RAY:n avustusohjelma Nuorison työllistymisen edistämiseksi
|
|
- Raimo Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohjelma-asiakirja 1 (13) RAY:n avustusohjelma Nuorison työllistymisen edistämiseksi Sisällys 1 Paikka auki -ohjelma nuorison työllistymisen edistämiseksi Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnallisessa ajankohtaiskeskustelussa Syrjäytyminen huono-osaisuutta aiheuttavien haitallisten tilannetekijöiden kasautumisena Paikka auki - nuoret työelämään -avustusohjelman rakenne ja toteutus Paikka auki -ohjelman päämäärä ja kohderyhmä Ohjelman tavoitteet Avustukset projektiavustuksina Rohkeasti innovatiivisia ideoita Kehittämistyön tuki, ohjelman sisäinen verkostoituminen ja viestintä Ohjelman seuranta ja arviointi Kirjallisuutta, tutkimuksia ja selvityksiä luvulla RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS Turuntie 42, ESPOO Puhelin PL 32, ESPOO Faksi Y-tunnus
2 Ohjelma-asiakirja 2 (13) 1 Paikka auki -ohjelma nuorison työllistymisen edistämiseksi Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan tehtävänä on edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia yleishyödyllisten järjestöjen toimintoja ja hankkeita tukemalla. Yhtenä osana avustustoiminnan kokonaisuutta RAY toteuttaa vuosina avustusohjelman, jonka päämääränä on vahvistaa nuorten osallisuutta yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Ohjelman nimenä on Paikka auki - nuoret työelämään. RAY:n järjestöavustuksia myönnettiin vuonna 2013 yhteensä 301 milj. euroa. Avustusten piirissä toimivilla järjestöillä on runsaasti nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä toimintoja, joihin myönnetyt raha-automaattiavustukset ovat noin 25 miljoonaa euroa vuosittain. Suurimpia toiminnallisia kokonaisuuksia kansalaisjärjestötoiminnan lisäksi niissä ovat nuorisoasuntoihin ja asumiseen kohdentuvat avustukset, erilaiset matalankynnyksen toiminta- ja kohtaamispaikat ja vertaistuki sekä kriisiauttamiseen liittyvät toiminnot. Nuorten hyvinvoinnin edistämiseen laajasti liittyviä toimintoja tuetaan RAY-avustuksin jatkossakin. Paikka auki -ohjelma ei korvaa tai syrjäytä niistä mitään, vaan kokoaa yhteen erityisesti työllistymisvalmiuksien vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen liittyvät hankkeet. Yhteiskuntamme tekee monin tavoin nuorten aikuistumisen haasteelliseksi. Yhteiskunnan lukemattomilla toimijoilla on erilaisia odotuksia lapsuudesta aikuisuuteen kasvaville nuorille. Kansalaisen yhteiskunnalliset ja sosiaaliset oikeudet ja velvollisuudet paitsi muuttuvat myös lisääntyvät merkittävästi aikuistumisvaiheessa. Täysi-ikäistymisen myötä yksilöiden vastuullisuus kasvaa. Aikuistumisen myötä yhteiskunnan odotuksena on, että nuori ottaa vastuuta itsestään ja omasta elämästään. Nyky-yhteiskunnassa elämiseen tarvitaan monenlaisia tavaroita ja palveluita; ravinnon lisäksi asumiseen, liikkumiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, harrastuksiin jne. Osan palveluista tarjoaa yhteiskunta, mutta suurimmalta osin 'elämisen tarvikkeet' on nyky-yhteiskunnassa hankittava ostamalla ja siihen tarvitaan rahaa. Ansiotulojen hankkimisesta tulee edellytys omaehtoiselle suoriutumiselle ja itsenäisyydelle. 2 Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnallisessa ajankohtaiskeskustelussa Nuorten syrjäytymisestä on yhteiskunnallisena ilmiönä käyty keskustelua ja kirjoitettu maassamme viime vuosina paljon paitsi politiikan eri lohkoilla myös tutkimuksessa ja median kansalaiskeskusteluissa luvun laman jälkeen ja erityisesti 2000-luvulla on tehty suuri määrä selvityksiä, tutkimuksia, kannanottoja, ohjelmajulistuksia jne. Tämän ohjelmapaperin loppuun on koottu valikoima 2000-luvulla syntyneitä tutkimuksia vinkiksi niille, jatka haluavat perehtyä taustoihin tarkemmin.
3 Ohjelma-asiakirja 3 (13) Nuorten kasvu- ja elinolojen, aktiivisen kansalaisuuden, sosiaalisen vahvistamisen ja terveiden elämäntapojen sekä nuorten kasvun ja itsenäistymisen vahvistaminen kirjattiin vuonna 2011 pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan sen yhdeksi kärkihankkeeksi. Hallitusohjelman merkittävänä toimeenpanohankkeena tältä osin käynnistyi kuluvan vuoden alussa nuorisotakuu, jonka päätarkoituksena on parantaa nuorten työelämään kiinnittymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla käynnistettiin vuonna 2011 asiantuntijalaitosten tutkimuksellisen koordinaation tehostamiseksi SOTERKO-yhteistyö viitenä erillisenä ohjelmana, joista yksi keskittyy 'nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventamiseen'. Ohjelman tehtävänä on asiantuntijayhteistyötä tehostamalla lisätä tutkimuksen hyödynnettävyyttä niissä toimenpiteissä, joilla edistetään nuorten integraatiota työelämään. Tasavallan presidentti käynnisti syksyllä 2012 lasten ja nuorten syrjäytymiseen liittyvää keskustelua koordinoimallaan arjen asiantuntijoiden ja tutkijoiden ryhmällä. Keskustelualoitteessa oli ydinajatuksena, että periaatteessa jokainen aikuinen voi toteuttaa pieniä tekoja, joilla saadaan ehkäistyä lasten ja nuorten elämän karkaaminen käsistä ennen kuin se on edes päässyt kunnolla vauhtiin Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla mm. muutaman vuoden takainen nuorisolain uudistus sekä nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittäminen ovat olleet valtiovallan lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia vastauksia nuorison osallisuuden haasteisiin. Työministeriön ja elinkeinoelämän näkökulmasta keskustelua on käyty erityisesti nuorten työmarkkinaosallisuuden ja työllisyyden parantamiseksi. Tästä näkökulmasta työelämän ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole työelämässä eivätkä toisaalta koulutuksessa tai työnhakijatilastoissakaan, ovat "hukassa" ja myös se on synnyttänyt julkisuudessa oman keskustelunsa. Työurien pidentämisestä käytävässä keskustelussa nuoret ja heidän työllistymismahdollisuutensa ovat väistämättä olleet mukana 'työurien alkupäänä'. 3 Syrjäytyminen huono-osaisuutta aiheuttavien haitallisten tilannetekijöiden kasautumisena 'Syrjäytymistä' ei terminä käytetä yhdenmukaisesti, mikä osaltaan aiheuttaa sen, että aina ei voi olla ihan varma mistä puhutaan. Syrjäytyminen on kuitenkin yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun vakiintunut termi. Se kuvaa hyvin sellaisten prosessien kokonaisuutta, joka eristää tai etäännyttää yksilöä yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä, mihin vastaavasti voidaan viitata termillä osallisuus. Tästä näkökulmasta syrjäytyminen on vastakkainen kehitys osallisuuden vahvistumiselle. Syrjäytymisen vastavoimaksi ja
4 Ohjelma-asiakirja 4 (13) syrjäytymisen ehkäisyn synonyymiksi on mm. nuorisolain valmistelutöissä otettu ' sosiaalinen vahvistaminen'. Yksi viimeisimmistä kattavista syrjäytymiseen liittyvien toimenpiteiden ja selvitysten yhteenvedoista on valtioneuvoston kanslian tilaama selvitys syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien politiikkatoimien vaikuttavuudesta. 1 Siinä syrjäytymisen monitahoinen kokonaisuus tiivistetään seuraavasti; 'Nuoren syrjäytymisessä on kyse huono-osaisuutta aiheuttavien haitallisten tilannetekijöiden kasautumisesta ja usein myös ketjuuntumisesta. Syrjäytymiseen liittyy monenlaisia elämänkulun ongelmia, jotka eivät yksinään tai erikseen olisi välttämättä riittävän vakavia, jotta voitaisiin puhua syrjäytymisestä. Syrjäytyminen hahmotetaankin tutkimuskirjallisuudessa usein asteittain syveneväksi prosessiksi, jossa erilaisia ongelmia nivoutuu yhteen. Syrjäytyminen ilmenee tällöin moniulotteisena, pidemmän ajan kuluessa työttömyyden ja köyhyyden ympärille kehittyvänä ongelmien kasautumana. Prosessinäkökulma on tärkeä erityisesti poikkihallinnollisesta näkökulmasta, sillä syrjäytyminen muuntaa muotoaan ja sisältöään ajassa ja paikassa; sosiaalinen ongelma voi ilmentyä terveydellisenä ongelmana tai päinvastoin' (mt s. 9.) Useiden haitallisten tilannetekijöiden kasautumisesta on kyse, kun nuoret ajautuvat elämässään sellaisiin ongelmiin kuten pitkäkestoiseen työttömyyteen, päihteiden liikakäyttöön, heikkoon taloudelliseen asemaan, asunnottomuuteen tai äärimmäisissä tapauksissa rikollisuuteen tai jopa itsemurhaan. Syrjäytymiskehitykseen liittyy usein yksilön epäonnistumisen kokemuksista, kiusaamistilanteista ja tuen puutteesta aiheutuva motivaation