Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma

2 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä Turvallisuussuunnitelman tausta ja tavoitteet Kuopion turvallisuussuunnitelman painopistealueet ja työryhmät Kuopion turvallisuussuunnitelman osapuolet Kaupunki Seurakunnat Elinkeinoelämä Kansalaisjärjestöt Asukkaat Poliisi Pelastustoimi Kuopion turvallisuustilanne Turvallisuuden tunne Rikollisuuden kokonaistilanne Kuopiossa Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat häiriöt Väkivalta Tapaturmat ja onnettomuudet Syrjäytyminen Turvallisuussuunnitelman tavoitteet painopistealueittain Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus Syrjäytymisen ehkäisy Väkivallan hallinta ja ehkäisy Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen Käytetyt lähteet

3 1.Tiivistelmä Valtioneuvoston asettaman vision - Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna saavuttaminen vaatii kaikkien viranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä, vaikka poliisin rooli turvallisuusasioissa onkin edelleen merkittävä. Turvallisuus on ihmisten perusoikeus ja yhteinen asia, johon niin eri viranomaiset, yhteisöt, elinkeinoelämä kuin kansalaiset itsekin voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa. Turvallisuus laaja-alaisena käsitteenä tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta. Se voidaan jakaa myös objektiiviseen (tieto) ja subjektiiviseen (tunne). Uuden hallituksen myötä on alkanut kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu, jonka painopisteiksi on määritelty mm. arjen tärkeimpien turvallisuusongelmien ennalta ehkäisy ja ratkaiseminen sekä syrjäytymisen ja yhteiskunnan jakaantumisen ehkäisy. Tärkeänä nähdään myös väkivallan nykyistä parempi torjuminen ja rikosten uhrien tukipalvelujen kehittäminen sekä sosiaalipäivystyksen turvaaminen koko maahan. Kuopion visiona vuoteen 2020 on olla asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Yhtenä strategisena päämääränä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Ensimmäisen Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelman keskeisiksi tavoitteiksi on vuonna 2002 linjattu toiminnan suhteuttaminen ja painottaminen kuopiolaisten tarpeiden ja odotusten mukaan, sekä eri osapuolten keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen. Ongelmia ratkotaan ennakolta ja tapahtuneet häiriöt ja rikokset ratkaistaan yhdessä tekemällä. Ennaltaehkäisyn kannalta tärkeintä on panostaminen nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen, koska nuoret miehet ovat suurin ryhmä sekä rikos- että onnettomuustilastoissa. Nämä turvallisuussuunnittelun tavoitteet pätevät yhä. Turvallisuussuunnitelman päivittämisen pohjana on ollut Pohjois-Savon maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassa linjatut viisi turvallisuussuunnittelun painopistettä, jotka ovat nousseet maakunnallisista kärkihaasteista. Näiden painopistealueiden mukaisesti on perustettu työryhmät, joissa on ollut suuri joukko asiantuntijoita eri organisaatioista ja yrityksistä. Nämä painopistealueet ovat: Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus Syrjäytymisen ehkäisy Väkivallan hallinta ja ehkäisy Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelmassa on esitetty raportti turvallisuuteen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tilastollista materiaalia kaupungin turvallisuustilanteesta, turvallisuussuunnittelun tavoitteet vuosille , sekä keinot, aikataulu ja vastuutahot niiden saavuttamiseksi. Niiden toteutumista seurataan säännöllisesti turvallisuussuunnittelun ohjausryhmässä, painopistealueiden mukaisissa työryhmissä ja kaupungin hyvinvointityöryhmässä. Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

4 2. Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on viihtyisän ja turvallisen lähiympäristön Turvallisuussuunnitelman tausta ja tavoitteet edistäminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen. Turvallisuustyö on osa valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmasta tekemän periaatepäätöksen toimeenpanoa. Ensimmäinen ohjelma, Arjen turvaa, tehtiin 2004 ja toinen ohjelma, Turvallinen elämä jokaiselle, julkaistiin Näissä sisäisen turvallisuuden ohjelmissa on linjattu, miten turvallisuussuunnittelua tulisi kehittää edelleen lähtökohtana paikallisesti tunnistetut turvallisuusongelmat ja niihin puuttuminen suunnitelmallisesti. Tavoitteena sisäisen turvallisuuden suunnittelulle ja toimeenpanolle on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Uuden hallituksen myötä on alkanut kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu, jonka painopisteiksi on määritelty mm. arjen tärkeimpien turvallisuusongelmien ennalta ehkäisy ja ratkaiseminen sekä syrjäytymisen ja yhteiskunnan jakaantumisen ehkäisy. Tärkeänä nähdään myös väkivallan nykyistä parempi torjuminen ja rikosten uhrien tukipalvelujen kehittäminen sekä sosiaalipäivystyksen turvaaminen koko maahan. Sisäasiainministeriö on vuonna 2010 linjannut kaupunkien turvallisuusohjelmassaan Pelottomat puistot, kodikkaat korttelit tavoitteita kaupunkien ja kaupunkilaisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantamiseksi. Kaupunkien turvallisuushaasteet ovat muuttuneet ja moninaistuneet. Tämän vuoksi niiden ratkaiseminen edellyttää useamman toimijan välistä yhteistyötä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman linjausten myötä paikalliseen turvallisuussuunnitteluun ovat osapuoliksi tulleet kunnan edustajat, pelastusviranomaiset, poliisitoimi, järjestöt ja elinkeinoelämän edustajat. Kuopion kaupungin ensimmäinen turvallisuussuunnitelma valmistui vuonna 2002 ja sen päivitystyötä tehtiin Tällöin kaupungin hyvinvointityöryhmä koordinoi turvallisuussuunnitelman päivittämistä ja työtä ohjasivat talous- ja strategiajohtaja Paavo Kaitokari, (puheenjohtaja), terveyden edistämisen suunnittelija Marjatta Pirskanen sosiaali- ja terveyspalvelusta, sekä suunnittelija Laura Hakumäki talous- ja strategiapalvelusta (sihteeri). Vuoden 2011 alussa Kuopion palvelualueuudistus aiheutti muutoksia kaupungin organisaatiossa ja tällöin turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jukka Koponen ja sihteeriksi Kuopion asumispalveluista hoivapalvelukeskuksen johtaja Satu Pirskanen. Ohjausryhmä aloitti turvallisuussuunnitelman päivittämistyön maaliskuussa Turvallisuussuunnitelman ohjausryhmässä, joka on johtanut turvallisuussuunnitelman päivittämistä, ovat olleet mukana: pelastusjohtaja Jukka Koponen, Pohjois-Savon pelastuslaitos, hoivapalvelukeskuksen johtaja Satu Pirskanen, Kuopion kaupunki, palomestari Pekka Kaartinen, Pohjois-Savon pelastuslaitos, toimitusjohtaja Mika Kolehmainen, Kuopion Vartiointipalvelu Oy, ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen, Pohjois-Savon poliisi, sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärvi, Kuopion kaupunki, ylikonstaapeli Jari Uusitalo, Pohjois-Savon poliisi, terveydenhoidon palvelujen päällikkö Kristiina Mäki, Kuopion kaupunki, tiedottaja Markku Lind, Kuopion kaupunki, terveyden edistämisen suunnittelija Marjatta Pirskanen, Kuopion kaupunki, poliisipäällikkö Seppo Korhonen, Pohjois-Savon poliisi ja sosiaalityöntekijä Liisa Kemppainen, Pohjois-Savon poliisi. 4

5 Turvallisuussuunnitelman päivittämisen pohjana on ollut Pohjois-Savon maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassa linjatut viisi turvallisuussuunnittelun painopistettä, jotka ovat nousseet maakunnallisista kärkihaasteista. Nämä painopistealueet ovat: Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus Syrjäytymisen ehkäisy Väkivallan hallinta ja ehkäisy Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen Näiden painopistealueiden mukaisesti muodostettiin työryhmät kesällä 2011, jotka toimivat itsenäisesti puheenjohtajiensa johdolla. Työryhmät kokoontuivat tämän jälkeen puheenjohtajiensa johdolla 2-5 kertaa ja jättivät kirjalliset esityksensä lokakuussa Ryhmiä pyydettiin esittämään tavoitteita, toimenpide-ehdotuksia ja vastuutahoja niiden toteuttamiseen. Tavoitteena oli, että jokainen työryhmä listaa tärkeimmät kehittämiskohteet ja niitä koskevat toimenpide-ehdotukset vuosille Kuopion kaupungin alueella. Vuoden turvallisuussuunnitelman yleisten alueiden turvallisuus ja viihtyisyys työryhmä esitti keväällä 2011, voisiko kaupunki jakaa vuosittain Turvallisuusteko-palkinnon sellaiselle henkilölle tai yhteisölle, joka on oma-aloitteisella teolla parantanut turvallisuutta. Konsernipalvelu hyväksyi esityksen, joten Turvallisuusteko-palkinnon jakaminen aloitetaan vuonna Palkinnon jakamisen tavoitteena on kuopiolaisten turvallisuuden parantaminen ja samalla hyvinvoinnin kehittäminen. Tämä turvallisuutta kehittävä toiminta voi olla joko yksittäinen teko tai laajempi kokonaisuus ja kehittämisen kohteena voi olla esimerkiksi arjen turvallisuus, syrjäytymisen, väkivallan tai päihdeongelmien ehkäisy. Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä on kehittämässä lisäksi kaupungin internet-sivuille Turvallisuus-sivustoa, josta löytyy laajasti aihealuetta koskevaa tietoa ja opastusta. Mukana olleet työryhmät kokoontuvat jatkossakin vähintään kerran vuodessa ja päivittävät tilannetta omalta osaltaan. Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa ja antaa raportin hyvinvointityöryhmälle turvallisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta ja turvallisuuteen vaikuttavista toimintaympäristön muutoksista. Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

6 3. Kuopion turvallisuussunnitelman painopistealueet ja työryhmät Turvallisuussuunnitelman päivittämisen pohjana ovat olleet Pohjois-Savon turvallisuussuunnitelmassa kärkihaasteiksi nousseet painopistealueet, joiden pohjalta koottiin seuraavat työryhmät: Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Työryhmän puheenjohtaja palomestari Pekka Kaartinen, Pohjois-Savon pelastuslaitos Suunnitteluinsinööri Paula Liukkonen, kaupunkiympäristön palvelualue Kotisairaanhoitaja Iiris Asikainen, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue Lääkintäesimies Tero Lähdesmäki, Pohjois-Savon pelastuslaitos Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus Työryhmän puheenjohtaja yrittäjä Mika Kolehmainen, Kuopion Vartiointipalvelu Oy Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen, Pohjois-Savon poliisi Suunnitteluinsinööri Paula Liukkonen, kaupunkiympäristön palvelualue Palopäällikkö Osmo Turunen (Antti Korhonen varalla), Pohjois-Savon pelastuslaitos Toiminnanjohtaja Pasi Kauppinen, Kuopion keskustan kehittämisyhdistys Ylikonstaapeli Eero Wetzell, Pohjois-Savon poliisi Kaupunginpuutarhuri Erkki Oinonen, kaupunkiympäristön palvelualue Vt. hallituksen puheenjohtaja Erkki Palm, Savon Taksidata Johtaja Mikko Junttila, Tavaratalo Sokos Isännöitsijä Tarja Korhonen, Kuopion isännöitsijäyhdistys Rehtori Taina Vainio, kasvun ja oppimisen palvelualue Syrjäytymisen ehkäisy Työryhmän puheenjohtaja sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärvi, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue Lastensuojelupäällikkö Marketta Kolari, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Pekka Puustinen, Kasvun ja oppimisen tuen palvelualue Aikuissosiaalityön päällikkö Sirpa Salo-Berger, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue Nuorisopäällikkö Jari Väänänen, kasvun ja oppimisen palvelualue Väkivallan hallinta ja ehkäisy Työryhmän puheenjohtaja ylikonstaapeli Jari Uusitalo, Pohjois-Savon poliisi Johtaja Riitta Hirvonen, Kuopion kriisikeskus Mielenterveyshoitaja Juha Metelinen, Kuopion psykiatrian keskus Työhyvinvointipäällikkö Merja Vihanto, konsernipalvelu Ylikonstaapeli Eero Wetzell, Pohjois-Savon poliisi Hoivapalvelukeskuksen johtaja Satu Pirskanen, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue 6

7 Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen Työryhmän puheenjohtaja terveydenhoidon palvelujen päällikkö Kristiina Mäki, kasvun ja oppimisen palvelualue Kauppias Sami Salminen, K-Saariaitta Ravintoloitsija Erkka isotalo, Ravintolamestarit Ohjaaja Jyrki Venäläinen, kasvun ja oppimisen palvelualue Hoivapalvelukeskuksen johtaja Satu Pirskanen, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

