RAY:n avustusohjelma Nuorison työllistymisen edistämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n avustusohjelma Nuorison työllistymisen edistämiseksi 2014-2017"

Transkriptio

1 Ohjelma-asiakirja 1 (13) RAY:n avustusohjelma Nuorison työllistymisen edistämiseksi Sisällys 1 Paikka auki -ohjelma nuorison työllistymisen edistämiseksi Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnallisessa ajankohtaiskeskustelussa Syrjäytyminen huono-osaisuutta aiheuttavien haitallisten tilannetekijöiden kasautumisena Paikka auki - nuoret työelämään -avustusohjelman rakenne ja toteutus Paikka auki -ohjelman päämäärä ja kohderyhmä Ohjelman tavoitteet Avustukset projektiavustuksina Rohkeasti innovatiivisia ideoita Kehittämistyön tuki, ohjelman sisäinen verkostoituminen ja viestintä Ohjelman seuranta ja arviointi Kirjallisuutta, tutkimuksia ja selvityksiä luvulla RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS Turuntie 42, ESPOO Puhelin PL 32, ESPOO Faksi Y-tunnus

2 Ohjelma-asiakirja 2 (13) 1 Paikka auki -ohjelma nuorison työllistymisen edistämiseksi Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan tehtävänä on edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia yleishyödyllisten järjestöjen toimintoja ja hankkeita tukemalla. Yhtenä osana avustustoiminnan kokonaisuutta RAY toteuttaa vuosina avustusohjelman, jonka päämääränä on vahvistaa nuorten osallisuutta yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Ohjelman nimenä on Paikka auki - nuoret työelämään. RAY:n järjestöavustuksia myönnettiin vuonna 2013 yhteensä 301 milj. euroa. Avustusten piirissä toimivilla järjestöillä on runsaasti nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä toimintoja, joihin myönnetyt raha-automaattiavustukset ovat noin 25 miljoonaa euroa vuosittain. Suurimpia toiminnallisia kokonaisuuksia kansalaisjärjestötoiminnan lisäksi niissä ovat nuorisoasuntoihin ja asumiseen kohdentuvat avustukset, erilaiset matalankynnyksen toiminta- ja kohtaamispaikat ja vertaistuki sekä kriisiauttamiseen liittyvät toiminnot. Nuorten hyvinvoinnin edistämiseen laajasti liittyviä toimintoja tuetaan RAY-avustuksin jatkossakin. Paikka auki -ohjelma ei korvaa tai syrjäytä niistä mitään, vaan kokoaa yhteen erityisesti työllistymisvalmiuksien vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen liittyvät hankkeet. Yhteiskuntamme tekee monin tavoin nuorten aikuistumisen haasteelliseksi. Yhteiskunnan lukemattomilla toimijoilla on erilaisia odotuksia lapsuudesta aikuisuuteen kasvaville nuorille. Kansalaisen yhteiskunnalliset ja sosiaaliset oikeudet ja velvollisuudet paitsi muuttuvat myös lisääntyvät merkittävästi aikuistumisvaiheessa. Täysi-ikäistymisen myötä yksilöiden vastuullisuus kasvaa. Aikuistumisen myötä yhteiskunnan odotuksena on, että nuori ottaa vastuuta itsestään ja omasta elämästään. Nyky-yhteiskunnassa elämiseen tarvitaan monenlaisia tavaroita ja palveluita; ravinnon lisäksi asumiseen, liikkumiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, harrastuksiin jne. Osan palveluista tarjoaa yhteiskunta, mutta suurimmalta osin 'elämisen tarvikkeet' on nyky-yhteiskunnassa hankittava ostamalla ja siihen tarvitaan rahaa. Ansiotulojen hankkimisesta tulee edellytys omaehtoiselle suoriutumiselle ja itsenäisyydelle. 2 Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnallisessa ajankohtaiskeskustelussa Nuorten syrjäytymisestä on yhteiskunnallisena ilmiönä käyty keskustelua ja kirjoitettu maassamme viime vuosina paljon paitsi politiikan eri lohkoilla myös tutkimuksessa ja median kansalaiskeskusteluissa luvun laman jälkeen ja erityisesti 2000-luvulla on tehty suuri määrä selvityksiä, tutkimuksia, kannanottoja, ohjelmajulistuksia jne. Tämän ohjelmapaperin loppuun on koottu valikoima 2000-luvulla syntyneitä tutkimuksia vinkiksi niille, jatka haluavat perehtyä taustoihin tarkemmin.

3 Ohjelma-asiakirja 3 (13) Nuorten kasvu- ja elinolojen, aktiivisen kansalaisuuden, sosiaalisen vahvistamisen ja terveiden elämäntapojen sekä nuorten kasvun ja itsenäistymisen vahvistaminen kirjattiin vuonna 2011 pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan sen yhdeksi kärkihankkeeksi. Hallitusohjelman merkittävänä toimeenpanohankkeena tältä osin käynnistyi kuluvan vuoden alussa nuorisotakuu, jonka päätarkoituksena on parantaa nuorten työelämään kiinnittymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla käynnistettiin vuonna 2011 asiantuntijalaitosten tutkimuksellisen koordinaation tehostamiseksi SOTERKO-yhteistyö viitenä erillisenä ohjelmana, joista yksi keskittyy 'nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventamiseen'. Ohjelman tehtävänä on asiantuntijayhteistyötä tehostamalla lisätä tutkimuksen hyödynnettävyyttä niissä toimenpiteissä, joilla edistetään nuorten integraatiota työelämään. Tasavallan presidentti käynnisti syksyllä 2012 lasten ja nuorten syrjäytymiseen liittyvää keskustelua koordinoimallaan arjen asiantuntijoiden ja tutkijoiden ryhmällä. Keskustelualoitteessa oli ydinajatuksena, että periaatteessa jokainen aikuinen voi toteuttaa pieniä tekoja, joilla saadaan ehkäistyä lasten ja nuorten elämän karkaaminen käsistä ennen kuin se on edes päässyt kunnolla vauhtiin Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla mm. muutaman vuoden takainen nuorisolain uudistus sekä nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittäminen ovat olleet valtiovallan lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia vastauksia nuorison osallisuuden haasteisiin. Työministeriön ja elinkeinoelämän näkökulmasta keskustelua on käyty erityisesti nuorten työmarkkinaosallisuuden ja työllisyyden parantamiseksi. Tästä näkökulmasta työelämän ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole työelämässä eivätkä toisaalta koulutuksessa tai työnhakijatilastoissakaan, ovat "hukassa" ja myös se on synnyttänyt julkisuudessa oman keskustelunsa. Työurien pidentämisestä käytävässä keskustelussa nuoret ja heidän työllistymismahdollisuutensa ovat väistämättä olleet mukana 'työurien alkupäänä'. 3 Syrjäytyminen huono-osaisuutta aiheuttavien haitallisten tilannetekijöiden kasautumisena 'Syrjäytymistä' ei terminä käytetä yhdenmukaisesti, mikä osaltaan aiheuttaa sen, että aina ei voi olla ihan varma mistä puhutaan. Syrjäytyminen on kuitenkin yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun vakiintunut termi. Se kuvaa hyvin sellaisten prosessien kokonaisuutta, joka eristää tai etäännyttää yksilöä yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä, mihin vastaavasti voidaan viitata termillä osallisuus. Tästä näkökulmasta syrjäytyminen on vastakkainen kehitys osallisuuden vahvistumiselle. Syrjäytymisen vastavoimaksi ja