heikkeneminen ja sitä seuraava kielteisen ajattelun itseään toteuttavaa noidankehä, joka passivoi ja vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä ja osallistumista ja usein myös aktiivista ansiotyön hakua. Vaikka ansiotyö ei kaikkien henkilökohtaisissa arvostuksissa olekaan hyvinvoinnin keskiö, se on tärkeä hyvinvoinnin osatekijä sekä ansiotulojen hankkimisen keinona ja taloudellisten valintojen mahdollistajana että lukuisin muinkin tavoin. Työelämässä mukana olevien hyvinvointi on monenlaisilla mittareilla mm. terveyden osalta todettu väestötasolla paremmaksi kuin työelämän ulkopuolelle joutuneiden. Yhteiskuntamme talouden kehitys ja työmarkkinoiden muutos on vaikuttanut erityisesti nuorten edellytyksiin ja mahdollisuuksiin toimia aktiivisena kansalaisena. Elinkeinoelämän rakennemuutokset, työmarkkinoiden korkeat osaamis- ja tehokkuusvaatimukset sekä kiristyvä kilpailu ovat lisänneet pätkätöiden ja epätyypillisten työsuhteiden osuutta ja vaikeuttaneet aivan erityisesti nuorten työmarkkinoille pääsyä ja työelämään kiinnittymistä. Kaikkein vaikein tilanne on niillä nuorilla, joilla työkokemuksen lisäksi puuttuu koulutus. Työkokemusta voi saada vasta ensimmäiseen työpaikkaan päästyään. Tutkimustu- 1 Valtioneuvoston kanslia (2013) Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus, Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 2/2013
5 Ohjelma-asiakirja 5 (13) losten mukaan koulutus vahvistaa merkittävästi mahdollisuuksia päästä työelämään. Sekä syrjäytymisen että sosiaalisen vahvistamisen prosesseissa elämänvaiheiden väliset siirtymät ja nivelvaiheet ovat tärkeitä solmukohtia ja niissä tukea pitäisi olla saatavilla kaikille, jotka sitä syystä tai toisesta tarvitsevat. Työkokemuksen puutteellisuuden vuoksi nuorten - koulutettujenkin - pääsy työelämään on haasteellista, mutta vielä paljon ongelmallisempaa se on niiden kohdalla, joiden työkyky vammaisuudesta, pitkäaikaissairaudesta tai muusta syystä johtuen on rajoittunut. Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi tarvitaan sekä uudenlaisia ajattelutapoja ja toiminnallisia käytäntöjä että asenteiden muutosta.
6 Ohjelma-asiakirja 6 (13) 4 Paikka auki - nuoret työelämään -avustusohjelman rakenne ja toteutus Paikka auki -avustusohjelma toteutetaan vuosina Ohjelmaa rahoittaa ja koordinoi Raha-automaattiyhdistys. Ohjelmaan voivat hakea mukaan kaikki RAY:lle avustuskelpoiset toimijat, eli hyvinvointia edistävät yleishyödylliset oikeuskelpoiset yhteisöt. RAY valitsee ohjelman hankkeet ja toiminnot osana normaalia avustusvalmistelua ja valvoo ohjelmaan valittujen hankkeiden avustusten käyttöä. Lisäksi RAY seuraa ohjelmalla aikaansaatuja tuloksia ja vaikutuksia sekä toteuttaa ohjelmateemaan liittyvää kansalaisviestintää. Avustusohjelmaan ei ole erillistä hakua, vaan avustuksia haetaan RAY:n normaaleina hakuaikoina ja samoilla hakulomakkeilla kuin muitakin RAY-avustuksia. Ohjelmarahoituksen tarkoituksena on tehostaa avustusten kohdentamista ohjelman mukaisten teemojen ja niitä edistävien konkreettisten tavoitteiden toteuttamiseen. Tarkoituksenmukaisuussyistä ohjelman rajat pidetään suhteellisen tiukkoina, mutta on tarpeen painottaa, että ohjelma on vain osa raha-automaattivaroilla avustetun järjestötoiminnan kokonaisuudesta. Yhteisenä kehittämisalustana ohjelma tarjoaa hankkeille ja toiminnoille vahvemman tuen sekä kehittämiseen, tulosten ja vaikutusten seurantaan että tiedon levittämiseen ja toimintamallien juurruttamiseen. RAY seuraa ja arvioi avustusohjelmien toteutusta ja aikaan saatuja tuloksia ja vaikutuksia systemaattisesti. 4.1 Paikka auki -ohjelman päämäärä ja kohderyhmä Paikka auki -ohjelman päämääränä on vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten työelämävalmiuksia ja mahdollisuuksia päästä työelämään. Erityisesti nuorten palkkaamiseen myönnettävillä avustuksilla ohjelma tarjoaa myös järjestöille mahdollisuuden saada nuoria mukaan uudistamaan järjestökulttuuria. Paikka auki -ohjelman kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat työelämän ulkopuolella olevat nuoret. Ohjelma linkittyy monin tavoin myös valtiovallan toteuttamaan nuorisotakuuseen ja muihinkin käynnissä oleviin hankkeisiin nuorison sosiaalisen vahvistamisen ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Tältä osin ohjelma mahdollistaa RAY:n avustamien järjestöjen osallistumisen nuorisotakuun valtakunnalliseen missioon sekä työpaikkoja luomalla että tukemalla nuoria työllistymispoluilla ja työllistymisen kannalta ongelmallisissa elämäntilanteiden nivelvaiheissa.
7 Ohjelma-asiakirja 7 (13) 4.2 Ohjelman tavoitteet Ohjelmalla on kaksi tavoitealuetta, joista ensimmäinen tukee nuorten työelämävalmiuksien vahvistamiseen liittyvien toimintamallien kehittämistä ja toinen nuorten palkkaamista järjestöihin työkokemusta hankkimaan. Molemmat tavoitealueet tukevat ohjelman päämäärää nuorten työmarkkinaosallisuuden vahvistamiseksi. Ensimmäisellä tavoitealueella tuetaan järjestöjen kokeilu- ja kehittämishankkeita nuorten elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien vahvistamiseksi sekä uusien työllistymistä helpottavien toimintamallien löytämiseksi. Ohjelmaan valittavien projektien tavoitteet voivat konkretisoitua joko nuorison osallisuuden, elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen, sosiaalisten tai toiminnallisten siltojen luomiseen etenemisessä kohden ansiotyötä ja itsenäistä toimeentuloa, työllistymisen edellytysten edistämiseen jne. Tavoitealueen hankkeita voivat olla joko uudenlaisten - aidosti innovatiivistenkin - toimintamallien kehittäminen tai muut tavoitetta palvelevat määräaikaiset hankkeet. Toinen tavoitealue mahdollistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaamisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien järjestöjen yleishyödyllisiin toimintoihin hankkimaan työkokemusta. Määräaikaisen työllistämisjakson puitteissa tavoitteena on paitsi tarjota nuorille ansiotyönmahdollisuus, myös vahvistaa heidän valmiuksiaan edetä omalla polullaan itsenäisiksi toimijoiksi sekä työmarkkinoilla että yhteiskunnassa laajemmin. Toisen tavoitealueen hankkeissa korostuu toisaalta nuorten palkkaaminen tähän tarkoitukseen sopiviin työtehtäviin ja toisaalta työllistävän järjestön toimenpiteet, joilla nuorta valmennetaan omaehtoiseen suoriutumiseen jatkossa. 4.3 Avustukset projektiavustuksina Paikka auki -avustusohjelma toteutetaan lähtökohtaisesti määräaikaisina projekteina, joiden toteuttamiseen RAY:n avustuslajeista käytetään projektiavustuksia (C-avustukset). Avustussäädösten mukaisesti uusia projektiavustuksia haetaan aina toukokuussa ja käynnistyneiden projektien jatkorahoitusta syyskuussa. Ohjelman myötä syntyvien toimintamallien jatkuvuudesta, vakiinnuttamisesta ja juurruttamisesta ja niiden tukemisesta muuntyyppisillä avustuksilla tehdään päätökset hankekohtaisesti myöhemmin, kun riittävästi tietoa ja kokemuksia on karttunut jatkosuunnitelmien tekemiseksi. Tavoitealueella 1 Nuorten työllistymistä edistäviin kokeilu-, kehittämis- ja muihin määräaikaisiin hankkeisiin myönnettävät avustukset voivat olla: uusia toimintamalleja luoviin kehittämishankkeisiin myönnettäviä Ci-avustuksia
8 Ohjelma-asiakirja 8 (13) muihin määräaikaisiin hankkeisiin, vaikuttamiskampanjoihin, toteuttamis- tai käynnistämishankkeisiin tms myönnettäviä Ck -avustuksia, silloin kun hankkeessa ei ole erityistä kehittämisulottuvuutta. Tavoitealueella 2 Nuorten palkkaamiseen järjestöjen hyvinvointia edistäviin tehtäviin myönnetään Ck -avustuksia. Ne mitoitetaan työllistettävien nuorten vuotuisten henkilöstökulujen mukaisesti. Avustukseen voidaan sisällyttää työtehtävien toteuttamisesta aiheutuvia vähäisiä toimintamenoja (enimmillään 10 % avustuksesta), mutta pääsääntöisesti avustus kohdennetaan työllistämisestä aiheutuviin palkka- ja muihin henkilöstökuluihin. Työllistävä järjestö vastaa lakisääteisistä työnantajavelvoitteista ja palkattavien nuorten ohjauksesta, eikä näihin toimintoihin myönnetä lisäavustusta. Työllistävän järjestön edellytetään nimeävän työllistettäville mentorin, joka toimii työyhteisössä nuorten opastajana ja tukena. Näiden hankkeiden seurattaviin tavoitteisiin sisältyvät varsinaisen työllistämisen ja nuoren työkokemuksen kartuttamisen lisäksi työllistävän järjestön toimenpiteet nuoren työmarkkinavalmiuksien vahvistamiseksi. Tehtävät, joihin nuoria työllistetään voivat olla mitä tahansa työtehtäviä järjestön yleishyödyllisen toiminnan kokonaisuudessa. Olennaista on, että työtehtävät ovat mielekkäitä ja kartuttavat nuoren työelämäkokemusta. Työsuhteen kesto on lähtökohtaisesti 1-2 vuotta. Työsuhteet ovat pääsääntöisesti kokopäiväisiä, mutta erityisistä syistä tai osatyökykyisiä henkilöitä palkattaessa ne voivat olla myös osa-aikaisia. Haettaessa avustusta nuoren palkkaamista varten tulee normaalin projektiselostelomakkeen (RAY3705) liitteeksi täyttää kustakin työtehtävästä myös selostelomake RAY3791, jossa avataan työtehtävien sisällöt ja se millä tavalla ne liittyvät järjestön toiminnan kokonaisuuteen. 4.4 Rohkeasti innovatiivisia ideoita Paikka auki -ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kehittää uudenlaisia toimintamalleja nuorten työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Innovaatiohakuisten kehittämishankkeiden osalta pilotoimme avustusohjelman yhteydessä uutta menettelyä, jonka tavoitteena on vahvistaa mahdollisuuksia tavallista ennakkoluulottomampien ja rohkeampienkin innovaatioiden esiin nousemiselle. Kehittämisprojektien avustusvalmistelun ohessa seulotaan hakemuksista esiin kaikkein innovatiivisimmat hankkeet arvioimalla erityisesti niiden kehittämisideaa sekä idean uutuusarvoa ja hyvinvointipoliittista merkitystä toimintamallista lopulta hyötyvän kohderyhmän kannalta. Kehittämisidean "innovaatiolupauksella" on ensimmäisen avustuspäätöksen kannalta selvästi suurempi painoarvo kuin projektin toteutussuunnitelman muilla osilla ja projektin varsinaisen kehittämisprosessin jälkeisillä vai-
9 Ohjelma-asiakirja 9 (13) heilla. Tästä syystä erityistä huomiota kannattaa kohdistaa kehittämisidean selkeään ja tiiviiseen muotoiluun ja perusteluun. RAY seuraa ja tukee innovaatiohankkeiden toteutusta normaalia aktiivisemmin ja kehittämistyön etenemisen myötä tehdään suunnitelmaa ja valmistellaan päätöksiä jatkorahoituksesta ja sen vaiheistamisesta ja kohdentamisesta. 4.5 Kehittämistyön tuki, ohjelman sisäinen verkostoituminen ja viestintä RAY tukee ohjelmiin valittujen hankkeiden ja toimintojen kehittämistyötä järjestämällä koulutuksia ja verkostotapaamisia, joilla edistetään hankkeiden välistä tiedon kulkua, yhteistyötä, verkostoitumista ja näkyvyyttä. Koulutusten ja verkostotapaamisen sisällöt ja aikataulut täsmentyvät, kun ohjelmaan on valittu ensimmäiset hankkeet. Avustusohjelman viestintä kytkeytyy osaksi RAY:n avustustoiminnan viestintää ja kampanjaluontoisesti myös osaksi koko RAY:n viestintää. Viestintä varmistaa ohjelman näkyvyyden ja nostaa myös esiin järjestöjen osuuden nuorisotakuuseen liittyvässä laajassa toimenpiteiden kokonaisuudessa. Paikka auki -ohjelman avulla kansalaisille kerrotaan RAY:n tuottojen käytöstä ja tuodaan esiin RAY:n yhteiskunnallinen rooli. Viestintä tukee myös avustusohjelmaan valittujen hankkeiden verkostoitumista. Ohjelman yhteyshenkilöt RAY:lla: Ohjelmatyö: kehittämiskoordinaattori Sini Toikka Ohjelmaan hakeutuvien uusien projektien avustusvalmistelu: valmistelutiimit normaalien avustuksenhakukäytäntöjen mukaisesti sekä avustusvalmistelijat Kirsi Jylhä ja Ari Mattila Seuranta: seurannan erityisasiantuntija Tuomas Koskela ja seurantatiimi Viestintä: kehityspäällikkö Marja Konttinen, viestintäpäällikkö Liisa Kairesalo ja viestintäassistentti Johanna Kotonen 4.6 Ohjelman seuranta ja arviointi Paikka Auki -ohjelman seurannasta ja arvioinnista vastaa RAY:n avustusosaston seurantatiimi. Avustusten käytön tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikutusten seu-
10 Ohjelma-asiakirja 10 (13) ranta on yksi RAY:n lakisääteisistä tehtävistä. Ohjelmaan valittavat avustuskohteet ovat seurannan piirissä koko ohjelmakauden ajan. Ohjelman arviointiin kytkeytyy voimakas kehittämisulottuvuus. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa johtopäätöksiä ja konkreettisia ehdotuksia ohjelman sekä siihen kuuluvien yksittäisten projektien kehittämisen tueksi. RAY tarjoaa myös tukea ohjelmaan valittaville projekteille seuranta- ja arviointikäytäntöjen suunnittelussa ja toimintojen kehittämisessä. Avustusosaston seurantatiimi arvioi ohjelmaa koko ohjelmakauden ajan kolmella tasolla: ohjelma, projekti ja yksilö. Arvioinnin toisena keskeisenä tavoitteena on tuottaa tietoa ohjelman tuloksista ja vaikutuksista. Seurantatiimi raportoi havainnoistaan säännöllisesti avustusosaston sisällä ohjelmakoordinaattorille, ohjelmatyöryhmälle sekä erilliselle ohjelman johtoryhmälle Ohjelmatason arviointi pitää sisällään toteutusprosessin arvioinnin sekä tulosten ja vaikutusten arvioinnin. Toteutusprosessin arvioinnissa kiinnitetään huomiota avustusten hakuprosessiin, järjestöille tarjottavaan tukeen hakuprosessin aikana, ohjelman organisointiin, koordinointiin ja johtamiseen, resursointiin, kumppanuuksiin, viestintään sekä ohjelman koordinaatio- ja tukitoimintoihin, jotka ovat suunnattu avustusta saaville järjestöille sekä järjestöihin palkattaville nuorille. Keskeisiä arviointikysymyksiä ovat: Mahdollistaako ohjelmatyö innovaatiohakuisen toiminnan rahoittamisen RAY:n aikaisempia rahoituskäytäntöjä tehokkaammin? Tukevatko ohjelmatason toimenpiteet tavoitteiden saavuttamista parhaalla mahdollisella tavalla? Mitä kehittämistarpeita ohjelman toteutukseen liittyy? Ohjelmatason tulosten ja vaikutusten arviointi kohdentuu niihin asioihin ja kehitykseen, joita ohjelmalla saadaan aikaiseksi. Arvioinnin keskiössä ovat tulokset ja vaikutukset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä loppukäyttäjien kokema hyöty. Keskeisiä arviointikysymyksiä ovat: Millaisia uusia ja innovatiivisia toimintamalleja ohjelmassa on kyetty luomaan nuorten työllistymisen edellytysten edistämiseksi? Mitkä ovat uusien toimintamallien juurtumisen edellytykset, esteet ja mahdollisuudet? Kuinka monta nuorta ohjelman aikana on työllistetty? Kuinka monta työllistettyä nuorta on sijoittunut ohjelman aikana työelämään järjestöjen ulkopuolelle tai koulutukseen? Projektitasolla arvioidaan myös sekä toteutusprosessia että tuloksia ja vaikutuksia. Tarkastelun keskiössä ovat projektien 1. toimeenpanon onnistuminen, 2. tavoitteiden asettelu, 3. kohderyhmien valinta ja tavoittaminen, 4. organisointi, koordinointi ja johta-
11 Ohjelma-asiakirja 11 (13) minen, 5. toimenpiteet, toteutus, resursointi, 6. kumppanuudet ja yhteistyö, 7. viestintä, 8. tulosten juurruttamiseen varautuminen sekä 9. aikaansaadut tulokset ja vaikutukset. Tulosten ja vaikutusten osalta huomiota kiinnitetään erityisesti kehitettyjen uusien toimintamallien hyödyllisyyteen sekä niiden juurruttamisen edellytyksiin, esteisiin ja mahdollisuuksiin. Yksilötason arvioinnin keskiössä ovat nuorten kokemukset toimintojen: vastaavuudesta henkilökohtaisiin tarpeisiin ja omaan elämäntilanteeseen sekä vaikutuksista mm. arjen- ja elämänhallintaan, koettuun elämänlaatuun, henkiseen hyvinvointiin, toimintakykyyn, vuorovaikutustaitoihin sekä yleisesti työelämäosaamiseen ja -valmiuksiin Ohjelmaan valittavat järjestöt toimittavat vuosittain RAY:lle seurantatietoja erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi RAY kerää arviointiaineistoa mm. kyselyin ja haastatteluin, jotka kohdennetaan järjestöihin työllistettäville nuorille ja heidän mentoreilleen, kehittämisprojektien henkilöstölle ja kumppaneille, ohjelman keskeisille yhteistyötahoille sekä ohjelmatyössä keskeisesti mukana oleville toimijoille. Esimerkiksi ohjelman myötä työllistettäville nuorille tehdään lähtötilannekysely ja seurantakyselyt vuosittain RAY:n toimesta. Ohjelman yksityiskohtainen arviointisuunnitelma valmistuu vuoden 2013 aikana ja sitä täsmennetään vuosittain ohjelman edetessä.
12 Ohjelma-asiakirja 12 (13) 5 Kirjallisuutta, tutkimuksia ja selvityksiä luvulla Aaltonen, Mikko & Kivivuori, Janne: Yksilökohtaiset ominaisuudet, syrjäytyminen ja rikollisuus. Teoksessa Kivivuori, Janne (toim.): Nuorten syrjäytyminen ja rikollisuus. Suomessa tehdyn tutkimuksen ja sen katvealueiden kartoitusta. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Tutkimustiedonantoja 94, Helsinki 2009, Aho, Simo & Pitkänen, Sari & Vanttaja, Markku: Nuorten työmarkkinatukioikeus ja koulutukseen hakeutuminen. Työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä olevan kouluttautumisvelvoitteen arviointitutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriö, Työ ja yrittäjyys 3/2012, Helsinki S. Alatupa (toim.), Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma: Löytyykö huonoosaisuuden syy koulusta vai oppilaasta. Helsinki: Sitra, 75,. Häggman, Erik: Raportti työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä. Varsinais- Suomen ELY-keskus Kaikkonen, Risto ym.: Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot: THL Raportti 16/2012, Helsinki 2012 Kaukonen, R. (2007). Tilastoista syrjäytyneitä nuoria on noin Tieto & trendit, 7, Kestilä, Laura & Heino, Tarja & Solantaus, Tytti: Nuorten syrjäytyminen epäsuotuisia polkuja aikuisuuteen. Haaste 1/2011. Kivelä, Suvi & Ahola, Sakari: Elämää nivelvaiheissa. Nuorten syrjäytyminen ja sen ehkäisy. VaSkooliprojektin loppuraportti. Turun yliopisto, Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE, Turku Lämsä, A-L (2009) Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Lasten ja nuorten syrjä ytyminen sosiaalihuollon asiakirjojen valossa. Acta Universitatis Ouluensis E102. Myllyniemi Sami (toim.) Monipolvinen hyvinvointi, Nuorisobarometri 2012 Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 53, 2012 Myrskylä, Pekka: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriö, Työ ja yrittäjyys 12/2011, Helsinki Myrskylä, Pekka: Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA, Analyysi No 19, Helsinki Määttä Mirja (2007) Yhteinen verkosto? Tutkimus nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä poikkihallinnollisista ryhmistä, AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA, Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia nro 252, Helsingin yliopisto, 2007 Nuorista Suomessa 2012, Tutkimuskooste. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
13 Ohjelma-asiakirja 13 (13) Nurmi, Jari-Erik: Miksi nuori syrjäytyy? NMI-bulletin 21 (2011):2, Opetusministeriö (2005). Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio. Helsinki: Opetusministeriö, työryhmämuistioita ja selvityksiä, 33. Paananen, Reija & Ristikari, Tiina & Merikukka, Marko & Rämö, Antti & Gissler, Mika: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 52/2012, Helsinki Pitkänen, Sari & Aho, Simo & Koponen, Hannu & Kylmäkoski, Merja & Nieminen, Jarmo & Virjo, Ilkka: Ryhtiä ja ruutia nuorten työvoimapalveluihin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista ja tuloksia selvittävä tutkimus. Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus 333, Helsinki Salmi, Minna & Mäkelä, Jukka & Perälä, Marja-Leena & Kestilä, Laura: Lapsi kasvaa kunnassa miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Päätösten tueksi 1, Helsinki Salmi, Minna, Sauli, Hannele & Lammi-Taskula, Johanna: Lasten ja lapsiperheiden asema nyky- Suomessa. Teoksessa Söderholm, Annlis & Kivitie-Kallio, Satu (toim.): Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim, Helsinki, ilmestyy 2012 Salmi Minna, Sauli Hannele & Lammi-Taskula Johanna: Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa Lammi-Taskula, Johanna ym. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi THL, Helsinki 2009, Työ- ja elinkeinoministeriö: Nuorten yhteiskuntatakuu Työ- ja elinkeinoministeriö, Raportteja 8/2012, Helsinki Valtioneuvoston Kanslia: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston Kanslia, Helsinki Valtioneuvoston kanslia (2013) Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tietoja arviointikatsaus, Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 2/2013 Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Valtiontalouden tarkastusvirasto, Toiminnantarkastuskertomus 146, Helsinki Valtiontalouden tarkastusvirasto: Tuloksellisuustarkastuskertomus. Lastensuojelu. Valtiontalouden tarkastusvirasto, Tarkastuskertomukset 6/2012, Helsinki Valtiovarainministeriö: Nuoret työmarkkinoilla. Miten nuorten työllistymistä tulisi edistää? Valtionvarainministeriö, Julkaisuja 14/2010, Helsinki 2010.
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotPaikka auki II - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma
Paikka auki II - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma 1 Paikka auki II - peruslähtökohdat Paikka auki II -avustusohjelman tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden
LisätiedotPaikka auki. osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma
Paikka auki osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Paikka auki - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Paikka auki - peruslähtökohdat Paikka auki -avustusohjelman tarkoituksena
LisätiedotAikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen
Ohjelma-asiakirja 1 (12) Emma ja Elias -avustusohjelma 1 Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotEloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi
Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka
LisätiedotEloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017
Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän
LisätiedotSOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa
LisätiedotOivaltava-hankepoliklinikka
Oivaltava-hankepoliklinikka 14.5.2014 Tampere Anne Kukkonen14.5.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2
LisätiedotHelavalkeat-ajankohtaisseminaari RAY:n avustustoiminnalla nuorten hyvinvointia
Helavalkeat-ajankohtaisseminaari RAY:n avustustoiminnalla nuorten hyvinvointia 29.5.2013 1 RAY tukee suomalaista hyvinvointia RAY tukee joka päivä yli miljoonalla eurolla suomalaista hyvinvointia. Avustusvarat
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotSENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ
SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta ja avustussäännökset
1(5) SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HPO/YPA 27.6.2018 Neuvotteleva virkamies Lassi Kauttonen TÄYDENTÄVÄ AVUSTUSTENJAKO VEIKKAUS OY:N RAHAPELITUOTOISTA TER- VEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue
VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotJÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan
JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)
LisätiedotAjankohtaista RAY:n avustustoiminnassa
Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotEdistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään
LisätiedotRAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö
RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia
LisätiedotOhjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto
Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamo yksi ovi moniin palveluihin Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen
LisätiedotAvaimia järjestötoiminnan tuloksellisuuteen. Elina Varjonen, STEA. Kunta-järjestötyö on kaikkien etu Turku
Avaimia järjestötoiminnan tuloksellisuuteen Elina Varjonen, STEA Kunta-järjestötyö on kaikkien etu Turku 6.2.2018 7.2.2018 1 2 7.2.2018 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Järjestöt Meijän maakunnassa -järjestöfoorumi Joensuu
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA Järjestöt Meijän maakunnassa -järjestöfoorumi 25.1.2018 Joensuu Mikä on STEA? Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO, 2011-2015 Yhteistyöalue: Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen (NUORET)
LisätiedotLänsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen
Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 6.6.2017 Merja Hilpinen Länsi- ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku
LisätiedotPROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1
OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4
LisätiedotJärjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa
Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013
LisätiedotOiva-hankepoliklinikka
Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)
LisätiedotNuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja?
Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja? 25.9.2017 Alle 25 v. työttömät koulutuksen mukaan (TEM/työnvälitystilasto 1207) Elokuu 2016 Elokuu 2017 Muutos (%) Koulutus yhteensä 46 161 36 587 20,7
LisätiedotOivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1
Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema
LisätiedotRAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS
Ohjelma-asiakirja 1 (18) Emma ja Elias -avustusohjelma Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia toimintatapoja
LisätiedotKuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat
Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat 2.3.2012 Ajankohtaista avustusvalmistelusta tiimimuotoinen valmistelu ja yhteyshenkilöt RAY:n odotukset hankkeilta yhteistyö, tulosten juurtuminen Verkkoasioinnin
LisätiedotTyöpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille
Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Nuori2017 28.3.2017 Työpajatoiminnan vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen
LisätiedotAVUSTUSTEN JAKOPÄÄTÖS
MUISTIO Liite 1 HSO/SUKE/Raija Volk 27.6.2017 AVUSTUSTEN JAKOPÄÄTÖS 1 Sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta, avustussäännökset ja valtion talousarvio Arpajaislain 17 b :n 1 momentin pääsäännön mukaan
LisätiedotElämänote - ikäihmisten elämänhallinnan tukemisen avustusohjelma
Elämänote - ikäihmisten elämänhallinnan tukemisen avustusohjelma 1 Elämänote peruslähtökohdat Elämänote-avustusohjelman tarkoituksena on tukea ikäihmisten kotona asumista ja lisätä heidän osallisuuttaan
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotJärjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia
Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Ikäteknologiakeskuksen verkostotapaaminen 1.12.2016 Vesa Kurikka Esityksen sisältö 1. Digitalisaatio mitä se on?
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotMitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?
Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto
Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti
LisätiedotStartti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015
Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta
Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja
LisätiedotOsallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko
Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.
LisätiedotTaide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia
Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1
LisätiedotAvustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias
Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede 1
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen 20.1.2016 RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V. 2016 MYÖNTÄMINEN 1. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TOIMIVALTA JA AVUSTUSSÄÄNNÖKSET Valtioneuvosto
LisätiedotNuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotNuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet
Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Lakiesityksen sisältämät mahdollisuudet: Sosiaalihuollon palveluja tarvitsevan kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen Pyrkiminen
LisätiedotEtsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotHyvinvointia ja säästöjä...
Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä
LisätiedotEDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN
EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotEtsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori
Etsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori2017 28.3.2017 Etsivän nuorisotyön vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotEdistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta 1 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään terveitä elintapoja, kuten
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotKatse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotSovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa
Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen
LisätiedotJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela
JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotNuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa
Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön
LisätiedotTOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE
TOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE 2016 SEURANTA SAMULI KOISO-KANTTILA 2 SEURANTA SAMULI KOISO-KANTTILA 3 SÄÄDÖKSET LUOVAT PERUSTAN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISELLE
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotTampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen
Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista
LisätiedotHankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi
Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas
LisätiedotSovari vaikuttavuustiedon hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä. Riitta Kinnunen Etsivän nuorisotyön päivät, Tampere
Sovari vaikuttavuustiedon hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen Etsivän nuorisotyön päivät, Tampere 6.-7.2.2019 Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön
LisätiedotSosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotSeuranta ja itsearvioinnin merkitys
Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä
LisätiedotKAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA
KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus
LisätiedotSATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta
SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotLapin sosiaali- ja terveysturvan päivät STEA Hilppa Tervonen
Lapin sosiaali- ja terveysturvan päivät 7.-8.9.2017 STEA Hilppa Tervonen STEA STEA on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen, joka hallinnoi Veikkaus Oy:n
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotLAPE-muutosagentin ja kuntaagentin haku
LAPE-muutosagentin ja kuntaagentin haku 17.9.-2 Rahoitushaut: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelman-muutosagenttienvaltionavustusten-hakeminen-vuodelle-2019
LisätiedotEU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus
EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotValtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnassa ja muita ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen
Valtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnassa ja muita ajankohtaisia asioita Merja Hilpinen Nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuus täydennyshaku 2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuushaku
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
LisätiedotSOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus - ohjelma n tutkimuspäivä 23.9.2013 Sakari Karvonen Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle
Lisätiedot