Oppilaitosten toimenpiteitä keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppilaitosten toimenpiteitä keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi"

Transkriptio

1 Oppilaitosten toimenpiteitä keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Miksi MAST on MUST? Arvion mukaan jokainen pysyvästi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle vähintään miljoona euroa. Viime vuosina nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettu yhä enemmän, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä. Oman kortensa miljoonien eurojen säästötalkoisiin kantaa myös MASThanke, jonka tavoitteena on maakunnallisen ohjausmallin ja asiantuntijaverkoston kehittäminen ja vakiinnuttaminen Varsinais-Suomessa välisenä aikana. Hankkeen rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja hankkeen toteuttajaorganisaatiot. MAST-projekti - maakunnallisen ohjausmallin asiantuntijaverkoston vakehitettävä malli perustuu oppilaitosten ja työpajojenjasekä perusopetuksen jakehittäminen toisen asteenjavälikiinnuttaminen Varsinais-Suomessa. seen yhteistyöhön, maakunnallisen nuorten seurantajärjestelmän kehittämiseen, uusien pedagokeskeyttämisen ehkäisytyöryhmän muistio gisten ohjausmallien käyttöönottoon, toisen asteen koulutusten keskeyttämisten vähentämiseen / Hannu Ketonen ja läpäisyn tehostamiseen, nuorten koulusta työelämään siirtymisen edistämiseen sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisellä tarkoitetaan yleisesti kasautuvaa huono-osaisuutta, pitkäaikaista ja toistuvaa työttömyyttä, elämänhallintaan liittyviä ongelmia ja ulkopuolisuutta yhteiskunnan osallisuudesta. Syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ovat moninaisia, joista koulutus on yksi. Kulttuuritausta, asuminen, elämänhallinta, terveys sekä ihmisen sosiaalinen asema vaikuttavat suurelta osin syrjäytymiskehitykseen. Vaikka olemme tässä työryhmässä miettineet koulun toimintaa ja käytänteitä, on hyvä todeta syrjäytymisen ehkäisytyön olevan monen hallinnonalan ja asiantuntijan kokonaisvaltaista yhteistyötä. Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy On hyvä huomioida, että keskeyttäjien joukko on hyvin heterogeeninen. Kaikki opintonsa keskeyttävät eivät suinkaan ole ohjautumassa syrjäytymiskierteeseen. Keskeyttäminen ja hetken tauko opiskelusta voi olla joillekin nuorille tärkeä ylimenovaihe, jotta elämä saadaan uudelleen järjesteltyä ja motivaatio opiskeluun palautettua. Meidän ei suinkaan tule olla ehdottomia ja pyrkiä estämään johdonmukaisesti kaikkia opiskelijoita keskeyttämästä opintojaan. Ennemminkin on varmistettava, että nuorilla on riittävästi tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista, myös opintojen jatkamisen suhteen. Tärkeintä on huolehtia siitä, ettei nuori jää tilanteessa yksin ns. tyhjän päälle vailla minkäänlaista suunnitelmaa ja tukea. Pahimmillaan koulun keskeyttämisellä on seurauksia yksilön koko elämään. Keskeyttäminen lisää yksilön riskiä työttömyyteen, köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Keskeyttämisellä voi olla lisäksi pitkäkestoisia vaikutuksia työllistymiseen, terveyteen, tulotasoon ja keskeyttäneen opiskelijan tulevien lasten matalampaan koulutustasoon. Koulutuksen keskeyttämisellä on siis selvä yhteys yksilön hyvinvointiin.

2 Ennaltaehkäisy Opintojen keskeyttämiseen voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi opiskelijahuoltotyöllä. Tehokkaalla nivelvaihetyöllä kyetään tunnistamaan riskitekijöitä ja varautumaan niihin. Kotien ja koulun yhteistyötä parantamalla sekä toimivalla moniammatillisella yhteistyöllä voidaan kehittää koulua ja opiskelijahuoltoa paremmin opiskelijoita palvelevaksi. Keskeistä on koulun oma toiminta. Oppimisympäristöt tulisi tehdä mahdollisimman viihtyisiksi ja opiskeluun motivoiviksi, jotta opiskelijat kiinnittyisivät ryhmäänsä ja tuntisivat olonsa mukavaksi koulussa. Ennaltaehkäisevässä työssä korostuu yhteisöllisyys, joukkoon kuulumisen tunteen saavuttaminen ja toisten hyväksyntä. Muita keskeisiä tekijöitä ovat tarvittavien tukimuotojen järjestäminen ja organisointi, sekä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, missä koulun toiminta on läpinäkyvää, johdonmukaista ja eettisesti yksilön arvoa kunnioittavaa. Toimenpidekartta/muistio Toimenpidekartta on rakentunut eri kouluissa olevien käytänteiden pohjalta muistioksi niistä asioista, jotka tulisi huomioida oppilaitoksen opiskeluilmapiiriä kartoitettaessa. Johtavina teemoina toimivat yhteisöllisyys, varhainen tuki sekä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Liite 1: Muistio Varhainen puuttuminen Varhainen puuttuminen on toimimista mahdollisimman varhain, avoimesti ja hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Tukea tarjotaan mahdollisimman ripeästi ongelmien ilmaannuttua, missä tahansa lapsen tai nuoren elämänvaiheessa. Puuttuminen on oppilaitoksen varhaista vastuunottoa omasta toiminnasta nuorten tukemiseksi ja se perustuu usein lasta ja nuorta lähellä olevien henkilöiden huoleen. Opettajien keskinäinen yhteistyö ja salassapidon rajoissa kulkeva tiedonsiirto auttaa osaltaan huomaamaan ja huomioimaan tuen tarpeessa olevat oppilaat. Tuen jatkuminen on tärkeää oppilaan itsetunnon ja koulumotivaation vuoksi. Prosessimalli, kaavakkeet - yhtenevä tilastointimalli Puuttumisen nelivaiheinen prosessimalli kehitettiin kouluorganisaatioiden tueksi arvioitaessa omaa toimintaa. Prosessissa kuvataan tapahtumaketjua huolen heräämisestä interventioihin huolen kasvaessa. Tavoitteena oli kuvata nuoren polkua koulussa ja vaihtoehtoisia toimintamalleja ongelmatilanteissa. Samalla pyrittiin saamaan aikaan selkeä marssijärjestys siitä, miten ja kuka toimii missäkin vaiheessa. Tärkeä asia on, ettei nuori jäisi missään vaiheessa prosessia tyhjän päälle vailla tukea. Keskeyttämiseen johtaneissa tilanteissa tulisi varmistaa myös nuoren jatko-ohjaus. Mallin tueksi tehtiin peruskaavakemallit prosessin dokumentointia ja yhtenevän tilastoinnin rakentamista var-

3 ten (keskeyttämis-/erokaavake, maakunnallisesti vertailukelpoinen). Yksittäisten prosessien dokumentointi on tärkeää koulun oman laadunarvioinnin kannalta. Tilastoinnin avulla voi opintonsa keskeyttävien nuorten tilannetta seurata myös maakunnallisesti. Keskeyttämisiä koskevan tiedon dokumentointi ja tilastointi auttavat kehittämään keskeyttämisiä ehkäiseviä toimenpiteitä ja arvioimaan olemassa olevien toimenpiteiden toimivuutta. Liite 2: Ero-/keskeyttämiskaavake Liite 3: Seurantalomake Ohjausmalli Prosessimalliin liitettiin kiinteästi myös ohjausmalli koulunsa keskeyttäville nuorille. Mikäli kaikesta huolimatta joudutaan tilanteeseen, jossa opinnot keskeytyvät, tulee koulun huolehtia jatkoohjauksesta. Tämä tarkoittaa ns. saattaen vaihtamista seuraavalle viranomaiselle tai toimijalle. Koska keskeyttäjien joukko on heterogeeninen, ei heille voida rakentaa yhtä ohjausmallia. On tun-

4 Liite 2: Ero-/keskeyttämiskaavake Liite 3: Seurantalomake Ohjausmalli Prosessimalliin liitettiin kiinteästi myös ohjausmalli koulunsa keskeyttäville nuorille. Mikäli kaikesta huolimatta joudutaan tilanteeseen, jossa opinnot keskeytyvät, tulee koulun huolehtia jatkoohjauksesta. Tämä tarkoittaa ns. saattaen vaihtamista seuraavalle viranomaiselle tai toimijalle. Koska keskeyttäjien joukko on heterogeeninen, ei heille voida rakentaa yhtä ohjausmallia. On tunnistettava keskeyttäjätyypit ja mietittävä alueellinen tilanne huomioiden heidän ohjauksensa. Jatko-ohjaus on keskeinen tekijä nuoresta huolehdittaessa ja varmistettaessa, ettei hän ole syrjäytymässä. Alla olevassa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään kuuluvan Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopiston mallissa opintojen keskeyttäjätyypit on kategorioitu seuraavasti: Hallittu keskeytys = Opinnot keskeytyvät hyvässä yhteisymmärryksessä opiskelijan, tämän vanhempien, oppilaitoksen tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Erilaiset mahdolliset vaihtoehdot sekä tukitoimien tarpeellisuus ja saatavuus koulun jälkeen on kartoitettu. Salamakeskeytys = Opiskelijan keskeytys tapahtuu nopeasti ja yllätyksellisesti, eikä hänen kanssaan kyetä kartoittamaan eri mahdollisuuksia koulun jatkamisen tai jatko-ohjauksen suhteen. Hallitsematon keskeytys = Opiskelija keskeyttää opinnot, mutta ei ole halukas yhteistyöhön tai ota vastaan tarjottua tukea. Tuen tarve silti ilmeinen. Ei ota vastaan opiskelupaikkaa = Opiskelija saa opiskelupaikan oppilaitoksesta, mutta ei vastaanota sitä. HUOM! PESTI KII ON NUORTEN OHJAUKSEEN KESKITTYVÄ OPPILAITOKSEN HANKE Lopuksi Muistutus vielä siitä, että keskeyttämisen ehkäisy oppilaitoksissa on monen ihmisen yhteistyötä, jonka keskiössä on nuori. Emme voi koulussa tehdä päätöstä hänen puolestaan, mutta voimme yhdessä ohjaamalla ja erilaisia ratkaisumalleja tarjoamalla näyttää hänelle suuntaa erilaisiin hyviin vaihtoehtoihin.

5 LIITE 1 KESKEYTTÄMISEN EHKÄISY OPPILAITOKSESSA Alkusanat Tämä keskeyttämisen ennaltaehkäisyn muistio on tehty eri tahojen yhteistyönä MAST-projektin aikana vuonna Työryhmäämme kuului edustajia Varsinais-Suomesta eri oppilaitoksista. Edustettuina ryhmässä olivat toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio ja perusaste. Työryhmämme tavoite oli pohtia koulutuksen keskeyttämistä ja sitä ehkäiseviä toimenpiteitä. Tavoitteena ryhmällämme oli, ettemme lähde keksimään uusia hyviä malleja, vaan keräämme eri koulujen jo olemassa olevia keskeyttämistä ehkäiseviä toimintamalleja ns. toimenpidekartaksi. Toimenpidekarttaa työstäessämme huomasimme, miten kirjava oli niin keskeyttäjien kuin erilaisten keskeyttämistä ehkäisevien käytäntöjenkin joukko. Kartta jäsentyi työstäessämme aihetta ja sen avulla lukija voi reflektoida oman koulunsa toimintaa ja löytää mahdollisesti omia kehityskohteita tai uusia ideoita. Yhteistä kaikille oppilaitoksille oli tahto auttaa opiskelijoita heidän elämänsä haasteiden edessä sekä luoda oppilaitosyhteisöön hyvä ilmapiiri, jotta kaikki viihtyisivät koulussa. Tämän toteutumiseksi nähtiin tärkeänä, että asioista voitaisiin puhua avoimesti ja että myös koulun toiminnan tulisi olla läpinäkyvää opiskelijoille ja koteihin. Muistioon kirjatut asiat keskeyttämisen ehkäisemiseksi jäsentyivät kolmen teeman alle, jotka ovat yhteisöllisyys, varhainen tuki, sekä avoimuus ja luottamus. Emme odota suurta muutosta, vaan pidämme jo suuressa arvossa sitä, jos muistio toimii innoittajana keskustelulle keskeyttämistä ehkäisevistä toimenpiteistä oppilaitoksissa. Hannu Ketonen MAST-projekti, keskeyttämisen ehkäisytyöryhmä 1

6 LIITE 1 YHTEISÖLLISYYS Keskeistä opintojen alkuvaiheessa: Tutustuminen opiskelijoihin, opettajiin, kouluun Ryhmäytyminen Kiinnittyminen Opintojen aikana: Ryhmäytymistä tukevien toimenpiteiden (esim. erilaiset oppimispäivät, luokan yhteiset tapahtumat, koulun yhteiset teemapäivät jne.) jatkaminen lukuvuoden aikana YHTEISÖLLISYYTTÄ EDISTÄVIÄ TOIMENPITEITÄ Ryhmäytymissuunnitelma aloittaville aloitusviikolla, myös 2. ja 3. luokat Tavoitteena erilaisin vuorovaikutteisin ja toiminnallisin menetelmin tuottaa nuorille positiivisia kokemuksia yhdessäolosta. Harjoitteina voivat toimia esimerkiksi erilaiset seikkailu- ja elämyspedagogiikan menetelmät sovellettuina. Ryhmäytymistä olisi hyvä tukea harjoitusten muodossa useana eri päivänä opintojen alussa, jottei opiskelijan hetkellinen poissaolo tai jokin negatiivinen muutos olosuhteissa pääse vaikuttamaan lopputulokseen. Hyviä harjoitteita ovat tutustumis-, ongelmanratkaisu- ja luottamusharjoitukset. Kts. MAST-hanke/aloitusviikkomateriaali Erilaiset oppimis-ja ryhmäyttämispäivät, myös 2. ja 3. luokat Erilaiset oppimispäivät ovat teemapäiviä, joiden aikana oppimistilanteissa käytetään hyväksi erilaista ympäristöä ja toiminnallisia menetelmiä. Päivät sisältävät erilaisia toiminnallisia harjoituksia, kuten draamapedagogiikkaa, jonkin oppiaineen tai tuntisisällön toteuttamiseen. Hyviä teemapäivien aiheita ovat mm. erilaiset ongelmanratkaisut, viestintään tai ryhmätöihin liittyvät aiheet sekä palaute- ja kehitysprosessit. Muun kuin kouluympäristön on todettu sopivan parhaiten päivän toteuttamiseen. n tehtävänkuva n/ryhmänohjaajan rooli on erittäin tärkeä osatekijä yhteisöllisen ja hyvän luokkahengen rakentamisessa. Hänen tehtävänkuvastaan tulisi käydä ilmi yhteisötuntien (luokanvalvojan tunnit), ryhmäyttämiseen liittyvien toimenpiteiden sekä kodin ja koulun yhteistyön rakentamisen ohjeet. Se sitouttaisi ryhmänohjaajia ottamaan yhä enemmän huomioon opiskeluilmapiirin rakentamisen merkityksen sekä tekisi koko oppilaitoksen yhteisöllisyyttä edistävästä toiminnasta säännönmukaisempaa. 2

7 LIITE 1 Opiskelijakuntatoiminta Hyvä opiskelijakuntatoiminta, jossa nuoret kokevat kykenevänsä vaikuttamaan opiskelua ja koulua koskeviin asioihin, tuottaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä lisää avoimuutta ja luottamusta kouluympäristössä. Opiskelijakunnalle olisi selkeästi osoitettava sille kuuluvat perustehtävät sekä ohjaavat henkilöt. Lisäksi toiminnan tavoitteet ja tehtävät olisi hyvä suunnitella tiiviisti nuorten kanssa eritoten huomioiden heidän tulokulmansa asioihin. Opiskelijakuntatoiminnan avulla nuoret käsittelevät itse asioitaan ja ratkaisevat ongelmia sekä samalla kehittävät yhteisöä itsensä näköiseksi. Se myös edesauttaa heitä kiinnittymään paremmin yhteisöön. Tutortoiminta Tutortoiminta on vertaisohjausta. Ylemmiltä vuosikursseilta valitaan opiskelijoita ohjaamaan alempien vuosikurssien opiskelijoita. He saavat yksin tai pareittain oman kummiluokan, jonka opiskelijoita he auttavat arjen kysymyksissä. Etenkin opintojen alkuvaiheessa vertaisohjaus helpottaa kouluun ja sen toimintatapoihin tutustumisessa. Tutorit tarvitsevat koulutusta, jota heille järjestetään koulussa tai ulkopuolisten tahojen toimesta. Lisäksi he tarvitsevat ohjaavia opettajia, joiden puoleen he voivat kääntyä tarvittaessa. Tutorkoulutuksesta opiskelijat saavat vapaasti valittavia opintoja ja tutorina toimimisesta työtodistuksen. Ratkaisukeskeiset ilmapiiripäivät Ratkaisukeskeiset ilmapiiripäivät ovat tarvittaessa järjestettäviä päiviä, joiden aikana nuoret ohjataan itse ratkaisemaan ongelmia ennalta strukturoidussa tilanteessa. Läsnä olevat aikuiset ottavat käsiteltävän asian esille ja kannustavat nuoria kertomaan tuntemuksiaan siitä. Kun nuoret ovat esittäneet mielipiteitään, alkavat he hakea ratkaisua asiaan. Mikäli aihepiiri on arka, voidaan ensimmäiset ajatukset ilmaista myös kirjallisesti, jolloin niistä voidaan keskustella myöhemmin. Yleensä käsiteltävät asiat koskevat luokan ilmapiiriä. Ohjaavien aikuisten tulee huolella valmistautua tilanteeseen. Ilmapiiripäivät ovat hyvä tapa ratkaista luokkayhteisössä esiintyviä ongelmatilanteita. Teemapäivät Erilaiset teema- ja juhlapäivät, joissa opiskelijat näkevät toisiaan, opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa, edistävät yhteisöllisyyttä. Kun nuoret pääsevät yhdessä henkilökunnan kanssa pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan juhlien ja teemapäivien sisältöä, säilyy yhdessä tekemisen kulttuuri ja tapahtumista tulee nuorten näköisiä. Teema- ja juhlapäiviä toisella asteella ovat esimerkiksi: Ammattiin valmistuvien juhlat Amissoudut 3

8 Ratkaisukeskeiset ilmapiiripäivät Ratkaisukeskeiset ilmapiiripäivät ovat tarvittaessa järjestettäviä päiviä, joiden aikana nuoret ohjataan itse ratkaisemaan ongelmia ennalta strukturoidussa tilanteessa. Läsnä olevat aikuiset ottavat käsiteltävän asian esille ja kannustavat nuoria kertomaan tuntemuksiaan siitä. Kun nuoret ovat esittäneet mielipiteitään, alkavat he hakea ratkaisua asiaan. Mikäli aihepiiri on arka, voidaan ensimmäiset ajatukset ilmaista myös kirjallisesti, jolloin niistä voidaan keskustella myöhemmin. Yleensä käsiteltävät asiat koskevat luokan ilmapiiriä. Ohjaavien aikuisten tulee huolella valmistautua tilanteeseen. Ilmapiiripäivät ovat hyvä tapa ratkaista luokkayhteisössä esiintyviä ongelmatilanteita. Teemapäivät Erilaiset teema- ja juhlapäivät, joissa opiskelijat näkevät toisiaan, opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa, edistävät yhteisöllisyyttä. Kun nuoret pääsevät yhdessä henkilökunnan kanssa pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan juhlien ja teemapäivien sisältöä, säilyy yhdessä tekemisen kulttuuri ja tapahtumista tulee nuorten näköisiä. Teema- ja juhlapäiviä toisella asteella ovat esimerkiksi: Ammattiin valmistuvien juhlat LIITE 1 Amissoudut Amistalentti Lukion teemapäivät, yrittäjyyspäivät ja paneelit eri aiheista jne. 3 Lukion vanhojen tanssit, potkiaiset ja penkkarit Erilaiset kulttuuri- ja liikuntapäivät Kaksoistutkintotanssiaiset (ammatillinen koulutus), mahdollisesti yhteiset eri kouluilla Juhlapäivät, kuten kevät-, joulu- ja itsenäisyyspäiväjuhlat, ystävänpäivä jne. VARHAINEN TUKI Keskeistä opintojen alkuvaiheessa: Tukitarpeiden kartoittaminen Tarvittavan tuen resursoiminen ja järjestäminen Opintojen aikana: Tuen vaikuttavuuden seuranta ja reagointi muutoksiin Tuen saatavuuden järjestäminen, matala kynnys arjessa, ryhmänohjaajan rooli, opiskelijahuolto, vertaistuki jne. VARHAISEN TUEN ONNISTUMISTA EDISTÄVÄT TEKIJÄT Ensimmäisen nivelvaiheen prosessi Ensimmäisen nivelvaiheen prosessi tarkoittaa opiskelijan siirtymistä perusasteelta toiselle asteelle ja opintojen aloittamista siellä. Tietojen vaihtaminen, tutustuminen, oman koulutusalan löytäminen, asioista keskusteleminen ja erilaisten vaihtoehtojen puntarointi kuvaavat hyvin nivelvaiheen prosessia. Prosessissa keskeistä on moniammatillinen yhteistyö nuoren eduksi. Nivelvaihetyötä tekevät yhdessä opiskelijan ja hänen perheensä kanssa koulun edustajat ja muut nuoren tukihenkilöt ja asiantuntijat. Toiminnan tavoitteena on mahdollisimman sujuva siirtyminen uuteen kouluun, sekä mahdollisesti tarvittavan tuen aloittaminen heti opintojen alussa. Kts. MAST-hanke/ensimmäinen nivelvaihe Opiskelijahuoltosuunnitelma Opiskelijahuoltosuunnitelma on oppilaitoksen suunnitelma opiskelijahuoltotyön toteuttamisesta. Sen tarkoituksena on ohjeistaa henkilöstöä kasvatukselliseen oppimisprosesseja tukevaan ajatte-

9 Ensimmäisen nivelvaiheen prosessi tarkoittaa opiskelijan siirtymistä perusasteelta toiselle asteelle ja opintojen aloittamista siellä. Tietojen vaihtaminen, tutustuminen, oman koulutusalan löytäminen, asioista keskusteleminen ja erilaisten vaihtoehtojen puntarointi kuvaavat hyvin nivelvaiheen prosessia. Prosessissa keskeistä on moniammatillinen yhteistyö nuoren eduksi. Nivelvaihetyötä tekevät yhdessä opiskelijan ja hänen perheensä kanssa koulun edustajat ja muut nuoren tukihenkilöt ja asiantuntijat. Toiminnan tavoitteena on mahdollisimman sujuva siirtyminen uuteen kouluun, sekä mahdollisesti tarvittavan tuen aloittaminen heti opintojen alussa. Kts. MAST-hanke/ensimmäinen nivelvaihe Opiskelijahuoltosuunnitelma Opiskelijahuoltosuunnitelma on oppilaitoksen suunnitelma opiskelijahuoltotyön toteuttamisesta. Sen tarkoituksena on ohjeistaa henkilöstöä kasvatukselliseen oppimisprosesseja tukevaan ajatteliite 1 luun arjen toiminnassa. Suunnitelmassa kuvataan eri toimintamalleja, toimijoita, yhteistyöverkostoa, koulun ja kodin yhteistyötä sekä opiskelijahuoltotyön toteutuksen arvomaailmaa. Lisäksi siitä käyvät ilmi opiskelijalle suunnatut palvelut. Opiskelijahuoltosuunnitelmaan liittyvät keskeisesti kuvaukset ennalta ehkäisevästä toiminnasta ja varhaisesta puuttumisesta. Ongelmien ennakoiminen, havaitseminen, puuttuminen ja ratkaiseminen sekä tarvittavan tuen järjestäminen eri tilanteissa pyritään jäsentämään suunnitelmassa. 4 Vaikka opiskelijahuoltotyössä eri henkilöillä on erilaisia ammattiin liittyviä tehtävänkuvia, vastaavat kaikki yhdessä suunnitelman toteuttamisesta. Suunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen liittyvät olennaisesti myös suunnitelman jatkuva arviointi ja kehittäminen. Erityisopetuksen suunnitelma Erityisopetuksen suunnitelmassa kuvataan erityisopetuksen järjestäminen oppilaitoksessa. Se sisältää lakiin pohjautuvan perustan (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 20 ), erityisen tuen kartoittamisen periaatteet, erityisopetusta toteuttavien henkilöiden toimenkuvat ja toteuttamistavat sekä erityisopetuksen tavoitteet. Suunnitelmassa on tärkeää, että opiskelijan erityisen tuen tarve kartoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mikäli ongelmat jatkuvat pitkään, tukea ei ole riittävästi saatavilla tai se ei ole säännönmukaista, kiinnostus asioihin katoaa ja motivaatio käydä koulua laskee. Kts. MAST-hanke/Turun ammatti-instituutti/erityisopetuksen suunnitelma ERVA:n tehtävänkuva ERVA on erityisopetuksesta vastaava opettaja. Hän voi vastata yhden tai useamman koulutusalan erityisopetuksesta, mutta ihannetilanteena voidaan pitää, että kullakin koulutusalalla olisi oma ervansa. Tavoitteena olisi saada mahdollisimman lähelle opiskelijaa erityistä tukea antamaan ja tuen vaikuttavuutta seuraamaan koordinoiva opettaja. Ervan yksi keskeisimmistä tehtävistä nuoren ohjaamisen lisäksi on toimia muiden opettajien tukena erityisopetusasioissa. Ervan tehtävänkuvan tulisi olla selkeästi määritelty ja resursoitu, jotta hänestä tulisi koulutusalan erityisopetusta koordinoiva tukihenkilö. Tällä hetkellä tehtävänkuvat ja toteuttamismallit poikkeavat vielä paljon toisistaan ja tämä johtaa siihen, ettei erityisen tuen tarvetta kyetä kaikille opiskelijoille järjestämään heidän tarpeidensa mukaisesti ja riittävän ajoissa. Kts. MAST-hanke/Turun ammatti-instituutti/erityisopetuksen suunnitelma Opinto-ohjaussuunnitelma Opinto-ohjaussuunnitelma edesauttaa nivelvaiheiden suunnittelua ja toteutusta ja siten myös opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamista. Henkilökohtaiset keskustelut ja yhteistyö vanhempien ja opiskelijan tukiverkon kanssa helpottavat tuen tarpeen tunnistamista. Opiskelijahuoltoryhmien toiminta

10 erityisopetuksesta, mutta ihannetilanteena voidaan pitää, että kullakin koulutusalalla olisi oma ervansa. Tavoitteena olisi saada mahdollisimman lähelle opiskelijaa erityistä tukea antamaan ja tuen vaikuttavuutta seuraamaan koordinoiva opettaja. Ervan yksi keskeisimmistä tehtävistä nuoren ohjaamisen lisäksi on toimia muiden opettajien tukena erityisopetusasioissa. Ervan tehtävänkuvan tulisi olla selkeästi määritelty ja resursoitu, jotta hänestä tulisi koulutusalan erityisopetusta koordinoiva tukihenkilö. Tällä hetkellä tehtävänkuvat ja toteuttamismallit poikkeavat vielä paljon toisistaan ja tämä johtaa siihen, ettei erityisen tuen tarvetta kyetä kaikille opiskelijoille järjestämään heidän tarpeidensa mukaisesti ja riittävän ajoissa. Kts. MAST-hanke/Turun ammatti-instituutti/erityisopetuksen suunnitelma Opinto-ohjaussuunnitelma Opinto-ohjaussuunnitelma edesauttaa nivelvaiheiden suunnittelua ja toteutusta ja siten myös opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamista. Henkilökohtaiset keskustelut ja yhteistyö vanhempien ja opiskelijan tukiverkon kanssa helpottavat tuen tarpeen tunnistamista. Opiskelijahuoltoryhmien toiminta LIITE 1 Aktiivinen ja moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmätoiminta helpottaa käsiteltäessä opiskelijoiden ongelmatilanteita. Ryhmän kokoonpanoa on5aina mietittävä opiskelijalähtöisesti eli tapauskohtaisesti. Opiskelijahuoltoryhmät ja niiden kokoonpanot vaihtelevat koulukohtaisesti. Ryhmän toiminnalla kyetään tukemaan niin opiskelijoita ja heidän vanhempiaan/huoltajiaan kuin opettajiakin ongelmatilanteissa. Toiminnalla myös arvioidaan ja kehitetään koulun opiskelijahuoltotoimintaa ja pyritään ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä, sekä poistamaan jo olemassa olevia epäkohtia. Haasteiden ratkaisemiseksi on keskeistä käyttää sekä koulun sisäistä että ulkopuolisen yhteistyöverkoston asiantuntijuutta. AVOIMUUS LUOTTAMUS Keskeiset toimenpiteet opintojen alkuvaiheessa: Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamien Erilaisuuden hyväksyminen Kodin ja koulun yhteistyö, vanhempainpalaverit ja -illat, viestintäkanavat, puheeksi ottamisen matala kynnys Opintojen aikana: Tiedottaminen, asioista puhuminen Osallisuuden edistäminen tunne vaikuttavuudesta Yhdessä kehittäminen, erilaiset oppimisympäristöt ja opiskelutavat Suunnitelma oppilaitoksen avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamisesta, sisältäen alla olevat teemat Luottamus yhteisössä syntyy eri toimijoiden välille erilaisten yhteisten kokemusten kautta. Näitä tilanteita kouluyhteisössä tapahtuu päivittäin opetustilanteissa. Tilanteiden onnistumisen merkitys on ehdottomasti suurin tekijä yhteisön avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä rakennettaessa. Opetustilanteiden tueksi olisi kuitenkin vielä mietittävä toimenpiteitä, jotka edistävät hyvää vuorovaikutusta työyhteisössä. Tällaisia toimenpiteitä olemme listanneet seuraavasti: Yhdessä kehittäminen ja puheeksi ottamisen matala kynnys - Henkilökohtaiset tulohaastattelut ja kehityskeskustelut Säännölliset luokan yhteisöpalaverit esim. jaksoittain, ryhmänohjaajan tunti Koulun yhteiset opiskelijoiden kuulemistilaisuudet Säännöllinen opiskelijapalautteen kerääminen kyselyn avulla, palaute

11 Aktiivinen ja moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmätoiminta helpottaa käsiteltäessä opiskelijoiden ongelmatilanteita. Ryhmän kokoonpanoa on aina mietittävä opiskelijalähtöisesti eli tapauskohtaisesti. Opiskelijahuoltoryhmät ja niiden kokoonpanot vaihtelevat koulukohtaisesti. Ryhmän toiminnalla kyetään tukemaan niin opiskelijoita ja heidän vanhempiaan/huoltajiaan kuin opettajiakin ongelmatilanteissa. Toiminnalla myös arvioidaan ja kehitetään koulun opiskelijahuoltotoimintaa ja pyritään ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä, sekä poistamaan jo olemassa olevia epäkohtia. Haasteiden ratkaisemiseksi on keskeistä käyttää sekä koulun sisäistä että ulkopuolisen yhteistyöverkoston asiantuntijuutta. AVOIMUUS LUOTTAMUS Keskeiset toimenpiteet opintojen alkuvaiheessa: Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamien Erilaisuuden hyväksyminen Kodin ja koulun yhteistyö, vanhempainpalaverit ja -illat, viestintäkanavat, puheeksi ottamisen matala kynnys Opintojen aikana: Tiedottaminen, asioista puhuminen Osallisuuden edistäminen tunne vaikuttavuudesta Yhdessä kehittäminen, erilaiset oppimisympäristöt ja opiskelutavat Suunnitelma oppilaitoksen avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamisesta, sisältäen alla olevat teemat Luottamus yhteisössä syntyy eri toimijoiden välille erilaisten yhteisten kokemusten kautta. Näitä tilanteita kouluyhteisössä tapahtuu päivittäin opetustilanteissa. Tilanteiden onnistumisen merkitys on ehdottomasti suurin tekijä yhteisön avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä rakennettaessa. Opetustilanteiden tueksi olisi kuitenkin vielä mietittävä toimenpiteitä, jotka edistävät hyvää vuorovaikutusta työyhteisössä. Tällaisia toimenpiteitä olemme listanneet seuraavasti: Yhdessä kehittäminen ja puheeksi ottamisen matala kynnys - Henkilökohtaiset tulohaastattelut ja kehityskeskustelut Säännölliset luokan yhteisöpalaverit esim. jaksoittain, ryhmänohjaajan tunti Koulun yhteiset opiskelijoiden kuulemistilaisuudet Säännöllinen opiskelijapalautteen kerääminen kyselyn avulla, palaute Opiskelijakunta- ja tutortoiminta Kodin ja koulun yhteistyö 6 - Säännölliset vanhempainillat ja kotiväenillat Vanhempainpalaverit Avoin viestintäkanava vanhempien ja koulun välille esim. Wilmaa käyttäen - Ohjeistus luokanvalvojalle yhteydenpidosta koteihin - aiheena opiskelun seuranta Viestintäkanavat - Suunnitelma koulun sisäisestä tiedottamisesta ja viestintäkanavista Suunnitelma koulun ulkoisesta tiedottamisesta ja viestintäkanavista LIITE 1

12 OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN/ EROAMINEN OPPILAITOKSESTA Henkilötiedot Opiskelija Syntymäaika Luokka Kotipaikkakunta Puh.nro/ sähköpostiosoite Osoite Postinumero Oppilaitoksesta eroaminen LIITE 2 Opintojen keskeyttäminen Opintojen alkamispvm. ja päättymispvm keskeytysaika Keskeyttämisen/ Eroamisen syyt Syyt: Paikkakunnalta muutto Motivaatio Väärä koulutusala Oppilaitoksen vaihto Terveydelliset syyt Työpaikka Äitiysloma Henkilökohtaiset syyt Varusmiespalvelu Lisätietoja (selvitys syystä) : Yhteystietoni saa luovuttaa jatko-ohjausta varten Sosiaalitoimi Työvoimatoimi Etsivä nuorisotyö MUU: Nuoren, joka alle 25-vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen, yhteystiedot voidaan siirtää kunnan etsivää nuorisotyötä tekevälle taholle. Tieto voidaan jättää antamatta, jos käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen nuoren auttamiseksi ole tarpeen (7c.) Allekirjoitukset Opiskelija Huoltaja (alle 18-v) puh.nro._ Opiskelijan opinnot keskeytyvät/ päättyvät oppilaitoksessa / / Annettu erotodistus / / TIEDONANTO Päätöksestä ilmoitettu Kelalle JAKELU: MUU: Opiskelija/Huoltaja Opintotoimisto Koulutuspäällikkö Koulutusalavastaava

13 SEURANTALOMAKE SEURANTALOMAKE LIITE LIITE 3 3 KOULUTUSALA KOULUTUSALA Pvm. Pvm. on keskustellut opiskelijan kanssa opiskelutilanteesta on keskustellut opiskelijan kanssa opiskelutilanteesta on ottanut yhteyttä opiskelijan huoltajiin on ottanut yhteyttä opiskelijan huoltajiin on informoinut koulutusalan opettajia opiskelijan tilanteesta on informoinut koulutusalan opettajia opiskelijan tilanteesta äiti äiti on ottanut yhteyttä Opinto-ohjaajaan Opinto-ohjaajaan on ottanut yhteyttä isä isä Kuraattoriin Kuraattoriin LISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA: Terveydenhoitajaan Terveydenhoitajaan Johonkin muuhun, keneen? Johonkin muuhun, keneen? OPISKELIJAHUOLLOLLISET KESKUSTELUT OPISKELIJAHUOLLOLLISET KESKUSTELUT Opiskelija on keskustellut opiskelutilanteestaan Opinto-Ohjaajan Opiskelija on keskustellut opiskelutilanteestaan Opinto-Ohjaajan Kuraattorin Kuraattorin Terveydenhoitajan Terveydenhoitajan Opiskelijan tilannetta on käsitelty opiskelijahuoltopalaverissa Opiskelijan tilannetta on käsitelty opiskelijahuoltopalaverissa Opiskelijan huoltaja(t) osallistuneet opiskelijahuollolliseen palaveriin Opiskelijan huoltaja(t) ovat ovat osallistuneet opiskelijahuollolliseen palaveriin Palaverissa koulun edustajina mukana: Palaverissa koulun edustajina olivatolivat mukana: Kuraattori Kuraattori Erva Erva Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja Joku Joku muu,muu, kuka?kuka? LISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA: TAVOITE/ PÄÄTÖS TAVOITE/ PÄÄTÖS JATKO-OHJAUS JATKO-OHJAUS Opiskelijan kanssa on sovittu jatko-ohjauksesta, kanssa? Opiskelijan kanssa on sovittu jatko-ohjauksesta, kenenkenen kanssa? Koulun yhteyshenkilönä jatko-ohjauksessa on _ Koulun yhteyshenkilönä jatko-ohjauksessa on _ LISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA: Allekirjoitus Allekirjoitus /_ /

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO TERVETULOA, UUDET YKKÖSET! ENSIMMÄISESSÄ JAKSOSSA: VALMIIT LUKUJÄRJESTYKSET KAIKKI TUNNIT SAMAN RYHMÄN KANSSA VIIKOITTAISET TAPAAMISET OPON

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa

Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa Yhteishaussa ilman paikkaa jääneille, 10-luokalle, Ammattistarttiin ja Aikalisään hakeneille löytyisi jokaista

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Kiusaaminen ei lakkaa itsekseen vaan pahenee jatkuessaan. (Hamarus 2012) Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Ennaltaehkäisevä toiminta ja akuutti tilanne Koulutuskuntayhtymä Brahe 2016, päivitys 22.11.2016

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Sisällys 1. Hyvän ohjauksen kriteerien tehtävä... 3 2. Hyvän ohjauksen kriteerien käyttö

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

tutorit tukena opinnoissa

tutorit tukena opinnoissa tutorit tukena opinnoissa " Vaikuttavaa tutortoimintaa Toisen asteen opintojen aloittaminen on iso muutos nuorelle. Tässä muutoksessa tukena ovat tutorit. He toimivat vertaistukena uusille opiskelijoille

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Alkukartoitus Tatu hankkeen tulosten hyödyntäminen Nuorisotutkimusten tuloksia: Työllistyminen

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä 7.2.2012 Tulevaisuuden Päivi Kortesniemi tekijät Tavastiasta 1 Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä Opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi Järjestelmäasiantuntija

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

OPISKELIJAHUOLLON SUUNNITELMA JA OPPILAITOKSEN JA KODIN YHTEISTYÖSUUNNITELMA

OPISKELIJAHUOLLON SUUNNITELMA JA OPPILAITOKSEN JA KODIN YHTEISTYÖSUUNNITELMA Koordinoivan rehtorin päätös C/21.6.2005 OPISKELIJAHUOLLON SUUNNITELMA JA OPPILAITOKSEN JA KODIN YHTEISTYÖSUUNNITELMA Lapin luonto-opisto Lapin Urheiluopisto Levi Instituutti Rovaniemen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologipalvelut

Kuraattori- ja psykologipalvelut Kuraattori- ja psykologipalvelut Lähtökohdat Kuraattori- ja psykologipalveluista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Lain 7 mukaan psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x Ohjaussuunnitelma Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet Turun normaalikoulussa ohjaus on keskeinen osa koulun toimintaa. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä sekä edistää

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA Jyväskylän Normaalikoulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilaanohjauksen ja lukion opinto-ohjauksen järjestämisen rakenteet,

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot