SeriousRiding kyseli miten tämä ammattilaisurasta haaveileva huippulahjakas nuori mies aikoo saavuttaa tavoitteensa.

Transkriptio

1 Haastattelussa Jani Tanhuanpää Tanhuanpää on 19 vuotias Kauhajoen Nummijärvellä asuva ATV motocrossin hallitseva Suomen Mestari. Tanhuanpää sijoittui myös EM sarjassa kuudenneksi, vaikka jättikin yhden EM-sarjan osakilpailun ajamatta sen ollessa yhtä aikaa viimeisen SM osakilpailun kanssa. SeriousRiding kyseli miten tämä ammattilaisurasta haaveileva huippulahjakas nuori mies aikoo saavuttaa tavoitteensa. 1. Kerro vähän itsestäsi Olen 19 vuotias ja nyt kesällä valmistuin metsäkoneen kuljettajaksi. Haen nyt ammattikorkeakouluun metsätalousinsinöörin opintoihin. Ensi kauden tavoitteena on kiertää EM sarjaa ja päästä mitaleille ja tulevaisuudessa olisi hienoa päästä ajamaan Amerikkaan kilpaa vaikka ammatikseen. 2. Miten olet aloittanut kilpailemisen ATV motocrossissa? Sain 4 vuotiaana ensimmäisen Suzuki PV:n ja vähän vanhempana noppelin pikkumönkijän, millä sitten ajettiin metsäradalla. Noin 11 vuotiaana sanoin Isälle, että tekis mieli ajaa kilpaa. Kysyttiin sitten kylillä pojilta, miten kilpailuhommaan pääsisi mukaan. Olisi tarttenut olla yli 15 vuotias, että olisi päässyt ajamaan mönkijällä kisaa, joten ostettiin puhallinluokan moottorikelkka minulle ja ajoin sprinttiä ja enduroa moottorikelkalla vuoteen 2013 asti. Treenasin kesäisin motocrossia talvea varten ja vuonna 2012 ajattelin, että koitetaan nyt ajaa mönkijälläkin radalla. Huomattiin, että vauhti piisaa, kun treenasin Koskelan Ollin kanssa ja seuraavana kesänä ajoin koko ATV motocrossin SM-sarjan. Olin sarjan 5. ekalla kaudella ja menestys tuntui mukavalta. Kun alkoi pärjäämään ja ajoi kärjen kanssa samaa vauhtia, niin mönkijäkisat nousivat ykköslajiksi. Olisi vähän turhan kallista, jos ajaisi ympäri vuoden kilpaa, talvet kelkalla ja kesät mönkijällä.

2 3. Miltä tuntui voittaa Suomen Mestaruus viime kesänä? Olihan se hieno tunne, mutta ei niin erikoinen kuitenkaan. Laite ja mies toimi, niin se mestaruuskin tuli. 4. Miten EM sarjan ajaminen eroaa SM-sarjasta? Suurin ero on puolet pidemmät erät, EM sarjassa ajetaan 30min + 2 kierrosta ja SM sarjassa 15min + 2 kierrosta. Pitää olla hyvä kunto! EM sarjassa on kovemmat kuskit, mutta ei nekään yli-ihmisiä ole, siellä pärjää, kun vaan yrittää. 5. Tavoitteesi? Tottakai olisi hienoa olla EM mitalisti tai ajaa Amerikassa. Amerikan kärkikuskit voivat ajaa ammatikseen ja siellä on kova taso. Olisi hienoa päästä sinne ajamaan. Jos voittaisi Euroopan Mestaruuden, niin saattaisi päästä suoraan johonkin Pro luokan kisaan Amerikassa, ei ehkä tarvitsi hakea nousupisteitä alemmista luokista. 6. Millainen on EM sarjaan vaadittava budjetti? Ilman mönkijää kauden kulut on noin euroa. Se sisältää kevään treenit Euroopassa ennen kauden alkua ja kisakauden matka- ja huoltokulut. Uuteen mönkijään joutuu lisäksi laittamaan noin 5000 eurolla osia ennen kuin se on kisakunnossa, mutta onneksi näitä osia voi käyttää monena vuotena eikä tarvitse ostaa joka vuosi uusia. 7. Mikä EM-sarjan kiertämisessä on haastavinta? Tänä vuonna oli helppoa, kun Koskelan Olli oli mukana. Koskeloilla oli rekka, jolla kiersimme kisat ja siinä voitiin myös yöpyä. Ensi kaudella, jos joudun kiertämään kisat yksin, niin pitää miettiä pitääkö jostain vuokrata rekka vai voidaanko kiertää ja yöpyä sprintterissä. Asuntovaunun kanssa laivalippujen hinnat nousee aika paljon.

3 Myös huoltomies on vaikea löytää. En voi maksaa täyttä päiväpalkkaa ja yksi kisareissu Eurooppaan kestää vähintään viikon. Isäkään ei voi olla poissa montaa viikkoa, kun on yrittäjä. 8. Mitä Euroopan Mestaruuteen vaaditaan? Todennäköisesti sitä, että voi ajaa myös talvella eikä tule 5 kuukauden taukoa. Jos pääsisi talvella ajamaan Eurooppaan, niin voisi kokoajan kehittää itseään, ympäri vuoden. 9. Omat vahvuutesi Hyvä kunto. Vauhti ei hiivu ajan mittaan. En kaadu kovinkaan usein. Olen varma ja tasapaksu paketti, osaan kaikkea kohtalaisen hyvin, mutta en ole erityisen hyvä missään. 10.Kuinka paljon Koskelan Olli on viitoittanut tietä muillekin suomalaisille EM sarjaan? Kyllähän se olisi ollut paljon kovempi kynnys lähteä. Itse tiesi nyt, että oma vauhti on samaa ja ettei ole pujottelukeppinä siellä. Koskelat oli kyllä suuri apu. Tutun ihmisen kanssa sai mennä eikä tarvinnut miettiä sen enempää. Aina pystyi kysymään apua Ollilta ja hänen mekaanikoltaan Markolta. Nyt minäkin voin auttaa, jos uusia tulee mukaan. Olisi suuri apu mennä yhdessä jonkun kanssa, jos pääsisi vaikka yhdellä autolla, niin kulutkin olisi paljon pienemmät. 11.Kielitaitosi? miten maailmalla pärjää? Puhun huonosti englantia. Suurin piirtein saan selvää mitä muut puhuu. En puhu edes hyvää rallienglantia... Koskelan Ollin mekaanikko Vainionpään Marko puhuu hyvää englantia, mutta pakko nyt itsekin opetella. Olen vähän pitänyt yhteyttä ulkomaan kuskeihin ja luen englanninkielisiä urheilu-uutisia, jotta oppisin. Pakko yrittää opetella. Jos vaikka katsastuksessa tulee ongelmia, niin täytyisi ymmärtää mitä sanotaan ja voisi vielä korjata vian. Ja on se kivempi, kun voisi jutella muiden kisakuskien kanssa.

4 12.Miten Suomessa voi treenata verrattuna Eurooppaan? Keski-Euroopassa on helppo mennä treenaamaan, ratoja on 10 kilometrin säteellä monta. Suomessa saa ajaa aina vähintään 50km yhdelle radalle. Maaliskuussa olisi hyvä päästä Belgiaan ja Hollantiin aloittamaan kausi niiden kansallisissa sarjoissa. 13. Miten näet SM sarjan tulevaisuuden? Nyt sarja on kehittynyt hyvin, kaikissa kisoissa on ollut kuskia. Vuonna 2009 kisoissa oli huonoimmillaan seitsemän osallistujaa. QRF:n (Quad Racing Finland) tapahtumissa on yli 50 kuskia, ja jos niistä osa saataisiin vielä viivalle mukaan. Järjestäjiä on vaikea löytää mönkijätapahtumiin, puuhamiehiä ei tahdo löytyä. 14.Miten kisoja voitaisiin kehittää Suomessa ja maailmalla? Kuskien kannalta ajateltuna, rahapalkinnot. Olisi mukava EM sarjassa, että saataisiin vaikka matkarahaa. Nyt esimerkiksi Italian kuskit ei lähde Viron kisaan, koska se on niin kaukana. 15.Mikä tekee sinusta Suomen Mestarin? Kova treenimotivaatio. Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että treenaan fysiikkaa kovempaa kuin muut Suomen kuskit. Viitsin aina mennä radalle ja tehdä sen työn mitä vaaditaan menestykseen. Alkoholia en ole juonut tippaakaan koko vuoden aikana ja syön ja treenaan säännöllisesti. 16.Suurimmat haasteet omalla urallasi? Miten kilpailu-ura vaikuttaa muuhun elämään. Jos olen pitkään pois työelämästä, niin mihin sitä vanhempana pääsee? Treeni ja ajo kyllä kulkee, mutta miten saa siviilielämän kulkemaan siinä rinnalla? Ja raha. Haasteita riittää, mutta itseppä olen lajini valinnut.

