EURAJOEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 EURAJOEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO SUUNNITEMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA LAPSIA JA NUORIA KOSKEVIA OHJELMIA JA HANKKEITA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SITÄ UHKAAVIA TEKIJÖITÄ LASTEN JA NUORTEN ELINOLOT JA HYVINVOINNIN NYKYTILA EURAJOELLA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT EURAJOELLA KASVUA JA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Terveydenhuolto Varhaiskasvatus Koulutoimi Vapaa-aikatoimi Sosiaalitoimen palvelut Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikk Eurajoen seurakunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) Eurajoen paikallisyhdistys ry Muita toimijoita Eurajoella KASVUA JA KEHITYSTÄ KORJAAVAT PALVELUT LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN STRATEGINEN SUUNTA JA TOIMENPITEET PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA... 47

3 3 TIIVISTELMÄ Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma perustuu lastensuojelulaissa annettuun säädökseen (12 ), joka velvoittaa kuntia tekemään suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suurin osa eurajokelaisista lapsiperheistä voi hyvin. Tammikuussa 2014 toteutetusta hyvinvointikyselystä ilmenee, että 98 % luokkalaisten oppilaiden huoltajista kokee pärjäävänsä vanhempana joko melko hyvin tai erittäin hyvin. Valtakunnallisen suuntauksen mukaisesti kuitenkin myös Eurajoella lastensuojelun asiakasmäärien kasvu on jatkunut tarkasteltaessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää sekä avohuollon tukitoimenpiteitä saavien lasten ja perheiden määrää. Kiireellisten sijoitusten määrän kasvu on myös huolestuttavaa. Suunnitelmakaudella Eurajoella on toteutettu tai käynnistetty useampia toimintaohjelmia ja hankkeita, joiden tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen, esim. Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelma, Eurajoki yhdessä paremmaksi -projekti sekä Pois syrjästä - Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke. Varhaiseen tukeen ja ehkäisevään työhön on panostettu mm. palkkaamalla Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelmaan määräaikainen puolipäiväinen hyvinvointikoordinaattori. Vuonna 2014 on perustettu nuoriso-ohjaajan toimi sekä sosiaaliohjaajan virka sosiaalitoimeen ja sosiaaliohjaajan toimi koulutoimeen. Eri hallintokuntien alaisuudessa on otettu käyttöön uusia toimintamalleja ja -menetelmiä, joista suurin osa on poikkihallinnollisia ja yhteistyöhön perustuvia, kuten Remonttihankkeessa mallinnettu Lasta kannatteleva liittouma -työskentelymalli. Omin jaloin -toimintamallin mukaiseen työskentelyyn on koulutettu nuoriso-, koulu- ja sosiaalitoimen työntekijöitä. Lapsiperheiden kotipalvelu on käynnistetty uudelleen ja käyttöön on otettu lasten kotihoidon kuntalisä. Erilaista kerho- ja harrastustoimintaa on paljon, ja oppilashuoltotyöhön sekä muuhun koululaisten kasvuun ja osallisuuteen vaikuttavaan toimintaan on panostettu. Suunnitelmakaudella tavoitteena on valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman yleisten tavoitteiden mukaisesti liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen, päihde- ja mielenterveysongelmien ja terveydellisten haittojen vähentäminen sekä lapsiperheiden ja nuorten tukeen panostaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen pyritään eri hallintokuntien ja seurakunnan toimenpiteillä, jotka on kuvattu tämän suunnitelman liitteessä 1. Nämä toimenpiteet siirretään vuosittain hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiksi. Kunnan kaikki toimijat ovat vastuussa lapsiperheiden hyvinvoinnista. Lasta ja hänen perhettään tuetaan aina ensisijaisesti ehkäisevän työn ja avohuollon keinoin. Hyvin toimivilla peruspalveluilla voidaan vaikuttaa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarpeeseen. Lasten ja perheiden palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa yhteisten päämäärien ja toimintakäytäntöjen löytyminen edellyttää yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä, niin asiakkaiden ja viranomaisten kuin myös laajasti eri viranomaistahojen kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmällä on tästä koordinaatiovastuu.

4 4 1. JOHDANTO Lastensuojelulain (417/ ) mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/ ) mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista - lastensuojelun tarpeesta kunnassa - lastensuojeluun varattavista voimavaroista - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelulain tavoitteena on vahvistaa lapsen ja perheen osallisuutta ja oikeusturvaa. Lastensuojelulain 12 mukaisen suunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeita sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lasten hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Tavoitteena on ohjata ja kehittää kunnan lastensuojelua sekä antaa kuntapäättäjille ja palvelujen tuottajille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka varmistaa, että kunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja yhteistoimintaan ja kumppanuuteen perustuvaa. Tavoitteena on tehostaa viranomaisten yhteistyötä perheiden tukemiseksi, täsmentää kunnan velvollisuuksia lastensuojelussa sekä siirtää lastensuojelutoimenpiteiden painopistettä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon. Ensimmäinen lastensuojelulain 12 mukainen lastensuojelun suunnitelma on hyväksytty Eurajoen kunnanvaltuustossa vuosille Suunnitelman laatineeseen työryhmään kuuluivat edustajat seuraavilta tahoilta: sosiaalitoimi, koulutoimi, kirjasto- ja kulttuuritoimi, liikunta- ja nuorisotoimi, terveydenhuolto, Eurajoen seurakunta sekä MLL:n Eurajoen osasto. Työryhmä päätyi laatimaan Eurajoelle lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Tällä haluttiin varmistaa, että suunnitelmassa tulevat huomioiduksi kaikki eurajokelaiset lapset ja nuoret sekä hyvinvointia laajasti edistävät ja tukevat palvelut ja toiminnot. Eurajoen lapsipoliittinen ohjelma on laadittu vuonna 2003 osana Rauman seudun kuntien lapsipoliittista ohjelmaa. Lastensuojelulain 12 mukainen Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on jatkoa Eurajoen lapsipoliittisen ohjelman

5 5 aloittamalle työlle. Suunnitelma painottaa ja tarkentaa erityisesti lastensuojelun näkökulmaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Eurajoen lapsipoliittisen ohjelman seurantaryhmä ja Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaryhmä yhdistettiin vuonna 2013 Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmäksi. Työryhmä on laatinut Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille sekä vastaa jatkossa sen seurannasta. Suunnitelman kokosi lopulliseen muotoonsa sosiaalityöntekijä Ulla Leskinen. Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä : Pirita Laivanen, nuorisosihteeri, työryhmän pj. Raili Aitonurmi, päivähoidon johtaja, sosiaalitoimi, työryhmän siht. Alpo Komminaho, sosiaalijohtaja Anne-Marita Toivonen, perhepäivähoidon ohjaaja, sosiaalitoimi Anni Savolainen/Elina Rautanen koordinaattori Voi hyvin- Eurajoella Pirjo Rantanen, sosiaalilautakunta Sari-Anne Aaltola, apulaisrehtori, yhteiskoulu Sari Seikkula, sosiaaliohjaaja, koulutoimi Minna-Mari Kares, luokanopettaja/rehtori, koulutoimi Marjut Mikkonen, kouluterveydenhoitaja, Attendo Katri Jalonen, nuorisovaltuuston edustaja Ilona Sjöman, kunnanhallitus Kirsi Hassinen, MLL Eurajoen paikallisyhdistys ry Ida Kaikkonen/ Heidi Laine, nuorisotyönohjaaja Eurajoen seurakunta Mirjam Pennanen, perhetyöntekijä, Eurajoen seurakunta Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjaksi toteutettiin keväällä 2009 Eurajoen peruskoulun luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen kysely, joka työstettiin Kuntaliiton Arki- ja kokemustiedon kyselylomakkeen pohjalta. Kysely toteutettiin jälleen keväällä Lisäksi työryhmän käytössä on ollut viimeisimmän Kouluterveyskyselyn 2013 tulokset. Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon Eurajoen kuntastrategia 2017 ja hyvinvointisuunnitelma , valtakunnalliset ja paikalliset strategiat ja hankkeet sekä erilaiset toimintaohjelmat, jotka liittyvät lapsiin ja lapsiperheisiin.

6 6 2. SUUNNITEMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 25 -vuotista taivalta juhlitaan Sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Sopimuksen yleisinä periaatteina ovat lapsen suojelu syrjinnältä, lapsen edun ensisijaisuus sekä lapsen mielipiteen huomioiminen. Perustuslain mukaan lapsella ja nuorella on oikeudet osallistumiseen, oppimiseen, palveluihin sekä huolenpitoon ja erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain tavoitteena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun ja se painottaa voimakkaasti ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Nuorisolaki koskee alle 29-vuotiaita. Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma, jonka avulla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Ohjelman tavoitteisiin vastataan kuudella toisiaan täydentävällä osaohjelmalla, joista yhtenä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Lastensuojelun laatua on linjattu ensimmäistä kertaa laatusuosituksella, joka julkaistiin Suositus on suunnattu ensisijaisesti lastensuojelupalvelujen toteuttamisen, arvioinnin, kehittämisen ja johtamisen tueksi kuntiin, mutta se on tarkoitettu myös lapsille, nuorille, vanhemmille ja heidän läheisilleen sekä muille lastensuojelun toimijoille. Lapsi on suosituksen keskiössä. Lastensuojelutyötä ohjaavat keskeiset periaatteet: 1. asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet 2. lapsen etu 3. vuorovaikutus 4. ammattihenkilöstön työn laatu sekä 5. vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri. Vaikuttavan lastensuojelutyön avaimet: 1. osallisuus lastensuojeluasiassa ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluita kehitettäessä 2. lapsilähtöinen yhteinen palvelujärjestelmä ja eri toimijoiden välinen yhteistyö 3. osaavat ammattilaiset, tehtävänjako ja työn tuki 4. moniulotteinen arviointi.

7 7 3. LAPSIA JA NUORIA KOSKEVIA OHJELMIA JA HANKKEITA Eurajoella lasten, nuorten sekä perheiden hyvinvointiin ja arjen turvaamiseen liittyviin tekijöihin on panostettu luomalla uusia toimintamalleja, koulutuksella sekä yhteistyön lisäämisellä. Erityisesti ennaltaehkäisevän työn merkitystä on nostettu esille ja resursoitu varhaiseen tukeen liittyviin palveluihin. Seuraavassa on tiivistelmä lapsia, nuoria ja perheitä koskettavista, viime ohjelmakaudella toteutetuista tai ohjelmakauden aikana käynnistyneistä ohjelmista ja hankkeista: Sosiaalilautakunnan alaisuudessa käynnistyi vuonna 2010 Voi Hyvin Eurajoella -hyvinvointi- ja terveysohjelma, jonka tavoitteena on edistää eurajokelaisten terveyttä ja osallisuutta ravinnon, painonhallinnan, liikunnan, kulttuurin ja yhteisen tekemisen kautta. Kohderyhmänä ovat kuntalaiset vauvasta vaariin. Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelmaan liittyen on järjestetty mm. yleisöluentoja terveyttä edistävistä aiheista, oman vastuun ottamisesta ja vanhemmuuden tukemisesta ja osallisuudesta. Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelmassa työskentelee puolipäiväinen hyvinvointikoordinaattori. Eurajoki oli mukana KASTE-ohjelman tuella toteutetuissa Länsi 2012 ja Länsi Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeissa, jotka toteutettiin ajalla Hankkeissa keskityttiin mm. ennaltaehkäisevän työn konkretisoimiseen päihde- ja mielenterveysasioissa kouluttamalla mm. sosiaalitoimen ja vanhustenhuollon henkilöstöä varhaisen puuttumisen toimintatapojen käyttöönottoon (Audit ja Mini-interventio). Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien yhteinen Remontti-hanke toteutettiin ajalla Hanke oli osa KASTE-ohjelmaa, jossa lasten ja alle 21 -vuotiaiden nuorten ja heidän perheidensä palveluja alettiin uudistaa kokonaisuutena. Tavoitteena on ollut ongelmien ennaltaehkäisy lasten ja nuorten kasvuympäristöön vaikuttamalla. Työn painopistettä siirretään korjaavasta työstä ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen puuttumiseen ja tukeen kodeissa, perusterveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja vapaaajantoiminnoissa. Oleellinen muutos palvelujärjestelmässä tehdään viemällä tarvittava tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin. Hankkeen tuloksena Eurajoella otettiin käyttöön marraskuussa 2009 Lasta kannatteleva liittouma -toimintamalli. Mikäli jollain viranomaisella herää huoli lapsen tilanteesta, toimintamalli kokoaa kaikki perheen kannalta tärkeät apujoukot yhdessä pohtimaan, miten lapsen asiat menisivät paremmin. Tavoitteena on laadukas dialoginen keskustelu, jolla on sovittu rakenne ja jonka lähtökohtana on perheen ja lapsen osallisuus. Verkoston koollekutsujana voi toimia koulun sosiaaliohjaaja, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja tai perheneuvolan psykologi. Lasta kannatteleva liittouma työskentelee prosessina, kunnes huoli lapsen tilanteesta vähenee. Syksyllä 2013 käynnistyi Eurajoki yhdessä paremmaksi -projekti. Projekti on kunnan vastaus tarpeeseen siirtyä kuntapalvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi. Tavoitteena on luoda ja dokumentoida toimintatavat, joiden mukaisesti kunta yhteiskehittelynä kuntalaisten kanssa suunnittelee ja järjestää priorisoidut asiakaslähtöiset kuntapalvelut. Strategian toteutusta varten Eurajoen kuntaan on perustettu kolme poikkihallinnollista kehittämisprosessia, joista yhtenä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen.

8 8 Eurajoki on mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoimassa Pois syrjästä Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hankkeessa, joka toteutetaan ajalla Hankkeen päämääränä on ehkäistä lasten tai nuorten syrjäytymiskehitys peruspalveluja kehittämällä. Lähtökohtana on ennaltaehkäisy ja keskittyminen varhaisiin interventioihin. Tavoitteena on hankkeen myötä tarttua lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Hankkeella on kaksi toisiaan tukevaa pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: verkostomaisen yhteistyön kehittäminen sekä ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. 4. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SITÄ UHKAAVIA TEKIJÖITÄ Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2014 vuosikirjan Eriarvoistuva lapsuus lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa mukaan useimmilla käytetyillä mittareilla lasten ja nuorten suuri enemmistö voi hyvin. Lapset ja nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä, heillä on ystäviä ja harrastuksia, he pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan ja kokevat vanhempiensa tukevan heidän koulunkäyntiään. Nämä asiat toteutuvat noin yhdeksällä kymmenestä lapsesta. Lasten hyvinvoinnin myönteisiä kehityskulkuja varjostaa kuitenkin lasten eriarvoistuminen. Kyse on sekä taloudesta että lasten huolenpidon eriarvoistumisesta; voidaan puhua sekä taloudellisesta että hoivaköyhyydestä, jotka eivät kuitenkaan aina satu samaan perheeseen. Köyhyyden lisääntyminen on kaikkein voimakkainta monilapsisissa, pienten lasten perheissä ja yksinhuoltajaperheissä. Köyhän perheen lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet ovat muita vähäisemmät ja syrjäytymisriski suurempi. Vaikka lasten ja nuorten terveys on kehittynyt myönteisesti, terveyden kokeminen ei ole muuttunut samalla tavalla positiiviseen suuntaan. Viime vuosikymmenien aikana mm. lasten ylipainoisuus, astma, allergiat, diabetes sekä erilaiset käyttäytymishäiriöt ovat lisääntyneet. Joka viides koululainen on ylipainoinen ja vain joka kolmas liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikunta-aktiivisuus vähenee voimakkaasti iän myötä. Unen puute on yläaste- ja lukioikäisten keskuudessa kasvussa. Tällä hetkellä nuoruusiän diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman korkein. Erilaisten sairauksien ennaltaehkäisy on tärkeää jo lapsuudessa. Monet elämäntavat ja tottumukset, kuten esim. ravitsemus- ja liikuntatavat, muovautuvat jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Lasten ja nuorten elämäntapojen edistäminen on osa eriarvoistumiskierteen katkaisemista. Monien lapsiperheiden sosiaalinen verkosto on ohut, koska isovanhemmat ja muut sukulaiset asuvat etäällä. Sosiaalisen verkoston ohuus näkyy lapsiperheiden elämässä sosiaalisen tuen puutteena sekä lastenhoitoon ja -hoivaan liittyvinä ongelmina, erityisesti yksinhuoltajaperheissä. Työn ja perheen yhteensovittamisen ja arjen kuormittumisen ongelmat heijastuvat perheiden elämäntilanteisiin ja vanhempien/vanhemman väsymisenä, parisuhteen kriisiytymisenä ja jaksamattomuutena suhteessa lasten tarpeisiin. Osalla vanhempia on

9 9 vaikeuksia tukea lasta tai asettaa rajoja. Ongelmia voi tuoda myös lapsen tai nuoren yksinäisyys. Netti ja pelit ovat joillekin liian keskeinen vapaa-ajanviettotapa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keväällä 2012 toteuttaman nuorisorikollisuuskyselyn mukaan yleisimpiä yhdeksäsluokkalaisten tekemistä kielletyistä tai rikollisista teoista olivat luvaton tiedostojen verkkolataaminen (71 %), alkoholin humalajuominen (51 %), luvattomat poissaolot koulusta (40 %), koulukiusaaminen (21 %), vahingonteko koulun ulkopuolella (20 %) ja koulusta varastaminen (20 %). Yleisimpiä uhrikokemuksia nuorille olivat heidän omaisuuteensa kohdistuneet vahingonteot ja varkaudet. Väkivaltaan liittyvistä uhrikokemuksista yleisin oli uhkailun kohteeksi joutuminen. Joka viidettä nuorta (19 %) oli vuoden aikana uhattu vahingoittaa fyysisesti. Koulukiusaamisen kohteeksi joutuneita nuoria oli 13 %. Sähköpostilla, tekstiviestillä tai internetin keskustelupalstoilla oli uhattu 16 % nuorista. Seksuaalista häirintää oli kokenut 9 %. Lähisuhde- ja perheväkivalta myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvana on yleinen ilmiö Suomessa. Viranomaisten tietoon lähisuhde- ja perheväkivallasta tulee vain pieni osa. Väkivalta on usein piiloteltua ja kotona tapahtuvaa ja siihen liittyy paljon epäonnistumisen, syyllisyyden ja häpeän tunteita. Väkivalta perheessä vahingoittaa aina myös lasta, vaikka väkivalta ei suoranaisesti lapseen kohdistuisikaan. Toiseen vanhempaan kohdistuva väkivalta voi olla lapselle yhtä traumatisoivaa kuin väkivallan kohteeksi joutuminen. Lapset myös aistivat kodin jännittyneen ilmapiirin ja syyllistävät perheen tilanteesta itseään. Lapsi kärsii perheessä tapahtuneesta väkivallasta myös sitä kautta, että väkivallan aiheuttama stressi ja trauma uuvuttavat ja vievät voimia vanhemmuudelta. Väkivaltaa perheessään kokeva ja näkevä lapsi siirtää usein väkivaltaisen käyttäytymisen eteenpäin omassa elämässään; lähisuhde- ja perheväkivallasta voi tulla käyttäytymismalli, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Ongelmien ja riskiolosuhteiden kasautuminen samoille perheille ja lapsille voi johtaa erityispalvelujen kuormitukseen, joka näkyy asiakkuuksien lisääntymisenä lasten- ja nuortenpsykiatriassa, lastensuojelussa ja erityisopetuksessa. 5. LASTEN JA NUORTEN ELINOLOT JA HYVINVOINNIN NYKYTILA EURAJOELLA Lasten ja perheiden kasvuoloja ja hyvinvointia analysoitaessa on tärkeää tarkastella väestöä ja sen elinoloja sekä lasten kasvuympäristöä, terveyttä ja kehitystä sekä huoltajien hyvinvointia. Seuraavassa elinolojen tarkastelussa on käytetty Eurajoen kunnan hyvinvointikertomuksesta ja tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä saatuja tietoja. Kouluterveyskyselyn ja Eurajoella luokkalaisille sekä heidän huoltajilleen suunnattujen kyselyjen tuloksista on koottu tiivistetyt erilliset katsaukset. Vuoden 2012 lopulla Eurajoella oli 5922 asukasta (v asukkaita oli 5871, lisäystä + 51). Asukasmäärä on ollut hienoisessa kasvussa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Eurajoella asuu enemmän lapsia ja nuoria kuin keskimäärin muissa vastaavan kokoisissa kunnissa. Vuonna 2012 Eurajoella 0 6-v. osuus oli 7,3 % (7,8 % v. 2007,

10 10 vastaavan kokoisissa kunnissa 6,8 %).Vuonna 2012 lapsiperheiden osuus kaikista perheistä oli 40,4 % (41,3 % v. 2007, vastaavan kokoisissa kunnissa 35,1 %). Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista eurajokelaisista perheistä on lisääntynyt, sillä v yksinhuoltajaperheitä oli 15,1 % (13 % v. 2007, vastaavan kokoisissa kunnissa 16,3 %). Avioerojen määrä on noussut huomattavasti vuodesta 2007, jolloin avioeroja vuotiailla/1000 vastaavan ikäistä naimisissa olevia kohtaan oli 9,5; v vastaava luku oli 15,1; vastaavan kokoisissa kunnissa 16,3. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien asukkaiden osuus Eurajoella on edelleen lisääntynyt: v heitä oli 6,7/1000 as. ja v ,5 /1000 as., v ,9/1000 as. Vastaavan kokoisissa kunnissa luku oli 16,0. Vuonna 2012 kokonaistyöttömyys oli Eurajoella 8,3 % (6,9 % v. 2007). Nuoria, alle 25- vuotiaita oli v työttömänä 7 % (8,7 % v. 2007). Vuosina 2009, 2010 ja 2011 nuorisotyöttömyys on ollut selkeästi korkeampi, yli 10 %, mutta v nuorisotyöttömien määrässä tapahtui siis huomattava väheneminen. Vuonna 2012 toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli Eurajoella vähemmän kuin vastaavan kokoisissa muissa kunnissa, prosenttiosuus lapsiperheistä Eurajoella oli 5,6; vastaavan kokoisissa kunnissa 7,5. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut, sillä vuonna 2007 toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli 4,5 %. Toimeentulotukimenot asukasta kohti v olivat Eurajoella 59 euroa/asukas (38 euroa/asukas v. 2007). Kodinhoitoapua oli saatavilla Eurajoella huomattavasti paremmin kuin vastaavankokoisissa muissa kunnissa; vuoden 2012 aikana kodinhoitoapua saaneita lapsiperheitä oli 10 (kunnan kustantamat palvelut), muissa vastaavan kokoisissa kunnissa keskimääräinen luku oli 4,5. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden 2012 aikana oli 7,2 %, vastaavan kokoisissa kunnissa prosenttiosuus oli 6,3. Kouluterveyskysely 2013 Kouluterveyskyselyssä kootaan valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyllä tuetaan nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä, erityisesti koulun oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon kehittämistä. Eurajoella kouluterveyskysely tehdään parittomien vuosien keväällä opettajan ohjaamana luokkakyselynä peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 1. ja 2. vuosikursseilla. Pidemmällä aikavälillä erityisesti koulun fyysisten työolojen koetaan parantuneen: vuonna 2005 työoloissa puutteita koki 67 % yläkoulun oppilaista ja 58 % lukion oppilaista. Vuonna 2013 vastaavat prosentit ovat enää vain 38 % ja 21 %.

11 11 Kouluterveyskysely 2013 tuloksien ilonaiheita peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilailla ovat mm. seuraavat (suluissa prosentit Eurajoella vuosina 2011 ja 2013 sekä vertailua varten Satakunnan prosenttiosuudet vuonna 2013): - vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan o (68 % v ja 76 % v Satakunta 66 %) - vanhempien tupakointi vähentyi o (36 % v ja 32 % v tupakoi - Satakunta 37 %) - keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähenivät o (keskusteluvaikeuksia 9 %:lla v ja 4 %:lla v Satakunta 8 %) - perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi o (41 % söi yhteisen aterian v ja 53 % v Satakunta 44 %) - läheiset ystävyyssuhteet lisääntyivät o (8 %:lla ei v ollut yhtään läheistä ystävää ja 1 %:lla v Satakunta 8 %) - koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi o (66 % v ja 72 % v Satakunta 48 %) - koulun työilmapiiri parani o (76 % v ja 85 % v Satakunta 74 %) - koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi o (40 % prosenttia koki määrän suureksi v ja 33 % v Satakunta 33 %) - lintsaaminen vähentyi o (8 % v ja 3 % v Satakunta 8 %) - koulu-uupumus väheni o (16 % v ja 10 % v Satakunta 12 %) - humalajuominen vähentyi o (18 % oli ollut tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa v ja 10 % v Satakunta 15 %) - kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääseminen koettiin helpommaksi o (8 % v koki vaikeaksi ja 3 % v Satakunta 13 %) - useiden oireiden (esim. niska-, selkä- tai vatsakivut, ärtyneisyys, päänsärky, väsymys, heikotus jne.) kokeminen päivittäin vähentyi o (vähintään kaksi oiretta päivittäin oli 22 %:lla v ja 18 %:lla v Satakunta 17 %) Huolenaiheita olivat mm. seuraavat: - vanhempien työttömyys lisääntyi o (27 % v ja 34 % v Satakunta 30 %) - fyysistä uhkaa koettiin yleisemmin o (18 % v ja 26 % v Satakunta 20 %) - toistuva rikkeiden teko lisääntyi o (12 % v ja 18 % v Satakunta 22 %) - kuulluksi tuleminen koulussa vähentyi o ( 76 % koki tulevansa kuulluksi v ja 72 % v Satakunta 71 %) - liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla vähentyi

12 12 o (70 % harrasti vapaa-ajalla enemmän kuin tunnin hengästyttävää liikuntaa v ja 61 % v Satakunta 64 %) - ruutuaika (tv, tietokone, puhelin) päivisin lisääntyi o (ruutuaika 4 tuntia tai enemmän arkipäivisin 18 %:lla v ja 23 %:lla v Satakunta 25 %) Lisäksi tulokset kertovat, että joka viides 8. ja 9. luokan oppilas ei syö päivittäin koululounasta, puolet oppilaista harjaa hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä (pojista 64 %), joka neljäs oppilas nukkuu arkisin alle 8 tuntia, joka kymmenes oppilas tupakoi päivittäin, joka kolmannella oppilaalla on päänsärkyä viikoittain, joka kolmas oppilas kokee koulutyöhön liittyvän työmäärän suureksi, joka neljäs oppilas on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana ja joka kymmenennelle oppilaalle läheisen alkoholin käyttö on tuottanut ongelmia. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tuloksien ilonaiheita olivat mm. seuraavat: vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan - vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan o (61 % v ja 74 % v Satakunta 69 %) - koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi o (56 % v ja 79 % v Satakunta 62 %) - opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät o (v vaikeuksia opiskelussa 37 %:lla ja 26 %:lla v Satakunta 37 %) - viikoittain koettu päänsärky väheni o (30 % v ja 19 % v Satakunta 23 %) - aamupalan syöminen arkisin lisääntyi o (61 % söi aamupalan joka arkiaamu v ja 72 % v Satakunta 69 %) - hampaiden harjaamistottumukset paranivat o (60 % harjasi hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä v ja 28 % v Satakunta 40 %) - tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi (69 % v ja 76 % v Satakunta 72 %) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tuloksien huolenaiheita olivat mm. seuraavat: - koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi o (33 % v ja 43 % v Satakunta 36 %) - viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät o (20 % v ja 30 % v Satakunta 31 %) Lisäksi tulokset kertovat, että joka viides lukion 1. ja 2. luokan oppilas ei syö päivittäin koululounasta, joka kolmas oppilaista harjaa hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä, joka neljäs oppilas nukkuu arkisin alle 8 tuntia, useampi kuin joka kymmenes oppilas on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, joka viidennellä oppilaalla on päänsärkyä viikoittain, lähes joka toinen oppilas kokee koulutyöhön liittyvän työmäärän

13 13 suureksi, joka kymmenes oppilas on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana ja joka kymmenes oppilas on kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti. Eurajoen lasten, nuorten ja heidän huoltajien hyvinvointikyselyn tuloksia Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaprosessiin on osallistettu lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan mm. toteuttamalla erilliset kyselyt suunnitelmatyön pohjaksi vuosina 2009 ja Vuonna 2009 Eurajoen alakoulujen lk ja yhteiskoulun lk oppilaille sekä heidän vanhemmilleen toteutettiin kysely Kuntaliiton Arki- ja kokemustiedon -lomakkeiston pohjalta. Kyselyyn liitettiin muutama lisäkysymys, joilla kartoitettiin sitä, missä eurajokelaiset lapset ja nuoret tapaavat kavereitaan ja kaipaavatko he lisää harrastusmahdollisuuksia Eurajoella, ja jos kaipaavat, niin mitä? Vuonna 2009 kyselyyn vastasi 283 alakoulun, ja 225 yläkoulun oppilasta. Vanhempien kyselyn vastauksia palautui 370 kpl. Hyvinvointikysely toteutettiin uudelleen tammikuussa Kyselyyn vastasi yhteensä 405 oppilasta, joista alakoululaisia 244 (vastausprosentti 90 %) ja 7-9 -luokkalaisia 161 (vastausprosentti 82 %). Huoltajille suunnattuun hyvinvointikyselyyn vastasi 146. Vuonna 2014 toteutetun lasten ja nuorten kyselyn vastauksista ilmenee, että alakoululaisista lounasta syö n. 89 %, sen sijaan yläkoululaisista lounaan ilmoittaa syövänsä 100 %. Kouluterveyskyselyyn 2013 vastanneista luokan oppilaiden vastauksista sen sijaan käy ilmi, että joka viides ei syö päivittäin koululounasta. Virvoitusjuomia useamman kerran viikossa juo 23 % alakoulujen oppilaista (30 % v. 2009), ja noin 33 % yläkoulujen oppilaista (40 % v. 2009). Alakoululaisista 89 % (85 % v. 2009) nukkuu mielestään riittävästi; yläkoululaisista 72 % (71 % v. 2009). Suurin osa (79 %) alakoululaisista nukkuu keskimäärin 8-10 tuntia ja vain kaksi vastasi nukkuvansa alle viisi tuntia. Yli 10 tuntia nukkuvia oli 27, eli 11 %. Yläkoululaisista 66 % nukkuu keskimäärin 8-10 tuntia, 5-7 tuntia nukkuu 50 vastaajaa, mikä on yli puolet enemmän kuin alakoululaisista. Alakouluikäisiin verrattuna huomattavasti suuremmalla osalla yläkouluikäisistä yöunet jäävät lyhyemmiksi kuin kahdeksan tuntia. Vaikeuksia saada illalla unta oli 21 %:lla alakoululaisista (23 %:lla v. 2009) ja yläkoululaisista 19 %:lla (29 %:lla v. 2009). Osa vastaajista kertoi heräilevänsä yöllä (alakoululaisista 16 % ja yläkoululaisista 13 %). Vuonna 2014 yleisin nukkumaanmenoaika alakoululaisilla oli klo ja yläkoululaisilla 22 23, samoin kuin vuoden 2009 kyselyssä. Alakoululaisista 38 % vastasi harrastavansa liikuntaa joka päivä vapaa-aikana (v yli 50 %), vain kaksi vastaajaa sanoi, ettei harrasta liikuntaa koskaan vapaa-aikana. 87 % vastaajista on sitä mieltä, että harrastaa liikuntaa sopivasti. Yläkoulun oppilaista 43 % harrastaa liikuntaa joka päivä ja 42 % muutaman kerran viikossa. Myös yläkoululaisista kaksi vastaajaa ei harrasta koskaan liikuntaa. Yläkoulun vastaajista 68 % on sitä mieltä, että liikunnan määrä on sopiva (76 % v. 2009), 27 % mielestä liian vähän. Alakoululaisten yleisin harrastus on jalkapallo, jota harrastaa 14 % vastaajista. Lähes yhtä paljon on jääkiekon harrastajia (11 %). Musiikin, käsi- ja kuvataiteiden,

14 14 sisäpelien ja lukemisen harrastajia on 7-10 % kussakin ryhmässä. 6 % vastaajista harrastaa ratsastusta, tanssia tai partiota, 4 H-kerhoa, uintia, ulkoilua, jumppaa, yleisurheilua, pesäpalloa, taistelulajeja, vapaapalokuntaa, ensiapukerhoa, motocrossia, cartingia, skeittausta, luistelua, laskettelua, suunnistusta ja pyöräilyä. Yläkoululaisten yleisimmät harrastukset ovat jääkiekko (n. 12 % vastaajista), käsija kuvataiteet (n. 10 %), musiikkiin liittyvä harrastus ja jalkapallo (9 %). Joillakin vastaajilla oli yli neljä harrastusta, joillakin yksi ja kolme vastasi, ettei harrasta mitään. Kyselyssä kysyttiin myös, kaipaavatko lapset ja nuoret lisää harrastusmahdollisuuksia Eurajoelle. Alakoulun vastaajista 24 % toivoi Eurajoelle uimahallia, yläkoulun vastaajista 9 %. Alakoulun vastaajista 13 % kaipaa omaa sählyjoukkuetta ja 8 % enemmän mahdollisuuksia harrastaa tanssia. Yläkoululaisista 14 % haluaisi mahdollisuuksia erilaisten liikuntalajien harrastajille (esim. hiphop, tanssi, tennis, ryhmäliikuntaa). 9 % yläkoululaisista toivoo Eurajoelle omaa sählyjoukkuetta. 21 % alakoulun, ja 32 % yläkoulun vastaajista ei kaipaa lisää harrastusmahdollisuuksia. Kyselyssä kysyttiin kuinka paljon tuijotat isoa tai pientä ruutua? (TV, tietokone, pelikoneet, puhelimet tms.) Koulupäivinä alakoulun vastaajista 44 % oli ruudun edessä yhdestä kahteen tuntiin. Yli kahdesta tunnista neljään tuntiin kului aikaa 20 %:lla ja yli neljä tuntia sanoi tuijottavansa 9 % eli 21 vastaajaa. 26 % vastasi käyttävänsä aikaa ruudulla alle tunnin päivässä ja kaksi vastaajaa ei ollenkaan. Ruutuaikaa koskevaan kysymykseen vastanneet yläkoululaiset käyttävät arkisin aikaa tv:n, tietokoneen, puhelimen ym. kanssa yhdestä tunnista yhteentoista tuntiin. Kahdesta neljään tuntiin aikaa kuluu noin 31 %:lla vastaajista. Alle tunnin päivässä ruutuaikaa kuluu 5 %:lla, yli neljä tuntia 22 %:lla ja yli kuusi tuntia 10 %:lla vastaajista. Viikonloppuisin ja lomilla ruutuajat yläkoululaisilla ovat huomattavasti suuremmat. Alakoululaisista 88 % (85 % v. 2009) ja yläkoululaisista 91 % (89 % v. 2009) kertoi, että hänellä on kavereita enemmän kuin viisi. Alakoululaisista kukaan ei sanonut, ettei hänellä ole yhtään kaveria; yläkoulun oppilaista kaksi vastaajaa sanoi, ettei hänellä ole kavereita lainkaan. Lapset ja nuoret tapaavat kavereitaan eniten kotona. Muita suosittuja paikkoja olivat harrastusten puitteissa kavereiden tapaaminen sekä kylillä näkeminen. Alakoululla kolmella (v viidellä) vastaajalla ei ole yhtään läheistä ihmistä, jolle voi kertoa omista asioista ja jotka kuuntelevat. Yläkoululaisista yksi vastaaja (v viisi) kertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ihmistä. Alakoululaisista 18 % (17 % v. 2009) ja yläkoululaisista 9 % (13 % v. 2009) koki, ettei vanhemmilla ole niin paljoa aikaa hänelle kuin hän tarvitsisi. Vastaajilta kysyttiin, kuunnellaanko heitä kotona. Sekä alakoulun että yläkoulun oppilaista 94 % sanoo, että heitä kuunnellaan kotona. 5 %:n mielestä ei kuunnella. Sekä ala- että yläkoulun oppilaista vajaat 90 % koki, että heitä ja heidän mielipiteitään kuunnellaan koulussa. Kyselyssä kartoitettiin myös, millä tavalla lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asioihinsa omassa kunnassa. Alakoulun vastaajista 38 % tietää oppilaskunnan, 10 % sanoo koulun kautta, 8 % vastaa, että kertomalla aikuisille tai vanhemmille. 24 % vastasi, ettei tiedä, miten asioihin voi vaikuttaa. Alakoulun oppilaista 80 % ja

15 15 yläkoulun oppilaista 64 % on sitä mieltä, että lapsilla ja nuorilla on riittävästi vaikutusmahdollisuuksia asuinkunnassaan. Yläkoulun vastaajista 19 % sanoo, ettei tiedä, miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asioihin omassa kunnassa. Oppilaskunnan ja nuorisovaltuuston tietää 11 % vastaajista. Aloitekanavan mainitsee noin 17 %. Ala- ja yläkoululaiset tuntevat olonsa turvalliseksi koulussa, koulumatkalla, kotona ja harrastuksissa. Alakoululaisista kuitenkin 3 % vastaa, ettei tunne oloaan turvalliseksi koulussa, 7 % koulumatkalla, 3 % kotona ja 5 % muualla vapaa-aikana. Yläkoululaisista 2 % ei tunne oloaan turvalliseksi koulussa eikä koulumatkalla. Kotona kukaan ei ilmoittanut tuntevansa turvattomuutta, mutta muualla vapaaaikana oloaan ei tunne turvalliseksi 3 %. Edelliseen kyselyyn verrattuna esim. turvallisuudentunne koulussa on noussut. Vuoden 2009 ja 2014 kyselyjen vastausten perusteella voidaan todeta, että esimerkiksi ravintotottumusten osalta hedelmien ja marjojen syöminen useita kertoja viikossa on lisääntynyt sekä ala- että yläkoululaisten osalta (v alakoululaisista 67 % ja yläkoululaisista 65 %; v alakoululaisista 89 % ja yläkoululaisista 72 %). 94 % yläkoulun vastaajista ilmoitti syövänsä aamupalan. Kouluterveyskyselyn mukaan maanlaajuisesti 8. ja 9. -luokkalaisista vain 57 % syö aamupalan joka arkiaamu. Eurajokelaisista alakoulun vastaajista 23 % ja yläkoulun vastaajista 33 % juo virvoitusjuomia useita kertoja viikossa. Virvoitusjuomien käytössä oli tapahtunut kuitenkin laskua edelliseen kyselyyn verrattuna. Alakoululaisista 19 % kertoo syövänsä karkkeja monta kertaa viikossa, vuonna 2009 lukema oli 27 %, eli alakoululaisilla myös karkkien syönti on vähentynyt. Sen sijaan yläkoululaisilla karkkien syönti on lisääntynyt, sillä vuonna 2009 vastaajista 28 % ilmoitti syövänsä useita kertoja viikossa karkkeja, tänä vuonna 35 %. Koulussa tarjotun lounaan tulisi kattaa päivittäisestä energiantarpeesta noin kolmannes. Niille oppilaille, joilla koulupäivä jatkuu pitempään kuin 3 tuntia lounaan jälkeen, tulee järjestää mahdollisuus ravitsevaan välipalaan. Eurajoella oppilailla on mahdollisuus ostaa välipalaa viimeisen välitunnin ajan. Virvoitusjuoma-automaatti on vain lukiolaisten tiloissa. Yläkouluikäisillä sellaisten määrä, jotka ulkoilevat päivittäin alle tunnin tai ei ollenkaan oli kasvanut 10 %:lla vuodesta Mutta myös niitä, jotka harrastavat jotakin joka päivä on jopa 27 % enemmän edelliseen kyselyyn verrattuna. Koska sosiaalisen tuen ja ihmissuhteiden merkitys lasten ja nuorten mielenterveyteen on havaittavissa, ovat jotkin hyvinvointikyselyn tutkimustuloksista huolestuttavia. Lapsia ja nuoria, jotka kokivat, ettei heidän huoltajillaan tai muilla luotettavilla aikuisilla ole heille riittävästi aikaa, oli suhteellisen paljon. Osalla kokemus voi johtua esim. vuorotöistä tai harrastuksista, lapsen ja nuoren kehitysvaiheesta tai yhteisen ajan puutteesta. Yläkoululaisista niitä, jotka sanoivat, ettei heidän huoltajillaan ole riittävästi aikaa oli 9 %, kun vuonna 2009 lukema oli 13 %; eli pientä laskua on tapahtunut.

16 16 Vanhempien kyselyyn vastasi 146, joista naisia oli 89 % (83 % v. 2009). Ydinperheitä vastaajista oli 71 %, yksinhuoltajaperheitä 11 % ja uusperheitä 16 %. Vuoden 2009 kyselyyn verrattuna uusperheiden määrä oli kasvanut 4 %:lla. 75 %:lla perheistä oli 2-3 lasta. Yli puolet perheistä syö yhdessä päivittäin. 62 % vastaajista sanoo, että perheellä on säännöllisesti yhteistä aikaa ja sitä pidetään tärkeänä. 36 % vastaa, että perheellä on satunnaisesti yhteistä aikaa. Yksi vastaaja sanoo, ettei perheellä ole yhteistä aikaa, eikä sitä pidetä tärkeänä ja kaksi vastaajaa sanoo, että ei ole yhteistä aikaa, mutta sitä pidettäisiin tärkeänä. Vastaajista 79 % on tyytyväinen perheen tämän hetkiseen ajankäyttöön. Heistä, jotka eivät olleet tyytyväisiä ajankäyttöön, 29 % koki, että vanhemman/vanhempien vuorotyö hankaloittaa ajankäyttöä ja tietokone yms. pelit vievät liikaa lasten aikaa (etenkin teini-ikäisten). 24 % vastaa, että tyytymättömyys ajankäyttöön johtuu töistä (kiire ja stressi) tai harrastuksista, joita lapsilla on iltaisin. 8 % mielestä ei ole yhteistä tekemistä; teiniikäiset ovat nettimaailmassa sosiaalisessa mediassa tai pelimaailmassa. Yleisimmäksi perheen yhteiseksi asiaksi nimettiin yhdessä ruokailu ja ruuan laittaminen (26 %), lähes yhtä paljon (25 %) vastasi kotona olo ja puuhastelu, ns. kotoilu. Ulkoilun mainitsi 9 %; liikunnan, matkustelun ja pelien pelaamisen 7 % sekä harrastukset, elokuvat ja tv:n katselun 6 %. Kyselyyn vastanneista perheistä 46 % on säännöllisesti tekemisissä sukulaisten kanssa. Ystäväperheitä, joiden kanssa he ovat säännöllisesti tekemisissä, on 32 %:lla. 91 % kokee, että heidän perheellään on riittävästi kontakteja sukulaisiin, ystäviin, tuttuihin tai muihin. Yksi vastaaja sanoo, ettei heillä ole läheisiä aikuissuhteita. Vuonna 2009 näin vastasi kahdeksan perhettä. 91 % vastaajista koki, että heillä on riittävästi kontakteja sukulaisiin, ystäviin, tuttuihin ja muihin ihmisiin. Vastaajilta kysyttiin, montako kertaa perhe on muuttanut lasten aikana. 36 % ei ole muuttanut kertaakaan, 30 % on muuttanut kerran ja 7 % oli muuttanut yli neljä kertaa. Suurimmalle osalle (78 %) perheen muutto/muutot eivät ole aiheuttaneet lapsille sopeutumisvaikeuksia, mutta 5 % (11 % v. 2009) lasten kanssa muuttaneista koki, että muutto oli aiheuttanut lapsille sopeutumisvaikeuksia. Vaikeudet liittyivät siihen, että kaverit ja tukiverkostot jäivät edellisille paikkakunnille, mutta tilanteet tasaantuivat ajan kanssa. Kyselyn perusteella lasten sopeutumisvaikeudet muuton yhteydessä olivat vähentyneet vuoteen 2009 verrattuna. Suurin osa (90 %) vastaajista kokee, että tämänhetkinen asunto on heidän perheelleen sopiva. Suurin yksittäinen vika asuntotilanteessa oli se, että asunto on liian pieni perheen kokoon nähden. Melkein kaikki (93 %) vastaajat kokivat, että he voivat vaikuttaa arkensa sujuvuuteen, sekä perhettä koskeviin asioihin (97 %). Noin 27 % vastaajista kokee, että voi vaikuttaa laajemmin kunnassa perheitä koskeviin asioihin, 70 % kokee, ettei voi. Vuonna 2009 vastaajista 81 % koki voivansa vaikuttaa laajemmin kunnassa perheitä koskeviin asioihin. Tässä on tapahtunut merkittävä negatiivinen muutos aiempaan kyselyyn verrattuna.

17 17 64 % huoltajista kokee pärjäävänsä vanhempana melko hyvin; erittäin hyvin koki pärjäävänsä 34 %. Vain yksi huoltaja kokee pärjäävänsä vanhempana melko huonosti. Huoltajilta kysyttiin, kokevatko he tarvitsevansa apua vanhemmuudessa ja mikäli kokevat, niin mihin liittyen. Tähän vastasi 16, mutta suurin osa vastasi, ettei koe tarvitsevansa apua. Kyselyyn vastanneista 92 % kokee, että perheen alkoholinkäyttö on sopivaa (95 % v. 2009), 5 % vastasi sen olevan liian runsasta ja 3 % ei vastannut. Perheitä, joissa on tupakoiva aikuinen, on 24 % (40 % v. 2009). Niissä perheissä, joissa on joku tupakoiva aikuinen, ei kuitenkaan polteta sisällä. Tupakoivien aikuisten määrässä on tapahtunut huomattava vähennys. 6 % vastaajista oli huolissaan perheensä päihteiden käytöstä tai tupakoinnista. Kaksi vastaajaa oli huolissaan teini-ikäisten alkoholinkäytöstä tai asenteesta alkoholia kohtaan. Huolissaan oltiin myös siitä, millaista esimerkkiä tupakoiva tai juova vanhempi näyttää lapsilleen. Päihteiden käyttö ja tupakointi aiheuttavat vastaajien mukaan myös riitatilanteita, masennusta ja mielipahaa. Hyvinvointikyselyn mukaan eurajokelaisista lasten huoltajista 24 % käyttää kolme annosta alkoholia päivässä noin kerran viikossa. Edelliseen kyselyyn verrattuna tämä on nyt 4 % vähemmän. Myös heitä, jotka eivät käytä ollenkaan alkoholia on enemmän kuin vuonna Maanlaajuisesti päihteiden käyttö kaikissa väestöryhmissä on lisääntynyt, joten suunta Eurajoella on parempaan päin. Omasta mielenterveydestään oli jonkin verran huolissaan 12 % ja yksi vastaaja hyvin huolestunut (v kolme vastaajaa). Yhtä suuri osa vastaajista oli huolissaan jonkun muun perheenjäsenen mielenterveydestä. Fyysisestä tai seksuaalisesta väkivallasta ei ollut kukaan vastaajista huolestunut, mutta henkisestä väkivallasta on jonkin verran huolestunut viisi vastaajaa. 32 % vastaajista oli huolissaan lapsen tai nuoren hyvinvoinnista. 87 % kokee, että he saavat tukea lapsensa hyvinvoinnin huolehtimiseksi, 10 % kokee, ettei saa tukea. Vastaajista 61 % on melko tyytyväisiä elämäänsä, 35 % vastaa olevansa täysin tyytyväinen ja 4 % vain vähän tyytyväisiä. Suurin osa vastaajista oli siis tyytyväisiä elämäänsä. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat raha-asiat (28 %), kiire (17 %), ajanpuute (15 %), työhön liittyvät asiat, työkiireet ja työpaikan menetys tai työpaikan haku (8 %). Eurajoen hyvinvointikertomuksen mukaan Eurajoella kuntalaiset ovat terveempiä kuin ympäristökuntien asukkaat. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuuksia ovat panostaminen asumisviihtyvyyteen (esim. Lahdenperän virkistysalue), turvallisuuteen (pyörätiet) sekä toimiviin lähipalveluihin (esim. palvelukeskus Jokisimpukka, päiväkoti Majakka, Toimari sekä yhteiskoulun ja lukion saneeraus). Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen lähipalvelut ovat monipuoliset ja kattavat. Ennaltaehkäisevään ja varhaiseen puuttumiseen on resursoitu, esim. Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelmalla, jossa työskentelee puolipäiväinen hyvinvointikoordinaattori. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjen tukemista on parannettu mm. käynnistämällä lapsiperheiden kotipalvelu uudelleen ja ottamalla käyttöön lasten kotihoidon kuntalisä. Hyvinvointitietoutta opetetaan moniammatillisesti koululaisille ja kunnassa on paljon kerho- ja harrastustoimintaa. Oppilashuoltotyö, oppilaskuntatoiminta, tukioppilas- ja kummioppilastoiminta sekä aggression hallintaryhmä tukevat koululaisten kasvua ja osallisuutta.

18 18 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteita ovat mm. liikunnalliseen aktiivisuuden lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen, päihde- ja mielenterveysongelmien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentäminen sekä perheiden tuen kehittäminen. 6. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT EURAJOELLA Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsensa ja nuorensa hyvinvoinnista. Perhe luo lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen perustan. Kasvuoloihin vaikuttaminen sekä lasten ja perheiden tukeminen laadukkailla peruspalveluilla on parasta ennalta ehkäisevää lasten suojelua. Hyvin toimivat lasten ja nuorten palvelut edistävät myös lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun mahdollisuutta onnistua tehtävässään. Lapsen tulee saada tukea riittävän varhain omaan kehitys- ja kasvuympäristöönsä, kuten kodissa, koulussa ja päivähoidossa. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnissa erityisenä tukena silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäiseviä lastensuojelun palveluja tuottavat peruspalvelut, kuten äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä muu terveydenhuolto, varhaiskasvatus, koulutoimi, nuorisotyö sekä kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut. Ehkäisevää lastensuojelutyötä on myös lasten huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Kun esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan, että vanhemman kyky huolehtia lapsista on heikentynyt, selvitetään lapsen hoidon ja tuen tarve. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat sosiaalitoimen lastensuojelun vastuulla olevat palvelut: lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva palvelujärjestelmä: - Kasvua ja kehitystä edistävät palvelut: Lasten turvallisten kasvuolojen turvaaminen kaikille kunnassa asuville lapsille - Kasvua ja kehitystä tukevat ja turvaavat palvelut: Vanhempien sekä muiden lapsen ja nuoren kasvatuksesta vastuussa olevien tukeminen - Kasvua ja kehitystä korjaavat palvelut: Lapsi- ja perhekohtainen tuki sitä tarvitseville

19 KASVUA JA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Terveydenhuolto Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää kansanterveyslain mukaisia terveydenhuollon palveluja Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen, Luvian ja Nakkilan alueen asukkaille. Kuntayhtymän avohuollon tehtäväalue käsittää alueellisen avohuollon neuvolatoiminnan tulosyksikön, johon kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolat, opiskelija- ja kouluterveydenhuolto, perhesuunnittelu sekä aikuis- ja vanhusväestön terveysneuvonta. Tulosalueen esimies on johtava ylilääkäri ja hoitotyön esimies johtava hoitaja. Neuvolatoiminnan tulosvastuullinen esimies on osastonhoitaja. Eurajoella terveysaseman palvelut sisältäen neuvolatoiminnan tuottaa Attendo terveyspalvelut Oy ostopalvelusopimuksella Keski-Satakunnan terveydenhuollon kanssa. Yksikön toiminta-ajatuksena ovat yksilön ja perheiden terveyden tukeminen ja edistäminen luomalla yhteiskunnan muiden sektorien kanssa yhdessä ihmisille terveellisempi ympäristö ja paremmat edellytykset terveyden edistämiselle ja terveellisten valintojen tekemiselle antamalla tietoa ja tukea päätösten perustaksi. Kuntayhtymän talousarviossa ja tulossuunnitelmassa tulostavoitteiksi on vahvistettu tärkeimpien terveysongelmien ennaltaehkäisyn, toteamisen ja hoidon tehostaminen, vanhuspalvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen neuvolatyössä. Eurajoen terveydenhuollon neuvolatoimintaa ohjaa kuntayhtymän toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta terveydenhuollon ydintoimintoja ovat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, perhesuunnitteluneuvolan palvelut sekä kouluterveydenhuolto. Lääkärin vastaanottoaikaa on neuvolassa 2 pv/vko ja kouluterveydenhuollossa 2 aamupv/vko. Eurajoella äitiys- ja lastenneuvolassa toimii kaksi terveydenhoitajaa. Terveydenhoitajien määrä on Sosiaali- ja terveysministeriön suositusmitoituksen mukainen. Kouluterveydenhuollossa työskentelee kaksi terveydenhoitajaa: luokat ja sekä lukio ja Kristillinen oppilaitos. Eurajokelaisilla on mahdollisuus käyttää myös Harjavallan perheneuvolan palveluita. Perheneuvola on asiakaslähtöinen palvelu, eikä vaadi lääkärin lähetettä. Attendo terveyspalvelut Oy:n järjestää Eurajoelle myös lastenpsykiatrin palvelun. Lapsen ja nuoren ikä ja kehitysvaihe sekä koko perheen elämäntilanne ovat terveystarkastusten lähtökohtina. Laajat terveystarkastukset ovat monipuolisia syvennettyjä tarkastuksia, jolloin tarkastellaan koko perheen hyvinvointia ja elämäntilannetta järjestelmällisesti ja perusteellisesti. Laaja terveystarkastus ei tarkoita uutta käyntikertaa vaan yksi käynti on laajennettu kattamaan koko perheen hyvinvoinnin tarkastelun ja muita käyntejä voidaan tarpeen mukaan keventää. Neuvolatoiminta Lastenneuvolan tehtäviin ja tavoitteisiin kuuluvat: lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja yksilöllinen tukeminen, vauvaikäisten äidinmaidon käytön suositus ja imetyksen tukeminen, kansallisen rokotusohjelman

20 20 mukainen suojaustoiminta, perheen hyvinvoinnin edistäminen ohjaamalla vanhempia terveyttä edistävien valintojen tekemisessä, vertaistuen järjestäminen, vanhempien ja lapsen välisen vuorovaikutuksen seuranta ja tukeminen, parisuhteen ja vanhempien jaksamisen huomioiminen, yhteistyö perheen, varhaiskasvatuksen ja muiden lapsiperhetyötä tekevien tahojen kanssa, mahdollistaa vanhemmille riittävästi tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen perheen toimivuuden vahvistamiseksi, tukea vanhempia turvalliseen lapsilähtöiseen ja turvallisen aikuisuuden sisältävään kasvatustapaan, tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin ja ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon. Äitiysneuvolan tehtävät ja tavoitteet ovat: odottavan äidin terveyden ja hyvinvoinnin yksilöllinen tukeminen ja raskauden seuranta, sikiön voinnin seuranta valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti, vanhemmaksi kasvamisen ja parisuhteen tukeminen, lasta odottavan perheen hyvinvoinnin edistäminen ohjaamalla vanhempia perheen terveyttä ylläpitävien valintojen tekemisessä, tiivis yhteistyö erikoissairaanhoidon ja terveysasemien äitiysneuvolan välillä, raskauden suunnitteluvaiheessa tai raskauden keskeytyessä tukea ja tietoa äideille / vanhemmille, imetyksen ohjaus ja tukeminen sekä synnytyksen jälkeinen ehkäisyneuvonta. Tavoitteena on, että määräaikaiset terveystarkastukset järjestetään mahdollisimman lähellä asetuksessa säädettyjä ajankohtia. Asetuksessa säädetyt lapsen määräaikaiset terveystarkastukset sisältävät sekä lääkärin ja terveydenhoitajan suorittamat terveystarkastukset että laajat terveystarkastukset. Määräaikaistutkimusten sisältö on myös asetusten mukainen. Kouluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävät ja tavoitteet: - opiskelijoiden terveyden, elämäntilanteen ja opiskelukyvyn seuranta ja yksilöllinen hyvinvoinnin edistäminen kaikissa ikävaiheissa - terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset - terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille samoin perustein kuin alueella asuvalle väestölle - ammatinvalintaan vaikuttavien terveydellisten seikkojen huomioiminen - rokotusneuvonta - opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta - koulun ja kodin välisen yhteistyön edistäminen - oppilashuoltotyöryhmän verkostotyö Kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa huomioidaan lapsen ikä ja kehitysvaihe ja arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet ja terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Erityistä huomiota kiinnitetään mielenterveysongelmien, kuten masentuneisuuden ja syömishäiriöiden varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon ohjaukseen sekä koko perheen hyvinvointiin. Yhteistyössä muun oppilashuollon kanssa tuetaan niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia koulussa, kotona tai sosiaalisissa