Oppilaitosten toimenpiteitä keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppilaitosten toimenpiteitä keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi"

Transkriptio

1 Oppilaitosten toimenpiteitä keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Miksi MAST on MUST? Arvion mukaan jokainen pysyvästi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle vähintään miljoona euroa. Viime vuosina nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettu yhä enemmän, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä. Oman kortensa miljoonien eurojen säästötalkoisiin kantaa myös MASThanke, jonka tavoitteena on maakunnallisen ohjausmallin ja asiantuntijaverkoston kehittäminen ja vakiinnuttaminen Varsinais-Suomessa välisenä aikana. Hankkeen rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja hankkeen toteuttajaorganisaatiot. MAST-projekti - maakunnallisen ohjausmallin asiantuntijaverkoston vakehitettävä malli perustuu oppilaitosten ja työpajojenjasekä perusopetuksen jakehittäminen toisen asteenjavälikiinnuttaminen Varsinais-Suomessa. seen yhteistyöhön, maakunnallisen nuorten seurantajärjestelmän kehittämiseen, uusien pedagokeskeyttämisen ehkäisytyöryhmän muistio gisten ohjausmallien käyttöönottoon, toisen asteen koulutusten keskeyttämisten vähentämiseen / Hannu Ketonen ja läpäisyn tehostamiseen, nuorten koulusta työelämään siirtymisen edistämiseen sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisellä tarkoitetaan yleisesti kasautuvaa huono-osaisuutta, pitkäaikaista ja toistuvaa työttömyyttä, elämänhallintaan liittyviä ongelmia ja ulkopuolisuutta yhteiskunnan osallisuudesta. Syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ovat moninaisia, joista koulutus on yksi. Kulttuuritausta, asuminen, elämänhallinta, terveys sekä ihmisen sosiaalinen asema vaikuttavat suurelta osin syrjäytymiskehitykseen. Vaikka olemme tässä työryhmässä miettineet koulun toimintaa ja käytänteitä, on hyvä todeta syrjäytymisen ehkäisytyön olevan monen hallinnonalan ja asiantuntijan kokonaisvaltaista yhteistyötä. Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy On hyvä huomioida, että keskeyttäjien joukko on hyvin heterogeeninen. Kaikki opintonsa keskeyttävät eivät suinkaan ole ohjautumassa syrjäytymiskierteeseen. Keskeyttäminen ja hetken tauko opiskelusta voi olla joillekin nuorille tärkeä ylimenovaihe, jotta elämä saadaan uudelleen järjesteltyä ja motivaatio opiskeluun palautettua. Meidän ei suinkaan tule olla ehdottomia ja pyrkiä estämään johdonmukaisesti kaikkia opiskelijoita keskeyttämästä opintojaan. Ennemminkin on varmistettava, että nuorilla on riittävästi tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista, myös opintojen jatkamisen suhteen. Tärkeintä on huolehtia siitä, ettei nuori jää tilanteessa yksin ns. tyhjän päälle vailla minkäänlaista suunnitelmaa ja tukea. Pahimmillaan koulun keskeyttämisellä on seurauksia yksilön koko elämään. Keskeyttäminen lisää yksilön riskiä työttömyyteen, köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Keskeyttämisellä voi olla lisäksi pitkäkestoisia vaikutuksia työllistymiseen, terveyteen, tulotasoon ja keskeyttäneen opiskelijan tulevien lasten matalampaan koulutustasoon. Koulutuksen keskeyttämisellä on siis selvä yhteys yksilön hyvinvointiin.

2 Ennaltaehkäisy Opintojen keskeyttämiseen voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi opiskelijahuoltotyöllä. Tehokkaalla nivelvaihetyöllä kyetään tunnistamaan riskitekijöitä ja varautumaan niihin. Kotien ja koulun yhteistyötä parantamalla sekä toimivalla moniammatillisella yhteistyöllä voidaan kehittää koulua ja opiskelijahuoltoa paremmin opiskelijoita palvelevaksi. Keskeistä on koulun oma toiminta. Oppimisympäristöt tulisi tehdä mahdollisimman viihtyisiksi ja opiskeluun motivoiviksi, jotta opiskelijat kiinnittyisivät ryhmäänsä ja tuntisivat olonsa mukavaksi koulussa. Ennaltaehkäisevässä työssä korostuu yhteisöllisyys, joukkoon kuulumisen tunteen saavuttaminen ja toisten hyväksyntä. Muita keskeisiä tekijöitä ovat tarvittavien tukimuotojen järjestäminen ja organisointi, sekä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, missä koulun toiminta on läpinäkyvää, johdonmukaista ja eettisesti yksilön arvoa kunnioittavaa. Toimenpidekartta/muistio Toimenpidekartta on rakentunut eri kouluissa olevien käytänteiden pohjalta muistioksi niistä asioista, jotka tulisi huomioida oppilaitoksen opiskeluilmapiiriä kartoitettaessa. Johtavina teemoina toimivat yhteisöllisyys, varhainen tuki sekä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Liite 1: Muistio Varhainen puuttuminen Varhainen puuttuminen on toimimista mahdollisimman varhain, avoimesti ja hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Tukea tarjotaan mahdollisimman ripeästi ongelmien ilmaannuttua, missä tahansa lapsen tai nuoren elämänvaiheessa. Puuttuminen on oppilaitoksen varhaista vastuunottoa omasta toiminnasta nuorten tukemiseksi ja se perustuu usein lasta ja nuorta lähellä olevien henkilöiden huoleen. Opettajien keskinäinen yhteistyö ja salassapidon rajoissa kulkeva tiedonsiirto auttaa osaltaan huomaamaan ja huomioimaan tuen tarpeessa olevat oppilaat. Tuen jatkuminen on tärkeää oppilaan itsetunnon ja koulumotivaation vuoksi. Prosessimalli, kaavakkeet - yhtenevä tilastointimalli Puuttumisen nelivaiheinen prosessimalli kehitettiin kouluorganisaatioiden tueksi arvioitaessa omaa toimintaa. Prosessissa kuvataan tapahtumaketjua huolen heräämisestä interventioihin huolen kasvaessa. Tavoitteena oli kuvata nuoren polkua koulussa ja vaihtoehtoisia toimintamalleja ongelmatilanteissa. Samalla pyrittiin saamaan aikaan selkeä marssijärjestys siitä, miten ja kuka toimii missäkin vaiheessa. Tärkeä asia on, ettei nuori jäisi missään vaiheessa prosessia tyhjän päälle vailla tukea. Keskeyttämiseen johtaneissa tilanteissa tulisi varmistaa myös nuoren jatko-ohjaus. Mallin tueksi tehtiin peruskaavakemallit prosessin dokumentointia ja yhtenevän tilastoinnin rakentamista var-

3 ten (keskeyttämis-/erokaavake, maakunnallisesti vertailukelpoinen). Yksittäisten prosessien dokumentointi on tärkeää koulun oman laadunarvioinnin kannalta. Tilastoinnin avulla voi opintonsa keskeyttävien nuorten tilannetta seurata myös maakunnallisesti. Keskeyttämisiä koskevan tiedon dokumentointi ja tilastointi auttavat kehittämään keskeyttämisiä ehkäiseviä toimenpiteitä ja arvioimaan olemassa olevien toimenpiteiden toimivuutta. Liite 2: Ero-/keskeyttämiskaavake Liite 3: Seurantalomake Ohjausmalli Prosessimalliin liitettiin kiinteästi myös ohjausmalli koulunsa keskeyttäville nuorille. Mikäli kaikesta huolimatta joudutaan tilanteeseen, jossa opinnot keskeytyvät, tulee koulun huolehtia jatkoohjauksesta. Tämä tarkoittaa ns. saattaen vaihtamista seuraavalle viranomaiselle tai toimijalle. Koska keskeyttäjien joukko on heterogeeninen, ei heille voida rakentaa yhtä ohjausmallia. On tun-

4 Liite 2: Ero-/keskeyttämiskaavake Liite 3: Seurantalomake Ohjausmalli Prosessimalliin liitettiin kiinteästi myös ohjausmalli koulunsa keskeyttäville nuorille. Mikäli kaikesta huolimatta joudutaan tilanteeseen, jossa opinnot keskeytyvät, tulee koulun huolehtia jatkoohjauksesta. Tämä tarkoittaa ns. saattaen vaihtamista seuraavalle viranomaiselle tai toimijalle. Koska keskeyttäjien joukko on heterogeeninen, ei heille voida rakentaa yhtä ohjausmallia. On tunnistettava keskeyttäjätyypit ja mietittävä alueellinen tilanne huomioiden heidän ohjauksensa. Jatko-ohjaus on keskeinen tekijä nuoresta huolehdittaessa ja varmistettaessa, ettei hän ole syrjäytymässä. Alla olevassa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään kuuluvan Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopiston mallissa opintojen keskeyttäjätyypit on kategorioitu seuraavasti: Hallittu keskeytys = Opinnot keskeytyvät hyvässä yhteisymmärryksessä opiskelijan, tämän vanhempien, oppilaitoksen tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Erilaiset mahdolliset vaihtoehdot sekä tukitoimien tarpeellisuus ja saatavuus koulun jälkeen on kartoitettu. Salamakeskeytys = Opiskelijan keskeytys tapahtuu nopeasti ja yllätyksellisesti, eikä hänen kanssaan kyetä kartoittamaan eri mahdollisuuksia koulun jatkamisen tai jatko-ohjauksen suhteen. Hallitsematon keskeytys = Opiskelija keskeyttää opinnot, mutta ei ole halukas yhteistyöhön tai ota vastaan tarjottua tukea. Tuen tarve silti ilmeinen. Ei ota vastaan opiskelupaikkaa = Opiskelija saa opiskelupaikan oppilaitoksesta, mutta ei vastaanota sitä. HUOM! PESTI KII ON NUORTEN OHJAUKSEEN KESKITTYVÄ OPPILAITOKSEN HANKE Lopuksi Muistutus vielä siitä, että keskeyttämisen ehkäisy oppilaitoksissa on monen ihmisen yhteistyötä, jonka keskiössä on nuori. Emme voi koulussa tehdä päätöstä hänen puolestaan, mutta voimme yhdessä ohjaamalla ja erilaisia ratkaisumalleja tarjoamalla näyttää hänelle suuntaa erilaisiin hyviin vaihtoehtoihin.

5 LIITE 1 KESKEYTTÄMISEN EHKÄISY OPPILAITOKSESSA Alkusanat Tämä keskeyttämisen ennaltaehkäisyn muistio on tehty eri tahojen yhteistyönä MAST-projektin aikana vuonna Työryhmäämme kuului edustajia Varsinais-Suomesta eri oppilaitoksista. Edustettuina ryhmässä olivat toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio ja perusaste. Työryhmämme tavoite oli pohtia koulutuksen keskeyttämistä ja sitä ehkäiseviä toimenpiteitä. Tavoitteena ryhmällämme oli, ettemme lähde keksimään uusia hyviä malleja, vaan keräämme eri koulujen jo olemassa olevia keskeyttämistä ehkäiseviä toimintamalleja ns. toimenpidekartaksi. Toimenpidekarttaa työstäessämme huomasimme, miten kirjava oli niin keskeyttäjien kuin erilaisten keskeyttämistä ehkäisevien käytäntöjenkin joukko. Kartta jäsentyi työstäessämme aihetta ja sen avulla lukija voi reflektoida oman koulunsa toimintaa ja löytää mahdollisesti omia kehityskohteita tai uusia ideoita. Yhteistä kaikille oppilaitoksille oli tahto auttaa opiskelijoita heidän elämänsä haasteiden edessä sekä luoda oppilaitosyhteisöön hyvä ilmapiiri, jotta kaikki viihtyisivät koulussa. Tämän toteutumiseksi nähtiin tärkeänä, että asioista voitaisiin puhua avoimesti ja että myös koulun toiminnan tulisi olla läpinäkyvää opiskelijoille ja koteihin. Muistioon kirjatut asiat keskeyttämisen ehkäisemiseksi jäsentyivät kolmen teeman alle, jotka ovat yhteisöllisyys, varhainen tuki, sekä avoimuus ja luottamus. Emme odota suurta muutosta, vaan pidämme jo suuressa arvossa sitä, jos muistio toimii innoittajana keskustelulle keskeyttämistä ehkäisevistä toimenpiteistä oppilaitoksissa. Hannu Ketonen MAST-projekti, keskeyttämisen ehkäisytyöryhmä 1

6 LIITE 1 YHTEISÖLLISYYS Keskeistä opintojen alkuvaiheessa: Tutustuminen opiskelijoihin, opettajiin, kouluun Ryhmäytyminen Kiinnittyminen Opintojen aikana: Ryhmäytymistä tukevien toimenpiteiden (esim. erilaiset oppimispäivät, luokan yhteiset tapahtumat, koulun yhteiset teemapäivät jne.) jatkaminen lukuvuoden aikana YHTEISÖLLISYYTTÄ EDISTÄVIÄ TOIMENPITEITÄ Ryhmäytymissuunnitelma aloittaville aloitusviikolla, myös 2. ja 3. luokat Tavoitteena erilaisin vuorovaikutteisin ja toiminnallisin menetelmin tuottaa nuorille positiivisia kokemuksia yhdessäolosta. Harjoitteina voivat toimia esimerkiksi erilaiset seikkailu- ja elämyspedagogiikan menetelmät sovellettuina. Ryhmäytymistä olisi hyvä tukea harjoitusten muodossa useana eri päivänä opintojen alussa, jottei opiskelijan hetkellinen poissaolo tai jokin negatiivinen muutos olosuhteissa pääse vaikuttamaan lopputulokseen. Hyviä harjoitteita ovat tutustumis-, ongelmanratkaisu- ja luottamusharjoitukset. Kts. MAST-hanke/aloitusviikkomateriaali Erilaiset oppimis-ja ryhmäyttämispäivät, myös 2. ja 3. luokat Erilaiset oppimispäivät ovat teemapäiviä, joiden aikana oppimistilanteissa käytetään hyväksi erilaista ympäristöä ja toiminnallisia menetelmiä. Päivät sisältävät erilaisia toiminnallisia harjoituksia, kuten draamapedagogiikkaa, jonkin oppiaineen tai tuntisisällön toteuttamiseen. Hyviä teemapäivien aiheita ovat mm. erilaiset ongelmanratkaisut, viestintään tai ryhmätöihin liittyvät aiheet sekä palaute- ja kehitysprosessit. Muun kuin kouluympäristön on todettu sopivan parhaiten päivän toteuttamiseen. n tehtävänkuva n/ryhmänohjaajan rooli on erittäin tärkeä osatekijä yhteisöllisen ja hyvän luokkahengen rakentamisessa. Hänen tehtävänkuvastaan tulisi käydä ilmi yhteisötuntien (luokanvalvojan tunnit), ryhmäyttämiseen liittyvien toimenpiteiden sekä kodin ja koulun yhteistyön rakentamisen ohjeet. Se sitouttaisi ryhmänohjaajia ottamaan yhä enemmän huomioon opiskeluilmapiirin rakentamisen merkityksen sekä tekisi koko oppilaitoksen yhteisöllisyyttä edistävästä toiminnasta säännönmukaisempaa. 2

7 LIITE 1 Opiskelijakuntatoiminta Hyvä opiskelijakuntatoiminta, jossa nuoret kokevat kykenevänsä vaikuttamaan opiskelua ja koulua koskeviin asioihin, tuottaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä lisää avoimuutta ja luottamusta kouluympäristössä. Opiskelijakunnalle olisi selkeästi osoitettava sille kuuluvat perustehtävät sekä ohjaavat henkilöt. Lisäksi toiminnan tavoitteet ja tehtävät olisi hyvä suunnitella tiiviisti nuorten kanssa eritoten huomioiden heidän tulokulmansa asioihin. Opiskelijakuntatoiminnan avulla nuoret käsittelevät itse asioitaan ja ratkaisevat ongelmia sekä samalla kehittävät yhteisöä itsensä näköiseksi. Se myös edesauttaa heitä kiinnittymään paremmin yhteisöön. Tutortoiminta Tutortoiminta on vertaisohjausta. Ylemmiltä vuosikursseilta valitaan opiskelijoita ohjaamaan alempien vuosikurssien opiskelijoita. He saavat yksin tai pareittain oman kummiluokan, jonka opiskelijoita he auttavat arjen kysymyksissä. Etenkin opintojen alkuvaiheessa vertaisohjaus helpottaa kouluun ja sen toimintatapoihin tutustumisessa. Tutorit tarvitsevat koulutusta, jota heille järjestetään koulussa tai ulkopuolisten tahojen toimesta. Lisäksi he tarvitsevat ohjaavia opettajia, joiden puoleen he voivat kääntyä tarvittaessa. Tutorkoulutuksesta opiskelijat saavat vapaasti valittavia opintoja ja tutorina toimimisesta työtodistuksen. Ratkaisukeskeiset ilmapiiripäivät Ratkaisukeskeiset ilmapiiripäivät ovat tarvittaessa järjestettäviä päiviä, joiden aikana nuoret ohjataan itse ratkaisemaan ongelmia ennalta strukturoidussa tilanteessa. Läsnä olevat aikuiset ottavat käsiteltävän asian esille ja kannustavat nuoria kertomaan tuntemuksiaan siitä. Kun nuoret ovat esittäneet mielipiteitään, alkavat he hakea ratkaisua asiaan. Mikäli aihepiiri on arka, voidaan ensimmäiset ajatukset ilmaista myös kirjallisesti, jolloin niistä voidaan keskustella myöhemmin. Yleensä käsiteltävät asiat koskevat luokan ilmapiiriä. Ohjaavien aikuisten tulee huolella valmistautua tilanteeseen. Ilmapiiripäivät ovat hyvä tapa ratkaista luokkayhteisössä esiintyviä ongelmatilanteita. Teemapäivät Erilaiset teema- ja juhlapäivät, joissa opiskelijat näkevät toisiaan, opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa, edistävät yhteisöllisyyttä. Kun nuoret pääsevät yhdessä henkilökunnan kanssa pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan juhlien ja teemapäivien sisältöä, säilyy yhdessä tekemisen kulttuuri ja tapahtumista tulee nuorten näköisiä. Teema- ja juhlapäiviä toisella asteella ovat esimerkiksi: Ammattiin valmistuvien juhlat Amissoudut 3

8 Ratkaisukeskeiset ilmapiiripäivät Ratkaisukeskeiset ilmapiiripäivät ovat tarvittaessa järjestettäviä päiviä, joiden aikana nuoret ohjataan itse ratkaisemaan ongelmia ennalta strukturoidussa tilanteessa. Läsnä olevat aikuiset ottavat käsiteltävän asian esille ja kannustavat nuoria kertomaan tuntemuksiaan siitä. Kun nuoret ovat esittäneet mielipiteitään, alkavat he hakea ratkaisua asiaan. Mikäli aihepiiri on arka, voidaan ensimmäiset ajatukset ilmaista myös kirjallisesti, jolloin niistä voidaan keskustella myöhemmin. Yleensä käsiteltävät asiat koskevat luokan ilmapiiriä. Ohjaavien aikuisten tulee huolella valmistautua tilanteeseen. Ilmapiiripäivät ovat hyvä tapa ratkaista luokkayhteisössä esiintyviä ongelmatilanteita. Teemapäivät Erilaiset teema- ja juhlapäivät, joissa opiskelijat näkevät toisiaan, opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa, edistävät yhteisöllisyyttä. Kun nuoret pääsevät yhdessä henkilökunnan kanssa pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan juhlien ja teemapäivien sisältöä, säilyy yhdessä tekemisen kulttuuri ja tapahtumista tulee nuorten näköisiä. Teema- ja juhlapäiviä toisella asteella ovat esimerkiksi: Ammattiin valmistuvien juhlat LIITE 1 Amissoudut Amistalentti Lukion teemapäivät, yrittäjyyspäivät ja paneelit eri aiheista jne. 3 Lukion vanhojen tanssit, potkiaiset ja penkkarit Erilaiset kulttuuri- ja liikuntapäivät Kaksoistutkintotanssiaiset (ammatillinen koulutus), mahdollisesti yhteiset eri kouluilla Juhlapäivät, kuten kevät-, joulu- ja itsenäisyyspäiväjuhlat, ystävänpäivä jne. VARHAINEN TUKI Keskeistä opintojen alkuvaiheessa: Tukitarpeiden kartoittaminen Tarvittavan tuen resursoiminen ja järjestäminen Opintojen aikana: Tuen vaikuttavuuden seuranta ja reagointi muutoksiin Tuen saatavuuden järjestäminen, matala kynnys arjessa, ryhmänohjaajan rooli, opiskelijahuolto, vertaistuki jne. VARHAISEN TUEN ONNISTUMISTA EDISTÄVÄT TEKIJÄT Ensimmäisen nivelvaiheen prosessi Ensimmäisen nivelvaiheen prosessi tarkoittaa opiskelijan siirtymistä perusasteelta toiselle asteelle ja opintojen aloittamista siellä. Tietojen vaihtaminen, tutustuminen, oman koulutusalan löytäminen, asioista keskusteleminen ja erilaisten vaihtoehtojen puntarointi kuvaavat hyvin nivelvaiheen prosessia. Prosessissa keskeistä on moniammatillinen yhteistyö nuoren eduksi. Nivelvaihetyötä tekevät yhdessä opiskelijan ja hänen perheensä kanssa koulun edustajat ja muut nuoren tukihenkilöt ja asiantuntijat. Toiminnan tavoitteena on mahdollisimman sujuva siirtyminen uuteen kouluun, sekä mahdollisesti tarvittavan tuen aloittaminen heti opintojen alussa. Kts. MAST-hanke/ensimmäinen nivelvaihe Opiskelijahuoltosuunnitelma Opiskelijahuoltosuunnitelma on oppilaitoksen suunnitelma opiskelijahuoltotyön toteuttamisesta. Sen tarkoituksena on ohjeistaa henkilöstöä kasvatukselliseen oppimisprosesseja tukevaan ajatte-

9 Ensimmäisen nivelvaiheen prosessi tarkoittaa opiskelijan siirtymistä perusasteelta toiselle asteelle ja opintojen aloittamista siellä. Tietojen vaihtaminen, tutustuminen, oman koulutusalan löytäminen, asioista keskusteleminen ja erilaisten vaihtoehtojen puntarointi kuvaavat hyvin nivelvaiheen prosessia. Prosessissa keskeistä on moniammatillinen yhteistyö nuoren eduksi. Nivelvaihetyötä tekevät yhdessä opiskelijan ja hänen perheensä kanssa koulun edustajat ja muut nuoren tukihenkilöt ja asiantuntijat. Toiminnan tavoitteena on mahdollisimman sujuva siirtyminen uuteen kouluun, sekä mahdollisesti tarvittavan tuen aloittaminen heti opintojen alussa. Kts. MAST-hanke/ensimmäinen nivelvaihe Opiskelijahuoltosuunnitelma Opiskelijahuoltosuunnitelma on oppilaitoksen suunnitelma opiskelijahuoltotyön toteuttamisesta. Sen tarkoituksena on ohjeistaa henkilöstöä kasvatukselliseen oppimisprosesseja tukevaan ajatteliite 1 luun arjen toiminnassa. Suunnitelmassa kuvataan eri toimintamalleja, toimijoita, yhteistyöverkostoa, koulun ja kodin yhteistyötä sekä opiskelijahuoltotyön toteutuksen arvomaailmaa. Lisäksi siitä käyvät ilmi opiskelijalle suunnatut palvelut. Opiskelijahuoltosuunnitelmaan liittyvät keskeisesti kuvaukset ennalta ehkäisevästä toiminnasta ja varhaisesta puuttumisesta. Ongelmien ennakoiminen, havaitseminen, puuttuminen ja ratkaiseminen sekä tarvittavan tuen järjestäminen eri tilanteissa pyritään jäsentämään suunnitelmassa. 4 Vaikka opiskelijahuoltotyössä eri henkilöillä on erilaisia ammattiin liittyviä tehtävänkuvia, vastaavat kaikki yhdessä suunnitelman toteuttamisesta. Suunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen liittyvät olennaisesti myös suunnitelman jatkuva arviointi ja kehittäminen. Erityisopetuksen suunnitelma Erityisopetuksen suunnitelmassa kuvataan erityisopetuksen järjestäminen oppilaitoksessa. Se sisältää lakiin pohjautuvan perustan (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 20 ), erityisen tuen kartoittamisen periaatteet, erityisopetusta toteuttavien henkilöiden toimenkuvat ja toteuttamistavat sekä erityisopetuksen tavoitteet. Suunnitelmassa on tärkeää, että opiskelijan erityisen tuen tarve kartoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mikäli ongelmat jatkuvat pitkään, tukea ei ole riittävästi saatavilla tai se ei ole säännönmukaista, kiinnostus asioihin katoaa ja motivaatio käydä koulua laskee. Kts. MAST-hanke/Turun ammatti-instituutti/erityisopetuksen suunnitelma ERVA:n tehtävänkuva ERVA on erityisopetuksesta vastaava opettaja. Hän voi vastata yhden tai useamman koulutusalan erityisopetuksesta, mutta ihannetilanteena voidaan pitää, että kullakin koulutusalalla olisi oma ervansa. Tavoitteena olisi saada mahdollisimman lähelle opiskelijaa erityistä tukea antamaan ja tuen vaikuttavuutta seuraamaan koordinoiva opettaja. Ervan yksi keskeisimmistä tehtävistä nuoren ohjaamisen lisäksi on toimia muiden opettajien tukena erityisopetusasioissa. Ervan tehtävänkuvan tulisi olla selkeästi määritelty ja resursoitu, jotta hänestä tulisi koulutusalan erityisopetusta koordinoiva tukihenkilö. Tällä hetkellä tehtävänkuvat ja toteuttamismallit poikkeavat vielä paljon toisistaan ja tämä johtaa siihen, ettei erityisen tuen tarvetta kyetä kaikille opiskelijoille järjestämään heidän tarpeidensa mukaisesti ja riittävän ajoissa. Kts. MAST-hanke/Turun ammatti-instituutti/erityisopetuksen suunnitelma Opinto-ohjaussuunnitelma Opinto-ohjaussuunnitelma edesauttaa nivelvaiheiden suunnittelua ja toteutusta ja siten myös opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamista. Henkilökohtaiset keskustelut ja yhteistyö vanhempien ja opiskelijan tukiverkon kanssa helpottavat tuen tarpeen tunnistamista. Opiskelijahuoltoryhmien toiminta

10 erityisopetuksesta, mutta ihannetilanteena voidaan pitää, että kullakin koulutusalalla olisi oma ervansa. Tavoitteena olisi saada mahdollisimman lähelle opiskelijaa erityistä tukea antamaan ja tuen vaikuttavuutta seuraamaan koordinoiva opettaja. Ervan yksi keskeisimmistä tehtävistä nuoren ohjaamisen lisäksi on toimia muiden opettajien tukena erityisopetusasioissa. Ervan tehtävänkuvan tulisi olla selkeästi määritelty ja resursoitu, jotta hänestä tulisi koulutusalan erityisopetusta koordinoiva tukihenkilö. Tällä hetkellä tehtävänkuvat ja toteuttamismallit poikkeavat vielä paljon toisistaan ja tämä johtaa siihen, ettei erityisen tuen tarvetta kyetä kaikille opiskelijoille järjestämään heidän tarpeidensa mukaisesti ja riittävän ajoissa. Kts. MAST-hanke/Turun ammatti-instituutti/erityisopetuksen suunnitelma Opinto-ohjaussuunnitelma Opinto-ohjaussuunnitelma edesauttaa nivelvaiheiden suunnittelua ja toteutusta ja siten myös opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamista. Henkilökohtaiset keskustelut ja yhteistyö vanhempien ja opiskelijan tukiverkon kanssa helpottavat tuen tarpeen tunnistamista. Opiskelijahuoltoryhmien toiminta LIITE 1 Aktiivinen ja moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmätoiminta helpottaa käsiteltäessä opiskelijoiden ongelmatilanteita. Ryhmän kokoonpanoa on5aina mietittävä opiskelijalähtöisesti eli tapauskohtaisesti. Opiskelijahuoltoryhmät ja niiden kokoonpanot vaihtelevat koulukohtaisesti. Ryhmän toiminnalla kyetään tukemaan niin opiskelijoita ja heidän vanhempiaan/huoltajiaan kuin opettajiakin ongelmatilanteissa. Toiminnalla myös arvioidaan ja kehitetään koulun opiskelijahuoltotoimintaa ja pyritään ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä, sekä poistamaan jo olemassa olevia epäkohtia. Haasteiden ratkaisemiseksi on keskeistä käyttää sekä koulun sisäistä että ulkopuolisen yhteistyöverkoston asiantuntijuutta. AVOIMUUS LUOTTAMUS Keskeiset toimenpiteet opintojen alkuvaiheessa: Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamien Erilaisuuden hyväksyminen Kodin ja koulun yhteistyö, vanhempainpalaverit ja -illat, viestintäkanavat, puheeksi ottamisen matala kynnys Opintojen aikana: Tiedottaminen, asioista puhuminen Osallisuuden edistäminen tunne vaikuttavuudesta Yhdessä kehittäminen, erilaiset oppimisympäristöt ja opiskelutavat Suunnitelma oppilaitoksen avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamisesta, sisältäen alla olevat teemat Luottamus yhteisössä syntyy eri toimijoiden välille erilaisten yhteisten kokemusten kautta. Näitä tilanteita kouluyhteisössä tapahtuu päivittäin opetustilanteissa. Tilanteiden onnistumisen merkitys on ehdottomasti suurin tekijä yhteisön avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä rakennettaessa. Opetustilanteiden tueksi olisi kuitenkin vielä mietittävä toimenpiteitä, jotka edistävät hyvää vuorovaikutusta työyhteisössä. Tällaisia toimenpiteitä olemme listanneet seuraavasti: Yhdessä kehittäminen ja puheeksi ottamisen matala kynnys - Henkilökohtaiset tulohaastattelut ja kehityskeskustelut Säännölliset luokan yhteisöpalaverit esim. jaksoittain, ryhmänohjaajan tunti Koulun yhteiset opiskelijoiden kuulemistilaisuudet Säännöllinen opiskelijapalautteen kerääminen kyselyn avulla, palaute

11 Aktiivinen ja moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmätoiminta helpottaa käsiteltäessä opiskelijoiden ongelmatilanteita. Ryhmän kokoonpanoa on aina mietittävä opiskelijalähtöisesti eli tapauskohtaisesti. Opiskelijahuoltoryhmät ja niiden kokoonpanot vaihtelevat koulukohtaisesti. Ryhmän toiminnalla kyetään tukemaan niin opiskelijoita ja heidän vanhempiaan/huoltajiaan kuin opettajiakin ongelmatilanteissa. Toiminnalla myös arvioidaan ja kehitetään koulun opiskelijahuoltotoimintaa ja pyritään ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä, sekä poistamaan jo olemassa olevia epäkohtia. Haasteiden ratkaisemiseksi on keskeistä käyttää sekä koulun sisäistä että ulkopuolisen yhteistyöverkoston asiantuntijuutta. AVOIMUUS LUOTTAMUS Keskeiset toimenpiteet opintojen alkuvaiheessa: Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamien Erilaisuuden hyväksyminen Kodin ja koulun yhteistyö, vanhempainpalaverit ja -illat, viestintäkanavat, puheeksi ottamisen matala kynnys Opintojen aikana: Tiedottaminen, asioista puhuminen Osallisuuden edistäminen tunne vaikuttavuudesta Yhdessä kehittäminen, erilaiset oppimisympäristöt ja opiskelutavat Suunnitelma oppilaitoksen avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentamisesta, sisältäen alla olevat teemat Luottamus yhteisössä syntyy eri toimijoiden välille erilaisten yhteisten kokemusten kautta. Näitä tilanteita kouluyhteisössä tapahtuu päivittäin opetustilanteissa. Tilanteiden onnistumisen merkitys on ehdottomasti suurin tekijä yhteisön avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä rakennettaessa. Opetustilanteiden tueksi olisi kuitenkin vielä mietittävä toimenpiteitä, jotka edistävät hyvää vuorovaikutusta työyhteisössä. Tällaisia toimenpiteitä olemme listanneet seuraavasti: Yhdessä kehittäminen ja puheeksi ottamisen matala kynnys - Henkilökohtaiset tulohaastattelut ja kehityskeskustelut Säännölliset luokan yhteisöpalaverit esim. jaksoittain, ryhmänohjaajan tunti Koulun yhteiset opiskelijoiden kuulemistilaisuudet Säännöllinen opiskelijapalautteen kerääminen kyselyn avulla, palaute Opiskelijakunta- ja tutortoiminta Kodin ja koulun yhteistyö 6 - Säännölliset vanhempainillat ja kotiväenillat Vanhempainpalaverit Avoin viestintäkanava vanhempien ja koulun välille esim. Wilmaa käyttäen - Ohjeistus luokanvalvojalle yhteydenpidosta koteihin - aiheena opiskelun seuranta Viestintäkanavat - Suunnitelma koulun sisäisestä tiedottamisesta ja viestintäkanavista Suunnitelma koulun ulkoisesta tiedottamisesta ja viestintäkanavista LIITE 1

12 OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN/ EROAMINEN OPPILAITOKSESTA Henkilötiedot Opiskelija Syntymäaika Luokka Kotipaikkakunta Puh.nro/ sähköpostiosoite Osoite Postinumero Oppilaitoksesta eroaminen LIITE 2 Opintojen keskeyttäminen Opintojen alkamispvm. ja päättymispvm keskeytysaika Keskeyttämisen/ Eroamisen syyt Syyt: Paikkakunnalta muutto Motivaatio Väärä koulutusala Oppilaitoksen vaihto Terveydelliset syyt Työpaikka Äitiysloma Henkilökohtaiset syyt Varusmiespalvelu Lisätietoja (selvitys syystä) : Yhteystietoni saa luovuttaa jatko-ohjausta varten Sosiaalitoimi Työvoimatoimi Etsivä nuorisotyö MUU: Nuoren, joka alle 25-vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen, yhteystiedot voidaan siirtää kunnan etsivää nuorisotyötä tekevälle taholle. Tieto voidaan jättää antamatta, jos käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen nuoren auttamiseksi ole tarpeen (7c.) Allekirjoitukset Opiskelija Huoltaja (alle 18-v) puh.nro._ Opiskelijan opinnot keskeytyvät/ päättyvät oppilaitoksessa / / Annettu erotodistus / / TIEDONANTO Päätöksestä ilmoitettu Kelalle JAKELU: MUU: Opiskelija/Huoltaja Opintotoimisto Koulutuspäällikkö Koulutusalavastaava

13 SEURANTALOMAKE SEURANTALOMAKE LIITE LIITE 3 3 KOULUTUSALA KOULUTUSALA Pvm. Pvm. on keskustellut opiskelijan kanssa opiskelutilanteesta on keskustellut opiskelijan kanssa opiskelutilanteesta on ottanut yhteyttä opiskelijan huoltajiin on ottanut yhteyttä opiskelijan huoltajiin on informoinut koulutusalan opettajia opiskelijan tilanteesta on informoinut koulutusalan opettajia opiskelijan tilanteesta äiti äiti on ottanut yhteyttä Opinto-ohjaajaan Opinto-ohjaajaan on ottanut yhteyttä isä isä Kuraattoriin Kuraattoriin LISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA: Terveydenhoitajaan Terveydenhoitajaan Johonkin muuhun, keneen? Johonkin muuhun, keneen? OPISKELIJAHUOLLOLLISET KESKUSTELUT OPISKELIJAHUOLLOLLISET KESKUSTELUT Opiskelija on keskustellut opiskelutilanteestaan Opinto-Ohjaajan Opiskelija on keskustellut opiskelutilanteestaan Opinto-Ohjaajan Kuraattorin Kuraattorin Terveydenhoitajan Terveydenhoitajan Opiskelijan tilannetta on käsitelty opiskelijahuoltopalaverissa Opiskelijan tilannetta on käsitelty opiskelijahuoltopalaverissa Opiskelijan huoltaja(t) osallistuneet opiskelijahuollolliseen palaveriin Opiskelijan huoltaja(t) ovat ovat osallistuneet opiskelijahuollolliseen palaveriin Palaverissa koulun edustajina mukana: Palaverissa koulun edustajina olivatolivat mukana: Kuraattori Kuraattori Erva Erva Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja Joku Joku muu,muu, kuka?kuka? LISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA: TAVOITE/ PÄÄTÖS TAVOITE/ PÄÄTÖS JATKO-OHJAUS JATKO-OHJAUS Opiskelijan kanssa on sovittu jatko-ohjauksesta, kanssa? Opiskelijan kanssa on sovittu jatko-ohjauksesta, kenenkenen kanssa? Koulun yhteyshenkilönä jatko-ohjauksessa on _ Koulun yhteyshenkilönä jatko-ohjauksessa on _ LISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA: Allekirjoitus Allekirjoitus /_ /

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa

Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa Yhteishaussa ilman paikkaa jääneille, 10-luokalle, Ammattistarttiin ja Aikalisään hakeneille löytyisi jokaista

Lisätiedot

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä 7.2.2012 Tulevaisuuden Päivi Kortesniemi tekijät Tavastiasta 1 Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä Opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi Järjestelmäasiantuntija

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Sisällys 1. Hyvän ohjauksen kriteerien tehtävä... 3 2. Hyvän ohjauksen kriteerien käyttö

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Alkukartoitus Tatu hankkeen tulosten hyödyntäminen Nuorisotutkimusten tuloksia: Työllistyminen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

OPISKELIJAHUOLLON SUUNNITELMA JA OPPILAITOKSEN JA KODIN YHTEISTYÖSUUNNITELMA

OPISKELIJAHUOLLON SUUNNITELMA JA OPPILAITOKSEN JA KODIN YHTEISTYÖSUUNNITELMA Koordinoivan rehtorin päätös C/21.6.2005 OPISKELIJAHUOLLON SUUNNITELMA JA OPPILAITOKSEN JA KODIN YHTEISTYÖSUUNNITELMA Lapin luonto-opisto Lapin Urheiluopisto Levi Instituutti Rovaniemen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologipalvelut

Kuraattori- ja psykologipalvelut Kuraattori- ja psykologipalvelut Lähtökohdat Kuraattori- ja psykologipalveluista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Lain 7 mukaan psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen: Työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamalli - Satakunta & Laitila (Puitesopimus ammatillisen opintojen suorittamisesta työpajalla) Toimintamallin

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Mikkelin ammattikorkeakoulu Hyväksytty johtoryhmässä 26.4.2011/7.6.2011 Hyväksytty amk-hallituksessa 14.6.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TASA-ARVOTYÖN KEHITTÄMISKOHTEITA...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Polkuja läpäisyn tehostamiseen III. Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä.

Polkuja läpäisyn tehostamiseen III. Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Polkuja läpäisyn tehostamiseen III Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Polkuja läpäisyn tehostamiseen III Hankkeen yhdistävänä tavoitteena on hyödyntää

Lisätiedot

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan 21.10.2015 Kaurialan lukio Vanhempainyhdistyksen vuosikokous Vanhempainyhdistyksen kahvitus Opettajien esittely Lukuvuoden kuulumisia Opinto-ohjaajien terveiset

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA Projektipäällikkö Matti Mäkelä Läpäisyohjelman levittämishanke Turun kaupungin sivistystoimiala, projektitoimisto NUORISOTAKUU NYT -HANKE toteutettu Turun seutukunnassa

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot