Kivistön koulu Opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kivistön koulu Opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Kivistön koulu Opetussuunnitelma 1

2 Kivistön koulu Opetussuunnitelma 2004 vuosiluokat 1-6 esiopetus 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Martinlaakson alueella 2.2 Kivistön koulun arvopohja 2.3 Perusopetuksen tehtävä Martinlaakson alueella 2.4 Kivistön koulun toiminta ajatus 2.5 Perusopetuksen rakenne 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.2 Oppimissuunnitelma 4.3 Ohjauksen järjestäminen 4.4 Tukiopetus 4.5 huolto 4.6 Kerhotoiminta 5. ERITYISTÄTUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Eri tukimuodot 5.2 Osa aikainen erityisopetus 5. 3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta alueittain 3

4 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus 7.3 Vieraat kielet 7.4 Matematiikka 7.5 Ympäristö- ja luonnontieto 7.6 Biologia 7.7 Maantieto 7.8 Fysiikka ja kemia 7.9 Terveystieto 7.10 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto 7.11 Elämänkatsomustieto 7.12 Historia 7.13 Musiikki 7.14 Kuvataide 7.15 Käsityö 7.16 Liikunta 7.17 Tieto- ja viestintätekniikka 7.18 Valinnaiset aineet 7.19 Oppilaanohjaus 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1 Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet 4

5 8.2 Arviointi opintojen aikana 8.3 Opinnoissa eteneminen 8.4 Työskentelyn arviointi 8.5 Käyttäytymisen arviointi 8.6 Oppilaan itsearviointi 8.7 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 9. TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI LIITTEET 1. Esiopetussuunnitelma 2. Kivistön koulun käyttäytymisohjeet 3. Kiusaamisen ennaltaehkäisysuunnitelma 4. Päihdestrategia 5. HOJKS lomakkeet 5

6 1. JOHDANTO Martinlaakson alueen opetussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisen Perusopetuksen opetuskokeiluissa lukuvuonna noudatettaviin opetussuunnitelman perusteisiin vuosiluokille 3 9. ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuosiluokille 1 2. vuodelta 2003 ja Vantaan koulutuspoliittiseen ohjelmaan. Tässä suunnitelmassa esitellään alueen painotukset ja alueen koulujen yhteinen näkemys opetuksen toteuttamisesta. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja Martinlaakson alueella "Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen ja vaaliminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista." (OPS ) Tasa-arvon toteutumiseksi kaikilla alueen oppilailla tulee olla mahdollisuus sijoittua oman alueen kouluihin. Tasa-arvoon kuuluu lisäksi oppilaan fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja suhtautuminen oppilaaseen yksilönä. Tavoitteena on tarjota kaikille mahdollisuus hyvään oppimiseen. Tällöin yksi oleellinen tekijä on opiskelurauhan turvaaminen kaikille. Tasa-arvon toteutumiseksi kaikilla alueen alakoulun oppilailla tulee olla mahdollisuus sijoittua oman alueen lähikouluun. Demokratiaa voidaan edistää lisäämällä oppilaan vaikutusmahdollisuuksia koulun toiminnan suunnittelussa. Luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilymistä voidaan edesauttaa pitämällä huolta alueen ympäristöstä sekä toimimalla kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Monikulttuurisuus on tullut osaksi alueemme koulujen arkipäivää. Oppilaita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden kohtaamiseen ja arvostamiseen. Oppilaan mielipiteitä kuunnellaan ja otetaan huomioon koulun toiminnan suunnittelussa. 6

7 2.2 Kivistön koulun arvopohja Kivistön koulun arvot syntyvät yhteistyössä vanhempien ja lasten kanssa. VANHEMMAT LAPSET Koulun henkilökunta Vantaan arvot KOULUN ARVOT KIVISTÖN KOULUN ARVOT Perustiedot ja taidot luovat alun sivistykselle. Sosiaalisuus Opitaan elämään sopuisasti erilaisten ihmisten kanssa, sekä hoitamaan ristiriitatilanteita järkevästi ja kiihkottomasti. Luovuus Opitaan ideoimaan omatoimisesti uutta ja tuttua yhdistäen ymmärtävässä ilmapiirissä. Turvallisuus Terve itsetunto kehittyy turvallisessa opiskeluympäristössä, jossa opitaan myös kantamaan vastuu omista teoista. Turvallisuutta on myös viihtyisä ja terveellinen opiskeluympäristö. 7

8 2.3 Perusopetuksen tehtävä Martinlaakson alueella "Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävää. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisää yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa." (OPS ) Perusopetuksen on annettava oppilaalle elämässä tarvittavat perustiedot ja -taidot. Erityisen tärkeää on tukea oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä ja pyrkiä herättämään kiinnostus elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteena tulisi olla, että oppilas voisi kokea oppimisen iloa ja kokea olevansa hyvä oppija. Edelleen perusopetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle valmiudet toimia vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä tietoisena omasta kulttuuri-identiteetistään. 2.4 Kivistön koulun toiminta-ajatus Kivistön koulu on luonnonläheisen ja viihtyisän kyläyhteisönsä toimintakeskus. Koulu antaa oppilailleen perussivistyksen ja elämänhallintataitoja. Perussivistys käsittää eri oppiaineista lähtevän monipuolisen, nykyaikaisen kokonaiskuvan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja muista kulttuureista. Tätä tukevat opintokäynnit, erilaiset teemat sekä juhlat ja näyttelyt. Ne antavat tietoa, taitoa ja elämyksiä eri näkökulmista. Koulun opetuksessa painottuu ympäristökasvatus. Oppilaita ohjataan tarkkailemaan ympäröivää maailmaa ja toimimaan itse sen osina. Hyvät tavat, suvaitsevaisuus ja kestävän kehityksen periaate kuuluvat koulun toiminta-ajatukseen. Koulun työyhteisössä jokainen jäsen on tärkeä ja arvokas. Oppilaan hyvää itsetuntoa ja opiskelua tuetaan kaikin keinoin. Näitä ovat työmuodot, joiden avulla yhteistyökyky ja terve itsetunto kehittyvät. Kivistön koulu on turvallinen toimintaympäristö, jossa kaikkien edellytetään noudattavan yhteisiä pelisääntöjä ja toimimaan rehdisti ja vastuuntuntoisesti. Koulu tekee yhteistyötä alueen päiväkotien sekä yläkoulujen kanssa. Toiminta määritellään vuosittaisessa työsuunnitelmassa. Yhteistyö tukee opetuksen tarkoituksenmukaisuutta ja jatkuvuutta päiväkodista kouluun. Kivistön koulussa noudatetaan vuosiluokkiin sidottua opetusta. Vuosittaisessa lukuvuosisuunnitelmassa määritellään hyväksytystä välyksestä kulloinkin käytettävä tuntimäärä. 8

9 2.5 Perusopetuksen rakenne Kieliohjelma Kivistön koulussa noudatetaan Vantaan kaupungin kieliohjelmaa. Poikkeuksena on A-kieli, joka alkaa toisella vuosiluokalla puolella vuosiviikkotunnilla. Painotukset Koulun tuntijaossa on huomioitu koulun sijainnin mahdollistama painottuminen ympäristökasvatukseen. Tuntijako Kivistön alakoulun perusopetuksen tuntijako * Valkoisella pohjalla olevat tunnit sidotaan vähimmäistuntimäärän osalta. * Koulun tasolla voidaan liikkua ylöspäin. * Harmaalla pohjalla olevien tuntien jakautumisen eri luokka-asteille päättää koulu. - - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetus- / oppimissuunnitelmassa toisin määrätä Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (5) (5) A-kieli ½ (3) ½- B-kieli Matematiikka 3 3½ ½- Ympäristöoppi 2(3) 2 3 (2)3 9- Biologia ja maantieto 2 1 (2) Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto (2) Historia ja yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet yht Musiikki 1 1 (2) (1) Kuvataide (3) 2 Käsityö Liikunta (3) 2(3) Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Hi 1Bg Oppilaan tuntimäärä 20,21 20, 21 23,24,25 23,24,25 25, 26 25, Vapaaehtoinen A-kieli (12) A2 oppilaan tuntimäärä Vuosiluokilla 7-9 A2 kielen valinneiden oppilaiden tuntimäärä voi ylittää 30h/viikko annettujen resurssien puitteissa korkeintaan 2h/viikko/ vuosiluokka Vuosiluokkien 7-9 tuntimäärien tulee olla puolen tunnin tarkkuudella 30, kokonaistuntimäärän tulee olla 90 tuntia edellä mainituin poikkeuksin. 9

10 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3. 1 Oppimiskäsitys "Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävää erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan." (OPS ) 3. 2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristö tarkoittaa sekä fyysistä että psyykkistä oppimisympäristöä. Sen on oltava turvallinen ja viihtyisä ja tuettava oppilaan terveyttä. Tämä edellyttää mm. että koulurakennusten kunnosta pidetään hyvää huolta. Fyysisen oppimisympäristön tulee olla esteettisiä arvoja huomioiva ja tiloiltaan ja varustelultaan joustava, monipuolinen ja muunneltava. Oppimisympäristön tulee kannustaa älylliseen uteliaisuuteen, aktiivisuuteen ja oman toiminnan arviointiin. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. Ilmapiirin luomisesta ja ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajille että oppilaille. Oppimisympäristön tärkeä tekijä on koulun toimintakulttuuri, joka on käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Koulun toimintakulttuurin tulee tukea kaikkia koulun kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita. Toimintakulttuurissa on tärkeää, että koulu on yhteisö, jonka jokainen jäsen on tärkeä ja arvokas. Turvalliseksi koulun tekee se, että kaikki noudattavat yhteisiä pelisääntöjä toimivat rehdisti ja vastuuntuntoisesti. Toimintakulttuuri vaikuttaa kaikkeen koulun toimintaan juhlaan ja arkeen ja jokainen on omalta osaltaan siitä vastuussa. Kivistön koulussa pyritään avoimeen yhteistyöhön. Koulun ympäristö ja luonto antavat hyvät puitteet tekemällä oppimiseen. Kivistön koulu on Kivistön kylän toimintakeskus, jossa eri tahot voivat harrastaa. ( Liite 2.) 10

11 3.3 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. (OPS ) 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin kasvatustyö on ensisijaisen tärkeää lapsen kehitykselle. Koulun ja kodin yhdessä pohtimat arvot ovat yhteisen kasvatustyön perustana. Avoimuus, luottamus ja tiedonkulku ovat tasa arvoisen yhteistyön perusedellytyksiä, vaikka kodilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksessa. Koulu pitää yhteyttä vanhempiin järjestämällä vanhempieniltoja ja keskustelutuokioita. Vanhemmille tiedotetaan koulun asioista reissuvihkolla, tiedottein sekä koulun internetsivuilla. Yhteistyötä tapahtuu myös puhelimen tai sähköpostin välityksellä. Vähintään kerran vuodessa on arviointikeskustelu, jossa mukana ovat oppilas, huoltaja/huoltajat ja opettaja. Tarvittaessa oppilaan asioita käsitellään oppilashuoltoryhmässä, jossa vanhemmat ovat mukana. Koululla on johtokunta ja tukiyhdistys, jotka tukevat vanhempia ja koulua kasvatustehtävässään osallistumalla koulun tapahtumien järjestämiseen. Ne edistävät koulun ja kotien välistä yhteistyötä mm. koko perheelle tarkoitetuilla teemapäivillä ja tapahtumilla. Vanhemmat ovat tervetulleita yhteistyöhön retkillä, juhlissa ja koulun arjessa Oppimissuunnitelma Oppimisen tueksi voidaan tehdä oppimissuunnitelma, jonka avulla oppilas opettelee ottamaan vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelma tulee laatia yhdessä oppilaan, opettajan ja huoltajan yhteistyönä ja tarvittaessa voidaan käyttää muiden asiantuntijoiden apua. Oppimissuunnitelman avulla huoltaja saa tietoa lapsensa oppimisen edistymisestä ja voi paremmin tukea lasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelma on myös väline opetuksen yksilöllistämisessä. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Kivistön koulussa oppilaan oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä luokanopettajan, vanhempien ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Oppimissuunnitelma on tukitoimenpide, jonka tarve määritellään oppilaskohtaisesti. 11

12 4. 3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneelle, tai muutoin erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle annetaan tukiopetusta. Tukiopetusta antaa yleensä ainetta opettava opettaja. Oppilaiden tukemiseksi työskentelevät myös erityisopettaja, psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. Erityisopetukseen osittain tai kokonaan siirretylle oppilaalle tehdään oma HOJKS, jossa määritellään oppilaalle annettava tukiopetus huolto huoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollon tavoitteena on tukea yleisten kasvatus- ja opetustavoitteiden saavuttamista. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. huoltotyötä tehdään moni ammatillisessa oppilashuoltoryhmässä ja silloin noudatetaan salassapitoa koskevia säännöksiä. huoltoryhmä pitää yllä yhteyksiä koulun ulkopuolisiin tahoihin kuten lastensuojelu- ja sosiaaliviranomaisiin, poliisiin, seurakuntaan ja lähikouluihin. Kivistön koulun oppilashuoltoryhmän luokkakohtaiset keskustelut käydään lukuvuosittain. Tarpeen vaatiessa oppilashuoltoryhmä voi kokoontua käsittelemään yksittäisten oppilaiden asioita erikseen sovittavana ajankohtana. Kokoontumispäivät ja kellonajat päätetään 12

13 kevään suunnittelukokouksessa ja liitetään lukuvuosisuunnitelmaan. huoltoryhmään kuuluvat mahdollisuuksien mukaan koulun rehtori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, koulukuraattori, erityisopettaja ja luokanopettaja. Oppilaan mukanaolosta päätetään tilannekohtaisesti. Koollekutsujana toimii luokanopettaja. Sovittaessa yksittäisen oppilaan palaverista sovitaan myös ketkä siihen osallistuvat. huoltoryhmälle kuuluvat myös HOJKS:n seurantakeskustelut. Poissaolojen seuranta Säännöllinen koulussa käynti on hyvän koulutyön edellytys. Sen vuoksi oppilaan poissaoloja seurataan. Lapsen sairastuessa vanhemmat ilmoittavat asiasta kouluun samana päivänä. Vanhempien tulee pyytää lupa poissaoloille ennakkoon tiedettävissä tapauksissa sekä huolehtia oppivelvollisuuden suorittamisesta. Opettajan velvollisuus on ilmoittaa luvattomista poissaoloista mahdollisimman pian kotiin sekä kirjata kaikki poissaolot. Kiusaamisen ennaltaehkäisysuunnitelma (Liite 3.) Mielenterveyskysymykset Mahdollisissa oppilaan mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä opettaja on yhteydessä oppilashuoltoryhmään, jossa mietitään jatkotoimenpiteet. Päihdestrategia (Liite 4.) Erilaiset onnettomuudet ja niissä toimiminen Toimintaohjeet erilaisten tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapausten sattuessa ovat koulumme turvallisuussuunnitelmassa sekä kriisisuunnitelmassa (turvallisuuskansio). Koulukuljetukset ja kouluruokailu Koulun tehtävä on kasvattaa lapset huomioimaan hyvät käytöstavat kaikissa arkipäivän tilanteissa. Varsinaiset järjestelyt koulukuljetuksesta ja ruokailusta hoitaa Vantaan kaupunki. Koulukuljetus Vantaalla on voimassa seuraavat kuljetusperusteet: oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen on vain oppilaan asuinpaikkaan perustuvan oppilaaksiottoalueen mukaiseen lähikouluun, esiopetuksen järjestämispaikkaan tai kunnan osoittamaan opetuspaikkaan milloin peruskoulun oppilas on saanut luvan käydä muuta vantaalaista koulua, hänellä on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos perusopetuslain tai opetuslautakunnan määrittelemät koulukuljetuksen myöntämisperusteet matkan pituuden osalta täyttyvät sekä em. lähikouluun että luvan mukaiseen kouluun. Esiopetuksessa, erityisopetuksessa, 1. ja 2. luokan oppilailla sekä alle 10-vuotiaiden maahanmuuttajaopetuksessa on muita 13

14 alemmat kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat. (Lisätietoa asiasta löytyy Vantaan internet-sivuilta.) Kouluruokailu Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on tarjottava jokaisena työpäivänä maksuton, tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen ateria. Ruokailun yhteydessä opitaan terveellisiä ruokailutottumuksia sekä hyviä ruokailutapoja. Mikäli oppilas tarvitsee erityisruokavaliota, vanhemmat toimittavat tarkat tiedot ruokavaliosta kouluterveydenhoitajalle tai mikäli oppilaan ruokavalio on uskonnollisista tai eettisistä syistä johtuen rajoitettu, vanhemmat toimittavat tiedon tästä kouluun. 4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee tukea perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kerhotoiminnan tarkoitus on antaa oppilaille virikkeellistä vapaa-ajan toimintaa, joka tukee opiskelua ja ohjaa hyvien harrastusten pariin. Kerhotarjonnassa otetaan huomioon eriikäisten lasten tarpeet. Kerhoista päätetään erikseen joka lukuvuoden toimintasuunnitelmassa. Kerhoja järjestetään koulun määrärahojen sallimissa puitteissa. 14

15 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5. 1 Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen mahdollisten seulontojen avulla. Tukitoimet aloitetaan, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Lapsen edun mukaista on, että opetusjärjestelyjen kannalta olennainen tieto siirtyy esiopetuksesta tai tutkivalta taholta koulun puolelle. Tärkeää tiedonsiirrossa on yhteistyö huoltajien kanssa. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin perusteiden luvussa 4. määrätään. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee yleisopetuksen yhteydessä ajoittain erityistä tukea. Vaikeudet ilmenevät useimmiten lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja/tai puheen alueella. Myös keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat kuuluvat erityisopetuksen piiriin. Erityisopetusta toteutetaan samanaikaisopetuksena oppilaan omassa luokassa, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Mahdollinen oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden osalta noudatetaan HOJKS:a. 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Oppilaan opetus voidaan järjestää poiketen koulun tuntijaosta, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua.(valtioneuvoston asetus 1435/01 9 ). HOJKS:ssa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa poiketaan koulun tuntijaosta. Oppilaan vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat 15

16 syyt. Vapautettaessa oppilaalle järjestetään tänä aikana muuta opetusta tai ohjattua toimintaa niin että tuntimäärä ei muutu. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan päätöksessä määrätään, noudattaako opetus yleistä vai pidennettyä oppivelvollisuutta. Tarvittaessa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien opetus voidaan muodostaa oppiainekokonaisuuksiksi. Viittomakielen opetusta voidaan järjestää äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien lisäksi muiden kielten tunneilla. Kivistön koulussa ei ole erityisopetuksen luokkia. 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma(hojks). HOJKS:n laadinnassa noudatetaan voimassa olevaa Erityisopetusohjeistus Vantaalla -kirjasta. Kivistön koulussa käytettävät HOJKS lomakkeet. (Liite 5.) Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen sekä perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen. 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet jaetaan opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetus sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueet sisältävät vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa- 16

17 alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueet sisältävät aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syyseuraussuhteen oppimisen harjoituksia. 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestämisen periaatteet on kirjattu VERSO:on. 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Kivistön koulun opetus on ainejakoista, paitsi alkuopetuksessa, jossa opettajalla on mahdollisuus opettaa kokonaisvaltaisesti. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Aihekokonaisuudet ovat: - Ihmisenä kasvaminen - Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys - Viestintä ja mediataito - Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - Turvallisuus ja liikenne - Ihminen ja teknologia Nämä aihekokonaisuudet huomioidaan eri oppiaineissa, koulun käytänteissä sekä yhteisissä tapahtumissa. Koulumme painottaa ympäristökasvatusta, jonka keskeisenä osana on vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus Yleistä Martinlaakson alueen koulujen äidinkielen opetussuunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota kirjallisuuden johdonmukaiseen ja kattavaan käsittelyyn läpi koko perusopetuksen, jotta oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen ja uusien asioiden yhteyksien luomiseen. Varsinkin luokilla 3-5 kirjallisuuden lukemisella on itseisarvon lisäksi välinearvoa oppilaan varttuessa viestijänä. Myöhemmin oppilas arvioi kirjallisuutta ja mediatekstejä ja oppii hankkimaan yleissivistystä kirjallisuudesta. Kirjallisuuden tehtävä kulttuurin siirtäjänä ja esteettisten elämysten antajana on luonnollisesti merkittävä. 17

18 Tiedonhankintataitojen ja lukuharrastuksen kehittämisen turvaamiseksi pyritään mahdollisuuksien mukaan kehittämään koulukirjastoa koulun tarpeita vastaavaksi. Lisäksi yhteistyötä alueen kirjastojen kanssa pyritään tehostamaan. Sujuva luku- ja kirjoitustaito auttavat oppilasta selviytymään laajasta vuorovaikutuksen maailmasta ja mahdollistavat oman ajattelemisen taidon kehittymisen. Myös oppilaan oman persoonallisen käsialan kehittymistä ohjataan ja taitoa ylläpidetään läpi koko perusopetuksen. Media- ja viestintätekniikkaan perehdyttäminen on alueen kouluissa tärkeä osa-alue. Tietoverkkojen käyttö ja asiallinen suhtautuminen valtavaan tiedon maailmaan ovat osa oppilaan elämänhallintaa, jolloin oppilas ymmärtää median ja tekstien mahdin mielikuvien tuottajana sekä ihmisten maailmankuvan ja valintojen ohjailijana. Nivelkohtien opetuksessa oppisisällöt järjestetään sovitulla tavalla, jotta siirtymävaiheesta tulisi mahdollisimman joustava. Myös alakoulusta yläkouluun siirtyminen tulee joustavaksi yhteisten tavoitteiden ja sisältöjen ansiosta. Äidinkielen opetuksen tulee tarjota oppilaalle mahdollisuus rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Turvallisessa ympäristössä oppilas kehittyy ymmärtämään äidinkielen merkityksen oman persoonallisuuden muotoutumisessa ja sosiaalisten suhteiden välineenä. Kivistön koulussa äidinkielen kolmannen luokan viikkotuntimäärä mahdollistaa monipuolisemman / syvällisemmän tietotekstin käsittelyn ja luetunymmärtämisen kehittämisen. PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN luokat Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas haluaa ja rohkenee ilmaista itseään suullisesti. Hän pystyy osallistumaan keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia mielipiteitään, ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii kuuntelemaan keskittyneesti ja eläytyen tilanteen mukaan. Hän oppii kuunnellessaan myös kirjakieltä sekä rikastuttaa käsite- ja sanavarastoaan ja omaa mielikuvitustaan. Sisällöt ja menetelmät 1. luokka - ta rohkaistaan selkeään ja kuuluvaan äänenkäyttöön. - harjoittelee suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa. - rohkenee kertoa ja selostaa omia kokemuksiaan, havaintojaan ja ajatuksiaan sekä mielipiteitään. - ta ohjataan kuuntelemaan keskittyneesti ja eläytyen esim. opettajan luentaa. 18

19 - ta ohjataan kuuntelemaan tovereitaan ja pyytämään sekä odottamaan omaa puheenvuoroaan. - tutustuu hyvään yleispuhekieleen luennan ja kerronnan avulla. 2. luokka - harjoittelee suullista ilmaisua monipuolisesti. - harjoittelee keskustelun taitoja ja malttaa odottaa omaa puheenvuoroaan keskeyttämättä toista. - harjaantuu selostamaan ja kertomaan omia kokemuksiaan, havaintojaan, ajatuksiaan sekä mielipiteitään. - harjoittelee selostamaan kuulemaansa omin sanoin. - tutustuu runoihin ja loruihin opetellen niitä myös ulkoa. - haluaa ja rohkenee esiintyä luokan edessä pienissä näytelmissä. Hyvän osaamisen kriteerit Oppilaan osaamisen arviointi puhumisen ja kuuntelemisen alueella perustuu valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, joita siteerataan seuraavassa. (Opetushallitus ) - osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa. - seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua. - pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen. - keskustellessaan hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä. - on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän pystyy kertomaan pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa. - osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. 3. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti erilaisissa tilanteissa. Hän ilmaisee itseään selkeästi ja pyrkii ottamaan kuulijan huomioon viestinnässään. Tavoitteena on, että oppilas osaa ja haluaa kuunnella myös muiden esityksiä ja mielipiteitä sekä osaa käyttää puheenvuoroa. 3. luokan sisällöt ja menetelmät - harjoittelee tuttujen asioiden selostamista ja kuvailua; - selittää sanoja omin sanoin; - harjoittelee juonen kehittelyä suullisesti; - harjoittelee kuuntelua ja kysymysten tekemistä kertojalle; - harjoittelee äänenkäyttöä; - tutustuu ilmeikkääseen ja selkeään lukemiseen; - harjoittelee asiointia tutuissa arkitilanteissa; - laatii ja esittää pieniä esityksiä tutulle yleisölle. Tällaisia ovat esimerkiksi lyhyet esitelmät, nukketeatteri, pienet näytelmät, kuunnelmat ja dramatisoinnit. 19

20 4. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilaan taito kertoa ja esittää omia mielipiteitään kehittyy. Hän kuuntelee toisten esityksiä ja rohkenee osallistua keskusteluun ja ottaa kantaa. pystyy pitämään omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienen esityksen valitusta aiheesta. 4. luokan sisällöt ja menetelmät - harjoittelee havaintojen ja ajatusten kertomista, selostamista ja kuvailua suullisesti; - harjoittelee keskustelemista ryhmissä, oman mielipiteen esittämistä ja perustelua sekä keskustelupuheenvuoron käyttöä; - harjoittelee pienimuotoisen esitelmän pitämistä tutulle yleisölle esimerkiksi tukisanalistan avulla. ta - ohjataan vuorovaikutustaitojen kehittämiseen; - ohjataan selkeään äänenkäyttöön ja eläytyvään lukemiseen; - rohkaistaan omien esitysten keksimiseen ja esittämiseen sekä ilmaisunsa rikastuttamiseen. 5. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas oppii aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja osaa ottaa myös vastaanottajan huomioon. ta ohjataan kuuntelemaan ja puhumaan. Kirjallisuuden lukemisella tuetaan oppilaan ilmaisun, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Hän oppii toimimaan ympäristössä, jossa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottajat ovat vuorovaikutuksessa. 5. luokan sisällöt ja menetelmät - tutustuu viestinnän perustekijöihin ja vuorovaikutuksen havainnointiin - kertoo, selittää ja esittää omia mielipiteitään - asioi, tekee kysymyksiä, käyttää puheenvuoron sekä kuuntelee aktiivisesti ja toiset huomioon ottaen - rikastuttaa kerrontaa ja ilmaisuaan (monipuolisin ilmaisuharjoituksin) - harjaantuu tukisanalistan käyttöön ja laadintaan - tutustuu käsitteisiin yleisökontakti, esityksen rakenne, havainnollistaminen, äänenkäyttö. Hyvän osaamisen kriteerit Oppilaan osaamisen arviointi puhumisen ja kuuntelemisen alueella perustuu valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, joita siteerataan seuraavassa. (Opetushallitus ) 20

21 - rohkenee ilmaista itseään suullisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan - osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin - pystyy (jonkin verran) ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan - haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia, osaa muodostaa omia mielipiteitä ja perustella niitä - on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja osaa tehdä viestinnän keinojen perusteella niiden sisältöä, viestintätilannetta ja nonverbaalista viestintää koskevia päätelmiä - erottaa kohtalaisen helposti omanikäisilleen tarkoitetuista viesteistä pääasiat - pystyy pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen esimerkiksi tukisanalistan avulla - osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. 6. luokan tavoitteet Tavoitteena on kehittää oppilaan viestintävalmiutta ja tilannetajua. harjaantuu toimimaan puhujana tavoitteellisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella. oppii ylläpitämään vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja hyväksyy erilaiset näkemykset ja tavat vuorovaikutuksessa. 6. luokan sisällöt ja menetelmät - saa perustietoa vuorovaikutuksesta ja ilmaisutavoista - tutustuu erilaisiin vuorokeskustelun lajeihin (erityyppisin keskusteluharjoituksin) - harjoittelee erilaisissa keskustelutilanteissa toisten huomioon ottamista, puheenvuoron oikeaa ajoittamista ja mitoittamista, kielimuodon valintaa ja eriävien näkemysten hyväksymistä sekä palautteen antamista ja vastaanottamista - rohkaistuu viestintään, omien näkemysten esittämiseen ja ilmaisutapojensa kehittämiseen (erilaisin esitysharjoituksin ja puhein, perusteluin) - harjoittelee ymmärtävää ja arvioivaa kuuntelua. KIELENTUNTEMUS Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas tietää miten kieli toimii ja miten kielen merkitykset muodostuvat. harjaantuu tietoiseen kielen tarkkailuun; sen rakenteen, sanaston ja tyylin tiedostamiseen. tulee tietoiseksi kielen sopimuksista. 21

22 1. 2. luokat Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä. tutustuu kieleen ja tottuu tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja. Sisällöt ja menetelmät 1. luokka - oppii äänne- ja kirjainvastaavuudet. - ymmärtää käsitteet kirjain, tavu, sana ja lause. Hän oppii kirjoittamaan ja lukemaan niitä. - oppii aakkosjärjestyksen. 2. luokka - opettelee sanojen luokittelua ylä- ja alakäsitteiden avulla. - opettelee lauseen- ja sanajonon erottamista. Hän opettelee lauseen tunnusmerkkejä kuten isoa alkukirjainta ja lauseen päättömerkkiä. - harjoittelee tunnistamaan yhdyssanoja ja muodostamaan niitä itse. - oppii erottamaan sanoista yksikön ja monikon. - erottaa erisnimen ja yleisnimen. Hyvän osaamisen kriteerit Oppilaan osaamisen arviointi kielentuntemuksen alueella perustuu valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, joita siteerataan seuraavassa. (Opetushallitus ) - pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta. Hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja. Hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä. - kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. 3. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas syventää alkuopetuksessa saamiaan taitoja. Hän saa enemmän tietoa kieliopillisista perusteista ja oppii ymmärtämään niitä paremmin. 22

23 3. luokan sisällöt ja menetelmät - erottaa vokaalit ja konsonantit ja tietää, mikä on diftongi ja äng-äänne - harjoittelee aakkostamista - opettelee tunnistamaan yhdyssanoja ja tekemään niitä itse - tutustuu sanapareihin ja tunnistaa synonyymejä, vastakohtia ja homonyymejä - kehittyy lausetajussaan ja oppii lausetyypeistä toteamus-, käsky- ja huudahduslauseen - oppii myös pilkun käytön luettelon yhteydessä - tutustuu substantiiveihin, verbeihin ja adjektiiveihin - tutustuu vuorosanoihin ja niiden kirjoittamiseen sekä johtolauseeseen ennen vuorosanaa ja vuorosanan jälkeen. 4. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas oppii tarkastelemaan kieltä monipuolisesti sanojen merkityksen, ryhmittelyn ja taivutuksen perusteella. 4. luokan sisällöt ja menetelmät - oppii lausetyypeistä käskylauseen ja hänen lausetajunsa vahvistuu - opettelee käyttämään pilkkua alistus- ja rinnastuskonjunktioiden yhteydessä - tietää sivulauseen ja päälauseen eron - oppii verbeistä persoonamuodot ja verbien aikamuodoista preesensin ja imperfektin ja tutustuu verbin pääluokkiin aktiiviin ja passiiviin - oppii sanaluokista substantiivit, adjektiivit, verbit, numeraalit ja pronominit - tutustuu partikkeleihin alustavasti - oppii adjektiivien vertailumuodot - harjoittelee vuorosanojen kirjoittamista kaksoispisteen ja vuorosanaviivan avulla. 5. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas kertaa ja syventää jo opittuja asioita. Tavoitteena on laajentaa sanojen luokittelua niiden merkityksen ja taivutuksen perusteella. oppii verbin merkityksen lauseessa. Tärkeätä on tarkastella kieltä sen merkityksen ja muodon mukaan. Tavoitteena on tutustua myös lainasanoihin. 5. luokan sisällöt ja menetelmät - tunnistaa lauseenjäsenistä subjektin ja predikaatin ja tutustuu myös objektiin, ja hänen lausetajunsa vahvistuu - tutustuu verbin aikamuodoista perfektiin ja pluskvamperfektiin ja oppii tunnistamaan ne lauseesta - tutustuu nominien taivutukseen alustavasti - vahvistaa sanaluokista partikkeleiden osaamistaan - oppii vuorosanojen kirjoittamisessa myös lainausmerkkien käytön - ymmärtää, miten uusia sanoja syntyy yhdistämällä, johtamalla ja lainaamalla 23

24 - vertailee äidinkieltään ja vierasta kieltä ja tutustuu näin lainasanoihin. Hyvän osaamisen kriteerit Oppilaan osaamisen arviointi kielentuntemuksen alueella perustuu valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, joita siteerataan seuraavassa. (Opetushallitus ) - hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan sanojen käyttöä tekstissä - osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä prototyyppisiä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, miten verbillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa - hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin ja predikaatin - osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan. 6. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas saa enemmän perustietoa kielen rakenteesta ja että oppilas osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja sekä käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti omissa tuotoksissaan. Tavoitteena on myös kasvattaa oppilaan kiinnostusta kieleen siten, että hän oppii ymmärtämään kielen perusteita ja havaitsemaan ympäristössään kielen monimuotoisuutta. 6. luokan sisällöt ja menetelmät - harjoittelee virkkeen ja lauseen eron tunnistamista, ja hänen lausetajunsa vahvistuu - ymmärtää suoran ja epäsuoran esityksen eron - vahvistaa sanaluokkien osaamistaan - vahvistaa verbitietouttaan tutustumalla moduksiin ja oppimalla verbin pääluokat aktiiviin ja passiiviin - tutustuu lauseenjäsenistä objektiin - harjoittelee luettelemaan sijamuodoista nominatiivin, genetiivin, partitiivin ja paikallissijat ja soveltaa niitä mekaanisesti helppoihin tehtäviin - tutustuu eri murteisiin ja oppii näin tuntemaan ja arvostamaan äidinkieltään enemmän. 24

25 KIRJOITTAMINEN luokat Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas oppii kirjoittamisen perustekniikan sekä saavuttaa selkeän ja luettavan käsialan tekstausaakkosilla. Toisella luokalla tavoitteena on harjoitella myös selkeää ja luettavaa tyyppikirjoitusta. Alkuopetuksen kirjoittamisen tavoitteena on myös kirjoitusrytmin löytäminen. Tärkeää on myös rohkaista ja kannustaa oppilasta vähitellen oman tekstin tuottamiseen. Sisällöt ja menetelmät 1. luokka - oppii kirjoittamisen perustekniikan. Hän oppii piirtämään pienten ja isojen aakkosten kirjainmuodot. - oppii oikean kynäotteen. - harjoittelee kirjainten sijoittamista apuviivoille oikein. - oppii kirjoittamaan kokonaisia sanoja. 2. luokka - oppii tyyppikirjainten muodot sekä harjoittelee niiden yhdistämistä. - harjaantuu kirjoittamaan omaa tekstiä eri tarkoituksiin. Tällaisia ovat olla esimerkiksi kirjeen, viestin, listan tai ohjeen kirjoittaminen. - opettelee kirjoittamaan kuvan pohjalta kokonaisia lauseita. - tutustuu riimittelyyn kirjoituksen avulla. - pystyy kirjoittamaan saneluja tekstauskirjaimin. - tutustuu tarinan juonirakenteiden alkeisiin ja pystyy soveltamaan tätä omassa tekstissään. Oppilaita rohkaistaan luovaan kirjoittamiseen, jolloin päähuomio on tekstin sisällössä, ei niinkään oikeinkirjoituksessa. - Oikeinkirjoituksessa oppilas harjoittelee sanavälejä sekä sanan jakamista eri riveille. Hän totuttelee myös vähitellen käyttämään pistettä ja kysymysmerkkiä lauseen lopussa sekä isoja alkukirjaimia lauseen alussa ja tutuissa nimissä. Hyvän osaamisen kriteerit Oppilaan osaamisen arviointi kirjoittamisen alueella perustuu valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, joita siteerataan seuraavassa. (Opetushallitus ) - haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti. - on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin: hän on kirjoittanut viestejä, kortteja, kirjeitä, mielipiteitä, pikkuloruja, tekstejä arkielämästään, ja hän osaa käyttää myös mielikuvitusta kirjoittaessaan. - käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja hän osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa. - osaa tuottaa omia tekstejä myös tietokoneella. - osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja lähes virheettömästi. 25

26 - osaa vähitellen lisätä lauseisiin lopetusmerkkejä sekä lauseen alkuun ison kirjaimen. 3. luokan tavoitteet Tavoitteena on sujuvan kirjoittamisen varmentuminen. Oppilaan sanavarasto ja taito ilmaista itseään kirjallisesti kehittyvät. kirjoittaa erityyppisiä tekstejä eri tarkoituksiin. harjoittelee tekstin ideointia ja suunnittelua ja tottuu arvioimaankin kirjoittamaansa tekstiä sekä viimeistelemään sitä saamansa palautteen avulla. tutustuu myös tekstinkäsittelyohjelmiin. 3. luokan sisällöt ja menetelmät - kertaa tyyppikirjoitusta ja vahvistaa persoonallista käsialaansa - harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita: - sanatasoista oikeinkirjoitusta, - lopetusmerkin ja pilkun merkintää, - ison ja pienen kirjaimen keskeisiä käyttötapoja, - repliikkien kirjoitustapoja - harjoittelee tutun asian selostamista ja kuvailua - kirjoittaa juonellisen kertomuksen - kirjoittaa erityyppisiä tekstejä, kuten kirjeen, viestin, sadun, runon, ohjeen tai vuorokeskustelun - tutustuu tekstin suunnitteluun keskustelun, tiedon keräämisen, miellekartan tai juonikaavion avulla - lukee omaa tekstiään ja viimeistelee sitä palautteen pohjalta - harjoittelee otsikointia - harjoittelee asian tiivistämistä omin sanoin - tutustuu tekstinkäsittelyohjelmiin. 4. luokan tavoitteet rakentaa erilaisia tekstejä kirjallisesti ja harjoittelee tekstin suunnittelua ja muokkaamista saamansa palautteen pohjalta sekä tekstin viimeistelyä. Hän kirjoittaa myös omiin tietoihinsa ja mielipiteisiinsä perustuvia tekstejä. harjoittelee tekstin jäsentelyä ja pyrkii yhä enemmän ottamaan huomioon vastaanottajan kirjoittaessaan. Hänelle kehittyy sujuva sidosteinen käsiala. Lisäksi hän tutustuu tekstinkäsittelyohjelmien mahdollisuuksiin tekstin viimeistelyssä. 4. luokan sisällöt ja menetelmät - harjoittelee selkeää ja sujuvaa käsialaa - harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita - kirjoittaa erityyppisiä tekstejä - harjoittelee tekstin suunnittelua ja ajatuskartan käyttöä ja oman tekstin lukemista, arviointia ja muokkaamista sekä viimeistelyä palautteen pohjalta - harjoittelee otsikointia, kappalejakoa, tekstin aloitusta ja lopetusta - opettelee tiivistämään lukemaansa omin sanoin 26

27 - käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa oman kirjoitelman puhtaaksikirjoituksessa ja muokkauksessa. 5. luokan tavoitteet Viidennellä vuosiluokalla tavoitteena on syventää oppilaan kirjoittamisen perustaitoja ja oikeinkirjoituksen perusasioita. Tavoitteena on myös oppilaan sujuvan kirjoitustekniikan ja käsialan varmentaminen. Oppilaan sanavarastoa pyritään laajentamaan ja täsmentämään. Tavoitteena on, että oppilas rohkaistuu rakentamaan erilaisia tekstejä sekä tuottamaan tekstejä tekstinkäsittelyohjelman avulla. Oppilaan taito arvioida kirjallista ilmaisuaan kehittyy. 5. luokan sisällöt ja menetelmät - harjoittelee tuttujen asioiden kuvailua ja selostamista - kirjoittaa eri tarkoituksiin (monipuolisin harjoituksin ja aihein) - kirjoittaa juonellisen kertomuksen - harjoittelee hankkimiensa tietojen koontia - suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee tekstiään palautteen pohjalta - saa ohjausta omien mielipiteiden ja näkemysten kirjoittamiseen ja perustelemiseen (esimerkiksi ajankohtaisista aiheista) - harjoittelee otsikointia ja kappalejakoa - harjoittelee selkeän ja sujuvan käsialan kirjoittamista - saa ohjausta oikeinkirjoituksen perusasioiden hallintaan. Hyvän osaamisen kriteerit Oppilaan osaamisen arviointi kirjoittamisen alueella perustuu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, joita siteerataan seuraavassa. (Opetushallitus ) - kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin ja on tottunut suunnittelemaan ja parantamaan tekstiään ja hyödyntämään opettajalta ja luokkatovereiltaan saamaansa palautetta - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä - kirjoittaa persoonallisesti entistä laajempaa sanavarastoa käyttäen - ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan - osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti - osaa tekstata, ja hänelle on kehittymässä oma henkilökohtainen sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat - kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein - osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan - osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan 27

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

Kempeleen kunta Liite 1

Kempeleen kunta Liite 1 Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Kivimäen koulu

Opetussuunnitelma. Kivimäen koulu Opetussuunnitelma Kivimäen koulu Sisältö 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 5 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Perusopetuksen arvopohja... 5 2.2 Perusopetuksen tehtävä... 5 2.3 Perusopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot