Tää o mee syrän ja keuhkot

Transkriptio

1 Tää o mee syrän ja keuhkot

2 Miksi kansallinen kaupunkipuisto? Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva kaupunkisuunnittelun työkalu. Se varmistaa kaupungin keskustassa ja sen ympärillä levittäytyvän luonnon ja kulttuurimaiseman suojelun ja hoidon. Porin kansallinen kaupunkipuisto on yksi kaupunkirakenteen ja -maiseman kehittämisen pääteemoista. Se toteuttaa osaltaan Porin kaupunkistrategiaa ja edustaa yli 450 vuotiaan kaupungin kehitystä valtakunnallisessa kaupunkipuistojen verkostossa. Porin kansallinen kaupunkipuisto Porin kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 6. toukokuuta 2002, ja sitä laajennettiin ympäristöministeriön päätöksellä Laajennuksessa alkuperäiseen kaupunkipuiston alueeseen liitettiin ortodoksinen kirkko ja sitä ympäröivä Käppäränpuisto. Porin kansallinen kaupunkipuisto tarjoaa asukkaille ja vierailijoille viihtyisän, terveyttä edistävän ympäristön, joka sisältää arvokasta luontoa sekä rakennus- ja kultturiperintöä. Porin kansallisella kaupunkipuistolla on valtakunnallinen merkitys, mutta ennen kaikkea se on tavallisia porilaisia varten. Sillä onkin tärkeä sija kaupunkilaisten arjessa ja sydämissä, tarjoavathan puistoalueet monenlaisia mahdollisuuksia vapaa-aikaan ja virkistykseen. Kaupunkipuiston ideana on toimia sekä kaupunkilaisten rentoutumispaikkana että helposti saavutettavana luontokohteena. Kun puistot, metsät, kosteikot ja muut luontoelämykset löytyvät kävelyetäisyydeltä, on kaikilla mahdollisuus viettää aikaa luonnossa.

3 rooli Huvilajuopa Kalafornia Hanhiluoto Kvistiluoto Liljanluoto Hevosluoto Kirjurinluoto Pohjoisranta Jokaisella kansallisella kaupunkipuistolla on oma roolinsa osana Suomen kansallista kaupunkipuistoverkostoa. Porin kansallisen kaupunkipuiston rooliksi määriteltiin jo hakemusvaiheessa kertoa yhden Suomen merkittävimmän joen, Kokemäenjoen, ja suomalaisen asutuksen kehittymisen vaiheista. Vesitietä pitkin asutus, kulttuuri ja uudet virtaukset levisivät vuosituhansien saatossa rannikolta sisämaahan. Kaupunkipuiston ydin onkin osa suomalaista kaupunkikehityshistoriaa. Polsanluoto hautausmaat Isomäki Porin metsä Katinkuru Kivi-Pori puistoakselit koulukorttelit Porttaali Jokisuun kauppapaikka on muuttunut teollistumisen ajan jälkeiseksi osaamiskeskukseksi. Etelärannan kivikorttelit ja kaupunkia halkovat puistoakselit muistuttavat kaupunkipaloista ja aikansa arvomaailmasta. Kaupunkia ympäröineet viljelysmaat ja yhteislaitumet ovat yhteiskunnallista muutosta seuraten saaneet uuden merkityksen kaupunkilaisten ja matkailijoiden vapaa-ajanviettoalueina. Kaupunkipuiston pohjoisreunalta levittäytyy Pohjoismaiden laajin jokisuisto, jonka luontoarvot ovat kansainvälisestikin tunnustettuja.

4 Alueet Porin kansallinen kaupunkipuisto on toimintojensa ja alueiden sijainnin perusteella jaettu kolmeen aluekokonaisuuteen. Luotojen alue on pääasiassa viljely-, kulttuuri- ja virkistyskäytössä, ja keskustan alueelle keskittyvät puistot sekä arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet. Porin metsä ja Isomäen urheilukeskus puolestaan toimivat kaupunkilaisten liikunta- ja ulkoilupaikkana. Porin kansallisessa kaupunkipuistossa painottuvat sekä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö että kaavaja kulttuurihistoriallisesti merkittävät puistot ja muut viheralueet, kuten ristikkäispuistojen kokonaisuus. aluejako Luodot Kaupunkikeskusta Urheilukeskus ja Porin metsä Porin kansallisen kaupunkipuiston alueet muodostavat yhtenäisen viherkäytävän kaupunkirakenteen sisällä, jota pitkin on mahdollista siirtyä Pohjoismaiden laajimmalta suistoalueelta ydinkeskustan läpi Isomäen virkistysalueelle ja edelleen kaupunkia ympäröivälle maaseudulle.

5

6 Luodot Luotojen alue on osa Suomen edustavinta suistomuodostumaa, Kokemäenjoen deltaa. Se on myös linnustollisesti erittäin merkittävä. Jokisuiston maankohoaminen ja joen tuoman aineksen kerrostuminen saavat aikaan suiston, sen kasvillisuuden ja linnuston siirtymisen vuosittain jokisuulta merelle päin. Tämä nopea ekologinen muutosprosessi on eri aikoina muokannut sekä alueen luontoa että rakennettua maisemaa. Luotojen alue kuvastaakin hyvin maaseudun ja luonnon sekä kaupungin välistä jatkuvaa vuorovaikutusta. Luotojen alueella maisemaa hallitsevat avoimet viljelykset. Luotojen alueen pohjoiskärki kuuluu Kokemäenjoen suiston Natura-alueeseen. Luonnonsuojelualueen ja viljelysten väliin jää Kalafornian golfkenttä. Kokemäenjoen suiston luodoista Kirjurinluoto, Polsanluoto, Liljanluoto, Hanhiluoto ja Raatimiehenluoto ovat osa kansallista kaupunkipuistoa. Samoin kaupunkipuistoon kuuluvat Kvistinluodon eteläkärki ja Hevosluodon siirtolapuutarhat sekä Huvilajuovan varrella sijaitseva 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt, omaleimainen ja kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan merkittävä huvila-asutus. Aluetta käytetään virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan sekä maanviljelykseen. Kokemäenjoen rantalehtojen kautta alkuperäisluonto ulottuu aivan kaupungin ydinkeskustaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on kivenheiton päässä keskustasta sijaitseva Polsanluodon luontoreitti. Luotojen alueelta löytyy myös porilaisille rakas Kirjurinluodon puisto. Yleensä kuitenkin puhutaan Kirjurinluodosta tai Kirjurista ja tarkoitetaan koko luotorykelmän eteläistä osaa, hoidettua puistoaluetta. Kirjurinluodossa ovat edustettuna kansallisen kaupunkipuiston kaikki elementit: Kirjuri on arvokas kulttuurihistoriallinen kohde, jossa rakennettu ympäristö yhdistyy luontoon. Se tarjoaa myös puitteet monenlaiselle toiminnalle arjesta juhlaan. Kirjurissa on tilaa liikkua, leikkipaikkoja, kukkaistutuksia mutta myös paikka suurille yleisötapahtumille, joista tunnetuin on Pori Jazz -festivaali.

7

8 Kaupunkikeskusta Porin Kansallisen kaupunkipuiston näkyvimpiä monumentteja ovat Kokemäenjoen Pohjoisrannan teollisuusrakennukset, erityisesti Porin Puuvillan rakennusryhmä, Keski-Porin uusgoottilainen kirkko sekä Suomen edustavimpiin uusrenesanssirakennuksiin lukeutuva Junneliuksen palatsi, nykyinen kaupungintalo. Merkittäviä kohteita ovat myös Porin silta, raatihuone, koko Kivi-Pori sekä Juseliuksen mausoleumi. Pohjoisrannan vanha teollisuusmiljöö ja Etelärannan yhtenäinen vanha rakennuskanta muodostavatkin yhdessä ainutlaatuisen kaupunkimaiseman. Ilmansuuntien mukaan Porin keskustaa halkovat puistoakselit ovat kansallisen kaupunkipuiston kaavahistoriallisesti näkyvin elementti. Ristikkäispuistot tuovat luonnon keskustaan, ja jäsentävät kaupunkitilaa muodostaen samalla turvallisen väylän kevyelle liikenteelle. Ristikkäispuistot ovat tunnettuja myös kaupungin nimikkolinnun mustavariksen pesimäyhdyskunnista. Ne yhdistävät kaupungin muut viheralueet toisiinsa, ja toisaalta kaupungin hautausmaat ja kaupunginsairaalan alue muodostavat viherrakenteellisen jatkeen Länsipuistolle. Hautausmaiden arvo on niiden mielenkiintoisen historian lisäksi siitä kertovissa merkittävissä rakennuksissa ja muistomerkeissä. Myös Porin IX kaupunginosan koulukorttelien alue sisältyy Porin kansalliseen kaupunkipuistoon, ja se yhdistää keskustan puistot etelään rautatieasemalle sekä Porin metsään ja edelleen kaupunkia ympäröivään maaseutuun.

9

10 Porin metsä ja urheilukeskus Porin metsä on vanha kaupunkilaisten yhteislaidun, jota alettiin sotien jälkeen kehittää virkistysalueeksi. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvaa metsäaluetta on kaikkiaan kolmisen neliökilometriä. Keskeisen sijaintinsa ja laajuutensa ansiosta alue on kaupunkilaisten tärkein virkistysmetsä. Intensiivisin virkistyskäyttö sijoittuu Porin metsän pohjoisosiin Isomäen ympäristöön. Ympäristöstään kohoavan Isomäen maisemallinen merkitys on suuri. Isomäki ja sitä kiertävä ulkoilupolkuverkosto sekä maauimalan ympäristö muodostavat professori Yrjö Lindegrenin yleissuunnitelmassa esitetyn kansanpuistoalueen, jolla on myös arkkitehtuuri- ja kaavahistoriallista merkitystä. Lisätietoja: Porin kaupunkisuunnittelu kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä Valtakatu 4 B, Pori, puhelin: , olavi.makela@pori.fi Porin Tekninen Palvelukeskus/puistotoimi kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen Kirjurinluodontie 6, Pori, puhelin: , ismo.ahonen@pori.fi ympäristöministeriö:

11 Tekijät: Kirsi Vahtokari - toimitus Heli Koskela - taitto, kartat ja kuvaus Heli Nukki - kuvaus Eeva Järvenpää - kuvaus Porin kaupunkisuunnittelu 2009 Paino: Kehitys Oy

12 ...ja sunki ku tuut käymää. Kuva: Lentokuva Vallas Oy