Koulutuspoliittinen kysely Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan jäsenille

Transkriptio

1 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma H-A0610A Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tuija Sievola Marjut Teiskonlahti Mikko Särkiniemi Tutkimusraportti Koulutuspoliittinen kysely Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan jäsenille Tampere 05/2009

2 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma, H-A0610A Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tekijät Työn nimi Tuija Sievola, Marjut Teiskonlahti, Mikko Särkiniemi Koulutuspoliittinen kysely Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan jäsenille Sivumäärä 67 Valmistumisaika 05/2009 TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoilta keskeisiä opiskeluun liittyviä asioita, asenteita ja mielipiteitä. Kohderyhmänä oli Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan jäsenet (noin 3300). Kokonaisotantana oli TAMKin opiskelijat eli noin 4000 opiskelijaa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kenttätutkimuksena. Kysely lähetettiin Tamko Onlinen kautta, jossa oli linkki kyselyyn. Sähköinen lomake avautui ja se sulkeutui Vastaukset käsiteltiin Microsoft Excel -ohjelmalla ja aineisto analysoitiin Windows SPSS-ohjelman avulla. SPSS-ohjelmalla on laadittu myös tutkimusraportissa esiintyvät tunnusluvut, taulukot sekä kuviot. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Tampereen ammattikorkeakoulun ilmapiiri ja viihtyvyys koettiin yleisesti hyväksi ja varsin hyvin oppimista edistäväksi. TAMKin opiskelijat olivat myös hyvin sitoutuneita opintoihinsa sekä kokivat ajoissa valmistumisen tärkeäksi. Lähinnä koulun ilmapiiriä toivottiin kehitettävän enemmän oppimista edistäväksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että alle kolmasosa vastaajista oli miettinyt keskeyttämistä. Yleisin syy keskeyttämispohdintaan oli väärän alan valitseminen. Opetus Tampereen ammattikorkeakoulussa koettiin melko laadukkaaksi ja yhteistyö opettajien kanssa sujuu lähes poikkeuksetta hyvin. Arvosanan saaminen Winha Willeen ajoissa on kuitenkin huolestuttavaa siltä osin, että osa vastaajista ei ollut saanut arvosanaa ajoissa. Tässä löytyy kehitettävää. Opinto-ohjauksessa löytyi myös selvästi parannettavaa. Vastaajat haluavat saada enemmän tietoa opinnoista kuin nyt ovat saaneet. Vain pieni osa vastaajista oli sitä mieltä, että ajankohtaista koulutuspoliittista tietoa saadaan tarpeeksi, ja siinä olisikin kehittämisen varaa. Koulutuspoliittisissa asioissa suurin osa ottaa ensisijaisesti yhteyttä valmentajaan/opettajatuutoriin, kuitenkin iso osa ei tiennyt keneen ottaa yhteyttä. Lisäksi opiskelijakunnan roolia koulutuspolitiikassa ei tunnettu kovin hyvin. Muita kysellyssä esiin tulleita asioita olivat palautejärjestelmään liittyvät asiat, Moodlen ja intran käyttö sekä siihen liittyvät ongelmat ja tiedon löytäminen.

3 Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma H-A0610A Tutkimus- ja kehittämistoiminta Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Tutkimuksen tekijä ja toimeksiantaja Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoite Kohderyhmä ja otanta Tutkimusmenetelmä sekä kenttätyö ja sen ajankohta Tietojen käsittely TULOKSET Vastaajien taustatiedot Viihtyvyys ja ilmapiiri Opetuksen laatu ja yhteistyö opettajien kanssa HOPS ja opinto-ohjaus Viestintä Vapaa sana JOHTOPÄÄTÖKSET Viihtyvyys ja ilmapiiri Opetuksen laatu ja yhteistyö opettajien kanssa HOPS ja opinto-ohjaus Viestintä Vapaa sana YHTEENVETO...50 LIITTEET...51

4 4(67) 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tekijät ja toimeksiantaja Tutkimuksen suorittivat Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman toisen vuoden opiskelijat Tuija Sievola, Marjut Teiskonlahti ja Mikko Särkiniemi. Toimeksiantajana oli Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ja yhteyshenkilönä toimi koulutuspoliittinen vastaava Hanna Lönnblad. 1.2 Tutkimuksen taustaa Kyseessä on koulutuspoliittinen kysely. Koulutuspolitiikalla tarkoitetaan opiskelijoiden edunvalvontaa opintoihin ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Edunvalvontatyöllä pyritään vaikuttamaan koulutuksen kehittämiseen ja suuntaamiseen, niin että tulokset ovat opiskelijan kannalta myönteisiä ja opiskelijat tulevat huomioiduksi. Tutkimus tehtiin määrällisenä tutkimuksena ja yhteistyössä toisen tutkimusryhmän kanssa, joka teki Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalle vastaavan tutkimuksen. Tutkimuksien tuloksia tullaan vertaamaan keskenään ja mahdollisesti hyödyntämään Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistyessä. 1.3 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoilta keskeisiä opiskeluun liittyviä asioita, asenteita ja mielipiteitä. Tutkimuksen avulla Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta saa tietoa opiskelijoiden mielipiteistä opiskeluun liittyvissä asioissa sekä kehitysehdotuksia. 1.4 Kohderyhmä ja otanta Tutkimuksen kohderyhmänä oli Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan jäsenet. Kokonaisotantana oli TAMKin opiskelijat eli noin 4000 opiskelijaa. Brutto-otos eli kaikki ne, joita tavoiteltiin, oli noin 3300 henkilöä. Keruumenetelmän teknisistä ongelmista johtuen kysely ei lähtenytkään kaikille, joten netto-otokseksi (eli ne, jotka tavoitettiin) muodostui noin 3000

5 5(67) opiskelijaa. Netto-osuutta ei pystytä varmuudella määrittämään, koska ei tiedetä kuinka monelle Tamko Online lopulta lähti. Ongelmien takia kyselystä lähetettiin lisäksi linkki 1000 satunnaisesti valitulle opiskelijalle. Kyselyyn vastasi 161 henkilöä, joten palautusprosentti oli näin ollen noin viisi. 1.5 Tutkimusmenetelmä sekä kenttätyö ja sen ajankohta Tutkimus toteutettiin määrällisenä kenttätutkimuksena. Kysely lähetettiin Tamko Onlinen kautta, jossa oli linkki kyselyyn. Tamko Online lähetettiin kaikille Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan jäsenille 15.4., jolloin myös lomake avautui, ja se sulkeutui Teknisten ongelmien takia Tamko Online ei lähtenyt kaikille jäsenille, joten Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan koulutuspoliittinen vastaava lähetti noin tuhannelle henkilölle sähköpostin, jossa oli linkki kyselyyn. Kyselyn linkki lähetettiin vielä muistutuksena ilmestyneen Tamko Onlinen mukana. Tutkimuksen aineistoksi muodostui 161 vastausta. Lomake sulkeutui 24.4., jonka jälkeen vastauksia ei voinut enää lähettää. Palautusprosentiksi muodostui 5 % ja vastausprosentiksi samoin 5 %, sillä kaikki vastaukset olivat käyttökelpoisia. 1.6 Tietojen käsittely Vastaukset käsiteltiin Microsoft Excel -ohjelmalla ja aineisto analysoitiin Windows SPSS ohjelman avulla. SPSS-ohjelmalla on laadittu myös tutkimusraportissa esiintyvät tunnusluvut, taulukot sekä kuviot. Vastauksien käsittelyssä noudatettiin luottamuksellisuusperiaatetta ja vastaukset yksilöivät sähköpostiosoitteet käsiteltiin erillään muusta aineistosta. Tulokset julkaistiin siten, että yksittäisen vastaajan erottaminen ja tunnistaminen on mahdotonta. Kaikkien tutkimukseen vastanneiden ja sähköpostiosoitteensa jättäneiden kesken arvottiin kuusi Finnkinon elokuvalippua. Arvonta suoritettiin ja voittajille ilmoitettiin asiasta henkilökohtaisesti.

6 6(67) 2 TULOKSET Tulosten analysoitiin vaikuttaa vähäinen vastausprosentti, jonka takia tutkimustuloksia ei voida suoraan yleistää perusjoukkoon vaan tuloksia on pidettävä suuntaa-antavina. Vertailtaessa tuloksia suhteessa eri koulutusohjelmiin ei voida tietää, kuinka vääristävästi metsätalousinsinöörien sekä kuvataiteilijoiden ja medianomien vähäinen vastaajien määrä vaikuttaa tutkimustuloksiin. 2.1 Vastaajien taustatiedot Ikä Vastaajien ikähaarukka oli Ikää tutkimuksessa selvitettiin avoimella kysymyksellä, mutta vastaajien iät jaettiin neljään ikäryhmään (kuvio X) helpottamaan tulosten analysointia. Suurimmaksi ikäluokaksi nousi odotetusta vuotiaat, joita oli 58 % vastaajista. Vastaajista alle 21-vuotiaita oli 15 %, vuotiaita oli 22 % ja yli 30-vuotiaita oli 5 %. Tulos oli odotettu, sillä suurin osa ammattikorkeakoulun opiskelijoista on iältään vuotiaita. Kuvio 1: Ikäluokkien jakauma

7 7(67) Sukupuoli Sukupuolijakauma osoittautui todella tasaväkiseksi tutkimuksessa, sillä vastaajista 80 oli miehiä ja 81 naisia Koulutusohjelma Kuviosta 2 selviää eri vastaajien edustama koulutusohjelma. Tutkimukseen vastanneet henkilöt opiskelivat laajalti eri koulutusohjelmissa. Tutkimukseen tuli vastauksia kaikista muista koulutusohjelmista paitsi rakennusalan työnjohdosta. Lisäksi kuvataiteiden koulutusohjelmasta tuli vain alle yksi prosentti vastauksista. Liiketaloudesta, paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikasta tuli eniten vastauksia tutkimukseen. Kuvio 2: Koulutusohjelmien jakauma Koulutusohjelmat muokattiin analyysia varten paremmin vertailtaviin ryhmiin koulutuksen sisällön mukaisesti (Kuvio 3). Insinööri & rakennusmestari -ryhmä sisältää auto- ja kuljetustekniikan, engineeringin, kone- ja tuotantotekniikan, paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikan, rakennustekniikan, rakennusalan työnjohdon sekä sähkötekniikan. Tradenomi ryhmä sisältää international businessin, liiketalouden sekä tietojenkäsittelyn. Metsätalousinsinööri ryhmä pitää sisällään metsätalouden ja kuvataitelija & medianomi ryhmä sisältää kuvataiteen ja viestinnän.

8 8(67) Kuvio 3: Yhdistetyt koulutusohjelmat Toimipiste Kuvio 4 näyttää, opiskeleeko vastaaja Finlaysonin vai Teiskontien toimipisteessä. Vastaajista 94 % opiskeli Teiskontiellä ja 6 % Finlaysonin kampuksella. Kuvio 4: Toimipiste jakauma

9 9(67) Läsnäolovuodet Kuvio 5 kertoo vastaajan läsnäolovuodet opinnoissa. Enemmistö vastaajista oli neljännen vuoden opiskelijoita (34 %). Ensimmäisen vuoden opiskelijoita vastaajista oli 15 %, toisen vuoden opiskelijoita 19 % ja kolmannen vuoden opiskelijoita 21 %. Yli neljä vuotta opinnoissa läsnä olleita oli 11 %. Kuvio 5: Läsnäolovuosien jakauma 2.2 Viihtyvyys ja ilmapiiri Tässä kappaleessa keskitytään koulun viihtyvyyteen ja ilmapiiriin. Kyselylomakkeessa vastaajilta kysyttiin, kuinka oppimista edistävänä koulun ilmapiiriä pidetään, vastaajan sitoutuneisuutta opintoihin, ajallaan valmistumisen tärkeyttä sekä keskeyttämisen miettimistä ja sen syytä Koulun ilmapiirin kokeminen Kuten kuviosta 6 voi todeta, TAMKin ilmapiiri koettiin oppimista edistäväksi. Jopa 81 % vastaajista koki koulun ilmapiirin joko jokseenkin tai täysin oppimista edistäväksi. Enemmistö vastaajista (62 %) oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että koulun ilmapiiri on oppimista edistävä.

10 10(67) Vain alle yksi prosentti vastaajista oli kysymyksestä täysin eri mieltä. 18 % vastaajista oli jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Kuvio 6: Koulun ilmapiirin kokeminen oppimista edistävänä Taulukko 1 selvittää koulun ilmapiirin kokemista eri koulutusohjelmien kesken. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kaikilla vastaajilla, kuvataiteilijat sekä medianomit ovat ilmapiirin suhteen hieman negatiivisempia muihin koulutusohjelmiin verrattuna.

11 11(67) Taulukko 1: Koulun ilmapiirin kokeminen koulutusohjelmittain Koen koulun ilmapiirin oppimista edistäväksi? jokseenkin täysin eri jokseenkin samaa täysin samaa mieltä eri mieltä mieltä mieltä Yhteensä Koulutusohjelma Insinööri & rakennusmestari Metsätalousinsinöö ri 1,0% 21,0% 60,0% 18,0% 100,0% (100),0% 16,7% 66,7% 16,7% 100,0% (12) Tradenomi,0% 11,6% 65,1% 23,3% 100,0% (43) Kuvataiteilija & medianomi,0% 33,3% 50,0% 16,7% 100,0% (6) Yhteensä,6% 18,6% 61,5% 19,3% 100,0% (161) Opintoihin sitoutuminen Selvä enemmistö vastaajista kokee olevansa sitoutunut opintoihinsa. 90 % tutkimukseen osallistuneista kertoi olevansa jokseenkin tai täysin sitoutunut opiskeluihinsa. Jokseenkin tai täysin sitoutumattomia oli 10 % vastaajista.

12 12(67) Kuvio 7: Opintoihin sitoutuneisuus Kuten taulukko 2 paljastaa, sekä tradenomit että kuvataiteilijat ja medianomit ovat vähiten sitoutuneita opintoihinsa. Toisaalta taas metsätalousinsinöörit vastasivat muihin koulutusohjelmiin verrattuna selvästi useimmin olevansa täysin eri mieltä väitteen kanssa. Taulukko 2: Opintoihin sitoutumisen aste koulutusohjelmittain Olen sitoutunut opintoihini? täysin eri jokseenkin eri jokseenkin täysin samaa mieltä mieltä samaa mieltä mieltä Yhteensä Koulutusohjelma Insinööri & rakennusmestari 1,0% 7,0% 39,0% 53,0% 100,0% (100) Metsätalousinsinööri 8,3%,0% 41,7% 50,0% 100,0% (12) Tradenomi 2,3% 11,6% 48,8% 37,2% 100,0% (43) Kuvataiteilija & medianomi,0% 16,7% 33,3% 50,0% 100,0% (6) Yhteensä 1,9% 8,1% 41,6% 48,4% 100,0% (161

13 13(67) Ajoissa valmistumisen (3,5-4v) tärkeys Sama linja toistui myös halukkuudessa valmistua ajallaan. Lähes puolet, 49 % vastaajista, oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Jopa 77 % vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä, eli he kokivat ajallaan valmistumisen tärkeäksi. Vain 8 % vastaajista oli täysin eri mieltä ajallaan valmistumisen tärkeydestä. Kuvio 8: Ajoissa valmistumisen tärkeys Taulukko 3 selittää, miten koulutusohjelma vaikuttaa ajallaan valmistumisen tärkeyteen. Ajallaan valmistuminen oli tärkeintä metsätalousinsinööriksi opiskeleville. Kuten taulukosta 3 näkyy, 75 % vastaajista oli täysin samaa mieltä ajallaan valmistumisen tärkeydestä. Toista ääripäätä edustivat kuvataiteilijat ja medianomit, joista vain 17 % piti ajallaan valmistumista tärkeänä. Heistä myös 33 % oli väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä. Tradenomit jakautuivat mielenkiintoisesti kahteen eri osaan tässä kysymyksessä. Toisaalta yli puolet, 54 %, oli väitteen kanssa samaa mieltä, mutta taas 30 % oli joko täysin tai jokseenkin eri mieltä ajallaan valmistumisen tärkeydestä.

14 14(67) Taulukko 3: Ajoissa valmistumisen tärkeys koulutusohjelmittain Minulle on tärkeää, että valmistun ajoissa? (3,5-4v.)? täysin eri jokseenkin eri jokseenkin täysin samaa mieltä mieltä samaa mieltä mieltä Yhteensä Koulutusohjelma Insinööri & rakennusmestari 5,0% 15,0% 34,0% 46,0% 100,0% (100) Metsätalousinsinööri 8,3% 8,3% 8,3% 75,0% 100,0% (12) Tradenomi 14,0% 16,3% 16,3% 53,5% 100,0% (43) Kuvataiteilija & medianomi,0% 33,3% 50,0% 16,7% 100,0% (6) Yhteensä 7,5% 15,5% 28,0% 49,1% 100,0% (161) Tarkasteltaessa ajallaan valmistumisen tärkeyttä verrattuna siihen, kuinka sitoutunut vastaaja on opintoihinsa (taulukko 4), huomataan, että sitoutuneille opiskelijoille on tärkeämpää valmistua ajallaan kuin opiskelijoille, jotka eivät ole sitoutuneita opintoihinsa. Vastaajille, jotka eivät kokeneet olevansa sitoutuneita opintoihinsa, ei ollut ollenkaan tärkeää ajallaan valmistuminen. Taulukko 4: Ajoissa valmistumisen tärkeys eri sitoutuneisuustasoihin verrattuna Minulle on tärkeää, että valmistun ajoissa? (3,5-4v.) jokseenkin eri jokseenkin samaa täysin samaa täysin eri mieltä mieltä mieltä mieltä Yhteensä Olen sitoutunut opintoihini täysin eri mieltä 100,0%,0%,0%,0% 100,0% (3) jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä 15,4% 38,5% 30,8% 15,4% 6,0% 23,9% 22,4% 47,8% 100,0% (13) 100,0% (67) täysin samaa mieltä Yhteensä 3,8% 5,1% 33,3% 57,7% 7,5% 15,5% 28,0% 49,1% 100,0% (78) 100,0% (161)

15 15(67) Keskeyttämisen miettiminen viimeisen vuoden aikana Kyselyyn vastanneista 27 % oli harkinnut keskeyttämistä viimeisen vuoden aikana. Näistä vastaajista 14 % oli harkinnut keskeyttämistä useita kertoja ja 86 % muutamia kertoja. Vastaajista 73 % ei ollut kertaakaan miettinyt opintojensa keskeyttämistä viimeisen vuoden aikana. Kuvio 9: Kuinka usein on mietitty keskeyttämistä viimeisen vuoden aikana Jos olet miettinyt keskeyttämistä, niin miksi? Suurin syy keskeyttämisen miettimiseen oli vastaajien mielestä väärän alan valinta. Tätä mieltä oli 27 % vastaajista. Toiseksi yleisimmäksi syyksi mainittiin sekä henkilökohtaiset syyt (21 %) että muu syy (21 %). 18 % vastaajista kertoi tärkeimmäksi syyksi koulun vaativuuden. Vähiten keskeyttämisen miettimiseen vaikuttivat työt (13 %). Muita syitä, miksi opiskelijat ovat miettineet keskeyttämistä, olivat, että koulutuksen ei koettu vastaavan odotuksia, huono työllistyminen alalla, opetuksen laatu ja tyyli, opettajien ammattitaidottomuus ja välinpitämättömyys, tuen puute koulun taholta sekä motivaation puute.

16 16(67) Kuvio 10: Keskeyttämisen miettimisen syy Taulukosta 5 näkee, kuinka eri syyt keskeyttämiseen jakautuvat koulutusohjelmittain. Kysymykseen sai valita useita vaihtoehtoja, ja eri vaihtoehdot on yhdistetty tähän taulukkoon. Tradenomeille sekä metsätalousinsinööreille suurin syy keskeyttämismietteisiin oli oman alan tunteminen vääräksi. Molemmissa ryhmissä keskeyttämistä miettineistä 67 % on vastannut ainakin yhdeksi syyksi väärän alan. Insinööreillä ja rakennusmestareilla vastaukset menivät varsin tasan eri syiden kesken.

17 17(67) Taulukko 5: Keskeyttämismietteiden syyt koulutusaloittain Jos olet miettinyt keskeyttämistä viimeisen vuoden aikana, niin miksi? väärä ala koulun vaativuus työt henkilökohtais et syyt muu syy Yhteensä Koulutusohjelma Insinööri & rakennusmestari 32,1% 28,6% 17,9% 25,0% 32,1% 28 Metsätalousinsinööri 66,7%,0% 33,3% 33,3% 33,3% 3 Tradenomi 66,7% 33,3% 22,2% 55,6% 22,2% 9 Kuvataiteilija & medianomi,0%,0%,0%,0% 100,0% 1 Yhteensä Opetuksen laatu ja yhteistyö opettajien kanssa Tässä luvussa keskitytään opetuksen laatuun ja yhteistyöhön opettajien kanssa. Kyselylomakkeessa vastaajilta kysyttiin käytännön järjestelyjen sopimisen joustavuutta, opetuksen tasoa, opettajien tavoitettavuutta, mieluisinta kanavaa opettajien tavoittamiseen sekä sen toimivuutta ja arvosanojen ajallaan saamista Käytännön järjestelyjen (esim. poissaolot, tenttien ajankohdat) joustava sopiminen opettajan kanssa Kuvio 11 kuvastaa, kuinka joustavasti käytännön järjestelyt ovat sovittavissa opettajien kanssa. Kyselyyn vastanneista suurin osa (64 %) oli sitä mieltä, että käytännön järjestelyt TAMK:ssa ovat melko hyvin sovittavissa opettajan kanssa. 10 % vastaajan mielestä käytännön järjestelyt opettajan kanssa ovat sovittavissa melko huonosti tai huonosti, kun puolestaan 90 % vastaajista oli sitä mieltä että käytännön järjestelyt ovat melko hyvin tai hyvin sovittavissa opettajan kanssa. Vastaajia, jotka vastasivat, että käytännön järjestelyt ovat sovittavissa huonosti, oli alle 1 %.

18 18(67) Kuvio 11: Käytännön järjestelyjen sopiminen opettajan kanssa Koulutusohjelmien välillä on joitakin pieniä eroja käytännön järjestelyiden joustavuudessa (taulukko 6). Ainoastaan tradenomeista 2 % (1) vastasi, että käytännön järjestelyt ovat huonosti sovittavissa opettajan kanssa. Kuitenkin jopa 95 % tradenomeista piti käytännön järjestelyjä hyvin tai melko hyvin sovittavissa opettajan kanssa.

19 19(67) Taulukko 6: Käytännön järjestelyjen joustava sopiminen opettajan kanssa koulutusohjelmittain 11. Kuinka joustavasti käytännön järjestelyt (esim. poissaolot ja tenttien ajankohdat) ovat sovittavissa opettajan kanssa? huonosti melko huonosti melko hyvin hyvin Yhteensä Koulutusohjelma Insinööri & rakennusmestari,0% 13,0% 63,0% 24,0% 100,0% (100) Metsätalousinsinööri,0% 8,3% 50,0% 41,7% 100,0% (12) Tradenomi 2,3% 2,3% 72,1% 23,3% 100,0% (43) Kuvataiteilija & medianomi,0%,0% 50,0% 50,0% 100,0% (6) Yhteensä,6% 9,3% 64,0% 26,1% 100,0% (161) Opetuksen laatu Kuvio 12 havainnollistaa, kuinka laadukkaana vastaajat pitävät TAMKin opetusta. 43 % eli enemmistö vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että suurin osa opetuksesta on laadukasta. Joko jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli 52 % vastaajista, kun puolestaan täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa oli 48 %.

20 20(67) Kuvio 12: Opetuksen laadukkuus Opetuksen laadun suhteen on joitakin pieniä eroja koulutusohjelmien välillä (taulukko 7). Insinööreistä ja rakennusmestareista 14 % ja tradenomeista 5 % ei pidä opetusta laadukkaana. Metsätalousinsinööreistä, kuvataiteilijoista ja medianomeista kukaan ei ollut täysin eri mieltä väittämän kanssa, mutta tämä johtunee vastaajien vähäisestä lukumäärästä. Huomioitavaa on se, että kuvataiteilijoista ja medianomeista suurin osa (67 %) oli jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa. Tähänkin tosin saattaa vaikuttaa vahvasti vastaajien vähäinen lukumäärä.

21 21(67) Taulukko 7: Mielipide opetuksen laadusta koulutusohjelmittain Suurin osa opetuksesta on laadukasta? täysin eri jokseenkin jokseenkin täysin samaa mieltä eri mieltä samaa mieltä mieltä Yhteensä Koulutusohjelma Insinööri & rakennusmestari 14,0% 36,0% 43,0% 7,0% 100,0% (100) Metsätalousinsinööri,0% 33,3% 33,3% 33,3% 100,0% (12) Tradenomi 4,7% 39,5% 46,5% 9,3% 100,0% (43) Kuvataiteilija & medianomi,0% 66,7% 33,3%,0% 100,0% (6) Yhteensä 9,9% 37,9% 42,9% 9,3% 100,0% (161) Kuten taulukosta 8 on nähtävissä, suurin osa vastaajista, jotka opiskelevat Teiskontien toimipisteessä (44 %), on jokseenkin samaa mieltä siitä, että suurin osa opetuksesta on laadukasta. Mielenkiintoista on se, että vastaajista, jotka opiskelevat Finlaysonin toimipisteessä, suurin osa (50 %) on jokseenkin eri mieltä opetuksen laadukkuudesta. Kuitenkin tätä tasapainottaa se, että 50 % Finlaysonilla opiskelevista vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että suurin osa opetuksesta on laadukasta. Taulukko 8: Mielipide opetuksen laadusta eri toimipisteissä 12. Suurin osa opetuksesta on laadukasta jokseenkin eri jokseenkin täysin samaa täysin eri mieltä mieltä samaa mieltä mieltä Yhteensä Teiskontie 10,6% 37,1% 43,7% 8,6% 100,0% (151) Finlayson,0% 50,0% 30,0% 20,0% 100,0% (10) Yhteensä 9,9% 37,9% 42,9% 9,3% 100,0% (161)

22 22(67) Taulukko 9 kuvaa, kuinka paljon läsnäolovuosi vaikuttaa siihen, kuinka laadukkaana opetusta pidetään. Kuten taulukosta näkyy, läsnäolovuodella ei ole vaikutusta siihen, kuinka laadukkaaksi opetus katsotaan. Taulukko 9: Mielipide opetuksen laadusta läsnäolovuosittain 12. Suurin osa opetuksesta on laadukasta täysin eri jokseenkin eri jokseenkin täysin samaa mieltä mieltä samaa mieltä mieltä Yhteensä 1 v. 8,3% 20,8% 50,0% 20,8% 100,0% 2 v. 6,7% 50,0% 33,3% 10,0% 100,0% 3 v. 12,1% 33,3% 45,5% 9,1% 100,0% 4 v. 13,0% 40,7% 40,7% 5,6% 100,0% yli 4 v. 5,9% 35,3% 52,9% 5,9% 100,0% Yhteensä 10,1% 37,3% 43,0% 9,5% 100,0% (24) (30) (33) (54) (17) (158) Opettajien tavoitettavuus opintoihin liittyvissä asioissa Kuten kuviosta 13 huomaa, 60 % eli suurin osa vastaajista oli väittämän kanssa jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli 76 % vastaajista. 24 % vastaajista oli täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa.

23 23(67) Kuvio 13: Opettajien tavoitettavuus opintoihin liittyvissä asioissa Mieluisin kanava opettajien tavoittamiseen Kuten kuvio 14 kuvastaa, vastaajista selvästi suurin osa eli 76 % käyttäisi mieluiten sähköpostia opettajien tavoittamiseen. Henkilökohtainen tapaaminen oli puolestaan 21 %:n mielestä mieluisin kanava, ja ainoastaan 3 % piti puhelinta mieluisimpana tapana tavoittaa opettajia.

24 24(67) Kuvio 14: Mieluisin kanava opettajan tavoittamiseen Haluamani kanavan käyttämisen onnistuminen Kuten aiemmissakin opetuksen laatua ja yhteistyötä opettajien kanssa koskevissa väitteissä myös tässä väitteessä suurin osa oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että vastaajan haluaman kanavan käyttäminen on onnistunut hyvin. 23 % vastaajista oli täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa, kun puolestaan 77 % vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa.

25 25(67) Kuvio 15: Mieluisimman kanavan käyttämisen onnistuminen Kuinka usein saat opintosuorituksestasi arvosanan Winha Willeen ajallaan Kuviosta 16 nähdään, että vain 8 % vastaajista koki saavansa opintosuorituksen arvosanan aina ajallaan Winha Willeen. Vastaajista puolestaan 55 % koki saavansa arvosanan ajallaan usein. Harvoin ja toisinaan arvosanansa ajallaan saavien osuus vastaajista oli 35 % ja noin 1 % vastaajista ilmoitti, ettei ole saanut koskaan opistosuorituksesta arvosanaa ajallaan.

26 26(67) Kuvio 16: Opintosuorituksen arvosanan saaminen ajallaan Winha Willeen Koulutusohjelmien välillä on hieman eroa siinä, onko opiskelija saanut opintosuorituksesta arvosanan Winha Willeen ajallaan (taulukko 10). Metsätalousinsinööreistä ei kukaan vastaajista vastannut saavansa arvosanaa ajallaan aina. Lisäksi jopa 17 % metsätalousinsinööreistä, jotka vastasivat kyselyyn, kokivat, etteivät ole koskaan saaneet arvosanaa opintosuorituksesta ajallaan. Muista koulutusohjelmista ei kukaan vastannut, ettei olisi koskaan saanut opintosuorituksesta arvosanaa ajallaan.

27 27(67) Taulukko 10: Opintosuorituksen arvosanan saaminen ajallaan koulutusohjelmittain Kuinka usein saat opintosuorituksistasi arvosanan Winha Willeen ajallaan (kolme viikkoa viimeisestä kurssiin kuuluvasta suorituksesta)? ei koskaan harvoin toisinaan usein aina Yhteensä Koulutusohjelma Insinööri & rakennusmestari,0% 9,0% 28,0% 55,0% 8,0% 100,0% (100) Metsätalousinsinööri 16,7% 25,0% 25,0% 33,3%,0% 100,0% (12) Tradenomi,0% 4,7% 20,9% 65,1% 9,3% 100,0% (43) Kuvataiteilija & medianomi,0% 33,3% 16,7% 33,3% 16,7% 100,0% (6) Yhteensä 1,2% 9,9% 25,5% 55,3% 8,1% 100,0% (161) Kuinka usein saat opintosuoritustesi uusinnasta arvosanan Winha Willeen ajallaan Tähän kysymykseen vastasivat vain henkilöt, jotka ovat olleet tenttiuusinnoissa. Tästä syystä kysymykseen jätti vastaamatta 50 % (81). Kuten kuviosta 17 havaitaan, kukaan vastaajista ei valinnut vaihtoehtoa: ei koskaan. 44 % tähän kysymykseen vastanneista ilmoitti saaneensa arvosanan opintosuorituksen uusinnasta ajallaan usein ja 30 % aina. 8 % ilmoitti saaneensa arvosanan tenttiuusinnasta ajallaan harvoin ja 19 % toisinaan. 1 1 Pyöristyksistä johtuen prosenttien yhteenlasketuksi summaksi tulee 101 %.

28 28(67) Kuvio 17: Opintosuorituksen uusinnasta arvosanan saaminen ajallaan Winha Willeen 2.4 HOPS ja opinto-ohjaus Tässä luvussa keskitytään henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan ja opinto-ohjaukseen. Kyselyssä selvitimme vastaajille henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) virallisen määritelmän. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) tavoitteena on, että opiskelija löytää itsellensä opintoja, jotka vastaavat hänen omia päämääriään ja työelämän odotuksia sekä mahdollistavat urasuunnittelun kehittymisen. Kyselylomakkeessa vastaajilta kysyttiin opinto-ohjauksen riittävyyttä, parhainta tapaa saada opintoohjausta, asioita missä opiskelija haluaisi saada lisää opinto-ohjausta, HOPSin päivittämistä ja sen helppoutta Opinto-ohjauksen riittävyys Kuten kuviosta 18 nähdään, vastaajista 58 % oli jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että on saanut tarpeeksi opinto-ohjausta. Täysin eri mieltä väittämän kanssa oli 11 %, ja puolestaan täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli 21 % vastaajista. Enemmistö vastaajista (38 %)

29 29(67) oli jokseenkin samaa mieltä sen kanssa, että on saanut tarpeeksi opinto-ohjausta. Jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa oli 31 % vastaajista. Kuvio 18: Opinto-ohjauksen määrän riittävyys Paras tapa saada opinto-ohjausta Valmentajaa/opettajatuutoria sekä opinto-ohjaajaa pidettiin selvästi parhaimpana tapana saada opinto-ohjausta (kuvio 19). 46 % vastaajista oli sitä mieltä, että valmentaja/opettajatuutori on parhain väylä saada opinto-ohjausta ja 39 % vastaajista piti parhaimpana väylänä opinto-ohjaajaa. Intran ja vertaistuutorin välillä ei ollut suurta eroa. Intraa piti parempana väylänä vain yksi henkilö enemmän kuin vertaistuutoria.

30 30(67) Kuvio 19: Kanava, josta opinto-ohjausta halutaan saada Missä asioissa ja millä tavoin haluaisit saada opinto-ohjausta Lisää ohjausta ja tietoa toivottiin saatavan harjoittelusta ja kansainvälisestä harjoittelusta. Vaihtoopiskelusta haluttiin enemmän tietoa ja neuvoja kurssivalinnoista vaihtokoulussa. Lopputyöstä, seminaarityöstä, opinnäytetyöstä, kypsyyskokeesta ja valmistumisesta yleensä haluttiin enemmän ohjausta, konkreettisia ohjeita ja apua aihevalinnoissa. Kesäkursseista, valinnaisista opinnoista ja suuntautumisvaihtoehdoista kaivattiin tietoa, erityisesti kurssien sisällöstä, aikatauluista ja ilmoittautumisesta. Myös jatko-opiskelumahdollisuuksista ja tulevaisuuden työmahdollisuuksista toivottiin kerrottavan enemmän. Ongelmia oli ollut opintojen aikatauluttamisessa muun muassa rästiin jääneiden kurssien osalta ja lukujärjestyksen laatimisessa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa kaivattiin erityisesti henkilökohtaista neuvontaa ja konkreettista läpikäyntiä, jotta se vastaisi opiskelijan tulevaisuuden tavoitteita. Opinto-ohjausta haluttiin saada henkilökohtaisten tapaamisten avulla. Moni toivoi, että henkilökohtaisia tapaamisia olisi enemmän ja että niissä käytäisiin läpi opiskelijan omaa kehitystä ja annettaisiin enemmän ohjausta suuntautumisvaihtoehdon ja kurssien valinnassa työelämän ja opiskelijan omien taitojen ja mielenkiinnon kannalta. Muutenkin toivottiin saatavan enemmän vertaistukea muun muassa

31 31(67) tutkintotyötä tehdessä sekä tietoa kurssien sisällöstä muilta opiskelijoilta, alumneilta ja kokeneemmilta henkilöiltä. Lisäksi mainittiin, että opintotoimistosta ja opinto-ohjaajalta oli saatu väärää tietoa. Tähän kysymykseen osa myös vastasi muutakin opinto-ohjaukseen liittyvää. Osa vastaajista koki, että opinto-ohjausta oli ollut riittävästi, ohjausta ei ole tarvittu lainkaan tai asioista on helppo itse ottaa selvää, esimerkiksi ottamalla yhteyttä opinto-ohjaajaan. Valmentajilta saatu opinto-ohjaus toimi joidenkin vastaajien mielestä hyvin. Jotkut vastaajista kokivat, etteivät olleet saaneet riittävästi tai lainkaan opinto-ohjausta. Koettiin, että opinto-ohjaus oli epäselvää. Lisäksi ei tiedetty, kenen puoleen pitäisi kääntyä. Koettiin, että osa ohjauksesta vastaavista opettajista ei ollut kovinkaan kiinnostunut tehtävästään. Mainittiin myös, että opinto-ohjaus oli tullut väärään aikaan ja opinto-ohjausta tarvittaisiin lisää ensimmäisen vuoden jälkeenkin. Valmentajia ja tuutoreita ei ollut ensimmäisen vuoden jälkeen juuri näkynyt Oletko päivittänyt/räätälöinyt henkilökohtaista opintosuunnitelmaasi (HOPS) Yllättävästi suurin osa vastaajista ei ollut päivittänyt/räätälöinyt henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Vain 42 % vastaajista oli päivittänyt henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa, kun puolestaan 58 % vastaajista ei ollut päivittänyt HOPSia.

32 32(67) Kuvio 20: Henkilökohtaisen opintosuunnitelman päivittäminen/räätälöiminen Koulutusohjelmien välillä oli hieman eroa siinä, oliko vastaaja päivittänyt/ räätälöinyt henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Kuten taulukosta 11 näkyy, vain tradenomeista suurin osa oli päivittänyt henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Muissa koulutusohjelmissa enemmistö ei ollut päivittänyt henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa.

33 33(67) Taulukko 11: HOPS:n päivittäminen/räätälöiminen koulutusohjelmittain Oletko päivittänyt/räätälöinyt henkilökohtaista opintosuunnitelmaasi (HOPS)? kyllä en Yhteensä Koulutusohjelma Insinööri & rakennusmestari 39,0% 61,0% 100,0% (100) Metsätalousinsinööri 16,7% 83,3% 100,0% (12) Tradenomi 58,1% 41,9% 100,0% (43) Kuvataiteilija & medianomi 33,3% 66,7% 100,0% (6) Yhteensä 42,2% 57,8% 100,0% (161) Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) räätälöimisen helppous/vaikeus Tähän kysymykseen vastasivat vain henkilöt, jotka ovat päivittäneet/räätälöineet henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Tästä syystä kysymykseen jätti vastaamatta 60 % (97). Kuviosta 21 ilmenee, että enemmistö vastaajista, jotka olivat päivittäneet/räätälöineet HOPSia (48 %), oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että HOPSia on helppo räätälöidä. 14 % vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa, kun puolestaan 6 % oli täysin eri mieltä. Jokseenkin eri mieltä sen kanssa, että HOPSia on helppo räätälöidä, oli 31 % vastaajista.

34 34(67) Kuvio 21: Henkilökohtaisen opintosuunnitelman räätälöimisen helppous 2.5 Viestintä Tässä luvussa käsiteltäviä asioita ovat koulutuspoliittiset asiat ja niihin liittyvä viestintä. Opiskelijoilta kysyttiin, keneen he ottaisivat ensisijaisesti yhteyttä koulutuspoliittisissa asioissa, tietävätkö he opiskelijakunnan roolin koulutuspolitiikassa sekä saavatko he riittävästi ajankohtaista tietoa koulutuspoliittisissa asioissa ja mitä kautta he haluaisivat sitä jatkossakin saada. Vastauksia on verrattu vuosikursseittain ja koulutusohjelmittain. Sukupuolten välisiä eroja ei juuri ollut viestintään liittyvissä asioissa Koulutuspoliittisissa asioissa otan ensisijaisesti yhteyttä Koulutuspoliittisissa asioissa noin 34 % vastaajista ottaa ensisijaisesti yhteyttä valmentajaan/ opettajatuutoriin. Saman verran vastaajista vastasi, ettei tiennyt, keneen ottaa yhteyttä

35 35(67) koulutuspoliittisissa asioissa. Myös opinto-ohjaajaan ja opiskelijakunnan puoleen käännytään, mutta vain reilu prosentti vastaajista ottaisi yhteyttä vertaistuutoriin. Kuvio 22: Keneen opiskelija ottaa ensisijaisesti yhteyttä koulutuspoliittisissa asioissa Koulutusaloittain verrattuna siinä, keneen opiskelijat ottavat ensisijaisesti yhteyttä koulutuspoliittisissa asioissa, ei ollut juurikaan eroja (taulukko 12). Eniten yhteyttä otettiin kaikilla koulutusaloilla opettajatuutoriin/ valmentajaan. Tradenomeista oli hieman enemmän, eli noin 23 % vastanneista, opiskelijakunta-vaihtoehdon valinneita.

36 36(67) Taulukko 12: Keneen opiskelija ottaa ensisijaisesti yhteyttä koulutuspoliittisissa asioissa koulutusohjelmittain vertailtuna Koulutuspoliittisissa asioissa otan ensisijaisesti yhteyttä opiskelijakunta opinto-ohjaaja opettajatuutori/v almentaja vertaistuutori en tiedä Yhteensä Insinööri & rakennusmestari 8,0% 20,0% 34,0% 1,0% 37,0% 100,0% (100) Metsätalousinsinööri,0% 25,0% 41,7% 8,3% 25,0% 100,0% (12) Tradenomi 23,3% 18,6% 27,9%,0% 30,2% 100,0% (43) Kuvataiteilija & medianomi 16,7% 16,7% 50,0%,0% 16,7% 100,0% (6) Yhteensä 11,8% 19,9% 33,5% 1,2% 33,5% 100,0% (161) Tieto opiskelijakunnan roolista koulutuspoliittisissa asioissa Vain noin 8 % vastasi tietävänsä, mikä on opiskelijakunnan rooli koulutuspolitiikassa. Suurin osa eli hieman yli puolet oli jokseenkin eri mieltä siitä, tiesivätkö he mikä on opiskelijakunnan rooli koulutuspolitiikassa. Noin 12 % vastaajista ilmoitti, ettei tiennyt mikä on opiskelijakunnan rooli.

37 37(67) Kuvio 23: Opiskelijakunnan rooli koulutuspolitiikassa Koulutus verrattaessa väitteen tiedän mikä on opiskelijakunnan rooli koulutuspolitiikassa kanssa jokseenkin eri mieltä -vastauksia oli kaikilla aloilla eniten (taulukko 13). Kuvataiteilijoiden ja medianomien joukossa oli eniten niitä, jotka olivat täysin eri mieltä väitteen kanssa ja joista kukaan ei ollut täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Metsätalousinsinööreissä puolestaan oli eniten niitä, jotka olivat täysin samaa mieltä, mutta kukaan ei ollut täysin eri mieltä.

38 38(67) Taulukko 13: Opiskelijakunnan roolin tunteminen koulutuspolitiikassa koulutusohjelmittain Tiedän, mikä on opiskelijakunnan rooli koulutuspolitiikassa jokseenkin eri jokseenkin täysin samaa täysin eri mieltä mieltä samaa mieltä mieltä Yhteensä Insinööri & rakennusmestari 15,0% 53,0% 27,0% 5,0% 100,0% (100) Metsätalousinsinööri,0% 66,7% 16,7% 16,7% 100,0% (12) Tradenomi 7,0% 53,5% 25,6% 14,0% 100,0% (43) Kuvataiteilija & medianomi 33,3% 50,0% 16,7%,0% 100,0% (6) Yhteensä 12,4% 54,0% 25,5% 8,1% 100,0% (161) Vertailtaessa sitä, kuinka paljon läsnäolovuosi vaikuttaa siihen, kokeeko opiskelija tietävänsä, mikä on opiskelijakunnan rooli koulutuspolitiikassa, pieniä eroja löytyi. Täysin samaa mieltä vastauksia oli vähiten 3. vuotta opiskelevilla. Täysin eri mieltä väitteen kanssa oli eniten toisen vuoden opiskelijat. Ensimmäistä vuotta opiskelevista vastaajista kukaan ei ollut täysin eri mieltä siitä, että opiskelija koki tietävänsä opiskelijakunnan roolin koulutuspolitiikassa. Jokseenkin eri mieltä - vastauksia oli eniten kaikilla vuosikursseilla (taulukko 14).

39 39(67) Taulukko 14: Opiskelijakunnan roolin tunteminen koulutuspolitiikassa eri vuosikursseilla Monettako vuotta olet läsnä opinnoissa & Tiedän, mikä on opiskelijakunnan rooli koulutuspolitiikassa Läsnäolovuodet täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Yhteensä 1,0% 45,8% 45,8% 8,3% 100,0% (24) 2 20,0% 50,0% 20,0% 10,0% 100,0% (30) 3 6,1% 63,6% 27,3% 3,0% 100,0% (33) 4 16,7% 53,7% 20,4% 9,3% 100,0% (54) yli 4 17,6% 52,9% 17,6% 11,8% 100,0% (17) Yhteensä 12,7% 53,8% 25,3% 8,2% 100,0% (158) Tiedon määrä ajankohtaisissa koulutuspoliittisissa asioissa Noin 8 % vastaajista koki, etteivät saaneet tarpeeksi tietoa ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista, ja vain noin 6 %, että he saavat riittävästi tietoa (kuvio 24). Suurin osa oli jokseenkin samaa tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa. Koulutusaloittain verrattuna eroja ei juuri ollut.

40 40(67) Kuvio 24: Saan tarpeeksi tietoa ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista Kun vertailtiin keskenään sitä, kuinka monetta vuotta opiskelija on läsnä opinnoissaan, siihen kokeeko hän saavansa riittävästi tietoa ajankohtaisista poliittisista asioista, pieniä eroja oli. Kolmatta vuotta opiskelijoista vähiten eli noin 3 % oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Neljättä vuotta opiskelevien joukossa oli eniten (noin 13 %) niitä, jotka olivat täysin eri mieltä väitteen kanssa (taulukko 15).

41 41(67) Taulukko 15: Kuinka ajankohtaisen koulutuspoliittisen tiedon saaminen koetaan vuosikursseittain Monettako vuotta olet läsnä opinnoissa & Saan tarpeeksi tietoa ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista jokseenkin eri jokseenkin täysin samaa täysin eri mieltä mieltä samaa mieltä mieltä Yhteensä 1,0% 45,8% 45,8% 8,3% 100,0% (24) 2 6,7% 56,7% 30,0% 6,7% 100,0% (30) 3 9,1% 42,4% 45,5% 3,0% 100,0% (33) 4 13,0% 38,9% 42,6% 5,6% 100,0% (54) yli 4 5,9% 47,1% 41,2% 5,9% 100,0% (17) Yhteensä 8,2% 44,9% 41,1% 5,7% 100,0% (158) Mistä saat tietoa ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista? Suurin osa eli noin 36 % vastaajista sai tietoa ajankohtaisista koulutuspoliittista asioista opiskelijakunnan viikkotiedotteen kautta ja melkein saman verran eli 33 % sai tietoa intran kautta. Opiskelijakunnan ilmoitustaululta, opiskelijakunnan lehdestä, opiskelijakunnan verkkosivuilta ja muualta ajankohtaista tietoa kerrottiin saatavan suurin piirtein saman verran. Ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista saatiin tietoa myös sähköpostitse, muilta opiskelijoilta, luokan yhteyshenkilöltä ja suoraan koulutuspoliittiselta vastaavalta (kuvio 25). Lisäksi mainittiin, että ei tiedetä mistä tietoa on saatu tai sitä ei ole saatu mistään.

42 42(67) Kuvio 25: Ajankohtaisten koulutuspoliittisten asioiden tiedotuskanavat Mistä haluaisit saada jatkossakin tietoa ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista? Jatkossa koulutuspoliittisista asioista haluttiin tietoa edelleen opiskelijakunnan viikkotiedotteen (noin 34 % vastaajista) tai intran kautta (noin 31 %). Koulutuspoliittisissa asioissa haluttiin saada tietoa jo käytössä olevien kanavien lisäksi opettajilta, valmentajilta, sähköpostitse tai luokan yhteyshenkilöltä (kuvio 26). Lisäksi mainittiin, että tietoa ei haluta mistään tai ei tiedetä, mistä sitä haluttaisiin saada.

43 43(67) Kuvio 26: Mistä haluaisi saada jatkossakin tietoa koulutuspoliittisista asioista Kaikilla aloilla haluttiin edelleenkin saada koulutuspoliittisista asioista tietoa opiskelijakunnan viikkotiedotuksista tai intrasta. Kuvataiteilijoissa ja medianomeissa oli eniten niitä, jotka haluaisivat saada tietoa jostain muualta. Heitä oli noin 17 % vastaajista (taulukko 16).

44 44(67) Taulukko 16: Kanavat, joista opiskelijat haluaisivat jatkossakin saada tietoa koulutuspoliittisista asioista koulutusohjelmittain Koulutusohjelma ja mistä haluaisit jatkossakin saada tietoa koulutuspoliittisista asioista opiskelija- opiskelija- kunnan opiskelija- opiskelija- kunnan viikkotiedoituks kunnan kunnan ilmoitustaululta ista lehdestä verkkosivuilta intrasta muualta Yhteensä Insinööri & rakennusmestari 11,0% 57,0% 22,0% 24,0% 55,0% 7,0% 100 Metsätalousinsinööri 8,3% 66,7% 25,0% 25,0% 50,0%,0% 12 Tradenomi 9,3% 65,1% 11,6% 37,2% 58,1% 4,7% 43 Kuvataiteilija & medianomi 16,7% 50,0%,0% 33,3% 33,3% 16,7% 6 Yhteensä Vapaa sana Vapaa sana-kohdassa vastauksia tuli 25 kappaletta. Asiat voitiin jaotella palautejärjestelmään liittyviin asioihin, Moodlen ja intran käyttöön ja niihin liittyviin ongelmiin, tiedon löytämiseen ja tiedottamiseen sekä opetuksen laatuun, kursseihin, opettajiin, Kelaan ja ammattiliittoon liittyviin asioihin. Palautejärjestelmän ongelmaksi koettiin se, että IB -puolen opiskelijoilla ei ole muuta palautteenantokanavaa, kuin palautteen antaminen henkilökohtaisesti opettajalle. Jotkut vastaajista kokivat, että nykyisestä palautejärjestelmästä ei ole mitään hyötyä eikä annettu palaute johda mihinkään jatkotoimiin. Moodlen ja intran käyttöä kritisoitiin myös jonkin verran. Eräs vastaajista koki Moodlen olevan oppimisympäristönä liian vanhanaikainen muuhun kuin harjoitustöiden palauttamiseen. Joidenkin vastaajien mielestä intra oli liian sekava ja epälooginen ja tiedon löytäminen sieltä oli liian hankalaa.

45 45(67) Hankalaksi koettiin myös se, että opintotoimistosta neuvotaan etsimään tieto intrasta, mutta ongelmia syntyy, kun opiskelija ei osaakaan etsiä tai löydä oikeaa tietoa. Lisäksi erään vastaajan mielestä tiedottaminen koulussa ei ole ollut hyvää ja tietoa asioista saa vain itse etsimällä. Erään vastaajaan mielestä tietoa on ollut saatavissa, kun vain osaa sitä etsiä. Hän toivoisikin aloittaville opiskelijoille yhtä lyhyttä ja kiinteää tietopakettia. Osa koki, että viestimiseen ja tiedon etsimiseen oli liian monta kanavaa. Opetuksen laadussa sekä opettajien ammattitaidossa ja kiinnostuksessa oli myös osan vastaajien mielestä kehittämisen varaa. Opettajien englannin kieli ja tietotekninen osaaminen ei joidenkin vastaajien mielestä ollut kovin hyvää. Erään vastaajan mielestä jotkut opettajat eivät olleet päteviä ja heidän opetuksensa ei vastannut työelämän tarpeita. Aikuiskoulutusta ei koettu kovinkaan konkreettiseksi. Osa opiskelijoista oli kokenut opettajien asenteen negatiivisena. Toivottiin myös, että eri ammattiliittoja tuotaisiin enemmän esille. TTVO:n suunnitelmalla, jolla vähennetään kurssien ulkopuolisia omia projekteja, oli erään vastaajan mielestä motivaatiota vähentävä vaikutus. Joillakin luennoilla oli liian isot ryhmäkoot, kaikille osallistujille ei löytynyt omaa paikkaa luennolla, eikä asiaan ole tullut muutosta, vaikka siitä oli kerrottu opettajille ja koulutuspäällikölle. Mainittiin myös, että Kela-asioiden, kuten opintotuen ja asumislisän, hoitaminen eduskuntaan tulisi olla oppilaskunnan asia.

46 46(67) 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Tähän osaan on koottu merkittävimpiä tuloksiin perustuvia johtopäätöksiä. Johtopäätösten tekemiseen vaikutti suuresti vähäinen vastausprosentti, jonka takia tutkimustuloksia ei voida yleistää perusjoukkoon. Tutkimustuloksista pystyi tekemään vain suuntaa-antavia johtopäätöksiä. 3.1 Viihtyvyys ja ilmapiiri Yleisesti Tampereen ammattikorkeakoulun ilmapiiri ja viihtyvyys koettiin hyväksi ja varsin hyvin oppimista edistäväksi. Sama trendi toistui pääosin eri koulutusohjelmissa. TAMK:in opiskelijat olivat myös hyvin sitoutuneita opintoihinsa sekä kokivat ajoissa valmistumisen tärkeäksi. Näistä mainituista asioista kehitettävää löytyy lähinnä koulun ilmapiirin kehittämisellä enemmän oppimista edistäväksi. Pääosin nämä luvut olivat kuitenkin hyviä. Lähes kolmasosa opiskelijoista oli miettinyt keskeyttämistä. Yleisin syy keskeyttämispohdintaan oli väärän alan valitseminen. Työssä käymiseen tai koulun vaativuuden mittaamiseen vaikuttaa tietenkin se, kuinka paljon opiskelija haluaa panostaa opintoihinsa. Tämä riippuu paljon opiskelijasta itsestään. 3.2 Opetuksen laatu ja yhteistyö opettajien kanssa Opetus Tampereen ammattikorkeakoulussa koettiin melko laadukkaaksi ja yhteistyö opettajien kanssa sujuu lähes poikkeuksetta hyvin. Vastaajat kokivat, että opettajat ovat suhteellisen hyvin tavoitettavissa opintoihin liittyvissä asioissa. Tulokset paljastivat, että käytännön järjestelyt ovat melko joustavasti sovittavissa opettajan kanssa. Koulutusohjelmien välilläkään ei näyttänyt olevan suuria eroja käytännön järjestelyiden joustavuudessa. Opetuksen laatua ja yhteistyötä opettajien kanssa pidettiin yleisesti jokseenkin hyvänä. Opetusta pidettiin osittain laadukkaana, kuitenkin myös opetuksen laadukkuuden kanssa eri mieltä oli useampi vastaaja. Opetuksen laadukkuuden puolesta ja opetuksen laadukkuutta vastaan olevien vastaajien ero oli vain 4 %, mikä on huolestuttavaa TAMKin kannalta. Huomioitavaa tässä on kuitenkin se, että suurin osa on ollut jokseenkin joko samaa mieltä tai eri mieltä siitä, että suurin osa opetuksesta on laadukasta ja täysin samaa mieltä on ollut 9 % ja täysin eri mieltä on ollut 10 %. Eli

47 47(67) täysin samaa mieltä (15) tai täysin eri mieltä (16) opetuksen laadukkuudesta, on ollut vain hyvin pieni vastaajamäärä (31). Arvosanan saaminen Winha Willeen ajoissa on huolestuttavaa siltä osin, että 1 % vastaajista koki, ettei ole saanut koskaan arvosanaa ajoissa. Lisäksi 10 % vastaajista koki, että on saanut vain harvoin arvosanan ajoissa ja 26 % vastaajista toisinaan. Vaikka vastausprosentin pienuus vaikuttaa suuresti tutkimustuloksiin, silti on hälyttävää, että jotkut vastaajista eivät ole kokeneet saaneensa koskaan arvosanaa ajallaan Winha Willeen, sekä se, että harvoin tai toisinaan arvosanan ajallaan saaneita oli vastaajista 35 %. Tämä asia tulisi korjata. 3.3 HOPS ja opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen määrää pidettiin jokseenkin sopivana. Kuitenkin suuri osa vastaajista (42 %) oli sitä mieltä, että opinto-ohjausta on ollut liian vähän. Lisää opinto-ohjausta ja tietoa toivottiin saatavan erityisesti: harjoittelusta, vaihto-opiskelusta, lopputyöstä, seminaarityöstä, opinnäytetyöstä, kypsyyskokeesta ja valmistumisesta, kesäkursseista, valinnaisista opinnoista ja suuntautumisvaihtoehdoista, jatko-opiskelumahdollisuuksista ja tulevaisuuden työmahdollisuuksista. Opinto-ohjausta halutaan saada erityisesti henkilökohtaisten tapaamisten avulla. Lisäksi toivottiin saatavan enemmän vertaistukea, esimerkiksi tutkintotyötä tehdessä, muilta opiskelijoilta, alumneilta ja kokeneemmilta henkilöiltä. Parhaimpina väylinä saada opinto-ohjausta pidettiin valmentajaa / opettajatuutoria sekä opinto-ohjaajaa. Huolestuttavaa on, ettei osa vastaajista tiennyt, kenen puoleen pitäisi kääntyä opinto-ohjaus - asioissa ja osa on kokenut opinto-ohjauksen epäselväksi. Osa vastaajista on lisäksi kokenut, että opinto-ohjaus on tullut väärään aikaan ja opinto-ohjausta tarvittaisiin lisää ensimmäisen vuoden jälkeenkin. Opinto-ohjauksessa löytyy selvästi parannettavaa. Vastaajat selvästi haluavat saada enemmän tietoa opinnoista kuin nyt ovat saaneet.

48 48(67) Henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa (HOPS) on päivittänyt/räätälöinyt vain yli puolet vastaajista, mikä onkin huolestuttavaa siltä kannalta, että 42 % vastaajista ei ole päivittänyt/räätälöinyt henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman päivittäminen ei ole pakollista, mutta jokaisella pitäisi olla tarvetta edes jossain vaiheessa opintojaan päivittää sitä. HOPS:n päivittämistä pitäisi ehkä seurata enemmän. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman päivittämistä pidettiin suhteellisen helppona. Kuitenkin 37 % vastaajista oli täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä siitä, että HOPSia on helppo päivittää, mikä tarkoittaa sitä, että lisäopastusta henkilökohtaisen opintosuunnitelman päivittämiseen tarvittaisiin. 3.4 Viestintä Opiskelijakunnan roolia koulutuspolitiikassa ei tunnettu kovin hyvin. Vain pieni osa vastasi tietävänsä, mikä opiskelijakunnan rooli on koulutuspolitiikassa. Koulutusaloittain verrattuna kuvataiteilijat ja medianomit kokivat tuntevansa huonoiten opiskelijakunnan roolin, metsätalousinsinöörit taas parhaiten. Toista ja kolmatta vuotta opiskelevilla taas oli huonoin tietämys asiasta. Kaikilla ensimmäisen vuoden opiskelijoilla oli vähintään jonkinlainen tietämys asiasta. Koulutuspoliittisissa asioissa suurin osa ottaa ensisijaisesti yhteyttä valmentajaan/opettajatuutoriin riippumatta koulutusalasta. Melko iso osa eli noin kolmannes ei tiennyt, keneen ottaa yhteyttä koulutuspoliittisissa asioissa. Puolet niistä opiskelijoista, jotka eivät tienneet, mikä opiskelijakunnan rooli on, eivät tienneet keneen ottaa yhteyttä koulutuspoliittisissa asioissa. Loput ottivat yhteyttä valmentajaan/opettajatuutoriin tai opinto-ohjaajaan. Suurin osa opiskelijoista, jotka kokivat tuntevansa opiskelijakunnan roolin koulutuspoliittisissa asioissa, ottivat yhteyden ensisijaisesti valmentajaan/opettajatuutoriin. Ajankohtaisen koulutuspoliittisen tiedon saamisessa on kehittämisen varaa, sillä vain pieni osa eli noin 6 % oli sitä mieltä, että sitä saadaan tarpeeksi. Kolmatta ja neljättä vuotta opiskelevat kokivat saavansa hieman huonommin ajankohtaista tietoa koulutuspoliittisista asioista verrattuna muihin vuosikursseihin. Varsinaisia johtopäätöksiä ei voida tutkimuksen pohjalta tehdä, koska vastausprosentti ja erot vastausten jakautumisesta olivat niin pieniä. Jonkinlainen yhteys kuitenkin oli huomattavissa samansuuntaisissa eroissa vuosikurssien ja ajankohtaisen tiedon saamisessa koulutuspoliittisissa asioissa ja tiedottamisessa yleensä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kokivat

49 49(67) saavansa paremmin tietoa ja tuntevansa paremmin opiskelijakunnan roolin kuin kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijat. Tiedottamista toivottiinkin jonkin verran lisää, myös ensimmäisen vuoden jälkeen. Noin kolmasosa vastasi saavansa tietoa ajankohtaisista koulutuspoliittista asioista opiskelijakunnan viikkotiedotteen kautta ja toinen kolmasosa intran kautta. Nähtävästi niitä pidettiin toimivina kanavina, koska jatkossakin suurin osa halusi saada niitä kautta tietoa. Opiskelijakunnan verkkosivuilta haluttiin jatkossa saada enemmän tietoa, joten niiden kehittäminen voisi olla hyödyllistä. Verrattuna muihin koulutusaloihin kuvataiteilijoissa ja medianomeissa oli eniten niitä, jotka haluaisivat saada tietoa jostain muualta, kuin käytössä olevilta kanavilta. Kuvataiteilijoita ja medianomeja oli vastaajina vähemmän, joten suoraan ei voi päätellä, johtuiko tulos siitä, että he ovat tyytymättömiä viikkotiedotteeseen tai intraan, vai vääristääkö vastausten lukumäärä tulosta. 3.5 Vapaa sana Palautejärjestelmän osalta muutoksia kaivattiin siihen, että myös International Business -puolen opiskelijoille olisi oma palautejärjestelmäkanava. Lisäksi kehitettävää olisi siinä, että opiskelijat kokisivat, että annetusta palautteesta olisi jotain hyötyä ja se johtaisi mahdollisiin jatkotoimiin. Moodleen ja intraan osa opiskelijoista kaipasi uudistusta. Erityisesti koettiin, että intran rakenne oli sekava ja sieltä oli hankala löytää tietoa. Osa opiskelijoista toivoi henkilökohtaisempaa neuvontaa opintotoimistosta. Se, että opintotoimistosta neuvotaan etsimään tieto intrasta, koettiin hankalaksi. Eräs vastaajista toivoi, että aloitteleville opiskelijoille olisi jokin tiivis tietopaketti, jonka avulla tietoa olisi helppo etsiä. Myös viestinnän ja tiedon etsimistä varten olisi hyvä olla yksi tehokas kanava. Opetuksen laadussa sekä opettajien ammattitaidossa ja kiinnostuksessa oli myös osan vastaajien mielestä kehittämisen varaa. Ryhmäkokoja tulisi tarkkailla, jotta kaikki kurssille ilmoittautuneet mahtuisivat luokkaan. Aikuiskoulutuksen toivottiin olevan käytännönläheisempää.