8 Kuopion turvallisuussuunnitelman osapuolet 4. Turvallisuusyhteistyöllä tuloksia raportin mukaan turvallisuussuunnittelu perustuu yhteistyöhön ja sen tarkoituksena on ennalta ehkäistä rikoksia, onnettomuuksia, tapaturmia ja häiriöitä sekä lisätä ihmisten turvallisuuden tunnetta. Poliisin rooli turvallisuusasioissa on merkittävä, mutta yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa tarvitaan entistä enemmän. Esimerkiksi yleisten paikkojen siisteys sekä nuorisotoiminnan ja harrastustoiminnan lisääminen ovat kuntalaisten mielestä turvallisuutta ja samalla asuinviihtyvyyttä lisääviä tekijöitä, joiden toteutuminen edellyttää monien eri toimijoiden yhteistyötä. (Turvallinen Suomi 2006, 49). Kuopion turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja painopistealueet on esitetty jo aiemmin, mutta eri osapuolien rooleja voidaan vielä selkeyttää seuraavasti: Kaupunki Kaupunki on keskeisin toimija edistettäessä kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Esimerkiksi käyttäessään sille kuuluvaa päätöksenteko- ja budjettivaltaa terveys-, sosiaali- tai kouluasioissa tai laatiessaan asemakaavoja se tosiasiallisesti ratkaisee pitkän aikavälin kaupungin kehityssuunnan hyvinvoinnin osalta. Sen keskeisenä osa-alueena ja onnistumisen mittarina on kansalaisten turvallisuus. Kuntalaki ei suoraan velvoita kuntia huolehtimaan turvallisuudesta, mutta perusteena sille voidaan pitää kuitenkin kuntalain 1 3 momenttia, jonka mukaan kunnan tehtävänä on pyrkiä edistämään asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnalla on myös mahdollista turvallisuuden varmistamiseksi ja edistääkseen yleistä järjestystä ja turvallisuutta järjestyslain (618/ ) perusteella hyväksyä alueelleen järjestyssääntöjä, joiden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. Kuopion kaupungin keskeisenä tavoitteena on hyvinvoinnista huolehtiminen ja siihen liittyvien arvojen saaminen arjen päätöksenteossa ja käytännön työssä osaksi päivittäistä toimintakulttuuria. Turvallisuussuunnittelu palvelee hyvin näitä tavoitteita. Kuopion kaupungissa turvallisuuden edistämisen ja rikoksentorjunnan kannalta merkittävimmät palvelualueet ja yksiköt ovat perusturva- ja terveydenhuolto, kasvun ja oppimisen palvelualue, kaupunkiympäristön- ja hyvinvoinnin palvelualueet. Kaupunginjohtajan hyvinvointityöryhmä käsittelee myös turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi kaupungin vuonna 2007 perustettu Terve Kuopio työryhmä toimii ennaltaehkäisevän terveyttä edistävän toiminnan yhteistyöryhmänä. Yksi toiminnan painopistealueista on terveellinen kaupunkisuunnittelu. Turvallisuussuunnitelma on terveellisen kaupunkisuunnittelun keskeinen työväline. Seurakunnat Molemmat kansankirkkomme, helluntaiseurakunta ja muut uskonnolliset yhteisöt voivat keskeisinä yhteiskunnallisina vaikuttajina omalta osaltaan vähentää ihmisten syrjäytymistä, lisätä yhteenkuuluvaisuuden ja välittämisen tunnetta sekä korostaa toiminnassaan ihmisarvon kunnioitusta ja eettisten arvojen merkitystä. Ne ovat keskeisiä ja tärkeitä asioita erityisesti nuorten rikosten ja häiriöiden mahdollisimman varhaisessa torjunnassa sekä yleisen turvallisuudentunteen ylläpitämisessä erityisesti kasvavan vanhusväestön keskuudessa. 8

9 Evankelisluterilainen kirkko on tässä suhteessa merkittävimmässä asemassa. Turvallisuuden edistämiseen liittyvä työ tapahtuu Kuopiossa seitsemässä paikallisseurakunnassa sekä niiden yhteisessä diakoniakeskuksessa. Keskeisiä toimintamuotoja ja vaikuttamiskeinoja ovat yleisen seurakuntatyön lisäksi mm. päivä- ja iltapäiväkerhot, lapsi- ja nuorisotyö, rippikoulutyö, opiskelijatyö, perheneuvonta ja diakonia. Myös muilla kirkkokunnilla (esim. ortodoksisella kirkolla) on lapsi- ja nuorisotyötä sekä syrjäytymistä ennaltaehkäisevää toimintaa mm. maahanmuuttajille. Elinkeinoelämä Kuopiossa on yli 4000 yritystä (4098 tilasto ). Ne työllistävät huomattavan määrän paikkakunnan ja lähiympäristön ihmisiä ja niiden sijoittautumis-, laajentumis- ja kasvupäätöksillä on keskeinen merkitys koko kaupungin menestymiseen, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Viimeksi mainittu arvo on saanut yhä keskeisemmän merkityksen mm. korkean teknologian yritysten sijoittautumispäätöksissä sekä kaupunkien imagovertailussa. Elinkeinoelämällä on myös oma vastuunsa turvallisuudesta. Yritysten on mm. osaltaan huolehdittava henkilökuntansa, asiakkaidensa ja omaisuutensa turvaamisesta, vähentää ja olla luomatta rikostilaisuuksia, luotava yhteisiä rikoksen torjunnan käytäntöjä ja jaettava keskenään rikoksentorjunnan tietotaito.* Kuopiossa keskeisiä toimijoita ovat yritysten lisäksi Kuopion kauppakamari, yrittäjien omat järjestöt kuten Kuopion keskustan kehittämisyhdistys sekä yritysten ja kaupan palveluksessa olevien työntekijöiden ammattiyhdistykset. Kansalaisjärjestöt Kansalaisaktiivisuus organisoituu järjestötoimintana, minkä merkitys julkisen vallan ohella, rinnalla ja sen täydentäjänä koko ajan kasvaa. Järjestöt voivat omalta osaltaan vaikuttaa rikosten ennalta ehkäisyyn ainakin Laatimalla ohjelmia, millä pyritään nimenomaisesti rikosten ehkäisyyn, Suuntaamalla toimintaansa sellaisiin ryhmiin, jotka saattavat ajautua rikollisuuteen tai muihin vastaaviin riskiryhmiin, tarjoamalla sosiaalistavan väylän tai ajankäytön laillisen vaihtoehdon, Tarjoamalla yleisesti osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia asioihin ja ilmiöihin, joihin muunlaista vaikutusmahdollisuutta ei ole tarjolla, ja Toimimalla tiedon välittäjinä ja asenteisiin vaikuttajina. Kuopiossa keskeisiä kansalaisjärjestöjä tässä suhteessa ovat mm. urheiluseurat, vanhempainyhdistykset, rikosuhripäivystys, asukasyhdistykset, opiskelija- ja koululaisjärjestöt, partio jne. Kuopion seudun Kriisikeskus edistää kriiseistä selviytymistä yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla tekemällä asiakkaan kanssa yhteistyötä. * Elinkeinoelämän roolista rikostentorjunnassa on kirjoitettu tarkemmin mm. jo aikaisemmin mainitussa kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa ss Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

10 Asukkaat Laaja-alaisen turvallisuuden ylläpitämisessä asukkaiden tuki ja panos on keskeistä. Suomessa on kuitenkin totuttu, että turvallisuudesta huolehtivat pääsääntöisesti eri viranomaiset ja tavallisille ihmiselle itselleen on jäänyt vain vähän liikkumavaraa. Kansalaisaktiivisuutta on tässä suhteessa vierastettu. Kansalaisaktiivisuuden edistäminen on kuitenkin hyvä tavoite silloin, kun sillä tarkoitetaan vuorovaikutuksen lisäämistä ja tiivistämistä eri osapuolten kesken. Sen tulee tapahtua pääsääntöisesti vapaaehtoistoiminnan kautta siten, että kansalaisten omaa hyvinvointia edistetään ja yhteisvastuuta lisätään. Omimmillaan tällainen toiminta on oman lähiympäristön viihtyvyyden yleisessä kehittämisessä, ei kuitenkaan esimerkiksi perinteisesti poliisille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Suositeltavia asukkaiden toimintamuotoja ovat esimerkiksi vanhempien ja muun aikuisväestön kasvatusvastuun edistäminen, sosiaalisten siteiden vahvistaminen, oman asuinalueen osallistumismahdollisuuksien lisääminen sekä talkootyön edistäminen. Merkittävää työtä tässä suhteessa Kuopiossa tekevät mm. eri kaupunginosayhdistykset sekä kylätoimikunnat. Laaja-alaisen turvallisuuden edistämisen kannalta tärkeää on säilyttää selkeä raja julkisen vallan ja kansalaistoiminnan välillä. Julkisen vallan perustehtävä on edelleen huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Siinä valtion on kuitenkin tukeuduttava entistä enemmän kansalaisyhteiskuntaan, missä viranomaisten toiminta tukeutuu ihmisten tukeen ja luottamukseen. Tämän takia myös kansalaisten tuki rikosten torjumiseksi on tärkeää, mutta sen on aina perustuttava poliisin pyyntöön ja oltava poliisin ohjauksessa. Turvallisuusviranomaisten työn perusedellytyksenä pidetään sitä, että ihmiset luottavat niiden toimintaan. Pelastustoimeen luottaa 95 % väestöstä, mutta yhteiskunnan yleiset vaatimukset viranomaisia kohtaan nousevat jatkuvasti. Poliisi Poliisin rooli kaupunkilaisten turvallisuuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi on merkittävä, muttei yksinomainen. Poliisin tehtävänä on poliisilain 1 :n mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaaminen, rikosten ennalta ehkäiseminen, niiden tutkinta ja syytteeseen saattaminen. Säännös velvoittaa poliisin yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa. Säännöksen 2. momentin mukaan poliisin on toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Poliisin omien toimenpiteiden vaikutus on yleensä lyhytaikaista. Pitkäaikaisten ja pysyvien muutosten saamiseksi tarvitaan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Useimmiten myös ongelman ratkaisun avaimet ovat muilla kuin poliisilla. Keskeisenä tavoitteena poliisilla on lähipoliisitoimintatyyppinen verkostoitumiseen ja yhteistyöhön perustuva ongelmakeskeinen ennakoiva työskentely. Siinä on oleellista mm. poliisin selkeä näkyvyys ja hyvä saavutettavuus, nopea reagointi ongelmiin sekä massarikostyyppisten arjen rikosten ja häiriöiden tehokas ennalta ehkäisy ja tutkinta.* Tässä suhteessa Kuopion tilanne on kohtuullisen hyvä. 10

11 Poliisi on antanut sisäisiä ohjeita toimintalinjoista, jotta poliisin toiminta olisi mahdollisimman tasapuolista. Poliisi pyrkii entistä paremmin tiedottamaan kansalaisille toimintalinjoistaan, jotta kansalaiset olisivat paremmin tietoisia menettelytavoista erilaisten häiriöiden selvittämisessä. Näkyvinä häiriöinä ovat esimerkiksi julkijuopottelijat, ilkivalta, roskaamiset ja muu turvattomuutta aiheuttava toiminta. Pelastustoimi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toiminta-alueeseen kuuluvat kaikki maakunnan kunnat. Viidessä seutukunnassa kuntia on vuoden 2011 lopussa 21. Pelastustoimen valtakunnallisessa strategiassa 2015 toiminnan painopisteiksi on määritelty onnettomuuksien ehkäisy, henkilöstön suorituskyky, varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Pelastuslaitoksen tehtävänä on vastata toimialueellaan pelastuslaissa ja sitä koskevassa asetuksessa alueelliselle pelastustoimelle määrätyistä tehtävistä. Pelastustoiminnalla tarkoitetaan onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa paloasemien henkilöstön suorittamia kiireellisiä pelastustehtäviä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi. Tällaisia onnettomuuksia ovat esimerkiksi liikenneonnettomuudet, tulipalot, äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen lääkinnällinen pelastustoiminta, vahinkojen torjunta ja vesipelastustehtävät. Kaikilta onnettomuuksilta ei voida välttyä, mutta ennaltaehkäisyllä onnettomuuksien määrää saadaan kuitenkin vähennettyä. Jos onnettomuus osuu kohdalle, voivat vahingot jäädä hyvän varautumisen ansiosta pienemmiksi. Tämän vuoksi pelastuslaitos pyrkii ennaltaehkäisemään onnettomuuksia ja kouluttamaan väestöä omatoimisuuteen. Onnettomuuksien ehkäisyssä pelastustoimen erityisellä vastuulla on tulipalojen ehkäisy. * Lähipoliisitoiminnan kehittämisen yhteydessä esille tulee toisinaan ns. nollatoleranssi- ajattelu. Jotkut ajattelevat sen olevan ratkaisu turvattomuusongelmaan, toiset taas katsovat sen olevan paremminkin esimerkki perinteisestä repressiivisestä rikosten torjunnasta. Asiasta on kirjoitettu mm. sisäasianministeriön julkaisussa Paikallisella turvallisuusyhteistyöllä tulosta ss Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

12 Kuopion turvallisuustilanne 5. Turvallisuustilannetta kuvaava toimintaympäristöanalyysi on tehty vuonna 2002 valmistuneen turvallisuussuunnitelman pohjalta. Vuonna 2009 tehtiin Kuopiossa laaja hyvinvointikertomus, jonka yhtenä osana käsiteltiin turvallisuutta. Sisäministeriön Kaupunkien turvallisuusohjelmaa ja Pohjois-Savon poliisilaitoksen Turvallisuustutkimusta 2009 on käytetty apuna toimintaympäristön kuvauksen tekemisessä. Turvallisuuden tunne Turvallisuuden ja turvattomuuden määrä ja sisältö riippuvat yhteyksistä, joissa ihmiset elävät. Niemelän ym. (1997, 2000) mukaan yhteiskunnassa ollaan siirtymässä laajaan turvallisuuskäsitykseen, jolloin tarkastelun kohteena ovat perinteisen valtiollisen turvallisuuskäsityksen mukaisten koskemattomuuden ja vapauden lisäksi myös esimerkiksi selviytyminen ja tasa-arvo (sosiaali- ja hyvinvointivaltiollinen turvallisuuskäsitys) sekä autonomia ja kasvu (kulttuurinen /humanistinen turvallisuuskäsitys). Turvallisuus oikeutena merkitsee pohjimmiltaan oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Turvallisuus kokemuksena liittyy ihmisen kaikkiin eri elämänalueisiin ja ikäkausiin. Pelastustoimen kansallisen strategian 2015 mukaan käsitykset omasta ja yhteisön turvallisuuden tilasta muodostuvat objektiivisesta turvallisuudesta (esimerkiksi tilastollinen tieto onnettomuuksien määrästä ja syistä) sekä subjektiivisesta turvallisuudesta, joka kuvaa turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi uutisointi uhkista, rikoksista ja onnettomuuksista sekä ystävien ja tuttavien kanssa vaihdetut kokemukset tilanteista, joissa on tarvittu turvallisuuspalveluja. Kaupunkilaisten turvallisuuden tai turvattomuuden tunne on merkittävä hyvinvointitekijä. Muutoksia turvallisuuden tunteessa ei kuitenkaan voida välttämättä liittää tilastollisesti todennettaviin ilmiöihin. Vaikka niin sanottu katuturvallisuus olisi tilastollisesti hyvä, suuri osa ihmisistä kokee turvattomuutta liikkuessaan pimeän aikaan yksin kadulla. Rikollisuustilanteen kehitystä ja eri rikoslajien muutoksia voidaan käyttää hyvinvoinnin mittareina, koska rikoksen uhriksi joutuminen ja rikospelko aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja heikentävät hyvinvointia. Turvallisuuden tunne itsessään on hyvin subjektiivinen käsite. Turvattomuutta aiheuttavat rikoksen pelon lisäksi myös muut tekijät, kuten huoli toimeentulosta, sairaudet jne. Turvattomuuden aste kuvaa hyvin myös paikkakunnan hyvinvointia ja on siten hyvä väline paikkakunnan keskeisten strategioiden arvioinnissa. Epäviihtyisäksi koettu asuinalue koetaan usein myös turvattomaksi. Hyvä turvallisuus on tärkeä menetystekijä kunnalle, koska turvallinen kunta on vetovoimainen ja houkuttelee uusia asukkaita. Erityisesti lapsiperheille turvallisuus on merkittävä vetovoimatekijä. Suomi Euroopan turvallisin maa tutkimuksessa kysyttiin suomalaisten huolta rikoksen kohteeksi joutumisesta. Selvästi eniten ollaan huolissaan liikenneonnettomuuden uhriksi joutumisesta. Samoin rikoksen pelkoa tuntevat eniten naiset ja ikäihmiset, vaikka rikoksen uhriksi useimmiten valikoituvat nuoret miehet. 12

13 Lasten ja nuorten kokemaa turvallisuutta heikentävät ennen muuta perheeseen ja kouluun liittyvät vaikeudet (Vornanen 2000). Myös kyky olla vanhempi ja kantaa vastuu omista lapsista on joiltakin vanhemmilta hukassa, mikä lisää lasten turvattomuuden tunnetta. Turvallisuustutkimus 2009 tulokset osoittavat, että kuopiolaiset kokevat olonsa vuoden 2006 tuloksiin verrattuna aikaisempaa turvattomammaksi omalla asuinalueellaan ja keskusta-alueella viikonloppuiltaisin. Jonkinasteista turvattomuutta omalla asuinalueellaan yksin viikonloppuiltaisin kävellessään koki 20 % kuopiolaisista ja keskusta-alueella 35 % kuopiolaisista. Toisaalta tutkimuksessa Suomi Euroopan turvallisin maa kuopiolaiset sijoittivat kaupunkinsa kärkipäähän turvallisuuden osalta kuntien turvallisuusvertailussa yhdessä tamperelaisten, hämeenlinnalaisten ja lappeenrantalaisten kanssa. Suomi Euroopan turvallisin maa tutkimuksen mukaan asuinviihtyvyyteen liittyvinä turvattomuutta aiheuttavina seikkoina vastaajat olivat havainneet asuinkunnassaan eniten ilkivaltaa ja alkoholin juomista yleisellä paikalla. Turvallisuustutkimus 2009 mukaan kuopiolaisten asuinviihtyvyyttä häiritsevät eniten myös alkoholin juominen yleisellä paikalla ja ilkivalta. Ilkivallan havaitsemisella oli selvin yhteys turvattomuuden kokemiseen. Päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt aiheuttavat turvattomuutta ja viihtyvyyden vähenemistä etenkin yleisillä paikoilla. Tämä näkyy ajoittain Kuopionkin katukuvassa. Turvallisuuden tunteeseen voidaan vaikuttaa mm. maankäytön suunnittelun keinoin luomalla erityisesti asuinalueille luonnollista sosiaalista kontrollia vahvistavaa ympäristöä. Keskeinen tekijä turvallisuuden tunteen muodostumisessa on valaistus. Hyvin hoidettu valaistus lisää turvallisuutta ja ennen kaikkea jalankulkijan turvallisuuden tunnetta. Vuonna 2004 tehdyn valtakunnallisen asukastyytyväisyyskyselyn mukaan asuntoalueiden valaistus on keskustan valaistusta tärkeämpää ja Kuopiossa siihen ollaan tyytyväisiä. Suomi -Euroopan turvallisin maa ja Turvallisuustutkimus 2009 mukaan valtakunnallisesti ja myös Pohjois-Savossa koettiin eniten turvallisuutta lisääviksi toimenpiteiksi poliisin näkyvyyden lisäämistä, vapaaehtoispartiointia viikonloppuisin, koulun ja vanhempien yhteistyön tiivistämistä, nuoriso- ja harrastustoiminnan lisäämistä sekä liikenneympäristön toiminnan parantamista. Valvontaa ja kontrollia lisäävät toimenpiteet eivät saaneet vuonna 2009 enää yhtä paljon kannatusta turvallisuuden lisäämisessä kuin vuosina 2003 tai Tulosta voidaan tulkita niin, että valvontaa on riittävästi ja sitä lisäämällä ei turvallisuutta enää paranneta. Toisaalta poliisin näkyvyyden lisäämistä toivoi Pohjois-Savossa 57 % tutkimukseen vastaajista, mutta vähennys edellisiin tutkimusvuosiin oli selvä. Liikenneturvallisuus on osa turvallisuuden tunnetta. Kuopiossa on jo runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka ympäristön viihtyisyys paranee ja hyvä liikenneturvallisuus saavutetaan, kun panostetaan nopeusajoituksiin. Liikenneturvallisuutta parantavat rakenteet ovat usein ajoradalle asennettavia tai rakennettavia korokkeita, jotka hidastavat ajonopeuksia. Turvallisuuden kannalta tärkeää on ollut myös läpiajoliikenteen hidastaminen tai ohjaaminen muille reiteille. Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

14 Kuopion torin ympäristö on jo osittain muuttunut jalankulkukeskustaksi ja ruutukaavaaluetta on kehitetty jalankulkukaupungin suuntaan uudistamalla rännikatuja sekä pihoja. Jalankulkuympäristön suuntaan on kehitetty myös asuntoalueiden sisäisiä tonttikatuja sekä tarvittavilta osin muitakin katuverkoston osia. Kuopion jalankulkua ja joukkoliikennettä edistävä kaupunkisuunnittelu on saanut positiivista huomiota osakseen mm. kansainvälisessä WHO Healthy Cities verkostossa, jonka jäsen Kuopio on. Rikollisuuden kokonaistilanne Kuopiossa Rikollisuuden kokonaistilanteen kehityksellä on merkitystä paitsi rikoksen uhriksi joutumisen riskien kannalta, myös rikollisuuden yleisesti aiheuttaman pelon ja turvattomuuden tunteen vuoksi. Kuopiota voidaan pitää rikostilastojen valossa suhteellisen turvallisena kaupunkina. Vuonna 2010 Kuopion alueella tapahtui rikosta, joista rikoslakirikoksia oli Poliisille tulleita tehtäväilmoituksia oli vuonna 2010 yhteensä Omaisuusrikosten ja erityisesti varkausrikosten määrän vähentymiseen on vaikuttanut eniten parantunut omaisuuden suojaus. Lisäksi vaikuttavana tekijänä on ollut rikoskohteiden markkina-arvon muuttuminen. Tästä esimerkkinä ovat moottoriajoneuvoihin kohdistuneet rikokset. Autoradiot yms. moottoriajoneuvoissa pidettävät esineet eivät ole enää kysyttyä tavaraa pimeillä markkinoilla. Lainsäädännölliset muutokset, kuten vakavampien liikennerikosten siirtäminen tieliikennelaista rikoslakiin, ovat vaikuttaneet rikoslakirikosten määrän lisääntymiseen. Taulukko 1. Poliisin tietoon tulleet rikokset Kuopiossa 1000 asukasta kohden vuosina Ennuste=v Ilmoitettuja rikoksia / 1000 as Ennuste Seuraavan vuoden ennuste Kaikki rikokset 144,2 145,1 159,4 157,9 162,8 Rikoslakirikokset 91,5 89,2 92,0 95,4 97,2 Rikoslakirikokset (pl liikennerikokset) 64,7 64,1 67,2 70,2 72,5 Omaisuusrikokset 44,1 44,9 45,4 46,0 46,7 Henkeen ja terveyteen kodistuneet rikokset 8,0 7,3 7,3 9,2 10,1 Törkeät huumausainerikokset 0,1 0,1 0,2 0,3 0,6 Huumausainerikokset 2,4 2,9 3,5 3,7 4,4 Rattijuopumukset 4,9 4,2 4,2 4,2 3,9 Henkirikokset 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 Pahoinpitelyrikokset 7,4 6,8 7,0 8,7 9,7 Seksuaalirikokset 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 Väkivaltarikokset 7,6 7,1 7,3 9,1 10,1 Lähde: Pohjois-Savon poliisilaitos (PolStat) 14

15 Tyypillinen kuopiolainen rikoksentekijä ja häiriön aiheuttaja on yli 20-vuotias vähän kouluja käynyt tai työtön alkoholia paljon käyttävä syrjäytymisvaarassa oleva mies. Nuoret alle 18-vuotiaat syyllistyivät rikoksiin hyvin harvoin verrattuna aikuisväestöön. Kuviossa 1. alle 18-vuotiaat epäillyt rikoksentekijät, josta ilmenee, että vuotiaita poikia epäiltiin rikoksista n. 7 kertaa useammin kuin saman ikäisiä tyttöjä vuonna Kuvio 1. Epäillyt rikokset Kuopiossa vuosina , joissa tekijä alle 18-vuotias. Ilmoitettu epäillyt rikoksina Yhteensä; Sukupuoli alle 15 - mies alle 15 - nainen mies nainen Yhteensä Ilmoitettu epäillyt rikoksina Mies Alle 15 Nainen Mies Nainen Lähde: Pohjois-Savon poliisilaitos (PolStat) Valtakunnallisesti on viimeisten vuosien aikana yleisellä tasolla todettu, että ulkomailta johdetun, kovan rikolliskulttuurin vaikutus lisääntyy. Sen ilmenemismuotoja ovat olleet valtakunnallisesti huume- ja ihmiskaupan johtaminen, pimeiden markkinoiden ylläpito sekä soluttautuminen suomalaiseen talouselämään, uhkailu, lahjonta ja rahanpesu. Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

16 Järjestäytyneen rikollisuuden vaikutus ja merkitys Kuopion rikostilanteessa on ollut toistaiseksi varsin vähäistä. Enimmillään se näkyy huumausainerikollisuudessa, mutta senkään osalta ei ole kyse paikallisista vaikuttajista, vaan huumausaineiden välitysketjun ylemmällä tasolla vaikuttavista henkilöistä ja organisaatioista, joiden kotipaikka on jossain muualla Suomessa tai jopa Suomen ulkopuolella. Vuosien mittaan on muutamissa yksittäistapauksissa ollut ajoittain havaittavissa myös joidenkin omaisuusrikosten osalta, että täällä paljastuneiden rikosten taustavaikuttajana on ollut Suomen ulkopuolella vaikuttava järjestäytyneen rikollisuuden organisaatio. Yksittäisten kansalaisten kannalta vakavien omaisuusrikosten ja asuntomurtojen määrässä on Pohjois-Savon poliisin alueella ollut viime vuosina erityisiä piikkejä. Tämä johtuu pitkälti Suomeen rantautuneesta uudesta rikoksen tekomuodosta. Kyseessä on ulkomaalaisten tekijöiden suorittamat ns. hit and run -tyyppiset rikossarjat. Pohjois-Savon poliisi on onnistunut sekä torjumaan että selvittämään tapauksia hyvin. On kuitenkin todennäköistä, että nämä rikokset ja niiden yritykset tulevat jatkumaan ja jopa kiihtymään myös Kuopion alueella. Ulkomaalaisten ryhmien maalina ovat myös eri alojen yritykset kuten koru- ja romuliikkeet. (Pohjolainen ja Lepola, 2011.) Muihin vertailukaupunkeihin verrattuna Kuopion rikollisuus on keskitasoa (kuvio 2). Omaisuusrikollisuus oli ajanjaksolla jo laskusuunnassa myös koko maan tiedoissa. Kuopiossa kuitenkin vuosina omaisuusrikokset lähtivät vähäiseen nousuun vuoden 2007 pohjalukemien jälkeen. Henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa pahoinpitelyrikkomusten määrä on Kuopiossa kasvanut. Kuvio 2. Poliisin tietoon tulleet rikokset Kuopiossa ja vertailukaupungeissa vuosina 2009 ja 2010 Muuttujina rikos, tiedot, kunta ja vuosi Joensuu Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Poliisin tietoon tulleet rikokset 16

17 Poliisin suorittamien hälytystehtävien sekä tietoon tulleiden rikosten määrien kehitys on ollut kauttaaltaan verraten maltillista. Liikenneturvallisuusindeksi on hyvällä tasolla. Katuturvallisuusindeksi on Kuopion osalta kohtuullisella tasolla ja tämän indeksin kehitys näkyy kuviosta 3 verrattuna muihin kaupunkeihin. Taulukossa 2 näkyy katuturvallisuusindeksiin vaikuttavien rikosten kehitys Kuopiossa. Taulukko 2. Katuturvallisuusindeksiin vaikuttavien rikosten kehittyminen Kuopiossa Ilmoitettu Kpl Painokerroin 10 Törkeä pahoinpitely Ryöstö Törkeä ryöstö Painokerroin 5 Lievä pahoinpitely Pahoinpitely Painokerroin 1 Rattijuopumus Törkeä rattijuopumus Huumaantuneena ajaminen Raideliikennejoupumus Ilmaliikennejuopumus Vesiliikennejuopumus Lieveä vahingonteko Vahingonteko Törkeä vahingonteko Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

18 Kuvio 3. Suhteellisen katuturvallisuusindeksin kehittyminen Kuopiossa ja eräissä muissa kaupungeissa vuosina Indeksin laskenta: suhteellinen arvo 100 * Asukasluku / ( 12 * 23,12 * painotettu rikosmäärä ) eli vuoden absoluuttinen arvo jaettuna vuoden 1999 koko maan absoluuttisella arvolla. Jos vuoden absoluuttinen arvo on parempi kuin koko maan vuoden 1999 absoluuttinen arvo, niin suhteellinen arvo on yli sadan. 120,00 100,00 Yhteensä Jyväskylä Varkaus Kuopio Iisalmi Joensuu 80,00 60,00 40,00 20,00 0, Lähde: Pohjois-Savon poliisilaitos Kuviossa 3. on kuvattu katuturvallisuusindeksin kehittyminen Kuopiossa ja vertailukaupungeissa. Mitä suurempi indeksi on, sitä suurempi on katuturvallisuus kaupungissa. Katuturvallisuudessa Kuopio sijoittui samalle tasolle kuin Jyväskylä. Väestöpohjaan suhteutettuna mikään Kuopion lähiöistä ei ole poliisitoimen näkökulmasta katsottuna toistaan selvästi ongelmallisempi. Kaupungin ruutukaava-alue muodostaa tästä kuitenkin poikkeuksen. Siellä tapahtuu lukumääräisesti eniten niin häiriöitä kuin myös kaikentyyppisiä rikoksia. Muista kaupunginosista Petonen, Neulamäki ja Jynkkä ovat alueita, joissa tapahtuu muihin kaupunginosiin nähden suhteellisesti enemmän rikoksia ja häiriöitä. Asukasmäärien ja ikärakenteen muuttuminen vaikuttavat selvästi alueittaisiin tilastoihin. Kuviossa 4 on valittu satunnaisesti esitettäväksi kotihälytystehtävien jakaantuminen joulukuulta Tilanne vastaa keskimääräistä kuukausittaista tilannetta kotihälytysten osalta 18

19 Kuvio 4. Kotihälytystehtävien jakaantuminen Kuopiossa joulukuun 2010 aikana. Paljon palloja = paljon tehtäviä. Lähde: Pohjois-Savon poliisilaitos (Poliisin analyysiohjelma). Kotihälytystehtävät aiheutuvat lähes poikkeuksetta päihteiden väärinkäyttöön liittyvistä häiriöistä tai väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Kotihälytysten määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2000 tilanteesta ja kasvaa yhä edelleen. Pohjois-Savon poliisilaitoksen alueella vuonna 2009 oli 961 kpl kotihälytys- ja perheväkivaltatehtäviä. Vuonna 2010 määrä oli 1012 kpl ja arvion mukaan vuoden 2011 lopussa niitä olisi noin 1212 kpl. Tehtävistä määrällisesti eniten niitä on Kuopion kaupungin alueella. Kehitys on huolestuttava. Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

20 Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat häiriöt Alkoholin myynti on Kuopiossa ollut hieman laskussa (Kuvio 5.). Vertailukaupunkeihin katsottuna alkoholin myynti asukasta kohden vuonna 2010 oli saman suuruista Joensuussa, Lahdessa ja Kuopiossa. Jyväskylässä ja Oulussa se oli vähäisempää (Kuvio 6.). Suomessa alkoholijuomien kokonaiskulutus asukasta kohti 100 %:n alkoholina laskettuna oli 10 litraa vuonna Valtakunnallisesti alkoholijuomien kokonaiskulutus asukasta kohti on ollut laskeva vuodesta Turvallisuustutkimus 2009 mukaan Pohjois-Savossa huoli omasta tai läheisten alkoholin käytöstä on kasvanut vain hieman aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kuvio 5. Alkoholijuomien myynti Kuopiossa 100 % alkoholina litraa / asukasta kohti vuosina Kuopio yhteensä Kuvio 6. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina vuonna 2010, litraa Joensuu Kuopio Lahti Jyvsäkylä Oulu yhteensä 20

21 Vuoden 2010 Kouluterveyskyselyn mukaan kuopiolaisten kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten päivittäinen tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna. Vuonna 2010 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tupakoi päivittäin 15 % (v kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten vastaava osuus oli 16 % ja v tupakoi 24 %). Saman ikäisistä vähintään kerran kuussa itsensä tosi humalaan joi 14 % oppilaista (v % ja v %). Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleita oli kahdeksan prosentin verran (v %). Tosi humalaan ainakin kerran kuukaudessa juovien lukiolaisten osuus vuonna 2010 oli 22 % ja tämä osuus on ollut laskeva (v % ja v %). Ammattiin opiskelevista 38 % tupakoi päivittäin ja tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa heistä oli 36 %. Päihdehuollon avopalvelujen asiakkaiden määrä on Kuopiossa ollut laskusuunnassa kahtena kuluneena vuotena (Taulukko 4.). Naisten ja iäkkäiden osuus päihteiden käyttäjistä on kasvussa. Keskeisin päihdepalvelujen toimija Kuopiossa on Kuopion päihdepalvelusäätiö. Viime vuosina ovat avokäynnit Päihdepalvelusäätiöllä lisääntyneet huumausaineongelmien takia, mutta siltikin valtaosa asiakkaista ovat palveluissa alkoholiongelman vuoksi (Kuvio 7.). Vuonna 2010 avokäyntejä oli huumausaine-ongelman takia 7091 (v käyntiä), alkoholiongelman takia 4914 (v käyntejä oli 4309) ja sekakäytön takia 1041 (v ). Lääkeongelman vuoksi avokäyntejä kertyi 13 (v kpl). Hoitojaksoista suurin osa on edelleen alkoholikatkaisuhoitoja. Huume- ja lääkekatkaisujaksojen määrä on hieman alle kymmenesosa alkoholikatkaisujen määrästä. Kuvio 7. Asiakkaat Kuopion Päihdepalvelusäätiön päihdeklinikalla pääpäihteen mukaan vuonna Asiakasmäärä Alkoholi 459 Huume 130 Lääke- tai sekakäyttö 82 Lähde: Kuopion seudun päihdepalvelusäätiö Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

22 Taulukko 4: Päihteiden käyttöä Kuopiossa kuvaavia lukuja vuosina Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Rattijuopumusten määrä on vähentynyt vuosittain Kuopiossa vuodesta 2004 lähtien. (Taulukko 4.). Vuonna 2010 poliisille tuli ilmoituksia epäillyistä liikennejuopumusrikoksista yhteensä 402. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten ja huumausainerikoksissa johtopäätösten tekoa tilanteesta vaikeuttaa piilorikollisuuden suuri osuus. Rattijuopumusten ja etenkin huumausainerikosten ilmituloon vaikuttaa näin ollen merkittävästi myös poliisin suorittaman valvonnan määrä. Rattijuoppojen osuus liikennevirrassa ei kahdesti vuodessa suoritettavan laajan valtakunnallisen tutkimuksen mukaan kuitenkaan vaihtele merkittävästi vuosittain. Saman tutkimuksen mukaan, keskimäärin joka 700. autoilija on rattijuoppo. Joka 160. autoilija ajaa maistissa, mutta tulos jää alle rangaistavuuden (0.5 o/oo). Pohjois-Savon poliisin koko toimialueella on havaittavissa alaikäisten keskuudessa törkeiden rattijuopumusten määrän kasvaminen. Viimeaikaiset luvut vaikuttavat huolestuttavilta nimenomaan vinoutuneen määräjakauman puolesta; alle 18-vuotiaiden ikäryhmässä törkeiden rattijuopumusten määrä on nousussa ja on jopa suurempi kuin tavallisten rattijuopumusten määrä kokonaisuudessaan mainitun rikollisuuden kehitys on aivan päinvastainen. Tämän arvellaan johtuvan nuorten lisääntyneestä humalahakuisesta juomisesta ja piittaamattomuudesta sekä kasvavasta mopoilijoiden määrästä. Huomioitavaa kuitenkin on, että lukumääräisesti mainittuja tapahtumia on toistaiseksi vähän. Rattijuopumusten lisäksi alkoholi on osallisena monissa muissakin rikoksissa. Alkoholi on Kuopiossa eniten eri viranomaisia työllistävä ja eniten kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava päihde. Julkijuopottelu aiheuttaa häiriöitä, vaikka poliisi puuttuukin siihen herkästi. Järjestyslain ( /612) 4 mukaan päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa. Se ei kuitenkaan koske alkoholijuoman nauttimista puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla jos sen nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa. Päihtyneenä kiinniotettujen määrä miltei kaksinkertaistui 1990-luvulla, mutta 2000-luvun alussa määrä pysyi tasaisena ja vuodesta 2008 se on ollut laskeva (Kuvio 8.). Perusteena säilöönotolle on useimmiten häiriön aiheuttaminen päihtyneenä tai se, ettei henkilö kykene huolehtimaan itsestään. 22

23 Nuoria päihdekiinniotettuja ja säilöönotettuja on vähän. Syynä nuorten osuuden vähäisyyteen ei ole nuorten alkoholin käytön tai haittojen vähäisyys, vaan poliisin säännönmukainen korvaavien toimenpiteiden kuten vanhemmille ilmoittaminen ja kotiin kuljettaminen nuorten osalta ja poliisin entisestään lisääntynyt nuorten hallusta tavatun alkoholin kaataminen maahan. Merkittävä vaikutus on poliisin sosiaalityöntekijän ja Kuopion kaupungin poliisilaitokselle sijoittaman sosiaalityöntekijän nuorten parissa tekemällä työllä. Yleisessä katukuvassa nuorten päihdekäyttäytyminen lieveilmiöineen kuitenkin näkyy selvästi ja aiheuttaa yleistä turvattomuuden tunnetta.* Kuvio 8. Päihtyneenä kiinniotetut Kuopiossa vuosina P Päihdekiinniotto P Päohdekiinniotto YHT KIP kiinniotettu Vuosimuutos % 2009 Kuluva vuosi Yhteensä; Ed.vuosi / Kul.vuosi YJT KIP kiinniotettu Kuluva vuosi Vuosimuutos% P Päihdekiinniotto ,75% Lähde: Pohjois-Savon poliisilaitos (PolStat) Kuviossa 8 on esitetty poliisiperusteisesti suoritetut ns. päihdekiinniotot vuosina sekä kuluva vuosi (2011) kuukausien 1-8 osalta. Kuviossa 9 on kartalla havainnollistettu päihtyneenä kiinniotettujen henkilöiden kiinniottopaikat kantakaupungin alueella vuonna Päihtyneitä otetaan kiinni eniten keskustassa. Päihdeongelmaisten asumisoloja on parannettu viime vuosina ja se näkyy kiinniottojen selkeänä vähenemisenä. Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki

24 Kuvio 9. Päihtyneinä kiinniotetut Kuopion keskustassa vuonna Mitä punaisempi alueruutu, sitä enemmän on kiinniottoja. Lähde: Pohjois-Savon poliisilaitos (Poliisin analyysiohjelma). Pohjois-Savon poliisin mukaan huumausainerikollisuus tulee kasvamaan. Niin sanottujen kotikasvattamoiden määrän odotetaan nousevan edelleen. Huumausainerikosten osalta on kuitenkin huomattava kyseisen rikollisuuden erityispiirteet. Huumausaineen käyttörikoksia tulee esille päivittäin, mutta törkeät huumausainerikokset vaativat usein pitkällistä esitutkintaa. Tämän takia törkeiden huumausainerikosten määrät saattavat heitellä vuosien välillä paljonkin. (Pohjolainen ja Lepola, 2011.) Taulukko 5. Huumausainerikokset Kuopiossa vuosina Ennuste = Ilmoitettu kpl Ennuste Seuraavan vuoden ennuste Huumausaineen käyttörikos Huumausainerikoksen edistäminen /0 /0 Huumausainerikoksen edistämisen yritys /0 /0 Huumausainerikoksen valmistelu /0 /0 Huumausainerikoksen valmistelun yritys /0 /0 Huumausainerikos Törkeä huumausainerikoksen edistäminen /0 /0 Törkeä huumausainerikos Törkeän huumausainerikoksen edistämisen yritys /0 /0 Huumausainerikokset Lähde: Pohjois-Savon poliisilaitos (PolStat) 24

25 Kuvio 10. Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset Kuopiossa vuosina / 1000 asukasta Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet Väkivalta Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat olleet Kuopiossa kasvussa 2000-luvun alussa, mutta määrä on ollut laskeva vuoden 2007 jälkeen (Kuvio 11). Henkeen ja terveyteen kohdistuneiksi rikoksiksi lasketaan mm. tappo, murha, pahoinpitely ja kuolemantuottamus. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määristä voidaan arvioida yleistä turvallisuustilannetta etenkin yleisillä paikoilla. Suurimpaan osaan pahoinpitelyistä liittyy päihteiden käyttöä. Pahoinpitelyjen kokonaismäärä oli vuonna 2010 Kuopiossa 671 tapausta ja henkirikoksia oli 11. Kuvio 11. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta vuosina Kuopiossa ,2 7,2 8,2 9,3 8 7,3 7, Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupunki