NORDIC BIOGAS CONFERENCE 2016 ESITYKSISTÄ

Transkriptio

1 KOOSTE NORDIC BIOGAS CONFERENCE 2016 ESITYKSISTÄ Tähän koosteeseen on listattu kunkin session esitykset, ja valittu niistä pari diaa malliksi: Kaikki julkaistut esitykset saatavilla: 1

2 Hyvät Biokaasuyhdistyksen jäsenet! Kulunut vuosi on ollut yhdistyksen puitteissa poikkeuksellisen kiireinen Nordic Biogas Conference 2016 tapahtuman toteuttamisen ja järjestelyjen puitteissa. NBC 2016 onnistui loistavasti, mikä oli pienelle yhdistyksellemme ehdottoman hieno asia. Yhdistyksen hallitus sekä järjestelyyn avuksi palkatut Jaakko Siiki ja Tiina Patjas saivat paljon kiitosta Viking Grace laivalla syyskuun alussa toteutetun tapahtuman toteutuksesta. Omasta puolestani haluan vielä kiittää kaikkia tapahtuman toteutukseen osallistuneita tahoja ja erityiskiitos vielä sihteerillemme, Marita Kymäläinen, sekä rahastonhoitajalle, Teija Paavola. Mikko Saalasti teki ison työn Biokaasuyhdistyksen kotisivujen kehittämisessä, mistä Mikolle iso kiitos ja Alpo Kitinoja on hoitanut tiedottamista, mistä myös Alpolle kiitos! NBC 2016 tapahtumassa kuulimme ajankohtaiskatsauksia biokaasutoimialan kehittymisestä pohjoismaissa ja laajemminkin Euroopassa. Yhteistä tuntuu olevan joka puolelle biokaasun tuottamisen ja erityisesti liikennekaasun hyödyntämiseen liittyvä kiinnostus. Uutta tuotantoa on syntynyt ja syntymässä niin Suomessa kuin globaalissa mittakaavassa. Varsinkin kehittyvissä maissa on heräämässä merkittävä kiinnostus biokaasupotentiaalin hyödyntämiseen, mikä tarjoaa myös suomalaisille yrityksille merkittävän mahdollisuuden teknologia vientiin. Biokaasun tuotantoon, käyttöön ja hyödyntämisen syntynyt kasvava kiinnostus kotimaassa tulee myös asettamaan paineet Suomen Biokaasuyhdistys Ry:n toiminnan kehittämiselle. Toimialalla on tapahtunut kuluneen vuoden aikana paljon muutoksia ja sille on tullut myös uusia henkilöitä. Yhdistystoiminnan yksi perusongelma on vain, että lähes kaikki ovat niin sitoutuneita ja kiireisiä omien työtehtävien hoidossa, että perinteinen otona hoidettu yhdistystoiminta tuo haasteita. Tämän johdosta yhdistyksen hallitus on käynnistänyt keskustelun siitä, miten Biokaasuyhdistyksen toiminnan kehittämistä voidaan tässä markkinaimussa hoitaa parhain päin. Toivonkin yhdistyksen jäsenistöltä aktiivista keskustelua ja osallistumista Biokaasuyhdistyksen kehittämiseen tulevan talven ja kevään aikana. Biokaasuterveisin Forssassa Mika Laine Puheenjohtaja Suomen Biokaasuyhdistys Ry 2

3 Opening Session: NBC2016 konferenssi aloitettiin yleiskatsauksella biokaasutilanteeseen Pohjoismaissa. Yleisen pohjoismaisen tilanteen lisäksi Tanskan biokaasuyhdistyksen edustaja Bruno Nielsen toi esityksessä esiin myös selkeitä maakohtaisia eroja. Biogas Situation in Nordic Countries, Bruno Nielsen, Danish Biogas Association, Denmark Konferenssin gold-sponsor Malmberg yrityksen edustaja Anders Månsson esitteli yrityksen Pure Energy ja Clean Water toimintojen kehittymistä nykyhetkeen. Esillä oli ennen kaikkea yrityksen edustaman biokaasun jalostustekniikan markkinoiden laajentuminen v:sta 1997, jolloin yrityksen 1. jalostusyksikkö valmistui Ruotsiin. Malmberg 150 Years of Clean Technology, Anders Månsson, Marketing Communication Director, Malmberg. 3

4 Session: Biogas from Agro Biomass Tämän session esityksistä lyhyet kirjalliset tiivistelmät (alla) on laatinut E. Juhani Tenhunen FT, tutkijatohtori Niko Humalisto (Turun yliopisto, maantieteen ja geologian laitos), HT, erikoistutkija Helena Valve (Suomen ympäristökeskus) ja FT, johtava tutkija Maria Åkerman (VTT Oy): LANTAVOIMAISET YHTEISÖT Karjanlanta on tärkein ravinnelähteemme, mutta miksei lantabiokaasulaitoksia synny kuin sieniä sateella? Lanta ei ole jätettä. Lannan ravinteet mädätysjäännöksestä on saatava tehokkaasti kiertoon, mielellään suoraan lannoitteena myytävissä olevina tuotteina. Biokaasua tuottavien yhteisöjen taloudelliset tarpeet luovat poliittisen ratkaisun myös ravinteiden kierrätykseen. FT Henrik Bjarne Møller (Aarhusin yliopisto, Institut for Ingeniørvidenskab, Manure Technology and Biogas, Aarhus, Tanska): UUSIMPIA KEHITYSASKELEITA TANSKAN MAATALOUDEN BIOMASSOJEN BIOKAASUTUKSESSA Aarhusin yliopiston koemädättämössä on kaksi 30 m³ ja kaksi 10 m³ täyssekoitteista reaktoria. Täysmittakaavaisessa esikäsittelyssä on kiinteän syötteen suulakepuristus- ja briketöintiyksiköt. Esikäsittelykokeissa seosaineina olivat olki ja kanalan pehku. Tutkimukset osoittivat, että mädättämön viipymän pidentäminen on usein edullisempaa kuin hitaasti hajoavan biomassan esikäsittely. Esikäsittelyn ansiosta on mahdollista mädättää biomassoja, joita olisi muutoin vaikeaa tai mahdotonta mädättää suurina pitoisuuksina. Esikäsittely voi myös lisätä biokaasun saantoa. Tanskan tilannetta selvittäneessä tutkimuksessa oli mukana 11 usean maatilan yhteismädättämöä ja 4 tilakohtaista laitosta. 4

5 DI, kehitysinsinööri Erik Nordell (Tekniska verken I Linköping AB, Linköping, Ruotsi) ja Greve Biogass AS (Tønsberg, Norja): ONKO MAHDOLLISTA KÄYNNISTÄÄ LANNAN BIOKAASUTUSLAITOS VAIN 4 KUUKAUDESSA? Greve Biogass AB:n taikatehdas käynnistyi vuoden 2015 lopulla Norjan Tønsbergissä, ja sen toiminnasta vastaa Lindum AS. Laitos käynnistettiin 25 % mädätysjäännösympillä ja loppuosa reaktorista täytettiin tuoreella lehmänlannalla. Prosessiin syötettiin jatkuvasti metaaninmuodostajia aktivoivia hivenaineita sekä sulfideja saostavaa rautaa. Orgaanisen aineksen kuormitusta lisättiin elintarvikejätteellä sekä lehmän tai sian lannalla. Täysi kuormitus mädätysjäännöksellä saavutettiin 4 kuukaudessa. Käynnistys onnistui erinomaisesti, ja mädättämön täyttö oli ennakoitua nopeampaa. Mädättämö toimi lämpimämpänä kuin laboratoriokokeissa eikä käynnistyksen aikana esiintynyt haihtuvien orgaanisten happojen piikkiä. Prosessi on osoittautunut kestäväksi n. 80 %:lla maksimikapasiteetista. Taikatehdas on valittu Norjan kansalliseksi biokaasulaitokseksi. Energiaa saadaan GWh vuodessa. 5

6 Session: Biogas Upgrading and Use Methane slip from biogas plants and upgrading plants. A voluntary measurement / inspection scheme, Torben Kvist, Denmark Presentation of their latest invention, a combined upgrading and liquefaction process, with high pressure liquefaction making 0.5% CO2 possible, Benny Bakker (Netherlands) Small scale upgrading technical review, new innovative approaches and potentials for application at Swedish farmers, Mikaela Blom, Sweden 6

7 Session: Biogas from Food Waste The Future of Biogas Production in Nordic Region, Matti Vikkula, Scandinavian Biogas Partial Flow Digestion in Municipal Biowaste Management and High Efficiency Product Gas Utilization, Cristoph Gareis, HSY, Helsinki Region Environmental Services Authority Generating Biomethane & Liquid CO 2 from Food & Beverage Waste, Uwe Kikillus, Pentair 7

8 The Effects of Biochar Addition on Dry Digestion of Biowaste, Aino Kainulainen, HSY, Helsinki Region Environmental Services Authority Billund BioRefinery Resource Recovery for the Future, Bjarne Bro, Billund Vand A/S 8

9 Session: Digestate as Fertilizer Recycling of Nutrients Impact of EU Regulations on Waste and Fertilizers on the Use of Digestate as Bio-fertilizer, Fredrik Svensson, The Swedish Gas Association and Ola Palm, JTI, Sweden Fertilizer Production and Effluent Treatment by the Landco Module, Reinhard Kohleick, 9

10 The Environmental Impact and the Value as a Fertiliser, Torben Ravn Pedersen, HMN, Denmark Anaerobic Digestion of Sludge from Pulp and Paper Mill Laboratory Studies, Viljami Kinnunen, Tampere University of Technology, Finland 10

11 Session: EU-roadmap for biogas Biomethane roadmap Challenges & Solutions for Future Biomethane Market, Attila Kovács, European Biogas Association Project for EU: Construction of Mini-Factory for Liquid Biogas (LBG), Igor Prodai, Biomethane via upgraded biogas compression & liquefaction from Energy from wood & waste Ltd, 11

12 Session: Biogas from Novel Feedstocks High rate anaerobic co-digestion of kraft mill fibre sludge and activated sludge by CSTRs with sludge recirculation, Eva-Maria Ekstrand Dept. of Thematic Studies, Environmental Studies, LiU, Sweden Äänekoski Biogas Production - Sludge from forest industry to biomethane, Mika Laine, Envor Group Oy, Finland Modelling of a pilot scale anaerobic digester treating sugar beet vinasses, Rita Tozy, Centrale Supélec, France 12

13 Marine Biogas Renewable energy from a clean ocean, Olle Stenberg, Marin Biogas, Sweden 13

14 Session: New Small Scale Solutions for Biogas Production Biological Methanation to improve the Efficiency and Flexibility of Biogas Plants, Oliver Jochum Fraunhofer institute for Environmental, Safety, and Energy Technology UMSICHT, Germany Cost efficient small scale high rate manure digester, Rune Bakke, Professor, Department of Process, Energy and Environmental Engineering, Norway Palopuro agroecological symbiosis - Local sustainable food and farming pilot based on anaearobic digestion of residues for energy and recyclable nutrients, Kari Koppelmäki, University of Helsinki 14

15 Session: LBG for Long Haulage Road Transport Economics of Liquefied Biomethane, Benjamin Berg, Cryo Pur, France Biomethane Powered Vehicles from Scania with Low Emissions and High Fuel Efficiency, Johan Améen, Scania, Sweden Making LNG ja LBG Available in the Nordic Market, Olli Nevalainen, Gasum Oy, Finland 15

16 Session: Synthetic Methane Production and Biogas for Fuel Cells Small Scale Biomethane Production through Gasification and Methanation of Woody Biomass, Jörgen Held, Renewtec Ab, Sweden Clean Energy from Waste Water by Solid Oxide Fuel Cells, Tuomas Hakala, Convion, Finland 16

17 SUOMEN BIOKAASUYHDISTYKSEN YHTEISÖJÄSENET 17

18 18

19 19