helmikuu Januari februari 2015 Ohjelma Program

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "helmikuu Januari februari 2015 Ohjelma Program"

Transkriptio

1 Tammi helmikuu Januari februari 2015 Ohjelma Program

2 TFO 225 vuotta Yksi maailman vanhimmista orkestereista esittää TFO 225 år En av världens äldsta orkestrar förevisar

3 TAMMIKUU / JANUARI PE / FR Konserttitalo / Konserthuset Varaslähtö / Tjuvstart Psykodrama à la Wienerschule Leif Segerstam, kapellimestari / dirigent Jenni Lättilä, sopraano / sopran Sami Saikkonen, tanssi / dans Ville Saukkonen, ohjaus / regi Timo Ollila, valosuunnittelu / ljusdesign Sibelius Schönberg Livetwiittauskonsertti / livetweetkonsert #leiflive TO Konserttitalo / Konserthuset Varaslähtö / Tjuvstart Mirage tuleville vuosituhansille Mirage för nästa millennier Grant Llewellyn, kapellimestari / dirigent Mia Huhta, sopraano / sopran Tuomas Ylinen, sello / cello Sibelius Golijov Tšaikovski Saariaho Haydn HELMIKUU / FEBRUARI TO Tuomiokirkko / Domkyrkan Jousimusiikkia pohjoismaisittain Stråkmusik på nordiskt vis Elina Mustonen, cembalo Roman Nielsen Sibelius Kokkonen PE / FR Konserttitalo / Konserthuset Pro fanfaareja ja Lysztiä Pro fanfarer och Lisztigheter Rafael Payare, kapellimestari / dirigent Víkingur Ólafsson, piano Beethoven Liszt Prokofjev TO Konserttitalo / Konserthuset Vavahduksia Skälvningar Christian Vásquez, kapellimestari / dirigent Rachel Barton Pine, viulu / violin Mendelssohn Tšaikovski Nettikonsertti / nätkonsert 3

4 Erwartung Jenni Lattila Sini Pennanen Psykodrama à la Wienerschule PE / FR Konserttitalo / Konserthuset Konsertti myös verkossa! / Konserten även på nätet! Livetwiittauskonsertti / Livetweetkonsert #leiflive Leif Segerstam, kapellimestari / dirigent Jenni Lättilä, sopraano / sopran Sami Saikkonen, koreografia ja tanssi / koreografi och dans Ville Saukkonen, ohjaus / regi Timo Ollila, valosuunnittelu / ljusdesign Maarja Plink, korrepetiittori / korrepetitor Varaslähtö / Tjuvstart Järjestetään ala-aulan kahviossa tuntia ennen konsertin alkua. / Arrangeras i nedre caféet en timme före konsertens början. Arnold Schönberg ( ): Erwartung op Jean Sibelius ( ): Lemminkäinen, neljä legendaa orkesterille op. 22 / Lemminkäinen, fyra legender för orkester op. 22 Lemminkäinen ja saaren neidot / Lemminkäinen och jungfrurna på ön Lemminkäinen Tuonelassa / Lemminkäinen i Tuonela Tuonelan joutsen / Tuonelas svan Lemminkäisen kotiinpaluu / Lemminkäinen drager hemåt Konsertti päättyy noin klo 21 / Konserten slutar ca kl. 21 4

5 Leif Segerstam Kapellimestari / Dirigent L eif Segerstam täytti 70 vuotta Elämän partituurin rakkaimpia lähi-ilonaiheita ovat tietysti lasten ja lastenlasten kukintaevoluutiot. Pia-tytär, Montpellierin soolosellisti, soittaa isänsä kanssa solistina maailmalla: Britten Lontoossa, Stavangerissa, Uumajassa, Tampereella, Turussa, Pietarissa ja Gävlessä; Malmössä oli Dutilleuxin hieno konsertto 261. sinfonian kantaesityksen kanssa. Sinfonioista viimeisimpinä on kantaesitetty numerot 239, 240, 247, 126, 202, 201, 250, 252, 245, 248, 251, 254, 255, 258, 260, 261, 262 ja 259, tänä vuonna kantaesityksensä saivat numerot 272, 269 ja 257. Viime kesänä valmistui numero 285. Jan-poika (joka teki kuvat 228. sinfonialle Huippu vuorilta) on suorittanut MBA-tutkinnon (Master of Business Administration) ja boos tannut lento kirjan. Sekä hänen että Pian lapset, minun lapsenlapseni, ovat inspiratiivisia ja ihania persoonallisuuksia, kuten omatkin, nyt teini-iässä olevat Violaelina, Selimoskar ja Iirisilona, joille isä tekee jo kolmannet sinfoniat Kuului sia kapellimestarilapsia on runsaasti myös. Nyt kun oli pakko iän takia lopettaa Sibe lius- Akatemian professorinvirka, voi iloita ja ylpeillä nuorien lahjakkuuksien kanssa rikkaasti, runsaasti ja korkeatasoisesti. Oopperajalka on Malmössä, missä nousutahti oli Parsifal; sitten tuli Taikahuilu, Le Villi, Manon Lescaut ja Ruusuritari; Aida ja toivomuslistalla oleva Pelléas ja Mélisande ovat seuraavat Sinfoniajalka on Turun filharmonikoissa, missä Hämähäkkitontin uusi konserttitalo häämöttää. Ring, Frau ohne Schatten, Faust, La Bohème ja Tosca Kansallisoopperassa kysyvät jatkoa Maailmalla Mahlerit ja tietysti Sibeliukset, visiitti korttina Naxos-levytykset turkulaisittain. Satu, globaalinen kilpailu lapsifaneille, on eräs juhlavuoden tempaus; Lahdessa Segerstam on mukana Lemminkäinen-legendoilla ja Kullervo kuullaan Turussa ja Helsingissä jo joulukuussa 2014 nousutahtina kaikelle juhlinnalle... Tulevaisuus on vielä kirjoittamaton lehti, edellisiä on runsaudenpulaan saakka. D en fyllde Leif Segerstam 70 år. De käraste och närmaste glädjeämnena i livets partitur har naturligtvis varit barnens och barnbarnens blomstringsevolutioner. Dottern Pia, solocellist i Montpellier, spelar som solist tillsammans med sin far världen över: Britten i London, Stavanger, Umeå, Tammerfors, Åbo, S:t Petersburg och Gävle; i Malmö stod Dutilleux fina konsert på programmet tillsammans med uruppförandet av den 261:a symfonin. Av symfonierna har senast uruppförts nummer 239, 240, 247, 126, 202, 201, 250, 252, 245, 248, 251, 255, 258, 260, 261, 262 och 259, i år uruppförde nummer 272, 269 och 257. Senaste sommar blev nummer 285 färdig. Sonen Jan (som gjorde bilderna till symfoni nr från Spetsbergen) har tagit MBA-examen (Master of Business Administration) och boostat flygcertifikat. Såväl hans som Pias barn, mina barnbarn, är inspirativa och underbara personligheter, liksom mina egna, de nu tonåriga Viola elina, Selimoskar och Iirisilona, till vilka far nu skriver de tredje symfonierna... Det finns även många berömda dirigentbarn. När det nu var tvunget att sluta som professor vid Sibelius-Akademin på grund av åldern, kan man glädja sig och yvas rikt, mycket och på hög nivå tillsammans med den unga begåvningarna. Operafoten i Malmö, där upptakten var Parsifal som följdes av Trollflöjten, Le Villi, Manon Lescaut och Rosenkavaljerern; Aida och från önskelistan Pelléas och Mélisande står näst i tur... Symfonifoten står hos filharmonikerna i Åbo, där det nya konserthuset på Spindeltomten skymtar vid horisonten. Ring, Frau ohne Schatten, Faust, La Bohème och Tosca vid Nationaloperan pockar på fortsättning... I världen Mahler och naturligtvis Sibelius, med Naxosinspelningarna som Åbovisitkort. En saga, en global tävling för barnfans, är ett evenemang under jubileumsåret; i Lahtis deltar Segerstam redan i Lemminkäinenlegenderna och Kullervo hör vi i Åbo och Helsingfors redan i december 2014 som upptakt till allt firande... Framtiden är ännu ett oskrivet blad, tidigare finns så att räcker och blir över. Leif Segerstam Seilo Ristimäki

6 Jenni Lättilä Heikki Tuuli Jenni Lättilä Sopraano / Sopran S opraano Jenni Lättilä valmistui Sibelius-Akatemiasta kanttoriksi 2005 ja oopperalaulajaksi 2008, minkä jälkeen hän on esiintynyt solistina sekä Suomen Kansallisoopperassa että maakuntaoopperoissa. Hänet on palkittu useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä laulukilpailuissa. Dramaattisena sopraanona Lättilän keskeisintä ohjelmistoa ovat Verdin ja Wagnerin suuret roolit, mutta hän on tunnettu myös nykymusiikin tulkitsijana ja kantaesittäjänä. Oopperaroolien lisäksi Lättilä esiintyy säännöllisesti orkesterien solistina sekä liedlaulajana. Tällä hetkellä hän valmistelee musiikin tohtorin tutkintoa Sibelius-Akatemiassa, missä toimii myös opettajana. S opranen Jenni Lättilä utexaminerades från Sibelius-Akademin som kantor 2005 och som operasångare 2008, varefter hon har uppträtt som solist såväl vid Finlands Nationalopera som vid regionoperorna. Jenni Lättilä har fått pris i flera finländska och internationella sångtävlingar. Som dramatisk sopran är Jenni Lättiläs centrala repertoar Verdis och Wagners stora roller, men hon är även känd för sina uruppföranden och tolkningar av ny musik. Vid sidan av operarollerna uppträder Jenni Lättilä regelbundet som orkestersolist och liedsångare. För närvarande bedriver hon doktorandstudier vid Sibelius- Akademin, där hon även arbetar som lärare. Sami Saikkonen Koreografia ja tanssi Koreografi och dans M onipuolinen tanssija ja koreografi Sami Saikkonen on tanssinut Kansallisbaletissa pää- ja solistitehtävissä lukuisissa klassisissa baleteissa ja nykytanssiteoksissa työskennellen maailman johtavien koreografien kanssa. Tanssijana Saikkonen on esiintynyt HDC:n ja Kansallisbaletin kiertueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Sami Saikkonen on näytellyt sekä teattereissa että televisiossa ja esiintynyt sekä musikaalien että draamojen pääosissa. Vuodesta 1995 alkaen hän on toiminut myös palkittuna ja arvostettuna koreografina, vuonna 2008 hän debytoi teatteriohjaajana. D en mångsidige dansaren och koreografen Sami Saikkonen har dansat vid Nationalbaletten åren i huvud- och solistroller i ett flertal klassiska baletter och moderna dansverk i samarbete med världens ledande koreografer. Som dansare har Saikkonen uppträtt på HDC:s och Nationalbalettens turnéer i Europa, USA och Kina. Sami Saikkonen har uppträtt som skådespelare på såväl teatrar som i TV och spelat huvudroller både i musikaler och dramer. År 1995 inledde han sin prisbelönta och ansedda karriär som koreograf, och år 2008 debuterade han som teaterregissör. 6

7 Ville Saukkonen Ohjaus / Regi O hjaaja Ville Saukkonen on opiskellut Moskovassa Venäjän teatteritaiteen akatemiassa vuosina Ville Saukkonen on yksi aikamme tuotteliaimmista oopperaohjaajista: hän on urallaan ohjannut yli sata oopperaa eri puolilla Suomea. Ulkomailla hänen töitään on nähty Virossa, Venäjällä ja Saksassa. Suomen Kansallisoopperan kanssa Saukkonen on tehnyt yhteistyönä seitsemän tuotantoa, joista viimeisin on William Waltonin Karhu syksyllä Lisäksi Saukkonen vierailee säännöllisesti myös Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen produktioiden ohjaajana. R egissör Ville Saukkonen har studerat i Moskva vid Ryska teaterkonstakademin åren Ville Saukkonen är en av vår tids mest produktiva operaregissörer: under sin karriär har han regisserat över hundra operor på olika håll i Finland. Utomlands har han arbetat i Estland, Ryssland och Tyskland. Vid Finlands Nationalopera har Saukkonen gjort sju produktioner, av vilka den senaste var William Waltons Björnen hösten Saukkonen regisserar även regelbundet Sibelius-Akademins operautbildnings produktioner. Timo Ollila Valosuunnittelu Ljusdesign V alosuunnittelija Timo Ollila on aloittanut työskentelyn teatterivalaistuksen ja äänisuunnittelun parissa Tampereen Teatterissa jo alle kaksikymppisenä ja opiskellut sittemmin alan tutkinnot sekä Tampereen Ammattikorkeakoulussa että Stadiassa. Hän on urallaan ehtinyt toimia valomestarina mm. Finlandia-talossa ja Turun kaupunginteatterissa, ja työskentelee nyt itsenäisenä freelance-valosuunnittelijana. Monipuolisena ammattilaisena tunnettu Timo Ollila on suunnitellut ja toteuttanut valaistuksia ja videoprojisointeja teatterin ohella myös tanssiteoksiin, oopperoihin, nukketeatteriin, ravintolakabareehen ja nykysirkusesityksiin. L jusplanerare Timo Ollila inledde sitt arbete med teaterljus och ljudplanering vid Tammerfors Teater redan innan han fyllt tjugo och han avlade senare examen i branschen vid både Tammerfors Yrkeshögskola och Stadia. Under sin karriär har han varit ljusmästare vid bl.a. Finlandia huset och Åbo stadsteater, och han arbetar nu som frilansljusplanerare. Timo Ollila är känd för sin mångsidighet och han har gjort ljusplanering och videoprojiceringar förutom för teatrar även för dansverk, operor, dockteater, restaurangkabaréer och modern cirkus

8 Arnold Schönberg ( ) Erwartung op. 17 M ikäli sielullisia ristiriitoja pidetään hyvänä kasvualustana merkittävälle taiteelle, Schön - bergin monodraama Erwartung (Odotus) epäilemättä syntyi mitä otollisimmissa olosuhteissa. Taustalla oli vuonna 1908 koettuja ammatillisia pettymyksiä ja tuskallinen aviokriisi, jonka päätteeksi hänen vaimonsa rakastaja nuori taiteilija Richard Gerstl poltti maalauksensa ja surmasi itsensä. Erwartung syntyi seuraavana vuonna vain 17 päivässä osana kiihkeää luovaa purkausta, joka tuotti useita muitakin teoksia. Lääkäri ja runoilija Marie Pappenheimin kirjoittaman libreton ulkoiset tapahtumat ovat niukkoja: nainen ilmaantuu öiseen metsään etsimään rakastajaansa ja löytää lopulta tämän verisen ruumiin. Mitä on tapahtunut? Onko hän, nainen, surmannut miehen? Niukan juonitason vastapainoksi naisen sisäiset tuntemukset muodostavat sitäkin rikkaamman maailman, ja jo varhain Erwartungia alettiin tulkita psykoanalyysin näkökulmasta. Erwartung on tiheää ja nopeasti tunnelmasta toiseen leikkautuvaa musiikkia, kärjistetyssä tunnemaailmassaan yksi musiikillisen ekspressionismin huipentumista. Schönberg itse vertasi sitä sekunnin mittaiseen äärikokemukseen, jonka hän on venyttänyt puoleksi tunniksi. Toisaalta kaikki siinä ei ole vain tuskaa ja ahdistusta, sillä musiikissa on myös pehmeämpiä ja rauhallisempia käänteitä. Schönberg käyttää suurta orkesteria enemmän tarkasti hiottuja väri- ja sävytehoja maalaten kuin vain suuriin voimakeskityksiin pyrkien. Mutta kun hän nostaa musiikin täyteen voimaansa, vaikutus on järisyttävä. Kun Scönberg nostaa musiikin täyteen voimaansa, vaikutus on järisyttävä. När Schönberg lyfter musiken till sin fulla kraft är effekten uppskakande. I fall själsliga konflikter anses vara en bra grogrund för framstående konst kom Schönbergs monodrama Erwartung (Väntan) utan tvekan till under de bästa av förhållanden. I bakgrunden fanns händelsern under år 1908: professionella besvikelser samt en smärtsam äktenskapskris, som slutade med att hans frus älskare, den unga konstnären Richard Gerstl, brände sina målningar och tog sitt liv. Erwartung tillkom under därpå följande år under endast 17 dagar som en del av ett intensivt kreativt utbrott, som gav upphov till även flera andra verk. Läkaren och poeten Marie Pappenheim skrev ett libret to, där de yttre händelserna är få: en kvinna dyker upp i en nattlig skog för att leta efter sin älskare och hittar till slut dennes blodiga kropp. Vad har hänt? Har hon, kvinnan, dödat mannen? Som motvikt till den knappa intrigen bildar kvinnans inre känslor en desto rikare värld, och redan tidigt började man tolka Erwartung ur ett psykoanalytiskt perspektiv. Erwartung är tät musik som snabbt förflyttar sig från en stämning till en annan, och utgör med sin tillspetsade känslovärld en av den musikaliska expressionismens höjdpunkter. Schönberg själv jämförde det med en sekundlång extrem upplevelse, som han har dragit ut till en halv timme. Å andra sidan är allt inte enbart smärta och angst, för musiken har även mjukare och lugnare partier. Schönberg använder den stora orkestern i högre grad för att måla noggrant utmejslade färg- och nyanseffekter än för stora kraftkoncentrationer. Men när han lyfter musiken till sin fulla kraft är effekten uppskakande. 8

9 Jean Sibelius ( ) Lemminkäinen, neljä legendaa orkesterille op. 22 Lemminkäinen, fyra legender för orkester op. 22 S chönbergin Erwartungin tapaan myös Sibeliuksen Lemminkäissarja kasvoi esiin kriisitunnelmista. Sibelius oli suunnitellut vuosina Wagnerin ajatusten innostamaa Kalevala-aiheista oopperaa Veneen luominen. Hänen kesällä 1894 Bayreuthissa ja Münchenissä kuulemansa Wagnerin oopperat tekivät häneen kuitenkin niin musertavan vaikutuksen, että hän kadotti säveltäjänä joksikin aikaa itseluottamuksensa ja luopui oopperasta. Toivuttuaan kriisistä Sibelius löysi Lisztin sinfonisista runoista itselleen paremmin sopivan teoslajin. Sitä ilmentää alkuvuodesta 1896 valmistunut Lemminkäissarja, johon Sibelius upotti paitsi sävellyskriisin turhautumia myös Veneen luomiseen ajateltua materiaalia, esimerkiksi sarjan tunnetuin osa ja Sibeliuksen ensimmäinen todella suvereeni mestariteos Tuonelan joutsen pohjautuu oopperan alkusoittoon. Sarja sai hyvän vastaanoton, mutta kun sen uusittu versio esitettiin marraskuussa 1897, se herätti myös vastustusta, ja Sibelius veti teoksesta osat Lemminkäinen ja saaren neidot sekä Lemminkäinen Tuonelassa vuosikymmeniksi pois julkisuudesta. Lemminkäinen kuvastaa Sibeliuksen luovan työn sisäisiä jännitteitä. Kalevalainen tausta tuo mukaan ohjelmallisen elementin, joka värittää teosta wagneriaanis-symbolistiseen suuntaan. Toisaalta sarjan neliosaisuudessa voi aistia myös sinfonisen hahmotuksen piirteitä; silloin Tuonelan joutsen on sarjan hidas osa, Lemminkäinen Tuonelassa sen synkeä scherzo ja Lemminkäisen kotiinpaluu loistokas finaali. Lemminkäinen kuvastaa Sibeliuksen luovan työn sisäisiä jännitteitä. Lemminkäinen visar på de inre spänningarna i Sibelius kreativa arbete. I likhet med Schönbergs Erwartung kom även Sibelius Lemminkäinensvit till i krisstämningar. Inspirerad av Wagners idéer hade Sibelius åren planerat operan Båtens skapelse (Veneen luominen) med Kalevalatema. De Wagner operor som han hörde i Bayreuth och München sommaren 1894 gjorde dock ett så förkrossande intryck på honom att han tappade sitt självförtroende som kompositör för en tid och gav upp tanken på operan. Efter att han återhämtat sig från krisen fann Sibelius i Liszts symfoniska dikter en verkgenre som lämpade sig bättre för honom. Ett bevis på det är Lemminkäinensviten, som blev färdig i början av år 1896 och i vilken Sibelius förutom kompositionskrisens frustrationer inkorporerade även material från Båtens skapelse. Till exempel baserar sig svitens mest kända sats och Sibelius första verkligen suveräna mästerverk Tuonelas svan på operans uvertyr. Sviten togs väl emot, men när dess förnyade version framfördes i november 1897 väckte den även motstånd, och Sibelius drog bort satserna Lemminkäinen och jungfrurna på ön samt Lemminkäinen i Tuonela från offentlig heten för flera decennier. Lemminkäinen visar på de inre spänningarna i Sibelius kreativa arbete. Kalevalabakgrunden ger verket ett programmatiskt element som färgar verket i en wagnerianskt-symbolistisk riktning. Å andra sidan kan man i verkets fyrsatsiga form även skönja symfoniska formmönster; Tuonelas svan är svitens långsamma sats, Lemminkäinen i Tuonela dess dystra scherzo och Lemminkäinen drager hemåt en strålande final

10 Mirage tuleville vuosituhansille Mirage för nästa millennier Mia Huhta J. Puhakka TO Konserttitalo / Konserthuset Grant Llewellyn, kapellimestari / dirigent Mia Huhta, sopraano / sopran Tuomas Ylinen, sello / cello Jean Sibelius ( ): Valse Triste op. 44/1 Osvaldo Golijov (1960 ): How Slow the Wind (Suomen kantaesitys / finländskt uruppförande) Pjotr Tšaikovski ( ): Pezzo Capriccioso Kaija Saariaho (1952 ): Mirage (Suomen kantaesitys / finländskt uruppförande) Joseph Haydn ( ): Sinfonia nro 83 g-molli Kana / Symfoni nr 83 g-moll Hönan Allegro spiritoso Andante Menuetti: Allegretto / Menuett: Allegretto Finaali: Vivace / Final: Vivace Konsertti päättyy noin klo 21 / Konserten slutar ca kl. 21 Varaslähtö / Tjuvstart Järjestetään ala-aulan kahviossa tuntia ennen konsertin alkua. / Arrangeras i nedre caféet en timme före konsertens början. 10

11 Grant Llewellyn Michael Lutch Grant Llewellyn Kapellimestari / Dirigent G rant Llewellyn, Pohjois-Carolinan sinfoniaorkesterin johtaja, on tunnettu poikkeuksellisesta karismastaan, energiastaan ja osaamisestaan eri musiikkityylien ja -aikakausien parissa. Llewellyn on Flanderin kuninkaallisen filharmonian ylikapellimestari, Stavangerin sinfoniaorkesterin päävierailija ja BBC:n Walesin kansalli sen orkesterin vieraileva kapelli mestari. Viime aikojen tunnettuihin vierailuihin ovat kuuluneet mm. Helsingin kaupunginorkesteri, Northern Sinfonia, Orquestra Sinfónica do Porto Casa da Música ja Toronto Symphony. Llewellyn on johtanut useita pohjoisamerikkalaisia orkestereita, kuten Atlantan, Bostonin, Houstonin, Montrealin, Philadelphian, St. Louisin ja Toronton sinfoniaorkestereita. Hän on myös Amerikan johtavan vanhan musiikin orkesterin Handel and Haydn Societyn johtaja ja on siten tullut tunnetuksi erityisesti barokin ja klassisismin tulkinnoistaan. Llewellyn on johtanut myös useita oopperateoksia. Hän on erityisen kiinnostunut nuorten musiikkikoulutuksesta ja johtaa säännöllisesti siihen liittyviä projekteja. Llewellynin amerikkalaisen musiikin levytys Pohjois-Carolinan sinfoniaorkesterin ja Branford Marsaliksen kanssa BIS-levy-yhtiölle sai erinomaisen vastaanoton. Lwellyn on erityisen kiinnostunut nuorten musiikkikoulutuksesta. Lwellyn har ett speciellt intresse för de ungas musikfostran. G rant Llewellyn är chefdirigent för North Carolinas symfoniorkester. Han är känd för sin unika karisma, energi och sin kunskap om olika musikgenrer och -epoker. Llewellyn är chefdirigent för Flanderns kungliga filharmoni, förste gästdirigent för Stavangers symfoniorkester och gästdirigent för BBC:s Wales nationalorkester. Till hans senaste gästspel hör bl.a. Helsingfors stadsorkester, Northern Sinfonia, Orquestra Sinfónica do Porto Casa da Música och Toronto Symphony. Llewellyn har dirigerat ett flertal nordamerikanska orkestrar, som symfoniorkestrarna i Atlanta, Boston, Houston, Montreal, Philadelphia, St. Louis och Toronto. Han är även dirigent för USA:s ledande orkester för tidig musik, Handel and Haydn Society, och har på så vis blivit känd speciellt för sina tolkningar av barock och klassicism. Llewellyn har även dirigerat flera operaföreställningar. Han har ett speciellt intresse för de ungas musikfostran och dirigerar ofta projekt med sådan anknytning. Llewellyns inspelning av amerikansk musik tillsammans med North Carolinas symfoniorkester och Branford Marsalis för skivbolaget BIS fick ett utomordentligt mottagande

12 Mia Huhta J. Puhakka S opraano Mia Huhdalla on laaja-alainen ohjelmisto, joka kattaa vokaalimusiikin eri lajit barokkimusiikista uusimpiin kanta-esityksiin. Kaudella Mia Huhta esiintyy mm. Kuopion kaupunginorkesterin, Oulu sinfonian solistina, Musica Nova festivaalilla Kansallisoopperan Almin-salissa sekä Oulun vanhan musiikin festivaalilla. Hän toimii Joroisten musiikkipäivien taiteellisena johtajana yhdessä viulisti Teppo Ali-Mattilan kanssa. Kevään 2014 aikana Mia Huhta esiintyi mm. Suomalaisen Barokkiorkesterin solistina Katedraali Soi -festivaalilla Turussa ja Kirkko Soikoon -festivaalilla Helsingissä. Jälkimmäinen konsertti myös äänitettiin ja lähetettiin pääsiäisenä YLE radio 1:ssä. Huhtikuun alussa Mia Huhta esitti Pori Sinfoniettan kanssa Grigori Fridin monologioopperan Anne Frankin päiväkirja Suomen ensiesityksenä. Mia Huhdalle on omistettu Matthew Whittallin lauluteos Dulcissima, Clara, Sonans Hilde gard von Bingen:in teksteihin. Kantaesitys oli Musiikki talossa Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimes tarin Hannu Linnun johtaessa Helsingin Kaupungin orkesteria. Sävellys voitti Teosto-palkinnon 2013 ja valittiin Euroopan yleisradioyhtiöiden Rostrumin suosituslistalle. Mia Huhta on työskennellyt mm. seuraavien kapellimestarien kanssa: Mikko Franck, Pietari Inkinen, Hannu Lintu, Susanna Mälkki, Jorma Panula, Jukka-Pekka Saraste, Thomas Sanderling, Dima Slobodeniouk, John Storgårds sekä Jan Söderblom. Ulkomaisista orkesterivierailuista mainittakoon The New Philharmony Orchestra Hong Kong, Osaka Symphony Orchestra ja Carlos Chaves Orchestra Mexico City. Mia Huhta Sopraano / Sopran S opranen Mia Huhta har en mångsidig repertoar, som sträcker sig över vokalmusikens olika genrer från barocken till uruppföranden av ny musik. Under säsongen framträder Mia Huhta bl.a. som solist med Kuopio stadsorkester och Oulu Sinfonia, på festivalen Musica nova i Nationaloperans Almisal samt på Uleåborgs festival för tidig musik. Tillsammans med violinisten Teppo Ali-Mattila är hon konstnärlig ledare för Jorois musikdagar. Under våren 2014 framträdde Mia Huhta bl.a. som solist med Finska Barockorkestern vid Katedralen klingar-festivalen i Åbo och Klang i kyrkan-festivalen i Helsingfors. Den senare konserten spelades även in och sändes i YLE Radio 1 under påsken. I början av april framförde Mia Huhta tillsammans med Pori Sinfonietta Grigori Frids monologopera Anne Franks dagbok för första gången i Finland. Matthew Whittalls vokalverk Dulcissima, Clara, Sonans till texter av Hildegard von Bingen är tillägnat Mia Huhta. Uruppförandet ägde rum i Musikhuset, där Radions symfoniorkesters chefdirigent Hannu Lintu dirigerade Helsingfors stadsorkester. Verket fick Teostopriset år 2013 och togs med i de europeiska rundradiobolagens Rostrums rekommendationslista. Mia Huhta har samarbetat med bl.a. följande dirigenter: Mikko Franck, Pietari Inkinen, Hannu Lintu, Susanna Mälkki, Jorma Panula, Jukka-Pekka Saraste, Thomas Sanderling, Dima Slobodeniouk, John Storgårds samt Jan Söderblom. Av hennes orkesteruppdrag utomlands kan nämnas samarbetena med The New Philharmony Orchestra Hong Kong, Osaka Symphony Orchestra samt Carlos Chaves Orchestra Mexico City. 12

13 Mia Huhta Heikki Tuuli T uomas Ylinen (synt. 1982) aloitti sellonsoiton opiskelun Csaba Szilvayn johdolla Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Myöhemmin hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Hannu Kiisken ja Marko Ylösen johdolla sekä Young-Chang Choon johdolla Folkwang Hochschulessa Essenissä. Ylinen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna Ylinen voitti Turun sellokilpailun 2002 ja palkittiin parhaasta Magnus Lindbergin tilausteoksen esityksestä. Vuonna 2004 Ylinen voitti 4. palkinnon Pablo Casals -sellokilpailussa Kronbergissa. Ylinen on konsertoinut sekä solistina että kamarimuusikkona Suomen lisäksi mm. Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa ja Arabiemiraateissa. Hän on esiintynyt mm. Radion sinfoniaorkesterin, Suomen merkittävimpien kaupunginja kamariorkestereiden ja Sibelius-Akatemian sinfonia orkesterin solistina. Hän on soittanut solistina mm. Jorma Panulan, Mikko Franckin, John Storgårdsin, Hannu Linnun, Susanna Mälkin ja Ville Matvejeffin johdolla. Kamarimuusikkona Ylinen on esiintynyt mm. Kuhmon, Naantalin, Turun ja Oulun musiikkijuhlilla. Hän on myös Helsingin kaupunginorkesterin 1. soolosellisti. Ylinen on aktiivinen opettaja. Hän toimii tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja pitää mestarikursseja. Hänet kutsuttiin Turun sellokilpailun juryyn vuonna Ylinen perusti vuonna 2004 trion yhdessä viulisti Pietari Inkisen ja pianisti Valeria Resjanin kanssa. Trion Lontoon debyytti St John s Smith Square -konserttisarjassa sai erinomaiset arvostelut maineikkaassa Strad-lehdessä ja johti konserttikutsuun Wigmore Halliin syyskuussa Trion ensilevy julkaistiin joulukuussa Ylisen soitin on Suomen kulttuurirahaston omistama Testore-sello vuodelta Tuomas Ylinen Sello / Cello T uomas Ylinen (f. 1982) inledde sina studier i cello under ledning av Csaba Szilvay vid Östra Helsingfors musikinstut. Senare har han studerat vid Sibelius-Akademin under ledning av Hannu Kiiski och Marko Ylönen samt under ledning av Young-Chang Choo vid Folkwang Hochschule i Essen. Ylinen utexaminerades som musikmagister från Sibelius-Akademin år Ylinen segrade i Åbo cellotävling 2002 och fick pris för bästa framförande av Magnus Lindbergs beställningsverk. Ylinen fick 4:e pris i Pablo Casals-cellotävlingen i Kronberg. Ylinen har konserterat som solist och kammarmusiker förutom i Finland även i bl.a. England, Frankrike, Tyskland, Sverige, Sydkorea och Arabemiraten. Han har uppträtt som solist med bl.a. Radions symfoniorkester, Finlands mest betydande stadsoch kammarorkestrar samt Sibelius-Akademins symfoniorkester. Han har spelat som solist under ledning av bl.a. Jorma Panula, Mikko Franck, John Storgårds, Hannu Lintu, Susanna Mälkki och Ville Matvejeff. Som kammarmusiker har Ylinen uppträtt på bl.a. musikfestspelen i Kuhmo, Nådendal, Åbo och Uleåborg. Han är även förste solocellist i Helsingfors stadsorkester. Ylinen är aktiv som lärare. Han är timlärare vid Sibelius-Akademin och håller mästarkurser. Han kallades till Åbo cellotävlings jury år År 2004 grundade Ylinen en trio tillsammans med violinisten Pietari Inkinen och pianisten Valeria Resjan. Trions Londondebut i konsertserien St. John s Smith Square fick utmärkta recensioner i den berömda tidningen Strad och ledde till en konsertinbjudan till Wigmore Hall i september Trions första skiva publicerades i december Ylinens instrument är en Testorecello från år Instrumentet ägs av Finska kulturfonden

14 Jean Sibelius ( ) Valse triste S ibeliuksen kansainvälisen suosion kasvu lepäsi 1900-luvun alussa melkein yhtä paljon muutamien pienimuotoisten suosikkiteosten kuin sinfonioiden ja sinfonisten runojen varassa. Pienimuotoisista teoksista tunnetuimpiin kuuluu Valse triste, jonka lähtökohtana oli monien Sibeliuksen muiden suosittujen miniatyyrien tapaan näyttämömusiikki. Teos syntyi alun perin vuonna 1903 osaksi musiikkia Sibeliuksen langon Arvid Järnefeltin symbolistiseen näytelmään Kuolema. Lopullinen konserttiversio on kuitenkin vasta seuraavalta vuodelta. Epäonnekseen Sibelius tuli myyneeksi Valse tristen kustantajalle pienellä kertakorvauksella. Teok sesta tuli yksi aikansa suosituimmista kappaleista, joka kuului paitsi useimpien sinfoniaorkesterien myös erilaisina sovituksina kaikkien itseään kunnioittavien salonkiorkesterien ja ravintolayhtyeiden ohjelmistoon. Teoksen suosiota ei tarvitse ihmetellä, sillä sen tummasävyisessä eleganssissa tiivistyy jotain olennaista ajan symbolistisista tunnoista. Omassa populäärissä lajissaan se on kiistämätön mestariteos. I början av 1900-talet vilade Sibelius internationella popularitet nästan i lika hög grad på några småskaliga populära verk som på symfonierna och de symfoniska dikterna. Till de mest kända av de små verken hör Valse triste, vars utgångspunkt likt flera andra av Sibelius populära miniatyrer fanns i scenmusiken. Verket kom ursprungligen till år 1903 som en del av musiken till Sibelius svågers Arvid Järnefelts symbolistiska skådespel Döden. Den slutliga konsertversionen är dock först från därpå följande år. Oturlig nog sålde Sibelius Valse triste till förläggaren för ett litet engångsarvode. Verket blev ett av de populäraste verken under sin tid, och spelades förutom av de flesta symfoniorkestrar även i olika arrangemang av varje salongsorkester och restaurangensemble med självaktning. Verkets popularitet är inte överraskande, för i dess mörka elegans förtätas något av tidens symbolistiska stämningar. I sin egen populära genre är det ett obestridligt mästerverk. 14

15 Osvaldo Golijov (1960 ) How Slow the Wind Osvaldo Golijov on noussut 2000-luvulla yhdeksi aikamme esitetyimmistä säveltäjistä. Hänen uusromanttisessa musiikissaan yhdistyy vaikutteita monelta taholta, ja hän on kertonut varttuneensa klassisen kamarimusiikin, juutalaisen liturgisen musiikin ja klezmerin sekä Astor Piazzollan uuden tangon ympäröimänä. Samaa moninaisuutta kuvastaa hänen elämänkaarensa: hän syntyi Argentiinassa juutalaiseen, juuriltaan romanialais-ukrainalaiseen perhee seen, ja hän asui 1980-luvulla kolme vuotta Israelissa ennen kuin asettui 1986 Yhdysvaltoihin. How Slow the Wind (2001) syntyi reaktiona Golijovin läheisen ystävän äkilliselle kuolemalle. Mielessäni oli yksi noista elämän hetkistä, joka on jäätynyt muistiin, ikuinen äkkikuolema, yksittäinen hetki jolloin elämä kääntyy ympäri, toisenlainen kokemus kuin kuolema pitkän kuolinkamppailun jälkeen, Golijov on kertonut. Teosta jäsentää orkesterin rauhallinen, tummasti sykkivä kudos, josta sopraanon kuulaat, koskettavan kauniit melodiat piirtyvät esiin, Golijovin sanoin kuin pakenevan sielun kutsu. O svaldo Golijov har under 2000-talet blivit en av vår tids mest spelade tonsättare. Hans nyromantiska musik kombinerar influenser från många olika håll, och han har berättat att han vuxit upp omgiven av klassisk kammarmusik, judisk liturgisk musik och klezmer samt Astor Piazzollas nya tango. Hans liv återspeglar samma mångsidighet: han föddes i Argentina i en judisk familj med rumänsk-ukrainska rötter, och under 1980-talet bodde han tre år i Israel innan han år 1986 bosatte sig i USA. How Slow the Wind (2001) kom till som en reaktion på Golijovs nära väns plötsliga död. Jag tänkte på ett av de ögonblick i livet som har fastnat i minnet, den eviga plötsliga döden, den enskilda stunden då hela livet vänder, en annorlunda upplevelse än döden efter en lång dödskamp, har Golijov berättat. Verket får struktur av orkesterns lugna och mörkt pulserande textur, mot vilken sopranens klara och berörande vackra melodier avtecknar sig, med Golijovs ord som den flyende själens lockrop. Pjotr Tšaikovski ( ) Pezzo capriccioso op. 62 T šaikovskin tuotantoon kuuluu vain kaksi alkuperäistä sellolle ja orkesterille sävellettyä teosta. Niistä tunnetumpi on sellistien suosituimpiin taiturinumeroihin kuuluva ja laajuudeltaan lähes konserton veroinen Muunnelmia rokokoo-teemasta (1876). Toinen sello-orkesteriteos on suppeampi ja yksinkertaisempi, enemmän karaktäärikappaleen tapaan hahmottuva Pezzo capriccioso vuodelta 1887, joka jäi Tšaikovskin viimeiseksi solistille ja orkesterille säveltämäksi teokseksi. Otsikon lupaama leikkisyys ja oikukkuus (capriccioso) tavoitetaan vasta vuolaan laulavan ja tummanlämpimin värein maalatun alkujakson jälkeen, kun musiikki puhkeaa scherzomaiseen ilmavuuteen, johon sellon taiturikuviot kirjovat omia säikeitään. Teoksen lopulla alkujakson laulavuus palaa, mutta viimeisen sanan Tšaikovski antaa taiturikuvioille. I Tjajkovskijs produktion ingår endast två verk som ursprungligen är skrivna för cello och orkester. Det mer kända av dem är Rokokovariationer (1876), ett verk som är nästan av konsertomfång och som hör till cellisternas mest populära virtuosnummer. Det andra verket för cello och orkester är det mindre och enklare Pezzo capriccioso från år 1887, som gestaltar sig mer som ett karaktärsstycke och som kom att bli Tjajkovskijs sista verk för solist och orkester. Först efter en flödande sångbar inledning som målas i mörkt varma färger uppnås den i titeln utlovade lekfullheten och nyckfullheten (capriccioso), när musiken spricker fram i en scherzomässig luftighet mot vilken cellons virtuosa figurer avtecknar sig. I slutet av verket återkommer inledningens sångbarhet, men Tjajkovskij låter de virtuosa figurerna få det sista ordet

16 Kaija Saariaho (1952 ) Mirage K aija Saariaho on usein maininnut pitävänsä huilua ja selloa lempisoittiminaan, ja kumpaakin hän on monipuolisesti ja rikkaasti hyödyntänyt tuotannossaan. Saman aseman lauluäänten joukossa on puolestaan saanut sopraano, jolle hän on kirjoittanut useimmat lauluteoksistaan. Teoksessa Mirage (Kangastus) (2007) Saariaho tuo yhteen sopraanon ja sellon ja luo asetelmaltaan jännittävän, konsertoivasta ja vokaalisesta ilmaisusta omaperäistä synteesiä rakentavan teoksen. Sen dramaturgiassa sopraano ja sello ovat enemmän rinnakkaisia kuin kilpailevia toimijoita ja antavat lähtökohtana olleesta tekstistä kaksi toisiinsa kietoutuvaa tulkintaa. Sopraano kaartelee sävelavaruudessa vuoroin kuulaine, vuoroin haltioituneine melodioineen; sello taas terävöittää ilmaisua särmikkään monivärisine, monesti ostinatomaisiin kuvioihin tiivistyvine osuuksineen. Ylipäätään värien ja sävyjen kirjo on teoksessa rikas niin kuin Saariaholla aina ja luo osaltaan tavanomaisen arkikokemuksen tuolle puolen hakeutuvaa tunnelmaa. Miragen tekstinä on katkelma meksikolaisiin mazatec-intiaaneihin kuuluneen shamaanin ja parantajan Maria Sabinan transsissa esittämistä loitsuista. Sanoissa toistuvat Sabinan kuvitelmat erilaisista olomuodoista, jotka voi tulkita hurmioituneena identiteetin etsintänä. Ja kun säkeiden alkusanat I am (Minä olen) toistuvat usein myös sellaisenaan, saa kappale laajemminkin lausujansa ja kenties säveltäjänsäkin olemassaoloa julistavan merkityksen. Värien ja sävyjen kirjo on teoksessa rikas ja luo osaltaan tavanomaisen arkikokemuksen tuolle puolen hakeutuvaa tunnelmaa. Färg- och nyansrikedomen är stor och skapar en stämning som söker sig bortom den vanliga vardagsupplevelsen. K aija Saariaho har ofta sagt att hennes favoritinstrument är flöjten och cellon, och hon har använt bägge mångsidigt och rikt i sin produktion. Sopranen har motsvarande position bland sångstämmorna, och de flesta av hennes vokalverk är skrivna för sopran. I verket Mirage (Hägring) (2007) sammanför Saariaho sopranen och cellon och skapar ett verk med en spännande utgångspunkt som bygger en originell syntes av det konserterande och det vokala uttrycket. I dess dramaturgi är sopranen och cellon mer parallella än med varandra tävlande aktörer, och de ger två med varandra sammanflätade tolkningar av texten som tjänar som utgångsläge. Sopranen svävar omkring i tonrymden med stundvis klara och stundvis hänförda melodier; cellon i sin tur gör uttrycket skarpare med sina vassa och färgskiftande partier, som ofta förtätas i ostinatoliknande figurer. Överhuvudtaget är färg- och nyansrikedomen stor, som alltid hos Saariaho, och skapar en stämning som söker sig bortom den vanliga vardagsupplevelsen. Mirages text består av ett avsnitt av besvärjelser lästa under trans av shamanen och helaren Maria Sabina, som hör till de mexikanska mazatecindianerna. I orden upprepas Sabinas föreställningar om olika tillstånd, som kan tolkas som ett extatiskt identitetssökande. Eftersom strofernas begynnelseord I am (Jag är) upprepas ofta även som sådana får verket en utökad innebörd som en kungörelse av recitatörens och kanske även kompositörens existens. 16

17 Joseph Haydn ( ) Sinfonia nro 83 g-molli, Kana Symfoni nr 83 g-moll Hönan V aikka Haydn matkusti ensimmäisen kerran Itävallan ulkopuolelle vasta 1790-luvun alussa vieraillessaan kahdesti Englannissa, hän nousi jo ennen sitä kansainväliseen maineeseen ja vähitellen aikansa ehkä arvostetuimmaksi säveltäjäksi luvun puolivälissä hän sai uransa siihen mennessä merkittävimmän ulkomaisen tilauksen, kun pariisilainen konserttijärjestäjä Le Concert de la Loge Olympique tilasi häneltä kuusi sinfo niaa vuodelle Vuosina valmistuneet teokset tunnetaan Pariisilaisina sinfonioina, ja ne edustavat hänen siihenastisen sinfonikontyönsä huipennusta. Jokainen pariisilaisista sinfonioista on omaperäi nen, yksilöllinen mestariteos. Sinfonia nro 83 g-molli on niistä ainoa, joka on mollissa (tai oikeammin sen ensiosa), minkä vuoksi teos on joskus haluttu kytkeä ilmaisullisesti Haydnin puolitoista vuosikymmentä aiempiin, mollia suosiviin ns. Sturm und Drang -sinfonioihin. Avausosan pääteemaa hallitsee uhmakas mollisävy. Toista ulottuvuutta edustaa elegantti, suorastaan sirosteleva sivuteema, jonka etuheleet ovat olleet perustana teoksen hiukan onnettomalle lisänimelle La poule (Kana). Hidas osa on yhdistelmä hivelevää eleganssia, tunteen syvyyttä ja yllättäviä, jyrkkiäkin korostuksia. Kolmas osa on kansanomainen menuetti, jonka kepeää trio-jaksoa huilu värittää. Finaali etenee vauhdikkaasti 12/8-tahtilajin siivittämänä. Kehittelyn molli käänne syventää mutta ei horjuta osan energistä latausta, eivät liioin elegantit fermaatti-hidastukset osan lopulla. Hidas osa on yhdistelmä hivelevää eleganssia, tunteen syvyyttä ja yllättäviä, jyrkkiäkin korostuksia. Den långsamma satsen är en kombination av smekande elegans, känslodjup och överraskande häftiga accenter. Ä ven om Haydn för första gången reste utanför Österrike först i början av 1790-talet, då han besökte England två gånger, hade han redan dessförinnan uppnått internationell berömmelse och med tiden blivit sin tids kanske mest ansedda tonsättare. I mitten av 1780-talet fick han sin dittills mest betydande utländska beställning, då den parisiske konsertarrangören Le Concert de la Loge Olympique beställde sex symfonier av honom till år Verken som blev klara åren är kände som Parissymfonierna, och de utgjorde höjdpunkten på hans arbete som symfoniker fram till den tidpunkten. Varje Parissymfoni utgör ett originellt och unikt mästerverk. Symfoni nr 83 g-moll är den enda av dem som går i moll ( eller egentligen dess första sats), vilket har lett till att man ibland har velat sammanlänka verket uttrycksmässigt med Haydn 15 år tidigare sk. Sturm und Drang-symfonier, som gynnade molltonarter. Den första satsens huvudtema domineras av en trotsig mollnyans. Det eleganta, rentav sirliga sidotemat företräder en annan dimension, och dess förslag har gett upphov till verkets aningen olyckliga namn La poule (Hönan). Den långsamma satsen är en kombination av smekande elegans, känslodjup och överraskande häftiga accenter. Den tredje satsen är en folklig menuett, vars lätta trioparti färgas av flöjten. Finalen fortskrider fartfyllt i 12/8-takt. Genomföringens mollparti fördjupar men rubbar inte satsens energiska laddning, liksom inte heller de eleganta fermatritardandon som förekommer i slutet av satsen

18 Jousimusiikkia pohjoismaisittain Stråkmusik på nordiskt vis Turun tuomiokirkko Petteri Mäntysaari, Kappas Valokuvamo TO Tuomiokirkko / Domkyrkan Elina Mustonen, cembalo Johan Helmich Roman ( ): Sinfonia per la chiesa Carl Nielsen ( ): Pieni sarja a-molli op. 1 / Liten svit a-moll op. 1 Preludium Intermezzo Finale Jean Sibelius ( ): Rakastava-sarja op. 14 / Den älskande, svit op. 14 Rakastava / Den älskande Rakastetun tie / Den älskandes väg Hyvää iltaa Jää hyvästi/ God natt farväl Joonas Kokkonen ( ):...durch einen Spiegel... Andante Allegro Allegro non troppo Adagio Konsertin kesto noin 1 h. Ei väliaikaa. / Konsertens längd ca 1 h. Ingen paus. 18

19 Elina Mustonen Heikki Tuuli Elina Mustonen Cembalo E lina Mustosen muusikonura käynnistyi kahdeksanvuotiaana cembalo-opinnoilla. Sibelius-Akatemian jälkeen hän siirtyi Ton Koopmanin oppilaaksi Amsterdamin Sweelinck-Conservatoriumiin, missä hän suoritti solistidiplomin vuonna hän valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemian DocMus-yksikön taiteilijakoulutuksesta aiheenaan J.S.Bachin cembalopedagogiikka. Ensikonserttinsa Mustonen soitti Jyväskylän debytanttina vuonna Siitä lähtien hän on ollut kysytty solisti ja kamarimuusikko niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hän on vieraillut ahkerasti kesäfestivaaleillamme. Ulkomailla Mustosta on kuultu mm. Islannissa, Englannissa, Saksassa, Italiassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Hän on esiintynyt myös useimpien suomalaisten orkestereiden solistina. Keskeisimpien barokkikonserttojen lisäksi Elina Mustosen ohjelmistoon kuuluvat mm. Francis Poulencin, Bohuslav Martinun ja Manuel de Fallan cembalokonsertot. Elina Mustonen on tehnyt useita kiitettyjä sooloja kamarimusiikkilevytyksiä. Hän on myös tehnyt lukuisia radionauhoituksia Yleisradiolle ja osallistunut TV 1:n kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin. Solistiuransa ohessa Elina Mustonen nauttii arvostusta myös pedagogina. Hän on toiminut cembalon- ja continuosoiton sekä cembalopedagogiikan opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1983 lähtien. Mustonen on kysytty solisti ja kamarimuusikko. Mustonen är en efterfrågad solist och kammarmusiker. E lina Mustonen inledde sin musikerkarriär i åtta års ålder med studier i cembalo. Efter Sibelius-Akademin studerade hon för Ton Koopman vid Sweelinck-konservatoriet i Amsterdam, där hon avlade solistdiplom år År 2006 doktorerade hon i musik vid Sibelius-Akademins doktorandskola DocMus med J.S. Bachs cembalopedagogik som sitt ämne. Mustonen gav sin debutkonsert som debutant i Jyväskylä år Där efter har hon varit en efterfrågad solist och kammarmusiker såväl i hemlandet som utomlands. Hon har flitigt gästat våra sommarfestivaler. Utomlands har man kunnat höra Mustonen bl.a. i Island, England, Tyskland, Italien, Frankrike och USA. Hon har uppträtt som solist med de flesta finländska orkestrarna. Förutom de centrala barockkonserterna hör även Francis Poulencs, Bohuslav Martinus och Manuel de Fallas cembalokonserter till Elina Mustonens repertoar. Elina Mustonen har gjort flera omtyckta inspelningar av solo- och kammarmusik. Hon har även gjort ett flertal radioinspelningar för Rundradion samt deltagit i TV 1:s internationella samarbetsprogram. Vid sidan av sin solistkarriär är Elina Mustonen även en ansedd pedagog. Hon har arbetat som lärare i cembalo- och continuospel samt cembalopedagogik vid Sibelius-Akademin sedan år

20 Johan Helmich Roman ( ) Sinfonia per la chiesa J ohan Helmich Romania on usein kutsuttu Ruotsin musiikin isäksi eikä syyttä, sillä hän oli ensimmäinen merkittävä ruotsalainen säveltäjä. Häntä on kutsuttu myös Ruotsin Händeliksi, mihin puolestaan sisältyy suora elämäkerrallinen viite. Hän nimittäin opiskeli vuosina Englannissa ja tutustui tällöin Händeliin henkilökohtaisesti ja esitti myöhemmin Ruotsissa tämän teoksia toimiessaan ensin varahovikapellimestarina ja sitten vuodesta 1727 lähtien varsinaisena hovikapellimestarina luvun puolivälissä hän teki uuden kaksi vuotta kestäneen opintomatkan Englantiin, Ranskaan, Italiaan ja Saksaan ja omaksui laajasti tietoa ajankohtaisista musiikillisista tyyleistä. Myös Suomeen Romanilla saattoi olla etäinen kytkentä, sillä hänen nimensä ja yhden sukuhaaransa on ehdotettu periytyneen Raumalla asuneesta Raumanusten suvusta. Varmaa tietoa asiasta ei kuitenkin ole. Roman loi säveltäjänä laajan tuotannon, johon sisältyy alkusoitto-tyylisiä sinfonioita, sarjoja, alkusoittoja, useita konserttoja, erilaisia kamarimusiikkiteoksia ja suuri määrä vokaalimusiikkia, mm. useita hovin tilaisuuksiin kirjoitettuja juhlakantaatteja. Hänen tunnetuin teoksensa on myöhemmän kuningasparin Adolf Fredrikin ja Lovisa Ulrikan häihin 1744 sävelletty laaja kokoelma Drottningholmsmusiken. Roman edusti säveltäjänä lähtökohdiltaan ajalle ominaista myöhäistä barokkia, mutta hän alkoi varsinkin soitinmusiikissaan suuntautua kohti sitä seuranneen uudenaikaisemman ns. galantin tyylin ihanteita. J ohan Helmich Roman har ofta kallats för den svenska musikens fader, och det är inte utan anledning eftersom han var den första betydande svenska tonsättaren. Han har även kallats för Sveriges Händel, vilket i sin tur innehåller en direkt koppling till hans levnadshistoria. Han studerade nämligen åren i England, och under den tiden blev han personligen bekant med Händel och framförde senare dennes verk i Sverige under sin tid som först vice hovkapellmästare och från och med år 1727 ordinarie hovkapellmästare. I mitten av 1730-talet gjorde han på nytt en två år lång studieresa till England, Frankrike, Italien och Tyskland, under vilken han samlade omfattande information om tidens aktuella musikstilar. Det är möjligt att Roman hade en avlägsen koppling även till Finland, eftersom hans namn och en släktgren kan ha härstammat från släkten Raumanus som bodde i Raumo. Säker information om saken finns dock inte. Som tonsättare skapade Roman en omfattande produktion, som inkluderar uvertyrliknande symfonier, sviter, uvertyrer, flera konserter, olika kammarmusikverk och en stor mängd vokalmusik, bl.a. flera festkantater skrivna för hovets tillställningar. Hans mest kända verk är den omfattande samlingen Drottningholmsmusiken, som han komponerade till det senare kungaparet Adolf Fredriks och Lovisa Ulrikas bröllop Som kompositör representerade Roman sin tids typiska sena barock, men speciellt i sin instrumentalmusik började han orientera sig mot den därpå följande modernare sk. galanta stilens ideal. 20

21 Carl Nielsen ( ) Pieni sarja a-molli op. 1 Liten svit a-moll op. 1 S ibeliuksen tavoin myös tanskalaisen Carl Nielsenin tuotannossa sinfonioilla on keskeinen asema. Sen sijaan muita orkesteriteoksia hän sävelsi vähemmän kuin Sibelius, eikä hänellä ole Valse tristen ja Finlandian kaltaisia suuren yleisön suosikkikappaleita tai Sadun, Lemminkäissarjan, Pohjolan tyttären, Aallottarien ja Tapiolan kaltaisia sinfonisen runon mestariteoksia. Nielsenin varhaisin orkesteriteos on jousille sävelletty Pieni sarja. Se valmistui 1888, kaksi vuotta sen jälkeen, kun hän oli päättänyt opintonsa Kööpenhaminan konservatoriossa. Teoksen kantaesitys Kööpenhaminan Tivolin konserttisarjassa syyskuussa 1888 merkitsi Nielsenin ensiaskelta tanskalaisen yleisön tietoisuuteen. Vielä lehtien ennakkotiedoissa hänet oli mainittu hra Carl Nielseninä, josta kukaan ei tiedä mitään, mutta konsertin jälkeen hänet jo tiedettiin. Pieni sarja ei vielä ilmennä Nielsenin aikuiskauden kypsää, parhaimmillaan vahvaotteisissa sinfonioissa ilmenevää tyyliä; esimerkiksi hänen vanhempien norjalaisten kollegojensa Griegin ja Johan Svendsenin vaikutus on sen musiikissa selvä. Silti sarja on teoksena sinänsä jo täysipainoinen ja tyylikkäästi toteutettu ja ansaitusti vakiinnuttanut paikkansa jousiorkesterien ohjelmistoissa. Teoksen avaava Preludi painottuu vakaville tunnoille, teoksen keskellä on elegantisti valssin tahdissa keinuva Intermezzo ja finaali alkaa vakavahenkisellä, ensiosan musiikkiin palautuvalla johdannolla, josta osan energinen ja elämänmyönteinen pääjakso puhkeaa esiin. Sarja on teoksena täysipainoinen ja tyylikkäästi toteutettu. Verket är balanserat och stiligt förverkligat. L ikt Sibelius har symfonierna en central ställning i dansken Carl Nielsens produktion. Han skrev dock färre andra orkesterverk än Sibelius, och han har inte hos den stora publiken populära verk som Valse triste eller Finlandia eller mästerliga symfoniska dikter som En saga, Lemminkäinensviten, Pohjolas dotter, Okeaniderna eller Tapiola. Nielsens tidigaste orkesterverk är Liten svit för stråkar. Verket färdigställdes 1888, två år efter att han avslutat sina studier vid konservatoriet i Köpenhamn. Verket uruppfördes i Köpenhamn i Tivolis konsertserie i september 1888, och utgjorde för Nielsen det första steget mot att bli känd bland den danska publiken. Ännu i tidningarnas förhandsskriverier omnämndes han som hr Carl Nielsen, om vilken ingen vet något, men efter konserten var han redan bekant. Liten svit utgör ännu inte ett exempel på Nielsens vuxna mogna stil, som tydligast framkommer i de starka symfonierna; till exempel är påverkan av hans äldre norska kolleger Grieg och Johan Svendsen fortfarande uppenbar i musiken. Trots det är verket i sig redan balanserat och stiligt förverkligat, och det har förtjänat sin plats i stråkorkestrarnas repertoar. Verket inleds med Prelude, som koncentrerar sig på allvarliga stämningar. I mitten av verket gungar Intermezzo elegant i valstakt, och finalen börjar med en allvarlig inledning som återkallar musiken från den första satsen, innan satsens energiska och livsbejakande huvudparti bryter fram

Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA

Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA SYKSY 2014 kuva Seilo Ristimäki Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA Rakkaus tulee ja menee, mutta koskaan se ei tule tilaamalla. Koreografina minua kiinnostaa se mitä ei voi ennalta tietää. Se, mikä

Lisätiedot

Anne Frank -ooppera: On tehtävä se, mikä on velvollisuutemme ihmisenä

Anne Frank -ooppera: On tehtävä se, mikä on velvollisuutemme ihmisenä TIEDOTE 13.5.2015 Anne Frank -ooppera: On tehtävä se, mikä on velvollisuutemme ihmisenä Maailman kuuluisin päiväkirja muuntuu oopperaksi laulaja Mia Huhdan esittämänä. Alkuperäisen orkesteriversion Suomen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

NYHETSBREV 27.8.2013 Uutiset suomeksi sivulla 3

NYHETSBREV 27.8.2013 Uutiset suomeksi sivulla 3 NYHETSBREV 27.8.2013 Uutiset suomeksi sivulla 3 PEKING OPERA-FESTIVAL 26.9-11.10.2013 * Den rättrådige generalen förvisas Första gången i Finland! * Väktaren - vardagens hjälte Den första finska pekingoperan

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

VÄINÖ RAITIO JOUSIKVARTETTO. 1917, Op. 10. M052A Modus Musiikki Oy, 2000 Kokkola, Finland ISMN M-55003-062-6

VÄINÖ RAITIO JOUSIKVARTETTO. 1917, Op. 10. M052A Modus Musiikki Oy, 2000 Kokkola, Finland ISMN M-55003-062-6 VÄINÖ RAITIO OSIKVARTETTO STRÅKKVARTETT STRING QARTET 117, Op 10 M052A Modus Musiikki Oy, 2000 Kokkola, inland ISMN M-5500-02- I Väinö Raitio (1511-1015) opiskeli sävellystä Helsingissä 111-1 a Moskovassa

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

4.12.2014. Pori Sinfoniettan kevätkausi 2015. Liput: 23,50/ 18,50/ 7,50 ellei toisin mainita (sis. Lippupalvelun toimitusmaksu)

4.12.2014. Pori Sinfoniettan kevätkausi 2015. Liput: 23,50/ 18,50/ 7,50 ellei toisin mainita (sis. Lippupalvelun toimitusmaksu) 4.12.2014 Pori Sinfoniettan kevätkausi 2015 Liput: 23,50/ 18,50/ 7,50 ellei toisin mainita (sis. Lippupalvelun toimitusmaksu) 15.1. Torstai klo 19 Tangon huumaa - Piazzolla Jukka Iisakkila, kapellimestari

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987)

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Kristiina Junttu Syntymäaika: 18.06.1968 Ammatti: pianisti, pianonsoitonopettaja Koulutus: Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Opinnot Sibelius Akatemian Solistisella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

KIMITOÖNS MUSIKGILLE RF 40 ÅR - KEMIÖNSAAREN MUSIIKKIKILTA RY 40 VUOTTA

KIMITOÖNS MUSIKGILLE RF 40 ÅR - KEMIÖNSAAREN MUSIIKKIKILTA RY 40 VUOTTA KIMITOÖNS MUSIKGILLE RF 40 ÅR - KEMIÖNSAAREN MUSIIKKIKILTA RY 40 VUOTTA PROGRAM 6.12.2014 OHJELMA Fredrik August Ehrström: Svanen/Joutsen Kaisa Vähätalo, tvärflöjt/poikkihuilu Maj- Lis Lindgren suom. Jarmo

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

DMITRY HINTZE COLL. 602

DMITRY HINTZE COLL. 602 Arkistoluettelo 639 DMITRY HINTZE COLL. 602 Käsikirjoituskokoelmat 1 HINTZE, DMITRY, säveltäjä (1914-97) COLL. 602 Dmitry Hintze syntyi Pietarissa 6.2.1914 taiteita harrastavaan perheeseen. Sukujuuriltaan

Lisätiedot

KAKSIKIELINEN HYVÄN TUULEN ESITYS KOKO PERHEELLE

KAKSIKIELINEN HYVÄN TUULEN ESITYS KOKO PERHEELLE Missä asuu Onni? KAKSIKIELINEN HYVÄN TUULEN ESITYS KOKO PERHEELLE Var bor Onni? Onni-kissa seikkailee maailman ääriin tanssien, laulaen ja mustikkapiirakan tuoksuista tarinaa kertoen. Ensiesitys 04.12.2014,

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen.

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen. Teema Tema Minä Jag Antti Nylén Kaj Korkea-aho 11.-13.11 2011 Miika Nousiainen Märta Tikkanen Maija Vilkkumaa Karl Ove Knausgård Leena Lehtolainen Monika Fagerholm Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

"Hommage a O. M.", op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano

Hommage a O. M., op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano Erkki Palola (1957-) "Hommage a O. M.", op. 46 (2010) for clarinet, violin, cello and piano - Ensiesitys - Erkki Palola, viulu Heikki Kulo, sello Jörg Fabian Schnabel, klarinetti Kari Syväniemi, piano

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2011 KURSSIT JA KILPAILUT

Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2011 KURSSIT JA KILPAILUT Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2011 KURSSIT JA KILPAILUT Taiteellinen johtaja Mikko Franck 1. Prof. Irina Gavrilovicin mestarikurssi 17.-24.7.2011 Kurssimaksu 410, opetukseen kuuluu vähintään

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Taiteellinen johtaja Mikko Franck 1. Mestarikurssit laulajille 18. 24.7.2016 Opettajat: Irina Gavrilovici Camilla Nylund (20. 24.7.2016) Seppo Ruohonen

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Konserttisarja 2015. www.braheclassica.fi

Konserttisarja 2015. www.braheclassica.fi Konserttisarja 2015 TRIO FRATRES Legendaarinen harmonikkatrio tekee paluun konserttilavoille. Raimo Vertainen, Heikki Jokiaho ja Toni Hämäläinen muodostavat kolmella harmonikalla virtuoosimaisen trion

Lisätiedot

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Thomas Zehetmair, kapellimestari ja viulu Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri, op. 61 45 min I Allegro ma non troppo II Larghetto III Rondo (Allegro)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1173/2006 vp Vastasyntyneiden neonataaliseulonta Eduskunnan puhemiehelle Vastasyntyneiden seulonta on ehkäisevä terveydellinen toimenpide, jossa etsitään näennäisesti terveistä lapsista

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Maanantai 11.6. Musiikkijuhlien 10-vuotisnäyttelyn avajaiset Iitin kirkonkylän kylätalossa klo 19.00

Maanantai 11.6. Musiikkijuhlien 10-vuotisnäyttelyn avajaiset Iitin kirkonkylän kylätalossa klo 19.00 IITIN MUSIIKKIJUHLAT 10 VUOTTA 11. - 16.6.2012 Ohjelma Maanantai 11.6. Musiikkijuhlien 10-vuotisnäyttelyn avajaiset Iitin kirkonkylän kylätalossa klo 19.00 Tiistai 12.6. Toivekonsertti Lossirannan kartanossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början.

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Materiaalina umpipuu sekä takorautaiset metalliosat. Råmaterial massivt trä och metallbeslag av smidesjärn. Rustiina- tuotesarjassa ruokaryhmät, penkit

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot