Salon kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Sosiaali- ja terveyslautakunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Sosiaali- ja terveyslautakunta 12.9.2012"

Transkriptio

1 1(46) Salon kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 2(46) Sisältö Salon kaupungin... 1 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Johdanto Hyvinvointisuunnitelman laatiminen Salossa Lasten ja nuorten hyvinvointi ja kasvuolot Salossa Väestö, elinolot ja kasvuympäristö Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun nykytila ja haasteet Lastensuojelun keskeiset periaatteet Salossa Tulevaisuuden ennakointi Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Ennaltaehkäisevä työ Varhainen tuki Korjaava työ Kehittämissuunnitelma Ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut Vanhemmuuden tukeminen Moniammatillinen yhteistyö Kehittämissuunnitelman yhteenveto Lastensuojelun kehittämissuunnitelma Lastensuojelutarpeen selvityksen sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö Sijaishuollon sosiaalityö Perhekuntoutuskeskus Paavola Lastensuojelun kehittämissuunnitelman yhteenveto Yhteenveto kehittämiskohteista Seuranta ja arviointi Lähdeluettelo Liitteet Taulukot ja kuviot: Taulukko 1. Lasten ja nuorten lukumäärät Salossa vuonna 2011 s. 7 Kuvio 1. Läheisten alkoholinkäyttö aiheuttanut ongelmia % v s. 8 Kuvio 2. Ei yhtään läheistä ystävää % v s. 8 Kuvio 3. Kokenut seksuaalista väkivaltaa % v s. 9 Kuvio 4. Liikennevalomalli s. 12

3 3(46) 1 Johdanto Lasten ja nuorten hyvinvointi on herättänyt mediassa paljon keskustelua viime vuosina. Kasvaneet nuorisotyöttömyysluvut, nuorten mielenterveysongelmien yleistyminen, lapsiperheiden köyhyys, koulusurmat ja perhesurmat piirtävät karua kuvaa nykypäivän lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilasta. Ilmiölle on etsitty syitä muun muassa perheiden hajoamisesta, hukassa olevasta vanhemmuudesta, lapsuuden ja aikuisuuden välisen rajan hämärtymistä ja laman aikana tehdyistä tulonsiirtojen leikkauksista. Yhtenä selittävänä tekijänä pidetään myös lama- ja lähivuosina supistettuja lasten ja nuorten palveluita. Tiettyjen palvelujen lakkauttaminen tai asiakkaaksi pääsyn kriteereiden kiristäminen ovat johtaneet siihen, ettei apua ole välttämättä saatavilla silloin kun sitä tarvitsee. Salon kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on linjata kunnan lasten ja nuorten hyvinvointityötä sekä palveluita nyt ja tulevaisuudessa. Lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan tässä suunnitelmassa 0-24-vuotiaita. Suunnitelma on tullut lakisääteiseksi lastensuojelulain säännöksellä (417/2007, 12 ). Lastensuojelulain 12 velvoittaa kuntaa laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Lastensuojelulain 12 :n ohella suunnitelman lainsäädännöllinen perusta on laaja. Kansainväliset sopimukset ja Suomen perustuslaki velvoittavat turvaamaan lapsen oikeudet ja ottamaan huomioon lapsen edun kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Kansallisen ohjelmallisen perustan suunnitelmalle ja käytännön lasten ja nuorten hyvinvointityölle kunnassa antavat Valtioneuvoston hyväksymät erillisohjelmat, kuten Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (2012), Lasten, nuorten ja perheiden sekä Terveyden edistämisen politiikkaohjelmat (2007), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE (2012) ja Sisäisen turvallisuuden ohjelman (2012) erityisesti arjen turvallisuutta ja väkivallan vähentämistä koskevat toimenpiteet. Suunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman ohjausvaikutusta korostaa se, että sen sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (365/1995, 65 ) mukaista kunnan talousarviota ja - suunnitelmaa eri vuosille. Suunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Suunnitelman laadinta onkin eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyöprosessi. Lisäksi se velvoittaa kaikkia lasten ja nuorten kanssa toimijoita ottamaan vastuuta suunnitelmassa linjatusta hyvinvointia edistävästä työstä. Suunnitelma varmistaa, että kunnan lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämien edellyttämät voimavarat. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan (visio), konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat linjaukset ja painopisteet sekä kehittämisehdotukset eri vuosille. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista;

4 4(46) 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Salon kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa pääpaino on ennaltaehkäisevissä ja varhaisen tuen palveluissa sekä niiden organisoinnissa. Varhainen puuttuminen lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin sekä perheille annettavan tuen oikea-aikaisuus nähdään tärkeänä. Toimivilla peruspalveluilla ja varhaisella puuttumisella ja tuella voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi varsinaisen lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. 1.1 Hyvinvointisuunnitelman laatiminen Salossa Hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on huomioitu ja hyödynnetty Salon kaupungin strategiaa (2012) sekä eri toimialojen ja osastojen tuloskortteja, joilla ohjataan strategian toteutumista. Lisäksi on hyödynnetty kaupungin muita suunnitelmia 1. Suunnitelman tausta-aineistona on käytetty Salon hyvinvointitilinpitoa 2011 ja Salon seutukunnan hyvinvointipoliittista ohjelmaa (Ukkola-Kettula 2004). Lisäksi tietoa on kerätty muista lähteistä, kuten Sotkanetistä ja Tietohyöty julkaisusta (Inkeroinen & Vuorio 2011), jossa tarkastellaan Varsinais-Suomen alueellista hyvinvointitietoa tilastoissa. Kuntaliiton julkaisemat oppaat lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaan kunnissa (Rousu 2008; 2009) ovat ohjanneet valmisteluprosessia sekä määrittäneet suunnitelman rakennetta. Suunnitelman valmistelun tueksi on koottu työryhmä, johon on nimetty edustajia kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta sekä sivistystoimesta. Sosiaalityön palvelujen edustajat ovat lastensuojelun johtaja Tuula Ikonen, aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Pertti Kukkonen, kasvatus- ja perheneuvolan johtaja Päivikki Franck ja lastensuojelun vs. erityissosiaalityöntekijä Milla Lumio. Terveyspalveluiden edustajat ovat terveyden edistämisen koordinaattori Marita Päivärinne ja terveyden edistämisen yhdyshenkilö Birte Bergström. Nuorisopalveluiden edustajat ovat nuorisotyön koordinaattori Rea Hietanen ja pajatoiminnan ohjaaja Mariia Silfver. Varhaiskasvatuksen edustajat ovat vs. varhaiskasvatuspäällikkö Leila Hoikkala ( lähtien varhaiskasvatusyksikön johtaja Anne Blomqvist) sekä varhaiskasvatusyksikön johtaja Reetta Laaksonen. Perusopetuksen edustaja on opetuspäällikkö Mari Haapanen. Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa aikavälillä 11/2011 8/2012. Lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä on toiminut suunnitelman koordinaattorina. Työryhmän kokoontumisten välillä eri osastoilla ja vastuualueilla on pidetty omia palavereja, joista osaan suunnitelman koordinaattori on osallistunut. Näissä palavereissa on tarkennettu hyvinvointisuunnitelmaan kirjattavia asioita oman vastuualueen osalta. Keskeistä on ollut jaotella yksikön tuottamia palveluita liikennevalomallin mukaisesti (ks. luku 3) ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen tukeen ja 1 Alle kouluikäisten lasten palveluja koskeva toimintasuunnitelma yhteistyössä neuvolan, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kanssa (NeVaLa) (Salon kaupunki 2011a); Salon koulu- ja opiskeluterveydenhuollon suunnitelma (Salon kaupunki 2011c); Salon kaupungin perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma (Salon kaupunki 2010); Lastensuojelusuunnitelma (Salon kaupunki 2008).

5 5(46) korjaavaan työhön. Palveluiden jaottelun lisäksi palavereissa on pohdittu palveluihin liittyviä kehittämisideoita. Suunnitelman viimeistelyvaiheessa koordinaattori on esitellyt suunnitelmaa nuorisovaltuustossa ( ) ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa ( ). Esittelytilaisuuksissa osallistujilla on ollut mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa ja sen puitteissa on käyty keskustelua. Lisäksi kommentteja on pyydetty Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:ltä. Järjestön koordinaattori Kirsi Broström on osallistunut työryhmätyöskentelyyn keväästä 2012 lähtien.

6 6(46) 2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja kasvuolot Salossa Salossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään kunnan kaikkien toimialojen tehtävänä ja yhteistyönä eri hallintokuntien välillä. Myös tätä suunnitelmaa ohjaava lastensuojelulaki painottaa vastuun lapsen hyvinvoinnista kuuluvan, vanhempien ja muiden huoltajien ensisijaisen vastuun jälkeen, lasten ja perheiden kanssa toimiville viranomaisille (LsL 2 ). Lasten ja nuorten hyvinvoinnista puhuttaessa on kyse yhteisestä vastuusta. Suunnitelma velvoittaa kaikkia lasten ja nuorten kanssa toimijoita ottamaan vastuuta suunnitelmassa linjatusta hyvinvointia edistävästä työstä. Yhteisen vastuun myötä suunnitelma laaditaan yhteistyössä eri toimialojen ja toimijoiden kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueet ovat lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden terveyserojen kaventaminen ja varhainen tukeminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy, työikäisten terveyserojen kaventaminen sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen (Salon kaupunki 2012, 5). Väestön hyvinvointia seurataan vuosittain laadittavan hyvinvointitilinpidon sekä valtuustokausittain laadittavan hyvinvointikertomuksen avulla. Taustalla on voimaan tullut terveydenhuoltolaki (1326/2010), joka velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä hyvinvointia sekä raportoimaan siitä säännöllisesti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta keskeistä on vuonna 2011 yläkouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa toteutettu valtakunnallinen kouluterveyskysely, joka antaa kattavan ja luotettavan kuvan nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä. Terveysnäkökohtien tunnistamiseksi Salossa on käytetty IVA (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) -menettelyä, jäljempänä EVA-menettely, päätöksenteon valmistelussa. Ennakkoarvioinnin (EVA) käyttöä lautakuntapäätöksissä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. (Salon kaupunki 2012, 3.) 2.1 Väestö, elinolot ja kasvuympäristö Vuoden 2011 lopussa Salon väkiluku oli asukasta. Väestömäärän kehitystä on vaikea ennakoida tämän hetkisen tilanteen takia. Nokian tehtaan suuret irtisanomiset sekä tehtaan lakkauttaminen syksyllä 2012 vaikuttavat väistämättä kaupungin väestörakenteeseen ja väestönkehitykseen alueella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2009 tehdyn väestöennusteen mukaan väkiluku on kasvamassa ja vuonna 2040 asukkaita ennustetaan olevan (Väestörekisterikeskus 2012; Salon kaupunki 2012, 6; Sotkanet 2012.) Salolaisista perheistä lapsiperheitä on 40,2 prosenttia (N=6135). Lapsiperheiden osuus on kasvanut viime vuosina pysytellen kuitenkin koko maan keskiarvon alapuolella. Yksinhuoltajaperheiden osuus on 18,6 prosenttia (N=1143). Yksinhuoltajaperheiden määrä on lisääntynyt, mutta on edelleen vähemmän kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin. Toimeentulotukea lapsiperheistä saa 6,6 prosenttia. Lasten ja nuorten suhteelliset osuudet kokonaisväestöstä jakautuvat valtakunnallisten keskiarvojen mukaisesti. Ainoastaan vuotiaiden osuus on Salossa alle valtakunnallisen keskiarvon. Tätä selittää muuttoliike muille paikkakunnille, mikä on tässä ikäluokassa aktiivisinta. (Sotkanet 2012; Salon kaupunki 2012, 7 10; 18.)

7 7(46) Lukumäärä %-osuus 0-6v ,80 % 7-15v ,20 % 16-24v ,40 % Taulukko 1. Lasten ja nuorten lukumäärät Salossa vuonna 2011 (lähde Sotkanet 2012) Demografinen huoltosuhde on Salossa 58,7. Huoltosuhde on noussut viime vuosina ja se on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mikäli väestöennuste toteutuu, huoltosuhde kasvaa ja vastaavasti huoltokyky heikkenee. Ennusteiden mukaan huoltosuhde tulee olemaan 66 vuonna (Sotkanet 2012; Salon kaupunki 2012, 7.) Salon työllisyystilanne on heikko. Vuoden 2011 lopussa työttömyysaste oli 11,5 prosenttia, joka on yli maakunnan (9,7 %) ja koko maan (9,8 %) keskiarvojen. Kesään 2012 ajoittuvat Nokian tehtaan irtisanomiset sekä syksyyn 2012 ajoittuva tehtaan sulkeminen tulevat heikentämään kaupungin työllisyystilannetta entisestään. Salon seutukunta on ollut äkillisen rakennemuutoksen alue syyskuusta 2009 lähtien. Seutukuntaa on ohjattu määrärahoilla ja toiminnoilla rakennemuutosten vaikutusten lievittämiseksi. Nuorisotyöttömien määrä on lähes kaksinkertaistunut sekä Salossa että valtakunnallisesti vuosien 2008 ja 2010 välillä. Vuonna vuotiaasta työvoimasta työttömiä oli 12,3 prosenttia (N=318). Työttömyys on vaikuttanut myös toimeentulotukea hakevien määrään: 13,5 prosenttia vuotiaista salolaisista saa toimeentulotukea. (Sotkanet 2012; Salon kaupunki 2012, ) Poliisin mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi kulkee pitkälti käsi kädessä aikuisten hyvinvoinnin kanssa. Perheiden talouteen ja muihin asioihin liittyvät huolet painavat myös lapsia ja nuoria. Poliisin näkemyksen mukaan nuorten julkijuopottelu on vähentynyt. Nuorten alkoholinkäytön vähenemisestä tässä ei kuitenkaan ole kyse, vaan alkoholinkäyttö on ilmeisemmin siirtynyt koteihin. Huumausaineita kokeillaan poliisin näkemyksen mukaan entistä nuorempana. Huumausainerikoksista on jäänyt kiinni paljon alaikäisiä, jopa alle 15-vuotiaita. Osittain ilmiötä selittää vuonna 2011 tehostunut valvonta. Pahoinpitelyrikokset ovat kasvaneet vuonna 2011 Salossa 15 prosentilla verrattuna vuoteen Ulkona tapahtuneiden pahoinpitelyjen tekijä on usein nuori mieshenkilö. Kodeissa tapahtuneissa pahoinpitelyissä tekijä on useimmiten myös vanhempi mies tai nainen. Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallinen tutkimus nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilashuollon tuesta. Kouluterveyskysely toteutetaan valtakunnallisesti samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomakkeet ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Internet-sivuilla 2. Tässä nostetaan esiin muutama keskeinen kyselyn tulos, jotka kuvaavat salolaisten nuorten hyvinvointia. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan prosenttia yläkoululaisista ja lukiolaisista sekä 16 prosenttia ammattiin opiskelevista koki, että läheisen alkoholinkäyttö oli aiheuttanut ongelmia omaan elämään. Perheissä, joissa käytetään runsaasti päihteitä, lapset ottavat usein jo varhain aikuisen vastuun ja vai- 2

8 8(46) kuttavat pärjääviltä. Emotionaalista huolenpitoa ja ikäkauteen kuuluvia kehitysmahdollisuuksia vaille jäävä lapsi on kuitenkin altis psyykkisille ongelmille, kuten masennukselle ja syömishäiriöille. Paljon päihteitä käyttävien vanhempien lapsilla on kasvanut riski erityyppiseen ongelmakäyttäytymiseen. Päihdeongelmat aiheuttavat usein myös riskin niiden siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle. 20 Läheisten alkoholinkäyttö aiheuttanut ongelmia % v Peruskoulu 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. Ammatillinen oppilaitos 1. ja 2. 0 Pojat Tytöt Yhteensä Maakunta Koko aineisto Kuvio 1. Läheisten alkoholinkäyttö aiheuttanut ongelmia % v Nuorten hyvinvointiin ja opiskelujen sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta tuesta. Nuoren omilla voimavaroilla tarkoitetaan hänen persoonallisuuttaan, itsetuntemustaan, elämäntilannettaan, perhe- ja ystävyyssuhteitaan, terveydentilaansa sekä terveyteen vaikuttavia käyttäytymistottumuksia. Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö sisältää nuorten välisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen sekä opiskeluilmapiirin. Vertaistuella on huomattava merkitys esimerkiksi opintojen sujumiseen. Tulosten mukaan yhdeksän prosenttia yläkouluikäisistä koki, ettei omaa yhtään läheistä ystävää. Erityisesti yläkouluikäiset pojat (14 %) ja lukiossa opiskelevat pojat (12 %) kokivat läheisen ystävän puutetta Ei yhtään läheistä ystävää % v Peruskoulu 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. Ammatillinen oppilaitos 1. ja Pojat Tytöt Yhteensä Maakunta Koko aineisto Kuvio 2. Ei yhtään läheistä ystävää % v. 2011

9 9(46) Kouluterveyskyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Seksuaalista väkivaltaa oli kokenut 13 prosenttia yläkoululaisista ja lukiolaisista sekä 19 prosenttia ammattiin opiskelevista. Erityisesti tyttöjen osalta koettu seksuaalinen väkivalta on huomattavan yleistä. Seksuaaliseksi häirinnäksi luokiteltiin loukkaava nimittely sekä häiritsevä seksuaalinen ehdottelu ja ahdistelu puhelimessa tai internetissä. Seksuaaliseksi väkivallaksi puolestaan luokiteltiin kehon intiimien alueiden vastentahtoinen koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen sekä rahan, tavaran tai päihteiden tarjoaminen vastineeksi seksistä Kokenut seksuaalista väkivaltaa % v Peruskoulu 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. Ammatillinen oppilaitos 1. ja Pojat Tytöt Yhteensä Maakunta Koko aineisto Kuvio 3. Kokenut seksuaalista väkivaltaa % v Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun nykytila ja haasteet Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve on kasvanut Salossa huomattavasti viime vuosina 3. Kasvu näkyy lastensuojeluilmoitusten, lastensuojeluasiakkuuksien sekä huostaanottojen määrien kasvussa 4. Kasvava lastensuojelun tarve johtuu pitkälti peruspalveluiden riittämättömyydestä sekä varhaisen tuen palveluiden puutteesta. Lastensuojelun tarkoitus on olla viimesijainen palvelu ja tulla kyseeseen vain silloin, mikäli perheen asiat eivät järjesty peruspalveluiden piirissä. Lastensuojelun henkilöstömäärää on lisätty vuoden 2012 aikana uuden perhekuntoutuskeskus Paavolan perustamisen myötä. Lisäksi vuosien 2011 ja 2012 aikana on perustettu 2,5 uutta sosiaalityöntekijän virkaa ja neljä uutta sosiaaliohjaajan työsuhdetta. Myös yksi perhetyönhoitajan työsuhde on muutettu sosiaaliohjaajan työsuhteeksi. Henkilöstömäärän lisäyksen taustalla on ajatus siitä, että jatkossa entistä enemmän pystytään tekemään itse ja siten vähentämään ostopalveluiden käyttöä. Tämän on katsottu olevan kustannustehokasta ja myös palvelun laatua pystytään valvomaan paremmin. Lastensuojelutyössä on tällä hetkellä 14 sosiaalityöntekijän virkaa sekä johtavan sosiaalityöntekijän ja erityissosiaalityöntekijän virat. Sosiaaliohjaajia on yhdeksän sekä yksi perhetyön ohjaaja. Perhetyöntekijöitä on viisi. Lastensuojelun hallinnollisessa työssä työskentelee lastensuojelun johtaja ja kaksi toimistosihteeriä. Perhekuntoutuskeskus Paavolan perhekuntoutuksen puolella työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää ja 3 Vuoden 2009 kuntaliitoksesta lähtien on saatavissa vertailukelpoista tilastotietoa. 4 Lastensuojelun tilastokatsaus on liitteenä 1.

10 10(46) kaksi sosiaaliohjaajaa sekä vastaanottokodissa yhdeksän ohjaajaa. Johtava sosiaalityöntekijä on yksikön esimies. Lisäksi lastensuojelun vastuualueeseen kuuluu lastenvalvonta, jossa työskentelee kolme lastenvalvojaa. 5 Henkilöstölisäyksistä huolimatta lastensuojelutarpeen selvityksiä ei ole pystytty tekemään täysin lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa 6. Avo- ja sijaishuollossa asiakasmäärät ovat suuret: yhdellä sosiaalityöntekijällä on keskimäärin 50 asiakasta 7. Valmisteilla olevien lastensuojelun kansallisten laatusuositusten (2011, 35) mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä tulisi olla korkeintaan 35 asiakasta silloin, kun käytettävissä on sosiaaliohjauksen tai perhetyön asiantuntemusta. Sosiaalityöntekijöiden suuren asiakasmäärän lisäksi henkilöstöresurssissa nähdään puutteena se, että sosiaaliohjaajia ei ole riittävästi. Kiinteitä sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja-työpareja pidetään tehokkaana työmuotona. Tosiasiallisesti asiakkaiden ja perheiden lukumäärällä ei voida mitata sosiaalityöntekijän työmäärää, sillä eri asiakkaat ja perheet tuottavat sosiaalityöntekijälle työtä eri intensiteetillä. Suurista asiakasmääristä johtuen työ keskittyy kriisitilanteiden hoitamiseen. Suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen sosiaalityön tekeminen on erittäin haastavaa nykyisessä tilanteessa. Lastensuojelun asiakasmäärät ja niihin vastaamaan varattu henkilöstöresurssi eivät tällä hetkellä kohtaa. Lastensuojelun asiakkaana oli Salossa vuoden 2011 aikana 910 lasta tai nuorta. Näistä avohuollon asiakkaita 8 oli 739 ja kodin ulkopuolelle sijoitettuja Lastensuojelun keskeiset periaatteet Salossa Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. (LsL 2.) Lastensuojelulaki painottaa ehkäisevän lastensuojelutyön merkitystä. Varhainen puuttuminen lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin sekä perheille annettavan tuen oikea-aikaisuus on tärkeää ja kustannustehokasta. Toimivien peruspalveluiden, kaikkien perheiden kanssa toimivien tahojen yhteisvastuullisuudella ja varhaisella puuttumisella ja tuella voidaan ehkäistä jo ennalta varsinaisen lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. Kaikkien erityistarpeisten perheiden tilannetta ei kuitenkaan voida tarpeeksi tukea peruspalveluiden piirissä. Lapsen ja perheen oikeutena on saada oikea-aikaisia ja laadukkaita lastensuojelupalveluita lapsen kasvun ja kehityksen sekä perheen tilanteen tukemiseksi. Lastensuojelun avohuollon tukitoimilla ja oikea-aikaisella puuttumisella voidaan ehkäistä lastensuojelun järeämpien toimenpiteiden tarvetta. Salon kaupungissa lastensuojelun periaatteet ovat seuraavat: - vastuu lapsen hyvinvoinnista ja huolenpidosta on ensisijaisesti vanhemmilla - tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen - palveluissa turvataan kuntalaisten tasavertainen kohtelu ja palveluiden saatavuus heidän asuinpaikastaan huolimatta 5 Lastensuojelun organisaatiokaavio on liitteenä 2. 6 Lastensuojelutarpeen selvitys (LsL 27 ) on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. 7 Keskiarvo on laskettu asiakasmäärän perusteella. 8 Luku sisältää lastensuojelutarpeen selvityksessä olevat asiakkaat.

11 11(46) - perheille turvataan mahdollisimman oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut - lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa pyritään lisäämään avohuollon asiakastyötä ja tukitoimia sekä vähentämään lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle 2.3 Tulevaisuuden ennakointi Salon kaupungin taloudellisen tilanteen heikkeneminen tuo haasteita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiselle. Koska lakisääteiset palvelut on turvattava, säästöt kohdistuvat usein peruspalveluiden (neuvolat, varhaiskasvatus, koulut) ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta on kaupungin työllisyysasteen kehittyminen. Jos työttömien määrä jää pysyvästi korkealle tasolle, palveluiden kysyntä ja asiakasmäärät lisääntyvät myös lasten ja nuorten palveluissa. Samanaikaisesti kaupungin verotulot alenevat, jolloin palveluiden järjestämisen vaihtoehdot vähenevät ja hyvinvointityön suunnitelmallisuus voi vaarantua.

12 12(46) 3 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostavat laajan palvelukokonaisuuden. Palveluita tuottavat monet eri toimijat kaupungin eri osastoilla ja vastuualueilla sekä myös muut tahot. Toimijoiden suuri määrä korostaa tarvetta yhteistyölle ja yhteiselle ymmärrykselle keskeisistä käsitteistä. Tässä suunnitelmassa palvelut jaotellaan liikennevalomallin (mukaillen Liukonen & Lukman 2007) mukaisesti. Mallissa vihreä valo tarkoittaa ennaltaehkäisevää työtä, jota tehdään koko lapsiperheväestölle, lapsille ja nuorille suunnatuissa peruspalveluissa. Ennaltaehkäisevän työn tavoitteena on perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Ennaltaehkäisy tarkoittaa sitä, että työtä tehdään ennen kuin ongelmia ilmenee. Keltainen valo tarkoittaa varhaista tukea. Kun lapsesta, nuoresta tai perheestä on herännyt huoli ja tilanteeseen puututaan kohdennetusti, on kyseessä varhaisen tuen palvelu. Punainen valo tarkoittaa korjaavaa työtä. Korjaavat palvelut ovat lapsen kasvua korjaavaa ja viimesijaista tukea antavia palveluita, joita tuotetaan muun muassa lastensuojelussa sekä päihde- ja psykiatrisessa hoidossa. Tämän suunnitelman valmisteluprosessilla pyritään lisäämään kaupungin eri toimialojen, osastojen ja vastuualueiden välistä yhteistyötä sekä yhteisten käsitteiden käyttöä. Käytännössä tämä tapahtuu työryhmätyöskentelyssä sekä työryhmän jäsenten omiin vastuualueisiinsa viemässä keskustelussa. Eri osastot ja vastuualueet ovat jäsennelleet palveluitaan sijoittaen ne liikennevalomallin valoihin. Palveluiden pohdinnassa keskeistä on myös palveluiden toimivuuden ja kehittämiskohteiden kriittinen arviointi. Korjaava työ Varhainen tuki Ennaltaehkäisevä työ Kuvio 4. Liikennevalomalli

13 13(46) 3.1 Ennaltaehkäisevä työ Kunnan kaikkien viranomaisten on tehtävä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä seurattava lapsen kasvua ja kehitystä. Ennaltaehkäisevää työtä on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan koko lapsiväestölle tarkoitetuissa peruspalveluissa. Ehkäisevällä työllä edistetään ja turvataan lapsen ja nuoren kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevällä työllä myös havainnoidaan sosiaalisia ongelmia ja ehkäistään esimerkiksi lastensuojelutarpeen syntyä. Mikäli huolta lapsesta, nuoresta tai perheestä ilmenee ennaltaehkäisevien palveluiden piirissä, tulee asiakas ohjata viipymättä varhaisen tuen tai korjaavan työn palveluiden piiriin. Tuen tarpeen tunnistaminen ja siihen reagoiminen ovat yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevän työn palveluiden tehtävistä. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään peruspalveluiden piirissä. Kunta on velvollinen järjestämään peruspalveluita, joihin kuuluvat muun muassa äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä muu sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus, perusopetus ja nuorisopalvelut. Peruspalveluiden järjestämistä ja niissä tehtävää työtä määrittävät useat eri lait eri toimialoilta 9. Seuraavaksi ennaltaehkäisevän työn palveluita on esitelty ikäryhmittäin jaoteltuna. Äitiys- ja lastenneuvolan tavoitteena on tukea ja edistää yksilön ja perheen psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä terveyttä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Neuvola tavoittaa n. 99 prosenttia kaikista lasta odottavista ja lapsen saaneista perheistä. Ennaltaehkäisevä työote on keskeisimmällä sijalla neuvolatyössä. Erityistä tukea tarvitsevat perheet ja lapset pyritään tunnistamaan varhain ja ohjaamaan tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Toukokuussa 2009 annettiin valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009). Asetuksen tarkoituksena on parantaa lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ehkäisevien palvelujen yhdenmukaista ja tasavertaista toteuttamista ja vähentää näin alueellista eriarvoisuutta. Lisäksi tavoitteena on tehostaa terveyttä edistävää ja ehkäisevää työtä sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Salossa äitiys- ja lastenneuvolapalveluja tarjotaan pääsääntöisesti yhtenä jatkumona. Lapsiperheillä on mahdollisuus saada neuvolapalvelut lähipalveluina. Lastenneuvoloissa pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistämään koko perheen hyvinvointia. Lastenneuvolatyö on yksilöllistä, perhekeskeistä ja luottamuksellista. Neuvolassa tuetaan perheitä vanhemmuuteen, rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin voimavaroihinsa ja kykyihinsä. Tavoitteena on perheen terveiden elintapojen edistäminen, lapsen terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja niiden poistaminen mahdollisuuksien mukaan. Terveysneuvonta liittyy olennaisena osana neuvolakäynnin sisältöön. Lapsiperheiden tuen tarve on kasvanut ja ongelmat monimutkaistuneet viimeisten vuosien aikana. Kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamiseksi tehdään perheiden luvalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen osaston perustehtävänä on varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen lapsiperheille niin, että lapsen on hyvä kasvaa, kehittyä ja oppia hyväksyvässä ja turvallisessa kasvuympäristössä. Varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta. Päivähoito järjestetään päiväkotihoitona tai perhepäivähoitona. Esiopetusta voidaan järjestää joko päiväkodissa tai koulun yhteydessä toimivissa 9 Kansanterveyslaki 66/1972; laki lasten päivähoidosta 36/1973; perusopetuslaki 628/1998; lastensuojelulaki 417/2007

14 14(46) esiopetusryhmissä. Lapsi osallistuu esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista eli pääosin 6-vuotiaana. Avoimet päiväkodit toimivat Salon Perhekeskuksessa Annankadulla, Tupurissa Jepuliksen nuorisotilassa, Halikossa nuorisotila Vinkkiksessä sekä Perniön Perhekeskus Piiperössä. Toiminta on avointa ja maksutonta lasten ja vanhempien yhteistä toimintaa. Avoimen päiväkodin kaikissa tiloissa järjestetään myös leikkikoulutoimintaa 2 5-vuotiaille lapsille. Varhaiskasvatuksen toiminnassa keskeistä on aito vuorovaikutus, kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on käytössä kolmiportaisen tuen malli. Tuki jakautuu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen 10. Ennaltaehkäisevän työn palvelut kuuluvat yleiseen tukeen. Yleistä tukea on esimerkiksi kaikille lapsille yhdessä vanhempien kanssa laadittava yksilöllinen varhaiskasvatuksen suunnitelma (VASU) ja esiopetuksessa laadittava esiopetuksen oppimissuunnitelma. Perusopetus kattaa luokat 1 9, ja se on tarkoitettu koko ikäluokalle (7 16-vuotiaat). Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Kouluyksiköitä on Salossa 35 ja oppilasmäärä on tällä hetkellä noin Perusopetuslaissa edellytetään kolmiportaisen tuen mallin käyttöä esi- ja perusopetukseen 11. Perusopetuksen ennaltaehkäisevän työn palvelut ovat yleistä tukea. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön ja oppilaan hyvinvoinnin edistäminen sekä lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilashuollon muiden työntekijöiden kanssa. Tavoitteena on turvata jokaiselle salolaiselle lapselle ja nuorelle samanlaiset oikeudet saada hyvin toimivat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, suun terveydenhuolto mukaan lukien. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä sekä järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille. Lisäksi tavoitteena on omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen voimaan tulleen asetuksen mukaan oppilaan ja opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja, hyvää kuntoa ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Kouluterveydenhuoltoon sisältyy myös kouluyhteisön terveydellisten olojen valvonta, mikä tarkoittaa kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastamista joka kolmas vuosi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kunnan on kouluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa sekä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Nuorisopalveluiden kaikille salolaisille nuorille suunnatut, ennaltaehkäisevän työn palvelut muodostuvat lähipalveluista, bänditoiminnasta, nuorisovaltuustosta, tilatoiminnasta sekä yhdistyksille myönnetyistä avustuksista. Lähipalveluiden pääasiallinen toimintamuoto on avoin tilatyö. Nuorisotilat ovat avoinna 9 17-vuotiaille nuorille ja sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Lisäksi lähipalvelut järjestävät erilaisia tapahtumia, leirejä ja retkiä nuorille sekä heidän perheilleen. Nuorisopalveluilla on kaksi bändeille suunnattua harjoitustilakokonaisuutta. Lisäksi nuorisopalvelut järjestävät bänditoiminnan tiimoilta erilaisia tapahtumia ja paikallisia bändejä pyydetään mukaan eri toimintoihin. Nuorisovaltuusto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton vaikuttamiskanava, joka edistää nuorten vaikutusmahdollisuuksia, 10 Ks. liite 3 11 Ks. liite 3

15 15(46) toimii nuorten äänenä päättäjien suuntaan ja ottaa kantaa nuoria koskeviin asioihin. Nuorisovaltuustolla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa kaupungin lautakunnissa. Nuorisopalvelujen hallinnoimia tiloja myönnetään yhdistysten ja toimintaryhmien käyttöön vuorojakoperiaatteella. Tila voidaan antaa maksutta käyttöön silloin kun toiminta tukee kaupungin strategisia tavoitteita. Liikunta- ja nuorisolautakunta tukee lasten ja nuorten parissa toimivia yhdistyksiä avustusten muodossa. Järjestöt, urheiluseurat ja seurakunnat tuottavat mittavissa määrin kunnan lisäksi ennaltaehkäisen työn palveluita. Palveluja ja toimintaa on monipuolisesti tarjolla esimerkiksi tukihenkilötoiminnan, vertaistukitoiminnan, perhetyön sekä erilaisen mielenterveyttä ja hyvinvointia tukevan ohjauksen ja neuvonnan sekä kriisityön alueilla. Järjestöjen ammatillinen ja vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta on kunnalle lisäresurssi, jonka avulla voidaan varmistaa oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus lapselle, nuorelle ja lapsiperheelle. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnatut ennaltaehkäisevän työn palvelut Salossa on koottu tämän suunnitelman liitteeksi (liite 4). 3.2 Varhainen tuki Varhaisen tuen työtä tehdään niiden lasten, nuorten ja perheiden parissa, joilla on jonkinlaista tuen tarvetta tai sosiaalisia riskitekijöitä. Näitä voivat olla esimerkiksi vanhemman jaksamattomuus, vanhempien ero, työttömyys tai vaikeudet elämänhallinnassa, lasten kasvatuksessa tai arjen sujumisessa. Varhaisen tuen tarve voi nousta esiin myös lapsen erilaisena oireiluna, lapsen riskikäyttäytymisenä tai ongelmina päivähoidossa tai koulussa. Varhaisen tuen työn keskeinen tavoite on negatiivisen kierteen katkaiseminen ja oikean avun löytäminen, jotta korjaavan työn palveluiden apua ei tarvita. Peruspalveluissa, kuten muun muassa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, varhaisen tuen työtä tehdään silloin kun asiakkaasta on herännyt huoli ja tilanteeseen puututaan kohdennetuin ja tehostetuin palveluin. Seuraavaksi on kuvattu eri toimialojen varhaisen tuen palveluita ja työmuotoja ikäryhmittäin jaoteltuna. Neuvolan varhainen perhetyö on ennaltaehkäisevää ja voimavaraistavaa tukea lapsiperheelle arjen pulmatilanteisiin. Kohderyhmänä on kaikki salolaiset alle kahdeksanvuotiaiden lasten perheet sekä lastaan odottavat perheet. Varhainen perhetyö on matalan kynnyksen palvelua ja sitä hallinnoi terveyspalvelut. Asiakkaat ohjautuvat perhetyön piiriin neuvoloista, varhaiskasvatuksesta ja alkuopetuksesta. Perhe voi myös itse ottaa yhteyttä perhetyöntekijään. Varhainen perhetyö on perhelähtöistä ja se suunnitellaan aina yksilöllisesti asiakasperheen tarpeista lähtien. Varhaista perhetyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden lapsiperhetyöntekijöiden kanssa. Varhainen perhetyö on asiakkaille maksutonta. (Salon kaupunki 2011a, 7 8.) Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa varhaisen tuen työtä tehdään kolmiportaisen tuen mallin kaikilla osa-alueilla. 12 Tehostettu tuki tarkoittaa mahdollisimman varhain käynnistyviä tukitoimia silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksessa oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa, yhdessä lapsen vanhempien ja muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Tehostetun tuen tukimuodot ja -menetelmät ovat samoja kuin yleisessä tuessa, mutta ne 12 Ks. Liite 3

16 16(46) ovat luonteeltaan vahvempia ja pitkäjänteisempiä. Salossa tehostettu tuki perustuu erityislastentarhanopettajan ja muiden toimijatahojen tiiviiseen yhteistyöhön. Esioppilaiden kohdalla tehostettu tuki perustuu oppilashuoltoryhmässä (OHR) käsiteltyyn pedagogiseen arvioon. Oppilashuolto esiopetuksessa on perheille tarjottavaa lakisääteistä palvelua, jossa keskeistä on yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilashuollollisen työn tavoitteena on varhainen puheeksiotto. Oppilashuoltoryhmään varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa kuuluvat varhaiskasvatusyksikön johtaja, lastentarhanopettaja, konsultoiva erityislastentarhanopettaja tai erityisryhmässä erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja sekä lapsen vanhemmat. Lisäksi ryhmään voidaan kutsua lapsen kasvuun ja opetukseen olennaisesti kuuluvat henkilöt. Jos tehostettu tuki ei riitä, lapsella on mahdollisuus saada erityistä tukea. Lapselle laaditaan yhteistyössä lapsen vanhempien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa varhaiskasvatussuunnitelma erityisen tuen vaiheessa ja esioppilaille henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. (Salon kaupunki 2011b.) Lasten kuntoutustyöryhmän tarjoamat palvelut on tarkoitettu niille alle kouluikäisille lapsille, joilla on todettu tai epäillään olevan kehityksen erityisongelmia tai viiveitä, jotka kaipaavat lisäselvittelyjä. Vanhemmat ottavat yhteyttä ensisijaisesti omaan lastenneuvolaan, jossa tehdään tarvittavat perusselvitykset. Tarvittaessa lääkäri tai terveydenhoitaja laatii lähetteen lasten kuntoutustyöryhmään. Työryhmä laatii tutkimusten perusteella lapsille yhdessä vanhempien kanssa kuntoutussuunnitelman, tekee tai antaa tarvittavat lausunnot ja jatkolähetteet sekä seuraa suositellun kuntoutuksen toteutumista ja tuloksia. Työryhmään kuuluvat lääkäri, toimintaterapeutti, psykologi, puheterapeutti, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Työryhmä tekee tiivistä yhteistyötä perheiden lisäksi neuvolan, päivähoidon, koulun ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. (Salon kaupunki 2011a, ) Kasvatus- ja perheneuvolassa tehdään sekä varhaisen tuen työtä edistämällä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, elämänlaatua ja -hallintaa että korjaavaa työtä vähentämällä olemassa olevaa henkistä pahoinvointia ja auttamalla selviämään kriisitilanteissa. Perheiden ongelmat ilmenevät lasten ja nuorten kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä, vanhempien henkilökohtaisissa ja parisuhteeseen liittyvissä asioissa, perheen sisäisissä vuorovaikutussuhteissa ja perheen yhteyksissä ympäröivään yhteiskuntaan ja sen palvelujärjestelmiin. Varhaisen tuen työn muotoja ovat nopeutetun ajan tarjoaminen etenkin vauva- ja pikkulapsiperheille, perhevalmennukseen osallistuminen, ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät sekä ajanvarauksen yhteydessä puhelimitse tapahtuva ohjaus ja neuvonta. Nopeutettu aika mahdollistaa oikea-aikaisen avun tarjoamisen jo varhaisessa vaiheessa. Perusopetuksessa oppilashuoltotyöllä tarkoitetaan oppilaiden ja opiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin ylläpitoa, ennalta ehkäisevää toimintaa sekä oppilaiden ja opiskelijoiden ja vanhempien tukena olemista oppimiseen ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä (Salon kaupunki 2010, 6). Ensisijaisesti oppilashuoltotyö on ennaltaehkäisevää työtä, mutta sisältää myös varhaisen tuen työn muotoja, joita toteutetaan pääasiassa oppilashuoltoryhmän (OHR), koulupsykologien ja -kuraattoreiden toimesta. Koulupsykologi, kuraattori sekä kouluterveydenhoitaja osallistuvat koulujen oppilashuoltoryhmiin ja tapaavat oppilaita heidän omissa kouluissaan. Vanhemmat, opettaja tai oppilas itse voi ottaa koulupsykologiin tai - kuraattoriin yhteyttä. Palveluiden piiriin ohjaudutaan myös kouluterveydenhoitajan tai oppilashuoltoryhmän kautta. Koulupsykologi arvioi lapsen tai nuoren avuntarvetta keskusteluin sekä kartoittaa tarvittaessa oppimisvalmiuksia ja -vaikeuksia tutkimuksin. Koulukuraattorin keskeisimmät työmuodot ovat keskustelutuen tarjoaminen, yhteistyöneuvottelut eri tahojen kanssa ja tukitoimien järjestäminen. Kou-

17 17(46) lupsykologi ja -kuraattori osallistuvat yhteistyössä koulun muun henkilökunnan kanssa erilaisten ongelmatilanteiden selvittelyyn ja ohjaavat oppilaan ja hänen perheensä tarvittaessa myös muiden tukipalvelujen piiriin (esim. sosiaalitoimi, kasvatus- ja perheneuvola, lasten ja nuorten psykiatriset palvelut). Nuorten kuntoutustyöryhmä toimii konsultoivana työryhmänä, joka tekee tarvittaessa vuotiaalle asiakkaalle kuntoutussuunnitelman. Asiakkaat muodostuvat nuorista, joilla on mahdollisesti psykiatrinen tai sosiaalinen kuntoutustarve, jonka vuoksi esimerkiksi normaali opiskelupolku ei ole mahdollinen. Kuntoutussuunnitelmalla on tarkoitus mahdollistaa Kelan kautta saatavien, koulutukseen ja kuntoutukseen liittyvien, tukien saaminen kuntoutuksen ajaksi. Työryhmän kokoonpanoon kuuluu edustus KELA:sta (asiantuntija-jäsen), työ- ja elinkeinotoimistosta, lastensuojelusta, nuorisopsykiatrian poliklinikalta, koulukuraattori, kaupungin päihdetyöntekijä, lääkäri sekä psykologi. Nuorisotyön palveluiden erityisnuorisotyön kohteena ovat riskiolosuhteissa elävät alle 29-vuotiaat nuoret, pääpaino on vuotiaissa. Toiminta on nuorten tarpeista lähtevää ennaltaehkäisevää, etsivää, varhaista tukea antavaa sekä korjaavaa työtä. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisiin ongelmiin kuten koulumotivaatioon, työttömyyteen, asunnottomuuteen, terveyteen, mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä rikollisuuteen. Erityisnuorisotyössä toimintamuotoina ovat asiakastyö, ryhmätoiminta kouluissa, sosiaalinen media, verkostoyhteistyö, etsivä nuorisotyö yhdessä pajatoiminnan kanssa sekä asiantuntijatyö. 13 Nuorisotyön palveluiden etsivän nuorisotyön tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa perusopetuksen jälkeen koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäävät nuoret ja ohjata heidät elämäntilannettaan vastaavien palveluiden piiriin. Erityisen huomion kohteena ovat vuotiaat Salon seudulla asuvat nuoret, jotka ovat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toimenpiteen ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Nuoret voivat olla etsivää nuorisotyötä tekeviin tahoihin itse yhteydessä tai ohjautua asiakkaiksi yhteistyötahojen kautta. Myös huoltaja, ystävät tai lähipiiri voivat olla etsivän työn tekijöihin yhteydessä huolen herätessä nuoren elämäntilanteesta. Yksilöohjauksen alkuvaiheessa nuoren tilanne kartoitetaan ja asetetaan tavoitteita yhdessä työskentelylle. Työskentely nuoren kanssa voi olla esimerkiksi keskustelua, neuvontaa, rinnalla kulkemista ja nuoren tutustuttamista eri palveluihin. Etsivää nuorisotyötä tehdään Salossa yhteistyössä muun muassa erityisnuorisotyön, nuorten työpajatoiminnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä oppilaitosten opiskelijahuoltohenkilökunnan kanssa. Kaupungin nuorisopalveluiden osastolla työskentelee kokopäiväinen etsivä nuorisotyöntekijä. Nuorisotyön palveluiden työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä toiminnallisin menetelmin parantamaan arjenhallintataitoja. Työpajametodi perustuu tekemällä oppimiseen. Pajoilla voi arjenhallinnan harjoittelun lisäksi opetella erilaisia työtaitoja. Työpajat tarjoavat myös vaihtoehtoisen väylän koulutukseen, mikäli koulunkäynti on keskeytynyt, ei kiinnosta tai siihen ei ole edellytyksiä. Työpajojen menetelmiksi ovat käytännön työn tekemisen ohella vakiintuneet työvalmennus ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja osaamista, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallintakyvyn kehittämistä. Nuorisopalvelut ylläpitävät media-, taide- ja puutyöpajoja sekä lisäksi nuorten tieto- ja neuvontapisteen yhteydessä sijaitsevaa kahvilaa. Nuorten työpajojen palvelut on suunnattu pääasiassa vuotiaille nuorille. 13 Ks. liite 6

18 18(46) Aikuissosiaalityössä varhaisen tuen palveluita ovat neuvonta ja ohjaus muun muassa arkielämän hallintaan, koulutukseen, työllistymiseen, asumiseen tai perhevaikeuksiin liittyvissä asioissa. Lisäksi asiakasta tuetaan taloudellisesti, mikäli ensisijaiset etuudet ovat riittämättömiä. Syntymättömästä lapsesta tehdyn ennakollisen lastensuojeluilmoituksen vastaanottaminen ja käsittely on varhaista puuttumista, jolla pyritään ehkäisemään raskaudenaikaisia vaurioita ja arvioimaan mahdollista tulevaa lastensuojelun tarvetta. Aikuissosiaalityön koordinoima Valomerkki-toiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelua, jolla pyritään varhaisessa vaiheessa puuttumaan nuorten päihteidenkäyttöön tai näpistelyyn. Valomerkkikeskusteluun voidaan ohjata nuori, josta on tullut päihteidenkäyttöön tai näpistelyyn liittyvä lastensuojeluilmoitus, ja sosiaalityöntekijä on tehnyt päätöksen, ettei ilmoitus johda lastensuojelun toimenpiteisiin. Valomerkki-tapaamisessa käydään läpi ilmoitukseen johtaneet tapahtumat ja keskustellaan nuoren päihteidenkäytöstä tai näpistelystä sekä muusta elämäntilanteesta yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa. Päihdevalomerkki-keskusteluja pitävät aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja yhdessä päihdetyöntekijän kanssa sekä näpistysvalomerkkejä aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja yhdessä koulukuraattorin kanssa. Aikuissosiaalityön maahanmuuttajayksikkö antaa ohjausta ja neuvontaa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Maahanmuuttajayksikön asiakkaita ovat pakolaiset tai siihen kotouttamislain mukaan rinnastettavat henkilöt. Maahanmuuttajayksikkö tukee kotoutumisajan (kolme vuotta) koko perhettä ja auttaa perheenjäseniä sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Lastenvalvojien työn keskeisimpiä tehtäviä ovat vanhempien ohjaus, neuvonta ja tukeminen erilaisissa elämäntilanteissa. Ennaltaehkäisevää työtä lastenvalvojat tekevät esimerkiksi isyyden selvityksen yhteydessä ja adoptioneuvontaa antaessaan. Varhaista tukemista työ on silloin, kun lastenvalvojat vanhempien erotilanteessa ohjaavat elatus-, huolto-, asumis- ja tapaamissopimusneuvotteluja. Työ on luonteeltaan korjaavaa silloin, kun lastenvalvojat laativat olosuhdeselvityksiä käräjäoikeudelle huoltoriita-asioissa. 3.3 Korjaava työ Korjaava työ on viimesijaista ja lapsen kasvua ja kehitystä korjaavaa. Korjaavaa työtä tehdään lastensuojelussa, lastenvalvonnassa, aikuissosiaalityössä, lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoilla ja osastoilla sekä kasvatus- ja perheneuvolassa. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan kunnan sosiaalitoimessa ja sen sisältöjä ja toimintamalleja määrittää lastensuojelulaki. Lastensuojelun tarpeessa olevan lapsen kasvu ja kehitys ovat vaarassa ja tilanteeseen tarvitaan nopeaa puuttumista. Lastensuojelun kriteerinä voidaan pitää perheen tilannetta, jossa lapsen kasvuolosuhteet ja ihmissuhteet vaikuttavat välittömästi tai olennaisesti lapsen hyvinvointiin ja toimintakykyyn, vanhemmuuteen eli vanhemman kykyyn toimia vanhempana lapselle tai vanhemman kykyyn nähdä lapsen tarpeita tai ajatella tilannetta lapsen edun näkökulmasta. Lastensuojelua tarvitaan erityisesti silloin, kun vanhempi tai lapsi ei itse näe avun tarvetta sekä silloin mikäli jostain edellä mainitusta syystä on selvitettävä lapsen etu ja hänen turvallisuutensa van-

19 19(46) hemman hoidossa. (Liukonen & Lukman 2007, 93.) Lastensuojelu jakautuu lastensuojelutarpeen selvitykseen, avohuollon tukitoimiin, sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon. Salon kaupungissa lastensuojelutyö on eriytetty ja organisoitu kolmeen tiimiin: arviointi-, avohuoltosekä sijais- ja jälkihuoltotiimiin. Arviointitiimin tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä lastensuojeluilmoitukset sekä arvioida lastensuojelun tarve. Selvitystyöskentelyssä lasta ja hänen vanhempiaan tavataan yhdessä ja erikseen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Mikäli selvitys ei anna aihetta lastensuojelutoimenpiteisiin, asiakkuus päättyy. Mikäli sosiaalityöntekijä päättää jatkaa lapsen lastensuojeluasiakkuutta, siirtyy asiakkuus avohuollon tai sijaishuollon tiimiin. Avohuollon tiimi työskentelee lastensuojelun avohuollon asiakkaiden kanssa, joita suurin osa lastensuojelun asiakkaista on. Avohuollon sosiaalityöhön kuuluu avohuollon tukitoimien ja palveluiden 14 arviointi, järjestäminen ja koordinointi. Osa palveluista tuotetaan kaupungin omana työnä, osa järjestetään ostopalveluiden kautta. Asiakasperheen tilannetta ja palveluiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti asiakassuunnitelmaneuvotteluissa. Avohuollon sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä sijaishuollon sosiaalityöntekijän kanssa kodin ulkopuolisen sijoituksen tarpeen. Kaupungin omana työnä tuotetuista palveluista keskeisimpiä ovat perhetyö ja perheryhmä. Perhetyö jakaantuu perhetyöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tekemään työhön. Perhetyöntekijät tukevat asiakasperheiden vanhempia lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa sekä arjen hallinnassa. Sosiaaliohjaajat tekevät vaativaa perhetyötä, joka on luonteeltaan pitkäjänteistä, kuntouttavaa ja arvioivaa. Työ sisältää muun muassa vanhemmuuden arviointia, perhekuntoutusta sekä kriisityötä. Perheryhmä Tuike on suunnattu pienten lasten perheille. Perheryhmän tavoitteena on vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä tunnesuhdetta ja vuorovaikutusta, auttaa vanhempaa ymmärtämään paremmin oman lapsensa tarpeita ja tunteita sekä tukea ja edistää perheen elämänhallintaa ja motivoida vanhemmat etsimään elämäänsä ratkaisuja, jotka ovat lapsen ja koko perheen parhaaksi. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa, jonka lisäksi ohjaajat tekevät yksilöllisiä kotikäyntejä perheisiin. Sijais- ja jälkihuollon tiimi työskentelee kodin ulkopuolelle sijoitettujen sekä jälkihuollossa olevien lasten ja nuorten, heidän perheidensä sekä sijaishuoltopaikkojen kanssa. Työssä painottuu vanhemmuuden arviointi ja työskentely huostaanottojen purkamiseksi. Salon kaupungin oma perhekuntoutuskeskus Paavola on aloittanut toimintansa kesäkuussa Paavolassa toimii 7-paikkainen lasten ja nuorten vastaanottokoti, kaksi perhekuntoutusasuntoa sekä itsenäistymisasunto. Toiminta-ajatus perustuu intensiiviseen kuntouttavaan työskentelyyn, jossa korostuvat kiintymyssuhteiden ja niitä korjaavien kokemusten merkitys. Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikkö palvelee maakunnan 23 kuntaa kaikissa avo- ja sijaishuoltoon liittyvissä sijoitustarpeissa. Kunnat perustivat sijaishuoltoyksikön asukaslukuun pohjautuvalla perusrahoituksella vuonna Myös Salo on mukana Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikössä. Sijaishuoltoyksikössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, joista toinen vastaa toimeksiantosuhteisesta 14 Esim. perhetyö, tukihenkilö tai -perhe; taloudellinen tuki; hoito- ja terapiapalvelut; avohuollon sijoitus; loma- ja virkistystoiminta (LsL 36 ).

20 20(46) perhehoidosta ja toinen ammatillisista perhekodeista sekä laitoksista. Yksikössä toimii sekä perhehoitajien että luvanvaraisten yksiköiden pankki, jota kautta kunnan sosiaalityöntekijät saavat keskitetysti tiedot lapselle sopivasta, vapaasta paikasta. Sijaishuoltoyksikkö vastaa perhehoidosta kiinnostuneiden perheiden ryhmämuotoisesta Pride-ennakkovalmennuksesta sekä järjestää erilaisia perhehoitajien tukimuotoja. Sosiaalityöntekijät toimivat tarpeen mukaan konsultoivana tahona tai työparina sijoituksiin liittyvissä tilanteissa. Kasvatus- perheneuvolan asiakasperheiden tarpeet ovat muuttuneet viime vuosina moniongelmaisemmiksi ja psykoterapeuttista osaamista vaativiksi. Työn painopiste on perheiden kanssa tehtävässä tutkimus- ja hoitotyössä, joka nähdään korjaavana työnä. Tutkimustyö pitää sisällään lasten- ja perheiden ongelmien selvittelyä perhetutkimuksen, vanhempien tutkimuskäyntien sekä lasten psykologisten yksilötutkimusten ja arvioiden avulla tarvittaessa yhteistyössä hoitoverkoston kanssa. Hoitotyöhön kuuluu muun muassa perheterapia, vanhempien tukikäynnit, lasten- ja nuorten tukikäynnit, lasten- ja nuorten yksilöpsykoterapia sekä ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät. Lisäksi tehdään käräjäoikeuden määräämiä huoltoriitatutkimuksia. Aikuissosiaalityössä korjaavaa työtä tehdään työskentelyssä lastensuojelun rajapinnoilla. Sijoitetun lapsen vanhemman asiakassuunnitelma 15 tehdään yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Taloudellista tukea myönnetään lastensuojeluasiakkaiden kohdalla perheen kokonaistilanteen arvion perusteella. Lastensuojeluperheille myönnetään tarvittaessa päihde- ja muita laitoskuntoutusjaksoja. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Salon lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat tarjoavat psykiatrisia erikoissairaanhoidon palveluja alle 20-vuotiaille. Lastenpsykiatrian poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan alle 13-vuotiaita lapsia sekä heidän perheitään. Poliklinikalla työskentelee kaksi moniammatillista työryhmää, joihin kuuluu lääkärejä, sairaanhoitajia, mielenterveyshoitajia ja psykologeja. Nuorisopsykiatrian poliklinikan palvelut on tarkoitettu vuotiaille nuorille. Polikliininen tutkimus koostuu nuoren omista käynneistä, perhekäynneistä ja tarvittaessa verkostoyhteistyöstä esim. koulun ja/tai lastensuojelun kanssa sekä psykologisista tutkimuksista. Hoitomuotoja ovat pääasiassa nuoren omat keskustelukäynnit, perheterapeuttinen työskentely ja verkostotyöskentely sekä mahdollinen lääkehoito. Poliklinikoille hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Lasten- ja nuorisopsykiatrinen osastohoito toteutetaan Turussa. Salon seudun sosiaali- ja kriisipäivystys toimii virka-ajan ulkopuolella Salon ja Someron kaupungeissa. Päivystys toteutetaan varallaolopäivystyksenä, mikä tarkoittaa sitä, että yksi sosiaalityöntekijä päivystää viikon kerrallaan oman virkatyönsä lisäksi. Sosiaalipäivystykseen osallistuminen on koettu mielekkäänä ja päivystysvuorot ovat täyttyneet. Haasteena sosiaalipäivystyksessä on tällä hetkellä työntekijöiden jaksaminen lisääntyneiden sosiaalipäivystystehtävien määrien vuoksi. Vuonna 2012 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana ( ) päivystystehtäviä oli yhteensä LsL 30 :n mukaan huostaan otetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelman, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana.

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot