Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland NUORTEN ASIALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland NUORTEN ASIALLA"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland NUORTEN ASIALLA Nuorisohankkeiden kohdentuminen Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen liitto Aluekehitys 2010

2 NUORTEN ASIALLA Nuorisohankkeiden kohdentuminen Varsinais-Suomessa 2010 ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2. Taustaa Keitä ovat raportin nuoret? Elämänkulku Viranomaiset nuorisotyön taustalla 7 3. Nuorten elämänalueet Koulutus Työllisyys Nuorten vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet Nuorten ongelmista Nuorten elämän muutokset pitkällä aikavälillä Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien nuorisoon kohdistuvat tavoitteet Varsinais-Suomen maakuntaohjelmat 2000-luvulla Miten nuoret on huomioitu tulevassa vuosien maakuntaohjelmassa? Hypoteesit Nuorisohankkeiden lähempää tarkastelua Nuoriin kohdistuvat hankkeet EU-ohjelmakaudella Hankkeiden jakautuminen seutukunnittain 20 Hankkeet toteuttajatahon mukaan 21 Nuorisohankkeiden jakautuminen rahastoittain 24 hankkeet rahoittajan mukaan 25 Hankkeet teemoittain Nuoriin kohdistuvat hankkeet EU-ohjelmakaudella Hankkeiden jakautuminen seutukunnittain 28 hankkeet toteuttajatahon mukaa 30 Nuorisohankkeiden jakautuminen rahastoittain 32 hankkeet rahoittajan mukaan 33 hankkeet teemoittain Maakuntaohjelman toteutuminen nuorisohankkeiden osalta Lopuksi 37 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 3

4 1. Johdanto Raportissa on selvitetty, mitä nuorisoon kohdistuvia hankkeita Varsinais-Suomessa on toteutettu EU-ohjelmakaudella ja nykyisellä EU-ohjelmakaudella Sen perusteella tullaan miettimään, mitä hankkeita tulisi toteuttaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoitteena on oman hanketoiminnan mahdollinen uudistaminen ja sen laajuuden määrittely. Myös Varsinais-Suomen maakuntaohjelmalla on keskeinen rooli tuloksia analysoitaessa. käyttö on heidän sosiaalisten suhteidensa kannalta hyvin tärkeää. Mitä vanhempi lapsi tai nuori on, sitä enemmän häneen vaikuttaa sekundaariset viiteryhmät ja samalla perheen vaikutus pienenee. Ongelmien ja tukemisen ajattelun kautta on helpompi miettiä, mitä toimenpiteitä tulisi tehdä. Raportin on koonnut valt.kand. Ilona Mäkinen. Analyysin tiedot on kerätty Varsinais-Suomen hankeverkosta, jonne rahoittajaviranomaiset ovat tallentaneet käsittelyyn tulleet hankkeet. Varsinais-Suomen liiton osalta hankeverkkoon on lisätty myös kansalliset maakunnan kehittämisrahahankkeet. Hankeverkossa on tilastoitu päätökset, joten osa koskee jatkorahoitusten myöntämistä. Hankkeita on siis vähemmän kuin päätöksiä ja tässä raportissa on hankeverkkoa käyty läpi hankkeittain. Raportin tarkoituksena oli siis selvittää, miten maakunnan kehittämisessä on otettu huomioon nuoret ja nuorten ongelmat. Sen lisäksi on käyty läpi nuorten elämänalueita ja miten ne näkyvät hankkeiden kautta. Tätä asiaa lähden pohtimaan lapsiperheiden köyhyysongelmasta alkaen. Lasten ja nuorten elämään voimakkaimmin vaikuttavat perheen lisäksi päiväkodit ja koulut. Lasten ja nuorten vapaa-aika ja sen 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

5 2. Taustaa 2.1 Keitä ovat raportin nuoret? Nuoruuden on jo pitkään väitetty pidentyvän sekä alku- että loppupäästään. Tämä nuorten eritahtinen itsenäistyminen on nähty myös hyvinvointihaasteena, jossa nuoruuden sosiokulttuurinen ja sosioekonominen itsellisyys ottavat mittaa toisistaan. Sitä onkin pidetty ongelmana, että hyvinvointipalvelun järjestelmä ei onnistu kattavasti vastaamaan nuoruuden pidentymisen sekä mutkistuneiden siirtymävaiheiden tuottamiin uudenlaisiin tukitarpeisiin. Nuori aikuisuus on merkittävä ikävaihe tulevaisuuden terveyttä ja hyvinvointia ajatellen. Se on ikävaiheena empiirisesti vaikea lähestyttävä, sillä erilaisten hyvinvointiin tai huono-osaisuuteen liittyvien ilmiöiden tutkiminen muun muassa vielä vakiintumattomien sosiodemografisten tekijöiden suhteen ei välttämättä kerro kaikkea eriarvoisuudesta ja eriarvoistumisesta tässä ikävaiheessa. Näyttää siltä, että nuorten aikuisten koulutus-, työ- ja perheellistymisen urista on tullut yhä yksilöllisempiä, ja ne ovat muutoksessa ainakin kolmeenkymmeneen ikävuoteen saakka. Nuoren voi määritellä monin eri tavoin. Vuoden 2009 Nuorisobarometrissä sekä nuorisolaissa nuori on vuotias. Joissakin raporteissa ja tilastoissa nuori on alle 25-vuotias. Tarkasteltaessa nuorten toimintaa tulee ottaa huomioon, että 15-vuotiaalla ja 28-vuotiaalla on täysin eri elämäntilanne ja eri intressit. Yli 20-vuotiaat eivät välttämättä edes koe itseään suoranaisesti nuorisoon kuuluvaksi, eivätkä näin ollen koe oikeudekseen saada nuorisopalveluja. Monet kuntien nuorisotyöhön liittyvät projektit ovat kohdennettu alle 20-vuotiaille nuorille tai jopa alle 18-vuotiaille. Ongelmana saattaa olla myös se, että nuorisotyöntekijät eivät tiedä vanhemman nuorison tarpeista. Käytäessä läpi Varsinais-Suomessa toteutettuja hankkeita ei iän määritteleminen ole usein mahdollista. Ikää ei ole välttämättä mainittu lainkaan tai ikähaarukka saattaa olla hyvinkin laaja tai kapea. Tässä selvityksessä nuorten ikähaarukka on vuotta siltä osin kuin se on mahdollista. Ikähaarukan tarkka noudattaminen ei ole kuitenkaan tarpeellista tässä raportissa. Varsinais-Suomessa oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuotiaita nuoria Nuorten osuus koko väestöstä on 12,2 %. 2.2 Elämänkulku Suomalaisessa lasten ja nuorten yhteiskuntapolitiikassa ollaan siirtymässä kohti elämänkaaripoliittista näkökulmaa. Lasten ja nuorten elämää tarkastellaan elämänkulussa tapahtuvien keskeisten siirtymien sekä niihin kytkeytyvien palvelujärjestelmi- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 5

6 en näkökulmasta. Elämänkulun tutkiminen yksilö- ja ryhmätasolla sekä sukupolvien välillä mahdollistaa syrjäytymisprosessien tarkastelun taloudellisten, kulttuuristen ja poliittisten muutosten vaikutusten analysoinnin nuorten elämässä. Tämä mahdollistaa myös arjen ja ympäristöjen eri tekijöiden sekä vaikutusten tarkastelun. Elämänkaaripoliittisessa tarkastelussa tulee muistaa, että syrjäytymisprosessi ei ole ennalta määräytyvä, sillä yksilöt voivat kokea syrjäytymisprosessin eri tavoin elämänkulkunsa eri vaiheissa ilman aikaisempia syrjäytymiskokemuksia. Tämän takia elämänkulkua pidetään parempana terminä. Elämänkulku viittaa sosiaalisesti rakentuvaan toimintaan, ei yksinomaan etukäteen määräytyvään tapahtumien ketjuun. Tarkoitus ei kuitenkaan ole jättää ylisukupolvista näkökulmaa huomiotta, sillä monien tutkimusten mukaan vanhempien sosioekonominen asema on yksi nuorten elämän vaikuttavimmista tekijöistä. Syrjäytyminen nähdään myös ylisukupolvisena. Elämänkulussa erityisen keskeisiksi tekijöiksi myöhemmän hyvinvoinnin kannalta on nähty lapsuuden perheen sosiaalisen aseman ja ongelmien ennustavat merkitykset. Näitä ovat muun muassa vanhempien alkoholi- ja mielenterveysongelmat, taloudelliset vaikeudet ja työttömyys sekä vakavat ristiriidat. Myöhempää hyvinvointia haastavat myös erilaiset kouluvaikeudet, kuten oppimis- ja käytöshäiriöt, heikko koulumenestys ja koulukiusaaminen. Vaikka elämän varhaisimmilla tekijöillä on vaikutusta syrjäytymisprosessissa, elämänkulussa muodostuva mahdollinen huono-osaisuus ei ole deterministinen ketju. Lisäksi tutkimuksellisesti todennetun ja kokemuksellisen huono-osaisuuden suhde tulee erottaa toisistaan; ihminen saattaa olla ulkoapäin syrjäytynyt monellakin elämänalueella ilman, että se aiheuttaisi ahdistusta tai tunnetta elämän hallitsemattomuudesta. Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteilla sekä psykososiaalisella kehityksellä on suuri merkitys myöhemmälle kehitykselle ja terveydelle. Nuoruusiässä tehdyt koulutus- ja elämäntapavalinnat vaikuttavat aikuisiän terveyteen ja sosiaaliseen asemaan. Vaikka nuoruus ennakoi tulevaa, monet nuoret pärjäävät hyvin huonommista lähtökohdista huolimatta. Läheisten ihmissuhteiden ja sosiaalisen tuen tiedetään olevan tärkeitä mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia suojaavia tekijöitä. Näitä nuoria auttavat usein erilaiset suojaavat tekijät perheessä, koulussa, vertaisryhmissä ja laajemmassa ympäristössä. Nuorten elämänalueet liikkuvat sekä perheen että lähiyhteisöjen jäsenenä olemisessa mutta myös vaikeammin tavoitettavissa nuorten omaehtoisissa fyysisissä ja virtuaalisissa jäsenyyksissä. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

7 2.3 Viranomaiset nuorisotyön taustalla Uusi nuorisolaki astui voimaan Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Laissa säädetään myös valtion ja kuntien nuorisotyöstä ja -politiikasta, nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta, nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta sekä nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen valtionavustuksista. Nuorisolaki on kunnallisen nuorisotyön ja -politiikan toiminnallinen perusta. Nuorisolaissa on määritelty, että opetusministeriöllä on vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Lääninhallitukset eli nykyiset ELY-keskukset toimivat nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevissa asioissa valtion aluehallintoviranomaisena. Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen avustusasioissa opetusministeriön asiantuntijaelimenä on arviointi- ja avustustoimikunta, jonka asettaa valtioneuvosto. Nuorisotyön toteutuksesta vastaavat kuntien lisäksi nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät yhteisöt. Nuorisojärjestöjen valtakunnallista toimintaa avustaa opetusministeriö valtion talousarviosta myönnettävällä yleisavustuksella niiden oman toiminta-ajatuksen ja toimintasuunnitelman perusteella. Sen tämän vuoden toimintaan on myönnetty 12,7 miljoonaa euroa. Kunnallisen itsehallinnon mukaan jokainen kunta päättää itse palvelujen toteuttamisesta ja laajuudesta nuorisotyössä ja -politiikassa. Tämä aiheuttaa hajanaisuutta ja rikkonaisuutta maakunnan nuorisotyöhön ja haasteita sen kehittämiseen. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat 1. Nuorten kasvatuksellinen ohjaus, 2. toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, 3. tieto- ja neuvontapalvelut, 4. nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, 5. liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, 6. nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Uuden nuorisolain mukaan nuorille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Tämä on otettu huomioon myös tulevassa Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa. Nuorisotyötä ja -politiikkaa tulisi toteuttaa moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 7

8 nuorten, nuorisoyhdistysten sekä muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorisotyö Suomessa koostuu pääasiassa kuntien lisäksi, seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen piirissä tehtävästä työstä, vapaasta kansalaistoiminnasta sekä nuorten vapaaajan toiminnasta ja projektimuotoisista toimista. Nuorisotyötä tekeviä ja nuorten asioita ajavia organisaatioita on monella eri tasolla. Myös tapoja toteuttaa ja kehittää nuorisotyötä on yhtä paljon kuin tekijöitäkin. Koko nuorisotyön kenttä on Suomessa hajanainen. Liiton laatimassa maakuntaohjelmassa vuosille nousee esiin huoli nuorista. Pääpainona on nuorten koulutuksen ja työllistymisen tärkeys sekä yhteiskunnalle että nuorelle itselleen. Yhtenä suurena teemana on myös hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy. Uudessa maakuntaohjelman luonnoksessa tuodaan esiin uutena toimenpiteenä nuorten harrastustoiminnan edistäminen sekä matalan kynnyksen tapaamispaikkojen perustaminen. Siinä on uudella tavalla tiedostettu myös nuorten omaehtoisen toiminnan tärkeys aikaisempaan verrattuna. Liitto toimii omalta osaltaan nuorisohankkeiden rahoittajana. huolissaan: monet tutkijat ovat käyttäneet käsitettä rakenteellinen välinpitämättömyys. Termillä tarkoitetaan, että nuoren ikäluokan ollessa pienenevä väestönosa heidän kokemusmaailmansa ei tule riittävästi nähdyksi eikä kuulluksi julkisessa keskustelussa tai päätöksenteossa. Nuorisolain määritelmän mukaan nuoria, alle 29-vuotiaita, on kuitenkin noin 2 miljoonaa, mikä on yli kolmasosa Suomen väestöstä. Myös viime keväänä 2009 liitossa tehdyssä selvityksessä Mitä Varsinais-Suomi tarjoaa nuorelle aikuiselle? nousi päällimmäisenä esiin tarve nuorten omaehtoisen toiminnan tukemiselle. Erityisesti kunnallisen nuorisotoiminnan ulkopuolelle jäävää, täysiikäisten nuorten vapaata kulttuuria ei tueta tarpeeksi. Vapaa-ajan merkitys on kasvanut ja tulee lähiaikoina kasvamaan nuorisotyöttömyyden noustessa. Nuorten oman äänen kuuleminen on tärkeää. Se tulee erityisesti esiin tulevassa maakuntaohjelmassa. Kyse on sukupolvipoliittisesti ja -eettisesti tärkeästä näkökulmasta. Nuorten kuulemisesta ollaan myös 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

9 3. Nuorten elämänalueet 3.1 Koulutus Koulutus on kestoltaan ja merkitykseltään nuoren elämän tärkeimpiä vaiheita. Koulutuksen kautta nuori saa yhteiskuntaelämän edellyttämät kansalaistaidot, kiinnittyy työelämään ja löytää oman paikkansa yhteiskunnassa. Koulutusyhteiskunnan ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yksi nuoren hyvinvoinnin uhkista. Nuoret kokevat uravalinnan usein vaikeaksi erilaisten ammattien ja koulutuslinjojen lisääntyessä. Peruskoulun jälkeen lukioon menevät nuoret saavat muutaman vuoden lisää miettimisaikaa, mutta ammatillisen koulutuksen valitsevien pitäisi osata päättää tulevasta ammatistaan. Koulutukseen pääsykään ei ole aina itsestäänselvyys. Haasteellisina kohtina nuorten koulutusurilla pidetään siirtymiä vaiheesta toiseen: siirtymää peruskoulusta toisen asteen koulutukseen ja tutkinnon jälkeen työelämään. Koulupudokkuuden ongelma on esillä myös maakuntaohjelmissa. Koulupudokkuutta ja sen syitä on tutkittu muun muassa Koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy Varsinais-Suomessa -hankkeessa. Koulupudokkuuden syyt ovat moninaiset. Siihen saattaa liittyä elämänhallinnan puutetta, oppimisvaikeuksia, epärealistisia tulevaisuuden suunnitelmia tai perheongelmia kuten mielenterveysongelmia tai päihteiden käyttöä. Maahanmuuton myötä myös kielitaidon puute on nähty koulutuksen kannalta haasteellisena. Helposti huomaamatta jäävä ongelma voi olla myös se, että koulussa hyvin menestyvien nuorten ongelmia ei nähdä, koska huomion keskipisteenä ovat häiriköt ja oppimisvaikeuksista kärsivät. Koulussa hyvin pärjäävillä voi olla psyykeongelmia ja muita vaikeuksia. Lukuvuonna kaikista koulutussektoreista keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan 5,2 % opiskelijoista Varsinais-Suomessa, mikä on vain hieman koko maan tasoa alhaisempi. Ammatillisesta koulutuksesta keskeytyksiä tulee eniten, 8,5 % opiskelijoista. Keskeytykset eivät kuitenkaan aina ole negatiivisia. Usein nuori huomaa olevansa väärällä alalla ja hakee opiskelemaan johonkin muualle. Varsinais- Suomessa peruskoulun jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden vuotiaiden nuorten määrä on 82,5 %. Tutkintoja suorittaneiden määrä ei nouse huomattavasti vuotiaiden luokassa. Joka tapauksessa on tärkeää saada nuoret opiskelemaan, sillä se lisää työnsaantimahdollisuuksia huomattavasti. Vaikka tällä hetkellä nuorten työttömyys on kasvussa, työntekijöiden tarve tulee kasvamaan taas vuoteen 2015 mennessä. Eniten tarvetta tulee olemaan kasvavilla aloilla, joita ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhoito, kaupanala sekä matkailu. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 9

10 3.2 Työllisyys Koulutuksella on suora yhteys nuorten työllistymiseen. Nuoret ovat työmarkkinoilla liikkuvampia kuin vanhemmat, ja nuorten työttömyys on yleensä lyhytaikaisempaa kuin muissa ikäryhmissä. Opiskelun päättäminen ja uran valinta merkitsevät sitä, että työtä etsitään ja vaihdetaan. Samat nuoret eivät ole opiskelemassa tai työttömänä vuodesta toiseen, vaan asemat voivat vaihdella useaan kertaan vuosien varrella. Nuoren työuran alkutaipaleelle saattaa mahtua useitakin lyhyitä työttömyysjaksoja, mikä ei välttämättä ole negatiivinen asia, kunhan työttömyys ei pitkity. Tilastojen tulkinnan kannalta nuorten elämäntilanteiden vaihtelevuus tarkoittaa sitä, ettei yhden ajankohdan poikkileikkaustieto kerro koko kuvaa nuoren elämäntilanteesta. Nuorten työttömyysprosentin antaminen on hankalaa, sillä on olemassa erilaisia tapoja tilastoida työttömyyttä. Työvoimahallinnon tilastointi perustuu työttömäksi rekisteröityneiden määriin, ja sen mukaan nuorten työttömyysluvut ovat pienempiä kuin Tilastokeskuksen kyselyyn perustuva työvoimatutkimus. Poikkeavuudet johtuvat tilastointiperusteiden eroista liittyen työnhaun aktiivisuuteen ja työmarkkinoiden käytettävissä olemiseen. Käytettiinpä mitä tahansa tilastointitapaa, on nuorten työllisyystilanne toipunut 1990-luvun lamasta melko hyvin. Laman jäljiltä vuotiaiden työttömyys jäi pitkäksi aikaa muuta työttömyyttä korkeammalle tasolle, mutta viime vuosina se on laskenut muuta työttömyyttä nopeammin. Nuorten työttömyys vaihtelee muita enemmän vuodenaikojen mukaan. Se liittyy luonnollisesti opiskelijoiden kesä- ja joululomiin: vuoden toisella neljänneksellä nuorten työttömyysaste on erityisen korkealla, koska silloin nuoret etsivät sekä kesätyöpaikkoja että vakituista työtä valmistuttuaan. Tänä keväänä valmistuvista nuorista ennätysmäärä tulee jäämään työttömäksi. Kuitenkin tähän astisista nuorista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on lopulta varsin vähän. Kaikista pitkäaikaistyöttömistä nuoria on vajaa prosentti. Työttömistä nuorista pitkäaikaistyöttömiä on vain kaksi prosenttia, kun pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on noin 26 %. Nykyinen taloustilanne vaikuttaa kuitenkin nuorten työmarkkinoille pääsemiseen ja nuorten työttömyys vaihtelee taloustilanteen mukaan voimakkaammin kuin muun väestön. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömyys on Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Varsinais-Suomessa samalla tasolla kuin se oli 2000-luvun alussa. Vuodesta 2007 nuorten työttömyys on lähes tuplaantunut. Työttömiä on tammikuun tilaston mukaan noin 3360, ja tämä tulee kasvamaan vielä keväällä huomattavasti. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

11 Tämän hetkisestä nuorisotyöttömyydestä ollaan huolestuneita. Hallituksen lisäbudjetista myönnettiin maaliskuussa 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Lisäyksen seurauksena noin nuoren toivotaan työllistyvän tai pääsevän koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. 3.3 Nuorten vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa yhtenä poliittisena lähtökohtana on tarkastella nuorten hyvinvointia perheen, koulun, nuorisotyön sekä harrastus- ja työelämän instituutioiden sisällä. Nuorten osalta asia on kuitenkin monimutkaisempi. Tässä tulee esiin yksi nuorisonäkökulman ja aikuissukupolven välisistä jännitteistä, johon lapsia ja nuoria koskevassa syrjäytymisen ehkäisyyn koskevassa tiedonpoliittisessa ohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota. Nuorten vapaaajan merkitys on voimistumassa osana nuorten hyvinvoinnin rakentumista. Mielekäs vapaa-aika on keskeisimpiä tekijöitä nuorten arjen hyvinvoinnille. Siten vapaa-aika on myös nuoria koskevan hyvinvointipolitiikan tärkeä osa. Vapaaehtoinen toiminta on järjestötoimintaa selvemmin yhteydessä nuorten yleiseen vapaa-aikaa koskevaan tyytyväisyyteen. Nuorten arvioiden mukaan tärkeimpänä pidetään omaehtoista toimimista ystävien kanssa, sen jälkeen perheen kanssa vietetty vapaa-aika ja vasta tämän jälkeen arvostetaan järjestäytynyttä kansalaistoimintaa. Vuoden 2009 Nuorisobarometrissä on kysytty nuorilta itseltään syrjäytymiseen johtavia syitä. Tämän voi ajatella myös toisinpäin hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi. Nuorten kokemusten perusteella syrjäytyminen on ennen kaikkea ystävyyssuhteiden ja muiden sosiaalisten siteiden puuttumista. Lisäksi erilaisten päihteiden käyttö koetaan erittäin vahvana syrjäytymistä aiheuttavana tekijänä. Esille nousivat myös henkilöiden oma laiskuus tai välinpitämättömyys sekä oma halu. Enemmistön mukaan syrjäytyminen johtuu ainakin jonkin verran työpaikan tai koulutuksen puutteesta, mutta niitä ei ole nostettu yhtä tärkeälle sijalle kuin esimerkiksi ystävien puute. Työn arvo ei toki ole vähentynyt, mutta työttömyyttä ei enää nähdä niin leimaavana ja syrjäytymistä väistämättä aiheuttavana tekijänä. Nuorten omista mielipiteistä nousee siis esiin ennen kaikkea sosiaalisten suhteiden ja vapaa-ajan vieton tärkeys hyvinvointia kasvattavana tekijänä. Myös nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja -ympäristöt ovat moninaistuneet. Tämän takia tulisi myös selvittää, mitkä tekijät edistävät tai estävät nuorten mielekästä vapaa-ajan toimintaa, sekä sitä, mikä on vapaa-ajan merkitys nuorten hyvinvoinnin VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 11

12 tukemisessa. Nuorten vapaa-aikaa voidaan pitää elinympäristönä, joissa esimerkiksi kaupallistuminen sekä virtuaalistuminen näkyvät toisella tavoin kuin perinteisten instituutioiden sisällä tapahtuvassa toiminnassa. Suurpää ym. tuovatkin esiin, että hyvinvoinnin seurantajärjestelmää tulisi kehittää siten, etteivät sinne kerättävä tieto ja näkökulmat rajoitu vain nuorten hyvinvoinnin institutionaalisiin kytköksiin. 3.4 Nuorten ongelmista Nuoruus on elämänkaaren rikollisinta aikaa. Useiden tutkimusten mukaan rikekäyttäytymisen aktiivisin vaihe asettuu 18. ikävuoden kohdalle, jatkuu muutamia vuosia ja alkaa sen jälkeen laskea. Nuorten rikolliset teot kasaantuvat voimakkaasti rikosaktiiviselle vähemmistölle. Rikollisuus on myös sukupuolittunutta: pojat syyllistyvät useammin väkivallantekoihin ja varastamiseen, kun taas vahingonteoissa ja päihteiden käytössä ei ole eroa tyttöjen ja poikien välillä. Heikko koulumenestys ja alhainen itsekontrolli ovat yhteydessä kaikkiin riketyyppeihin. Myös perhetaustalla on vaikutusta: ydinperheessä asuvilla nuorilla on muita pienempi todennäköisyys käyttää päihteitä ja osallistua väkivaltarikoksiin. Nuorten, kuten muidenkin ihmisten elämään, kuuluu erilaisia ongelmia. Aikaisemmin mainittu rikollisuus on yksi niistä. Toinen on terveys- ja mielenterveysongelmat. Nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt, mutta sen sijaan noin viidesosalla nuorista pahoinvointi on kasvanut. Vaikeat ongelmat kasautuvat muutamalle prosentille nuorista, joiden ongelmat voidaan määritellä hyvin vakaviksi. Nuorten ongelmat siis tuntuvat polarisoituvan. Nuorten masentuneisuus on lisääntynyt, mutta varmoja tietoja muiden mielenterveyden häiriöiden yleisyyden muutoksista ei ole. Masennus on myös tärkein yksittäinen itsemurhan vaaratekijä. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat korkeimpia Euroopassa luvulla varsinaissuomalaisten vuotiaiden nuorten itsemurhien määrä on ollut vuosittain keskimäärin 9 ja kaikissa ikäluokissa 95. Nuorten miesten osalta tilastot ovat kaksinkertaiset nuoriin naisiin verrattuna. Nuorten päihteiden ja huumeiden käyttö tai kokeilu on edelleen ongelma Suomessa. Alkoholin humalakäyttö on yksi suurimmista nuorten terveysongelmista. Alkoholin saatavuudella ja aikuisten alkoholikulttuurilla on suuri merkitys nuorison alkoholin käyttöön. Suomalainen yhteiskunta on ollut alkoholimyönteinen jo pitkään. Alkoholin humalakäytön vähentäminen vaatii siis sekä vanhempien että yhteisöjen toimenpiteitä. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käytön kehityksessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Tupakkaa kokeillaan ja päivittäinen tupakointi aloitetaan van- 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

13 hempana kuin aikaisemmin. Alkoholin kulutuksen osalta raittiiden nuorten määrä on kasvussa, mutta tämä viittaa kuitenkin polarisaatioon. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan huumeiden käyttö olisi 2000-luvun jälkeen vähentynyt. Huomionarvoista on, että alle 25-vuotiaiden huumekokemukset ovat laskussa. Nuorten huumeiden käytön laskua on selitetty nuorisomuodin muutoksella. Kyse voi olla myös ehkäisevän työn tehostumisesta 2000-luvulla. 3.5 Nuorten elämän muutokset pitkällä aikavälillä Nuorten elämä on muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana monin eri tavoin. Seuraavassa kolme esimerkkiä muutoksista: a. Työnkuvan muutos Työn luonne on muuttunut huomattavasti viimeisen kahdenkymmenen aikana. Ennen mentiin töihin yhteen paikkaan ja saatettiin olla samassa paikassa koko työuran ajan. Nykyaikana työura koostuu useimmiten erilaisista pätkätöistä ja määräaikaisuuksista. Työ on epävarmaa, eikä tulevaisuutta välttämättä pysty suunnittelemaan. Se luo nuorille muun muassa toimeentuloongelmia. Työn kuvan muutos vaikuttaa myös muihin päätöksiin, kuten perheen perustamiseen. Sen voi sanoa vaikuttavan käytännössä koko yhteiskunnalliseen rakenteeseen. b. Polarisaatio Nuorten elinoloja koskeva kaksinapaistuminen on puhuttanut niin politiikassa, mediassa kuin tutkimuksissakin. Käsitystä nuorten polarisaatiosta voi ilmaista seuraavasti: enemmistö nuorista voi, käyttäytyy ja tulee toimeen hyvin. Sen sijaan osalle nuorista kasautuu yhä enemmän erilaisia ongelmia, pahoinvointia sekä vahingollista käyttäytymistä. Polarisaatiokäsitteen avulla on myös viitattu arvioihin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten lukumääristä, ja sen syistä. Polarisaatiota on nähtävissä myös koko kansan parissa, ei vain nuorten keskuudessa. c. Teknologian kehitys ja internet Teknologian kehitys on mullistanut elämäämme monella eri tavalla. Myös internetin käyttö on muuttanut nuorten elämää, jopa heidän vapaa-ajanviettotapojaan. Kavereihin voi tutustua ja pitää yhteyttä myös virtuaalisesti ja netissä voi muun muassa luoda erilaisia maailmoja ja pelata kavereiden kanssa. Internetin voi ajatella kokonaan uutena toimintaympäristönä. Teknologisen kehityksen ja varsinkin internetin tuoma muutos on tapahtunut nopeammin ja yllättävämmin kuin aikaisemmat työn kuvan muutos ja polarisaatio. Lapset kasvavat käyttämään tietokonetta, kun esimerkiksi VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 13

14 vielä 1980-luvulla syntyneet ovat joutuneet opettelemaan sen käytön. Internet toimii mahdollistajana, mutta myös paheksunnan aiheuttajana ja pahimmassa tapauksessa internetin sisältöä pidetään lapsille ja nuorille haitallisena. Vuoden 2009 Nuorisobarometrin mukaan nuoret käyttävät internetiä keskimäärin 2 tuntia päivässä. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

15 4. Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien nuorisoon kohdistuvat tavoitteet 4.1 Varsinais-Suomen maakuntaohjelmat 2000-luvulla Vuosien maakuntaohjelman toimintalinjat ovat: 1. Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky. 2. Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen. 3. Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus. 4. Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi. 5. Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä. Näistä toimintalinjoista nuoriin suoraan kohdistettuja ovat osaaminen ja luovuus sekä hyvinvoinnin turvaaminen. Maakunnan menestymisen kannalta ensisijaisen tärkeinä tekijöinä pidetään koulutusta, osaamista ja luovuutta. Niinpä nuorten kohdallakin on painotettu koulutuksen ja työllisyyden merkitystä. Syrjäytymisen nähdään myös maakuntaohjelmassa liittyvän erilaisiin vaiheisiin ihmisen elämänkaaressa, jossa hyvinvoinnin ja perusvalmiuksien ajatellaan lähtevän jo perheestä. Maakuntaohjelmassa painotetaan, että kaikilla kansalaisilla, nuoret mukaan lukien, tulee olla mahdollisuus osallistua työelämään, vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan. Hyvinvointipolitiikassa tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn ja vaikuttaa erilaisiin elämän taitekohtiin. Nuoret on nähty suhteellisen kapea-alaisesti, mutta toisaalta ohjelmissa otetaan huomioon maakunnan kannalta tärkeimmät tavoitteet laajoina kokonaisuuksina. Vuosien maakuntaohjelma on tehty täydennyksenä vuosien maakuntaohjelmaan. Nuorten osalta siihen ei kuitenkaan ole tehty olennaisia muutoksia aikaisempaan verrattuna. Mielenkiintoista olisi myös tarkastella nuoriin kohdistuneiden hankkeiden jatkuvuutta. Yksi toimenpidekokonaisuus on: Tulee varmistaa hankkeisiin luotujen toimintojen jatkuminen. Käytännössä tämäntapainen selvitystyö vie paljon aikaa, eikä ole mahdollinen tämän selvityksen puitteissa. 4.2 Miten nuoret on huomioitu tulevassa vuosien maakuntaohjelmassa? Uudessa Varsinais-Suomen maakuntaohjelman luonnoksessa, joka astuu voimaan vuoden 2011 alusta, on kohdistettu nuoriin liittyen tarkempia tavoitteita sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Nuoriin kohdistuva huomio johtuu siitä, että maakunnassa on noussut esiin erilaisia ongelmia. Nuorisotyöttömyyden kasvu sekä koulunsa keskeyttäneiden määrä ovat tällä hetkellä suurimmat vaikuttavat tekijät. Nuorten työllisten tarve kasvaa huomattavasti vuoteen 2015 mennessä ja se pitää ottaa huomioon jo nyt. Näiden rinnalla on otettu huomioon tarve nuorten omaehtoiselle VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 15

16 toiminnalle ja heidän mahdollisuuksillensa vaikuttaa omiin asioihinsa. Lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta koulutuksen asema on eittämättä tärkeä. Koulutuksen osalta tavoitteena vuosien aikana on nuorten koulutus- ja työllisyystakuun toteuttaminen. Halutaan ehkäistä koulupudokkaiden määrää tukemalla erityisesti nivelvaiheita perusopetuksesta toiselle asteelle sekä vastaavasti koulutuksesta työelämään. Koulutustakuun piiriin pitäisi lisäksi sisällyttää toinen aste kokonaisuudessaan, jolloin nuorelle taataan riittävä ohjaus ja tuki opintojen aikana sekä selkeä reitti muihin palveluihin keskeyttämistilanteissa. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on myös, että kaikki saisivat peruskoulun päättötodistuksen. Koulutuksessa painotetaan myös huippuosaamista maakunnassa sekä kansainvälistymisen lisääntymistä. Ongelmia kuitenkin on. Koulutuspaikkojen puuttuessa nuorisotakuu ei käytännössä toimi tavoitteiden mukaisesti. Jos koulutuspaikkaa ei löydy, tai opiskelu tai työnteko ei kiinnosta, niin jäädään toimeentulotukien varaan. Nuorten työelämän ulkopuolelle jääminen tulee maksamaan yhteiskunnalle noin 1 miljoonaa euroa eläkeikään mennessä. Sen sijaan koulutuksen teoreettisuuden takia nähdään, että osa oppilaista ei jaksa kiinnostua opiskelusta ja kouluvaikeuksista kärsiville ei taas ole olemassa riittävää ohjausta ja tukea. Moniin ongelmiin on ratkaisut kehitetty, mutta kyse on usein resurssien puutteesta. Työllisyyden osalta yhtenä tavoitteena on maakunnan työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä. Tähän pyritään panostamalla erityisesti nuorten työllisyyteen. Nuorten työttömyys on kasvanut laman aikana ja tulee kasvamaan lisää keväällä, kun he valmistuvat eri oppilaitoksista. Nuorten työttömyyden ehkäisyyn suunnitellaan parhaillaan hankkeita, jotka tähtäävät siihen, että nuoret voisivat esimerkiksi jatkaa ammattikouluopintojaan vuodella laajentaen osaamisaluettaan, tekemällä työharjoittelua tai oppisopimuskoulutusta. Näihin ohjelmiin pääsee kuitenkin mukaan vain pieni osa nuorista. Erityisen huolestuttavana pidetään nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Myös akateemisesta työttömyydestä on tullut ongelma. Kolmantena teemana on hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy. Kuten maakuntaohjelmassakin sanotaan, ihmisen on tärkeä kuulua yhteisöihin ja tuntea, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä ja elinympäristöönsä. Työ- ja sosiaalisista suhteista syrjäytyminen tietää useimmille muitakin ongelmia, esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia. Myös alkoholin ja huumeiden käytön tuomat ongelmat on huomioitu. Vaikka nuorten päihteiden käyttö on edelleen ongelma, nuorten alkoholin sekä 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

17 huumeiden käyttö on viime vuosina ollut laskussa. Uudessa maakuntaohjelmassa tuodaan esiin sosiaalisten suhteiden ja vapaa-ajan merkitys aikaisempaa laajemmin. Erityisesti nuorten osallistumisen tärkeyttä korostetaan. Maakuntaohjelman yhtenä tavoitteena on, että kaikkiin kuntiin perustettaisiin nuorisovaltuustot, jolloin myös nuorten ääni tulisi kuuluviin ja he voisivat vaikuttaa omiin asioihinsa muiden lisäksi. Yhtenä toimenpiteenä on harrastustoiminnan edistäminen ja erilaisten matalan kynnyksen tapaamispaikkojen perustaminen. Tämä saisi sisältää myös nuorten omaehtoisen toiminnan, sillä siihen ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota. Nuori tulisi nähdä laajemmin subjektiivisena toimijana ja heidän tulisi antaa itse tehdä ja luoda asioita, jotka heitä kiinnostavat. Tämä mahdollistetaan muun muassa erilaisten tilojen perustamisella. Esimerkiksi meneillään olevalla EUohjelmakaudella ei ole yhtään hanketta, jossa nuoret aikuiset olisivat toimijoina tai hankkeiden toteuttajina. Kuitenkin kolmessa hankkeessa on pyritty motivoimaan nuoria aktiivisiksi toimijoiksi erilaisilla vaikuttamisen alueilla. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 17

18 5. Hypoteesit Tällä raportilla on haluttu selvittää, miten hankerahoitusta on käytetty nuorisoon kohdistuen. Hankkeiden on ajateltu kohdistuvan lähinnä nuorten koulutukseen ja työllisyyteen liittyviin hankkeisiin, ja tarvetta hankkeiden monipuolistamiselle ja uudistamiselle tarkastellaan tämän selvityksen avulla. Lähtökohta oli seuraava: Hypoteesit: 1. Nuorisoon kohdistuvia hankkeita ei ole ollut juuri lainkaan ja toteutus on ollut yksipuolista. 2. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma eivät ole toteutuneet nuorison osalta tavoitteiden mukaisesti. 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

19 6. Nuorisohankkeiden lähempää tarkastelua Raportin tarkasteluajanjaksot ovat siis EUohjelmakausi sekä Tarkastelussa on hankeverkossa olevat hankkeet. Siinä saattaa olla vajavaisuuksia, jos kaikkia hankkeita ei ole merkitty. Vain sellaiset hankkeet on hyväksytty analysoitavaksi, joissa nuoret on määritelty kohderyhmäksi. Hankkeet, joissa nuoret ovat välillisinä kohderyhminä, on jätetty pois tarkastelusta. Myös erilaiset kartoitukset ja suunnittelut saattavat liittyä nuoriin, mutta eivät koske heitä suoranaisesti. Nuorison määrittely tuottaa ongelmia, sillä tilastoissa on toisistaan poikkeavia ikäluokkia. Hankkeiden kohdalla puhutaan usein vain nuorista määrittelemättä tarkemmin ikähaarukkaa. Hankkeiden kohderyhmänä saattavat olla myös opiskelijat, joiden joukossa on vanhempia ihmisiä. Ikähaarukkaa on siis mahdotonta rajata tarkkaan, mutta toisaalta selvityksen luonteen vuoksi se ei ole välttämätöntä. Monet hankkeet kohdistuvat usealle eri ryhmälle yksi hanke saattaa olla pahimmillaan suunnattu pitkäaikaistyöttömille, opiskelijoille ja maahanmuuttajille. Kaikki sellaiset hankkeet on kuitenkin otettu mukaan, joissa pääkohderyhmänä ovat olleet pelkät nuoret tai he saattavat olla yksi monista ryhmistä. Tällä hetkellä myös Turku säätiö toteuttaa Turussa erilaisia nuoriin kohdistuvia kulttuuriprojekteja, joita on kymmenisen kappaletta. Tämän kesän aikana niitä julkaistaan vielä lisää. Myös esimerkiksi Opetusministeriön rahoittamia valtakunnallisia hankkeita on toteutettu, jotka koskevat myös Varsinais-Suomea. Näitä hankkeita ei ole tarkasteltu tässä raportissa, sillä tarkoituksena oli selvittää maakunnassa toteutetut hankkeet. Nuorisoon kohdistuvien hankerahoitusten osuus kaikista tällä EUohjelmakaudella toteutetuista hankkeista on noin 3,1 %. Hankkeita on tarkasteltu seutukunnittain, teemoittain, kohderyhmittäin, rahoittajien sekä hankkeiden toteuttajien mukaan. 6.1 Nuoriin kohdistuvat hankkeet EU-ohjelmakaudella Varsinais-Suomessa on toteutettu 58 ainoastaan nuoriin kohdistuvaa hanketta ( ) EU-ohjelmakaudella Näistä 13 on osahankkeita. Hankkeita, joissa nuoret ovat yhtenä pääkohderyhmänä, on toteutettu 130 kappaletta ( ), joista sen sijaan 24 on osahankkeita. Nuorisoon kohdistuvien hankerahoitusten osuus kaikista vuosien ohjelmakaudella toteutetuista hankkeista on noin 5,5 %. Se on toistaiseksi suurempi osuus kuin nykyisellä ohjelmakaudella. Jos tarkastellaan ainoastaan nuoriin kohdistuneita hankkeita, on hankerahoituksen osuus ollut 1,3 %. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 19

20 Hankkeiden jakautuminen seutukunnittain Taulukko 1. Hankkeet seutukunnittain EU-ohjelmakaudella Seutukunta Toteutetut hankkeet Hankerahoitusosuudet, Keskiarvo, Prosentuaaliset osuudet Loimaan seutu ,60 % Salon seutu *** ,50 % Turun seutu 45(21)* *** ** 13,10 % Turunmaan seutu ,20 % Vakka-Suomi ,80 % Varsinais-Suomi ,80 % Yhteensä ,00 % *21 näistä hankkeista on osahankkeita. ** Keskiarvo laskettu niin, että yhteisöhankkeiden määrä on sama kuin hankeverkossa. *** Lisäksi on toteutettu OPM:n valtakunnallinen VaSkooli-hanke, jonka tavoitteena on ollut maahanmuuttajien koulutustakuumallin kehittäminen ja käyttöönotto Turun ja Salon seutukunnissa. Turun ja Salon seudut ovat saaneet tukea /seutukunta. Kuten yllä olevasta taulukosta on havaittavissa, selvästi eniten on toteutettu koko maakuntaa koskevia hankkeita. Niistä suurin osa on oppilaitosten ja kuntien toteuttamia koulutus- ja työllistämishankkeita. Ne liittyvät koulupudokkuuteen, vastavalmistuneiden sekä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa hankkeissa on painotettu nuorta tukevaa toimintaa, heidän vaikutusmahdollisuuksiensa parantamista, vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden kehittämistä. Hankkeet, joissa nuoret ovat yhtenä pääkohderyhmänä, saattavat sisältää hyvinkin erilaisia kohderyhmiä. Hankkeet saattavat olla kohdistettu sekä nuorille, maahanmuuttajille että pitkäaikaistyöttömille yhtä aikaa, vaikka näiden ryhmien elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Nämä hankkeet koskevat pääosin työllistymistä eri toimenpiteiden kautta. Turun seutukunnan rahoitusosuudet ovat suurimmat muihin seutukuntiin verrattuna. Turun seudun osahankkeissa on haluttu saada Itä-Turun nuoria mukaan toimintaan erilaisilla taide- ja kulttuuriprojekteilla, myös harrastusmahdollisuuksiin on pyritty vaikuttamaan. Suurin osa Turun seutukunnan hankkeista liittyi nuorten harrastusmahdollisuuksien ja vaikuttamisen lisäämiseen. Noin kolmasosa hankkeista on kohdennettu erityisesti koulutuksen ja 20 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

21 työllisyyden tukemiseen henkilöille, joilla on ongelmia sekä koulutus- että työpaikan löytämisessä. Loimaan seutukunnan hankkeet painottavat nuorten vapaa-ajan viettoon liittyviä hankkeita sekä sosiaalisten verkostojen luomista. Salon hankkeiden pääpaino on harrastusmahdollisuuksien lisäämisessä sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantamisessa. Myös Vakka-Suomen hankkeet koskevat lähinnä yhdistysten toteuttamia sosiaalisten suhteiden sekä harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuuksien parantamista. Hankkeet toteuttajatahon mukaan Toteuttajien mukaan hankkeet on jaettu kuntien, oppilaitosten, yhdistysten ja yritysten toteuttamiin hankkeisiin. Taulukosta 2 on nähtävissä, että vuosien ohjelmakaudella yli puolet hankerahoituksesta on osoitettu kunnille. Yritykset eivät juuri ole toteuttaneet nuoriin kohdistuvia hankkeita. Suurimmat yksittäiset hankkeet ovat olleet oppilaitosten toteuttamia koulutukseen tai työllisyyteen liittyviä hankkeita. Taulukko 2. Hankkeet toteuttajan mukaan EU-ohjelmakaudella Toteuttaja Toteutetut hankkeet Hankerahoitusosuudet Keskiarvo Prosentuaaliset rahoitusosuudet Kunnat ,30 % Oppilaitokset ,20 % Yhdistykset ,20 % Yritykset ,30 % Yhteensä ,00 % VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 21

22 Kuvio 1. EU-ohjelmakauden hankerahoituksen prosentuaalinen jakautuminen toteuttajan mukaan Yhdistykset 22 % Yritykset 2 % Kunnat 55 % Oppilaitokset 21 % Oppilaitoksista suurimpia hankkeita on toteuttanut: - Åbo Akademi o Korkeasti koulutettujen kehittämis ohjelma on hanke ( ), mikä on toteutettu koko maakunnan kattavasti vuosina ja sen tavoitteena on ollut korkeasti koulutettujen työttömien työllistyminen ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisy. - Ammatti-instituutit o ovat toteuttaneet kuusi hanketta. Isoimmissa hankkeissa Loimaan seutukunnallinen nuorten työpaja ( ) ja koko maakunnan kattavassa Työelämään integroituminen koulutuksen ja työelämän yhteensovittaminen ( ) on kyse nuorten työllistämisestä. - Aikuiskoulutuskeskukset o Innova Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus sekä Turun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ovat toteutta neet laajoja hankkeita, esimerkiksi Vakka-Suomen seutukunnan hanke Työnhakukeskus Ura- ja rekrytointi palvelujen kehittäminen ( ) on monivuotinen. Kaikkien hankkeiden tavoitteena on työllistyminen. Taulukosta 3. on nähtävissä, että Salon seudulla ja Turunmaan seutukunnassa yritykset ja oppilaitokset eivät ole toteuttaneet hankkeita lainkaan. Toisaalta suurin osa oppilaitosten toteuttamista hankkeista on 22 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

23 koko maakunnan kattavia. Loimaan seudulla sekä Turunmaan seudulla yhdistysten tekemä hanketoiminta on hyvin rahoitettua. Yhdistysten toteuttamat hankkeet ovat pääosin pienempiä kuin kuntien ja oppilaitosten. Suurimpia näistä: - SF- SOL Södra Finlands Skriv och läs -projekt ( ): Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n koko maakuntaa koskeva hanke, minkä tavoitteena on lukemis- ja kirjoittamishäiriöistä kärsivien opiskelijoiden oppimismahdollisuuksien parantaminen ja luoda parempi menestyminen työelämässä. - Barnens och ungdomarnas skärgård BUS ( ): Region Åboland rf Turunmaan seutu ry:n toteuttama laaja nuorten saaristoidentiteetin ja toimintamahdollisuuksien kehittämisen hanke Eniten hankkeita ovat toteuttaneet 4Hyhdistykset, joiden hankkeita oli 11. Nämä ovat erityylisiä kulttuurihankkeita: elämänhallinta- ja perinnetaitojen harjoittamista, nuorten itsensä järjestämä kulttuuritapahtuma sekä metsäalan koulutukseen ja työllisyyteen liittyviä hankkeita. Muilta osin hankkeiden toteuttajat ovat hajanainen ryhmä. Yritysten toteuttamat hankkeet ovat hyvin erilaisia. Suurimmat hankkeet ovat koko maakunnan kattavia: - Muumimaailma Oy: Nuoret työelämään siirtymässä Licence to work ( ) - ICT Turku Oy: POP-areena Tuntosarvet luovuuteen ( ) Kunnat ovat toteuttaneet hankkeita eniten. Tässä ryhmässä on myös entinen TE-keskus, joka on toteuttanut suurimmat hankkeet. Muuten rahoitus on jakautunut yksittäisille kunnille. Suurimpia hankkeita: - Yrittäjyyttä ja yhteistyötä ( ), joka on kuusivuotinen koulutushanke. Se on myös nykyisen ELY-keskuksen oman tuotannon hanke. - Paraisten kaupungin Operation Work ( ). Hanke on kohdennettu nuorille, pitkäaikaistyöttömille ja heikoimmin koulutetuille, joilla on vaikeuksia työnsaannissa. Taulukko 3. EU-ohjelmakauden hankkeet toteuttajan mukaan seutukunnittain, Yhdistykset Yritykset Oppilaitokset Kunnat Loimaan seutukunta Salon seutukunta Turun seutukunta Turunmaan seutukunta Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Yhteensä VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 23

24 Nuorisohankkeiden jakautuminen rahastoittain Alla olevan taulukon avulla on tarkasteltu, miten eri ohjelmilla on toteutettu Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa nuorten osalta. Nuoriin kohdistuvia hankkeita rahoitetaan usealta eri taholta. EU-hankkeiden lisäksi niitä rahoitetaan myös kansallisin varoin. Rahastoittain tarkasteltuna nuoriin kohdistuviin hankkeisiin on myönnetty eniten rahaa Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), jota myöntää nykyinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ESR-ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Taulukko 4. Nuorisohankkeet rahastoittain EU-ohjelmakaudella EAKR-rahasto (Tavoite 2, Interreg) Maaseutuohjelma (VALMA, Leader+) ESR-rahasto (Tavoite 3, EQUAL) Maakuntaohjelma, mkr Yhteensä yhteistyötä. Etelä-Suomessa aluekehitysrahastosta rahoitetaan erityisesti haasteellisia ja ongelmallisia alueita lisäämällä alueiden houkuttelevuutta, edistämällä yrittäjyyttä sekä luomalla työpaikkoja. Maakuntaohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat kuntien ja oppilaitosten toteuttamia ja täten lähinnä koulutus- ja työllisyyshankkeita. Maaseutuohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat lähinnä yhdistysten toteuttamia ja huomattavasti pienempiä vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä kulttuurihankkeita. Määrällisesti hankkeita on monta, 63 kappaletta. Näistä 35 on Leader+ -hankkeita. Yhden hankkeen rahoitusosuuden keskiarvo on noin ESR-rahaston Tavoite 3- ja EQUAL-ohjelmasta rahoitetut nuorisohankkeet ovat pääosin kuntien ja oppilaitosten toteuttamia koulutus- ja työllisyyshankkeita. Suurimpia hankkeita: - Åbo Akademin monivuotinen hanke: korkeasti KOULUTETTUJEN KEHITTÄmISOHJELMA (KOKE) - työllistämisohjelma korkeasti koulutetuille työttömille ja työttömyysuhanalaisille henkilöille ( ) - Paraisten monivuotinen hanke: Operation Work ( ) Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) on rahoitettu Yhteisöhankkeet sekä esimerkiksi 3 miljoonan euron hanke Yrittäjyyttä ja 24 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

25 Hankkeet rahoittajan mukaan Entisen TE-keskuksen työvoimaosasto on rahoittanut suurimmalla summalla nuorisoon kohdistuvia hankkeita ja nämä ovat olleet lähinnä koko maakunnan kattavia. Näitä hankkeita ovat toteuttaneet oppilaitokset ja kunnat. Myös Varsinais-Suomen liitto on rahoittanut lähinnä kuntien ja oppilaitosten hankkeita. Maaseutuosaston hankkeet ovat yhdistysten toteuttamia kulttuurihankkeita, jotka ovat hyvin erilaisia eikä niistä ole löydettävissä mitään yhtenäistä linjaa. Taulukko 5. Hankkeet rahoittajan mukaan seutukunnittain EU-ohjelmakaudella , Seutukunnat VSL tos mos LSLH LOS Loimaan seutu Salon seutu Turun seutu Turunmaan seutu Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Yhteensä VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 25

26 Hankkeet teemoittain Varsinais-Suomen liiton hankeverkossa hankkeet on jaoteltu hyvin karkeasti koulutus-, työllisyys- ja kulttuurihankkeiksi, hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy -kokonaisuuteen sekä lisäksi vielä osioon muut hankkeet. Selvitystä varten olen jakanut teemoja lisää lähemmän tarkastelun mahdollistamiseksi. Näitä ovat koulutus, työllisyys, harrastustoiminta, kulttuuri, verkostot ja kehittäminen, nuorten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen, infrastruktuuri, sosiaaliset suhteet ja vapaa aika sekä päihteiden vastainen työ. Taulukko 6. EU-ohjelmakauden hankkeiden euromääräinen jakautuminen teemoittain Teemat Loimaan seutu Salon seutu Turun seutu Turunmaan seutu Vakka-Suomen seutu Varsinais-Suomi Yhteensä Koulutus Työllisyys Harrastustoiminta Kulttuuri Verkostot ja kehittäminen Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Infrastruktuuri Sosiaaliset suhteet ja vapaa-aika Päihteiden id vastainen työ VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

27 Kuvio 2. EU-ohjelmakauden hankerahoituksen prosentuaalinen jakautuminen teemoittain Nuorten vaikutusmahdollisuuksien Sosiaaliset suhteet ja vapaa- aika lisääminen 1 % 2 % Infrastruktuuri Päihteiden vastainen työ 2 % 0 % Verkostot ja kehittäminen 11 % Kulttuuri 4 % Harrastustoiminta Koulutus 38 % 4 % Työllisyys 38 % Koulutus- ja työllisyyshankkeita on rahoitettu eniten ja niistä suurin osa on koko maakunnan kattavia. Ne kattavat koko rahoituksesta noin 76 %. Tämä todistaa sen, että hankerahoitus on ollut aika yksipuolista vuosien EU-ohjelmakaudella. Erilaista verkostotoimintaa ja kehittämisprojekteja on toteutettu suhteellisen hyvin seutukunnissa. Sosiaaliset suhteet ja vapaa-aika sisältää sellaisia hankkeita, joissa todella tarkoituksena on ollut sosiaalisten suhteiden kehittäminen esimerkiksi suomalaisten ja suomenruotsalaisten kesken, sekä kohdistuen ulkomaalaisiin. Infrastruktuurihankkeet ovat nuorisotilojen kunnostamista sekä erilaisten harrastusmahdollisuuksien parantamista tilojen ja paikkojen rakentamisella. Harrastustoimintaa on tuettu järjestämällä erilaisia kursseja ja kerhoja nuorille. Eniten harrastustoimintaa hankerahoituksen avulla on tuettu Turun seudulla sekä Turunmaan seudulla. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen on panostettu jonkun verran Loimaan seudulla, Turun seudulla sekä Turunmaan seudulla. Esimerkiksi Loimaalla ja Turunmaalla on haluttu osallistuttaa nuoria vaikuttamaan oman paikkakunnan ja alueen kehitykseen. Päihteiden vastaista työtä hanketoiminnan kautta on tehty vain nimellisesti. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 27

28 6.2 Nuoriin kohdistuvat hankkeet EU-ohjelmakaudella Suoranaisesti nuoriin kohdistuvia hankkeita koko maakunnassa on toteutettu kahdeksan ( ). Näiden hankkeiden rahoitusprosentti kaikkiin tähänastiseen rahoitukseen suhteutettuna on 1,5 %. Nuorisohankkeista jopa 80 % on nuorten koulutukseen ja työllistämiseen liittyviä. Hankkeiden jakautuminen seutukunnittain Taulukko 7. Hankkeet seutukunnittain EU-ohjelmakaudella Seutukunnat Toteutetut hankkeet Hankerahoitusosuudet, Keskiarvo Prosentuaaliset osuudet Loimaan seutukunta ,70 % Salon seutukunta ,20 % Turun seutukunta 7(4)* ,20 % Turunmaan seutukunta ,90 % Vakka-Suomi 0,00 % Varsinais-Suomi ,00 % Yhteensä ,00 % *Seitsemästä hankkeesta 4 on osahankkeita. Taulukosta on nähtävissä, että nuorisoon kohdistuvia hankkeita ei ole toteutettu kovin montaa nykyisellä EU-ohjelmakaudella. Seutukunnissa hankkeita ei ole toteutettu juuri lainkaan. Sen sijaan koko maakunnan kattavia hankkeita on jopa 80 %. Turun seudun Yhteistyöhankkeiden rahoituksesta 4 hanketta on kohdistunut nuoriin. Ne on merkitty omiksi hankkeikseen, mikä tulee ottaa huomioon lukumääriä tarkasteltaessa. Loimaan seutukunnassa toteutettu Leaderhanke on Liikkeellä Luonnostaan, mikä on nuorten vapaa-aikaan liittyvä. Sillä halutaan kannustaa etenkin nuoria löytämään liikkumisen mahdollisuuksia omasta lähiympäristöstään ja tutustuttaa erilaisiin ur- 28 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori

Nuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori Nuorisotakuu Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi Lotta Haikkola, tutkijatohtori 10.10.2017 Nuorisotakuu (2013 2015) Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisolaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp

Nuorisolaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp Hallituksen esitys nuorisolaiksi sekä laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä nuorisolaiksi

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä

NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä 1.11.2017 Mikä on nuorisovaltuusto? Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

#ammattiosaaminen2023

#ammattiosaaminen2023 #ammattiosaaminen2023 hallitusohjelmatavoitteet Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry #ammattiosaaminen2023 Merkittävä osa uudesta työstä syntyy ammattiosaajien varaan. Uusien osaajien kouluttaminen

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa Toimivat monialaiset verkostot 6.2.2015 Hotelli Santa Claus Tiina Keränen, yksikön päällikkö 9.2.2015 Verkostoyhteistyö on mahdollisuus Yhteistyö vaatii avoimuutta,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8. MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.2017 Nuorten mielenterveys Nuorten mielenterveyshäiriöt (THL

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan Jukka Ohtonen, sosiologi Puh. 045 8722 118 @-posti: juohtonen@gmail.com Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat Menetelminä käytetään mm. yksilövalmennusta,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta-ja koulutustakuu Seminaari 17.1.2013/Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta- ja koulutustakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Ohjaamoja on kaikkiaan noin 40 ja niissä työskentelee vähintään yhtenä päivänä viikossa yli 400 eri alojen ammattilaista. Vuonna 2016 Ohjaamot ovat tarjonneet yksilöohjausta

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Verkostokysely nuorisotyöntekijöille Yhteenvetoraportti, N=33, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Verkostokysely nuorisotyöntekijöille Yhteenvetoraportti, N=33, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Verkostokysely nuorisotyöntekijöille Yhteenvetoraportti, N=33, Julkaistu: 17.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Tehtävänimikkeesi, valitse oikea vaihtoehto 1. nuorisosihteeri tai nuorisotoimenjohtaja

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot