Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland NUORTEN ASIALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland NUORTEN ASIALLA"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland NUORTEN ASIALLA Nuorisohankkeiden kohdentuminen Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen liitto Aluekehitys 2010

2 NUORTEN ASIALLA Nuorisohankkeiden kohdentuminen Varsinais-Suomessa 2010 ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2. Taustaa Keitä ovat raportin nuoret? Elämänkulku Viranomaiset nuorisotyön taustalla 7 3. Nuorten elämänalueet Koulutus Työllisyys Nuorten vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet Nuorten ongelmista Nuorten elämän muutokset pitkällä aikavälillä Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien nuorisoon kohdistuvat tavoitteet Varsinais-Suomen maakuntaohjelmat 2000-luvulla Miten nuoret on huomioitu tulevassa vuosien maakuntaohjelmassa? Hypoteesit Nuorisohankkeiden lähempää tarkastelua Nuoriin kohdistuvat hankkeet EU-ohjelmakaudella Hankkeiden jakautuminen seutukunnittain 20 Hankkeet toteuttajatahon mukaan 21 Nuorisohankkeiden jakautuminen rahastoittain 24 hankkeet rahoittajan mukaan 25 Hankkeet teemoittain Nuoriin kohdistuvat hankkeet EU-ohjelmakaudella Hankkeiden jakautuminen seutukunnittain 28 hankkeet toteuttajatahon mukaa 30 Nuorisohankkeiden jakautuminen rahastoittain 32 hankkeet rahoittajan mukaan 33 hankkeet teemoittain Maakuntaohjelman toteutuminen nuorisohankkeiden osalta Lopuksi 37 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 3

4 1. Johdanto Raportissa on selvitetty, mitä nuorisoon kohdistuvia hankkeita Varsinais-Suomessa on toteutettu EU-ohjelmakaudella ja nykyisellä EU-ohjelmakaudella Sen perusteella tullaan miettimään, mitä hankkeita tulisi toteuttaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoitteena on oman hanketoiminnan mahdollinen uudistaminen ja sen laajuuden määrittely. Myös Varsinais-Suomen maakuntaohjelmalla on keskeinen rooli tuloksia analysoitaessa. käyttö on heidän sosiaalisten suhteidensa kannalta hyvin tärkeää. Mitä vanhempi lapsi tai nuori on, sitä enemmän häneen vaikuttaa sekundaariset viiteryhmät ja samalla perheen vaikutus pienenee. Ongelmien ja tukemisen ajattelun kautta on helpompi miettiä, mitä toimenpiteitä tulisi tehdä. Raportin on koonnut valt.kand. Ilona Mäkinen. Analyysin tiedot on kerätty Varsinais-Suomen hankeverkosta, jonne rahoittajaviranomaiset ovat tallentaneet käsittelyyn tulleet hankkeet. Varsinais-Suomen liiton osalta hankeverkkoon on lisätty myös kansalliset maakunnan kehittämisrahahankkeet. Hankeverkossa on tilastoitu päätökset, joten osa koskee jatkorahoitusten myöntämistä. Hankkeita on siis vähemmän kuin päätöksiä ja tässä raportissa on hankeverkkoa käyty läpi hankkeittain. Raportin tarkoituksena oli siis selvittää, miten maakunnan kehittämisessä on otettu huomioon nuoret ja nuorten ongelmat. Sen lisäksi on käyty läpi nuorten elämänalueita ja miten ne näkyvät hankkeiden kautta. Tätä asiaa lähden pohtimaan lapsiperheiden köyhyysongelmasta alkaen. Lasten ja nuorten elämään voimakkaimmin vaikuttavat perheen lisäksi päiväkodit ja koulut. Lasten ja nuorten vapaa-aika ja sen 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

5 2. Taustaa 2.1 Keitä ovat raportin nuoret? Nuoruuden on jo pitkään väitetty pidentyvän sekä alku- että loppupäästään. Tämä nuorten eritahtinen itsenäistyminen on nähty myös hyvinvointihaasteena, jossa nuoruuden sosiokulttuurinen ja sosioekonominen itsellisyys ottavat mittaa toisistaan. Sitä onkin pidetty ongelmana, että hyvinvointipalvelun järjestelmä ei onnistu kattavasti vastaamaan nuoruuden pidentymisen sekä mutkistuneiden siirtymävaiheiden tuottamiin uudenlaisiin tukitarpeisiin. Nuori aikuisuus on merkittävä ikävaihe tulevaisuuden terveyttä ja hyvinvointia ajatellen. Se on ikävaiheena empiirisesti vaikea lähestyttävä, sillä erilaisten hyvinvointiin tai huono-osaisuuteen liittyvien ilmiöiden tutkiminen muun muassa vielä vakiintumattomien sosiodemografisten tekijöiden suhteen ei välttämättä kerro kaikkea eriarvoisuudesta ja eriarvoistumisesta tässä ikävaiheessa. Näyttää siltä, että nuorten aikuisten koulutus-, työ- ja perheellistymisen urista on tullut yhä yksilöllisempiä, ja ne ovat muutoksessa ainakin kolmeenkymmeneen ikävuoteen saakka. Nuoren voi määritellä monin eri tavoin. Vuoden 2009 Nuorisobarometrissä sekä nuorisolaissa nuori on vuotias. Joissakin raporteissa ja tilastoissa nuori on alle 25-vuotias. Tarkasteltaessa nuorten toimintaa tulee ottaa huomioon, että 15-vuotiaalla ja 28-vuotiaalla on täysin eri elämäntilanne ja eri intressit. Yli 20-vuotiaat eivät välttämättä edes koe itseään suoranaisesti nuorisoon kuuluvaksi, eivätkä näin ollen koe oikeudekseen saada nuorisopalveluja. Monet kuntien nuorisotyöhön liittyvät projektit ovat kohdennettu alle 20-vuotiaille nuorille tai jopa alle 18-vuotiaille. Ongelmana saattaa olla myös se, että nuorisotyöntekijät eivät tiedä vanhemman nuorison tarpeista. Käytäessä läpi Varsinais-Suomessa toteutettuja hankkeita ei iän määritteleminen ole usein mahdollista. Ikää ei ole välttämättä mainittu lainkaan tai ikähaarukka saattaa olla hyvinkin laaja tai kapea. Tässä selvityksessä nuorten ikähaarukka on vuotta siltä osin kuin se on mahdollista. Ikähaarukan tarkka noudattaminen ei ole kuitenkaan tarpeellista tässä raportissa. Varsinais-Suomessa oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuotiaita nuoria Nuorten osuus koko väestöstä on 12,2 %. 2.2 Elämänkulku Suomalaisessa lasten ja nuorten yhteiskuntapolitiikassa ollaan siirtymässä kohti elämänkaaripoliittista näkökulmaa. Lasten ja nuorten elämää tarkastellaan elämänkulussa tapahtuvien keskeisten siirtymien sekä niihin kytkeytyvien palvelujärjestelmi- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 5

6 en näkökulmasta. Elämänkulun tutkiminen yksilö- ja ryhmätasolla sekä sukupolvien välillä mahdollistaa syrjäytymisprosessien tarkastelun taloudellisten, kulttuuristen ja poliittisten muutosten vaikutusten analysoinnin nuorten elämässä. Tämä mahdollistaa myös arjen ja ympäristöjen eri tekijöiden sekä vaikutusten tarkastelun. Elämänkaaripoliittisessa tarkastelussa tulee muistaa, että syrjäytymisprosessi ei ole ennalta määräytyvä, sillä yksilöt voivat kokea syrjäytymisprosessin eri tavoin elämänkulkunsa eri vaiheissa ilman aikaisempia syrjäytymiskokemuksia. Tämän takia elämänkulkua pidetään parempana terminä. Elämänkulku viittaa sosiaalisesti rakentuvaan toimintaan, ei yksinomaan etukäteen määräytyvään tapahtumien ketjuun. Tarkoitus ei kuitenkaan ole jättää ylisukupolvista näkökulmaa huomiotta, sillä monien tutkimusten mukaan vanhempien sosioekonominen asema on yksi nuorten elämän vaikuttavimmista tekijöistä. Syrjäytyminen nähdään myös ylisukupolvisena. Elämänkulussa erityisen keskeisiksi tekijöiksi myöhemmän hyvinvoinnin kannalta on nähty lapsuuden perheen sosiaalisen aseman ja ongelmien ennustavat merkitykset. Näitä ovat muun muassa vanhempien alkoholi- ja mielenterveysongelmat, taloudelliset vaikeudet ja työttömyys sekä vakavat ristiriidat. Myöhempää hyvinvointia haastavat myös erilaiset kouluvaikeudet, kuten oppimis- ja käytöshäiriöt, heikko koulumenestys ja koulukiusaaminen. Vaikka elämän varhaisimmilla tekijöillä on vaikutusta syrjäytymisprosessissa, elämänkulussa muodostuva mahdollinen huono-osaisuus ei ole deterministinen ketju. Lisäksi tutkimuksellisesti todennetun ja kokemuksellisen huono-osaisuuden suhde tulee erottaa toisistaan; ihminen saattaa olla ulkoapäin syrjäytynyt monellakin elämänalueella ilman, että se aiheuttaisi ahdistusta tai tunnetta elämän hallitsemattomuudesta. Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteilla sekä psykososiaalisella kehityksellä on suuri merkitys myöhemmälle kehitykselle ja terveydelle. Nuoruusiässä tehdyt koulutus- ja elämäntapavalinnat vaikuttavat aikuisiän terveyteen ja sosiaaliseen asemaan. Vaikka nuoruus ennakoi tulevaa, monet nuoret pärjäävät hyvin huonommista lähtökohdista huolimatta. Läheisten ihmissuhteiden ja sosiaalisen tuen tiedetään olevan tärkeitä mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia suojaavia tekijöitä. Näitä nuoria auttavat usein erilaiset suojaavat tekijät perheessä, koulussa, vertaisryhmissä ja laajemmassa ympäristössä. Nuorten elämänalueet liikkuvat sekä perheen että lähiyhteisöjen jäsenenä olemisessa mutta myös vaikeammin tavoitettavissa nuorten omaehtoisissa fyysisissä ja virtuaalisissa jäsenyyksissä. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

7 2.3 Viranomaiset nuorisotyön taustalla Uusi nuorisolaki astui voimaan Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Laissa säädetään myös valtion ja kuntien nuorisotyöstä ja -politiikasta, nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta, nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta sekä nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen valtionavustuksista. Nuorisolaki on kunnallisen nuorisotyön ja -politiikan toiminnallinen perusta. Nuorisolaissa on määritelty, että opetusministeriöllä on vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Lääninhallitukset eli nykyiset ELY-keskukset toimivat nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevissa asioissa valtion aluehallintoviranomaisena. Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen avustusasioissa opetusministeriön asiantuntijaelimenä on arviointi- ja avustustoimikunta, jonka asettaa valtioneuvosto. Nuorisotyön toteutuksesta vastaavat kuntien lisäksi nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät yhteisöt. Nuorisojärjestöjen valtakunnallista toimintaa avustaa opetusministeriö valtion talousarviosta myönnettävällä yleisavustuksella niiden oman toiminta-ajatuksen ja toimintasuunnitelman perusteella. Sen tämän vuoden toimintaan on myönnetty 12,7 miljoonaa euroa. Kunnallisen itsehallinnon mukaan jokainen kunta päättää itse palvelujen toteuttamisesta ja laajuudesta nuorisotyössä ja -politiikassa. Tämä aiheuttaa hajanaisuutta ja rikkonaisuutta maakunnan nuorisotyöhön ja haasteita sen kehittämiseen. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat 1. Nuorten kasvatuksellinen ohjaus, 2. toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, 3. tieto- ja neuvontapalvelut, 4. nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, 5. liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, 6. nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Uuden nuorisolain mukaan nuorille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Tämä on otettu huomioon myös tulevassa Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa. Nuorisotyötä ja -politiikkaa tulisi toteuttaa moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 7

8 nuorten, nuorisoyhdistysten sekä muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorisotyö Suomessa koostuu pääasiassa kuntien lisäksi, seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen piirissä tehtävästä työstä, vapaasta kansalaistoiminnasta sekä nuorten vapaaajan toiminnasta ja projektimuotoisista toimista. Nuorisotyötä tekeviä ja nuorten asioita ajavia organisaatioita on monella eri tasolla. Myös tapoja toteuttaa ja kehittää nuorisotyötä on yhtä paljon kuin tekijöitäkin. Koko nuorisotyön kenttä on Suomessa hajanainen. Liiton laatimassa maakuntaohjelmassa vuosille nousee esiin huoli nuorista. Pääpainona on nuorten koulutuksen ja työllistymisen tärkeys sekä yhteiskunnalle että nuorelle itselleen. Yhtenä suurena teemana on myös hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy. Uudessa maakuntaohjelman luonnoksessa tuodaan esiin uutena toimenpiteenä nuorten harrastustoiminnan edistäminen sekä matalan kynnyksen tapaamispaikkojen perustaminen. Siinä on uudella tavalla tiedostettu myös nuorten omaehtoisen toiminnan tärkeys aikaisempaan verrattuna. Liitto toimii omalta osaltaan nuorisohankkeiden rahoittajana. huolissaan: monet tutkijat ovat käyttäneet käsitettä rakenteellinen välinpitämättömyys. Termillä tarkoitetaan, että nuoren ikäluokan ollessa pienenevä väestönosa heidän kokemusmaailmansa ei tule riittävästi nähdyksi eikä kuulluksi julkisessa keskustelussa tai päätöksenteossa. Nuorisolain määritelmän mukaan nuoria, alle 29-vuotiaita, on kuitenkin noin 2 miljoonaa, mikä on yli kolmasosa Suomen väestöstä. Myös viime keväänä 2009 liitossa tehdyssä selvityksessä Mitä Varsinais-Suomi tarjoaa nuorelle aikuiselle? nousi päällimmäisenä esiin tarve nuorten omaehtoisen toiminnan tukemiselle. Erityisesti kunnallisen nuorisotoiminnan ulkopuolelle jäävää, täysiikäisten nuorten vapaata kulttuuria ei tueta tarpeeksi. Vapaa-ajan merkitys on kasvanut ja tulee lähiaikoina kasvamaan nuorisotyöttömyyden noustessa. Nuorten oman äänen kuuleminen on tärkeää. Se tulee erityisesti esiin tulevassa maakuntaohjelmassa. Kyse on sukupolvipoliittisesti ja -eettisesti tärkeästä näkökulmasta. Nuorten kuulemisesta ollaan myös 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

9 3. Nuorten elämänalueet 3.1 Koulutus Koulutus on kestoltaan ja merkitykseltään nuoren elämän tärkeimpiä vaiheita. Koulutuksen kautta nuori saa yhteiskuntaelämän edellyttämät kansalaistaidot, kiinnittyy työelämään ja löytää oman paikkansa yhteiskunnassa. Koulutusyhteiskunnan ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yksi nuoren hyvinvoinnin uhkista. Nuoret kokevat uravalinnan usein vaikeaksi erilaisten ammattien ja koulutuslinjojen lisääntyessä. Peruskoulun jälkeen lukioon menevät nuoret saavat muutaman vuoden lisää miettimisaikaa, mutta ammatillisen koulutuksen valitsevien pitäisi osata päättää tulevasta ammatistaan. Koulutukseen pääsykään ei ole aina itsestäänselvyys. Haasteellisina kohtina nuorten koulutusurilla pidetään siirtymiä vaiheesta toiseen: siirtymää peruskoulusta toisen asteen koulutukseen ja tutkinnon jälkeen työelämään. Koulupudokkuuden ongelma on esillä myös maakuntaohjelmissa. Koulupudokkuutta ja sen syitä on tutkittu muun muassa Koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy Varsinais-Suomessa -hankkeessa. Koulupudokkuuden syyt ovat moninaiset. Siihen saattaa liittyä elämänhallinnan puutetta, oppimisvaikeuksia, epärealistisia tulevaisuuden suunnitelmia tai perheongelmia kuten mielenterveysongelmia tai päihteiden käyttöä. Maahanmuuton myötä myös kielitaidon puute on nähty koulutuksen kannalta haasteellisena. Helposti huomaamatta jäävä ongelma voi olla myös se, että koulussa hyvin menestyvien nuorten ongelmia ei nähdä, koska huomion keskipisteenä ovat häiriköt ja oppimisvaikeuksista kärsivät. Koulussa hyvin pärjäävillä voi olla psyykeongelmia ja muita vaikeuksia. Lukuvuonna kaikista koulutussektoreista keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan 5,2 % opiskelijoista Varsinais-Suomessa, mikä on vain hieman koko maan tasoa alhaisempi. Ammatillisesta koulutuksesta keskeytyksiä tulee eniten, 8,5 % opiskelijoista. Keskeytykset eivät kuitenkaan aina ole negatiivisia. Usein nuori huomaa olevansa väärällä alalla ja hakee opiskelemaan johonkin muualle. Varsinais- Suomessa peruskoulun jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden vuotiaiden nuorten määrä on 82,5 %. Tutkintoja suorittaneiden määrä ei nouse huomattavasti vuotiaiden luokassa. Joka tapauksessa on tärkeää saada nuoret opiskelemaan, sillä se lisää työnsaantimahdollisuuksia huomattavasti. Vaikka tällä hetkellä nuorten työttömyys on kasvussa, työntekijöiden tarve tulee kasvamaan taas vuoteen 2015 mennessä. Eniten tarvetta tulee olemaan kasvavilla aloilla, joita ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhoito, kaupanala sekä matkailu. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 9

10 3.2 Työllisyys Koulutuksella on suora yhteys nuorten työllistymiseen. Nuoret ovat työmarkkinoilla liikkuvampia kuin vanhemmat, ja nuorten työttömyys on yleensä lyhytaikaisempaa kuin muissa ikäryhmissä. Opiskelun päättäminen ja uran valinta merkitsevät sitä, että työtä etsitään ja vaihdetaan. Samat nuoret eivät ole opiskelemassa tai työttömänä vuodesta toiseen, vaan asemat voivat vaihdella useaan kertaan vuosien varrella. Nuoren työuran alkutaipaleelle saattaa mahtua useitakin lyhyitä työttömyysjaksoja, mikä ei välttämättä ole negatiivinen asia, kunhan työttömyys ei pitkity. Tilastojen tulkinnan kannalta nuorten elämäntilanteiden vaihtelevuus tarkoittaa sitä, ettei yhden ajankohdan poikkileikkaustieto kerro koko kuvaa nuoren elämäntilanteesta. Nuorten työttömyysprosentin antaminen on hankalaa, sillä on olemassa erilaisia tapoja tilastoida työttömyyttä. Työvoimahallinnon tilastointi perustuu työttömäksi rekisteröityneiden määriin, ja sen mukaan nuorten työttömyysluvut ovat pienempiä kuin Tilastokeskuksen kyselyyn perustuva työvoimatutkimus. Poikkeavuudet johtuvat tilastointiperusteiden eroista liittyen työnhaun aktiivisuuteen ja työmarkkinoiden käytettävissä olemiseen. Käytettiinpä mitä tahansa tilastointitapaa, on nuorten työllisyystilanne toipunut 1990-luvun lamasta melko hyvin. Laman jäljiltä vuotiaiden työttömyys jäi pitkäksi aikaa muuta työttömyyttä korkeammalle tasolle, mutta viime vuosina se on laskenut muuta työttömyyttä nopeammin. Nuorten työttömyys vaihtelee muita enemmän vuodenaikojen mukaan. Se liittyy luonnollisesti opiskelijoiden kesä- ja joululomiin: vuoden toisella neljänneksellä nuorten työttömyysaste on erityisen korkealla, koska silloin nuoret etsivät sekä kesätyöpaikkoja että vakituista työtä valmistuttuaan. Tänä keväänä valmistuvista nuorista ennätysmäärä tulee jäämään työttömäksi. Kuitenkin tähän astisista nuorista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on lopulta varsin vähän. Kaikista pitkäaikaistyöttömistä nuoria on vajaa prosentti. Työttömistä nuorista pitkäaikaistyöttömiä on vain kaksi prosenttia, kun pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on noin 26 %. Nykyinen taloustilanne vaikuttaa kuitenkin nuorten työmarkkinoille pääsemiseen ja nuorten työttömyys vaihtelee taloustilanteen mukaan voimakkaammin kuin muun väestön. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömyys on Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Varsinais-Suomessa samalla tasolla kuin se oli 2000-luvun alussa. Vuodesta 2007 nuorten työttömyys on lähes tuplaantunut. Työttömiä on tammikuun tilaston mukaan noin 3360, ja tämä tulee kasvamaan vielä keväällä huomattavasti. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

11 Tämän hetkisestä nuorisotyöttömyydestä ollaan huolestuneita. Hallituksen lisäbudjetista myönnettiin maaliskuussa 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Lisäyksen seurauksena noin nuoren toivotaan työllistyvän tai pääsevän koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. 3.3 Nuorten vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa yhtenä poliittisena lähtökohtana on tarkastella nuorten hyvinvointia perheen, koulun, nuorisotyön sekä harrastus- ja työelämän instituutioiden sisällä. Nuorten osalta asia on kuitenkin monimutkaisempi. Tässä tulee esiin yksi nuorisonäkökulman ja aikuissukupolven välisistä jännitteistä, johon lapsia ja nuoria koskevassa syrjäytymisen ehkäisyyn koskevassa tiedonpoliittisessa ohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota. Nuorten vapaaajan merkitys on voimistumassa osana nuorten hyvinvoinnin rakentumista. Mielekäs vapaa-aika on keskeisimpiä tekijöitä nuorten arjen hyvinvoinnille. Siten vapaa-aika on myös nuoria koskevan hyvinvointipolitiikan tärkeä osa. Vapaaehtoinen toiminta on järjestötoimintaa selvemmin yhteydessä nuorten yleiseen vapaa-aikaa koskevaan tyytyväisyyteen. Nuorten arvioiden mukaan tärkeimpänä pidetään omaehtoista toimimista ystävien kanssa, sen jälkeen perheen kanssa vietetty vapaa-aika ja vasta tämän jälkeen arvostetaan järjestäytynyttä kansalaistoimintaa. Vuoden 2009 Nuorisobarometrissä on kysytty nuorilta itseltään syrjäytymiseen johtavia syitä. Tämän voi ajatella myös toisinpäin hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi. Nuorten kokemusten perusteella syrjäytyminen on ennen kaikkea ystävyyssuhteiden ja muiden sosiaalisten siteiden puuttumista. Lisäksi erilaisten päihteiden käyttö koetaan erittäin vahvana syrjäytymistä aiheuttavana tekijänä. Esille nousivat myös henkilöiden oma laiskuus tai välinpitämättömyys sekä oma halu. Enemmistön mukaan syrjäytyminen johtuu ainakin jonkin verran työpaikan tai koulutuksen puutteesta, mutta niitä ei ole nostettu yhtä tärkeälle sijalle kuin esimerkiksi ystävien puute. Työn arvo ei toki ole vähentynyt, mutta työttömyyttä ei enää nähdä niin leimaavana ja syrjäytymistä väistämättä aiheuttavana tekijänä. Nuorten omista mielipiteistä nousee siis esiin ennen kaikkea sosiaalisten suhteiden ja vapaa-ajan vieton tärkeys hyvinvointia kasvattavana tekijänä. Myös nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja -ympäristöt ovat moninaistuneet. Tämän takia tulisi myös selvittää, mitkä tekijät edistävät tai estävät nuorten mielekästä vapaa-ajan toimintaa, sekä sitä, mikä on vapaa-ajan merkitys nuorten hyvinvoinnin VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 11

12 tukemisessa. Nuorten vapaa-aikaa voidaan pitää elinympäristönä, joissa esimerkiksi kaupallistuminen sekä virtuaalistuminen näkyvät toisella tavoin kuin perinteisten instituutioiden sisällä tapahtuvassa toiminnassa. Suurpää ym. tuovatkin esiin, että hyvinvoinnin seurantajärjestelmää tulisi kehittää siten, etteivät sinne kerättävä tieto ja näkökulmat rajoitu vain nuorten hyvinvoinnin institutionaalisiin kytköksiin. 3.4 Nuorten ongelmista Nuoruus on elämänkaaren rikollisinta aikaa. Useiden tutkimusten mukaan rikekäyttäytymisen aktiivisin vaihe asettuu 18. ikävuoden kohdalle, jatkuu muutamia vuosia ja alkaa sen jälkeen laskea. Nuorten rikolliset teot kasaantuvat voimakkaasti rikosaktiiviselle vähemmistölle. Rikollisuus on myös sukupuolittunutta: pojat syyllistyvät useammin väkivallantekoihin ja varastamiseen, kun taas vahingonteoissa ja päihteiden käytössä ei ole eroa tyttöjen ja poikien välillä. Heikko koulumenestys ja alhainen itsekontrolli ovat yhteydessä kaikkiin riketyyppeihin. Myös perhetaustalla on vaikutusta: ydinperheessä asuvilla nuorilla on muita pienempi todennäköisyys käyttää päihteitä ja osallistua väkivaltarikoksiin. Nuorten, kuten muidenkin ihmisten elämään, kuuluu erilaisia ongelmia. Aikaisemmin mainittu rikollisuus on yksi niistä. Toinen on terveys- ja mielenterveysongelmat. Nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt, mutta sen sijaan noin viidesosalla nuorista pahoinvointi on kasvanut. Vaikeat ongelmat kasautuvat muutamalle prosentille nuorista, joiden ongelmat voidaan määritellä hyvin vakaviksi. Nuorten ongelmat siis tuntuvat polarisoituvan. Nuorten masentuneisuus on lisääntynyt, mutta varmoja tietoja muiden mielenterveyden häiriöiden yleisyyden muutoksista ei ole. Masennus on myös tärkein yksittäinen itsemurhan vaaratekijä. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat korkeimpia Euroopassa luvulla varsinaissuomalaisten vuotiaiden nuorten itsemurhien määrä on ollut vuosittain keskimäärin 9 ja kaikissa ikäluokissa 95. Nuorten miesten osalta tilastot ovat kaksinkertaiset nuoriin naisiin verrattuna. Nuorten päihteiden ja huumeiden käyttö tai kokeilu on edelleen ongelma Suomessa. Alkoholin humalakäyttö on yksi suurimmista nuorten terveysongelmista. Alkoholin saatavuudella ja aikuisten alkoholikulttuurilla on suuri merkitys nuorison alkoholin käyttöön. Suomalainen yhteiskunta on ollut alkoholimyönteinen jo pitkään. Alkoholin humalakäytön vähentäminen vaatii siis sekä vanhempien että yhteisöjen toimenpiteitä. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käytön kehityksessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Tupakkaa kokeillaan ja päivittäinen tupakointi aloitetaan van- 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

13 hempana kuin aikaisemmin. Alkoholin kulutuksen osalta raittiiden nuorten määrä on kasvussa, mutta tämä viittaa kuitenkin polarisaatioon. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan huumeiden käyttö olisi 2000-luvun jälkeen vähentynyt. Huomionarvoista on, että alle 25-vuotiaiden huumekokemukset ovat laskussa. Nuorten huumeiden käytön laskua on selitetty nuorisomuodin muutoksella. Kyse voi olla myös ehkäisevän työn tehostumisesta 2000-luvulla. 3.5 Nuorten elämän muutokset pitkällä aikavälillä Nuorten elämä on muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana monin eri tavoin. Seuraavassa kolme esimerkkiä muutoksista: a. Työnkuvan muutos Työn luonne on muuttunut huomattavasti viimeisen kahdenkymmenen aikana. Ennen mentiin töihin yhteen paikkaan ja saatettiin olla samassa paikassa koko työuran ajan. Nykyaikana työura koostuu useimmiten erilaisista pätkätöistä ja määräaikaisuuksista. Työ on epävarmaa, eikä tulevaisuutta välttämättä pysty suunnittelemaan. Se luo nuorille muun muassa toimeentuloongelmia. Työn kuvan muutos vaikuttaa myös muihin päätöksiin, kuten perheen perustamiseen. Sen voi sanoa vaikuttavan käytännössä koko yhteiskunnalliseen rakenteeseen. b. Polarisaatio Nuorten elinoloja koskeva kaksinapaistuminen on puhuttanut niin politiikassa, mediassa kuin tutkimuksissakin. Käsitystä nuorten polarisaatiosta voi ilmaista seuraavasti: enemmistö nuorista voi, käyttäytyy ja tulee toimeen hyvin. Sen sijaan osalle nuorista kasautuu yhä enemmän erilaisia ongelmia, pahoinvointia sekä vahingollista käyttäytymistä. Polarisaatiokäsitteen avulla on myös viitattu arvioihin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten lukumääristä, ja sen syistä. Polarisaatiota on nähtävissä myös koko kansan parissa, ei vain nuorten keskuudessa. c. Teknologian kehitys ja internet Teknologian kehitys on mullistanut elämäämme monella eri tavalla. Myös internetin käyttö on muuttanut nuorten elämää, jopa heidän vapaa-ajanviettotapojaan. Kavereihin voi tutustua ja pitää yhteyttä myös virtuaalisesti ja netissä voi muun muassa luoda erilaisia maailmoja ja pelata kavereiden kanssa. Internetin voi ajatella kokonaan uutena toimintaympäristönä. Teknologisen kehityksen ja varsinkin internetin tuoma muutos on tapahtunut nopeammin ja yllättävämmin kuin aikaisemmat työn kuvan muutos ja polarisaatio. Lapset kasvavat käyttämään tietokonetta, kun esimerkiksi VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 13

14 vielä 1980-luvulla syntyneet ovat joutuneet opettelemaan sen käytön. Internet toimii mahdollistajana, mutta myös paheksunnan aiheuttajana ja pahimmassa tapauksessa internetin sisältöä pidetään lapsille ja nuorille haitallisena. Vuoden 2009 Nuorisobarometrin mukaan nuoret käyttävät internetiä keskimäärin 2 tuntia päivässä. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

15 4. Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien nuorisoon kohdistuvat tavoitteet 4.1 Varsinais-Suomen maakuntaohjelmat 2000-luvulla Vuosien maakuntaohjelman toimintalinjat ovat: 1. Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky. 2. Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen. 3. Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus. 4. Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi. 5. Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä. Näistä toimintalinjoista nuoriin suoraan kohdistettuja ovat osaaminen ja luovuus sekä hyvinvoinnin turvaaminen. Maakunnan menestymisen kannalta ensisijaisen tärkeinä tekijöinä pidetään koulutusta, osaamista ja luovuutta. Niinpä nuorten kohdallakin on painotettu koulutuksen ja työllisyyden merkitystä. Syrjäytymisen nähdään myös maakuntaohjelmassa liittyvän erilaisiin vaiheisiin ihmisen elämänkaaressa, jossa hyvinvoinnin ja perusvalmiuksien ajatellaan lähtevän jo perheestä. Maakuntaohjelmassa painotetaan, että kaikilla kansalaisilla, nuoret mukaan lukien, tulee olla mahdollisuus osallistua työelämään, vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan. Hyvinvointipolitiikassa tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn ja vaikuttaa erilaisiin elämän taitekohtiin. Nuoret on nähty suhteellisen kapea-alaisesti, mutta toisaalta ohjelmissa otetaan huomioon maakunnan kannalta tärkeimmät tavoitteet laajoina kokonaisuuksina. Vuosien maakuntaohjelma on tehty täydennyksenä vuosien maakuntaohjelmaan. Nuorten osalta siihen ei kuitenkaan ole tehty olennaisia muutoksia aikaisempaan verrattuna. Mielenkiintoista olisi myös tarkastella nuoriin kohdistuneiden hankkeiden jatkuvuutta. Yksi toimenpidekokonaisuus on: Tulee varmistaa hankkeisiin luotujen toimintojen jatkuminen. Käytännössä tämäntapainen selvitystyö vie paljon aikaa, eikä ole mahdollinen tämän selvityksen puitteissa. 4.2 Miten nuoret on huomioitu tulevassa vuosien maakuntaohjelmassa? Uudessa Varsinais-Suomen maakuntaohjelman luonnoksessa, joka astuu voimaan vuoden 2011 alusta, on kohdistettu nuoriin liittyen tarkempia tavoitteita sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Nuoriin kohdistuva huomio johtuu siitä, että maakunnassa on noussut esiin erilaisia ongelmia. Nuorisotyöttömyyden kasvu sekä koulunsa keskeyttäneiden määrä ovat tällä hetkellä suurimmat vaikuttavat tekijät. Nuorten työllisten tarve kasvaa huomattavasti vuoteen 2015 mennessä ja se pitää ottaa huomioon jo nyt. Näiden rinnalla on otettu huomioon tarve nuorten omaehtoiselle VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 15

16 toiminnalle ja heidän mahdollisuuksillensa vaikuttaa omiin asioihinsa. Lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta koulutuksen asema on eittämättä tärkeä. Koulutuksen osalta tavoitteena vuosien aikana on nuorten koulutus- ja työllisyystakuun toteuttaminen. Halutaan ehkäistä koulupudokkaiden määrää tukemalla erityisesti nivelvaiheita perusopetuksesta toiselle asteelle sekä vastaavasti koulutuksesta työelämään. Koulutustakuun piiriin pitäisi lisäksi sisällyttää toinen aste kokonaisuudessaan, jolloin nuorelle taataan riittävä ohjaus ja tuki opintojen aikana sekä selkeä reitti muihin palveluihin keskeyttämistilanteissa. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on myös, että kaikki saisivat peruskoulun päättötodistuksen. Koulutuksessa painotetaan myös huippuosaamista maakunnassa sekä kansainvälistymisen lisääntymistä. Ongelmia kuitenkin on. Koulutuspaikkojen puuttuessa nuorisotakuu ei käytännössä toimi tavoitteiden mukaisesti. Jos koulutuspaikkaa ei löydy, tai opiskelu tai työnteko ei kiinnosta, niin jäädään toimeentulotukien varaan. Nuorten työelämän ulkopuolelle jääminen tulee maksamaan yhteiskunnalle noin 1 miljoonaa euroa eläkeikään mennessä. Sen sijaan koulutuksen teoreettisuuden takia nähdään, että osa oppilaista ei jaksa kiinnostua opiskelusta ja kouluvaikeuksista kärsiville ei taas ole olemassa riittävää ohjausta ja tukea. Moniin ongelmiin on ratkaisut kehitetty, mutta kyse on usein resurssien puutteesta. Työllisyyden osalta yhtenä tavoitteena on maakunnan työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä. Tähän pyritään panostamalla erityisesti nuorten työllisyyteen. Nuorten työttömyys on kasvanut laman aikana ja tulee kasvamaan lisää keväällä, kun he valmistuvat eri oppilaitoksista. Nuorten työttömyyden ehkäisyyn suunnitellaan parhaillaan hankkeita, jotka tähtäävät siihen, että nuoret voisivat esimerkiksi jatkaa ammattikouluopintojaan vuodella laajentaen osaamisaluettaan, tekemällä työharjoittelua tai oppisopimuskoulutusta. Näihin ohjelmiin pääsee kuitenkin mukaan vain pieni osa nuorista. Erityisen huolestuttavana pidetään nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Myös akateemisesta työttömyydestä on tullut ongelma. Kolmantena teemana on hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy. Kuten maakuntaohjelmassakin sanotaan, ihmisen on tärkeä kuulua yhteisöihin ja tuntea, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä ja elinympäristöönsä. Työ- ja sosiaalisista suhteista syrjäytyminen tietää useimmille muitakin ongelmia, esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia. Myös alkoholin ja huumeiden käytön tuomat ongelmat on huomioitu. Vaikka nuorten päihteiden käyttö on edelleen ongelma, nuorten alkoholin sekä 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

17 huumeiden käyttö on viime vuosina ollut laskussa. Uudessa maakuntaohjelmassa tuodaan esiin sosiaalisten suhteiden ja vapaa-ajan merkitys aikaisempaa laajemmin. Erityisesti nuorten osallistumisen tärkeyttä korostetaan. Maakuntaohjelman yhtenä tavoitteena on, että kaikkiin kuntiin perustettaisiin nuorisovaltuustot, jolloin myös nuorten ääni tulisi kuuluviin ja he voisivat vaikuttaa omiin asioihinsa muiden lisäksi. Yhtenä toimenpiteenä on harrastustoiminnan edistäminen ja erilaisten matalan kynnyksen tapaamispaikkojen perustaminen. Tämä saisi sisältää myös nuorten omaehtoisen toiminnan, sillä siihen ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota. Nuori tulisi nähdä laajemmin subjektiivisena toimijana ja heidän tulisi antaa itse tehdä ja luoda asioita, jotka heitä kiinnostavat. Tämä mahdollistetaan muun muassa erilaisten tilojen perustamisella. Esimerkiksi meneillään olevalla EUohjelmakaudella ei ole yhtään hanketta, jossa nuoret aikuiset olisivat toimijoina tai hankkeiden toteuttajina. Kuitenkin kolmessa hankkeessa on pyritty motivoimaan nuoria aktiivisiksi toimijoiksi erilaisilla vaikuttamisen alueilla. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 17

18 5. Hypoteesit Tällä raportilla on haluttu selvittää, miten hankerahoitusta on käytetty nuorisoon kohdistuen. Hankkeiden on ajateltu kohdistuvan lähinnä nuorten koulutukseen ja työllisyyteen liittyviin hankkeisiin, ja tarvetta hankkeiden monipuolistamiselle ja uudistamiselle tarkastellaan tämän selvityksen avulla. Lähtökohta oli seuraava: Hypoteesit: 1. Nuorisoon kohdistuvia hankkeita ei ole ollut juuri lainkaan ja toteutus on ollut yksipuolista. 2. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma eivät ole toteutuneet nuorison osalta tavoitteiden mukaisesti. 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

19 6. Nuorisohankkeiden lähempää tarkastelua Raportin tarkasteluajanjaksot ovat siis EUohjelmakausi sekä Tarkastelussa on hankeverkossa olevat hankkeet. Siinä saattaa olla vajavaisuuksia, jos kaikkia hankkeita ei ole merkitty. Vain sellaiset hankkeet on hyväksytty analysoitavaksi, joissa nuoret on määritelty kohderyhmäksi. Hankkeet, joissa nuoret ovat välillisinä kohderyhminä, on jätetty pois tarkastelusta. Myös erilaiset kartoitukset ja suunnittelut saattavat liittyä nuoriin, mutta eivät koske heitä suoranaisesti. Nuorison määrittely tuottaa ongelmia, sillä tilastoissa on toisistaan poikkeavia ikäluokkia. Hankkeiden kohdalla puhutaan usein vain nuorista määrittelemättä tarkemmin ikähaarukkaa. Hankkeiden kohderyhmänä saattavat olla myös opiskelijat, joiden joukossa on vanhempia ihmisiä. Ikähaarukkaa on siis mahdotonta rajata tarkkaan, mutta toisaalta selvityksen luonteen vuoksi se ei ole välttämätöntä. Monet hankkeet kohdistuvat usealle eri ryhmälle yksi hanke saattaa olla pahimmillaan suunnattu pitkäaikaistyöttömille, opiskelijoille ja maahanmuuttajille. Kaikki sellaiset hankkeet on kuitenkin otettu mukaan, joissa pääkohderyhmänä ovat olleet pelkät nuoret tai he saattavat olla yksi monista ryhmistä. Tällä hetkellä myös Turku säätiö toteuttaa Turussa erilaisia nuoriin kohdistuvia kulttuuriprojekteja, joita on kymmenisen kappaletta. Tämän kesän aikana niitä julkaistaan vielä lisää. Myös esimerkiksi Opetusministeriön rahoittamia valtakunnallisia hankkeita on toteutettu, jotka koskevat myös Varsinais-Suomea. Näitä hankkeita ei ole tarkasteltu tässä raportissa, sillä tarkoituksena oli selvittää maakunnassa toteutetut hankkeet. Nuorisoon kohdistuvien hankerahoitusten osuus kaikista tällä EUohjelmakaudella toteutetuista hankkeista on noin 3,1 %. Hankkeita on tarkasteltu seutukunnittain, teemoittain, kohderyhmittäin, rahoittajien sekä hankkeiden toteuttajien mukaan. 6.1 Nuoriin kohdistuvat hankkeet EU-ohjelmakaudella Varsinais-Suomessa on toteutettu 58 ainoastaan nuoriin kohdistuvaa hanketta ( ) EU-ohjelmakaudella Näistä 13 on osahankkeita. Hankkeita, joissa nuoret ovat yhtenä pääkohderyhmänä, on toteutettu 130 kappaletta ( ), joista sen sijaan 24 on osahankkeita. Nuorisoon kohdistuvien hankerahoitusten osuus kaikista vuosien ohjelmakaudella toteutetuista hankkeista on noin 5,5 %. Se on toistaiseksi suurempi osuus kuin nykyisellä ohjelmakaudella. Jos tarkastellaan ainoastaan nuoriin kohdistuneita hankkeita, on hankerahoituksen osuus ollut 1,3 %. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 19

20 Hankkeiden jakautuminen seutukunnittain Taulukko 1. Hankkeet seutukunnittain EU-ohjelmakaudella Seutukunta Toteutetut hankkeet Hankerahoitusosuudet, Keskiarvo, Prosentuaaliset osuudet Loimaan seutu ,60 % Salon seutu *** ,50 % Turun seutu 45(21)* *** ** 13,10 % Turunmaan seutu ,20 % Vakka-Suomi ,80 % Varsinais-Suomi ,80 % Yhteensä ,00 % *21 näistä hankkeista on osahankkeita. ** Keskiarvo laskettu niin, että yhteisöhankkeiden määrä on sama kuin hankeverkossa. *** Lisäksi on toteutettu OPM:n valtakunnallinen VaSkooli-hanke, jonka tavoitteena on ollut maahanmuuttajien koulutustakuumallin kehittäminen ja käyttöönotto Turun ja Salon seutukunnissa. Turun ja Salon seudut ovat saaneet tukea /seutukunta. Kuten yllä olevasta taulukosta on havaittavissa, selvästi eniten on toteutettu koko maakuntaa koskevia hankkeita. Niistä suurin osa on oppilaitosten ja kuntien toteuttamia koulutus- ja työllistämishankkeita. Ne liittyvät koulupudokkuuteen, vastavalmistuneiden sekä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa hankkeissa on painotettu nuorta tukevaa toimintaa, heidän vaikutusmahdollisuuksiensa parantamista, vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden kehittämistä. Hankkeet, joissa nuoret ovat yhtenä pääkohderyhmänä, saattavat sisältää hyvinkin erilaisia kohderyhmiä. Hankkeet saattavat olla kohdistettu sekä nuorille, maahanmuuttajille että pitkäaikaistyöttömille yhtä aikaa, vaikka näiden ryhmien elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Nämä hankkeet koskevat pääosin työllistymistä eri toimenpiteiden kautta. Turun seutukunnan rahoitusosuudet ovat suurimmat muihin seutukuntiin verrattuna. Turun seudun osahankkeissa on haluttu saada Itä-Turun nuoria mukaan toimintaan erilaisilla taide- ja kulttuuriprojekteilla, myös harrastusmahdollisuuksiin on pyritty vaikuttamaan. Suurin osa Turun seutukunnan hankkeista liittyi nuorten harrastusmahdollisuuksien ja vaikuttamisen lisäämiseen. Noin kolmasosa hankkeista on kohdennettu erityisesti koulutuksen ja 20 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

21 työllisyyden tukemiseen henkilöille, joilla on ongelmia sekä koulutus- että työpaikan löytämisessä. Loimaan seutukunnan hankkeet painottavat nuorten vapaa-ajan viettoon liittyviä hankkeita sekä sosiaalisten verkostojen luomista. Salon hankkeiden pääpaino on harrastusmahdollisuuksien lisäämisessä sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantamisessa. Myös Vakka-Suomen hankkeet koskevat lähinnä yhdistysten toteuttamia sosiaalisten suhteiden sekä harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuuksien parantamista. Hankkeet toteuttajatahon mukaan Toteuttajien mukaan hankkeet on jaettu kuntien, oppilaitosten, yhdistysten ja yritysten toteuttamiin hankkeisiin. Taulukosta 2 on nähtävissä, että vuosien ohjelmakaudella yli puolet hankerahoituksesta on osoitettu kunnille. Yritykset eivät juuri ole toteuttaneet nuoriin kohdistuvia hankkeita. Suurimmat yksittäiset hankkeet ovat olleet oppilaitosten toteuttamia koulutukseen tai työllisyyteen liittyviä hankkeita. Taulukko 2. Hankkeet toteuttajan mukaan EU-ohjelmakaudella Toteuttaja Toteutetut hankkeet Hankerahoitusosuudet Keskiarvo Prosentuaaliset rahoitusosuudet Kunnat ,30 % Oppilaitokset ,20 % Yhdistykset ,20 % Yritykset ,30 % Yhteensä ,00 % VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 21

22 Kuvio 1. EU-ohjelmakauden hankerahoituksen prosentuaalinen jakautuminen toteuttajan mukaan Yhdistykset 22 % Yritykset 2 % Kunnat 55 % Oppilaitokset 21 % Oppilaitoksista suurimpia hankkeita on toteuttanut: - Åbo Akademi o Korkeasti koulutettujen kehittämis ohjelma on hanke ( ), mikä on toteutettu koko maakunnan kattavasti vuosina ja sen tavoitteena on ollut korkeasti koulutettujen työttömien työllistyminen ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisy. - Ammatti-instituutit o ovat toteuttaneet kuusi hanketta. Isoimmissa hankkeissa Loimaan seutukunnallinen nuorten työpaja ( ) ja koko maakunnan kattavassa Työelämään integroituminen koulutuksen ja työelämän yhteensovittaminen ( ) on kyse nuorten työllistämisestä. - Aikuiskoulutuskeskukset o Innova Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus sekä Turun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ovat toteutta neet laajoja hankkeita, esimerkiksi Vakka-Suomen seutukunnan hanke Työnhakukeskus Ura- ja rekrytointi palvelujen kehittäminen ( ) on monivuotinen. Kaikkien hankkeiden tavoitteena on työllistyminen. Taulukosta 3. on nähtävissä, että Salon seudulla ja Turunmaan seutukunnassa yritykset ja oppilaitokset eivät ole toteuttaneet hankkeita lainkaan. Toisaalta suurin osa oppilaitosten toteuttamista hankkeista on 22 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

23 koko maakunnan kattavia. Loimaan seudulla sekä Turunmaan seudulla yhdistysten tekemä hanketoiminta on hyvin rahoitettua. Yhdistysten toteuttamat hankkeet ovat pääosin pienempiä kuin kuntien ja oppilaitosten. Suurimpia näistä: - SF- SOL Södra Finlands Skriv och läs -projekt ( ): Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n koko maakuntaa koskeva hanke, minkä tavoitteena on lukemis- ja kirjoittamishäiriöistä kärsivien opiskelijoiden oppimismahdollisuuksien parantaminen ja luoda parempi menestyminen työelämässä. - Barnens och ungdomarnas skärgård BUS ( ): Region Åboland rf Turunmaan seutu ry:n toteuttama laaja nuorten saaristoidentiteetin ja toimintamahdollisuuksien kehittämisen hanke Eniten hankkeita ovat toteuttaneet 4Hyhdistykset, joiden hankkeita oli 11. Nämä ovat erityylisiä kulttuurihankkeita: elämänhallinta- ja perinnetaitojen harjoittamista, nuorten itsensä järjestämä kulttuuritapahtuma sekä metsäalan koulutukseen ja työllisyyteen liittyviä hankkeita. Muilta osin hankkeiden toteuttajat ovat hajanainen ryhmä. Yritysten toteuttamat hankkeet ovat hyvin erilaisia. Suurimmat hankkeet ovat koko maakunnan kattavia: - Muumimaailma Oy: Nuoret työelämään siirtymässä Licence to work ( ) - ICT Turku Oy: POP-areena Tuntosarvet luovuuteen ( ) Kunnat ovat toteuttaneet hankkeita eniten. Tässä ryhmässä on myös entinen TE-keskus, joka on toteuttanut suurimmat hankkeet. Muuten rahoitus on jakautunut yksittäisille kunnille. Suurimpia hankkeita: - Yrittäjyyttä ja yhteistyötä ( ), joka on kuusivuotinen koulutushanke. Se on myös nykyisen ELY-keskuksen oman tuotannon hanke. - Paraisten kaupungin Operation Work ( ). Hanke on kohdennettu nuorille, pitkäaikaistyöttömille ja heikoimmin koulutetuille, joilla on vaikeuksia työnsaannissa. Taulukko 3. EU-ohjelmakauden hankkeet toteuttajan mukaan seutukunnittain, Yhdistykset Yritykset Oppilaitokset Kunnat Loimaan seutukunta Salon seutukunta Turun seutukunta Turunmaan seutukunta Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Yhteensä VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 23

24 Nuorisohankkeiden jakautuminen rahastoittain Alla olevan taulukon avulla on tarkasteltu, miten eri ohjelmilla on toteutettu Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa nuorten osalta. Nuoriin kohdistuvia hankkeita rahoitetaan usealta eri taholta. EU-hankkeiden lisäksi niitä rahoitetaan myös kansallisin varoin. Rahastoittain tarkasteltuna nuoriin kohdistuviin hankkeisiin on myönnetty eniten rahaa Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), jota myöntää nykyinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ESR-ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Taulukko 4. Nuorisohankkeet rahastoittain EU-ohjelmakaudella EAKR-rahasto (Tavoite 2, Interreg) Maaseutuohjelma (VALMA, Leader+) ESR-rahasto (Tavoite 3, EQUAL) Maakuntaohjelma, mkr Yhteensä yhteistyötä. Etelä-Suomessa aluekehitysrahastosta rahoitetaan erityisesti haasteellisia ja ongelmallisia alueita lisäämällä alueiden houkuttelevuutta, edistämällä yrittäjyyttä sekä luomalla työpaikkoja. Maakuntaohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat kuntien ja oppilaitosten toteuttamia ja täten lähinnä koulutus- ja työllisyyshankkeita. Maaseutuohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat lähinnä yhdistysten toteuttamia ja huomattavasti pienempiä vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä kulttuurihankkeita. Määrällisesti hankkeita on monta, 63 kappaletta. Näistä 35 on Leader+ -hankkeita. Yhden hankkeen rahoitusosuuden keskiarvo on noin ESR-rahaston Tavoite 3- ja EQUAL-ohjelmasta rahoitetut nuorisohankkeet ovat pääosin kuntien ja oppilaitosten toteuttamia koulutus- ja työllisyyshankkeita. Suurimpia hankkeita: - Åbo Akademin monivuotinen hanke: korkeasti KOULUTETTUJEN KEHITTÄmISOHJELMA (KOKE) - työllistämisohjelma korkeasti koulutetuille työttömille ja työttömyysuhanalaisille henkilöille ( ) - Paraisten monivuotinen hanke: Operation Work ( ) Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) on rahoitettu Yhteisöhankkeet sekä esimerkiksi 3 miljoonan euron hanke Yrittäjyyttä ja 24 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

25 Hankkeet rahoittajan mukaan Entisen TE-keskuksen työvoimaosasto on rahoittanut suurimmalla summalla nuorisoon kohdistuvia hankkeita ja nämä ovat olleet lähinnä koko maakunnan kattavia. Näitä hankkeita ovat toteuttaneet oppilaitokset ja kunnat. Myös Varsinais-Suomen liitto on rahoittanut lähinnä kuntien ja oppilaitosten hankkeita. Maaseutuosaston hankkeet ovat yhdistysten toteuttamia kulttuurihankkeita, jotka ovat hyvin erilaisia eikä niistä ole löydettävissä mitään yhtenäistä linjaa. Taulukko 5. Hankkeet rahoittajan mukaan seutukunnittain EU-ohjelmakaudella , Seutukunnat VSL tos mos LSLH LOS Loimaan seutu Salon seutu Turun seutu Turunmaan seutu Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Yhteensä VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 25

26 Hankkeet teemoittain Varsinais-Suomen liiton hankeverkossa hankkeet on jaoteltu hyvin karkeasti koulutus-, työllisyys- ja kulttuurihankkeiksi, hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy -kokonaisuuteen sekä lisäksi vielä osioon muut hankkeet. Selvitystä varten olen jakanut teemoja lisää lähemmän tarkastelun mahdollistamiseksi. Näitä ovat koulutus, työllisyys, harrastustoiminta, kulttuuri, verkostot ja kehittäminen, nuorten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen, infrastruktuuri, sosiaaliset suhteet ja vapaa aika sekä päihteiden vastainen työ. Taulukko 6. EU-ohjelmakauden hankkeiden euromääräinen jakautuminen teemoittain Teemat Loimaan seutu Salon seutu Turun seutu Turunmaan seutu Vakka-Suomen seutu Varsinais-Suomi Yhteensä Koulutus Työllisyys Harrastustoiminta Kulttuuri Verkostot ja kehittäminen Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Infrastruktuuri Sosiaaliset suhteet ja vapaa-aika Päihteiden id vastainen työ VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

27 Kuvio 2. EU-ohjelmakauden hankerahoituksen prosentuaalinen jakautuminen teemoittain Nuorten vaikutusmahdollisuuksien Sosiaaliset suhteet ja vapaa- aika lisääminen 1 % 2 % Infrastruktuuri Päihteiden vastainen työ 2 % 0 % Verkostot ja kehittäminen 11 % Kulttuuri 4 % Harrastustoiminta Koulutus 38 % 4 % Työllisyys 38 % Koulutus- ja työllisyyshankkeita on rahoitettu eniten ja niistä suurin osa on koko maakunnan kattavia. Ne kattavat koko rahoituksesta noin 76 %. Tämä todistaa sen, että hankerahoitus on ollut aika yksipuolista vuosien EU-ohjelmakaudella. Erilaista verkostotoimintaa ja kehittämisprojekteja on toteutettu suhteellisen hyvin seutukunnissa. Sosiaaliset suhteet ja vapaa-aika sisältää sellaisia hankkeita, joissa todella tarkoituksena on ollut sosiaalisten suhteiden kehittäminen esimerkiksi suomalaisten ja suomenruotsalaisten kesken, sekä kohdistuen ulkomaalaisiin. Infrastruktuurihankkeet ovat nuorisotilojen kunnostamista sekä erilaisten harrastusmahdollisuuksien parantamista tilojen ja paikkojen rakentamisella. Harrastustoimintaa on tuettu järjestämällä erilaisia kursseja ja kerhoja nuorille. Eniten harrastustoimintaa hankerahoituksen avulla on tuettu Turun seudulla sekä Turunmaan seudulla. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen on panostettu jonkun verran Loimaan seudulla, Turun seudulla sekä Turunmaan seudulla. Esimerkiksi Loimaalla ja Turunmaalla on haluttu osallistuttaa nuoria vaikuttamaan oman paikkakunnan ja alueen kehitykseen. Päihteiden vastaista työtä hanketoiminnan kautta on tehty vain nimellisesti. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 27

28 6.2 Nuoriin kohdistuvat hankkeet EU-ohjelmakaudella Suoranaisesti nuoriin kohdistuvia hankkeita koko maakunnassa on toteutettu kahdeksan ( ). Näiden hankkeiden rahoitusprosentti kaikkiin tähänastiseen rahoitukseen suhteutettuna on 1,5 %. Nuorisohankkeista jopa 80 % on nuorten koulutukseen ja työllistämiseen liittyviä. Hankkeiden jakautuminen seutukunnittain Taulukko 7. Hankkeet seutukunnittain EU-ohjelmakaudella Seutukunnat Toteutetut hankkeet Hankerahoitusosuudet, Keskiarvo Prosentuaaliset osuudet Loimaan seutukunta ,70 % Salon seutukunta ,20 % Turun seutukunta 7(4)* ,20 % Turunmaan seutukunta ,90 % Vakka-Suomi 0,00 % Varsinais-Suomi ,00 % Yhteensä ,00 % *Seitsemästä hankkeesta 4 on osahankkeita. Taulukosta on nähtävissä, että nuorisoon kohdistuvia hankkeita ei ole toteutettu kovin montaa nykyisellä EU-ohjelmakaudella. Seutukunnissa hankkeita ei ole toteutettu juuri lainkaan. Sen sijaan koko maakunnan kattavia hankkeita on jopa 80 %. Turun seudun Yhteistyöhankkeiden rahoituksesta 4 hanketta on kohdistunut nuoriin. Ne on merkitty omiksi hankkeikseen, mikä tulee ottaa huomioon lukumääriä tarkasteltaessa. Loimaan seutukunnassa toteutettu Leaderhanke on Liikkeellä Luonnostaan, mikä on nuorten vapaa-aikaan liittyvä. Sillä halutaan kannustaa etenkin nuoria löytämään liikkumisen mahdollisuuksia omasta lähiympäristöstään ja tutustuttaa erilaisiin ur- 28 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 103 Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Tenkulan ym. valtuustoaloitteesta etsivän nuorisotyön tehostettujen kokeilujen toteuttamisesta HEL 2012-012539 T

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa 1 (5) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 14.10.2015 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa Asia: HE 30/2015 vp

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot