Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä Ylöjärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä Ylöjärvi"

Transkriptio

1 Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä Ylöjärvi ielenterveysryhmä

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 I SELONTEKO-OSA Ylöjärvi hyvässä kunnossa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman lähtökohdat Nykyiset palvelut 6 II SUUNNITELMAOSA Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistavoitteet vuosille Mielenterveystyön ja päihdehuollon haasteita ja ratkaisukeinoja: 9 Ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja hoitoa peruspalveluissa 9 I Lapsiperheiden hoito- ja palvelutakuun turvaaminen 10 II Neuropsykiatristen häiriöiden havaitseminen ja hoitopolun kehittäminen 10 III Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 10 IV Avohoidon kuntoutuksen kehittäminen 11 V Ikääntyneiden yksinäisyyden ja turvattomuuden ehkäisy 12 VI Päihdehuollon avopalveluiden kehittäminen 13 III TAVOITTEET JA TOTEUTUS 14- TAULUKKO 1

3 Tiivistelmä Ylöjärven kaupunkistrategian visio 2020 on "Hyvässä kunnossa". Keskeisenä tavoitteena on, että ylöjärveläiset voivat hyvin ja osallistuvat nykyistä aktiivisemmin kaupungin palvelujen kehittämiseen. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa kuvataan, miten tätä tavoitetta toteutetaan kunnan mielenterveys- ja päihdetyössä sekä muissa peruspalveluissa vuosina Suunnitelma on osa Ylöjärven kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa. Suunnitelman on laatinut v perustettu mielenterveystyöryhmä, jonka jäsenet edustavat kaupungin eri tulosyksiköitä. Mielenterveystyöryhmä on nostanut kehittämisalueiksi vuosille seuraavat: 1. Lapsiperheiden hoito- ja palvelutakuun turvaaminen, 2. Neuropsykiatristen häiriöiden havaitseminen ja hoitopolun kehittäminen, 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy, 4. Avohoidon kuntoutuksen kehittäminen, 5. Ikääntyneiden yksinäisyyden ja turvattomuuden ehkäisy, 6. Päihdehuollon avopalveluiden kehittäminen. Suunnitelma sisältää suuren määrän toimenpiteitä, joita tehdään jo olemassa olevilla resursseilla, mutta osa toiminnoista vaatii lisäresurssointia. I SELONTEKO-OSA 1.1. Ylöjärvi hyvässä kunnossa Ylöjärven kaupungin perustehtävä on edistää ylöjärveläisten hyvinvointia sekä kestävää kehitystä alueellaan. Ylöjärven ennakoidaan kasvavan voimakkaasti osana Tampereen kaupunkiseutua myös tulevina vuosina. Kaupungin asukasluvun odotetaan kasvavan lähes 6000:lla vuoteen 2020 mennessä. Nuorimpien ja vanhimpien kaupunkilaisten osuus kasvaa huomattavasti työikäisiä nopeammin, jolloin myös palvelutarpeet lisääntyvät. Samalla kaupungin taloudellinen asema kiristyy ja rekrytointihaasteet kasvavat. Ylöjärven kaupunkistrategian visio 2020 on "Hyvässä kunnossa". Keskeisenä tavoitteena on, että ylöjärveläiset voivat hyvin ja osallistuvat nykyistä aktiivisemmin kaupungin palvelujen kehittämiseen. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa kuvataan, miten tätä tavoitetta toteutetaan kunnan mielenterveys- ja päihdetyössä vuosina Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman lähtökohdat Mielenterveys on osa terveyttä Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja muodostaa siten perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnille, kyvylle hallita elämää, tulkita ympäristöä sekä sopeutua siihen. Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa ihmisiä kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä. Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat (Lönnqvist ym. 2011, 24): kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus 2

4 kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja yksilöllinen luovuus psyykkinen kimmoisuus ja kyky suojautua haitallisilta tekijöitä vaikeissakin tilanteissa. Lähtökohtana mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalle ovat mielenterveyspalvelujen laatusuositukset (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001:9) Kunnassa tuetaan asukkaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä Kuntalaista autetaan peruspalveluissa Jokainen pääsee elämäntilanteensa ja ongelmiensa kannalta tarkoituksenmukaiseen tutkimukseen ja hoitoon Mielenterveyspalveluissa kunnioitetaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia Hoito toteutuu päätetyn suunnitelman mukaan Ensisijaista on avohoito. Kaikessa hoidossa on kuntouttava ote Potilas pääsee psykiatriseen sairaalahoitoon tarvittaessa Palvelujärjestelmän sisäinen yhteistyö, vastuut ja työnjako on selvitetty ja päätetty Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään osana mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa Henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta pidetään huolta Palveluita ja toimintaa seurataan ja havaintoja hyödynnetään suunnittelussa Mielenterveystyötä varten tehdään kokonaissuunnitelma Kaikkien yhteinen tehtävä Mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien ylöjärveläisten yhteinen asia. Kuntalaiset kantavat osaltaan vastuun hyvinvoinnistaan. Kaikilla kunnan toimialoilla on oma roolinsa hyvinvoivan Ylöjärven rakentajana. Suunnitelmassa painotetaan julkisia palveluita, joiden lisäksi on paljon erilaista 3 sektorin ja yksityisen puolen toimintaa. Yhteisen työn tulokset näkyvät yhteisötasolla osallistumisen, luottamuksen ja sosiaalisen tuen (sosiaalisen pääoman) vahvistumisena, Ihmisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisenä ja syrjinnän ja suvaitsemattomuuden vähentymisenä. Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä. Lapsista ja nuorista noin %:lla arvioidaan olevan mielenterveyshäiriö ja noin 7-8 % on erityistason psykiatrisen hoidon tarpeessa. Lapsuuden tunne-elämän häiriöt jatkuvat usein myös nuoruuteen ja 3

5 monet nuoruusiän häiriöt ennustavat mielenterveyshäiriöiden esiintymistä myös aikuisena. Tavallisimpia lasten ja nuorten häiriöitä ovat käytös- ja mielialahäiriöt. (Lönnqvist ym. 2011) Noin % suomalaisista aikuisista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Yleisimpiä häiriöitä ovat masennushäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt. Terveys tutkimuksen mukaan jotakin masennushäiriöstä oli viimeisten 12 kuukauden aikana kärsinyt 8,2 % naisista ja 4,5 % miehistä. Vastaavat luvut ahdistuneisuushäiriöiden suhteen olivat 4,8 % ja 3,7 %. Alkoholiin liittyvä häiriöt olivat miehillä selvästi yleisempiä kuin naisilla, 7,1 % miehillä ja 1,4 % naisilla. Psykoosien elämänaikainen esiintyvyys on yli 3 %. Suomalaisten tutkimusten mukaan ainakin joka neljännellä perusterveydenhuollon potilaalla on jokin mielenterveyden häiriö. Mielenterveydenhäiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy. (Lönnqvist ym. 2011) Myös ikääntyneillä mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä. Yli 65-vuotiaista noin % kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Vanhuksilla tavataan samoja mielenterveyden häiriöitä kuin työikäisilläkin, mutta heillä esiintyy lisäksi usein elimellisiin sairauksiin liittyvä psykiatrisia oireita. Osa mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo nuoruudessa tai aikuisuudessa. Tavallisimpia vanhusten ongelmia ovat mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, psykoosit sekä elimelliset mielenterveyden häiriöt. (Lönnqvist ym. 2011). Ehkäisevä työ on vaikuttavaa ja kustannustehokasta Uusimmat tutkimukset painottavat varhaisen tunnesuhteen merkitystä yksilön biopsykofyysiselle terveydelle koko elinkaaren ajan. Nyt myös sen merkitys fyysiselle terveydelle on todennettu pitkittäistutkimuksissa, mikä avaa uusia näkökulmia yleisimpien kansantautiemme ennaltaehkäisyyn ja hoitoon vanhemmuutta tukevien rakenteiden ja toimien avulla. Tutkimustulosten mukaan äidin hoiva varhaisvuosina edistää lapsen fyysistä terveyttä aikuisena. Alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevat sairastavat enemmän kuin heidän paremmissa oloissa elävät ikätoverinsa. Useisiin keski-iän terveysongelmiin, esimerkiksi metaboliseen oireyhtymään, vaikuttavat tekijät voidaan jäljittää varhaisvuosiin. Lapsuusajan stressitekijät voivat jättää biologisen jäljen, jonka vaikutus ilmenee keski-iällä. Kuitenkin sellaiset henkilöt, joilla on ollut hoivaava äiti, ovat terveempiä keski-ikäisinä siitä huolimatta, että heillä on joitakin terveysriskejä. Suojaaviksi tekijöiksi on mainittu empatia, selviytymiskeinojen opettaminen tai elämää rikastuttava tuki. Tätä tietoa voidaan käyttää tuettaessa haavoittuvia ja riskialttiita perheitä. Vanhemmille opetetaan taitoja osoittaa lapselle, että hänen hyvinvointinsa on tärkeä ja miten stressistä selviydytään tai miten metabolista oireyhtymää ehkäistään ruokavaliolla ja liikunnalla (Miller, Lachmann., et al., 2011). Mielenterveyshäiriöt selittävät suuren osan terveydenhuollon suorista kustannuksista ja työpanosmenetyksistä. Seuraavat sairausryhmät selittävät terveydenhuollon suorista kustannuksista noin puolet: sydän- ja verisuonitaudit 17 % mielenterveyshäiriöt 13 % 4

6 hengityselinsairaudet 11 % tuki- ja liikuntaelinsairaudet 11 % Työpanosmenetyksistä ¾ selittyy seuraavilla sairausryhmillä: mielenterveyshäiriöt 26 % tuki- ja liikuntaelinsairaudet 21 % vammat ja myrkytykset 16 % sydän- ja verisuonitaudit 14 % (Perttilä, 2009 THL) Syrjäytymisen hinta: Nuoren pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyneen henkilön kustannukset ovat 60-ikävuoteen mennessä 1 milj. (Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus 146/2007). Ylöjärvellä oli (TEM:n tilasto) 147 alle 25-vuotiasta työtöntä, joista alle 20-vuotiaita 60 Etsivässä nuorisotyössä on keskimäärin 60 syrjäytymisvaarassa olevaa tai syrjäytynyttä nuorta Lastensuojelu: Laitoshoitoon sijoitetun lapsen hoito maksaa noin /vuosi Jos nuorella on päihde- tai huumeongelmia, hoito maksaa noin /vuosi Perhehoidon kustannukset ovat noin /vuosi Huostaan otettujen lasten määrä on Ylöjärvellä pysynyt viimeisenä kolmena vuonna 65 tietämillä. Laitos- ja perhekoteihin sijoitettuja on ollut n. 40 lasta vuosittain. Sijaishuollossa olevista alaikäisistä vuotiaita on näistä ollut reilu puolet. Ehkäisevään työhön panostaminen maksaa itsensä takaisin Ehkäisevällä työllä voidaan tutkitusti vaikuttaa yhteiskunnalle tulevien kustannusten vähenemiseen. Monet ehkäisevän mielenterveystyön toimet maksavat itsensä takaisin alle vuodessa, ja suurin osa alle viidessä vuodessa. Monessa tapauksessa sijoitettu pääoma palautuu monenkertaisena. (McDaid, 2011), LIITE 1. Kunnan päätöksillä voi tukea lapsen hyvää kasvua ja vähentää syrjäytymisen riskejä Varmistamalla lasten kasvuympäristöjen ja kasvun tuen laatu, työntekijöiden määrä ja ammattitaito päiväkodeissa, kouluissa, neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, ja turvaamalla näiden peruspalvelujen saatavuus lähipalveluina Lisäämällä lapsiperheiden kotipalveluita 5

7 Suuntaamalla lastensuojelun rahoitusta ja työntekijöitä ehkäisevään lastensuojeluun. Edistämällä lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia päivähoidossa ja koulussa. Ne suojaavat heitä kehityksen riskeiltä. Varmistamalla lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet harrastus- ja nuorisotoiminnan tarjonnalla sekä toimeentulotuen myöntämisellä lasten harrastuksiin. Varmistamalla vähintään ammatillinen koulutus kaikille nuorille sekä tehostamalla koulutuksen ja työelämän välisiä siirtymävaiheita. Hakemalla voimavaroja hallinnonalojen keskinäisestä yhteistyöstä kehittämällä perus- ja erityispalveluja toimimaan joustavasti toisiinsa limittyen ja yhteistyössä vanhempien kanssa Luomalla asiakkaiden tarpeista lähtevä toiminta- ja johtamiskulttuuri. Ottamalla avuksi järjestöjen toiminta ja vanhempien asiantuntemus perheiden arjen tukemiseksi ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. (Salmi, et al.1/2012). vuorovaikutustaitoja ja yhteistoimintaa vanhempien kanssa. 3. Nykyiset palvelut Ylöjärven kaupunkilaisten kehitystä ja psyykkistä hyvinvointia sekä mielenterveyttä edistävät ja kuntouttavat palvelut on keskitetty Perhekeskukseen. htttp://www.ylojarvi.fi/palvelut/sosiaali-ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/perhekeskus/. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään myös neuvoloissa ja hyvinvointineuvolassa. https://ylojarvi-fi.directo.fi/palvelut/sosiaalija_terveyspalvelut/terveyspalvelut/neuvolat/lastenneuvola/ Päihdehuolto on hallinnollisesti sosiaalipalveluiden alaisuudessa. e sivu? Ylöjärven kaupungin työllisyyspalveluihin on keskitetty työhön ja toimintaan liittyvät palvelut https://ylojarvi-fi/palvelut/tyollisyys-ja_kuntouttavat_palv/tyoja_toimintakeskus/kuntouttavat_palvelut/. Vapaa-aikapalveluissa järjestetään monipuolista toimintaa kuntalaisille, millä on myös selkeä häiriöitä ennaltaehkäisevä vaikutus. Lapset, nuoret ja perheet Neuvolapsykologi Perheneuvola Koulupsykologi Nuorisotiimi Puheterapeutti Terveyskeskussosiaalityöntekijä Aikuiset Mielenterveystoimisto Terveyskeskuspsykologi Terveyskeskussosiaalityöntekijä Puheterapeutti Päihdepalvelut A-klinikan Ylöjärven toimipiste Aikuissosiaalityöntekijän palvelut 6

8 Neuvolat Työllisyys- ja kuntouttavat palvelut Vapaa-aikapalvelut Kirjasto Kulttuuri Liikunta Nuoriso PALVELUJEN KÄYTTÖ YLÖJÄRVELLÄ Ylöjärvellä perhekeskuksen asiakas- ja käyntimäärät ovat lisääntyneet vuosittain. Vuonna 2011 perhekeskuksessa asioi 1542 ylöjärveläistä (noin 5 % kaupunkilaisista), käyntejä oli Päihdehuollon puolella A-klinikassa ja nuorisoasemalla Tampereella on asioinut kaupunkilaista viime vuosina, mikä vastaa n. 0,25 % ylöjärveläisistä (vrt. koko maa 9,1/1000) (Tilastokeskus). Asiakkaista noin kolmannes on käynyt nuorisoasemalla. Perhekeskuksessa A-klinikan sairaanhoitaja ottaa vastaan asiakkaita 1 päivänä viikossa. A-klinikan tilaston mukaan asiakkaita oli vuonna 2011: A-klinikka 47 Nuorisoasema 26 K-klinikka 5 Matala 12 Nervi 7 Päiväosasto 6 Yhteensä 103 (0,33 % ylöjärveläisistä) Vipusen katko 32 Huumevieroitus 3 Kuntoutusosasto 6 Päihdeongelmaiset saavat Ylöjärvellä tarvitsemansa hoidon, mutta ongelmana on asiakkaiden motivoituminen ja löytäminen. Tähän on yritetty vaikuttaa varhaisen puuttumisen menetelmillä, mutta edelleen tarvitaan myös viranomaiskäytäntöjen kehittämistä varhaisen puuttumisen helpottamiseksi. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaiseman raportin perusteella ylöjärveläisiä lapsia on hoidettu Tays:n lastenpsykiatrian klinikassa avohoitokäynneillä kehyskunnista eniten ja viime vuosina käyntejä on ollut samankokoisiin kuntiin verrattuna keskimäärin kolmanneksen enemmän kuin muilla. Vuonna 2010 ylöjärveläisten lasten käynnit vastasivat noin neljännestä kaikista kehyskuntien avohoitokäynneistä. Myös osastohoitoa ylöjärveläiset lapset ovat tarvinneet vuodesta 2008 alkaen hoitojaksojen perusteella kehyskunnista eniten. Nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarve on viime vuosina lisääntynyt ja käyttö sekä avokäyntien että hoitojaksojen osalta v oli kehyskuntien suurinta. Aikuispsykiatrisen 7

9 erikoissairaanhoidon käytössä vastaavaa nousevaa trendiä ei ole havaittavissa. Toisaalta tämä näkyy mielenterveystoimistossa lisääntyneinä työpaineina, ajoittaisena lähetteiden ja jonotuksen kasvuna ja nykyisillä resursseilla riittävän laadukasta avohoitoa ei mielenterveystoimistossa ole mahdollista toteuttaa. Tulevaisuudessa aikuisten avomielenterveyspalveluita joudutaan lisäämään myös sairaalapaikkojen vähentämisen takia. II SUUNNITELMAOSA Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistavoitteet vuosille Suunnitelman pohjana on Ylöjärven kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma vuosille Suunnitelma toteuttaa kansallisen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste), Pirkanmaan alueellisen mielenterveys- ja päihdestrategian sekä Ylöjärven kaupunkistrategian 2020 (Hyvässä kunnossa) linjauksia. Tällä hetkellä valmisteluvaiheessa olevat alueelliset suunnitelmat (Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelma ja Alueellinen mielenterveys- ja päihdestrategia ja alueelliset hoito-ohjelmat) otetaan huomioon tulevissa suunnitelman päivityksissä. Suunnitelma on osa Ylöjärven kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa ja koskee monialaisesti koko kaupungin henkilöstöä. Sen on laatinut v perustettu hyvinvointiryhmän alainen mielenterveystyöryhmä, jonka jäsenet edustavat kaupungin eri tulosyksiköitä. Mielenterveystyöryhmä on nostanut kehittämisalueiksi vuosille seuraavat: 1. Lapsiperheiden hoito- ja palvelutakuun turvaaminen 2. Neuropsykiatristen häiriöiden havaitseminen ja hoitopolun kehittäminen 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 4. Avohoidon kuntoutuksen kehittäminen 5. Ikääntyneiden yksinäisyyden ja turvattomuuden ehkäisy 6. Päihdehuollon avopalveluiden kehittäminen Tavoitteena on, että mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyvyyttä ehkäistään suuntaamalla voimavaroja ennaltaehkäisevään perustason verkostoyhteistyöhön, jossa asiakkaan osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet nostetaan keskiöön. Ehkäisevässä työssä pyritään vaikuttamaan erityisesti riskiryhmiin. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden aiheuttamaa taloudellista ja henkilökohtaisen kärsimyksen kuormaa voidaan keventää tehokkaalla hoidolla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suunnitelman painopiste on varhaisessa ongelmien tunnistamisessa ja tuessa sekä tehokkaassa perustason hoidossa. Seuraavassa tarkastellaan kunkin kehittämisalueen tavoitteita ja haasteita tarkemmin. Yksityiskohtaiset suunnitelmat on esitetty taulukossa 1. 8

10 Mielenterveystyön ja päihdehuollon haasteita ja ratkaisukeinoja: Ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja hoitoa peruspalveluissa 1. Lapsiperheiden hoito- ja palvelutakuun turvaaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vuonna 2009 oppaassaan Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen linjannut, että mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn tulee tapahtua peruspalveluissa, matalakynnyksisesti ja yhden oven periaatteella (Aalto ym., 2009). Oppaassa korostetaan peruspalveluja eri ikäryhmien palvelujen kehittämisessä. Lasten ja nuorten palvelut esitetään toteutettavaksi mahdollisimman pitkälle lapsen omassa kehitysympäristössä kuten kotona, päivähoidossa tai kouluissa. Lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt. Kotiin tehtävän kasvatus- ja psyykkisen tuen tarve on lisääntynyt vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi. Nuoret esikoistaan odottavat perheet tarvitsevat aiempaa enemmän tukea ja perheet ovat kasvatustyössään usein yksin ilman toimivaa läheisverkostoa. Neuvoloissa psykososiaalista tukea tarjoavat kaikki terveydenhoitajat, jotka myös ohjaavat perheitä tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Mikäli ongelmia havaitaan jo lapsen varhaisvaiheessa, tarkempaa arviointia ja tukea saa neuvolapsykologilta, perhetyöntekijöiltä ja kahdessa hyvinvointineuvolassa. Päiväkodeissa lasten kehitystä arvioidaan yhteistyössä vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan kanssa. Lasten yksilöllisiin tarpeisiin ja arjen sujumiseen mietitään yhteistyössä keinot. Tarvittaessa alueen varhaiskasvatuksen erityisopettaja antaa ohjausta ja tukea. Jatkotutkimuksiin lapset ohjataan, jos annetut tukitoimet eivät ole riittäviä. Jatkotutkimuksiin ohjaus tapahtuu nykyään tehokkaasti, mutta erityistukea psyykkiseen kasvuun ja tervehtymiseen lapset saavat vasta usean kuukauden jonotuksen jälkeen neuvolapsykologilta tai perheneuvolasta. Neuvolapsykologin tutkimuksiin kehitysviive-epäilyn vuoksi pikkulapset perheineen joutuvat myös jonottamaan useita kuukausia. Kehyskuntiin verrattaessa lasten ja nuorten peruspalveluihin on resurssoitu 2000-luvulla hyvin, mutta erityistuen resurssit eivät ole pysyneet mukana kaupungin kasvavan lapsiperhemäärän tahdissa. Nuorisopalveluiden sosiaalinen nuorisotyö tarjoaa ennalta ehkäisevää lapsi- ja perhetyötä. Työhön on nimetty kaksi nuoriso-ohjaajaa. Tällä hetkellä sosiaalisen nuorisotyön toimintaan kuuluu niin lapsista kuin vanhemmista koottuja ryhmiä. Asiakkuussuhteet syntyvät suurelta osin lastensuojelun piiristä. Asiakkaiden kokemukset ovat olleet palautteen perusteella hyviä. Sosiaalisen nuorisotyönmuodot ovat joustavia ja räätälöitävissä tarpeiden mukaan ja näiden työmuotojen kehittäminen on tavoite, johon tarvitaan monialaista yhteistyötä. Ylöjärven koulupsykologien määrä (2) on suosituksia vähäisempi (nyt yli 2000 oppilasta/psykologi, suositus lähteestä riippuen /psykologi). Yläkouluikäiset ja 2. asteen opiskelijat ovat käytännössä vailla näitä palveluja, koska koulupsykologien työpanos on ohjattu esikoululaisten ja alakouluikäisten tarpeisiin. Koulukuraattoreita Ylöjärvellä on 4 ja he hoitavat suuren osan erityisesti yläkouluikäisten psykososiaalisesta tuesta. Koulukiusaamisen kitkemiseksi, oppimisvaikeuksien ja erityisvaikeuksien hoitamiseksi Ylöjärvellä on koulutoimessa tehty viime vuosina arvokasta 9

11 ennaltaehkäisevää työtä ja tukea tarvitsevat löydetään hyvin, mutta psyykkiseen tukeen tarkoitettu resurssi on jäänyt tarpeeseen nähden heiveröiseksi. Perhekeskuksen nuorisotiimin jonot ovat ajoittain kuukausien mittaisia. Tällä hetkellä hoito keskittyy nuoren yksilölliseen tukeen, mikä ei aina monimutkaisissa (perhe) tilanteissa ole riittävää. Nuoren perheen, kokonaistilanteen ja tukimuotojen arvioimiseen tarvitaan sosiaalityöntekijän lisäpanosta, mikä nopeuttaa perheintervention oikea-aikaista saamista. Kelan v lakattua maksamasta alaikäisille harkinnanvaraista kuntoutusta, psykoterapioita on saanut vain vaikeavammaisuuden perusteella, mikä kriteeri ei psyykkisten häiriöiden kohdalla toteudu kuin harvoin. Lasten psykoterapioihin ei ole perustasolla juurikaan resurssia ja näin ollen osa lapsista jää ilman tarvitsemaansa hoitoa (lyhyet tukiterapiat). Vaikeimmat psyykkiset häiriöt hoidetaan erikoissairaanhoidossa. Perheneuvolaan on kuukausien jono. Tarvetta on erilaisiin ryhmähoitoihin ja vanhempien tukeen sekä pariterapioihin. Vuorovaikutushoidoista Theraplay,on todettu tehokkaaksi ja vaikuttavaksi ja tulevina vuosina näihin hoitoihin tulee panostaa varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseksi. Perhekeskuksen tulisi jatkossa pystyä järjestämään perheneuvolan perinteisen kasvatus- ja perheneuvonnan tueksi enemmän erityistyöntekijöiden lastenpsykiatrista toimintaa yhden psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin tiimillä. Tämä mahdollistaisi erikoistuneiden lyhyiden perhe- ja yksilöterapioiden ja neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien lasten ryhmähoitojen tuottamisen perustason toimintana. Tutkimuksissa vaikuttaviksi todettuja lapsiin ja lapsiperheille kohdennettuja menetelmiä ovat (Laajasalo ja Pirkola, 2012; Stengård ym., 2009): Varhaisen vuorovaikutuksen tuki (VAVU) Vanhemmuuden tuki (Ihmeelliset vuodet, alkaa 2013, Toimiva lapsi & perhe alkaa 2012, Triple P) Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luokse Koulukiusaamisen ehkäisy (Kivakoulu, kaveritaitojen oppiminen) Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen koulu-iässä (Yhteispelihanke, varhaiskasvatuksessa käytössä, Askeleittain ohjelma) Vihreällä ja sinisellä merkityt ovat jo käytössä Ylöjärvellä, punaisella olevat suunnitelmassa tuleville vuosille. 2. Neuropsykiatristen häiriöiden havaitseminen ja hoitopolun kehittäminen Lasten neuropsykiatrisia häiriöitä ovat muun muassa lapsuusiän autismi, epätyypillinen autismi, Aspergerin oireyhtymä, tarkemmin määrittelemätön lapsuuden laaja-alainen kehityshäiriö, ADHD/ADD, dysfasia ja Touretten oireyhtymä. Neuropsykiatriset häiriöt esiintyvät usein päällekkäin ja samanaikaisesti sekä toisten neuropsykiatristen että muidenkin psykiatristen häiriöiden kanssa, mikä aiheuttaa haasteita diagnosoinnille ja hoidolle. Erikoissairaanhoito on viime vuosina siirtänyt osan diagnostiikasta ja hoidosta (mm. ADHD-hoitoketju) ja seurannasta perustasolle, mikä lisää perustason erikoisosaamisen (lasten- ja nuorisopsykiatrien) tarvetta ja ruuhkauttaa psykiatrien vastaanottoja. Neuropsykiatristen ja foniatristen häiriöiden osalta myös kuntoutusvastuuta on siirretty enemmän kunnille, mikä aiheuttaa erilaisten toiminnallisten (toiminta- ja puheterapia) 10

12 terapioiden kustannusvastuun lisääntyvää siirtymistä perustasolle lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Edellä olevan vuoksi on perusteltua perustasolla kehittää ryhmäkuntoutusta (toiminnalliset ryhmäterapiat) ja siirtää toimintakyvyn arviointeja perustason suoritettavaksi (toimintaterapeutin toimi). Keväällä 2012 Ylöjärven perhekeskuksessa tehtiin lasten neuropsykiatristen häiriöiden hoitoketjua arvioivan vanhempien kyselyhaastatteluun perustuvan opinnäytetyö. Työn perusteella vanhemmat kokivat saavansa liian hitaasti apua perheensä ja lasten ongelmiin ja perheet kokivat saaneensa liian vähän neuvontaa ja tukea /kuntoutusta diagnoosin asettamisen jälkeen. (Savage S., 2012). Neuropsykiatrisista oireista kärsivät lapset ja nuoret ovat usein lähiympäristöilleen erityisen haastavia ja tarvitsevat vanhempien, päiväkotien ja koulujen erityistä tukea. Perheiden vanhemmat ovat suuressa riskissä uupua kasvatustyössään, mikä herkästi altistaa perheiden ongelmien monimutkaistumiselle ja voi johtaa esim. lastensuojelutoimien käynnistymiseen. Perheiden tukeminen ajoissa ehkäisee monella tavalla syrjäytymiskehitystä. Nepsy-perhetyö on kuntoutuksellisia elementtejä sisältävä uusi perhetyön muoto. Tampereella v tehty tutkimus (Kouhia et al) ja Ylöjärven perhekeskuksessa tehty opinnäytetyö on osoittanut, että neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheillä on tarvetta lähiympäristöön viedylle palvelulle, joka lapsen kuntouttamisen lisäksi myös tukee ja opastaa koko perhettä ja lapsen lähiympäristöä, kuten koulua. Tähän tarpeeseen helpotusta on tuonut Kamuryhmät varhaiskasvatuksessa ja Peppi ja Eemeli toiminnan käynnistäminen perhekeskuksessa, mutta tämä palvelu ei ole kotiin jalkautuvaa. Tämän työmallin käyttöön ottaminen jatkossa on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Nuorten ja työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmat johtavat herkästi työttömyyteen ja syrjäytymiseen Ylöjärvellä koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria on maan ja Pirkanmaan keskitasoa hieman enemmän, melkein 12 %. (Sotkanet). Yläkoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa jäävät ovat suuressa syrjäytymisvaarassa. Mielenterveysongelmat lisäävät eristäytymistä ja erityisesti nuoret tulisi saada nopeasti arvioivan ja kuntouttavan toiminnan piiriin. Ongelmia aiheuttaa myös nuorten usein huono hoitomotivaatio ja kotiin jämähtäminen vuorokausirytmin häiriintymisen vuoksi. Näissä tilanteissa toimintakykyä arvioiva ja palauttava päivätoiminta esimerkiksi päiväosastohoidossa olisi turvattava. Yläkouluikäisten kohdalla jatkossa tulee panostaa matalan kynnyksen palveluiden järjestämiseen, jotta ongelmat eivät ehdi monimutkaistua. Erityisesti sosiaalisten ongelmien helpottamisen ja jatkokouluttautumisen/ työllistymisen tukea on lisättävä nuorten oman arkiympäristön yhteyteen (esim. nuorten walk in piste, jossa on myös psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut). Vapaa-aikapalvelut tarjoavat nuorisopalvelujen lisäksi myös muita syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä palveluja sekä nuoria aktivoivia omaehtoisia toimintamahdollisuuksia. Kulttuuripalveluissa painopiste on erilaisissa tapahtumissa sekä taiteen perusopetuksessa. Liikuntapalvelut pyrkivät pitämään nuorille suunnattujen liikuntamuotojen kirjon ja saavutettavuuden hyvänä sekä hintatason matalana. Kirjastopalvelujen tehtävänä on 11

13 tarjota maksuton vaihtoehto niin kirjallisuuden, musiikin, elokuvien kuin tiedonhallinnan maailmaan. Syrjäytymisen ehkäisyä tehdään vapaa-ajalla mm. nuorisotyön muodossa. Laissa nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta (Nuorisolaki /72). Ylöjärvellä nuorisotyötä tehdään vapaa-ajalla mm. nuorisotiloilla, mutta myös yhteistyössä koulujen kanssa kouluaikana. Tämä nuorisotyö keskittyy lähinnä vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Avoimen nuorisotilan tarkoitus on olla nuorille matalan kynnyksen paikka, jossa voi viettää vapaa-aikaa turvallisesti aikuisen ollessa läsnä. Jotkut nuoret käyvät nuorisotilalla vuosia, jolloin ohjaajan ja nuoren välisestä luottamuksellisesta suhteesta voi tulla merkittävä. Nuoriso-ohjaajat ovat helposti lähestyttäviä aikuisia, joilta voi kysyä apua elämän eri tilanteisiin. Tarvittaessa nuori ohjataan muiden palveluiden piiriin. Kouluyhteistyö rakentuu paljolti koulun tilanteiden mukaan yleisemmästä ryhmäyttämisestä luokkakohtaisempiin tarpeisiin. Yksittäisen nuoren kohdalla yhteistyö toteutuu siinä määrin kuin laki ja salassapitovelvollisuus sallivat. Nuorisopalveluiden tiiviimpi yhteistyö sosiaalipalveluiden kanssa tapahtuu sosiaalisessa nuorisotyössä (ks. Lapsiperheiden hoito- ja palvelutakuun turvaaminen). Etsivä nuorisotyö keskittyy täysi-ikäisiin nuoriin tarjoten työllisyyden hoidon ja koulutuksen palveluita. Työttömälle nuorelle tulee jatkossa tarjota toimintapaikka nuorten yhteiskuntatakuuseen sisältyvänä. Tulevaisuus tulee näyttämään, miten tätä toteutetaan kunnissa. Nuorten ongelmien ratkomiseksi joissakin kaupungeissa on perustettu erillisiä nuorten taloja, joissa on saatavilla sosiaaliohjaajan, psykiatrisen sairaanhoitajan, psykologin sekä työllisyystoimen tukea matalalla kynnyksellä. Nämä voisivat helpottaa nuoren nopean, oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen avun saamista. Tutkimuksissa vaikuttaviksi todettuja nuorille kohdennettuja menetelmiä ovat (Laajasalo ja Pirkola, 2012; Stengård ym., 2009): Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi MAESTRO-ryhmätoiminta stressin vähentämiseksi Koulutuksesta työhön Kohti työelämää 4. Avohoidon kuntoutuksen kehittäminen Mielenterveysongelmat johtavat usein työkyvyttömyyteen ja masennuksen hoitoa tulisi kehittää terveyskeskusten ja mielenterveystoimiston yhteistyönä siten, että ensivaiheen nopea hoito toteutuu tehokkaasti terveyskeskuksen depressiohoitaja-lääkärityöparin työnä. Työkyvyttömyysjaksojen aikaisia työkykyarvioita tulisi saada nopeasti sekä psykologisen että toimintakyvyn arvioinnin osalta. Tämä edellyttäisi riittävää resurssia 12

14 mielenterveystoimistoon (psykologi, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti). Toinen vaihtoehto on, että toimintakykyä arvioidaan päiväosastolla tutkimusjaksoilla, mikä mahdollistaa tiiviin ja nopean moniammatillisen arvion. Päiväosastoa tarvitaan myös mm. vaikeiden masennuspotilaiden ja tunne-elämältään epävakaiden potilaiden kriisivaiheiden tehokkaaseen hoitoon, mikä ehkäisee työkyvyttömyyden pitkittymistä ja vähentää sairaalahoidon tarvetta. Työikäisten avokuntoutukseen tarvitaan toimivaa verkostoyhteistyötä työllisyyspalveluiden, terveyskeskuksen ja perhekeskuksen välillä. Valtion TE-toimistoja koskevat kehittämislinjaukset vuosille vähentävät työttömien henkilökohtaista palvelua ja paikanpäällä tapahtuvaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Nämä muutokset heijastuvat vääjäämättä kuntien terveys-, sosiaali- ja työllisyyspalveluihin ja niiden toimintatapoihin. Toimintoja kehitettäessä on huomioitava em. kohderyhmien erityistarpeet ja turvattava niiden ennaltaehkäisevyys ja tavoitteellisuus työmarkkinoille. Lapsiperheiden vanhemman tehokas hoito mielenterveystoimistossa ennaltaehkäisee myös lasten myöhempää oireilua ja hoidon tarvetta, minkä vuoksi avohoidon kehittäminen ja lisääminen ennaltaehkäisee myös sukupolvien yli menevää häiriökehitystä. Lapsen tilanteen arvioimiseksi Ylöjärven kaupunki on ottamassa käyttöön Toimiva lapsi ja perhe (TLP) menetelmän viranomaisyhteistyössä. 5. Ikääntyneiden yksinäisyyden ja turvattomuuden ehkäisy Ikääntyneiden mielenterveyttä edistävien ja häiriöitä ehkäisevien menetelmien vaikuttavuudesta on melko vähän tutkimustietoa. Vahvin tutkimusnäyttö on sosiaalisten aktiviteettien vaikutuksesta. (Forsman ym, 2011). Ylöjärvellä sosiaalisia kontakteja tarjoavat monet ikäihmisille suunnatut yhdistykset, joiden kautta voidaan tuottaa erilaisia aktiviteetteja sekä yhteistä tekemistä. Kaupungin rooli on tässä toiminnassa mahdollistava: kaupunki osoittaa tiloja yhdistysten käyttöön sekä avustaa toimintaa rahallisesti yhdistysten toiminta-avustusten muodossa. Lisäksi kaupungin perustoiminnassa on useita vanhuksille suunnattuja palveluja. Kulttuuripalvelut järjestävät vuosittain useita ikäihmisille suunnattuja tapahtumia. Kirjastot toimivat kuntalaisille avoimina olohuoneina ja tarjoavat mielekästä sisältöä arjen täytteeksi. Liikuntapalveluilla on useita erityisesti ikäihmisille räätälöityjä ryhmiä. Samoin uimahallille on ollut vuosia käytössä erittäin huokea eläkeläiskortti. Erityisliikunnanohjaaja on myös vuodesta 2010 lähtien aktivoinut laitoshoidossa olevia säännöllisin väliajoin uudistetun toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Vanhusten kohdalla huolta herättävää on yksinäisyys ja päihteiden käytön lisääntyminen lieveilmiöineen, mikä lisää kotiin suunnattujen palveluiden tarvetta. Yli 65-vuotiaiden on vaikea saada mielenterveysongelmiinsa hoitoa, mikä johtaa helposti ongelmien pitkittymiseen ja akuutin sairaalahoidon tarpeen lisääntymiseen. Masennuksen hoidon saamisen tulisi olla nopeaa, tehokasta ja tarjolla myös vanhuksille. Edellä olevan lisäksi elämän mielekkyyttä lisäävien palveluiden saaminen matalalla kynnyksellä helpottaa vanhusten kotona selviytymistä. Perusterveydenhuollossa THL ehdottaa kaiken ikäisiä koskien toteutettavaksi hoitajan ja/tai sosiaalityöntekijän vastaanottotoimintaa, johon päihde- ja mielenterveysongelmista 13

15 kärsivät voivat hakeutua ilman lähetettä. Vastaanotolla arvioidaan potilaan hoidon tarve ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin muihin palveluihin. (Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, 2009). Ylöjärven kaupungissa edellä oleva tarkoittaa terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän työpanoksen irrottamista yhä enemmän ennaltaehkäisyyn ja poliklinikalle päihde- ja mielenterveystyöhön perehtyneen sairaanhoitajan työpanoksen järjestämistä. Lisäksi THL ehdottaa perusterveydenhuoltoon depressio- ja päihdehoitajamallia peruspalveluissa tehtävän mielenterveys- ja päihdetyön tehostamiseksi (Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, 2009). Ylöjärvellä depressiohoitajan palveluja on jo nyt saatavilla, mutta liian vähän ja yleensä vain työikäisiä koskien. 6. Päihdehuollon avopalveluiden kehittäminen THL:n oppaassa (Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, 2009) ehdotetaan, että laajan väestöpohjan alueella toimivat erikoistason avomuotoiset mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoitopalvelut yhdistetään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tällä edistetään mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuutta palveluissa, perheiden palvelutarpeiden kokonaisvaltaista huomiointia ja lisääntyvästi samanaikaisesti esiintyvien mielenterveys- ja päihdeongelmaisten potilaiden hoitoa. Myös kasvatus- ja perheneuvolatoiminta voi olla osa tätä erikoistason mielenterveys- ja päihdetyön avohoitokokonaisuutta, koska ongelmat koskettavat monella tavoin koko perhettä. Yhdistyneissä yksiköissä hoidettavia asiakasryhmiä ovat psykooseista ja kaksisuuntaisista mielialahäiriöistä kärsivät potilaat, kaksoisdiagnoosipotilaat, itsemurhavaarassa olevat, moniongelmaiset päihteiden sekakäyttäjät, huumeiden käyttäjät, raskaana olevat päihteiden käyttäjät sekä muut erikoistason palveluita tarvitsevat mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät. Harvinaisten tai erityisosaamista edellyttävien mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien tutkimus ja hoito esitetään keskitettäväksi. Psykiatrisen sairaalahoidon tarpeen oletetaan vähenevän monimuotoisten avopalveluiden kehittämisen myötä. Ylöjärvellä osa erikoistason (mielenterveystoimisto) mielenterveyspalveluista ja A-klinikan sairaanhoitajan päihdepalvelut ovat jo saatavilla perhekeskuksessa peruspalveluiden ohella. Mielenterveyspotilaiden päiväosastohoidon järjestämiseksi tarvitaan lähikuntien yhteistyötä jatkossa. A-klinikan kautta on järjestetty monipuolista hoitoa päihdeongelmaisille. Päihde- ja mielenterveysongelmista samanaikaisesti kärsivien (ns. kaksoisdiagnoosipotilaat) hoitoon on panostettava lähivuosina. Päihde- ja mielenterveystyön järjestämiseksi tehdään jatkossa selvitys. Painopiste tulevien vuosien työssä on päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. III KEHITTÄMISSUUNNITELMA, SEURANTAINDIKAATTORIT JA AIKATAULU Seuraavassa taulukossa on hahmoteltu mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmaa eri tavoitteiden näkökulmasta. 14

16 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISTAVOITTEET TAVOITE KEHITTÄMISKOHDE MENETELMÄT SEURANTA- INDIKAATTORIT VASTUUTAHO AIKA- TAULU RESURSSIT +/- LAPSIPERHEI DEN HOITO- JA PALVELU- TAKUUN TURVAAMI- NEN Lapsiperheiden palveluketjun sujuvoittaminen Moniammatilllinen työryhmä Toimintamallin kirjaaminen Perhekeskus ja hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvolan perhetyöntekijäresurssitarve selvitetään Odottavien ja vauvaperheiden matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Kotikäynnit vuorovaikutuksen tukemiseksi, MIM, lasten kehitystasotutkimukset Kotikäyntien määrä, neuvolaikäisten lasten tutkimusjono alle 2 kk Perhekeskus Toinen neuvolapsykologi* Neuvolaikäisten lasten kehityksellisten ongelmien tutkiminen ja jatkokuntoutuksen järjestäminen Lasten kehitystaso- ja neuropsykologiset tutkimukset Neuvolaikäisten lasten tutkimusjono alle 2 kk Perhekeskus Pikkulapsiperheiden vuorovaikutushäiriöiden havaitseminen ja moniammatillisen verkostoituneen hoidon tehostaminen Perheneuvolan varhaisen puuttumisen työmuotojen kehittäminen Vanhempain tukiryhmien määrä, MIM-arvioiden määrä, theraplayhoitojen määrä Perheneuvola yhteistyössä muiden vastuutahojen kanssa TYÖPARI Kasvatusongelmien ehkäiseminen; huomio erityisesti nuorten vanhempien tukemiseen Perheneuvolan varhaisen puuttumisen työmuotojen kehittäminen Ihmeelliset vuodetmenetelmän käyttömäärät Perheneuvola Uusperheiden ja eroperheiden tukeminen Moniammatillisten työmuotojen kehittäminen ja kouluttaminen Eroryhmien määrä, TLP-koulutettujen määrä Perhekeskus Lapsen tukeminen, kun vanhemmalla mielenterveysja päihdeongelma Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -toimintamalli Perheelle pidettyjen tilaisuuksien määrä Perhekeskus yhteistyössä muiden vastuutahojen kanssa Hoitotakuun toteutuminen lasten ja nuorten psyykkisissä häiriöissä Perustason hoitomahdollisuuksien ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen, OIVA -malli käyttöön Erikoissairaanhoidon ja perheneuvolan jonotusaika kiireettömälle ensikäynnille alle 3 kuukautta, perheneuvolan käyntimäärät, erikoissairaanhoidon avokäyntien määrät Perheneuvola ja nuorisotiimi Lasten- ja nuorisopsykiatrin työpanosta lisätään, toimien perustaminen 2014-, perhekeskuksen terapeuttisairaanhoitaja Lasten ja nuorten psykoterapiahoitojen rahoitusmallin selkiyttäminen erikoissairaanhoidon kanssa (Kela ei korvaa alle 16-v psykoterapioita harkinnanvaraisesti) Selvitetään lasten lievien ja keskivaikeiden psyykkisten häiriöiden terapeuttisten hoitojen tarve ja tarjonta Ylöjärvellä Erikoissairaanhoidon tarjoamien psykoterapioiden määrä, ostopalveluiden määrä. Perheneuvolan ja nuorisotiimin terapiaresurssien selvittäminen Perhekeskus Ostopalveluterapioihin oma määräraha perhekeskukselle 15

17 Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen Pariterapiat Parisuhteen solmut koulutus Pariterapioiden määrä Perheneuvola, mielenterveystoimisto Puheterapiapalveluiden riittävyyden takaaminen Selvitetään eri ikäisten puheterapian tarve ja hoitoindikaatiot Erikoissairaanhoidon käyttö(foniatria) ja hoitosuositukset, KUMUKEen lähetteet, jono puheterapeutille Perhekeskus Puheterapeutti NEUROPSY- KIATRISTEN HÄIRIÖIDEN HAVAITSE- MINEN JA HOITOPO- LUN KEHIT- TÄMINEN Käytöshäiriöiden ehkäisyn tehostaminen mm. ADHD diagnostiikkaa ja perheen tukea tehostamalla ADHD -lapsen perheen tuen tehostaminen, Kamu-ryhmien toiminta ja vanhempien ohjaus Kotiin tuotettujen ohjauskertojen määrä, kirjattu hoito- ja ohjausmalli käyttöön perhekeskuksessa, Peppi ja Eemeli-tuen käyttö, Kamu-ryhmien määrä Perheneuvola, Kouluterveyden huolto, 3. sektori, varhaiskasvatus, neuvolapsykologi Perhekoulut ja luotsitoiminta ostopalveluna 3. sektorilta? Nepsy - perhetyömalli Neuropsykiatristen häiriöiden kuntoutusketjun sujuvoittaminen Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa hoitoketjun toiminnan kehittämiseksi. Toimintakyvyn arviointi omana palveluna, lasten ryhmähoitojen kehittäminen Toimintaterapeuttiste n arvioiden määrä, ryhmien määrä Perhekeskus Toimintaterapeutti* NUORTEN SYRJÄYTY- MISEN EHKÄISE- MINEN Kehitetään murrosikäisten lasten perheiden tukimuotoja Lastensuojelun NOPSAtyömalli linkitetään nuorisotiimin toimintaan Asiakkuuksien määrä Sosiaalityö, perhekeskus 2013 Oppimisvaikeuksien varhainen havaitseminen ja oppilaiden psykososiaalisen tuen järjestäminen Koulupsykologin tutkimukset ja lyhytterapiat, moniammatillinen yhteistyö Koulupsykologien määrä vastaa suosituksia= alle 800 oppilasta psykologia kohti Perhekeskus, koulutoimi koulupsykologia Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Nuorille soveltuvat päihdepalvelut ja starttipaja työ- ja toimintakeskuksessa, nuorten talo? Asiakassuunnitelmien määrä Sosiaalityö ja työllisyyspalvelut sosiaalityöntekijä perhekeskukseen ja starttipajan kuntoutus-ohjaaja * Syrjäytymisuhassa olevien tukimuotojen kehittäminen Tehostetaan lastensuojelun jälkihuollossa olevien palveluja, pitkäaikaistyötön pääsee kuntouttavaan työtoimintaan, Reimari-projekti Osallistujien määrä Sosiaalityö, työllisyyspalvelut, perhekeskus, 3 sektori kuntoutusohjaajaa ja starttipajan ohjaaja * Nuoren masennuksen tehokas hoito Perhetyön mahdollistaminen Hoidettujen nuorten/perheiden määrä Perhekeskus sosiaalityöntekijä nuorisotiimiin, 2 kuntoutusohjaajaa ja starttipajan ohjaaja * 16

18 Yläkouluikäisten ja 2 asteen opinnoissa olevien nuorten psykologisten tutkimusten ja tuen järjestäminen Suositusten mukainen resurssointi Koulupsykologien määrä (vastaa suositusta 1/ oppilasta) Perhekeskus Koulupsykologin toimen perustaminen * /Valo Nuorten työttömien mahdollisimman nopea työllistäminen ja koulukeskeyttäneiden aktivointi palveluiden piiriin Starttipaja, etsivä nuorisotyö Osallistujien määrä Työllisyyspalvelut kuntoutusohjaajaa, etsivä nuorisotyö, koulupsykologin toimen perustaminen * AVOHOIDON KUNTOU- TUKSEN KEHITTÄ- MINEN Päiväosastohoidon järjestäminen (syrjäytymisuhan vähentäminen, toimintakykyarvioinnit, kuntoutus: nuoret ja aikuiset) Päiväosastojaksot Erikoissairaanhoidon osastohoitopäivät Perhekeskus Oma työryhmä /päiväosasto yhteistyössä kehyskuntien / Tampereen kanssa? Masennuksen tehokas ja toimintakyvyn palauttamiseen tähtäävä hoito ja kuntoutus perustasolla Ryhmämuotoisen hoidon kehittäminen, työ- ja toimintakeskus, depressiohoitajalääkärityöparitoiminta Depressiokoulumallill a hoidettujen määrä, toimintakeskuksen asiakasmäärä Lähipalvelu ja poliklinikka, mielenterveys-toimisto, työllisyyspalvelut kokoaikainen depressiohoitaja, kuntoutusohjaajat Työkykyarvioiden tehostaminen = varhaiseläköitymisen ennalta ehkäisyn tehostaminen Psyykkisen toimintakyvyn arvioinnin nopeuttaminen, imba /melba Työkykyarvioiden määrä Mielenterveys-toimisto, työllisyyspalvelut psykologi mielenterveystoimistoon, 1 psykiatrinen sairaanhoitaja, koulutetut ohjaajat* Riittävän tuen varmistaminen psykiatrisesta sairaalahoidosta kotiutuvalle, mielenterveystoimiston asiakasvauva-perheille ja psykogeriatrisille potilaille Kotitiimi mielenterveystoimistoon Erikoissairaanhoidon hoitopäivät (väheneminen) Mielenterveystoimisto, kotihoito psykiatrista sairaanhoitajaa mielenterveystoimistoon* Somaattisten sairauksien aiheuttaman sekundäärisen depression hoidon tehostaminen Depressiohoitajan käynnit Käyntimäärät Lähipalvelut Depressiohoitaja Vaikeasti työllistyvien toimintakykyä tukevien palvelujen kehittäminen Reimariprojekti Asiakassuunnitelmien määrä Työllisyyspalvelut 2 kuntoutusohjaajaa IKÄÄNTY- NEIDEN YKSINÄI- SYYDEN JA TURVATTO- MUUDEN EHKÄISY Kotiin tehtävä mielenterveystyö monipuolistuu Ehkäisevien palvelujen valikoima ja volyymi kasvaa kotihoidossa Hyvinvointia edistävien kotikäyntien määrä Kotihoito Kotihoidon psykiatrinen sairaanhoitaja* Mielenterveyttä tukevien matalan kynnyksen toimintojen järjestäminen Toiminnalliset ryhmät Ryhmien määrä 3. sektori, kotihoito

19 Päivätoiminnan kehittäminen Avoin päivätoiminta Kävijöiden määrä Yhdessä kotihoito ja laitoshoito Mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen ja varhainen tuki Hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin liitetään päihdeneuvonta/ miniinterventio, DEPS, Audit Tehtyjen kotikäyntien määrä /toteutunut neuvonta Kotihoito Depressiohoitajan palvelut kaiken ikäisille (yhteensä 2 tarve)* PÄIHDE- HUOLLON AVOPALVE- LUIDEN KEHITTÄ- MINEN Raskausajan riskitekijätilanteiden (erityisesti päihdeäidit) seulonta ja hoito tehostuu Riskitilannekartoitukse n ja hoitoon ohjausmallin päivittäminen Hoitoon ohjattujen määrä Lähipalvelut Kotiin tehtävä työ, päihdesairaanhoitaja pkl:lle * Äidin (vanhemman) mielenterveys- ja päihdeongelmien havaitseminen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen vauvan kanssa Kotiin tehtävä vuorovaikutushoito Kotikäynnit Äitiysneuvola, perhekeskus, sosiaalitoimi, päihdetyö TYÖPARI (psykiatrinen sh, lähihoitaja kotihoidon perhetyöstä työpariksi?) Kaksoisdiagnoosin (mielenterveys- ja päihdeongelma) saaneiden hoitoketjun selkiyttäminen Moniammatillisen yhteistyömallin kehittäminen Moniammatillnen työmalli käytössä Perhekeskus, sosiaalitoimi, A-klinikka, lähipalvelut A-klinikan päihdesairaanhoitajan palvelut 3pv/vk, sosiaalityöntekijä terveyskeskukseen ja psykiatrin palvelut mtt:sta Matalan kynnyksen päihdepalveluiden arvioiminen Nuorten päihteiden käyttäjien määrien selvittäminen Nuti, työllisyyspalvelut, sosiaalityö Työikäisten päihdeongelmaisten hoitoon ohjaus ja jatkokuntoutus Tarveselvitys ks. alla, moniammatillinen yhteistyö Moniammatillisen yhteistyömallin kehittäminen Peke, sos.työ, työllisyyspalvelut Päihdesairaanhoitaja, kuntoutusohjaajat Selvitetään päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhdistäminen Tehdään selvitys Sosiaalityö ja perhekeskus Päihteiden käytön kokonaistilanteen arviointi (nuoret) Tehdään selvitys Hoitoon ohjattujen määrä Työllisyyspalvelut Kuntoutusohjaajat * käynnistämi nen edellyttää uutta resurssia 18

20 Resurssitaulukko priorisoiden Uusi toimi / virka Perustamisvuosi 1-2 Työpari perheneuvolaan 2013 Perhetyöntekijät Yhteinen toimi / sisältyy jo aiempaan Edellytys uuden toiminnan aloittamiselle Varhainen vuorovaikutus, ryhmät, theraplay, OIVA Hyvinvointineuvolatyön laajentaminen 3 Sosiaalityöntekijän toimi nuorisotiimiin 2014 Nuorten perhetyö, toimintakyvyn tukeminen 4 Koulupsykologi aste, yläkoulut 5 Psykologin toimi mielenterveystoimistoon 2014 Työkykyarviot nopeutuvat Starttipajan ohjaaja 2012 aloittanut Starttipajan käynnistäminen nuorille 6 Toimintaterapeutti 2015 Toimintakykyarviot, ryhmät Kokoaikainen depressiohoitaja lähipalveluihin 2014 tuntien lisäys Depression hoito suositusten tasalle 7 Päihdesairaanhoitaja terveyskeskuksen pkl:lle Päihdearviot ja interventiot, ennaltaehkäisy 8 Psykiatrinen sairaanhoitaja Neuvolapsykologi kotihoidon perhetyöstä lähihoitaja työpariksi Vauvaperheiden kotihoidon tukeminen Vauvaperheiden ja hyvinvointineuvolan tuki, kotikäynnit, pikkulasten kehitysarviojonojen purku 10 Psykiatrinen sairaanhoitaja 2015 Lasten terapiat 11 Nuorisopsykiatrin toimi Kokoaikaiseksi Avohoidon tehostaminen 12 Lastenpsykiatrin toimi Kokoaikaiseksi psykiatrista sairaanhoitajaa mielenterveystoimistoon Kotikäynnit sairaalasta kotiutettaville ja Mtt:n asiakasvauvaperheisiin 15 Koulupsykologi (alakoulut) Puheterapeutti Kotihoidon psykiatrinen sairaanhoitaja Depressiohoitajan toimi Koulupsykologi nuoret Nuortentalo? Yli 65-v. depression hoito Konsultaatiot, lyhytterapiat 20 Sosiaalityöntekijä terveyskeskukseen Päihdearviot, interventiot, ennaltaehkäisy 21- Päiväosaston henkilökuntatarve

21 Lähteet Aalto, M., Bäckmand, H., Haravuori, H., Lönnqvist, J., Marttunen, M & ym. (2009). Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oppaita 5. Helsinki. Forsman, A.K., Schierenbeck, I. & Wahlbeck, K. (2011). Psychosocial interventions for the prevention of depression in older adults: Systematic review and meta-analysis. Journal of Aging and Health, 23, Hyvässä kunnossa. Ylöjärven kaupunkistrategia Kouhia A., Partinen M. Tampereen kaupungin neuropsykiatrisen perhetyön asiakkaat ja heidän kokemuksensa neuropsykiatrisesta perhetyöstä. Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 2/2010. Laajasalo, T. & Pirkola, S. (2012). Ennen kuin on liian myöhäistä. Ehkäisevän mielenterveystyön toimivia käytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 47/ pdf?sequence=1 Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. (toim.) (2011). Psykiatria. Keuruu: Duodecim. McDaid, D. (2011). Making the long-term economic case for investing in mental health to contribute to sustainability. Europan Unioin. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Miller, G. E., Lachman, M. E., Chen, E., Gruenewald, T. L., Karlamanga, A.R., & Seeman, T. E. "Pathways to resilience: Maternal nurturance as a buffer against childhood poverty s effects on metabolic syndrome at midlife." Psychological Science 22. (2011): Perttilä Kerttu, Hakamäki Pia, Hujanen Timo, Ståhl Timo (toim.) (2009). Terveyden edistämisen taloudellinen arviointi kunnissa. TEVA-hankkeen väliraportti terveyden edistämisen taloudellisesta arvioinnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pirkanmaan alueellinen mielenterveys- ja päihdestrategia (työryhmän työstämä julkaisematon versio) 20

22 Salmi M., Mäkelä J., Perälä M-L, Kestilä L. Lapsi kasvaa kunnassa.. THL Päätösten tueksi 1/2012 ja perheiden Savage S., Neuropsykiatrista häiriötä sairastavan lapsen ja nuoren hoitoketju Ylöjärven perhekeskuksessa. Opinnäytetyö HAMK, 2012 Mielenterveyspalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001:9, Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman (TATO) mielenterveyden valmistelu- ja seurantaryhmä Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Stengård, E., Savolainen, M., Sipilä, M. & Norldling, E. (2009). Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa. Aineistoa suunnittelun tueksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 146/ Ylöjärven kaupunkistrategia 2020 (Hyvässä kunnossa). Linkkejä: (EBP Database) (NREPP Database) Suunnitelman ovat laatineet: Elise Kosunen, johtava ylilääkäri, sijainen Teija Lahti, ylilääkäri Pekka Mansikkamäki, työllisyyspalvelujen päällikkö Sisko Nevala, varhaiskasvatuksen aluejohtaja Paula Pasanen-Aro, perhekeskuksen ylilääkäri, puheenjohtaja Jaana Roviola-Lehtonen, perhekeskuksen varajohtaja Eija Stengård, asiantuntijajäsen, mielenterveystyön koordinointipäällikkö, PSHP Marketta Tiihala, sosiaalityönjohtaja Eila Uusi-Kouvo, vastaava nuorisotyöntekijä, sijainen Heli Kärkimaa, Riikka Majuri 21

23 Sami Yli-Pihlaja, vapaa-aikajohtaja Mielenterveysryhmä päivittää suunnitelmaa vuosittain. Suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran tammikuussa LIITE 1. A = Sijoitettu pääoma palautuu alle vuodessa B = Sijoitettu pääoma palautuu 1-5 vuodessa C = Sijoitettu pääoma palautuu 5-10 vuodessa D = Sijoitettu pääoma palautuu yli 10 vuoden jälkeen +++ Tuotto on enemmän kuin viisi kertaa sijoitettu pääoma ++ Tuotto on jopa viisi kertaa sijoitettu pääoma + Tuotto on yhtä suuri tai pienempi kuin sijoitettu pääoma, mutta toimenpide tuottaa terveyshyötyä 22

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toteutuminen 2013-

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toteutuminen 2013- Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toteutuminen TAVOITTEIDEN TARKASTELUA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA Lapsiperheiden hoito- ja palvelutakuun turvaaminen KEHITTÄMISKOHDE Kasvatusongelmien ehkäiseminen; huomio

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta lastenpsykiatrian el,

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot