Kivistön koulu Opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kivistön koulu Opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Kivistön koulu Opetussuunnitelma 1

2 Kivistön koulu Opetussuunnitelma 2004 vuosiluokat 1-6 esiopetus 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Martinlaakson alueella 2.2 Kivistön koulun arvopohja 2.3 Perusopetuksen tehtävä Martinlaakson alueella 2.4 Kivistön koulun toiminta ajatus 2.5 Perusopetuksen rakenne 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.2 Oppimissuunnitelma 4.3 Ohjauksen järjestäminen 4.4 Tukiopetus 4.5 huolto 4.6 Kerhotoiminta 5. ERITYISTÄTUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Eri tukimuodot 5.2 Osa aikainen erityisopetus 5. 3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta alueittain 3

4 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus 7.3 Vieraat kielet 7.4 Matematiikka 7.5 Ympäristö- ja luonnontieto 7.6 Biologia 7.7 Maantieto 7.8 Fysiikka ja kemia 7.9 Terveystieto 7.10 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto 7.11 Elämänkatsomustieto 7.12 Historia 7.13 Musiikki 7.14 Kuvataide 7.15 Käsityö 7.16 Liikunta 7.17 Tieto- ja viestintätekniikka 7.18 Valinnaiset aineet 7.19 Oppilaanohjaus 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1 Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet 4

5 8.2 Arviointi opintojen aikana 8.3 Opinnoissa eteneminen 8.4 Työskentelyn arviointi 8.5 Käyttäytymisen arviointi 8.6 Oppilaan itsearviointi 8.7 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 9. TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI LIITTEET 1. Esiopetussuunnitelma 2. Kivistön koulun käyttäytymisohjeet 3. Kiusaamisen ennaltaehkäisysuunnitelma 4. Päihdestrategia 5. HOJKS lomakkeet 5

6 1. JOHDANTO Martinlaakson alueen opetussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisen Perusopetuksen opetuskokeiluissa lukuvuonna noudatettaviin opetussuunnitelman perusteisiin vuosiluokille 3 9. ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuosiluokille 1 2. vuodelta 2003 ja Vantaan koulutuspoliittiseen ohjelmaan. Tässä suunnitelmassa esitellään alueen painotukset ja alueen koulujen yhteinen näkemys opetuksen toteuttamisesta. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja Martinlaakson alueella "Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen ja vaaliminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista." (OPS ) Tasa-arvon toteutumiseksi kaikilla alueen oppilailla tulee olla mahdollisuus sijoittua oman alueen kouluihin. Tasa-arvoon kuuluu lisäksi oppilaan fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja suhtautuminen oppilaaseen yksilönä. Tavoitteena on tarjota kaikille mahdollisuus hyvään oppimiseen. Tällöin yksi oleellinen tekijä on opiskelurauhan turvaaminen kaikille. Tasa-arvon toteutumiseksi kaikilla alueen alakoulun oppilailla tulee olla mahdollisuus sijoittua oman alueen lähikouluun. Demokratiaa voidaan edistää lisäämällä oppilaan vaikutusmahdollisuuksia koulun toiminnan suunnittelussa. Luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilymistä voidaan edesauttaa pitämällä huolta alueen ympäristöstä sekä toimimalla kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Monikulttuurisuus on tullut osaksi alueemme koulujen arkipäivää. Oppilaita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden kohtaamiseen ja arvostamiseen. Oppilaan mielipiteitä kuunnellaan ja otetaan huomioon koulun toiminnan suunnittelussa. 6

7 2.2 Kivistön koulun arvopohja Kivistön koulun arvot syntyvät yhteistyössä vanhempien ja lasten kanssa. VANHEMMAT LAPSET Koulun henkilökunta Vantaan arvot KOULUN ARVOT KIVISTÖN KOULUN ARVOT Perustiedot ja taidot luovat alun sivistykselle. Sosiaalisuus Opitaan elämään sopuisasti erilaisten ihmisten kanssa, sekä hoitamaan ristiriitatilanteita järkevästi ja kiihkottomasti. Luovuus Opitaan ideoimaan omatoimisesti uutta ja tuttua yhdistäen ymmärtävässä ilmapiirissä. Turvallisuus Terve itsetunto kehittyy turvallisessa opiskeluympäristössä, jossa opitaan myös kantamaan vastuu omista teoista. Turvallisuutta on myös viihtyisä ja terveellinen opiskeluympäristö. 7

8 2.3 Perusopetuksen tehtävä Martinlaakson alueella "Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävää. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisää yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa." (OPS ) Perusopetuksen on annettava oppilaalle elämässä tarvittavat perustiedot ja -taidot. Erityisen tärkeää on tukea oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä ja pyrkiä herättämään kiinnostus elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteena tulisi olla, että oppilas voisi kokea oppimisen iloa ja kokea olevansa hyvä oppija. Edelleen perusopetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle valmiudet toimia vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä tietoisena omasta kulttuuri-identiteetistään. 2.4 Kivistön koulun toiminta-ajatus Kivistön koulu on luonnonläheisen ja viihtyisän kyläyhteisönsä toimintakeskus. Koulu antaa oppilailleen perussivistyksen ja elämänhallintataitoja. Perussivistys käsittää eri oppiaineista lähtevän monipuolisen, nykyaikaisen kokonaiskuvan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja muista kulttuureista. Tätä tukevat opintokäynnit, erilaiset teemat sekä juhlat ja näyttelyt. Ne antavat tietoa, taitoa ja elämyksiä eri näkökulmista. Koulun opetuksessa painottuu ympäristökasvatus. Oppilaita ohjataan tarkkailemaan ympäröivää maailmaa ja toimimaan itse sen osina. Hyvät tavat, suvaitsevaisuus ja kestävän kehityksen periaate kuuluvat koulun toiminta-ajatukseen. Koulun työyhteisössä jokainen jäsen on tärkeä ja arvokas. Oppilaan hyvää itsetuntoa ja opiskelua tuetaan kaikin keinoin. Näitä ovat työmuodot, joiden avulla yhteistyökyky ja terve itsetunto kehittyvät. Kivistön koulu on turvallinen toimintaympäristö, jossa kaikkien edellytetään noudattavan yhteisiä pelisääntöjä ja toimimaan rehdisti ja vastuuntuntoisesti. Koulu tekee yhteistyötä alueen päiväkotien sekä yläkoulujen kanssa. Toiminta määritellään vuosittaisessa työsuunnitelmassa. Yhteistyö tukee opetuksen tarkoituksenmukaisuutta ja jatkuvuutta päiväkodista kouluun. Kivistön koulussa noudatetaan vuosiluokkiin sidottua opetusta. Vuosittaisessa lukuvuosisuunnitelmassa määritellään hyväksytystä välyksestä kulloinkin käytettävä tuntimäärä. 8

9 2.5 Perusopetuksen rakenne Kieliohjelma Kivistön koulussa noudatetaan Vantaan kaupungin kieliohjelmaa. Poikkeuksena on A-kieli, joka alkaa toisella vuosiluokalla puolella vuosiviikkotunnilla. Painotukset Koulun tuntijaossa on huomioitu koulun sijainnin mahdollistama painottuminen ympäristökasvatukseen. Tuntijako Kivistön alakoulun perusopetuksen tuntijako * Valkoisella pohjalla olevat tunnit sidotaan vähimmäistuntimäärän osalta. * Koulun tasolla voidaan liikkua ylöspäin. * Harmaalla pohjalla olevien tuntien jakautumisen eri luokka-asteille päättää koulu. - - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetus- / oppimissuunnitelmassa toisin määrätä Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (5) (5) A-kieli ½ (3) ½- B-kieli Matematiikka 3 3½ ½- Ympäristöoppi 2(3) 2 3 (2)3 9- Biologia ja maantieto 2 1 (2) Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto (2) Historia ja yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet yht Musiikki 1 1 (2) (1) Kuvataide (3) 2 Käsityö Liikunta (3) 2(3) Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Hi 1Bg Oppilaan tuntimäärä 20,21 20, 21 23,24,25 23,24,25 25, 26 25, Vapaaehtoinen A-kieli (12) A2 oppilaan tuntimäärä Vuosiluokilla 7-9 A2 kielen valinneiden oppilaiden tuntimäärä voi ylittää 30h/viikko annettujen resurssien puitteissa korkeintaan 2h/viikko/ vuosiluokka Vuosiluokkien 7-9 tuntimäärien tulee olla puolen tunnin tarkkuudella 30, kokonaistuntimäärän tulee olla 90 tuntia edellä mainituin poikkeuksin. 9

10 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3. 1 Oppimiskäsitys "Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävää erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan." (OPS ) 3. 2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristö tarkoittaa sekä fyysistä että psyykkistä oppimisympäristöä. Sen on oltava turvallinen ja viihtyisä ja tuettava oppilaan terveyttä. Tämä edellyttää mm. että koulurakennusten kunnosta pidetään hyvää huolta. Fyysisen oppimisympäristön tulee olla esteettisiä arvoja huomioiva ja tiloiltaan ja varustelultaan joustava, monipuolinen ja muunneltava. Oppimisympäristön tulee kannustaa älylliseen uteliaisuuteen, aktiivisuuteen ja oman toiminnan arviointiin. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. Ilmapiirin luomisesta ja ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajille että oppilaille. Oppimisympäristön tärkeä tekijä on koulun toimintakulttuuri, joka on käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Koulun toimintakulttuurin tulee tukea kaikkia koulun kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita. Toimintakulttuurissa on tärkeää, että koulu on yhteisö, jonka jokainen jäsen on tärkeä ja arvokas. Turvalliseksi koulun tekee se, että kaikki noudattavat yhteisiä pelisääntöjä toimivat rehdisti ja vastuuntuntoisesti. Toimintakulttuuri vaikuttaa kaikkeen koulun toimintaan juhlaan ja arkeen ja jokainen on omalta osaltaan siitä vastuussa. Kivistön koulussa pyritään avoimeen yhteistyöhön. Koulun ympäristö ja luonto antavat hyvät puitteet tekemällä oppimiseen. Kivistön koulu on Kivistön kylän toimintakeskus, jossa eri tahot voivat harrastaa. ( Liite 2.) 10

11 3.3 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. (OPS ) 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin kasvatustyö on ensisijaisen tärkeää lapsen kehitykselle. Koulun ja kodin yhdessä pohtimat arvot ovat yhteisen kasvatustyön perustana. Avoimuus, luottamus ja tiedonkulku ovat tasa arvoisen yhteistyön perusedellytyksiä, vaikka kodilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksessa. Koulu pitää yhteyttä vanhempiin järjestämällä vanhempieniltoja ja keskustelutuokioita. Vanhemmille tiedotetaan koulun asioista reissuvihkolla, tiedottein sekä koulun internetsivuilla. Yhteistyötä tapahtuu myös puhelimen tai sähköpostin välityksellä. Vähintään kerran vuodessa on arviointikeskustelu, jossa mukana ovat oppilas, huoltaja/huoltajat ja opettaja. Tarvittaessa oppilaan asioita käsitellään oppilashuoltoryhmässä, jossa vanhemmat ovat mukana. Koululla on johtokunta ja tukiyhdistys, jotka tukevat vanhempia ja koulua kasvatustehtävässään osallistumalla koulun tapahtumien järjestämiseen. Ne edistävät koulun ja kotien välistä yhteistyötä mm. koko perheelle tarkoitetuilla teemapäivillä ja tapahtumilla. Vanhemmat ovat tervetulleita yhteistyöhön retkillä, juhlissa ja koulun arjessa Oppimissuunnitelma Oppimisen tueksi voidaan tehdä oppimissuunnitelma, jonka avulla oppilas opettelee ottamaan vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelma tulee laatia yhdessä oppilaan, opettajan ja huoltajan yhteistyönä ja tarvittaessa voidaan käyttää muiden asiantuntijoiden apua. Oppimissuunnitelman avulla huoltaja saa tietoa lapsensa oppimisen edistymisestä ja voi paremmin tukea lasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelma on myös väline opetuksen yksilöllistämisessä. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Kivistön koulussa oppilaan oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä luokanopettajan, vanhempien ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Oppimissuunnitelma on tukitoimenpide, jonka tarve määritellään oppilaskohtaisesti. 11

12 4. 3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneelle, tai muutoin erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle annetaan tukiopetusta. Tukiopetusta antaa yleensä ainetta opettava opettaja. Oppilaiden tukemiseksi työskentelevät myös erityisopettaja, psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. Erityisopetukseen osittain tai kokonaan siirretylle oppilaalle tehdään oma HOJKS, jossa määritellään oppilaalle annettava tukiopetus huolto huoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollon tavoitteena on tukea yleisten kasvatus- ja opetustavoitteiden saavuttamista. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. huoltotyötä tehdään moni ammatillisessa oppilashuoltoryhmässä ja silloin noudatetaan salassapitoa koskevia säännöksiä. huoltoryhmä pitää yllä yhteyksiä koulun ulkopuolisiin tahoihin kuten lastensuojelu- ja sosiaaliviranomaisiin, poliisiin, seurakuntaan ja lähikouluihin. Kivistön koulun oppilashuoltoryhmän luokkakohtaiset keskustelut käydään lukuvuosittain. Tarpeen vaatiessa oppilashuoltoryhmä voi kokoontua käsittelemään yksittäisten oppilaiden asioita erikseen sovittavana ajankohtana. Kokoontumispäivät ja kellonajat päätetään 12

13 kevään suunnittelukokouksessa ja liitetään lukuvuosisuunnitelmaan. huoltoryhmään kuuluvat mahdollisuuksien mukaan koulun rehtori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, koulukuraattori, erityisopettaja ja luokanopettaja. Oppilaan mukanaolosta päätetään tilannekohtaisesti. Koollekutsujana toimii luokanopettaja. Sovittaessa yksittäisen oppilaan palaverista sovitaan myös ketkä siihen osallistuvat. huoltoryhmälle kuuluvat myös HOJKS:n seurantakeskustelut. Poissaolojen seuranta Säännöllinen koulussa käynti on hyvän koulutyön edellytys. Sen vuoksi oppilaan poissaoloja seurataan. Lapsen sairastuessa vanhemmat ilmoittavat asiasta kouluun samana päivänä. Vanhempien tulee pyytää lupa poissaoloille ennakkoon tiedettävissä tapauksissa sekä huolehtia oppivelvollisuuden suorittamisesta. Opettajan velvollisuus on ilmoittaa luvattomista poissaoloista mahdollisimman pian kotiin sekä kirjata kaikki poissaolot. Kiusaamisen ennaltaehkäisysuunnitelma (Liite 3.) Mielenterveyskysymykset Mahdollisissa oppilaan mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä opettaja on yhteydessä oppilashuoltoryhmään, jossa mietitään jatkotoimenpiteet. Päihdestrategia (Liite 4.) Erilaiset onnettomuudet ja niissä toimiminen Toimintaohjeet erilaisten tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapausten sattuessa ovat koulumme turvallisuussuunnitelmassa sekä kriisisuunnitelmassa (turvallisuuskansio). Koulukuljetukset ja kouluruokailu Koulun tehtävä on kasvattaa lapset huomioimaan hyvät käytöstavat kaikissa arkipäivän tilanteissa. Varsinaiset järjestelyt koulukuljetuksesta ja ruokailusta hoitaa Vantaan kaupunki. Koulukuljetus Vantaalla on voimassa seuraavat kuljetusperusteet: oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen on vain oppilaan asuinpaikkaan perustuvan oppilaaksiottoalueen mukaiseen lähikouluun, esiopetuksen järjestämispaikkaan tai kunnan osoittamaan opetuspaikkaan milloin peruskoulun oppilas on saanut luvan käydä muuta vantaalaista koulua, hänellä on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos perusopetuslain tai opetuslautakunnan määrittelemät koulukuljetuksen myöntämisperusteet matkan pituuden osalta täyttyvät sekä em. lähikouluun että luvan mukaiseen kouluun. Esiopetuksessa, erityisopetuksessa, 1. ja 2. luokan oppilailla sekä alle 10-vuotiaiden maahanmuuttajaopetuksessa on muita 13

14 alemmat kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat. (Lisätietoa asiasta löytyy Vantaan internet-sivuilta.) Kouluruokailu Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on tarjottava jokaisena työpäivänä maksuton, tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen ateria. Ruokailun yhteydessä opitaan terveellisiä ruokailutottumuksia sekä hyviä ruokailutapoja. Mikäli oppilas tarvitsee erityisruokavaliota, vanhemmat toimittavat tarkat tiedot ruokavaliosta kouluterveydenhoitajalle tai mikäli oppilaan ruokavalio on uskonnollisista tai eettisistä syistä johtuen rajoitettu, vanhemmat toimittavat tiedon tästä kouluun. 4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee tukea perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kerhotoiminnan tarkoitus on antaa oppilaille virikkeellistä vapaa-ajan toimintaa, joka tukee opiskelua ja ohjaa hyvien harrastusten pariin. Kerhotarjonnassa otetaan huomioon eriikäisten lasten tarpeet. Kerhoista päätetään erikseen joka lukuvuoden toimintasuunnitelmassa. Kerhoja järjestetään koulun määrärahojen sallimissa puitteissa. 14

15 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5. 1 Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen mahdollisten seulontojen avulla. Tukitoimet aloitetaan, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Lapsen edun mukaista on, että opetusjärjestelyjen kannalta olennainen tieto siirtyy esiopetuksesta tai tutkivalta taholta koulun puolelle. Tärkeää tiedonsiirrossa on yhteistyö huoltajien kanssa. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin perusteiden luvussa 4. määrätään. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee yleisopetuksen yhteydessä ajoittain erityistä tukea. Vaikeudet ilmenevät useimmiten lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja/tai puheen alueella. Myös keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat kuuluvat erityisopetuksen piiriin. Erityisopetusta toteutetaan samanaikaisopetuksena oppilaan omassa luokassa, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Mahdollinen oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden osalta noudatetaan HOJKS:a. 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Oppilaan opetus voidaan järjestää poiketen koulun tuntijaosta, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua.(valtioneuvoston asetus 1435/01 9 ). HOJKS:ssa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa poiketaan koulun tuntijaosta. Oppilaan vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat 15

16 syyt. Vapautettaessa oppilaalle järjestetään tänä aikana muuta opetusta tai ohjattua toimintaa niin että tuntimäärä ei muutu. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan päätöksessä määrätään, noudattaako opetus yleistä vai pidennettyä oppivelvollisuutta. Tarvittaessa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien opetus voidaan muodostaa oppiainekokonaisuuksiksi. Viittomakielen opetusta voidaan järjestää äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien lisäksi muiden kielten tunneilla. Kivistön koulussa ei ole erityisopetuksen luokkia. 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma(hojks). HOJKS:n laadinnassa noudatetaan voimassa olevaa Erityisopetusohjeistus Vantaalla -kirjasta. Kivistön koulussa käytettävät HOJKS lomakkeet. (Liite 5.) Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen sekä perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen. 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet jaetaan opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetus sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueet sisältävät vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa- 16

17 alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueet sisältävät aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syyseuraussuhteen oppimisen harjoituksia. 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestämisen periaatteet on kirjattu VERSO:on. 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Kivistön koulun opetus on ainejakoista, paitsi alkuopetuksessa, jossa opettajalla on mahdollisuus opettaa kokonaisvaltaisesti. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Aihekokonaisuudet ovat: - Ihmisenä kasvaminen - Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys - Viestintä ja mediataito - Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - Turvallisuus ja liikenne - Ihminen ja teknologia Nämä aihekokonaisuudet huomioidaan eri oppiaineissa, koulun käytänteissä sekä yhteisissä tapahtumissa. Koulumme painottaa ympäristökasvatusta, jonka keskeisenä osana on vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus Yleistä Martinlaakson alueen koulujen äidinkielen opetussuunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota kirjallisuuden johdonmukaiseen ja kattavaan käsittelyyn läpi koko perusopetuksen, jotta oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen ja uusien asioiden yhteyksien luomiseen. Varsinkin luokilla 3-5 kirjallisuuden lukemisella on itseisarvon lisäksi välinearvoa oppilaan varttuessa viestijänä. Myöhemmin oppilas arvioi kirjallisuutta ja mediatekstejä ja oppii hankkimaan yleissivistystä kirjallisuudesta. Kirjallisuuden tehtävä kulttuurin siirtäjänä ja esteettisten elämysten antajana on luonnollisesti merkittävä. 17

18 Tiedonhankintataitojen ja lukuharrastuksen kehittämisen turvaamiseksi pyritään mahdollisuuksien mukaan kehittämään koulukirjastoa koulun tarpeita vastaavaksi. Lisäksi yhteistyötä alueen kirjastojen kanssa pyritään tehostamaan. Sujuva luku- ja kirjoitustaito auttavat oppilasta selviytymään laajasta vuorovaikutuksen maailmasta ja mahdollistavat oman ajattelemisen taidon kehittymisen. Myös oppilaan oman persoonallisen käsialan kehittymistä ohjataan ja taitoa ylläpidetään läpi koko perusopetuksen. Media- ja viestintätekniikkaan perehdyttäminen on alueen kouluissa tärkeä osa-alue. Tietoverkkojen käyttö ja asiallinen suhtautuminen valtavaan tiedon maailmaan ovat osa oppilaan elämänhallintaa, jolloin oppilas ymmärtää median ja tekstien mahdin mielikuvien tuottajana sekä ihmisten maailmankuvan ja valintojen ohjailijana. Nivelkohtien opetuksessa oppisisällöt järjestetään sovitulla tavalla, jotta siirtymävaiheesta tulisi mahdollisimman joustava. Myös alakoulusta yläkouluun siirtyminen tulee joustavaksi yhteisten tavoitteiden ja sisältöjen ansiosta. Äidinkielen opetuksen tulee tarjota oppilaalle mahdollisuus rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Turvallisessa ympäristössä oppilas kehittyy ymmärtämään äidinkielen merkityksen oman persoonallisuuden muotoutumisessa ja sosiaalisten suhteiden välineenä. Kivistön koulussa äidinkielen kolmannen luokan viikkotuntimäärä mahdollistaa monipuolisemman / syvällisemmän tietotekstin käsittelyn ja luetunymmärtämisen kehittämisen. PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN luokat Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas haluaa ja rohkenee ilmaista itseään suullisesti. Hän pystyy osallistumaan keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia mielipiteitään, ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii kuuntelemaan keskittyneesti ja eläytyen tilanteen mukaan. Hän oppii kuunnellessaan myös kirjakieltä sekä rikastuttaa käsite- ja sanavarastoaan ja omaa mielikuvitustaan. Sisällöt ja menetelmät 1. luokka - ta rohkaistaan selkeään ja kuuluvaan äänenkäyttöön. - harjoittelee suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa. - rohkenee kertoa ja selostaa omia kokemuksiaan, havaintojaan ja ajatuksiaan sekä mielipiteitään. - ta ohjataan kuuntelemaan keskittyneesti ja eläytyen esim. opettajan luentaa. 18

19 - ta ohjataan kuuntelemaan tovereitaan ja pyytämään sekä odottamaan omaa puheenvuoroaan. - tutustuu hyvään yleispuhekieleen luennan ja kerronnan avulla. 2. luokka - harjoittelee suullista ilmaisua monipuolisesti. - harjoittelee keskustelun taitoja ja malttaa odottaa omaa puheenvuoroaan keskeyttämättä toista. - harjaantuu selostamaan ja kertomaan omia kokemuksiaan, havaintojaan, ajatuksiaan sekä mielipiteitään. - harjoittelee selostamaan kuulemaansa omin sanoin. - tutustuu runoihin ja loruihin opetellen niitä myös ulkoa. - haluaa ja rohkenee esiintyä luokan edessä pienissä näytelmissä. Hyvän osaamisen kriteerit Oppilaan osaamisen arviointi puhumisen ja kuuntelemisen alueella perustuu valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, joita siteerataan seuraavassa. (Opetushallitus ) - osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa. - seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua. - pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen. - keskustellessaan hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä. - on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän pystyy kertomaan pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa. - osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. 3. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti erilaisissa tilanteissa. Hän ilmaisee itseään selkeästi ja pyrkii ottamaan kuulijan huomioon viestinnässään. Tavoitteena on, että oppilas osaa ja haluaa kuunnella myös muiden esityksiä ja mielipiteitä sekä osaa käyttää puheenvuoroa. 3. luokan sisällöt ja menetelmät - harjoittelee tuttujen asioiden selostamista ja kuvailua; - selittää sanoja omin sanoin; - harjoittelee juonen kehittelyä suullisesti; - harjoittelee kuuntelua ja kysymysten tekemistä kertojalle; - harjoittelee äänenkäyttöä; - tutustuu ilmeikkääseen ja selkeään lukemiseen; - harjoittelee asiointia tutuissa arkitilanteissa; - laatii ja esittää pieniä esityksiä tutulle yleisölle. Tällaisia ovat esimerkiksi lyhyet esitelmät, nukketeatteri, pienet näytelmät, kuunnelmat ja dramatisoinnit. 19

20 4. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilaan taito kertoa ja esittää omia mielipiteitään kehittyy. Hän kuuntelee toisten esityksiä ja rohkenee osallistua keskusteluun ja ottaa kantaa. pystyy pitämään omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienen esityksen valitusta aiheesta. 4. luokan sisällöt ja menetelmät - harjoittelee havaintojen ja ajatusten kertomista, selostamista ja kuvailua suullisesti; - harjoittelee keskustelemista ryhmissä, oman mielipiteen esittämistä ja perustelua sekä keskustelupuheenvuoron käyttöä; - harjoittelee pienimuotoisen esitelmän pitämistä tutulle yleisölle esimerkiksi tukisanalistan avulla. ta - ohjataan vuorovaikutustaitojen kehittämiseen; - ohjataan selkeään äänenkäyttöön ja eläytyvään lukemiseen; - rohkaistaan omien esitysten keksimiseen ja esittämiseen sekä ilmaisunsa rikastuttamiseen. 5. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas oppii aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja osaa ottaa myös vastaanottajan huomioon. ta ohjataan kuuntelemaan ja puhumaan. Kirjallisuuden lukemisella tuetaan oppilaan ilmaisun, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Hän oppii toimimaan ympäristössä, jossa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottajat ovat vuorovaikutuksessa. 5. luokan sisällöt ja menetelmät - tutustuu viestinnän perustekijöihin ja vuorovaikutuksen havainnointiin - kertoo, selittää ja esittää omia mielipiteitään - asioi, tekee kysymyksiä, käyttää puheenvuoron sekä kuuntelee aktiivisesti ja toiset huomioon ottaen - rikastuttaa kerrontaa ja ilmaisuaan (monipuolisin ilmaisuharjoituksin) - harjaantuu tukisanalistan käyttöön ja laadintaan - tutustuu käsitteisiin yleisökontakti, esityksen rakenne, havainnollistaminen, äänenkäyttö. Hyvän osaamisen kriteerit Oppilaan osaamisen arviointi puhumisen ja kuuntelemisen alueella perustuu valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, joita siteerataan seuraavassa. (Opetushallitus ) 20

21 - rohkenee ilmaista itseään suullisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan - osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin - pystyy (jonkin verran) ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan - haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia, osaa muodostaa omia mielipiteitä ja perustella niitä - on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja osaa tehdä viestinnän keinojen perusteella niiden sisältöä, viestintätilannetta ja nonverbaalista viestintää koskevia päätelmiä - erottaa kohtalaisen helposti omanikäisilleen tarkoitetuista viesteistä pääasiat - pystyy pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen esimerkiksi tukisanalistan avulla - osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. 6. luokan tavoitteet Tavoitteena on kehittää oppilaan viestintävalmiutta ja tilannetajua. harjaantuu toimimaan puhujana tavoitteellisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella. oppii ylläpitämään vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja hyväksyy erilaiset näkemykset ja tavat vuorovaikutuksessa. 6. luokan sisällöt ja menetelmät - saa perustietoa vuorovaikutuksesta ja ilmaisutavoista - tutustuu erilaisiin vuorokeskustelun lajeihin (erityyppisin keskusteluharjoituksin) - harjoittelee erilaisissa keskustelutilanteissa toisten huomioon ottamista, puheenvuoron oikeaa ajoittamista ja mitoittamista, kielimuodon valintaa ja eriävien näkemysten hyväksymistä sekä palautteen antamista ja vastaanottamista - rohkaistuu viestintään, omien näkemysten esittämiseen ja ilmaisutapojensa kehittämiseen (erilaisin esitysharjoituksin ja puhein, perusteluin) - harjoittelee ymmärtävää ja arvioivaa kuuntelua. KIELENTUNTEMUS Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas tietää miten kieli toimii ja miten kielen merkitykset muodostuvat. harjaantuu tietoiseen kielen tarkkailuun; sen rakenteen, sanaston ja tyylin tiedostamiseen. tulee tietoiseksi kielen sopimuksista. 21

22 1. 2. luokat Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä. tutustuu kieleen ja tottuu tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja. Sisällöt ja menetelmät 1. luokka - oppii äänne- ja kirjainvastaavuudet. - ymmärtää käsitteet kirjain, tavu, sana ja lause. Hän oppii kirjoittamaan ja lukemaan niitä. - oppii aakkosjärjestyksen. 2. luokka - opettelee sanojen luokittelua ylä- ja alakäsitteiden avulla. - opettelee lauseen- ja sanajonon erottamista. Hän opettelee lauseen tunnusmerkkejä kuten isoa alkukirjainta ja lauseen päättömerkkiä. - harjoittelee tunnistamaan yhdyssanoja ja muodostamaan niitä itse. - oppii erottamaan sanoista yksikön ja monikon. - erottaa erisnimen ja yleisnimen. Hyvän osaamisen kriteerit Oppilaan osaamisen arviointi kielentuntemuksen alueella perustuu valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, joita siteerataan seuraavassa. (Opetushallitus ) - pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta. Hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja. Hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä. - kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. 3. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas syventää alkuopetuksessa saamiaan taitoja. Hän saa enemmän tietoa kieliopillisista perusteista ja oppii ymmärtämään niitä paremmin. 22

23 3. luokan sisällöt ja menetelmät - erottaa vokaalit ja konsonantit ja tietää, mikä on diftongi ja äng-äänne - harjoittelee aakkostamista - opettelee tunnistamaan yhdyssanoja ja tekemään niitä itse - tutustuu sanapareihin ja tunnistaa synonyymejä, vastakohtia ja homonyymejä - kehittyy lausetajussaan ja oppii lausetyypeistä toteamus-, käsky- ja huudahduslauseen - oppii myös pilkun käytön luettelon yhteydessä - tutustuu substantiiveihin, verbeihin ja adjektiiveihin - tutustuu vuorosanoihin ja niiden kirjoittamiseen sekä johtolauseeseen ennen vuorosanaa ja vuorosanan jälkeen. 4. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas oppii tarkastelemaan kieltä monipuolisesti sanojen merkityksen, ryhmittelyn ja taivutuksen perusteella. 4. luokan sisällöt ja menetelmät - oppii lausetyypeistä käskylauseen ja hänen lausetajunsa vahvistuu - opettelee käyttämään pilkkua alistus- ja rinnastuskonjunktioiden yhteydessä - tietää sivulauseen ja päälauseen eron - oppii verbeistä persoonamuodot ja verbien aikamuodoista preesensin ja imperfektin ja tutustuu verbin pääluokkiin aktiiviin ja passiiviin - oppii sanaluokista substantiivit, adjektiivit, verbit, numeraalit ja pronominit - tutustuu partikkeleihin alustavasti - oppii adjektiivien vertailumuodot - harjoittelee vuorosanojen kirjoittamista kaksoispisteen ja vuorosanaviivan avulla. 5. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas kertaa ja syventää jo opittuja asioita. Tavoitteena on laajentaa sanojen luokittelua niiden merkityksen ja taivutuksen perusteella. oppii verbin merkityksen lauseessa. Tärkeätä on tarkastella kieltä sen merkityksen ja muodon mukaan. Tavoitteena on tutustua myös lainasanoihin. 5. luokan sisällöt ja menetelmät - tunnistaa lauseenjäsenistä subjektin ja predikaatin ja tutustuu myös objektiin, ja hänen lausetajunsa vahvistuu - tutustuu verbin aikamuodoista perfektiin ja pluskvamperfektiin ja oppii tunnistamaan ne lauseesta - tutustuu nominien taivutukseen alustavasti - vahvistaa sanaluokista partikkeleiden osaamistaan - oppii vuorosanojen kirjoittamisessa myös lainausmerkkien käytön - ymmärtää, miten uusia sanoja syntyy yhdistämällä, johtamalla ja lainaamalla 23

24 - vertailee äidinkieltään ja vierasta kieltä ja tutustuu näin lainasanoihin. Hyvän osaamisen kriteerit Oppilaan osaamisen arviointi kielentuntemuksen alueella perustuu valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, joita siteerataan seuraavassa. (Opetushallitus ) - hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan sanojen käyttöä tekstissä - osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä prototyyppisiä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, miten verbillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa - hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin ja predikaatin - osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan. 6. luokan tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas saa enemmän perustietoa kielen rakenteesta ja että oppilas osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja sekä käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti omissa tuotoksissaan. Tavoitteena on myös kasvattaa oppilaan kiinnostusta kieleen siten, että hän oppii ymmärtämään kielen perusteita ja havaitsemaan ympäristössään kielen monimuotoisuutta. 6. luokan sisällöt ja menetelmät - harjoittelee virkkeen ja lauseen eron tunnistamista, ja hänen lausetajunsa vahvistuu - ymmärtää suoran ja epäsuoran esityksen eron - vahvistaa sanaluokkien osaamistaan - vahvistaa verbitietouttaan tutustumalla moduksiin ja oppimalla verbin pääluokat aktiiviin ja passiiviin - tutustuu lauseenjäsenistä objektiin - harjoittelee luettelemaan sijamuodoista nominatiivin, genetiivin, partitiivin ja paikallissijat ja soveltaa niitä mekaanisesti helppoihin tehtäviin - tutustuu eri murteisiin ja oppii näin tuntemaan ja arvostamaan äidinkieltään enemmän. 24

25 KIRJOITTAMINEN luokat Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas oppii kirjoittamisen perustekniikan sekä saavuttaa selkeän ja luettavan käsialan tekstausaakkosilla. Toisella luokalla tavoitteena on harjoitella myös selkeää ja luettavaa tyyppikirjoitusta. Alkuopetuksen kirjoittamisen tavoitteena on myös kirjoitusrytmin löytäminen. Tärkeää on myös rohkaista ja kannustaa oppilasta vähitellen oman tekstin tuottamiseen. Sisällöt ja menetelmät 1. luokka - oppii kirjoittamisen perustekniikan. Hän oppii piirtämään pienten ja isojen aakkosten kirjainmuodot. - oppii oikean kynäotteen. - harjoittelee kirjainten sijoittamista apuviivoille oikein. - oppii kirjoittamaan kokonaisia sanoja. 2. luokka - oppii tyyppikirjainten muodot sekä harjoittelee niiden yhdistämistä. - harjaantuu kirjoittamaan omaa tekstiä eri tarkoituksiin. Tällaisia ovat olla esimerkiksi kirjeen, viestin, listan tai ohjeen kirjoittaminen. - opettelee kirjoittamaan kuvan pohjalta kokonaisia lauseita. - tutustuu riimittelyyn kirjoituksen avulla. - pystyy kirjoittamaan saneluja tekstauskirjaimin. - tutustuu tarinan juonirakenteiden alkeisiin ja pystyy soveltamaan tätä omassa tekstissään. Oppilaita rohkaistaan luovaan kirjoittamiseen, jolloin päähuomio on tekstin sisällössä, ei niinkään oikeinkirjoituksessa. - Oikeinkirjoituksessa oppilas harjoittelee sanavälejä sekä sanan jakamista eri riveille. Hän totuttelee myös vähitellen käyttämään pistettä ja kysymysmerkkiä lauseen lopussa sekä isoja alkukirjaimia lauseen alussa ja tutuissa nimissä. Hyvän osaamisen kriteerit Oppilaan osaamisen arviointi kirjoittamisen alueella perustuu valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, joita siteerataan seuraavassa. (Opetushallitus ) - haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti. - on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin: hän on kirjoittanut viestejä, kortteja, kirjeitä, mielipiteitä, pikkuloruja, tekstejä arkielämästään, ja hän osaa käyttää myös mielikuvitusta kirjoittaessaan. - käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja hän osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa. - osaa tuottaa omia tekstejä myös tietokoneella. - osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja lähes virheettömästi. 25

26 - osaa vähitellen lisätä lauseisiin lopetusmerkkejä sekä lauseen alkuun ison kirjaimen. 3. luokan tavoitteet Tavoitteena on sujuvan kirjoittamisen varmentuminen. Oppilaan sanavarasto ja taito ilmaista itseään kirjallisesti kehittyvät. kirjoittaa erityyppisiä tekstejä eri tarkoituksiin. harjoittelee tekstin ideointia ja suunnittelua ja tottuu arvioimaankin kirjoittamaansa tekstiä sekä viimeistelemään sitä saamansa palautteen avulla. tutustuu myös tekstinkäsittelyohjelmiin. 3. luokan sisällöt ja menetelmät - kertaa tyyppikirjoitusta ja vahvistaa persoonallista käsialaansa - harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita: - sanatasoista oikeinkirjoitusta, - lopetusmerkin ja pilkun merkintää, - ison ja pienen kirjaimen keskeisiä käyttötapoja, - repliikkien kirjoitustapoja - harjoittelee tutun asian selostamista ja kuvailua - kirjoittaa juonellisen kertomuksen - kirjoittaa erityyppisiä tekstejä, kuten kirjeen, viestin, sadun, runon, ohjeen tai vuorokeskustelun - tutustuu tekstin suunnitteluun keskustelun, tiedon keräämisen, miellekartan tai juonikaavion avulla - lukee omaa tekstiään ja viimeistelee sitä palautteen pohjalta - harjoittelee otsikointia - harjoittelee asian tiivistämistä omin sanoin - tutustuu tekstinkäsittelyohjelmiin. 4. luokan tavoitteet rakentaa erilaisia tekstejä kirjallisesti ja harjoittelee tekstin suunnittelua ja muokkaamista saamansa palautteen pohjalta sekä tekstin viimeistelyä. Hän kirjoittaa myös omiin tietoihinsa ja mielipiteisiinsä perustuvia tekstejä. harjoittelee tekstin jäsentelyä ja pyrkii yhä enemmän ottamaan huomioon vastaanottajan kirjoittaessaan. Hänelle kehittyy sujuva sidosteinen käsiala. Lisäksi hän tutustuu tekstinkäsittelyohjelmien mahdollisuuksiin tekstin viimeistelyssä. 4. luokan sisällöt ja menetelmät - harjoittelee selkeää ja sujuvaa käsialaa - harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita - kirjoittaa erityyppisiä tekstejä - harjoittelee tekstin suunnittelua ja ajatuskartan käyttöä ja oman tekstin lukemista, arviointia ja muokkaamista sekä viimeistelyä palautteen pohjalta - harjoittelee otsikointia, kappalejakoa, tekstin aloitusta ja lopetusta - opettelee tiivistämään lukemaansa omin sanoin 26

27 - käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa oman kirjoitelman puhtaaksikirjoituksessa ja muokkauksessa. 5. luokan tavoitteet Viidennellä vuosiluokalla tavoitteena on syventää oppilaan kirjoittamisen perustaitoja ja oikeinkirjoituksen perusasioita. Tavoitteena on myös oppilaan sujuvan kirjoitustekniikan ja käsialan varmentaminen. Oppilaan sanavarastoa pyritään laajentamaan ja täsmentämään. Tavoitteena on, että oppilas rohkaistuu rakentamaan erilaisia tekstejä sekä tuottamaan tekstejä tekstinkäsittelyohjelman avulla. Oppilaan taito arvioida kirjallista ilmaisuaan kehittyy. 5. luokan sisällöt ja menetelmät - harjoittelee tuttujen asioiden kuvailua ja selostamista - kirjoittaa eri tarkoituksiin (monipuolisin harjoituksin ja aihein) - kirjoittaa juonellisen kertomuksen - harjoittelee hankkimiensa tietojen koontia - suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee tekstiään palautteen pohjalta - saa ohjausta omien mielipiteiden ja näkemysten kirjoittamiseen ja perustelemiseen (esimerkiksi ajankohtaisista aiheista) - harjoittelee otsikointia ja kappalejakoa - harjoittelee selkeän ja sujuvan käsialan kirjoittamista - saa ohjausta oikeinkirjoituksen perusasioiden hallintaan. Hyvän osaamisen kriteerit Oppilaan osaamisen arviointi kirjoittamisen alueella perustuu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, joita siteerataan seuraavassa. (Opetushallitus ) - kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin ja on tottunut suunnittelemaan ja parantamaan tekstiään ja hyödyntämään opettajalta ja luokkatovereiltaan saamaansa palautetta - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä - kirjoittaa persoonallisesti entistä laajempaa sanavarastoa käyttäen - ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan - osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti - osaa tekstata, ja hänelle on kehittymässä oma henkilökohtainen sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat - kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein - osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan - osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan 27

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Kivimäen koulu

Opetussuunnitelma. Kivimäen koulu Opetussuunnitelma Kivimäen koulu Sisältö 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 5 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Perusopetuksen arvopohja... 5 2.2 Perusopetuksen tehtävä... 5 2.3 Perusopetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot