Oppilaitosten toimenpiteitä keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Transkriptio

1 Oppilaitosten toimenpiteitä keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Miksi MAST on MUST? Arvion mukaan jokainen pysyvästi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle vähintään miljoona euroa. Viime vuosina nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettu yhä enemmän, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä. Oman kortensa miljoonien eurojen säästötalkoisiin kantaa myös MASThanke, jonka tavoitteena on maakunnallisen ohjausmallin ja asiantuntijaverkoston kehittäminen ja vakiinnuttaminen Varsinais-Suomessa välisenä aikana. Hankkeen rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja hankkeen toteuttajaorganisaatiot. MAST-projekti - maakunnallisen ohjausmallin asiantuntijaverkoston vakehitettävä malli perustuu oppilaitosten ja työpajojenjasekä perusopetuksen jakehittäminen toisen asteenjavälikiinnuttaminen Varsinais-Suomessa. seen yhteistyöhön, maakunnallisen nuorten seurantajärjestelmän kehittämiseen, uusien pedagokeskeyttämisen ehkäisytyöryhmän muistio gisten ohjausmallien käyttöönottoon, toisen asteen koulutusten keskeyttämisten vähentämiseen / Hannu Ketonen ja läpäisyn tehostamiseen, nuorten koulusta työelämään siirtymisen edistämiseen sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisellä tarkoitetaan yleisesti kasautuvaa huono-osaisuutta, pitkäaikaista ja toistuvaa työttömyyttä, elämänhallintaan liittyviä ongelmia ja ulkopuolisuutta yhteiskunnan osallisuudesta. Syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ovat moninaisia, joista koulutus on yksi. Kulttuuritausta, asuminen, elämänhallinta, terveys sekä ihmisen sosiaalinen asema vaikuttavat suurelta osin syrjäytymiskehitykseen. Vaikka olemme tässä työryhmässä miettineet koulun toimintaa ja käytänteitä, on hyvä todeta syrjäytymisen ehkäisytyön olevan monen hallinnonalan ja asiantuntijan kokonaisvaltaista yhteistyötä. Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy On hyvä huomioida, että keskeyttäjien joukko on hyvin heterogeeninen. Kaikki opintonsa keskeyttävät eivät suinkaan ole ohjautumassa syrjäytymiskierteeseen. Keskeyttäminen ja hetken tauko opiskelusta voi olla joillekin nuorille tärkeä ylimenovaihe, jotta elämä saadaan uudelleen järjesteltyä ja motivaatio opiskeluun palautettua. Meidän ei suinkaan tule olla ehdottomia ja pyrkiä estämään johdonmukaisesti kaikkia opiskelijoita keskeyttämästä opintojaan. Ennemminkin on varmistettava, että nuorilla on riittävästi tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista, myös opintojen jatkamisen suhteen. Tärkeintä on huolehtia siitä, ettei nuori jää tilanteessa yksin ns. tyhjän päälle vailla minkäänlaista suunnitelmaa ja tukea. Pahimmillaan koulun keskeyttämisellä on seurauksia yksilön koko elämään. Keskeyttäminen lisää yksilön riskiä työttömyyteen, köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Keskeyttämisellä voi olla lisäksi pitkäkestoisia vaikutuksia työllistymiseen, terveyteen, tulotasoon ja keskeyttäneen opiskelijan tulevien lasten matalampaan koulutustasoon. Koulutuksen keskeyttämisellä on siis selvä yhteys yksilön hyvinvointiin.

2 Ennaltaehkäisy Opintojen keskeyttämiseen voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi opiskelijahuoltotyöllä. Tehokkaalla nivelvaihetyöllä kyetään tunnistamaan riskitekijöitä ja varautumaan niihin. Kotien ja koulun yhteistyötä parantamalla sekä toimivalla moniammatillisella yhteistyöllä voidaan kehittää koulua ja opiskelijahuoltoa paremmin opiskelijoita palvelevaksi. Keskeistä on koulun oma toiminta. Oppimisympäristöt tulisi tehdä mahdollisimman viihtyisiksi ja opiskeluun motivoiviksi, jotta opiskelijat kiinnittyisivät ryhmäänsä ja tuntisivat olonsa mukavaksi koulussa. Ennaltaehkäisevässä työssä korostuu yhteisöllisyys, joukkoon kuulumisen tunteen saavuttaminen ja toisten hyväksyntä. Muita keskeisiä tekijöitä ovat tarvittavien tukimuotojen järjestäminen ja organisointi, sekä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, missä koulun toiminta on läpinäkyvää, johdonmukaista ja eettisesti yksilön arvoa kunnioittavaa. Toimenpidekartta/muistio Toimenpidekartta on rakentunut eri kouluissa olevien käytänteiden pohjalta muistioksi niistä asioista, jotka tulisi huomioida oppilaitoksen opiskeluilmapiiriä kartoitettaessa. Johtavina teemoina toimivat yhteisöllisyys, varhainen tuki sekä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Liite 1: Muistio Varhainen puuttuminen Varhainen puuttuminen on toimimista mahdollisimman varhain, avoimesti ja hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Tukea tarjotaan mahdollisimman ripeästi ongelmien ilmaannuttua, missä tahansa lapsen tai nuoren elämänvaiheessa. Puuttuminen on oppilaitoksen varhaista vastuunottoa omasta toiminnasta nuorten tukemiseksi ja se perustuu usein lasta ja nuorta lähellä olevien henkilöiden huoleen. Opettajien keskinäinen yhteistyö ja salassapidon rajoissa kulkeva tiedonsiirto auttaa osaltaan huomaamaan ja huomioimaan tuen tarpeessa olevat oppilaat. Tuen jatkuminen on tärkeää oppilaan itsetunnon ja koulumotivaation vuoksi. Prosessimalli, kaavakkeet - yhtenevä tilastointimalli Puuttumisen nelivaiheinen prosessimalli kehitettiin kouluorganisaatioiden tueksi arvioitaessa omaa toimintaa. Prosessissa kuvataan tapahtumaketjua huolen heräämisestä interventioihin huolen kasvaessa. Tavoitteena oli kuvata nuoren polkua koulussa ja vaihtoehtoisia toimintamalleja ongelmatilanteissa. Samalla pyrittiin saamaan aikaan selkeä marssijärjestys siitä, miten ja kuka toimii missäkin vaiheessa. Tärkeä asia on, ettei nuori jäisi missään vaiheessa prosessia tyhjän päälle vailla tukea. Keskeyttämiseen johtaneissa tilanteissa tulisi varmistaa myös nuoren jatko-ohjaus. Mallin tueksi tehtiin peruskaavakemallit prosessin dokumentointia ja yhtenevän tilastoinnin rakentamista var-

3 ten (keskeyttämis-/erokaavake, maakunnallisesti vertailukelpoinen). Yksittäisten prosessien dokumentointi on tärkeää koulun oman laadunarvioinnin kannalta. Tilastoinnin avulla voi opintonsa keskeyttävien nuorten tilannetta seurata myös maakunnallisesti. Keskeyttämisiä koskevan tiedon dokumentointi ja tilastointi auttavat kehittämään keskeyttämisiä ehkäiseviä toimenpiteitä ja arvioimaan olemassa olevien toimenpiteiden toimivuutta. Liite 2: Ero-/keskeyttämiskaavake Liite 3: Seurantalomake Ohjausmalli Prosessimalliin liitettiin kiinteästi myös ohjausmalli koulunsa keskeyttäville nuorille. Mikäli kaikesta huolimatta joudutaan tilanteeseen, jossa opinnot keskeytyvät, tulee koulun huolehtia jatkoohjauksesta. Tämä tarkoittaa ns. saattaen vaihtamista seuraavalle viranomaiselle tai toimijalle. Koska keskeyttäjien joukko on heterogeeninen, ei heille voida rakentaa yhtä ohjausmallia. On tun-

4 Liite 2: Ero-/keskeyttämiskaavake Liite 3: Seurantalomake Ohjausmalli Prosessimalliin liitettiin kiinteästi myös ohjausmalli koulunsa keskeyttäville nuorille. Mikäli kaikesta huolimatta joudutaan tilanteeseen, jossa opinnot keskeytyvät, tulee koulun huolehtia jatkoohjauksesta. Tämä tarkoittaa ns. saattaen vaihtamista seuraavalle viranomaiselle tai toimijalle. Koska keskeyttäjien joukko on heterogeeninen, ei heille voida rakentaa yhtä ohjausmallia. On tunnistettava keskeyttäjätyypit ja mietittävä alueellinen tilanne huomioiden heidän ohjauksensa. Jatko-ohjaus on keskeinen tekijä nuoresta huolehdittaessa ja varmistettaessa, ettei hän ole syrjäytymässä. Alla olevassa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään kuuluvan Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopiston mallissa opintojen keskeyttäjätyypit on kategorioitu seuraavasti: Hallittu keskeytys = Opinnot keskeytyvät hyvässä yhteisymmärryksessä opiskelijan, tämän vanhempien, oppilaitoksen tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Erilaiset mahdolliset vaihtoehdot sekä tukitoimien tarpeellisuus ja saatavuus koulun jälkeen on kartoitettu. Salamakeskeytys = Opiskelijan keskeytys tapahtuu nopeasti ja yllätyksellisesti, eikä hänen kanssaan kyetä kartoittamaan eri mahdollisuuksia koulun jatkamisen tai jatko-ohjauksen suhteen. Hallitsematon keskeytys = Opiskelija keskeyttää opinnot, mutta ei ole halukas yhteistyöhön tai ota vastaan tarjottua tukea. Tuen tarve silti ilmeinen. Ei ota vastaan opiskelupaikkaa = Opiskelija saa opiskelupaikan oppilaitoksesta, mutta ei vastaanota sitä. HUOM! PESTI KII ON NUORTEN OHJAUKSEEN KESKITTYVÄ OPPILAITOKSEN HANKE Lopuksi Muistutus vielä siitä, että keskeyttämisen ehkäisy oppilaitoksissa on monen ihmisen yhteistyötä, jonka keskiössä on nuori. Emme voi koulussa tehdä päätöstä hänen puolestaan, mutta voimme yhdessä ohjaamalla ja erilaisia ratkaisumalleja tarjoamalla näyttää hänelle suuntaa erilaisiin hyviin vaihtoehtoihin.

5 LIITE 1 KESKEYTTÄMISEN EHKÄISY OPPILAITOKSESSA Alkusanat Tämä keskeyttämisen ennaltaehkäisyn muistio on tehty eri tahojen yhteistyönä MAST-projektin aikana vuonna Työryhmäämme kuului edustajia Varsinais-Suomesta eri oppilaitoksista. Edustettuina ryhmässä olivat toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio ja perusaste. Työryhmämme tavoite oli pohtia koulutuksen keskeyttämistä ja sitä ehkäiseviä toimenpiteitä. Tavoitteena ryhmällämme oli, ettemme lähde keksimään uusia hyviä malleja, vaan keräämme eri koulujen jo olemassa olevia keskeyttämistä ehkäiseviä toimintamalleja ns. toimenpidekartaksi. Toimenpidekarttaa työstäessämme huomasimme, miten kirjava oli niin keskeyttäjien kuin erilaisten keskeyttämistä ehkäisevien käytäntöjenkin joukko. Kartta jäsentyi työstäessämme aihetta ja sen avulla lukija voi reflektoida oman koulunsa toimintaa ja löytää mahdollisesti omia kehityskohteita tai uusia ideoita. Yhteistä kaikille oppilaitoksille oli tahto auttaa opiskelijoita heidän elämänsä haasteiden edessä sekä luoda oppilaitosyhteisöön hyvä ilmapiiri, jotta kaikki viihtyisivät koulussa. Tämän toteutumiseksi nähtiin tärkeänä, että asioista voitaisiin puhua avoimesti ja että myös koulun toiminnan tulisi olla läpinäkyvää opiskelijoille ja koteihin. Muistioon kirjatut asiat keskeyttämisen ehkäisemiseksi jäsentyivät kolmen teeman alle, jotka ovat yhteisöllisyys, varhainen tuki, sekä avoimuus ja luottamus. Emme odota suurta muutosta, vaan pidämme jo suuressa arvossa sitä, jos muistio toimii innoittajana keskustelulle keskeyttämistä ehkäisevistä toimenpiteistä oppilaitoksissa. Hannu Ketonen MAST-projekti, keskeyttämisen ehkäisytyöryhmä 1

6 LIITE 1 YHTEISÖLLISYYS Keskeistä opintojen alkuvaiheessa: Tutustuminen opiskelijoihin, opettajiin, kouluun Ryhmäytyminen Kiinnittyminen Opintojen aikana: Ryhmäytymistä tukevien toimenpiteiden (esim. erilaiset oppimispäivät, luokan yhteiset tapahtumat, koulun yhteiset teemapäivät jne.) jatkaminen lukuvuoden aikana YHTEISÖLLISYYTTÄ EDISTÄVIÄ TOIMENPITEITÄ Ryhmäytymissuunnitelma aloittaville aloitusviikolla, myös 2. ja 3. luokat Tavoitteena erilaisin vuorovaikutteisin ja toiminnallisin menetelmin tuottaa nuorille positiivisia kokemuksia yhdessäolosta. Harjoitteina voivat toimia esimerkiksi erilaiset seikkailu- ja elämyspedagogiikan menetelmät sovellettuina. Ryhmäytymistä olisi hyvä tukea harjoitusten muodossa useana eri päivänä opintojen alussa, jottei opiskelijan hetkellinen poissaolo tai jokin negatiivinen muutos olosuhteissa pääse vaikuttamaan lopputulokseen. Hyviä harjoitteita ovat tutustumis-, ongelmanratkaisu- ja luottamusharjoitukset. Kts. MAST-hanke/aloitusviikkomateriaali Erilaiset oppimis-ja ryhmäyttämispäivät, myös 2. ja 3. luokat Erilaiset oppimispäivät ovat teemapäiviä, joiden aikana oppimistilanteissa käytetään hyväksi erilaista ympäristöä ja toiminnallisia menetelmiä. Päivät sisältävät erilaisia toiminnallisia harjoituksia, kuten draamapedagogiikkaa, jonkin oppiaineen tai tuntisisällön toteuttamiseen. Hyviä teemapäivien aiheita ovat mm. erilaiset ongelmanratkaisut, viestintään tai ryhmätöihin liittyvät aiheet sekä palaute- ja kehitysprosessit. Muun kuin kouluympäristön on todettu sopivan parhaiten päivän toteuttamiseen. n tehtävänkuva n/ryhmänohjaajan rooli on erittäin tärkeä osatekijä yhteisöllisen ja hyvän luokkahengen rakentamisessa. Hänen tehtävänkuvastaan tulisi käydä ilmi yhteisötuntien (luokanvalvojan tunnit), ryhmäyttämiseen liittyvien toimenpiteiden sekä kodin ja koulun yhteistyön rakentamisen ohjeet. Se sitouttaisi ryhmänohjaajia ottamaan yhä enemmän huomioon opiskeluilmapiirin rakentamisen merkityksen sekä tekisi koko oppilaitoksen yhteisöllisyyttä edistävästä toiminnasta säännönmukaisempaa. 2

7 LIITE 1 Opiskelijakuntatoiminta Hyvä opiskelijakuntatoiminta, jossa nuoret kokevat kykenevänsä vaikuttamaan opiskelua ja koulua koskeviin asioihin, tuottaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä lisää avoimuutta ja luottamusta kouluympäristössä. Opiskelijakunnalle olisi selkeästi osoitettava sille kuuluvat perustehtävät sekä ohjaavat henkilöt. Lisäksi toiminnan tavoitteet ja tehtävät olisi hyvä suunnitella tiiviisti nuorten kanssa eritoten huomioiden heidän tulokulmansa asioihin. Opiskelijakuntatoiminnan avulla nuoret käsittelevät itse asioitaan ja ratkaisevat ongelmia sekä samalla kehittävät yhteisöä itsensä näköiseksi. Se myös edesauttaa heitä kiinnittymään paremmin yhteisöön. Tutortoiminta Tutortoiminta on vertaisohjausta. Ylemmiltä vuosikursseilta valitaan opiskelijoita ohjaamaan alempien vuosikurssien opiskelijoita. He saavat yksin tai pareittain oman kummiluokan, jonka opiskelijoita he auttavat arjen kysymyksissä. Etenkin opintojen alkuvaiheessa vertaisohjaus helpottaa kouluun ja sen toimintatapoihin tutustumisessa. Tutorit tarvitsevat koulutusta, jota heille järjestetään koulussa tai ulkopuolisten tahojen toimesta. Lisäksi he tarvitsevat ohjaavia opettajia, joiden puoleen he voivat kääntyä tarvittaessa. Tutorkoulutuksesta opiskelijat saavat vapaasti valittavia opintoja ja tutorina toimimisesta työtodistuksen. Ratkaisukeskeiset ilmapiiripäivät Ratkaisukeskeiset ilmapiiripäivät ovat tarvittaessa järjestettäviä päiviä, joiden aikana nuoret ohjataan itse ratkaisemaan ongelmia ennalta strukturoidussa tilanteessa. Läsnä olevat aikuiset ottavat käsiteltävän asian esille ja kannustavat nuoria kertomaan tuntemuksiaan siitä. Kun nuoret ovat esittäneet mielipiteitään, alkavat he hakea ratkaisua asiaan. Mikäli aihepiiri on arka, voidaan ensimmäiset ajatukset ilmaista myös kirjallisesti, jolloin niistä voidaan keskustella myöhemmin. Yleensä käsiteltävät asiat koskevat luokan ilmapiiriä. Ohjaavien aikuisten tulee huolella valmistautua tilanteeseen. Ilmapiiripäivät ovat hyvä tapa ratkaista luokkayhteisössä esiintyviä ongelmatilanteita. Teemapäivät Erilaiset teema- ja juhlapäivät, joissa opiskelijat näkevät toisiaan, opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa, edistävät yhteisöllisyyttä. Kun nuoret pääsevät yhdessä henkilökunnan kanssa pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan juhlien ja teemapäivien sisältöä, säilyy yhdessä tekemisen kulttuuri ja tapahtumista tulee nuorten näköisiä. Teema- ja juhlapäiviä toisella asteella ovat esimerkiksi: Ammattiin valmistuvien juhlat Amissoudut 3

8 Ratkaisukeskeiset ilmapiiripäivät Ratkaisukeskeiset ilmapiiripäivät ovat tarvittaessa järjestettäviä päiviä, joiden aikana nuoret ohjataan itse ratkaisemaan ongelmia ennalta strukturoidussa tilanteessa. Läsnä olevat aikuiset ottavat käsiteltävän asian esille ja kannustavat nuoria kertomaan tuntemuksiaan siitä. Kun nuoret ovat esittäneet mielipiteitään, alkavat he hakea ratkaisua asiaan. Mikäli aihepiiri on arka, voidaan ensimmäiset ajatukset ilmaista myös kirjallisesti, jolloin niistä voidaan keskustella myöhemmin. Yleensä käsiteltävät asiat koskevat luokan ilmapiiriä. Ohjaavien aikuisten tulee huolella valmistautua tilanteeseen. Ilmapiiripäivät ovat hyvä tapa ratkaista luokkayhteisössä esiintyviä ongelmatilanteita. Teemapäivät Erilaiset teema- ja juhlapäivät, joissa opiskelijat näkevät toisiaan, opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa, edistävät yhteisöllisyyttä. Kun nuoret pääsevät yhdessä henkilökunnan kanssa pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan juhlien ja teemapäivien sisältöä, säilyy yhdessä tekemisen kulttuuri ja tapahtumista tulee nuorten näköisiä. Teema- ja juhlapäiviä toisella asteella ovat esimerkiksi: Ammattiin valmistuvien juhlat LIITE 1 Amissoudut Amistalentti Lukion teemapäivät, yrittäjyyspäivät ja paneelit eri aiheista jne. 3 Lukion vanhojen tanssit, potkiaiset ja penkkarit Erilaiset kulttuuri- ja liikuntapäivät Kaksoistutkintotanssiaiset (ammatillinen koulutus), mahdollisesti yhteiset eri kouluilla Juhlapäivät, kuten kevät-, joulu- ja itsenäisyyspäiväjuhlat, ystävänpäivä jne. VARHAINEN TUKI Keskeistä opintojen alkuvaiheessa: Tukitarpeiden kartoittaminen Tarvittavan tuen resursoiminen ja järjestäminen Opintojen aikana: Tuen vaikuttavuuden seuranta ja reagointi muutoksiin Tuen saatavuuden järjestäminen, matala kynnys arjessa, ryhmänohjaajan rooli, opiskelijahuolto, vertaistuki jne. VARHAISEN TUEN ONNISTUMISTA EDISTÄVÄT TEKIJÄT Ensimmäisen nivelvaiheen prosessi Ensimmäisen nivelvaiheen prosessi tarkoittaa opiskelijan siirtymistä perusasteelta toiselle asteelle ja opintojen aloittamista siellä. Tietojen vaihtaminen, tutustuminen, oman koulutusalan löytäminen, asioista keskusteleminen ja erilaisten vaihtoehtojen puntarointi kuvaavat hyvin nivelvaiheen prosessia. Prosessissa keskeistä on moniammatillinen yhteistyö nuoren eduksi. Nivelvaihetyötä tekevät yhdessä opiskelijan ja hänen perheensä kanssa koulun edustajat ja muut nuoren tukihenkilöt ja asiantuntijat. Toiminnan tavoitteena on mahdollisimman sujuva siirtyminen uuteen kouluun, sekä mahdollisesti tarvittavan tuen aloittaminen heti opintojen alussa. Kts. MAST-hanke/ensimmäinen nivelvaihe Opiskelijahuoltosuunnitelma Opiskelijahuoltosuunnitelma on oppilaitoksen suunnitelma opiskelijahuoltotyön toteuttamisesta. Sen tarkoituksena on ohjeistaa henkilöstöä kasvatukselliseen oppimisprosesseja tukevaan ajatte-

9 Ensimmäisen nivelvaiheen prosessi tarkoittaa opiskelijan siirtymistä perusasteelta toiselle asteelle ja opintojen aloittamista siellä. Tietojen vaihtaminen, tutustuminen, oman koulutusalan löytäminen, asioista keskusteleminen ja erilaisten vaihtoehtojen puntarointi kuvaavat hyvin nivelvaiheen prosessia. Prosessissa keskeistä on moniammatillinen yhteistyö nuoren eduksi. Nivelvaihetyötä tekevät yhdessä opiskelijan ja hänen perheensä kanssa koulun edustajat ja muut nuoren tukihenkilöt ja asiantuntijat. Toiminnan tavoitteena on mahdollisimman sujuva siirtyminen uuteen kouluun, sekä mahdollisesti tarvittavan tuen aloittaminen heti opintojen alussa. Kts. MAST-hanke/ensimmäinen nivelvaihe Opiskelijahuoltosuunnitelma Opiskelijahuoltosuunnitelma on oppilaitoksen suunnitelma opiskelijahuoltotyön toteuttamisesta. Sen tarkoituksena on ohjeistaa henkilöstöä kasvatukselliseen oppimisprosesseja tukevaan ajatteliite 1 luun arjen toiminnassa. Suunnitelmassa kuvataan eri toimintamalleja, toimijoita, yhteistyöverkostoa, koulun ja kodin yhteistyötä sekä opiskelijahuoltotyön toteutuksen arvomaailmaa. Lisäksi siitä käyvät ilmi opiskelijalle suunnatut palvelut. Opiskelijahuoltosuunnitelmaan liittyvät keskeisesti kuvaukset ennalta ehkäisevästä toiminnasta ja varhaisesta puuttumisesta. Ongelmien ennakoiminen, havaitseminen, puuttuminen ja ratkaiseminen sekä tarvittavan tuen järjestäminen eri tilanteissa pyritään jäsentämään suunnitelmassa. 4 Vaikka opiskelijahuoltotyössä eri henkilöillä on erilaisia ammattiin liittyviä tehtävänkuvia, vastaavat kaikki yhdessä suunnitelman toteuttamisesta. Suunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen liittyvät olennaisesti myös suunnitelman jatkuva arviointi ja kehittäminen. Erityisopetuksen suunnitelma Erityisopetuksen suunnitelmassa kuvataan erityisopetuksen järjestäminen oppilaitoksessa. Se sisältää lakiin pohjautuvan perustan (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 20 ), erityisen tuen kartoittamisen periaatteet, erityisopetusta toteuttavien henkilöiden toimenkuvat ja toteuttamistavat sekä erityisopetuksen tavoitteet. Suunnitelmassa on tärkeää, että opiskelijan erityisen tuen tarve kartoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mikäli ongelmat jatkuvat pitkään, tukea ei ole riittävästi saatavilla tai se ei ole säännönmukaista, kiinnostus asioihin katoaa ja motivaatio käydä koulua laskee. Kts. MAST-hanke/Turun ammatti-instituutti/erityisopetuksen suunnitelma ERVA:n tehtävänkuva ERVA on erityisopetuksesta vastaava opettaja. Hän voi vastata yhden tai useamman koulutusalan erityisopetuksesta, mutta ihannetilanteena voidaan pitää, että kullakin koulutusalalla olisi oma ervansa. Tavoitteena olisi saada mahdollisimman lähelle opiskelijaa erityistä tukea antamaan ja tuen vaikuttavuutta seuraamaan koordinoiva opettaja. Ervan yksi keskeisimmistä tehtävistä nuoren ohjaamisen lisäksi on toimia muiden opettajien tukena erityisopetusasioissa. Ervan tehtävänkuvan tulisi olla selkeästi määritelty ja resursoitu, jotta hänestä tulisi koulutusalan erityisopetusta koordinoiva tukihenkilö. Tällä hetkellä tehtävänkuvat ja toteuttamismallit poikkeavat vielä paljon toisistaan ja tämä johtaa siihen, ettei erityisen tuen tarvetta kyetä kaikille opiskelijoille järjestämään heidän tarpeidensa mukaisesti ja riittävän ajoissa. Kts. MAST-hanke/Turun ammatti-instituutti/erityisopetuksen suunnitelma Opinto-ohjaussuunnitelma Opinto-ohjaussuunnitelma edesauttaa nivelvaiheiden suunnittelua ja toteutusta ja siten myös opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamista. Henkilökohtaiset keskustelut ja yhteistyö vanhempien ja opiskelijan tukiverkon kanssa helpottavat tuen tarpeen tunnistamista. Opiskelijahuoltoryhmien toiminta

10 erityisopetuksesta, mutta ihannetilanteena voidaan pitää, että kullakin koulutusalalla olisi oma ervansa. Tavoitteena olisi saada mahdollisimman lähelle opiskelijaa erityistä tukea antamaan ja tuen vaikuttavuutta seuraamaan koordinoiva opettaja. Ervan yksi keskeisimmistä tehtävistä nuoren ohjaamisen lisäksi on toimia muiden opettajien tukena erityisopetusasioissa. Ervan tehtävänkuvan tulisi olla selkeästi määritelty ja resursoitu, jotta hänestä tulisi koulutusalan erityisopetusta koordinoiva tukihenkilö. Tällä hetkellä tehtävänkuvat ja toteuttamismallit poikkeavat vielä paljon toisistaan ja tämä johtaa siihen, ettei erityisen tuen tarvetta kyetä kaikille opiskelijoille järjestämään heidän tarpeidensa mukaisesti ja riittävän ajoissa. Kts. MAST-hanke/Turun ammatti-instituutti/erityisopetuksen suunnitelma Opinto-ohjaussuunnitelma Opinto-ohjaussuunnitelma edesauttaa nivelvaiheiden suunnittelua ja toteutusta ja siten myös opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamista. Henkilökohtaiset keskustelut ja yhteistyö vanhempien ja opiskelijan tukiverkon kanssa helpottavat tuen tarpeen tunnistamista. Opiskelijahuoltoryhmien toiminta LIITE 1 Aktiivinen ja moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmätoiminta helpottaa käsiteltäessä opiskelijoiden ongelmatilanteita. Ryhmän kokoonpanoa on5aina mietittävä opiskelijalähtöisesti eli tapauskohtaisesti. Opiskelijahuoltoryhmät ja niiden kokoonpanot vaihtelevat koulukohtaisesti. Ryhmän toiminnalla kyetään tukemaan niin opiskelijoita ja heidän vanhempiaan/huoltajiaan kuin opettajiakin ongelmatilanteissa. Toiminnalla myös arvioidaan ja kehitetään koulun opiskelijahuoltotoimintaa ja pyritään ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä, sekä poistamaan jo olemassa olevia epäkohtia. Haasteiden ratkaisemiseksi on keskeistä käyttää sekä koulun sisäistä että ulkopuolisen yhteistyöverkoston asiantuntijuutta. AVOIMUUS LUOTTAMUS Keskeiset toimenpiteet opintojen alkuvaiheessa: Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamien Erilaisuuden hyväksyminen Kodin ja koulun yhteistyö, vanhempainpalaverit ja -illat, viestintäkanavat, puheeksi ottamisen matala kynnys Opintojen aikana: Tiedottaminen, asioista puhuminen Osallisuuden edistäminen tunne vaikuttavuudesta Yhdessä kehittäminen, erilaiset oppimisympäristöt ja opiskelutavat Suunnitelma oppilaitoksen avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamisesta, sisältäen alla olevat teemat Luottamus yhteisössä syntyy eri toimijoiden välille erilaisten yhteisten kokemusten kautta. Näitä tilanteita kouluyhteisössä tapahtuu päivittäin opetustilanteissa. Tilanteiden onnistumisen merkitys on ehdottomasti suurin tekijä yhteisön avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä rakennettaessa. Opetustilanteiden tueksi olisi kuitenkin vielä mietittävä toimenpiteitä, jotka edistävät hyvää vuorovaikutusta työyhteisössä. Tällaisia toimenpiteitä olemme listanneet seuraavasti: Yhdessä kehittäminen ja puheeksi ottamisen matala kynnys - Henkilökohtaiset tulohaastattelut ja kehityskeskustelut Säännölliset luokan yhteisöpalaverit esim. jaksoittain, ryhmänohjaajan tunti Koulun yhteiset opiskelijoiden kuulemistilaisuudet Säännöllinen opiskelijapalautteen kerääminen kyselyn avulla, palaute

11 Aktiivinen ja moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmätoiminta helpottaa käsiteltäessä opiskelijoiden ongelmatilanteita. Ryhmän kokoonpanoa on aina mietittävä opiskelijalähtöisesti eli tapauskohtaisesti. Opiskelijahuoltoryhmät ja niiden kokoonpanot vaihtelevat koulukohtaisesti. Ryhmän toiminnalla kyetään tukemaan niin opiskelijoita ja heidän vanhempiaan/huoltajiaan kuin opettajiakin ongelmatilanteissa. Toiminnalla myös arvioidaan ja kehitetään koulun opiskelijahuoltotoimintaa ja pyritään ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä, sekä poistamaan jo olemassa olevia epäkohtia. Haasteiden ratkaisemiseksi on keskeistä käyttää sekä koulun sisäistä että ulkopuolisen yhteistyöverkoston asiantuntijuutta. AVOIMUUS LUOTTAMUS Keskeiset toimenpiteet opintojen alkuvaiheessa: Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamien Erilaisuuden hyväksyminen Kodin ja koulun yhteistyö, vanhempainpalaverit ja -illat, viestintäkanavat, puheeksi ottamisen matala kynnys Opintojen aikana: Tiedottaminen, asioista puhuminen Osallisuuden edistäminen tunne vaikuttavuudesta Yhdessä kehittäminen, erilaiset oppimisympäristöt ja opiskelutavat Suunnitelma oppilaitoksen avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamisesta, sisältäen alla olevat teemat Luottamus yhteisössä syntyy eri toimijoiden välille erilaisten yhteisten kokemusten kautta. Näitä tilanteita kouluyhteisössä tapahtuu päivittäin opetustilanteissa. Tilanteiden onnistumisen merkitys on ehdottomasti suurin tekijä yhteisön avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä rakennettaessa. Opetustilanteiden tueksi olisi kuitenkin vielä mietittävä toimenpiteitä, jotka edistävät hyvää vuorovaikutusta työyhteisössä. Tällaisia toimenpiteitä olemme listanneet seuraavasti: Yhdessä kehittäminen ja puheeksi ottamisen matala kynnys - Henkilökohtaiset tulohaastattelut ja kehityskeskustelut Säännölliset luokan yhteisöpalaverit esim. jaksoittain, ryhmänohjaajan tunti Koulun yhteiset opiskelijoiden kuulemistilaisuudet Säännöllinen opiskelijapalautteen kerääminen kyselyn avulla, palaute Opiskelijakunta- ja tutortoiminta Kodin ja koulun yhteistyö 6 - Säännölliset vanhempainillat ja kotiväenillat Vanhempainpalaverit Avoin viestintäkanava vanhempien ja koulun välille esim. Wilmaa käyttäen - Ohjeistus luokanvalvojalle yhteydenpidosta koteihin - aiheena opiskelun seuranta Viestintäkanavat - Suunnitelma koulun sisäisestä tiedottamisesta ja viestintäkanavista Suunnitelma koulun ulkoisesta tiedottamisesta ja viestintäkanavista LIITE 1

12 OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN/ EROAMINEN OPPILAITOKSESTA Henkilötiedot Opiskelija Syntymäaika Luokka Kotipaikkakunta Puh.nro/ sähköpostiosoite Osoite Postinumero Oppilaitoksesta eroaminen LIITE 2 Opintojen keskeyttäminen Opintojen alkamispvm. ja päättymispvm keskeytysaika Keskeyttämisen/ Eroamisen syyt Syyt: Paikkakunnalta muutto Motivaatio Väärä koulutusala Oppilaitoksen vaihto Terveydelliset syyt Työpaikka Äitiysloma Henkilökohtaiset syyt Varusmiespalvelu Lisätietoja (selvitys syystä) : Yhteystietoni saa luovuttaa jatko-ohjausta varten Sosiaalitoimi Työvoimatoimi Etsivä nuorisotyö MUU: Nuoren, joka alle 25-vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen, yhteystiedot voidaan siirtää kunnan etsivää nuorisotyötä tekevälle taholle. Tieto voidaan jättää antamatta, jos käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen nuoren auttamiseksi ole tarpeen (7c.) Allekirjoitukset Opiskelija Huoltaja (alle 18-v) puh.nro._ Opiskelijan opinnot keskeytyvät/ päättyvät oppilaitoksessa / / Annettu erotodistus / / TIEDONANTO Päätöksestä ilmoitettu Kelalle JAKELU: MUU: Opiskelija/Huoltaja Opintotoimisto Koulutuspäällikkö Koulutusalavastaava

13 SEURANTALOMAKE SEURANTALOMAKE LIITE LIITE 3 3 KOULUTUSALA KOULUTUSALA Pvm. Pvm. on keskustellut opiskelijan kanssa opiskelutilanteesta on keskustellut opiskelijan kanssa opiskelutilanteesta on ottanut yhteyttä opiskelijan huoltajiin on ottanut yhteyttä opiskelijan huoltajiin on informoinut koulutusalan opettajia opiskelijan tilanteesta on informoinut koulutusalan opettajia opiskelijan tilanteesta äiti äiti on ottanut yhteyttä Opinto-ohjaajaan Opinto-ohjaajaan on ottanut yhteyttä isä isä Kuraattoriin Kuraattoriin LISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA: Terveydenhoitajaan Terveydenhoitajaan Johonkin muuhun, keneen? Johonkin muuhun, keneen? OPISKELIJAHUOLLOLLISET KESKUSTELUT OPISKELIJAHUOLLOLLISET KESKUSTELUT Opiskelija on keskustellut opiskelutilanteestaan Opinto-Ohjaajan Opiskelija on keskustellut opiskelutilanteestaan Opinto-Ohjaajan Kuraattorin Kuraattorin Terveydenhoitajan Terveydenhoitajan Opiskelijan tilannetta on käsitelty opiskelijahuoltopalaverissa Opiskelijan tilannetta on käsitelty opiskelijahuoltopalaverissa Opiskelijan huoltaja(t) osallistuneet opiskelijahuollolliseen palaveriin Opiskelijan huoltaja(t) ovat ovat osallistuneet opiskelijahuollolliseen palaveriin Palaverissa koulun edustajina mukana: Palaverissa koulun edustajina olivatolivat mukana: Kuraattori Kuraattori Erva Erva Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja Joku Joku muu,muu, kuka?kuka? LISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA: TAVOITE/ PÄÄTÖS TAVOITE/ PÄÄTÖS JATKO-OHJAUS JATKO-OHJAUS Opiskelijan kanssa on sovittu jatko-ohjauksesta, kanssa? Opiskelijan kanssa on sovittu jatko-ohjauksesta, kenenkenen kanssa? Koulun yhteyshenkilönä jatko-ohjauksessa on _ Koulun yhteyshenkilönä jatko-ohjauksessa on _ LISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA: Allekirjoitus Allekirjoitus /_ /