Oppilaskunnan hallituksen toimenkuvaan kuuluu yhteiskunnallisten ja ajankohtaisten asioiden huomioiminen koulun arjessa. Oppilaskunnan hallitus toteutti Nälkäpäiväkeräyksen syyskuussa ja organisoi koulukuvaukset. Joka syksy koulumme opiskelijoista valitaan johtokuntaan opiskelijaedustaja. Perinteiseen tapaan oppilaskunnan hallitus hoiti ehdokasasettelun sekä ehdokashaastattelut ja teki ehdotuksen opetuslautakunnalle. Oppilaskunnan hallitus järjesti myös opiskelijakyselyn. Tavoitteena oli antaa opiskelijoille mahdollisuus kertoa mielipiteensä, miten voimme lukiomme arjesta tehdä vieläkin viihtyisämmän. 27

28 Hallitus otti loppukirin vastuussaan ennen joulua ja pestinsä jättämistä. Edellisen vuoden tapaan oppilaskunnan hallitus järjesti arpajaiset, josta kertynyt rahallinen tuotto kohdennettiin Filippiinien katastrofin uhreille Unicefin kautta. Puurojuhlassa myös valta vaihtui ja uusi hallitus otti vetovastuun kalenterivuodeksi Valta vaihtui puurojuhlassa, ja oppilaskunnan hallituksen uusi kokoonpano vuodeksi 2014 on seuraava: Jussi Ritvas (puheenjohtaja), Matias Ebeling (rahastonhoitaja), Julia Helle (postivastaava), Jani Kurvinen (tiedotusvastaava), Oula Hyle (tapahtumavastaava), Lauri Puputti, Eevi Pulli (varapuheenjohtaja), Evita Aaltonen (tapahtumavastaava), Sebastian Resman ja Konsta Kallio-Mannila. Uusi hallitus on tukenut myös rahallisesti kevään 2014 aikana. Se muun muassa sponsoroi abirekkojen lakanat ja tuki lukiomme matkaa Alden Bieseniin. Uusi hallitus kevään 2014 aikana järjesti eurovaalipaneelin,jonne kutsuttiin ehdokkaita miltei kaikista puolueista. Mukana olivat: SDP: Nazima Razmyar, Kokoomus: Pia Kauma, Keskusta: Mikael Pentikäinen, KD: Tiina Tuomela, Vihreät: Ozan Yanar, Vasemmistoliitto: Kari Uotila ja Perussuomalaiset: Simon Elo. Näiden lisäksi oppilaskunta on ottanut kantaa koulumme ajankohtaisiin kysymyksiin muun muassa lukuvuoden suunnitteluun liittyviin työ- ja lomaaikoihin, kuten siihen, että pidämmekö viikon syysloman 2 päivän sijaan. Nyt on aika hetkeksi hengähtää ja nauttia kesästä. Oppilaskunnan hallitus toivottaa kaikille rentouttavaa ja virkistävää kesälomaa! Oppilaskunnan hallitus 28

29 VÄITTELYÄ EUROVAALIPANEELISSA Koulumme oppilaskunta järjesti juhlasalissa eurovaalipaneelin. Paneelissa oli kaikkiaan seitsemän eurovaaliehdokasta. SDP:tä edusti Nazima Razmyar, kokoomusta Pia Kauma, keskustaa Mikael Pentikäinen, kristillisdemokraatteja Tiina Tuomela, vihreitä Ozan Yanar, vasemmistoliittoa Kari Uotila ja perussuomalaisia Simon Elo. Panelisteille esitettiin kiperiä kysymyksiä, ja heillä oli aikaa vastata jokaiseen kysymykseen tasan minuutti. Keskustelua käytiin muun muassa ehdokkaiden arvoista, nuorisotyöttömyydestä EU:n sisällä ja siitä, mitä EU voi tehdä nuorten hyväksi ja miksi vaaleissa kannattaa äänestää. Tilaisuuden juonsivat oppilaskunnan edustajat Matias Ebeling ja Evita Aaltonen. Evita Aaltonen TUTORTOIMINTA Tutorien toiminta käynnistyi tutusti jo heti kesän opiskelijaksiottopäivänä, jolloin he loivat ensimmäisen kontaktinsa tuleviin pohjislaisiin. Tutorit vastasivat uusien opiskelijoiden kurssivalintojen tekemisestä ja lukuvuoden aloitus sujui jälleen mallikkaasti, välillä pizzaa opettajanhuoneessa mutustellen. Syksyn alussa järjestimme uusien opiskelijoiden orientaatiopäivän, jossa erilaisten esittelyjen lisäksi keskeisessä osassa olivat tutorien järjestämät ryhmäytymisleikit ja - harjoitukset. Ryhmäytymispäivän kruunasi illalla järjestetty salitilaisuus, jonne tutorit olivat kehittäneet lisää leikkejä ja kilpailuja ykkösten välillä, eri pukeutumisteemoja unohtamatta. Päivä oli tunnelmaltaan ratkiriemukas. Tutoreiden tehtävänkuvaan kuuluu uusien opiskelijoiden ohjaamisen lisäksi myös lukion markkinointi yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille. Tammikuussa Tapiolan kulttuurikeskuksessa järjestettiin tiedotustilaisuus ysiluokkalaisten huoltajille, jossa oli mukana myös tutoreitamme. Varsinaiset esittelyt tapahtuivat lähiyläkouluille suuntautuneina vierailuina, jossa tutorimme pääsivät kertomaan lukio-opiskelusta yleensä sekä lukiomme erityispiirteistä. Nyt keväällä perustimme ykkösvuositason opiskelijoista uuden mukavan tutorporukan, ja avukseni lupautui suuri joukko konkaritutoreita. Tällä porukalla järjestimme kaksipäiväisen tutorkoulutuksen kaikille muille ensi vuodeksi ha- 29

30 keutuneille tutoreille, lisäksi ideoimme monitoimipäivänä ensi syksyn tutorointikuvioita kuntoon. Tutoreiden rooli uusien opiskelijoiden kasvattamisessa kuuluisaan Pohjishenkeen on korjaamaton. Niinpä suuri kiitos tutorini Jussi, Natalia, Olivia, Daniel, Konsta, Hanna, Otto, Tessa, Ella, Eero ja Ines, ja tervetuloa takaisin Suomeen ja tutoriksi Ronja J Erityisen suuri kiitos ja kumarrus kaksi vuotta kanssani uurastaneille Rosalle, Sannille, Elenalle, Valerialle, Visalle, Jennille, Sagalle, Ellenille ja Annalle, ja vielä suurempi kumarrus kaksi ja puolivuotta tutorina toimineelle Tuomakselle! Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen 30

31 TUNNELMIA PENKKARI- ja WANHOJENTANSSIVIIKOLTA ABIEN JUHLAVA PENKKARIPÄIVÄ Torstaina oli abien penkkaripäivä Pohjois-Tapiolan lukiossa. Pohjiksen abit aloittivat päivän näyttävästi lukionopettajien kanssa aamiaisella koulun ruokasalissa. Sen jälkeen alkoi loistelias abishow kello 9. Abishowssa jaettiin vuoden tittelit, heiteltiin paljon karkkia ja näytettiin abien oma abivideo. Shown jälkeen abit lastautuivat koristeltuihin rekkoihinsa ja lähtivät tunnin rekka-ajelulle muiden lukioiden opiskelijoiden kanssa. Abit lähtökuopissaan (Emilia Remeksen kuva-arkistosta) Abin viisaat sanat Ellen Nylund on tämän vuoden abiturientti. Hän on ollut lukion aikana tukioppilaana ja oppilaskunnan hallituksessa. Näin hän kertoo hänen lukioopiskelunsa alkuajoista ja mietteistään: Muistan, kuinka istuin koulun salissa katsellen, kuinka abiturientit heittivät karkkeja meitä kohti. Ajattelin silloin, että ei vitsi, olen parin vuoden päästä tuossa samassa tilanteessa, mutta harmillisesti sitä täytyy odottaa vielä pari vuotta. Sitä odotellessa on ollut normaalia koulun käyntiä ja arkea, joka 31

32 tuntui silloin loputtomalta, mutta tässä sitä ollaan. Olen nyt abi, jota alaasteen oppilaat ihailevat. Ellenillä on neuvo kaikille (ykkösille, kakkosille ja muille jotka tätä lukevat), ja hänen neuvonsa on, että jokaisen pitäisi nauttia nykyisestä tilanteesta, koska aika kuluu nopeasti. Hän tekisi ihan mitä vain, jotta saisi kelata lukiopäiviään taaksepäin ja kokea ne uudestaan. Ellenistä tuntui siltä, että penkkaripäivää ei ollutkaan. Ellenin mielestä tuntui turhauttavalta, että penkkaripäivän eteen piti tehdä niin paljon töitä vain yhden päivän takia. Tässä vielä Ellenin päällimmäiset tunteet penkkaripäivästä: Haluan sanoa, että penkkaripäivä ei ollut lukioaikani paras päivä, vaikka se onkin mieleenpainuva. Parhaimmat päivät oli niitä päiviä jolloin koulussa oli hyvää ruokaa ja sain istua koulukavereiden kanssa lounaalla. Julia Helle YKKÖSET VALTAAVAT VANHOJEN TANSSIT Hiihtolomaa edeltävällä viikolla koulussamme nähtiin taas pukujen loistoa ja kuultiin tanssiaskelien raikumista jokavuotisissa vanhojen tansseissa. Tanssitaitoja esiteltiin ensin tanssijoiden läheisille ja seuraavana päivänä koulun muille opiskelijoille. Vaikka vanhojen tanssit ovat pääasiassa toisen vuoden opiskelijoiden juhla, tänä vuonna Pohjois-Tapiolan lukion vanhojen tansseissa nähtiin myös suuri joukko ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Ensimmäisen vuoden opiskelija Timo Erävuorta tanssit innostivat: Aluksi oli outoa, kun ei tuntenut ketään, mutta kun alkoi tutustua ihmisiin, oli tosi mukavaa. Tuli fiilis, että haluaisi tanssia lisää. Timo kertoi myös, että aikoo tanssia ensi vuonnakin. Vanhojen tansseissa on pyörähdelty Suomen lukiossa 1920-luvulta saakka. Perinteisissä tanssiaisissa puhuttavat usein opiskelijoiden puvut ja kampaukset. Tyttöjen iltapuvuissa suosittiin tänä vuonna neonvärejä, ja kampauksissa oli paljon kiharoita. Vanhojen perinteiden mukaan miehillä oli smokit. Tavalliseen tapaan tanssijat lähtivät jatkoille virallisen ohjelman jälkeen. Sonja Koskenala ja Nelli Lempiäinen 32

33 POHJOIS-TAPIOLAN LUKION LUKUSUUNNITELMA I vuositaso II vuositaso III vuositaso pakolliset syv+sov pakolliset syv+sov pakolliset syv+sov Äidinkieli ja kirjallisuus A1-englanti A1-saksa A-ruotsi B1-ruotsi B2-saksa B3-saksa 2 B2-ranska B3-ranska 2 B-matematiikka A-matematiikka Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto evl Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus 0,5 0,2 1 0,3 1 Ilmaisutaito Audiovisuaaliset

34 POHJOIS-TAPIOLAN LUKION YLIOPPILAAT SYKSYLLÄ 2013 JA KEVÄÄLLÄ 2014 SYKSY 2013, yhteensä 6 Lassila Tuomas Latikka Anniina Mäkitalo Janne Rantanen Onni Bergström Heidi Vuorinen Toni KEVÄT 2014, yhteensä 108 Abdulazhanov Doniyor Ahokas Sanni Arkiomaa Rosa Aro Antti Constantinescu Shanna- Miruna Erkinheimo Elis Erola Kim Eskola Kyösti Fahandezh Saadi Raouf Fogde Oskar Franciskovic Toni Godenhjelm Kalle Hakonen Johanna Harju Suvi Hentunen Veera Herttua Joonas Hiekka Sampo Honkasalo Arttu Huhtala Piia Hukari Aija Hänninen Samuel Ilpala Pipsa Immonen Jarmo Jakobsson Kim Joenperä Martin Jokela Taneli Jyränoja Elise Jääskeläinen Niko Kanerva Niina Kantinkoski Elena Kauppinen Jussi Kiiras Kaius Kivimaa Aleksi Kobycheva Valeria Kolkka Mirka Kulomaa Valter Kurti Donika Kähäri Maria Lampi Visa Larinoja Jenna Lehesjoki Annu-Maaria Lehto Rebecca Lehtonen Lotta Leinonen Jenni Leonsaari Joonas Levänen Riina Lindqvist Mira Lindroos Saga Lipponen Sanni Majalahti Marika Meckelborg Nina Melnyk Vladyslav Mäki-Marttunen Viivi Määttä Tuomas Niemensivu Jaakko Niskanen Anttoni Nojonen Alex Nylund Ellen Ojasalo Aleksi Paavilainen Oskari Palomäki Johanna Palosuo Henri Pehkonen Maiju Pesonen Anna Pulkkinen Oona Pöllänen Ida-Susanna Pöyhönen Henri Reittu Kersti Remes Emilia Rezai Hashim Rikama Jussi Rissanen Jenna-Julia Rissanen Riina-Maria Rokala Pauli Rossi Joonas Rytömaa Valtteri Salo Henri Sarapalo Matias Siegfried Daniel Siltanen Sini Soini Kalle Solatie Tom Sonne Jenny Sorokin Sakari Stenius Julius Sugulle Khadra Sundström Roosa Suominen Waltter Sutinen Sami Suutarinen Peppiina Talvitie Otso Tammivaara Dita Tarvas Helmi Toivanen Margareta Urpalainen Lasse Vahtola Niko Vahur Axel Vehnämäki Eetu Venho Thea Viinikka Aleksanteri Viinikka Wilhelmiina Viitanen Esteri Virtanen Krista Wirtanen Milja Vitikainen Sini Volanen Emilia Vuonnala Sara Väisänen Mikael 34