ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET ON UUDISTETTU

Transkriptio

1 ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET ON UUDISTETTU Uudistetun tutkinnon tarkoitus Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon perusteet on uudistettu tutkinnon peruste. Viime vuosien aikana erä- ja luonto-oppaiden työtehtävät ovat monipuolistuneet. Lisäksi on haluttu varmistaa, että tutkinnossa osoitettava osaaminen tuottaa erä- ja luonto-olosuhteissa opastettavan ryhmän johtamiseksi tarvittavat tiedot, taidot ja pätevyydet. Uudistettu erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto vastaa tähän työelämän tarpeeseen. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon suorittajat työskentelevät erä- ja luonto-oppaina toisen palveluksessa, toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina tai erä- ja luonto-opasyrittäjinä. Erä- ja luonto-oppaiden työkenttä kattaa koko Suomen, kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Uudistettu tutkinnon peruste on laadittu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa oli työnantajien ja työntekijöiden sekä koulutuksen järjestäjien edustus. Ennen hyväksymistä se on käynyt läpi keskeisten asiantuntijatahojen lausuntokierroksen. Tutkinnon sisältö ja osaamisvaatimukset Uudistetuissa tutkinnon perusteissa korostuu entistä selkeämmin erä- ja luonto-oppaalta edellytettävä vahva luonnossa liikkumisen osaaminen. Erä- ja luonto-opastuksen työtehtävien laaja-alaisuus näkyy ennen kaikkea monipuolisessa valinnaisten tutkinnon osien tarjonnassa. Valinnaisten tutkinnon osien kautta tutkinnon suorittaja osoittaa erikoistumisensa esim. erilaisten palveluiden järjestämisessä opastettavalle ryhmälle, luontoon liittyvään osaamiseen perustuvassa opastuksessa tai yrittäjyydessä. Tutkinnon perusteissa on tarkasti kuvattu tutkinnon osittain ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon ammattitaito osoitetaan erä- ja luonto-olosuhteissa. Ammattitaidon osittamistavoissa on huomioitu valinnaisten tutkinnon osien monipuoliset ja muuttuvat näyttöympäristöt. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon uudistettu peruste otetaan käyttöön alkaen Kati Lounema, yli-insinööri

2 1 Tiivistelmä lausunnoista Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon perusteiden uudistaminen Lausunnon antaja Annettu lausunto Lausuntojen perusteella tehdyt muutokset Axxell & Kronoby Folkhögskola Förslagets stuktur är bra. Valbarhet är en nödvändighet inom detta område. Bra att man kan välja också från andra examina. Eventuellt kunde valbarhet från vissa grundexamina ingå. Nivån på examen verkar vara tillräckligt krävande (tex olika artgrupper). Bedömningskriterierna kan tolkas så att examinanden skall kunna alla i Finland påträffade arter av en viss artgrupp. Kunde kanske vara tillräcklig nivå att bevisa sitt kunnande gällande en artgrupp. I vissa fall begränsas bedömningskriterierna av att området anges till Finland. Detta begränsar möjligheterna att erbjuda examen till examinander vars huvudsakliga verksamhetsområde inte är i Finland. Det finns många guider från Finland som arbetar åtminstone delvis också utanför landets gränser. De borde erbjudas möjligheter att visa sin kunskap på områden där de bedriver sin verksamhet. I alla dessa fall kunde man undvika att nämna Finland och i stället skriva "verksamhetsområdet" eller något annat liknande. Många av bedömningskriterierna upprepas flera gånger inom samma examensdel. Valinnaisuus kaikista perustutkinnoista sisällytetty mukaan tutkinnon perusteisiin. Ammattitaidon tasovaatimuksia tarkistettu lajintunnistusta koskien. Arvioinnin kriteereistä poistettu viittaukset Suomeen. Samassa tutkinnon osassa toistuvat arvioinnin kriteerit poistettu.

3 2 Eräkarkku/Karkun evankelinen opisto Begärande om utlåtande gällande denna examen verkar inte ha skickats ut till svenskspråkiga utbildare och inte heller till den svenska examenskommissionen som handhar examen i fråga. Luonnoksessa huomioitu ammattitaidon osoittamistavoissa painotetusti käytännön työtehtäviä ja ammattiosaamista. Alueelliset erot työelämän eri työtehtävien välillä eivät selvästi tule esiin vaan tutkinnon perusteissa painottuu pohjoisen työntekijänäkökulma. Suuressa osassa Suomea (Rovaniemen eteläpuolella), alalla työskentelevät toimivat useimmiten yrittäjinä omassa pienyrityksessään verkostoituen alueen muiden yrittäjien kanssa. Tätä puolta uusi ehdotus ei selkeästi esitä vaihtoehdoksi kuin erikoistumalla. Alan työelämävaatimukset eteläisessä Suomessa ovat erilaisia kuin pohjoisessa. Erä- ja luontooppaan pitää hallita vaeltaminen, melominen, ruoanvalmistus tulilla sekä luonnon lajeista kertominen ja usein kaikki nämä yhden työkeikan aikana. Työelämälähtöisyydessä opiskelijan tulisi nähdä alaa laajalti ja monipuolisesti, tämä tulisi myös näkyä ammattitaitovaatimuksissa sekä työssä oppimisen arjessa. Lausuntopyyntö on lähetetty kaikille ao. tutkinnon järjestäjille. Ruotsinkieliselle tutkintotoimikunnalle on lausuntopyyntö lähetetty erikseen. Lausuntopyyntö on ollut myös saatavilla avoimesti Opetushallituksen kotisivuilla vielä lausuntoajan päättymisen jälkeenkin. Kaikilla tahoilla, myös niillä, joille lausuntopyyntö ei ole mennyt, on ollut mahdollisuus lausua perusteluonnoksesta. Tutkinnon perusteita täsmennetty vastaamaan valtakunnallisia osaamisvaatimuksia ja tuomaan valinnaisuuksien kautta mahdollisuuksia erilaiseen erikoistumiseen. Pakolliseen osaan sisällytetty keskeiset ammattitaitovaatimukset. Tutkinnon osat muodostuvat työelämälähtöisistä työelämän toimintakokonaisuuksista. Niiden tarkoitus ei ole palvella valmistavan koulutuksen opiskelijaa ammattiin tutustumisessa.

4 3 Vastuukysymykset työssä oppimisessa (opiskelijan kannalta) eivät tule selkeästi esiin. Erä- ja luonto-oppaan ammatti pitää nähdä tulevaisuudessa vielä laajempana. Lausuntokierroksella oleva ehdotus keskittyy aika paljon koviin arvoihin eli liikuntaan eri muodoissaan jne. Tulevaisuudessa ja jo nyt uusissa perusteissa olisi hyvä tuoda esiin myös pehmeät arvot. Tulevaisuuden erä- ja luonto-oppaan työtä voivat yhtä hyvin olla rauhalliset luontokatseluretket tai nuotiolla istuminen. On hienoa, että uudet tutkinnon osat on jaettu pakolliseen ja valinnaiseen. Erikoistumista tarvitaan, mutta sen mukana ei pidä unohtaa jokaisen erä- ja luonto-oppaan perusosaamisen tärkeyttä. Luonnoksessa tutkinnon rakenne monimutkainen ja sekava. Kaksi erillistä valinnaisten osaa ymmärretään eri tasoisiksi, osien suhde ei myöskään selviä. Oppaan tulisi hallita myös muita liikuntamuotoja kuin pakollisen osan ammattiosaamisen. Tulisi määrittää millä tavalla valinnaisia tutkinnon osia kukin opiskelija ottaa. Ehdotus uudeksi tutkinnon rakenteeksi. Tutkinnon perusteissa ei ole mahdollista määrätä työssä oppimisen vastuista. Perusteissa määrätään ammattitaitovaatimuksist a, arvioinnin kohteista ja kriteereistä sekä ammattitaidon osoittamistavoista. Pehmeitä arvoja lisätty tutkinnon perusteisiin, erityisesti tutkinnon osiin 3.6 ja Tutkinto muodostuu yhdestä pakollisesta ja vähintään neljästä valinnaisesta osasta. Perusosaaminen sisällytetty pakolliseen osaan. Valinnaisuuden kaksi eri tasoa poistettu. Muita liikuntamuotoja sisällytetty valinnaisiin tutkinnon osiin. Tutkinnon muodostumissääntö laadittu uudelleen, painottaen vahvaa erä- ja luonto-opastuksen ammattitaitoa sekä työelämän moninaisia tilanteita valinnaisuuksien kautta. Tutkinnon muodostuminen laadittu uudelleen (1 pakollinen, valittava vähintään 4 osaa 13 mahdollisesta), tutkinnon osat ovat työelämän toimintakokonaisuuksia.

5 4 Examenskommissionen inom naturbruk Pelkästään yhden pakollisen osan laajuus vaikeuttaa näyttöjen järjestämistä ja ammattitaitovaatimusten aukaisemista ymmärrettäviin toiminnallisiin arvioinnin kohteisiin. Pakollinen osaaminen tulisi jakaa kahtia. Olemme sitä mieltä, että pakollista ammattiosaamista on osoitettava riittävästi. Opastamisen osuuteen kuuluisivat myös peruspaketti yrittäjyydestä sekä kielitaidosta. Erätaidot ja luonnontuntemus kuuluvat niin olennaisena osana erä- ja luontooppaan ammattiin ja nimikkeeseen että sillä on oltava selkeä oma osuutensa toisena pakollisena osana. Eräruoka ja eräperinne on yhdistettävä omaksi kokonaisuudeksi. Teemalliset ohjelmapalvelut on jätettävä pois, osa-alueen voi ottaa joko ohjelmapalvelujen ammattitutkinnosta tai sisällyttää erä- ja luonto-opastuksen erikoisosaamiseen. Vaadittava ammattitaito (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit) tulee olla selkeästi määritelty. Ensiaputaitojen tarkempi määrittely, nykyisen tutkinnon käytäntöä EA-2 vastaavuudesta ei saa jättää pois. Valinnaisten osien ammattitaitovaatimukset joiltain osin erittäin vaativia. Ehdotus uudeksi erä- ja luonto-oppaan ammattialan kuvaukseksi. Tutkinnon perusteiden pitää oppaan keskeisiä ammattitaitovaatimuksia: erä- ja luonto-opas osaa liikkua luonnossa ja järjestää eri pituisia retkiä ja tapahtumia eri vuodenaikoina. Luonnontuntemusta vahvistettava ja laajennettava. Perustutkinnon ja ammattitutkinnon välistä tasoeroa selkeytettävä (esim. lajitunnistus, luonnontuntemus), huomioiden erikoisammattitutkinnon taso. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon hakeutuu paljon aikuisia henkilöitä, jotka tosissaan ovat vaihtamassa ammattia tai hakevat lisäosaamista nykyiseen työhönsä. Utkastet till grunder är bra. Grunderna ger med en obligatorisk del och valbara delar till en personlig examen beroende på var i Finland guiden är verksam. Examenskommissionen ser Tutkinnon osat ovat työelämän toimintakokonaisuuksia, eikä niitä voi jakaa tekemiseen ja perustietojen tuntemukseen. Pakollisen keskeisen osaamisen sisältävän tutkinnon osan roolia on vahvistettu. Tutkinnon osat säilytetty alkuperäisen luonnoksen mukaisina. Ammattitaidon määrittelyä ja sen tasovaatimuksia on täsmennetty. Ensiaputaitoja koskevaa kriteeriä täsmennetty, taso valittu samaksi kuin nykyisin voimassa olevissa perusteissa. Ammattitaitovaatimusten tasoa täsmennetty. Ammattialan kuvaus on poistettu tutkinnon perusteista. Pakollista tutkinnon osaa vahvistettu. Luonnontuntemuksen painotusta lisätty. Tutkintotyyppien ammattitaitovaatimusten tasoeroja selkeytetty. Ammattitutkinto palvelee hyvin tätä tarkoitusta. (Lausunto pyydetty myöhemmässä vaiheessa kuin muilta.)

6 5 Harjunmaa, Heikki Hyria det mycket bra att det examensgrunderna ingår respekt för lokalbefolkningen. Tutkintovaatimuksista puuttuu edelleen totaalisesti sää(oppi); miten voidaankaan ajatella opetettavan eräoppaita tms ilman että olisi ymmärrystä säästä ja olosuhteista! Luonnos muistuttaa enemmän opetussuunnitelmaa kuin perusteisiin kuuluvaa rakennetta ammatillisine työkokonaisuuksineen. Tutkinnon osat ovat ammattiin keskeisesti liittyviä työkokonaisuuksia. Samoin arvioinnin kohteiden tulee olla työkokonaisuuden tekemiseen liittyvän tekemisen kuvaamista. Pakollisten ja valinnaisten tutkinnon osien sisällöissä on päällekkäisyyttä. Luonnoksen rakenne näyttää siltä, että joidenkin tutkinnon osien sisällä olisi pienempiä tutkinnon osia. Pohdittava, onko tarpeen jokaisessa tutkinnon osassa osoittaa koko palveluketjun osaaminen alusta loppuun. Arvioinnin kohteet ja kriteerit eivät aina kohtaa tutkinnon osissa. Opetussuunnitelmassa ilmaistavan osaa - tavoite tulee perusteiden kriteereissä ilmaista ammattitaitoisena tekemisenä. Luonnoksessa tarkoituksellisesti tai tahattomasti jäänyt ottamatta huomioon Tampereen yliopiston laatima Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen tutkimus ja loppuraportti ( ). (kalastusoppaan ja erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintojen yhdistämistä uudeksi luonto-opastuksen ammattitutkinnoksi; kestävän kehityksen ja toiminnan tavoitteiden sisällyttäminen vahvemmin tutkintoon) Säätä ja siihen liittyviä olosuhteita koskeva osaaminen täydennetty tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon osia hiottu entistä enemmän työelämälähtöisiksi toimintakokonaisuuksiksi. Arvioinnin kohteiden ei tarvitse olla työkokonaisuuksien tekemisen kuvaamista, mutta hyvin usein ne ovat, tässäkin tutkinnossa. Pakollisen ja valinnaisten osien päällekkäisyys karsittu. Tutkinnon osia hiottu entistä enemmän työelämälähtöisiksi toimintakokonaisuuksiksi. Pohdinta tehty, ja osasta koko palveluketjun ammattitaitovaatimuksist a luovuttu. Parannettu arvioinnin kohteiden ja kriteerien kohtaamista. Kriteereiden osaa - ilmaisut korvattu tekemistä kuvaavilla verbeillä. Tutkimusta ja sen loppuraporttia ei ole voitu huomioida, koska opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole tehnyt linjauksia niissä esitettyihin asioihin liittyen. Kestävän kehityksen ja toiminnan tavoitteita on kuitenkin lisätty kattavammin perusteisiin.

7 6 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Huomioida-sanan (viittaa tarkkailuun) sijaan tulee käyttää ilmaisua ottaa huomioon. Kyseenalaistetaan kaikkien tutkinnon osien tarpeellisuus. Tutkinnon osien juokseva numerointi johdonmukaiseksi. Ehdotus uudeksi tutkinnon rakenteeksi. Täsmennyksiä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Tutkinnon perusteissa on lähdetty työelämän tarpeista ja otettu huomioon yritysten moninaisuus ja erilaisten osaajien tarve. Erillisten tutkinnon osien suorittaminen ilman pakollisen tutkinnon osan suorittamista tulee todennäköisesti kasvattamaan osatutkintosuoritusten määrää. Tutkinnon suorittamisen oltava ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton. Pakollisen tutkinnon osan painoarvo pitää olla selvästi tutkinnossa tärkeässä roolissa, sillä ko. taidot ovat koko ammatissa toimimisen, valinnaisten tutkinnon osien ja alan turvallisuuden perusta Tutkinnon vaatimusten mukaisen osaamisen hankkimiseen kuluu useampi vuosi ja vaatii ko. alueen ammatillista osaamista. Tutkinnon osien suorittaminen (ei koko tutkinto) todennäköisesti lisääntyy tästä johtuen. Pakollisen osan lisäksi valittava liikaa valinnaisia tutkinnon osia, kaksi valinnaista osaa olisi riittävä. Työelämässä toimiville mahdollisuus osoittaa lisä- /erikoisosaamistaan suorittamalla ammattitutkintoa täydentäviä tutkinnon osia. Tutkinnon osien määrä korreloi parempien työllistymismahdollisuuksien kanssa. Tehty esitetty muutos tekstiin. Kaikkien tutkinnon osien tarpeellisuus harkittu uudelleen työelämälähtöisyyteen pohjautuen. Numerointi laadittu Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Tutkinnon muodostuminen laadittu uudelleen (1 pakollinen, valittava vähintään 4 osaa 13 mahdollisesta), tutkinnon osat ovat työelämän toimintakokonaisuuksia. Otettu huomioon esitettyjä täsmennyksiä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Tutkintojärjestelmän kehittämisen yksi tavoite on joustavuuden lisääminen, esim. juuri tutkinnon osan tai osien suorittaminen. Tutkinnossa osoitettavan osaamisen riippumattomuutta ammattitaidon hankkimistavasta selkeytetty. Tutkinnon muodostuminen määritelty uudelleen. Joustavuus säilyy keskeisenä koulutuspoliittisena periaatteena.

8 7 Kronoby Folkhögskola Metsähallitus Eri osa-alueiden perusosaamisen hallinta osoitettava pakollisessa tutkinnon osassa. Ammattitaitovaatimukset väljät ja vaadittava osaaminen selkeää. Arvioinnin kriteerejä täsmennettävä. Ammattitaidon osoittaminen aidossa työelämässä tulee tutkintovaatimuksissa selkeästi esille. Tärkeää, että kirjattu näkyville tarvittaessa mahdollisuudet muihin osoittamistapoihin. Luonnoksessa rohjettu pohtia tutkintokriteerejä täysin uudelta pohjalta. Positiivista, että osaamistarpeita nyt ja tulevaisuudessa tarkasteltu erittäin avoimesti. Pakollisen osan ammattitaitovaatimukset pidettävä riittävän korkealla tasolla Hyvää tutkinnon jakaminen kolmetasoisesti, jossa toisen tason muodostavat toimintaympäristöt ja kolmannen erikoisosaamiseen painottuva valinnaisuus. Yhteen tutkintoon ei voida yhdistää erä- ja luonto-oppaan, luontoliikuntaan erikoistuneen liikuntaohjaajan ja matkailualan ammattilaisen osaamista, vaan työtiimissä voi työskennellä eri osaajia. Lajintunnistuksen tulisi jatkossakin kuulua kriteereihin. Englannin kielen osaamisvaatimus tulisi sisältyä kansainvälisyyttä käsittelevään valinnaiseen osaan pakollisen osan sijaan. Ammattitaidon osoittamistapojen tulisi painottua käytännön osaamisen osoittamiseen nykyisissä tutkinnon perusteissa esitettyä vahvemmin. Esittää toiminnan kestävyyden tuomista vahvemmin esille. Lapsinäkökulman liittäminen vaatimuksiin tulisi harkita. Esittää luonnon hyvinvointivaikutusten korostamista pakollisissa osissa. Tutkinnon osat laadittu työelämän toimintakokonaisuuksina. Arvioinnin kriteerejä täsmennetty. Tutkinnon muodostuminen uudistettu palautteiden pohjalta. Ammattitaitovaatimuksia täsmennetty monialaisuuden näkökulmasta. Lajintunnistus sisältyy ammattitaitovaatimuksiin. Vieraisiin kieliin liittyvä osaaminen täsmennetty tutkinnon perusteisiin. Täsmennettu ammattitaidon osoittamisttapoja. Kestävän kehityksen näkökulmia painotettu kaikissa tutkinnon osissa. Erilaisiin ryhmiin liittyviä näkökulmia täsmennetty. Täsmennetty luonnon hyvinvointivaikutuksiin liittyvää osaamista.

9 8 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Sisä-Suomen luonto- ja eräoppaat ry Nykyisessä koulutusalajaottelussa erä- ja luontooppaan ammattitutkinto sijoittuu Luonnonvaraja ympäristöalaan, vaikka suurin osa tutkinnosta käsittelee matkailuelinkeinoa. Tutkinto sijaitsee selvästi kahden eri alan rajapinnalla ja näin ollen joustavasta ja klusterimaisesta koulutusalajaottelusta olisi hyötyä tutkintoa tulevaisuudessa kehitettäessä. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto pyrkii kattamaan varsin laajan ja monipuolisen ammatin eri puolet siten, että tutkinto koostuu pääasiassa valinnaisista kokonaisuuksista. Tämä on mielestämme perusteltua ja toivottavasti aidosti vastaa alan osaamisvaatimuksiin. Työturvallisuus on otettu tutkinnon eri osissa kattavasti huomioon, sillä mahdolliset vaaratilanteet kuuluvat alan luonteeseen. Siksi on tärkeää, että ammattitutkinnossa vaaditaan tutkinnonsuorittajalta ymmärrystä oman ja muiden turvallisuuden huomioimiseen. Tutkinto muodostuu loogisista kokonaisuuksista. Kiitämme sitä, että valinnaiset osiot on jaettu kahteen eri kategoriaan, mikä ohjaa tutkinnon suorittajaa valinnaisten osioiden jäsentämisessä. Tutkinto on moduulimainen, mutta se on perusteltua alan moninaisten työtehtävien takia. Uskomme, että monipuolisempi valinnaisuus antaa mahdollisuuden tutkinnon suorittajalle keskittyä niihin taitoihin, joita hän omassa työssään tarvitsee. Arviointikriteereistä puuttuu työlainsäädännön sekä työehtosopimusten noudattaminen. Pakollisessa osiossa tulisi miettiä tarkemmin yrittäjyyttä. Ennen valinnaisuutta olisi oltava hyvä ammatinosaamisen taso, erityisesti työllistymisen kannalta. Luonnontuntemus perustutkintoa korkeammalle tasolle, ei kuitenkaan yli erikoisammattitutkinnon vaativuuden. Luontoon liittyvä osaaminen näyttävä pakollisessa osassa. Varmistettu tämän osaamisen välittyminen. Täydennetty kriteereihin työlainsäädännön ja työehtosopimusten noudattamista koskeva osaaminen. Täsmennetty yrittäjyyteen liittyvää osaamista. Tutkinnon muodostumista muutettu tähän suuntaan. Täsmennetty luonnontuntemukseen liittyvää osaamista ja sen tasoa.

10 9 Suomen Luontomatkailuliitto ry Ammattitutkinnon perusteita mietittäessä olisi huomioitava se, että tutkintoa ei tulla suorittamaan perustutkinnon kautta, vaan työelämän tai valmistavan koulutuksen väyliä pitkin. Tutkinnon perusteissa tulee selvästi välittyä tasapainoisuus valtakunnallisesti kaikille maantieteellisille alueille Suomessa. Luonnos on ristiriitainen esitetyiltä tutkinnon osiltaan sekä ristiriidassa ammattitaitotasoiltaan osin luontoja ympäristöalan perustutkinnon luontoohjaajan osaamisalan tasojen kanssa. Valinnaisuus ja erikoistuminen tutkinnonsuorittajan omalle tai haluamalle toimialueelle hyvä. Tutkinnon muodostuminen raskas ja kallis toteuttaa. Rakenteesta ei välity työelämälle kokonaisuudessaan tutkinnonsuorittajan ammattiosaaminen. Tutkinnon perusteiden uusimistyöryhmältä saatujen tietojen pohjalta tämä rakenne ei huomioi riittävästi ammatinvaihtajia eikä varttuneempia tutkinnonsuorittajia. Asia tulee korjata tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon tulee muodostua riittävän kattavasta kaikille pakollisesta osasta sekä valikoimasta valinnaisia tutkinnon osia mitkä mahdollistavat erikoistumisen omalle alueelleen ja osaamiselleen. Pakollisen osan tulee olla yhtenevä ja vertailukelpoinen koko Suomen alueella niin sisällöllisesti kuin ammattitaidon osoittamistavoiltaan. Muutosehdotus ammattitutkinnon muodostumiseen Erä- ja luonto-oppaan yritystoiminta: luonnoksen sisältö edellyttää tutkinnon suorittajalta jo olemassa olevaa toimivaa yritystä. Voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukainen taso riittää kun se kirjoitetaan kaikille pakolliseen tutkinnon osaan. Luonnontuntemus opaspalveluissa: Riittää yksi erityisosaamisen osa-alue minkä ympärille voi rakentaa toimivia tuotteita. Erä ja maastoruokapalvelut: Tutkinnon osaalueen kirjoittaminen jäänyt keskeneräiseksi. Kulttuuri- ja eräperinne opaspalveluissa: kulttuurin määritteleminen epämääräistä, viittaa matkaoppaan ammattitutkintoon. Näyttötutkintojärjestelm ä mahdollistaa tutkinnon suorittamisen ammattitaidon hankkimistavasta riippumatta. Täsmennetty osaamisen valtakunnallista ja maantieteellistä tasapainoa ja tasoa. Tutkinnon muodostuminen muutettu. Täsmennetty osaamisen tasoa, peilaten perustutkintoon. Tutkinnon muodostuminen uudistettu. Perusteissa määritetään tutkinnossa osoitettava osaaminen, tutkinto on ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton. Tutkinnon muodostuminen muutettu. Täsmennetty osaamisen valtakunnallista ja maantieteellistä tasapainoa ja tasoa. Tutkinnon muodostuminen muutettu. Yrittäjyyttä koskevaa osaamista täsmennetty. Luontotuntemukseen liittyvää osaamista täsmennetty. Tutkinnon osan sisältöä täsmennetty. Täsmennetty kulttuuri- ja eräperinteeseen liittyvää osaamista.

11 10 Erä- ja luonto-opastuksen erityisosaaminen: Mitä lisäarvoa tämä tuo mitä ei olisi jo edellytetty aiempiin arvioinnin kohteisiin? Teemalliset luonto-opaspalvelut: Tämä tutkinnon osa on poistettava. Voidaan erikseen huomioida kohdassa 3.14 esim. Matkailun ammattitutkinnosta ohjelmapalvelujen osaamisalan tutkinnon osasta. Erityisryhmät ja hyvinvointipalvelut luonnossa: poistettava hyvinvointipalvelut (koska niille omat tutkintonsa esim. luonnontuotealan at:ssa tai kosmetologin at:n perusteissa), erityisryhmissä huomioitava mainittujen lisäksi lapsi- ja senioriryhmät. Metsästysopaspalvelut: Onko tämä realistinen Suomessa? Miten todennetaan? Luonto-opastuksen kansainvälinen asiakaspalvelu: Tämä vastaa todellista työelämän tilannetta ja riittää kielitaidon osoittamiseen. Kielitaidon osoittaminen tulee poistaa kaikista muista tutkinnon valinnaisista osista. Tutkinnon osa muusta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta: Tänne tulee määritellä ohjeellisesti ne tutkintojen osat mitkä voidaan tunnustaa. Tutkintotilaisuuksien näkökulmasta arvioinnin kohteet ja kriteerit on kirjoitettu liian tulkinnanvaraisiksi useassa kohdin. Suurin epäkohta on kaikille pakollisen tutkinnon osan epämääräisyys minkä johdosta valinnaisten tutkintojen osien ymmärtäminen työelämälähtöisesti ei aukene riittävän selvästi. Luonnosta ei tule hyväksyä sisällölliseltä eikä rakenteelliselta muodoltaan. Perusteiden uudistamistyötä on jatkettava, uusien perusteiden luonnoksia tulee vielä käsitellä yhdessä työelämän ja koulutuksen edustajien kanssa ennen kuin uusia perusteita voidaan esittää hyväksyttäväksi määräyksen muodossa Opetushallitukselle. Perusteiden uusimistyöryhmälle annettu aikamääre ei ole realistinen tämän toteutumiseen minkä johdosta ehdotamme uusimistyöryhmälle jatkoaikaa tai kokonaan uuden uusimistyöryhmän asettamista. Täsmennetty erityisosaamiseen liittyvää osaamista. Tutkinnon osa säilytetty, sillä eroaa ammattitaitovaatimuksilt aan matkailualan ohjelmapalveluista. Hyvinvointipalveluihin liittyvän osaamisen arvioinnin kriteerit täsmennetty, samoin täsmennetty erilaisiin ryhmiin liittyvää osaamista. Säilytetty osaaminen, mutta täsmennetty osaamista. Täsmennetty palautteiden pohjalta kansainvälisyyteen liittyvää osaamista. Valinnaisuus säilytetty mahdollisimman vapaana. Arvioinnin kohteita ja kriteerejä täsmennetty. Lisäksi tutkinnon muodostuminen uudistettu. Tutkinnon sisältöä muutettu. Tutkinnon muodostuminen muutettu. Projektiryhmälle on myönnetty jatkoaika, ja lausuntokierroksen jälkeen projektiryhmä on käyttänyt aikaa ennen peruste-esityksen luovuttamista Opetushallitukselle. Myös Opetushallitus on työstänyt tutkinnon perusteita esityksen jättämisen jälkeen.

12 11 Suomen luonto- ja ohjelmapalveluyrittäjät ry Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry Esittää työryhmän laatiman luonnoksen hylkäämistä luonnoksen sisällön ristiriitaisuuden ja odotusten epärealistisuuden vuoksi (koulutus tuo alalle kapea-alaista osaamista, näkymät erätaitojen ja luonnontuntemuksesta jäävät takaalalle). Pakollisen tutkinnon osan tulee olla riittävän laaja ja arviointiperusteiden selkeät, mikä takaa ammattiosaamisen erätaitojen ja luonnontuntemuksen suhteen. Valinnaisissa osissa on useita täysin turhia osaalueita, kuten teemalliset opaspalvelut ja hyvinvointipalvelut, joiden pelätään vievän painoarvoa opastukseen oleellisesti liittyvistä tiedoista ja taidoista. Monet valinnaisissa osissa esitetyistä asioista ovat sellaisia, jotka työnantaja joka tapauksessa omassa perehdytyksessään kouluttaa oppaalleen. Kuinka paljon aikaa esim. moottoriajoneuvojen kouluttaminen veisi motorisoimattomilta liikkumistavoilta. Luonnoksessa esitetyt uudistetut tutkinnon perusteet vastaavat selkeästi aikaisempaa paremmin alan työelämätarpeita. Valikoima on tarpeellinen ja varsin kattava, mikä vastaa alan monipuolista palvelukenttää, erilaisia asiakasryhmiä ja alueellisesti vaihtelevia työelämätarpeita. Luonnoksen muokkaamiseksi Opetushallitukselle jätettäväksi esitykseksi uudistettavista tutkinnon perusteista käytettiin aikaa. Lisäksi järjestettiin sidosryhmätapaamisia. Perusteita on työstetty myös Opetushallituksessa esityksen jättämisen jälkeen. Pakollinen osa on vahvistettu. Valinnaisissa osissa on säilytetty teemalliset opaspalvelut, mutta luovuttu hyvinvointipalveluista. Tutkinnon perusteissa määritetään tutkinnon suorittamisen ammattitaitovaatimukset, jotka on johdettu työelämän tarpeista. Perusteissa ei ole mahdollista ottaa kantaa valmistavan koulutuksen sisältöön ja järjestämiseen, vaan niistä päättää tutkinnon järjestäjä.

13 12 Tutkinnonperusteet on koottu käytännön töiden ja niiden osaamisvaatimusten mukaisesti ammattitutkintotasoisesti. Lisäksi on hyvin löydetty yhteisiä rajapintoja alan palvelukenttää sivuavien alojen kanssa (mm. hyvinvointiala ja luontokulttuuriin liittyvä osaaminen). Perusteiden onnistuneena lähtökohtana on se, että tutkintoa suorittavalta vaaditaan osaamisvaatimusten tason osalta työkokemusta tai muuta alan taustaosaamista. Lyhyt valmistava koulutus ei yksinään välttämättä riitä, vaan vahvaan osaamispohjaan on vaatimuksissa kiinnitettävä huomiota. Uudet perusteet ja niiden mukaan osoitettu ammattiosaaminen antavat näin aiempaa paremman mahdollisuuden työllistymiseen erä- ja luontoopastuspalveluissa. Tutkinto rakentuu hyvin ja sen laajuus on riittävä. Tutkinnon pakolliseen osaan on koottu keskeinen osaaminen. Valinnaisten tutkinnonosien monipuolisuus ja joustavuus antavat mahdollisuuden tarttua ja keskittyä alan tarjoamiin työkentän mahdollisuuksiin omia ja alueen vahvuuksia hyödyntäen. Valinnaisuus tarjoaa myös oppilaitokselle mahdollisuuden erikoistumiseen ja profiloitumiseen, omiin vahvuuksiin ja osaamiseen tarttumiseen ja niiden syventämiseen sekä alueellisiin tarpeisiin vastaamiseen. Ehdotetaan tiettyjen osaamisten lisäämistä koko tutkinnon läpileikkaavaksi osaamiseksi -asiakaspalvelu - esiintymis- ja ilmaisutaitojen, improvisointikykyjen, ryhmänhallinnan ja persoonana kehittyminen - sisäinen yrittäjyys - toiminnan kestävyys. Kansainvälisyyden merkitys korostuu yhä vahvemmin alan työelämässä. Selkeän kansainvälisten asiakasryhmien palveluosaamiseen keskittyvän, uuden tutkinnonosan lisäksi muissakin tutkinnonosissa tulee edellyttää taitoa kertoa vähintään kyseisen palvelun keskeisestä sisällöstä ja turvallisuustekijöistä vieraskielisille asiakkaille. Ammattitaidon osoittamistapoina luonnoksessa on kattavasti kuvattu käytännön työtehtävät eri vaiheineen. Erä- ja luontotaitojen osoittaminen on sisällytetty osaksi asiakaspalvelua, mikä vastaa työelämätilanteita. Toiminnan luonteen (valmistelutyöt, pitkäkestoisuus) takia Tutkinnossa osoittavan ammattitaidon riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta on pyritty selkeyttämään. Täsmennetty näihin liittyvää osaamista. Kansainvälisyyteen liittyvää osaamista täsmennetty. Ammattitaidon osoittamistapoja täsmennetty.

14 13 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes täydentämään tarvitaan esimerkiksi tehtyjä suunnitelmia ja työpäiväkirjoja. Nämä asiat voisi tekstissä kuvata selkeämmin ja yhtenäisemmin. Tukes haluaa tarkentaa, että huolimatta organisaatiomuutoksista (Tuoteturvallisuusvalvonta siirtyi Kuluttajavirastolta Tukesille o alkaen, lakimuutos 1217/2009), kuluttajaturvallisuusvalvonnassa voidaan edelleen käyttää Kuluttajaviraston laatimia valvontaohjeita arvioitaessa kuluttajapalveluiden ja kulutustavaroiden vaatimustenmukaisuutta (KuTUL 7 ), ellei Tukesissa ole laadittu asiaan liittyvää uutta valvontaohjetta tai valvontaohjeeseen liittyvää päivitystä. Koulutuksessa olisi tärkeää antaa oppaille ennen kaikkea valmiudet siihen, että oppaat itse kykenevät tunnistamaan, mitä kaikkea saadulla koulutuksella voi turvallisesti tehdä ja milloin oppaan tulisi käyttää ulkopuolisia asiantuntijapalveluita. Kansainväliseen asiakaspalveluun liittyen, kansainvälisen ulottuvuuden huomioiminen rajat ylittävissä palveluissa: kuluttajaturvallisuuden kannalta olisi tärkeää sisällyttää koulutukseen myös vaatimuksia siitä, että opas osaa ottaa huomioon myös muun maan lainsäädännön vaatimukset sekä viranomaisohjeistukset. Olisi hyvä, jos oppaille koulutuksessa myös painotettaisiin lainsäädännön seuraamisen merkitystä säädösten jatkuvasti muuttuessa (nyt perusteissa mainittu vain vaatimus noudattaa palveluihin liittyvää lainsäädäntöä ja viranomaisohjeita). Uudistuvan kuluttajaturvallisuuslainsäädännön muuttuminen, vaikutukset palvelujen ilmoittamisvelvollisuuteen. Luonnoksen perusteluissa on viitattu kumottuun tuoteturvallisuuslakiin. Tämän sijasta tulisi viitata lakiin kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004). Terminologiaa ja käsitteitä olisi hyvä vielä täsmentää, esim. turvallisuussuunnitelman laatimista ei ole avattu osana toiminnanharjoittajan omavalvontaa. Arvioinnin kohteisiin sisällytetty ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön tarpeen tunnistaminen. Muun maan lainsäädännön vaatimusten ha viranomaisohjeiden huomioon ottaminen sisällytetty arvioinnin kriteereihin. Lainsäädännön muutosten seuraaminen lisätty arvioinnin kriteereihin. Uudistuva lainsäädäntö otettu huomioon arvioinnin kriteereissä. Viittaukset muutettu. Kuluttajaturvallisuuteen liittyvää terminologiaa ja käsitteitä täsmennetty.

15 14 Vega Adventure Ky (yrittäjä Antti Tähkäpää) Luonnos hylättävä ja valmisteluprosessi aloitettava ammattimaisella tavalla uudelleen nyt saatujen palautteiden pohjalta. Ehdotetaan Luonnontuntemusta ja erätaitoja kaikille pakolliseksi tutkinnon osaksi. Keskeiseen osaamiseen kuuluvat erätaitojen (sis. turvallisuus), luonnontuntemuksen ja opastuksen hallinta sekä oman osaamisen tuotteistaminen. Koulutuksen pääpaino ja resurssit tulisi suunnata näiden opettamiseen kuten nykyisessäkin tutkinnossa. Näiden osalta taso tulisi säilyttää ennallaan ja näiden näyttöjen suorittaminen nykytyyliin tentteinä ja testeinä on perusteltua. Opastuksen näyttöjen toteuttamisesta osana temppurataa tulisi päästä eroon. Ehdotetaan teemaan liittyvän koulutuksellisen osaamisen lisäämistä, esim. teemallisen luontotapahtuman/vaativan luontoretken/koulutuksellisen luontotapahtuman suunnittelu ja opastus. Keskeisen osaamisen lisäksi ehdotetaan sisältöön erilaisia lajitekniikoita, esim. vesi-, talvi-, kesä-, motorisoidut aktiviteetit, eläinaktiviteetit, yritystoiminta valinnaisiksi osiksi (nykyisessä tutkinnossa näiden osuus ei riittävän vahvaa). Näyttöjen kustannusten ja laajuuden vuoksi tulisi olla yksi vahva opastusnäyttö ja valinnaisten osien näytöt tulisi perustua substanssin hallitsemiseen. Tutkinnon muodostuminen on muutettu lausuntokierroksen palautteiden pohjalta. Myös ammattitaitovaatimuksia on muutettu ja täsmennetty. Tutkinnon osien tulee muodostua työelämän toimintakokonaisuuksista, tämä huomioiden keskeistä osaamista on täsmennetty ja ammattitaidon osoittamistapoja selkeytetty. Tutkinnon perusteisiin täsmennetty tähän liittyvää osaamista. Lisätty näihin liittyvää osaamista, sekä mahdollisuus osoittaa omaa erityisosaamista. Ammattitaidon osoittamistavoissa huomioitu työelämälähtöisyys.

16 MÄÄRÄYS LUONNOS Näyttötutkinnon perusteet ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTO

17 Näyttötutkinnon perusteet ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTO 2012 MÄÄRÄYS OPETUSHALLITUS 2

18 SISÄLTÖ 1. NÄYTTÖTUTKINNOT Näyttötutkintojen järjestäminen Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon perusteet Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Todistukset Näyttötutkintoon valmistava koulutus ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Tutkinnon muodostuminen ja tutkinnon osat ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Erä- ja luonto-opastaminen (pakollinen tutkinnon osa) VALINNAISET TUTKINNON OSAT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Luonnossa liikkumisen opastaminen Eläinohjelmapalveluiden järjestäminen Motorisoitujen luonto-ohjelmapalveluiden järjestäminen Erä luonto-opasyrittäjänä toimiminen Luonnontuntemukseen perustuva opastaminen Erä- ja maastoruokapalveluiden järjestäminen Kulttuuriin ja eräperinteeseen perustuva luonto-opastaminen Erityisosaamiseen perustuva luonto-opastaminen Teemallisten luonto-opaspalveluiden järjestäminen Erityisryhmien opastaminen luonnossa Metsästysoppaana toimiminen Kansainvälisten asiakkaiden opastaminen luonnossa Tutkinnon osa muusta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta Liite Luonnontuntemuksen lajilista

19 1. NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 5

20 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset 6

21 Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11, 13, 13 a ja 16 :n säännökset. 7

22 2 ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon suorittanut henkilö toimii asiakaspalvelutehtävissä matkailu-, virkistys- ja hyvinvointipalveluja tarjoavissa organisaatioissa toteuttaen pääasiassa luonnossa tapahtuvia aktiviteettejä. Hän voi toimia esim. erilaisien erä- ja luonto-ohjelmien ohjaajana sekä retkien ja vaellusten vetäjänä. on pakollisen tutkinnonosan suorittaessaan osoittanut taitonsa vastuullisena oppaana palvella ja ohjata asiakkaita luontoympäristössä kestävällä tavalla toimien ja noudattaen voimassa olevia säädöksiä. Hän on osoittanut osaavansa suunnitella käytännön toimenpiteet ja toteuttaa laadukkaita luontoon ja luonnossa eritavoilla liikkumiseen perustuvia ohjelmapalveluita tarvittaessa työryhmää ohjaten. Lisäksi hän on osoittanut omaavansa vahvat erä- ja luonnossaliikkumisen taidot sekä niihin perustuvan osaamisensa turvalliseen luonnossa liikkumiseen asiakasryhmien kanssa. Lisäksi tutkinnon suorittaja on osoittanut hallitsevansa valinnaisten tutkinnon osien edellyttämän paikallisia olosuhteita hyödyntävän erikoistuneemman osaamisen Tutkinnon muodostuminen ja tutkinnon osat Tutkinnon suorittaminen edellyttää yhden pakollisen ja vähintään neljän valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Kaikille pakollinen tutkinnon osa: 3.1 Erä- ja luonto-opastaminen Valinnaiset tutkinnon osat, joista on valittava vähintään 4 osaa 3.2. Luonnossa liikkumisen opastaminen 3.3. Eläinohjelmapalveluiden järjestäminen 3.4. Motorisoitujen luonto-ohjelmapalveluiden järjestäminen 3.5. Erä- ja luonto-opasyrittäjänä toimiminen 3.6. Luonnontuntemukseen perustuva opastaminen 3.7. Erä- ja maastoruokapalveluiden järjestäminen 3.8. Kulttuuriin ja eräperinteeseen perustuva luonto-opastaminen 3.9. Erityisosaamiseen perustuva luonto-opastaminen Teemallisten luonto-opaspalveluiden järjestäminen Erityisryhmien opastaminen luonnossa Metsästysoppaana toimiminen Kansainvälisten asiakkaiden opastaminen luonnossa Tutkinnon osa muusta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta 8

23 3 ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 9

24 3.1 Erä- ja luonto-opastaminen Ammattitaitovaatimukset osaa toimia asiakasryhmän vastuullisena oppaana erä- ja luonto-olosuhteissa. Arvioinnin kohteet Erätaitojen hallinta Arvioinnin kriteerit liikkuu sujuvasti luonnossa ryhmää opastaen kesä- ja talviolosuhteissa toteuttaa opaspalvelut ja ohjaa asiakkaita laadukkaasti ja turvallisesti tilanteeseen soveltuvia erätaitojaan hyödyntäen tekee tulet vaikeissakin olosuhteissa kaikkina vuodenaikoina suunnistaa luonnossa ryhmää opastaen eri vuorokauden (valoisa ja pimeä) ja vuodenaikoina (kesä ja talvi) käyttäen alalle tyypillisiä karttoja, kompassia ja paikantamisvälineitä organisoi ja ohjaa yöpymisen maasto-olosuhteissa ryhmän kanssa eri vuodenaikoina valmistaa ruokaa asiakkaille avotulella ja muita tyypillisiä valmistusmenetelmiä käyttäen eri vuodenaikoina käyttää luonnontuotteita osana palvelua opastaa tavallisten vapa- ja kotitarvekalastusvälineiden käytössä käsittelee luonnontuotteen sujuvasti ja hygieenisesti niin, että siitä voidaan valmistaa asiakkaille ruokaa maasto-olosuhteissa. Välineiden ja varusteiden käyttö käyttää sujuvasti tavallisimpia toimintaympäristössään käytettäviä erä- ja luonto-opastukseen liittyviä välineitä ja varusteita valitsee itselleen ja asiakasryhmälle sopivat vaatetukset ja varusteet erilaisille (mm. liikuntamuoto, vuodenaika, retken kesto) maastoretkille huoltaa ja korjaa toimintansa kannalta oleellisia välineitä myös maasto-olosuhteissa toimii välineiden pitkäikäisyyttä edistäen ottaa huomioon käytöstä aiheutuvat tarpeet välineiden huollolle. Turvallisuudesta huolehtiminen laatii osana toimintaansa turvallisuussuunnitelman yksittäiseen toimintoon, tapahtumaan tai suorituspaikkaan ottaen huomioon sään, luonnonolot ja mahdolliset ymmärtämisongelmat palvelun riskitekijöinä ennakoi riskejä, tunnistaa vaaratilanteet sekä tekee tarvittaessa muutoksia palvelun toteutuksessa tunnistaa oman osaamisensa rajat ja tietää, milloin on keskeytettävä toiminta tai hankittava ulkopuolista apua varustaa asiakkaat asianmukaisesti tai tarkistaa asiakkaiden oikean varustuksen sekä ohjeistaa asiakkaat palvelun turvallisuusasioissa 10

25 neuvoo ja valvoo toimintaansa liittyvien tyypillisten turvavälineiden käyttöä sekä varmistaa tulleensa toimintaohjeissaan ymmärretyksi arvioi asiakkaiden toimintakykyä ja hyvinvointia sekä sovittaa toimintansa asiakkaiden toimintakyvyn mukaiseksi yleisten ensiaputaitojen (EA2 tai vastaavat taidot) lisäksi antaa ensiapua toimintaansa liittyvissä tyypillisissä onnettomuustilanteissa toimii tilanteen edellyttämällä tavalla esimerkiksi olosuhteiden muuttuessa tai onnettomuuden sattuessa sekä vastaa pelastautumisesta ja alkusammutuksesta Asiakasryhmän oppaana ja johtajana toimiminen vastaa jämäkästi asiakasryhmän toiminnasta välittää tapahtuman ohjeet ja asiatiedot selkeästi opastaa ymmärrettävästi vieraalla kielellä siten, että palvelun ohjeet, turvallisuusasiat ja keskeiset asiatiedot välittyvät asiakkaalle opastaa ja johtaa asiakasryhmää luontevasti, turvallisesti ja sopimuksen mukaisesti huolehtii vastuullisena oppaana itsensä ja asiakkaiden fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämisestä maastoolosuhteissa tekee päätökset harkitusti ja nopeasti toimii luontevasti ja luovasti yllättävien tilanteiden edessä jakaa mahdollisille avustajille tehtäviä palvelun toteutuksessa noudattaa sovittua aikataulua ja korjaa toimintaa mahdollisissa poikkeustilanteissa osaa soveltaa luonnontuntemustaan ja ympäristötietouttaan opaspalvelun suunnittelussa ja toteutuksessa. Arvioinnin kohteet Luonto-osaamisen soveltaminen Arvioinnin kriteerit kertoo toimintaympäristön luonnon tyypillisestä lajistosta (ks. liite), vuodenaikojen vaihtelun vaikutuksista sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeistä havainnoi ja esittelee asiakkaille oman toiminta-alueensa luontoa osoittaen tuntevansa lajistoa, tyypillisimmät ekosysteemit ja alueen luonnon erityispiirteet kertoo mielenkiintoisesti lajien esiintymisestä, elinympäristöistä tai kasvupaikoista, ekologiasta ja elintavoista sekä hyötykäytöstä kertoo jokamiehenoikeuksista ja paikallisesta kulttuurista sekä pääpiirteittäin keskeisistä luonnon eri käyttömuodoista (mm. metsätalous, metsästys ja riistanhoito, kalastus, retkeily, luontomatkailu, luonnontuotteiden keruu) keskustelee asiakkaiden kanssa sujuvasti ja asiantuntevasti luonnon- ja ympäristönsuojelusta, suojelualueista, luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta sekä ajankohtaisista luonnon- ja ympäristönsuojelun aiheista 11