5 17.Minkälainen tiimi sinulla on taustalla? Ei oikeastaan ole. Pitkälti omillaan. Isän kanssa yritetty haalia sponsoreita. 18.Ikimuistoisimpia kisamuistoja? Tietenkin kun voitin junnujen mestaruuden sprintissä ja endurossa. Ja ensimmäinen neste Pro luokan erävoitto, kun kaikki kovimmat kuskit oli vastassa. Siitä sai semmoisen fiiliksen, että tästä saattaa jotain tullakin. Ja ensimmäinen ATV EM kisa, jossa olin viides. Oli aivan hieno tunne tietää, että ei ole mahdotonta voittaa. 19.Kuvaile itseäsi radalla ja radan ulkopuolella? Rauhallinen. Tulen kaikkien kanssa toimeen. Olen aika samanlainen kypärä päässä, en käy hirveän kuumana. En ole radalla kovin röyhkeä, mikä on toisaalta huonokin asia, mutta siinä mielessä hyvä, ettei tule myöskään turhia keskeytyksiä. 20.Millaisista radoista pidät? Tykkään aika pehmoisista radoista; hyvät spoorit ja patikkoa. Osaan ajaa paremmin pehmeällä radalla, se on myös fyysisempi. Kovalla radalla mennään lujaa ja tulee pitkiä hyppyjä. Kovalla radalla on kuitenkin kiva treenata. SM sarjan kisoissa puolet radoista oli pehmeitä ja puolet kovia. EM sarjassa pehmeitä ratoja oli kolme neljästä. Sijoituin melkein aina paremmin pehmeän radan kisoissa. Kovalla radalla minun pitää ottaa vähän riskiä, pehmeällä radalla oma suoritus riittää. 21.Mitä teet talvella? Tähän asti olen ollut koulussa ja ajanut kelkalla. Ensi talvena toivottavasti olen opiskelemassa ja teen jotain pikkuhommia, että saan rahaa. Treenaan ja Viron crossihallissa olisi kiva päästä ajamaan.

6 22.Onko lajin parista löytynyt uusia ystäviä? Ollaanko kisoissa yhteisöllisiä? Kyllä, kaikki on tosi avoimia! Kaikki on aina yhdessä varikolla ja hyvin tullaan juttuun. Porukka on mukavaa ja puheliasta. Testataan esimerkiksi toistemme mönkijöitä ja säätöjä. Suurin osa kavereistani on tullut tätä kautta. 23.Mitä uran jälkeen? Ei oikeastaan ole mitään ajatuksia. Sais jonkun vakituisen työpaikan, ei olisi epävarmaa ja tietäisi koska menee töihin ja pääsee pois. Ei sen suurempia haaveita. 24.Suurin haave? Jos nyt harrastuksista puhutaan, niin ammattilaisuus. Asuisi ja treenaisi Keski- Euroopassa tai Amerikassa. Voisi miettiä ympäri vuoden miten kehittää itseään. 25.Mitä muuttaisit menneessä, jos voisit? Ei oikeastaan mitään. Ainoastaan kauden 2013 lopun, oli kauden viimeinen SM kisa ja solisluu meni poikki. Toisaalta sekin saattoi olla hyvä juttu, vähän rauhoituin 26.Suurimmat ennakkosuosikit ensi kaudelle? SM kisoissa Ruotsalaisen Lasse ja Pellonpään Lauri. Tietysti myös Koskelan Olli jos ja toivottavasti hän ajaa. Tulevaisuudessa junioreista Valtteri Vainionpää, Niko Laakso ja Aleksi Palomäki tulevat menemään lujaa, jos vaan treenaavat. Nyt ajavat jo lujaa. EM sarjassa ennakkosuosikkeja ovat Edgars Mengelis ja Mike Van Grinsven.

7 27.Terveiset lukijoille Kelkkamiehille terveisiä; talvi lähestyy ja nyt kannattaa kaivaa kelkka esille ja virittää se kovaan iskuun eikä vasta sitten, kun lumi on maassa. Turvallisia kilometrejä ja ajokertoja. Aina, kun ajatte ja treenaatte, niin pitäkää hauskaa, ei se niin totista ole! Janin menossa mukana IKH, Biofire Oy, Suupohjan Varaosa ja huolto, Loukko.com, Liikennekoulu Vinkkari, Juupaluoman Sora, Killin Kone, Tmi Olavi Kalliomäki