4 Ohjelma-asiakirja 4 (13) syrjäytymisen ehkäisyn synonyymiksi on mm. nuorisolain valmistelutöissä otettu ' sosiaalinen vahvistaminen'. Yksi viimeisimmistä kattavista syrjäytymiseen liittyvien toimenpiteiden ja selvitysten yhteenvedoista on valtioneuvoston kanslian tilaama selvitys syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien politiikkatoimien vaikuttavuudesta. 1 Siinä syrjäytymisen monitahoinen kokonaisuus tiivistetään seuraavasti; 'Nuoren syrjäytymisessä on kyse huono-osaisuutta aiheuttavien haitallisten tilannetekijöiden kasautumisesta ja usein myös ketjuuntumisesta. Syrjäytymiseen liittyy monenlaisia elämänkulun ongelmia, jotka eivät yksinään tai erikseen olisi välttämättä riittävän vakavia, jotta voitaisiin puhua syrjäytymisestä. Syrjäytyminen hahmotetaankin tutkimuskirjallisuudessa usein asteittain syveneväksi prosessiksi, jossa erilaisia ongelmia nivoutuu yhteen. Syrjäytyminen ilmenee tällöin moniulotteisena, pidemmän ajan kuluessa työttömyyden ja köyhyyden ympärille kehittyvänä ongelmien kasautumana. Prosessinäkökulma on tärkeä erityisesti poikkihallinnollisesta näkökulmasta, sillä syrjäytyminen muuntaa muotoaan ja sisältöään ajassa ja paikassa; sosiaalinen ongelma voi ilmentyä terveydellisenä ongelmana tai päinvastoin' (mt s. 9.) Useiden haitallisten tilannetekijöiden kasautumisesta on kyse, kun nuoret ajautuvat elämässään sellaisiin ongelmiin kuten pitkäkestoiseen työttömyyteen, päihteiden liikakäyttöön, heikkoon taloudelliseen asemaan, asunnottomuuteen tai äärimmäisissä tapauksissa rikollisuuteen tai jopa itsemurhaan. Syrjäytymiskehitykseen liittyy usein yksilön epäonnistumisen kokemuksista, kiusaamistilanteista ja tuen puutteesta aiheutuva motivaation heikkeneminen ja sitä seuraava kielteisen ajattelun itseään toteuttavaa noidankehä, joka passivoi ja vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä ja osallistumista ja usein myös aktiivista ansiotyön hakua. Vaikka ansiotyö ei kaikkien henkilökohtaisissa arvostuksissa olekaan hyvinvoinnin keskiö, se on tärkeä hyvinvoinnin osatekijä sekä ansiotulojen hankkimisen keinona ja taloudellisten valintojen mahdollistajana että lukuisin muinkin tavoin. Työelämässä mukana olevien hyvinvointi on monenlaisilla mittareilla mm. terveyden osalta todettu väestötasolla paremmaksi kuin työelämän ulkopuolelle joutuneiden. Yhteiskuntamme talouden kehitys ja työmarkkinoiden muutos on vaikuttanut erityisesti nuorten edellytyksiin ja mahdollisuuksiin toimia aktiivisena kansalaisena. Elinkeinoelämän rakennemuutokset, työmarkkinoiden korkeat osaamis- ja tehokkuusvaatimukset sekä kiristyvä kilpailu ovat lisänneet pätkätöiden ja epätyypillisten työsuhteiden osuutta ja vaikeuttaneet aivan erityisesti nuorten työmarkkinoille pääsyä ja työelämään kiinnittymistä. Kaikkein vaikein tilanne on niillä nuorilla, joilla työkokemuksen lisäksi puuttuu koulutus. Työkokemusta voi saada vasta ensimmäiseen työpaikkaan päästyään. Tutkimustu- 1 Valtioneuvoston kanslia (2013) Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus, Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 2/2013

5 Ohjelma-asiakirja 5 (13) losten mukaan koulutus vahvistaa merkittävästi mahdollisuuksia päästä työelämään. Sekä syrjäytymisen että sosiaalisen vahvistamisen prosesseissa elämänvaiheiden väliset siirtymät ja nivelvaiheet ovat tärkeitä solmukohtia ja niissä tukea pitäisi olla saatavilla kaikille, jotka sitä syystä tai toisesta tarvitsevat. Työkokemuksen puutteellisuuden vuoksi nuorten - koulutettujenkin - pääsy työelämään on haasteellista, mutta vielä paljon ongelmallisempaa se on niiden kohdalla, joiden työkyky vammaisuudesta, pitkäaikaissairaudesta tai muusta syystä johtuen on rajoittunut. Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi tarvitaan sekä uudenlaisia ajattelutapoja ja toiminnallisia käytäntöjä että asenteiden muutosta.

6 Ohjelma-asiakirja 6 (13) 4 Paikka auki - nuoret työelämään -avustusohjelman rakenne ja toteutus Paikka auki -avustusohjelma toteutetaan vuosina Ohjelmaa rahoittaa ja koordinoi Raha-automaattiyhdistys. Ohjelmaan voivat hakea mukaan kaikki RAY:lle avustuskelpoiset toimijat, eli hyvinvointia edistävät yleishyödylliset oikeuskelpoiset yhteisöt. RAY valitsee ohjelman hankkeet ja toiminnot osana normaalia avustusvalmistelua ja valvoo ohjelmaan valittujen hankkeiden avustusten käyttöä. Lisäksi RAY seuraa ohjelmalla aikaansaatuja tuloksia ja vaikutuksia sekä toteuttaa ohjelmateemaan liittyvää kansalaisviestintää. Avustusohjelmaan ei ole erillistä hakua, vaan avustuksia haetaan RAY:n normaaleina hakuaikoina ja samoilla hakulomakkeilla kuin muitakin RAY-avustuksia. Ohjelmarahoituksen tarkoituksena on tehostaa avustusten kohdentamista ohjelman mukaisten teemojen ja niitä edistävien konkreettisten tavoitteiden toteuttamiseen. Tarkoituksenmukaisuussyistä ohjelman rajat pidetään suhteellisen tiukkoina, mutta on tarpeen painottaa, että ohjelma on vain osa raha-automaattivaroilla avustetun järjestötoiminnan kokonaisuudesta. Yhteisenä kehittämisalustana ohjelma tarjoaa hankkeille ja toiminnoille vahvemman tuen sekä kehittämiseen, tulosten ja vaikutusten seurantaan että tiedon levittämiseen ja toimintamallien juurruttamiseen. RAY seuraa ja arvioi avustusohjelmien toteutusta ja aikaan saatuja tuloksia ja vaikutuksia systemaattisesti. 4.1 Paikka auki -ohjelman päämäärä ja kohderyhmä Paikka auki -ohjelman päämääränä on vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten työelämävalmiuksia ja mahdollisuuksia päästä työelämään. Erityisesti nuorten palkkaamiseen myönnettävillä avustuksilla ohjelma tarjoaa myös järjestöille mahdollisuuden saada nuoria mukaan uudistamaan järjestökulttuuria. Paikka auki -ohjelman kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat työelämän ulkopuolella olevat nuoret. Ohjelma linkittyy monin tavoin myös valtiovallan toteuttamaan nuorisotakuuseen ja muihinkin käynnissä oleviin hankkeisiin nuorison sosiaalisen vahvistamisen ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Tältä osin ohjelma mahdollistaa RAY:n avustamien järjestöjen osallistumisen nuorisotakuun valtakunnalliseen missioon sekä työpaikkoja luomalla että tukemalla nuoria työllistymispoluilla ja työllistymisen kannalta ongelmallisissa elämäntilanteiden nivelvaiheissa.

7 Ohjelma-asiakirja 7 (13) 4.2 Ohjelman tavoitteet Ohjelmalla on kaksi tavoitealuetta, joista ensimmäinen tukee nuorten työelämävalmiuksien vahvistamiseen liittyvien toimintamallien kehittämistä ja toinen nuorten palkkaamista järjestöihin työkokemusta hankkimaan. Molemmat tavoitealueet tukevat ohjelman päämäärää nuorten työmarkkinaosallisuuden vahvistamiseksi. Ensimmäisellä tavoitealueella tuetaan järjestöjen kokeilu- ja kehittämishankkeita nuorten elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien vahvistamiseksi sekä uusien työllistymistä helpottavien toimintamallien löytämiseksi. Ohjelmaan valittavien projektien tavoitteet voivat konkretisoitua joko nuorison osallisuuden, elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen, sosiaalisten tai toiminnallisten siltojen luomiseen etenemisessä kohden ansiotyötä ja itsenäistä toimeentuloa, työllistymisen edellytysten edistämiseen jne. Tavoitealueen hankkeita voivat olla joko uudenlaisten - aidosti innovatiivistenkin - toimintamallien kehittäminen tai muut tavoitetta palvelevat määräaikaiset hankkeet. Toinen tavoitealue mahdollistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaamisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien järjestöjen yleishyödyllisiin toimintoihin hankkimaan työkokemusta. Määräaikaisen työllistämisjakson puitteissa tavoitteena on paitsi tarjota nuorille ansiotyönmahdollisuus, myös vahvistaa heidän valmiuksiaan edetä omalla polullaan itsenäisiksi toimijoiksi sekä työmarkkinoilla että yhteiskunnassa laajemmin. Toisen tavoitealueen hankkeissa korostuu toisaalta nuorten palkkaaminen tähän tarkoitukseen sopiviin työtehtäviin ja toisaalta työllistävän järjestön toimenpiteet, joilla nuorta valmennetaan omaehtoiseen suoriutumiseen jatkossa. 4.3 Avustukset projektiavustuksina Paikka auki -avustusohjelma toteutetaan lähtökohtaisesti määräaikaisina projekteina, joiden toteuttamiseen RAY:n avustuslajeista käytetään projektiavustuksia (C-avustukset). Avustussäädösten mukaisesti uusia projektiavustuksia haetaan aina toukokuussa ja käynnistyneiden projektien jatkorahoitusta syyskuussa. Ohjelman myötä syntyvien toimintamallien jatkuvuudesta, vakiinnuttamisesta ja juurruttamisesta ja niiden tukemisesta muuntyyppisillä avustuksilla tehdään päätökset hankekohtaisesti myöhemmin, kun riittävästi tietoa ja kokemuksia on karttunut jatkosuunnitelmien tekemiseksi. Tavoitealueella 1 Nuorten työllistymistä edistäviin kokeilu-, kehittämis- ja muihin määräaikaisiin hankkeisiin myönnettävät avustukset voivat olla: uusia toimintamalleja luoviin kehittämishankkeisiin myönnettäviä Ci-avustuksia

8 Ohjelma-asiakirja 8 (13) muihin määräaikaisiin hankkeisiin, vaikuttamiskampanjoihin, toteuttamis- tai käynnistämishankkeisiin tms myönnettäviä Ck -avustuksia, silloin kun hankkeessa ei ole erityistä kehittämisulottuvuutta. Tavoitealueella 2 Nuorten palkkaamiseen järjestöjen hyvinvointia edistäviin tehtäviin myönnetään Ck -avustuksia. Ne mitoitetaan työllistettävien nuorten vuotuisten henkilöstökulujen mukaisesti. Avustukseen voidaan sisällyttää työtehtävien toteuttamisesta aiheutuvia vähäisiä toimintamenoja (enimmillään 10 % avustuksesta), mutta pääsääntöisesti avustus kohdennetaan työllistämisestä aiheutuviin palkka- ja muihin henkilöstökuluihin. Työllistävä järjestö vastaa lakisääteisistä työnantajavelvoitteista ja palkattavien nuorten ohjauksesta, eikä näihin toimintoihin myönnetä lisäavustusta. Työllistävän järjestön edellytetään nimeävän työllistettäville mentorin, joka toimii työyhteisössä nuorten opastajana ja tukena. Näiden hankkeiden seurattaviin tavoitteisiin sisältyvät varsinaisen työllistämisen ja nuoren työkokemuksen kartuttamisen lisäksi työllistävän järjestön toimenpiteet nuoren työmarkkinavalmiuksien vahvistamiseksi. Tehtävät, joihin nuoria työllistetään voivat olla mitä tahansa työtehtäviä järjestön yleishyödyllisen toiminnan kokonaisuudessa. Olennaista on, että työtehtävät ovat mielekkäitä ja kartuttavat nuoren työelämäkokemusta. Työsuhteen kesto on lähtökohtaisesti 1-2 vuotta. Työsuhteet ovat pääsääntöisesti kokopäiväisiä, mutta erityisistä syistä tai osatyökykyisiä henkilöitä palkattaessa ne voivat olla myös osa-aikaisia. Haettaessa avustusta nuoren palkkaamista varten tulee normaalin projektiselostelomakkeen (RAY3705) liitteeksi täyttää kustakin työtehtävästä myös selostelomake RAY3791, jossa avataan työtehtävien sisällöt ja se millä tavalla ne liittyvät järjestön toiminnan kokonaisuuteen. 4.4 Rohkeasti innovatiivisia ideoita Paikka auki -ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kehittää uudenlaisia toimintamalleja nuorten työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Innovaatiohakuisten kehittämishankkeiden osalta pilotoimme avustusohjelman yhteydessä uutta menettelyä, jonka tavoitteena on vahvistaa mahdollisuuksia tavallista ennakkoluulottomampien ja rohkeampienkin innovaatioiden esiin nousemiselle. Kehittämisprojektien avustusvalmistelun ohessa seulotaan hakemuksista esiin kaikkein innovatiivisimmat hankkeet arvioimalla erityisesti niiden kehittämisideaa sekä idean uutuusarvoa ja hyvinvointipoliittista merkitystä toimintamallista lopulta hyötyvän kohderyhmän kannalta. Kehittämisidean "innovaatiolupauksella" on ensimmäisen avustuspäätöksen kannalta selvästi suurempi painoarvo kuin projektin toteutussuunnitelman muilla osilla ja projektin varsinaisen kehittämisprosessin jälkeisillä vai-

9 Ohjelma-asiakirja 9 (13) heilla. Tästä syystä erityistä huomiota kannattaa kohdistaa kehittämisidean selkeään ja tiiviiseen muotoiluun ja perusteluun. RAY seuraa ja tukee innovaatiohankkeiden toteutusta normaalia aktiivisemmin ja kehittämistyön etenemisen myötä tehdään suunnitelmaa ja valmistellaan päätöksiä jatkorahoituksesta ja sen vaiheistamisesta ja kohdentamisesta. 4.5 Kehittämistyön tuki, ohjelman sisäinen verkostoituminen ja viestintä RAY tukee ohjelmiin valittujen hankkeiden ja toimintojen kehittämistyötä järjestämällä koulutuksia ja verkostotapaamisia, joilla edistetään hankkeiden välistä tiedon kulkua, yhteistyötä, verkostoitumista ja näkyvyyttä. Koulutusten ja verkostotapaamisen sisällöt ja aikataulut täsmentyvät, kun ohjelmaan on valittu ensimmäiset hankkeet. Avustusohjelman viestintä kytkeytyy osaksi RAY:n avustustoiminnan viestintää ja kampanjaluontoisesti myös osaksi koko RAY:n viestintää. Viestintä varmistaa ohjelman näkyvyyden ja nostaa myös esiin järjestöjen osuuden nuorisotakuuseen liittyvässä laajassa toimenpiteiden kokonaisuudessa. Paikka auki -ohjelman avulla kansalaisille kerrotaan RAY:n tuottojen käytöstä ja tuodaan esiin RAY:n yhteiskunnallinen rooli. Viestintä tukee myös avustusohjelmaan valittujen hankkeiden verkostoitumista. Ohjelman yhteyshenkilöt RAY:lla: Ohjelmatyö: kehittämiskoordinaattori Sini Toikka Ohjelmaan hakeutuvien uusien projektien avustusvalmistelu: valmistelutiimit normaalien avustuksenhakukäytäntöjen mukaisesti sekä avustusvalmistelijat Kirsi Jylhä ja Ari Mattila Seuranta: seurannan erityisasiantuntija Tuomas Koskela ja seurantatiimi Viestintä: kehityspäällikkö Marja Konttinen, viestintäpäällikkö Liisa Kairesalo ja viestintäassistentti Johanna Kotonen 4.6 Ohjelman seuranta ja arviointi Paikka Auki -ohjelman seurannasta ja arvioinnista vastaa RAY:n avustusosaston seurantatiimi. Avustusten käytön tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikutusten seu-

10 Ohjelma-asiakirja 10 (13) ranta on yksi RAY:n lakisääteisistä tehtävistä. Ohjelmaan valittavat avustuskohteet ovat seurannan piirissä koko ohjelmakauden ajan. Ohjelman arviointiin kytkeytyy voimakas kehittämisulottuvuus. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa johtopäätöksiä ja konkreettisia ehdotuksia ohjelman sekä siihen kuuluvien yksittäisten projektien kehittämisen tueksi. RAY tarjoaa myös tukea ohjelmaan valittaville projekteille seuranta- ja arviointikäytäntöjen suunnittelussa ja toimintojen kehittämisessä. Avustusosaston seurantatiimi arvioi ohjelmaa koko ohjelmakauden ajan kolmella tasolla: ohjelma, projekti ja yksilö. Arvioinnin toisena keskeisenä tavoitteena on tuottaa tietoa ohjelman tuloksista ja vaikutuksista. Seurantatiimi raportoi havainnoistaan säännöllisesti avustusosaston sisällä ohjelmakoordinaattorille, ohjelmatyöryhmälle sekä erilliselle ohjelman johtoryhmälle Ohjelmatason arviointi pitää sisällään toteutusprosessin arvioinnin sekä tulosten ja vaikutusten arvioinnin. Toteutusprosessin arvioinnissa kiinnitetään huomiota avustusten hakuprosessiin, järjestöille tarjottavaan tukeen hakuprosessin aikana, ohjelman organisointiin, koordinointiin ja johtamiseen, resursointiin, kumppanuuksiin, viestintään sekä ohjelman koordinaatio- ja tukitoimintoihin, jotka ovat suunnattu avustusta saaville järjestöille sekä järjestöihin palkattaville nuorille. Keskeisiä arviointikysymyksiä ovat: Mahdollistaako ohjelmatyö innovaatiohakuisen toiminnan rahoittamisen RAY:n aikaisempia rahoituskäytäntöjä tehokkaammin? Tukevatko ohjelmatason toimenpiteet tavoitteiden saavuttamista parhaalla mahdollisella tavalla? Mitä kehittämistarpeita ohjelman toteutukseen liittyy? Ohjelmatason tulosten ja vaikutusten arviointi kohdentuu niihin asioihin ja kehitykseen, joita ohjelmalla saadaan aikaiseksi. Arvioinnin keskiössä ovat tulokset ja vaikutukset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä loppukäyttäjien kokema hyöty. Keskeisiä arviointikysymyksiä ovat: Millaisia uusia ja innovatiivisia toimintamalleja ohjelmassa on kyetty luomaan nuorten työllistymisen edellytysten edistämiseksi? Mitkä ovat uusien toimintamallien juurtumisen edellytykset, esteet ja mahdollisuudet? Kuinka monta nuorta ohjelman aikana on työllistetty? Kuinka monta työllistettyä nuorta on sijoittunut ohjelman aikana työelämään järjestöjen ulkopuolelle tai koulutukseen? Projektitasolla arvioidaan myös sekä toteutusprosessia että tuloksia ja vaikutuksia. Tarkastelun keskiössä ovat projektien 1. toimeenpanon onnistuminen, 2. tavoitteiden asettelu, 3. kohderyhmien valinta ja tavoittaminen, 4. organisointi, koordinointi ja johta-

11 Ohjelma-asiakirja 11 (13) minen, 5. toimenpiteet, toteutus, resursointi, 6. kumppanuudet ja yhteistyö, 7. viestintä, 8. tulosten juurruttamiseen varautuminen sekä 9. aikaansaadut tulokset ja vaikutukset. Tulosten ja vaikutusten osalta huomiota kiinnitetään erityisesti kehitettyjen uusien toimintamallien hyödyllisyyteen sekä niiden juurruttamisen edellytyksiin, esteisiin ja mahdollisuuksiin. Yksilötason arvioinnin keskiössä ovat nuorten kokemukset toimintojen: vastaavuudesta henkilökohtaisiin tarpeisiin ja omaan elämäntilanteeseen sekä vaikutuksista mm. arjen- ja elämänhallintaan, koettuun elämänlaatuun, henkiseen hyvinvointiin, toimintakykyyn, vuorovaikutustaitoihin sekä yleisesti työelämäosaamiseen ja -valmiuksiin Ohjelmaan valittavat järjestöt toimittavat vuosittain RAY:lle seurantatietoja erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi RAY kerää arviointiaineistoa mm. kyselyin ja haastatteluin, jotka kohdennetaan järjestöihin työllistettäville nuorille ja heidän mentoreilleen, kehittämisprojektien henkilöstölle ja kumppaneille, ohjelman keskeisille yhteistyötahoille sekä ohjelmatyössä keskeisesti mukana oleville toimijoille. Esimerkiksi ohjelman myötä työllistettäville nuorille tehdään lähtötilannekysely ja seurantakyselyt vuosittain RAY:n toimesta. Ohjelman yksityiskohtainen arviointisuunnitelma valmistuu vuoden 2013 aikana ja sitä täsmennetään vuosittain ohjelman edetessä.

12 Ohjelma-asiakirja 12 (13) 5 Kirjallisuutta, tutkimuksia ja selvityksiä luvulla Aaltonen, Mikko & Kivivuori, Janne: Yksilökohtaiset ominaisuudet, syrjäytyminen ja rikollisuus. Teoksessa Kivivuori, Janne (toim.): Nuorten syrjäytyminen ja rikollisuus. Suomessa tehdyn tutkimuksen ja sen katvealueiden kartoitusta. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Tutkimustiedonantoja 94, Helsinki 2009, Aho, Simo & Pitkänen, Sari & Vanttaja, Markku: Nuorten työmarkkinatukioikeus ja koulutukseen hakeutuminen. Työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä olevan kouluttautumisvelvoitteen arviointitutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriö, Työ ja yrittäjyys 3/2012, Helsinki S. Alatupa (toim.), Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma: Löytyykö huonoosaisuuden syy koulusta vai oppilaasta. Helsinki: Sitra, 75,. Häggman, Erik: Raportti työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä. Varsinais- Suomen ELY-keskus Kaikkonen, Risto ym.: Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot: THL Raportti 16/2012, Helsinki 2012 Kaukonen, R. (2007). Tilastoista syrjäytyneitä nuoria on noin Tieto & trendit, 7, Kestilä, Laura & Heino, Tarja & Solantaus, Tytti: Nuorten syrjäytyminen epäsuotuisia polkuja aikuisuuteen. Haaste 1/2011. Kivelä, Suvi & Ahola, Sakari: Elämää nivelvaiheissa. Nuorten syrjäytyminen ja sen ehkäisy. VaSkooliprojektin loppuraportti. Turun yliopisto, Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE, Turku Lämsä, A-L (2009) Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Lasten ja nuorten syrjä ytyminen sosiaalihuollon asiakirjojen valossa. Acta Universitatis Ouluensis E102. Myllyniemi Sami (toim.) Monipolvinen hyvinvointi, Nuorisobarometri 2012 Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 53, 2012 Myrskylä, Pekka: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriö, Työ ja yrittäjyys 12/2011, Helsinki Myrskylä, Pekka: Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA, Analyysi No 19, Helsinki Määttä Mirja (2007) Yhteinen verkosto? Tutkimus nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä poikkihallinnollisista ryhmistä, AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA, Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia nro 252, Helsingin yliopisto, 2007 Nuorista Suomessa 2012, Tutkimuskooste. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

13 Ohjelma-asiakirja 13 (13) Nurmi, Jari-Erik: Miksi nuori syrjäytyy? NMI-bulletin 21 (2011):2, Opetusministeriö (2005). Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio. Helsinki: Opetusministeriö, työryhmämuistioita ja selvityksiä, 33. Paananen, Reija & Ristikari, Tiina & Merikukka, Marko & Rämö, Antti & Gissler, Mika: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 52/2012, Helsinki Pitkänen, Sari & Aho, Simo & Koponen, Hannu & Kylmäkoski, Merja & Nieminen, Jarmo & Virjo, Ilkka: Ryhtiä ja ruutia nuorten työvoimapalveluihin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista ja tuloksia selvittävä tutkimus. Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus 333, Helsinki Salmi, Minna & Mäkelä, Jukka & Perälä, Marja-Leena & Kestilä, Laura: Lapsi kasvaa kunnassa miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Päätösten tueksi 1, Helsinki Salmi, Minna, Sauli, Hannele & Lammi-Taskula, Johanna: Lasten ja lapsiperheiden asema nyky- Suomessa. Teoksessa Söderholm, Annlis & Kivitie-Kallio, Satu (toim.): Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim, Helsinki, ilmestyy 2012 Salmi Minna, Sauli Hannele & Lammi-Taskula Johanna: Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa Lammi-Taskula, Johanna ym. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi THL, Helsinki 2009, Työ- ja elinkeinoministeriö: Nuorten yhteiskuntatakuu Työ- ja elinkeinoministeriö, Raportteja 8/2012, Helsinki Valtioneuvoston Kanslia: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston Kanslia, Helsinki Valtioneuvoston kanslia (2013) Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tietoja arviointikatsaus, Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 2/2013 Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Valtiontalouden tarkastusvirasto, Toiminnantarkastuskertomus 146, Helsinki Valtiontalouden tarkastusvirasto: Tuloksellisuustarkastuskertomus. Lastensuojelu. Valtiontalouden tarkastusvirasto, Tarkastuskertomukset 6/2012, Helsinki Valtiovarainministeriö: Nuoret työmarkkinoilla. Miten nuorten työllistymistä tulisi edistää? Valtionvarainministeriö, Julkaisuja 14/2010, Helsinki 2010.

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Aikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen

Aikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen Ohjelma-asiakirja 1 (12) Emma ja Elias -avustusohjelma 1 Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Oivaltava-hankepoliklinikka

Oivaltava-hankepoliklinikka Oivaltava-hankepoliklinikka 14.5.2014 Tampere Anne Kukkonen14.5.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät 8.-9.11.2012 Vantaa Sini Toikka, kehittämiskoordinaattori, RAY 1 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittaja RAY

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 Kansalaistoiminnan tulevaisuus Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 1 Järjestöjen toiminnan rahoittamisen ajankohtaiset tavoitteet RAY:n näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Pidetään huolta lapsista

Pidetään huolta lapsista Pidetään huolta lapsista Emma & Elias -avustusohjelma 1/12 2014 Väestöliitto: Perheaikaa.fi -verkkopalvelu Marttaliitto/Marthaförbundet: Lapsiperheiden arjen tukeminen Pesäpuu ry: Sisukas sijoitettu lapsi

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Järjestöt osallisuuden edistäjinä

Järjestöt osallisuuden edistäjinä Salli osallisuus! -seminaari Carelicum, Joensuu 21.05.2014 Järjestöt osallisuuden edistäjinä Pekka Mykrä kehittämispäällikkö Raha-automaattiyhdistys pekka.mykra@ray.fi 21.5.2014 1 muutama sana osallisuus

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Seurannan sisältö ja kehittäminen

Seurannan sisältö ja kehittäminen Seurannan sisältö ja kehittäminen Janne Jalava seurantapäällikkö RAY/avustusosasto Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa 1 (5) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 14.10.2015 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa Asia: HE 30/2015 vp

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Kunnat ja järjestöt kumppaneina

Kunnat ja järjestöt kumppaneina Kunnat ja järjestöt kumppaneina Järjestöt ja kaupungit yhteistyön ytimessä ja hyvinvointia lisäämässä Jyväskylä 17.2.2015 Sini Toikka, RAY 1 Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN TARVITSIJA JÄRJESTÖ

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

AlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1

AlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 AlueAvain-päivä Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013 Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 Esityksen sisältö Hakemuksen käsittelyprosessi Avustuslajit RAY:n avustusohjelmat Seuranta Valvonta RAY:n kiertueet Yhdistysten

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Aija Kettunen Pieksämäki 17.11.2015 18.11.2015 1 Sisältö Arviointikysymykset Taloudellisen arvioinnin

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku ohjelmajohtaja Maija Perho Hallitusohjelman kirjaukset Terveyden edistämisen (TEPO) ja Lasten,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot