Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä heidän huostaanottojensa vähentämistä koskeva valtuustoaloite

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä heidän huostaanottojensa vähentämistä koskeva valtuustoaloite 309/ /2014 KV Valtuutettu Sirkka-Liisa Anttila luki lasten ja nuorten syr jäy ty mi sen eh käi se mis tä sekä heidän huostaanottojensa vähentämistä kos keneen seuraavan valtuustoaloitteen: Eduskunnan tarkastusvaliokunta on tehnyt puolentoista vuoden työn selvittämällä sekä tutkimuksen keinoin että asiantuntijoita laa jas ti kuunnellen lasten ja nuorten syrjäytymisen syitä, keinoja niihin puuttu mi sek si sekä toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta toimintojen pai nopis tet tä voidaan siirtää ongelmien ennaltaehkäisemiseen. Syrjäytymisen syyt liittyvät selvitysten mukaan yhteiskunnan, kult tuurin ja arvojen muutokseen. Tutkimuksen mukaan merkittävimpiä syitä nuorten syrjäytymiseen ovat päihde- ja mielenterveysongelmat. Sa maan aikaan teknologinen kehitys ja kiristyneet tuot ta vuus vaa timuk set ovat nostaneet vaatimustasoa koulutus- ja työmarkkinoilla. Useil ta aloilta on kadonnut vähän koulutusta vaativat työt. Ai kai semmin näihin töihin hakeutuivat ammatillista koulutusta vailla olevat nuo ret. Syrjäytymisuhan alla siis koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien vuotiaiden nuorten lukumääräksi on arvioitu nais ta ja miestä. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu vuosittain alle 30 vuotiasta nuorta mielenterveys- ja käy tös häi riöiden takia. Siis 3-4 nuorta joka päivä! Syrjäytymisen kustannukset menetetyn työpanoksen mukaan las kettu na ovat jopa 2,8 mrd euroa. Lasten ja nuorten huostaanotto on kas vus sa. Se selittää mm. Forssan kaupungin sosiaalipalvelujen osto jen 0,3 milj. euron ylitykset. Suurin ylitys on tulossa lastensuojelun kus tan nuk siin. Ennuste tarkentuu myöhemmin. Yhden lapsen korjaavana palveluna toteutettu sijoitus maksaa vuodes sa euroa. Tällä summalla saadaan ehkäisevässä toi minnas sa 1000 tapaamista sosiaalityöntekijän kanssa tai 400 käyntiä nuo ri so psy kiat rian poliklinikalla jne. Selvitysten mukaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä parhaat tu lokset saavutetaan varhaisen puuttumisen keinoin. Miten parhaiten pystym me järjestämään varhaisen puuttumisen mahdollisuudet? Täs tä on hyviä käytäntöjä jo olemassa. Yksi niistä on Forssassa toi mi va Ankkuritoiminta, joka on juuri ennalta puuttumista nuorten te ke miin

2 rikoksiin tavoitteena saada heidät pois rikoksen poluilta. Tässä on saavutettu hyviä tuloksia. Tutkimuksen mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puuttu mi nen tuottaa parhaan tuloksen, kun sillä kyetään ennalta es tämään sekä nuorten syrjäytymisiä että huostaanottoja. Varhaiskasvatuspalvelut saavuttavat ison osan ikäluokasta. Äitiys- ja las ten neu vo la pal ve lu ja käyttävät yli 99 prosenttia äideistä ja lapsista. N. 60 prosenttia ikäryhmästä on kunnan järjestämässä päi vä hoi dossa. Syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta peruskoululla on kes keinen merkitys. Koulu tavoittaa koko ikäluokan ja koulun tarjoamalla var hais kas va tuk sen tuella on keskeinen merkitys- Nuorten syrjäytyminen on pitkä prosessi ja siitä on usein merkkejä jo näh tä vis sä alla kouluiässä, jopa päiväkoti-iässä. Tutkimuksen mukaan syrjäytymistä ehkäisevät toimet ovat sitä tehokkaampia ja kustan nus vai kut ta vam pia, mitä nuorempiin lapsiin ne kohdistuvat. Ennen kouluikää tehdyt auttamis- ja tukitoimet ovat kaikkein te hok kaimpia. Varhainen tuki ja ongelmien ehkäisy edellyttävät eri sek to rei den tiivistä yhteistyötä. Hyvin keskeistä syrjäytymisen ehkäisyssä on tunnistaa ja hoitaa läheisten päihde- ja mielenterveysongelmat. Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin vaatii laa ja-alaista yhteistoimintaa peruskuntien varhaiskasvatuksen, päivähoidon ja kou lu jen kesken tavoitteena puuttua ongelmiin jo niiden al ku vai heessa, koska silloin saadaan tutkimusten mukaan parhaat tulokset. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä hoitaa omaa lakisääteistä osuut taan. Jatkossa yhteistyön pitää olla saumatonta kaikkien lasten kans sa eri tavoin tekemisissä olevien viran- ja toimenhaltijoiden kesken. Tiedon lapsen ongelmista pitää kulkea eteenpäin ja apua on saa ta va jatkossa yhden luukun periaatteella. Haastatellut nuoret kokivat heitä juoksutettavan luukulta toiselle eikä ku kaan ota heistä kokonaisvastuuta. Oltiin eri organisaatioiden pompo tel ta va na. Jatkossa yksikään apua tarvitseva lapsi ja nuori ei saa jää dä huomiotta. Edellä olevaan viitaten esitän kaupunginvaltuustolle aloitteen kaik kiin sellaisiin toimiin ryhtymisestä, joilla voidaan rakentaa toimiva, kat ta va ja laajaan yhteistyöhön perustuva yhteistoimintaverkosto Fors san kaupungin lasten ja nuorten syrjäytymisen ennalta eh käi se mi sek si. Tarvitaan myös peruskuntien ja Forssan Seudun Hy vin voin ti kun ta yhty män välistä laajaa yhteistyötä ehkäisemään konkreettisesti var haisen puuttumisen keinoin lasten huostaanotot sekä nuorten syr jäy tymi sen ennalta ehkäiseminen. Toimintana tarvittavat resurssit saa-

3 daan säästyvistä huostaanotoista ja nuorten syrjäytymisen es tä mises tä. Tämän aloitteen toteutuminen tuo säästöjä, koska jokainen huos taan ot to ja sijoitus maksaa n euroa vuodessa. Anttilan lisäksi aloitteen olivat allekirjoittaneet valtuutetut Arto Heino, Jo han na Häggman, Pentti Jolanki, Markku Länninki, Pentti Man sikka mä ki, Ansa Mikkola, Pekka Murtolahti ja Timo Norri sekä va ra jäsen Marjut Kallioinen. Päätös: Valtuusto lähetti aloitteen kaupunginhallitukselle val mis tel tavak si. KH Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus pyytää valtuustoaloitteesta Fors san seudun hyvinvointikuntayhtymän lausunnon sekä antaa sivis tys- ja tulevaisuuspalveluiden toimialalle sen jälkeen tehtäväksi laa tia aloit tees sa tarkoitettua asiaa koskeva selvitys ja mahdollinen toi men pi de-esi tys kaupunginhallituksen käsiteltäväksi viimeistään Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. KH 203 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on toimittanut asiasta seuraa van lausunnon : "Hyvinvoinnin edistäminen ja syrjään joutumisen ehkäisy on in hi mil lises ti, toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Forssan seudulla en ti sel lä terveydenhuollon kuntayhtymällä on pitkä perinne en na koivas sa työotteessa, jossa ongelmia pyritään ehkäisemään jo ennen nii den syntymistä tai hyvin varhaisessa vaiheessa. Palvelujen ke hittä mi sen painopisteenä on ollut jo vuosia toimivat lasten, nuorten ja per hei den palvelut. Seutukuntamme lasten ja nuorten kasvua ja mielen ter veyt tä edistävät ja tukevat palvelut (oppilashuolto, per he neu vola ja lasten ja nuorten psykiatrian poliklinikka sekä neuvolat ja opiske li ja- ja kouluterveydenhuolto) ovat keskimääräiseen val ta kun nal liseen tasoon nähden hyvin resurssoitu. Vuoden alusta käyn nis ty nyt Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä jatkaa edeltäjänsä tiellä. Odo tuk set lapsiperheiden palvelujen osalta ovat suuret, sillä nyt hyvin voin ti neu vo la, perheneuvola, kouluterveydenhuolto, oppilashuolto ja lastensuojelu toimivat samalla palvelualueella, tulosyksiköillä on yh tei nen palvelualueen johtaja. Lapsiperhepalvelujen hajoamista usean sektorin vastuulle pidetään yh te nä merkittävänä syynä siihen, ettei ole hahmotettu, kuinka säästä mi nen varhaisissa vanhemmuutta, lasten oppimista ja so si aa li suutta tukevissa toimissa saattaa näkyä lisääntyneinä kus tan nuk si na raskaissa korjaavissa palveluissa. Nykyinen perhepalvelujen ko konai suus tukee siten perheiden tarpeiden kokonaisvaltaista huo mioimis ta ja asiakaslähtöisen palvelutuotannon rakentamista. Vuo del le

4 2015 laadittavassa toimintasuunnitelmaehdotuksessa on per he palve lui den osalta asetettu tavoitteeksi palvelujen kehittäminen ja toteut ta mi nen lapsia, nuoria, aikuisia ja lapsiperheitä oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti tukevalla tavalla tasapuolisesti hy vin voin ti kun tayh ty män alueen kunnissa. Lisäksi tavoitteena on sosiaali- ja ter veyden huol lon integraation toteuttaminen palvelualueella pyrkien jous taviin ja toimiviin moniammatillista osaamista ja yhteistyötä hyö dyn täviin perheiden palveluihin. Pääpaino on var hai ses sa tu ke mi ses sa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntayhtymä on koordinoinut lukuisia prosesseja, joiden tavoitteena on ollut palveluprosessien parantaminen ja vielä puutteellisten pal velu jen osalta korjaavien toimenpiteiden suositteleminen. Esi merk ki nä edellä mainitusta mm. Seutukunnallinen hyvinvointi- ja tur val li suusstra te gia, Hyvillä mielin Forssan seudulla, mielenterveyden edis tämis suun ni tel ma, Lähisuhde- ja perheväkivallan eh käi sy suun ni tel ma Forssan seudulla ja Hyvän oppilashuollon malli. Myös pie nem mäs sä mittakaavassa on lähdetty kehittämään varhaisen auttamisen toi minta mal le ja (mm. Vauvaperheet näkyväksi Forssan seudulla työ ryhmän suosituksia perheiden tukemiseksi pikkulapsivaiheessa). Seudul lis ta yhteistyötä eri toimijoiden kesken lapsiperheiden hyväksi sekä laadukkaan lastensuojelutyön tueksi tekee myös las ten suo je lun moniammatillinen asiantuntijaryhmä (Lastensuojelulaki 14 ), jo hon kuuluu edustus lastensuojelun lisäksi varhaiskasvatuksesta (päi vähoi to), koulutoimesta, oppilashuollosta, perheneuvolasta, las ten psykiat rias ta, nuorisopsykiatriasta, aikuispsykiatriasta, päih de huol los ta, lastenlääketieteestä ja lastenneuvolasta, sekä tarvittaessa oi keu del linen asiantuntemus. Ryhmä on toiminut seudulla sään nöl li ses ti keväästä 2013 alkaen. Tiivistä yhteistyötä toteutetaan myös muil la yhteistyötapaamisilla eri toimijoiden kesken. Riittävä tuki vanhemmaksi kasvamisen herkkyysvaiheessa lasta odot taes sa ja lapsen syntyessä on välttämätöntä (kattavat neu vo lapal ve lut). Kun odotus- tai vauvavaiheeseen liittyy vanhemmuutta kuor mit ta via tekijöitä, apua ja tukea tulee saada nopeasti ja helposti. Neu vo la toimii tiiviissä yhteistyössä aikuispalvelujen, neu vo la psy kolo gin, perheneuvolan ja lastensuojelun kanssa. Toimivista työ me netel mis tä mainittakoon hyvinvointineuvolan työskentelytapa, jossa sama terveydenhoitaja kulkee perheen mukana raskauden alusta alkaen. Lisäksi neuvolan käytössä on moniammatillinen neuvolatiimi, se kä perhetukiterveydenhoitajan työpanos, työparityöskentely lää kärin kanssa sekä hyvinvointiarvioin tekeminen. Vireillä olevan sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksen ta voit tee na on siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vah vis taa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yh teis työ tä. Lakiluonnoksen mukaan osa lastensuojelun avohuollon tu ki toi mis ta siirtyisi sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Näitä

5 pal ve lu ja olisivat perhetyö, tukihenkilöt ja perheet, sekä ver tais ryhmä toi min ta. Tavoitteena olisi madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja tur va ta tarvittava tuki perheille ilman lastensuojelun asiakkuutta. Laki luon nok sen mukaan perheille olisi lisäksi järjestettävä välttämätön ko ti pal ve lu ja perhetyö. Nykyisen resurssin riittävyyttä hy vin voint kuntayh ty män lapsiperheiden kotipalvelussa ja mahdollista lisäämistä tulee tarkastella jatkossa säännöllisesti. Lakiluonnoksen mukaan kaikil la sosiaalihuollon asiakkailla tulee olla oikeus palvelutarpeen arvioin tiin ja omatyöntekijään. Nämä lakimuutokset tulevat to teu tuessaan edellyttämään rakenteellisia muutoksia hy vin voin ti kun ta yh tymän perhepalveluissa. Perhetyön, tukihenkilö- ja tukiperhetyön ja ver tais ryh mä toi min nan järjestäminen entistä varhaisemmassa vaihees sa tulee tukemaan valtuustoaloitteessa ollutta vaadetta var haisem mas ta lapsiperheiden auttamisesta ja sitä kautta syrjäytymisen eh käi sys tä. Aikuispalveluissa (aikuissosiaalityö, a-klinikka, aikuispsykiatria, erikois sai raan hoi to), joissa kohdataan kuormittavassa tilanteessa eläviä vanhempia, selvitellään osana muuta työskentelyä lapsen tuen tar ve (Lapset puheeksi menetelmä) ja ohjataan tarvittaessa tuen piiriin. Tavoitteena tulee olla se, että kaikilla hyvinvointikuntayhtymässä ai kuis ten parissa työtä tekevillä on THL:n kehittämä Lapset puheeksi kou lu tus (koulutuksen kesto 2 pvää). Myös muut THL:n kehittämät Toi mi va lapsi ja perhe menetelmät tulee olla laajassa käytössä (Perhe in ter ven tio ja Lapset puheeksi- neuvonpito). Vanhempien mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö ja per he vä kival ta ovat merkittäviä tekijöitä syrjäytymisriskin ja lastensuojelun tarpeen taustalla. Hyvinvointikuntayhtymässä perhepalveluiden ja mielen ter veys- ja päihdepalveluiden tulee kehittää palveluprosessejaan yh des sä huomioiden erityisesti lasten tarpeet. Masennuksen hoi topo lus sa tulee selkeyttää eri toimijoiden vastuu. Päihdeperheiden tuek si kehitetään yhteistyötä lastensuojelun, A-klinikan, HAL-po li kli nikan ja neuvolan välillä. Raskauden aikaisen päihteidenkäytölle al tistu neen lapsen kehityksen seurannalle luodaan paikallinen malli (neuvo la, neuvolapsykologi ja lastenlääkäri). Syrjäytymiskierrettä ennustava tekijä on myös oppimisvaikeudet ja so si aa lis ten taitojen puute, mitkä näyttäytyvät koulussa. Oppilas- ja kou lu ter vey den huol lon tavoitteena on ehkäistä oppimis- ja kou lu vaikeuk sien kehittymistä varhaisen tuen avulla. Yhteistyössä var haiskas va tuk sen ja koulutoimen kanssa tarjotaan monipuolista tukea lapsel le niin, että tälle kehittyy myönteinen kuva itsestä oppijana ja koulu lai se na. Panostusta kohdennetaan erityisesti esikouluun ja al kuope tuk seen, jotka ovat koulu-uran kannalta tärkeimmät vuodet. Perus kou lu tavoittaa koko ikäluokan, jolloin kouluterveyden- ja op pi lashuol lon on mahdollista tarjota tukea lapsille, nuorille ja perheille, jotka eivät muuten aktiivisesti hakeudu palvelujen piiriin. Tämä edel lyt-

6 tää riittäviä resursseja ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Seu tukun nal li nen hyvän oppilashuollon malli päivitetään uuden oppilas- ja opis ke lu huol lon lain astuttua voimaan." Vaikka lasten ja nuorten hyvinvointia määrittää pitkälti perheiden elin olo jen kokonaistilanne ja siihen vaikuttava tekijät (mm. terveys, elä män hal lin ta, työllisyys, toimeentulo), on varhaiskasvatuksen ja perus ope tuk sen toimilla merkittävä vaikutus heidän hyvinvointinsa tu kemi ses sa. Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edis tä mi nen on varhaiskasvatustoiminnan päätavoite. Tavoitteen saa vut ta mi sek si ko. palvelualueella kaikkien toimijoiden työtä ohjaa - kau pun gin varhaiskasvatussuunnitelman ja Lasten Forssa toi miala oh jel man mukaisesti varhaisen tukeminen ja vahvasti lap si lähtöi nen pedagogiikka. Muita ikäryhmiä unohtamatta on Forssassa varhais kas va tuk sen painopistealueeksi tuleviksi toimintavuosiksi mää ritel ty alle 3-vuotiaiden pedagogiikka. Em. pedagogiikan tar kas te luun liittyy oleellisesti pienten lasten vanhempien vanhemmuuden tu ke minen, ennaltaehköisevä työ sekä erilaisten moni ammatillisten per hepal ve lu jen koordinointi. Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuden organisoitumisesta johtuen (FSHKY ja Forssan kaupunki) on eri ammattiryhmien osaa jien yh teis työn rakentuminen ja toimivuus erinomaisen tärkeää. Fors san seu dul la on uutena moni ammatillisen yhteistyönmuotona ku lu va na vuon na aloittanut toimintansa seudun varhaiskasvatuksen toi mi joiden ja FSHKY:n perhepalveluiden edustajien yh teis työ ko kous. Kokous kutsutaan FSHKY:n taholta koolle säännöllisesti ja sen ta voittee na on koordinoida lapsi- ja nuorisopalveluja seudulla se kä sopia yh tei sis tä pelisäännöistä palveluja käytännössä to teu tet taes sa. Perusopetuksella on tavoittavuutensa vuoksi (kaikki 7-16 vuo ti aat) en si sijainen mahdollisuus vaikuttaa omalta osaltaan koko ikä luokkaa. Hyvinvoinnin ja elämän hallinnan kysymykset ovatkin vah vas ti esil lä meneillään olevassa esi- ja perusopetuksen ope tus suun ni telma uu dis tus pro ses sis sa, joka Forssan seudulla toteutetaan pää lin joiltaan seudullisena. Kuten FSHKY toteaa, esi- ja perusopetusta sekä 2. as teen kou lu tusta koskevan oppilashuollon toimilla pyritään korjaavien toi mien ohel la myös aiempaa enemmän ennaltaehkäisevyyteen. Op pi las- ja opis kelu huol to lain uudistuksen sekä meneillään olevan ope tus suun ni tel matyön myötä päivitetään parhaillaan Forssan seudun op pi las huol lon mallia ja siihen liittyviä työprosesseja ajan tasais te taan. Kuntaa ja kuntayhtymää laajempien tahojen yhteistyöverkostona lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi toimii Forssassa KAS VE-ver-

7 kos to, jossa em. organisaatioiden lisäksi on mukana poliisin, Forssan seurakunnan sekä eri järjestöjen ja hankkeiden edustajia. KAS- VE-ver kos to kokoontuu koulujen lukuvuoden aikana joka toinen kuukau si. Verkoston tavoitteena on jakaa osallistujatahojen työn ajankoh tai sia kuulumisia (vrt. toimintojen koordinointi ja tun net ta vuus), sopia mahdollisesti yhteisistä toimintatavoista sekä tar vit taes sa osallistua erilaisten lapsille ja nuorille järjestettävien tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen vaikutusten sel vit tä misek si ja taustamateriaalin kokoamiseksi toiminnan arviointia ja edelleen kehittämistä varten kootaan tietoa säännöllisesti eri lähteistä. FSHKY:n koostamien tilastotietojen lisäksi Forssassa kerätään tie toa ko. kohderyhmän voinnista muun muassa lasten ja nuorten it sen sä kertomana (vrt. esioppilaiden haastattelut, Kiva koulu op pi las koosteet). Vaikutusten arviointi: Aloitteessa esitetyllä ongelmalla, nuorten syrjäytymisellä, on mer kittä viä inhimillisiä vaikutuksia. Syrjäytymiskehitys heijastuu pa him millaan merkittävästi kustannuksiksi julkiseen talouteen ja seudun kuntien talouteen. Strategian mukaisuuden arviointi: Forssan strategian yksi tärkeä tavoite on hyvinvoiva väestö. Nuorten syr jäy ty mi sen ehkäisyn toimenpiteet edistävät kokonaisvaltaisesti stra te gian toteutumista. (SS) Lisätiedot: Kasvatus- ja opetuspäällikkö Tiina Kemppainen, puh , s-pos ti Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuuston mer kit sevän selvityksen tiedoksi ja toteavan aloitteen tulleen loppuun kä si tellyk si. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.