NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA VÄHENTÄMISEEN TARKOITETUT PALVELUT KESKI-SUOMESSA

Transkriptio

1 NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA VÄHENTÄMISEEN TARKOITETUT PALVELUT KESKI-SUOMESSA

2 Kirjoittajat: Kirsi Syynimaa ja Sakari Saukkonen Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin / vaihde Julkaisu: C 137 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Taitto: Anu Huotari Valokuvat Stock.XCHNG, Jyväskylä 2012

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO NUORTEN TILANNE VALTAKUNNALLISESTI NUORTEN TILANNE KESKI-SUOMESSA NUORTEN PALVELUVIIDAKKO KESKI-SUOMEN KUNNISSA Keski-Suomi kartalla Tiedonhankinta kuntien palveluista Seudulliset palvelut ja kehittämishankkeet Seudullinen tieto-ja neuvontapalvelu NuortenLaturi Muita hankkeita ja hanketoimijoita Etsivä nuorisotyö Keski-Suomessa Palvelut Jyväskylässä Peruskoulun päättäneiden nuorten palvelut Toisen asteen opintojen seuranta ja keskeyttäneiden tukeminen Palvelut toisen asteen jälkeen Viranomaisyhteistyö ja vastuut palveluiden järjestämisessä Palvelut maahanmuuttajille, varus-ja siviilipalvelusmiehille sekä Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaille Yhteiskuntatakuun tulevaisuuden näkymät Muu Keski-Suomi Peruskoulun päättäneiden nuorten palvelut Toisen asteen opintojen seuranta ja keskeyttäneiden tukeminen Palvelut toisen asteen jälkeen Viranomaisyhteistyö ja vastuut palveluiden järjestämisessä Palvelut maahanmuuttajille, varus-ja siviilipalvelusmiehille sekä Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaille Yhteiskuntatakuun tulevaisuuden näkymät SELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Keskeiset tulokset Nuorten osallisuus ja yhteiskunnan vastuu...27 LÄHTEET LIITE 1. Kuntakysely...30

4 Tiivistelmä Selvitystyön taustaa Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus selvitti Keski-Suomen maakunnassa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarjolla olevat palvelut. Selvitystä varten koottiin dokumenttiaineistoja kuntien verkkosivuilta niiden tuottamista palveluista, aiempia tutkimuksia ja tilastotietoja nuorten tilanteesta sekä heille suunnatuista palveluista. Kunnille lähettiin kysely palvelujen organisoimisesta ja sisällöistä sekä lisäksi haastateltiin Keski-Suomessa nuorisotyötä tekeviä tai siitä vastaavia henkilöitä. Nuorten kannalta tärkeistä toimijoista sosiaalitoimen ja TEtoimistojen osalta emme koonneet ensikäden tietoa. Sosiaali- ja työllisyysviranomaisten toiminnasta tiedot perustuvat tilastoihin, aiempiin tutkimuksiin sekä tätä selvitystä varten kyselyyn ja haastatteluihin osallistuneiden näkemyksiin. Selvityksen aineisto on rajallinen ja johtopäätökset ovat suuntaa antavia. Keski-Suomi on noin asukkaan maakunta, jossa on 23 kuntaa. Näistä suurimmassa, Jyväskylässä, asuu lähes puolet maakunnan asukkaista eli noin ihmistä. Maakunnan demografisen, sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen huomioiden katsoimme tarkoituksenmukaiseksi tarkastella osaa selvityksen aineistoja kuntakohtaisesti ja osaa jakamalla maakunta kahteen väestömäärältään suunnilleen yhtä suureen, mutta elinolosuhteiltaan toisistaan poikkeavaan osaan: Jyväskylään ja muuhun maakuntaan. Jaottelua voi perustella sillä, että Jyväskylä on ainoa suomalaisittain suuri kaupunki maakunnassa, jossa niin monikulttuurisuuden, työn ja työttömyyden, runsaan koulutustarjonnan, hallintorakenteiden kuin yleisesti kaupunkikulttuurin myönteiset ja kielteiset ulottuvuudet ovat nähtävissä. Maakunnan pienemmät kaupunki- ja maaseutukunnat puolestaan näyttävät esimerkiksi kunnallisten palveluverkostojen ja kunnallisen hallinnon kannalta läpinäkyvämpinä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pienen kunnan peruskoulun opinto-ohjaaja tuntee käytännössä kaikki kunnan nuoret ja pystyy siten henkilökohtaisesti seuraamaan näiden polkuja peruskoulun päättövaiheessa. Isossa kaupungissa tämä ei ole mahdollista. Nuorten tilanne Keski-Suomen maakunnassa Keski-Suomessa asuu noin vuotiasta nuorta, joista noin on työssä tai koulutuksessa. Eläkkeellä on noin henkilöä. Osa ikäryhmästä suorittaa ase- tai siviilipalvelusta ja pieni joukko kärsii vapausrangaistusta. Vuonna 2011 heistä oli keskimäärin ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Voi arvioida, että vuosittain jopa keskisuomalaista vuotiasta nuorta on tilastojen ja toimenpiteiden katveessa vuotiaita työttömiä on myös ollut keskimäärin viime vuosina. Helmikuun lopussa 2012 Keski-Suomessa oli yhteensä työtöntä vuotiasta nuorta. 4

5 Kokonaisuutena keskisuomalaisten nuorten tilanne on samankaltainen kuin muussa maassa. Työllistyminen on täällä keskimääräistä hankalampaa, koska Keski-Suomen työllisyystilanne on yksi maan heikoimmista ja nuorten osalta tilanne on lähes vaikein. Maakunnassa on vaikeaa työllistyä toisen asteen tutkinnon suorittamisen jälkeen ja jopa korkeakoulututkinnolla. Pelkän peruskoulun varassa olevalle nuorelle työn saaminen on äärimmäisen vaikeaa. Keski-Suomessa maahanmuuttajanuorten tilanne näkyy lähinnä Jyväskylän kaupungissa, sillä muualla maakunnassa on suhteellisen vähän maahanmuuttajaperheitä. Keskeiset tulokset Kokonaisuutena maakunnassa on ryhdytty nuorisolain mukaisiin toimenpiteisiin. Kunnissa on käynnistetty toimenpiteitä, joiden tarkoitus on koota yhteen jäsentyneeksi kokonaisuudeksi nuorille tarkoitettujen palvelujen tuottaminen ja johtaminen. Prosessi on kuitenkin vielä alkuvaiheessa ja siksi tarjolla olevat palvelut näyttäytyvät pääosin irrallisina eri hallinnonalojen toisistaan erillisinä tuottamina. Huomattavaa on myös hanketoiminnan suuri osuus nuorten palvelujen tuottamisessa. Hanketoimintana käynnistetyn NuortenLaturin ( toiminta on onnistunut kokoamaan yhteen paljon tietoa ja toimintaa ja onkin toivottavaa, että sille saadaan suunnitelmien mukaisesti jatkoa. Jyväskylän kaupungissa Koppari-hankkeen työ palvelukartan jäsentämiseksi on arvokasta. Hankkeet tekevät omien kohderyhmiensä kannalta tärkeää työtä. Näiden ponnistelujen vain soisi muodostavan yhtenäisemmän ja pitkäjänteisemmän kokonaisuuden. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, joka pyrkii mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja tarjoamaan heille turvallisen aikuiskontaktin. Etsivä nuorisotyö toimii koko maakunnassa pääasiassa OKM:n harkinnanvaraisella hankerahoituksella. Keski-Suomessa etsivä nuorisotyö on järjestetty varsin kattavasti. Maakunnan 23 kunnasta ainoastaan kolmessa kunnassa ei ole tällä hetkellä järjestetty etsivää nuorisotyötä eli Joutsassa, Kuhmoisissa ja Luhangassa. Näistä kunnista ainakin Joutsan kunta on jättänyt hankehakemuksen Opetus- ja kulttuuriministeriöön etsivästä nuorisotyöstä. Nuorten tukeminen onnistuu pääosin hyvin vielä peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa. Tämän jälkeen nuorten on koko ajan helpompaa lipua palveluverkoston ulottumattomiin. Etsivän nuorisotyön toiminta on tässä tilanteessa arvokasta. Aineiston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että heidän panokseensa nojataan jopa liiankin paljon. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö muutkin tekisi oman osuutensa, mutta saattaisi olla hyödyllistä tiivistää nykyisestä eri hallintokuntien välistä yhteistyötä ja pyrkiä kokoamaan resursseja yhteen, yhden, yhdessä sovitun strategian mukaisesti. Tätä työtä vaikeuttaa perinteinen hallintokuntiin perustuva toimintatapa ja siihen liittyvä toimintakulttuuri. Aineistostamme on kuitenkin tulkittavissa, että nuorten kanssa työskentelevien viranomaisten joukossa on runsaasti tahtoa ja toiveita rakentaa nykyistä koordinoidummin ja eri hallinnon alojen voimavaroja kokoavia toimintamalleja nuorten tilanteen tukemiseksi. Keski-Suomen kuntien nuorisolain mukaisista palveluista keskeisin on etsivä nuorisotyö, jonka ensisijaisena tehtävänä on tarjota vuotiaille nuorille vapaaehtoisuuteen perustuvaa neuvontaa ja ohjausta. Erityisen tuen kohteena ovat nuoret, jotka ovat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toimenpiteen ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. 5

6 1. JOHDANTO Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus sai Keski-Suomen liitolta tehtäväksi selvittää maakunnassa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarjolla olevat palvelut. Näillä palveluilla tuetaan koulutukseen tai työhön sijoittumista, itsenäistä elämää ja nuoren elämänhallinnan kehittymistä. Kysymys on yhteiskunnallisesti vakava: miten pidetään peruskoulun jälkeen koko ikäluokka mukana koulutuksessa ja työelämässä, jotta nuoret kokisivat olevansa aktiivisesti osallisina oman elämänsä rakentamisessa? Kysymys on myös siitä, että kaikki nuoret olisivat työllisinä kansalaisina ja veromaksajina mukana rakentamassa yhteistä tulevaisuutta. Jokainen vaille koulutusta ja työtä jäävä nuori, joka jää yhteiskunnan katveisiin, on inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen tappio. Syrjäytymisen kustannukset ovat kaikilla mittareilla mitattuna suuret, taloudellisesti miljoonaluokkaa ihmisen elinkaaren aikana Hyvinvointiyhteiskunnassa tuotetaan monenlaisia palveluja ja toimenpiteitä syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi. Palvelujen moninaisuus ei ole kuitenkaan yksinomaan myönteinen asia, koska moninaisuuden palveluviidakon jäsentäminen ja oikeiden palvelutahojen löytäminen voi olla vaikeaa. Yhteiskunnan reunamille ja ulkopuolelle ajautuneen nuoren motivaatio, kyky ja mahdollisuudet etsiä ja löytää itselleen sopivimmat palvelut voi olla usein lähes ylipääsemättömän vaikeaa. Palveluja tuottavien näkökulmasta taas organisaatioiden yhteistyön saumattomuuden, kattavuuden ja taloudellisuuden vuoksi palvelutarjonnan tulisi olla selkeää ja koordinoitua. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut nuorisolaki edellyttääkin kuntia organisoimaan monihallinnollisen nuorisopalvelujen yhteistyöryhmän. 6

7 Nuorilla tarkoitetaan nuorisolain mukaisesti vuotiaita. Palveluja nuorille tuottavat valtion viranomaiset (mm. TE-toimistot ja puolustusvoimat), kunnat ja KELA. Lisäksi nuorille tuotetaan palveluja kolmannella sektorilla, järjestöissä, hankkeissa, urheilu- ja harrastusseuroissa sekä seurakunnissa. Selvityksen tavoitteena on kuvata Keski-Suomen alueen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelut maakunnallisena kokonaisuutena. Selvitystä varten on koottu dokumenttiaineistoja, lähinnä kuntien omia kuvauksia kunnan tuottamista palveluista sekä aiempia tutkimuksia ja tilastotietoja nuorten tilanteesta ja heille suunnatuista palveluista. Kunnille lähettiin kysely palvelujen organisoimisesta ja sisällöistä sekä lisäksi haastateltiin muutamia Keski-Suomessa nuorisotyötä tekeviä tai siitä vastaavia henkilöitä. Selvityksen aineisto on rajallinen, minkä vuoksi tulokset ja johtopäätökset ovat suuntaa antavia. Keski-Suomen asukkaasta lähes puolet asuu maakunnan suurimmassa kunnassa, Jyväskylässä. Maakunnan demografisen, sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen huomioiden katsoimme tarkoituksenmukaiseksi tarkastella osaa selvityksen aineistoja kuntakohtaisesti ja osaa jakamalla maakunta kahteen väestömäärältään suunnilleen yhtä suureen, mutta elinolosuhteiltaan toisistaan poikkeavaan osaan: Jyväskylään ja muuhun maakuntaan. Jaottelua voi perustella sillä, että Jyväskylä on ainoa suomalaisittain suuri kaupunki maakunnassa, jossa niin monikulttuurisuuden, työn ja työttömyyden, runsaan koulutustarjonnan, hallintorakenteiden kuin yleisesti kaupunkikulttuurin myönteiset ja kielteiset ulottuvuudet ovat nähtävissä. Maakunnan pienemmät kaupunki- ja maaseutukunnat puolestaan näyttävät esimerkiksi kunnallisten palveluverkostojen ja kunnallisen hallinnon kannalta läpinäkyvämpinä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pienen kunnan peruskoulun opinto-ohjaaja tuntee käytännössä kaikki kunnan nuoret ja pystyy siten henkilökohtaisesti seuraamaan näiden polkuja peruskoulun päättövaiheessa. Isossa kaupungissa tämä ei ole mahdollista. 7

8 2. NUORTEN TILANNE VALTAKUNNALLISESTI Nuorten valtakunnallisen ja maakunnallisen tilanteen kartoittamiseksi tukeuduttiin seuraaviin raportteihin ja tilastojulkistuksiin: Nuorten yhteiskuntatakuu raporttiin (2012), Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyystilastoihin , Palolan ym. (2012) tutkimukseen nuorista koulutuspudokkaista Helsingissä, Myrskylän (2012) Elinkeinoelämän valtuuskunnalle (EVA) tekemään raporttiin syrjäytyneistä nuorista, KELAn ja Tilastokeskuksen nuoria koskeviin tilastoihin sekä Opetushallituksen WERA- ja KOULUTA järjestelmien tietoihin. Dokumenttiaineistot ovat osin päällekkäisiä eli tilastoidut tiedot on jo vähintään kertaalleen raportoitu edellä mainituissa raporteissa, minkä vuoksi me emme lähteneet tarkastelemaan primääritilastoja kovin yksityiskohtaisesta. Sen sijaan tarkistimme niiden avulla aiemmissa tutkimuksissa esiin poimittuja lukuja. Lähteistä on tässä selvityksessä koottu keskimääräinen kokonaiskuva, jonka avulla nuorten vuotiaiden tilannetta voidaan määrällisesti hahmottaa. Peruskoulun päättäneitä nuoria on viime vuosina ollut koko maassa keskimäärin hieman yli Vuonna 2010 peruskoulun päättäneitä oli Heistä yhteishakuun osallistui ja vaille toisen asteen opiskelupaikkaa jäi Peruskoulun jälkeen vaille koulutuspaikkaa jäävissä ovat yliedustettuina alemmista sosioekonomisista taustoista tulevat ja maahanmuuttajataustaiset nuoret. Myös pojat jäävät - tai jättäytyvät - tyttöjä useammin vaille peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa. Vuosina toiselle asteelle jatkavien määrä on ollut hienoisessa laskussa eli prosentuaalisesti yhä useampi ikäluokasta jää vaille jatkokoulutuspaikkaa vuotiaiden työttömien määrä on viime vuosina ollut keskimäärin noin vuotiaita työttömiä työnhakijoita on ollut lähes yhtä paljon, noin vuotiaiden ryhmässä vain peruskoulun käyneitä työttömiä on reilut Pelkän peruskoulun varassa työmarkkinoilla olevat ovat selvästi suuremmassa riskissä jäädä työttömiksi kuin pidemmälle koulutetut. 8

9 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1992 siten, että heitä oli vuonna 2010 yli Erityisesti kiireellisesti sijoitettujen määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Kaikkiaan lastensuojelun ja avohuollon tukitoimien piirissä oli lasta ja nuorta vuonna Määrä oli 11 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Tapausten lisääntyminen kertoo siitä, että perheiden, lasten ja nuorten vaikeudet ovat lisääntyneet. Toisaalta se saattaa kertoa myös siitä, että julkiset resurssit on suunnattu ensisijaisesti ongelmien ratkaisemiseen, eikä ennalta ehkäisevään toimintaan. Kun perheiden arkea tukeva työ (esimerkiksi neuvolat, kunnalliset kodinhoitajat, kouluterveydenhuolto) on vähentynyt, joudutaan korjaamaan kärjistyneiden ongelmien seurauksia. Tilastoista on esimerkiksi luettavissa, että vaikka sosiaalipalvelujen henkilöstön määrä suhteessa asukkaisiin on kasvanut 2000-luvulla, on muille kuin ikääntyneille ja vammaisille tarkoitettujen kotipalvelujen määrä vähentynyt. Käytännössä siis väsyneelle lapsia kotona hoitavalle vanhemmalle ei juuri ole tarjolla kunnallista kodinhoidon apua. Vuosina 2009 ja 2010 koko maassa 1,5 % lapsiperheistä sai kodinhoitoapua. Keski-Suomessa vastaavat luvut olivat 0,6 ja 0,7 %. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman kouluterveyskyselyn (2011) mukaan lähes puolet toisen asteen opiskelijoiden vanhemmista ei aina tiedä missä nuori viettää viikonloppunsa. Jopa puolet opiskelijoista ei syö joka arkipäivä aamupalaa. Opiskelijoista valtaosa kokee, että oppilaitoksen aikuiset eivät puutu kiusaamiseen. Kouluterveydenhuoltoon on vaikea saada aikaa. Tuloksissa on toki myönteistäkin, esimerkiksi väsymysoireita koetaan aiempaa hieman vähemmän ja yleinen terveydentila koetaan hieman paremmaksi kuin edellisessä tutkimuksessa. Myös raittiiden ja tupakoimattomien nuorten määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Silti monet indikaattorit johtavat kysymään, kuinka tarkoin olemme perillä nuortemme arjesta ja kuka tai ketkä yhteiskunnassamme kantavat aikuisen vastuuta (niin yksilöllistä kuin yhteisöllistä) nuorten kasvusta ketkä ovat läsnä ja lähellä nuoren elämän eri tilanteissa? Tilastojen pohjalta on arvioitu, että koko Suomessa on yli vuotiasta nuorta, jotka eivät näy missään tilastoissa. He eivät käy töissä eli heillä ei ole verotustietoja, he eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi eivätkä he ole työeläke- tai opiskelijarekistereissä. Myrskylä (2012) arvelee osan tästä joukosta valinneen tilanteensa vapaaehtoisesti tai kuuluvan ryhmään vain väliaikaisesti eli joukossa lienee oppilaitoksiin pyrkiviä nuoria, täysipäiväisesti urheiluun valmentautuvia, omaishoitajia, pimeää työtä tekeviä tai tulottomia taiteilijoita. Toisaalta mainittuun joukkoon eivät sisälly kotona lasta hoitavat vain peruskoulun käyneet äidit, joita ikäryhmässä on noin Tilastojen ulkopuolelle jäämisen ohella nuorissa ikäluokissa on vajaakuntoisia ja mielenterveyden ongelmista kärsiviä. Vuosittain jopa alle 30-vuotiasta saa työkyvyttömyyseläkepäätöksen, joka tosin usein on aluksi määräaikainen. Silti yhteiskunnassamme on paljon osatyökykyisiksi luettavia nuoria, jotka olisivat halukkaita tekemään töitä voimavarojensa rajoissa, mutta joille löytyy vain harvoin töitä avoimilta työmarkkinoilta. Tilastojen ja tutkimusten perusteella näyttää siltä, että peruskoulun päättäneitä voidaan kohtuullisen kattavasti seurata ja ohjata kohti koulutusta ja työelämää. Sen sijaan nuorten aikuisten kohdalla yhteiskunnalliset toimenpiteet eivät enää tavoita läheskään kaikkia, joiden voisi olettaa niistä hyötyvän. Avoimessa yhteiskunnassa on katsottu, että avun vastaanottamatta jättämiseen pitää olla mahdollisuus. Samaan aikaan on kuitenkin sekä yksilöistä että järjestelmästä johtuvia syitä, joiden vuoksi apu ja sen tarvitsijat eivät aina kohtaa. Nuoret alkavat kadota järjestetyn tuen piiristä jo keskeyttäessään toisen asteen opinnot, jättäessään ilmoittautumatta työnhakijaksi tai jäädessään vanhempiensa elätettäviksi. Toistaiseksi ei ole esitetty mitään sellaista kattavasti nuoret aikuiset tavoittavaa palvelua (tai kontrollimenettelyä), joka olisi sekä poliittisesti, eettisesti että käytännöllisesti toteutettavissa. 9

10 3. NUORTEN TILANNE KESKI-SUOMEN MAAKUNNASSA Keski-Suomessa peruskoulun päättäneiden ikäluokka on viime vuosina ollut hieman yli nuorta. Heistä selkeä enemmistö jatkaa toisen asteen koulutukseen, mutta silti parisataa nuorta jää vuosittain vaille toisen asteen koulutuspaikkaa. Keski-Suomessa maahanmuuttajanuorten tilanne näkyy lähinnä Jyväskylän kaupungissa, sillä muualla maakunnassa on suhteellisen vähän maahanmuuttajaperheitä. Keski-Suomessa on noin vuotiasta henkilöä. Vuonna 2011 heistä oli keskimäärin ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi vuotiaita työttömiä on myös ollut keskimäärin 2000 viime vuosina. Helmikuun lopussa 2012 Keski-Suomessa oli työtöntä vuotiasta nuorta. Kokonaisuutena Keski-Suomen työllisyystilanne on yksi maan heikoimmista ja nuorten osalta tilanne on lähes vaikein. Maakunnassa on vaikeaa työllistyä toisen asteen tutkinnon suorittamisen jälkeen ja jopa korkeakoulututkinnolla. Pelkän peruskoulun varassa olevalle nuorelle työn saaminen on äärimmäisen vaikeaa. Keski-Suomessa vuotiaiden ikäryhmästä noin on työssä tai koulutuksessa. Eläkkeellä on noin henkilöä. Osa ikäryhmästä suorittaa ase- tai siviilipalvelusta ja pieni joukko kärsii vapausrangaistusta. Voi arvioida, että vuosittain jopa 2000 keskisuomalaista vuotiasta nuorta on tilastojen ja toimenpiteiden katveessa. Tämä joukko tuskin on vuodesta toiseen sama, sillä Myrskylän (2012) valtakunnallisen yhteenvedon mukaan viiden vuoden tarkastelujaksolla noin 40 % alkuperäisestä syrjäytyneiden joukosta oli edelleen luokiteltavissa siihen. Osa putoamisvaarasta olevista onnistuu suorittamaan tutkinnon tai opiskelee edelleen, osa pääsee töihin, jotkut ovat armeijassa, pieni ryhmä on perhevapaalla, osa työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä ja erityisesti maahanmuuttajataustaisista huomattava osa muuttaa pois maasta. Kokonaisuutena keskisuomalaisten nuorten tilanne on samankaltainen koko maan nuorten tilanteen kanssa. Työllistyminen on täällä kuitenkin keskimääräistä hankalampaa. Keski-Suomessa on myös tarjolla samankaltaiset palvelut ja tukitoimet kuin muuallakin maassa. Seuraavissa luvuissa kuvaamme pääpiirteissään nuorille tarjolla olevat palvelut. Seuraava luku on otsikoitu palveluviidakoksi, sillä kuten maassamme yleisesti, myös Keski-Suomen palvelut muodostuvat monien toimijoiden ja hallinnonalojen sektoroituneista palveluista, joiden hahmottaminen voi olla haastavaa. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleen nuorisolain tavoitteet toki näkyvät jo jossain määrin kunnallisessa toiminnassa, mutta silti toimintojen koordinoimisessa ja läpinäkyväksi tekemisessä on yhä työsarkaa. 10

11 11

12 4. NUORTEN PALVELUVIIDAKKO KESKI-SUOMEN KUNNISSA 4.1 KESKI-SUOMI KARTALLA Keski-Suomi on noin asukkaan maakunta, jossa on tällä hetkellä 23 kuntaa. Näistä 6 on kaupunkia, joista Jyväskylä on ylivoimaisesti suurin, noin asukasta. Keski-Suomi on maantieteellisesti ja väestörakenteeltaan moniulotteinen maakunta. Se on etelä-pohjois suunnassa 300 km pitkä ja koostuu yhdestä keskisuuresta kaupunkialueesta ja sitä ympäröivästä maaseudusta pikkukaupunkeineen ja kuntineen. Kyyjärvi Karstula Kinnula Kivijärvi Kannonkoski Pihtipudas Viitasaari Jatkossa tarkastelemme maakunnan palveluja jakamalla ne kolmeen pääluokkaan: seudulliset palvelut ja kehittämishankkeet, palvelut Jyväskylässä sekä palvelut muissa kunnissa. Keski-Suomen kunnat: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Keuruu Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Multia Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Toivakka Jämsä Joutsa Luhanka Kuhmoinen Maanmittauslaitos, lupanro 636/MML/10 12

13 4.2 TIEDONHANKINTA KUNTIEN PALVELUISTA Tiedot seudullisista palveluista ja hankkeista on kerätty ensisijaisesti verkosta, minkä lisäksi täsmennyksiä tietoihin on saatu puhelimitse ja kasvokkain toteutetuista haastatteluista kahden maakunnassa työskentelevän etsivän nuorisotyöntekijän kanssa. Kuvaamme kootusti Keski-Suomen etsivän nuorisotyön, koska sillä on keskeinen merkitys aktiivisessa palvelujen tarjonnassa. Jyväskylän ja maakunnan muiden kuntien nuorten palveluja koskevaa tietoa on koottu kuntien verkkosivuilta, kirjallisista dokumenteista, haastattelemalla ja lomakekyselyllä. Selvitystyön alkuvaiheessa lähetimme kaikille kunnille sähköpostitse pyynnön nimetä vastuuhenkilö tai taho, jolle voimme lähettää nuorten palvelujen järjestämistä koskevan kyselyn. Saimme kaikista kunnista vastauksen, joissa nimettiin kunnan viranomainen, jolle kyselyn voi osoittaa. Jyväskylän kaupungin edustajan kanssa kuitenkin sovittiin, että kaupungissa meneillään olevan kehittämistyön vuoksi emme kysy heiltä erikseen asioita, joita he juuri ovat kehittämishankkeessa kokoamassa yhteen. Sen sijaan sovimme kaupungin edustajien kanssa keskustelutilaisuuden. Siten lomakekyselyn vastaajiksi jäivät maakunnan maaseutumaisemmat kaupungit ja pienet kunnat, yhteensä 22 kuntaa. Jyväskylän kaupungin edustajien kanssa järjestyi tapaaminen, jossa kävimme keskustellen läpi kyselyn teemat. Kyselylomake toteutettiin SPSS-ohjelmiston Mr. Interview -sovelluksella, jossa kyselylomakkeeseen vastataan verkossa. Kyselylomake on raportin liitteenä. Kyselyn verkko-osoite lähetettiin kuntien nimeämille edustajille 8.5. ja vastauksia pyydettiin mennessä. Määräaikaan mennessä koko lomakkeeseen vastanneita oli kaksi kappaletta. Tämän jälkeen kuntiin lähetettiin muistutus ja pyyntö vastata kyselyyn mennessä. Tämän määräajan umpeuduttua kyselyyn oli saatu kuusi kaikkiin kysymyksiin vastannutta sekä kolme osaan kysymyksistä tehtyä vastausta. Vastauksia saatiin siis 9/22 kunnasta. Vastanneita kuntia on sekä eteläisestä että pohjoisesta Keski-Suomesta ja mukana on niin pieniä kaupunkeja kuin puhtaita maaseutukuntia. Toki olisimme toivoneet vastausten olleen maakunnallisesti kattavampia, mutta ajan ja resurssien rajallisuuden vuoksi päädyimme rakentamaan selvityksen saatujen vastausten pohjalta. Kyselylomake on selvityksen lopussa liitteenä. 13

14 4.3 SEUDULLISET PALVELUT JA KEHITTÄMISHANKKEET Seudullinen tieto- ja neuvontapalvelu NuortenLaturi NuortenLaturi on seudullinen, vuotiaille nuorille, nuorten vanhemmille, nuorten parissa toimiville ja nuorisotyön opiskelijoille suunnattu, kahdeksan kunnan yhteinen, tiedotus-, tieto- ja neuvontapalvelu verkossa, osoitteessa www. nuortenlaturi.fi. Palvelun kuntia ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Keuruu, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Äänekoski. Seudullinen sivusto on avattu joulukuussa Seudullista verkkopalvelua on rakennettu hankerahoilla ja toiminnan koordinoinnista ja ylläpidosta vastaa Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut. NuortenLaturin sivuille on koottu luokiteltua ja ajantasaista tietoa nuorten elämään liittyvistä asioista, muun muassa asumisesta, opiskelusta, työelämästä, terveydestä ja ihmissuhteista. Sivuilla on myös tietoa ajankohtaisista tapahtumista, kursseista ja harrastusmahdollisuuksista ja kysy-palstan asiantuntijat (terveydenhoitaja, koulukuraattorit, psykiatrinen sairaanhoitaja, seksuaaliterapeutti sekä nuorisotyöntekijät) vastaavat nuorten kysymyksiin. NuortenLaturin ajankohtaiset uutiset välittävät tietoa tarjolla olevista tapahtumista, kursseista, harrastusmahdollisuuksista tai seudun nuorisotyön meneillään olevista asioista. Tapahtumakalenterista nuori voi bongata ajankohtaisia menovinkkejä tai ilmoittaa järjestämästään tapahtumasta. Tapahtumakalenteri palvelee myös seudun järjestöjä maksuttomana tiedotuskanavana. Erityisesti keväällä kesän leirit ovat paljon etsittyä tietoa Muita hankkeita ja hanketoimijoita Timeout! Aikalisä! toimintamalli: valtakunnallinen Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen koordinoimassa hankkeessa (vuosien aikana) syntynyt Aikalisä! -toimintamalli auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria miehiä parempaan elämänhallintaan. Kuntien, Puolustusvoimien ja Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen yhteistyönä toteuttama toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- ja siviilipalveluksen keskeytyessä. Toimintamallin lähtökohta on vuosittaiset kutsunnat, jossa tietty koko nuorten miesten ikäluokka on koolla. Kutsunnanalaisille tarjotaan tukipalvelua, jonka toteuttavat tehtävään koulutetut sosiaali-, terveys-, ja nuorisoalan ammattilaiset ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään. Asiakasta tuetaan tarpeen mukaan hyödyntäen julkisia ja kolmannen sektorin palveluita. Palvelun ytimenä on löytää erityisesti palveluksensa keskeyttäneille heidän tarpeitaan parhaiten vastaavat vaihtoehdot, asettaa tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseen. Toimintamallin pyrkimyksenä on tukea nuorten miesten elämänhallintaa. Toimintamallin käyttöönotto edellyttää kuntien sitoutumista palvelun organisoimiseen ja toteuttamiseen. Aikalisä! hankkeen kautta Jyväskylän alueella on jo koulutettu 20 Time out ohjaajaa. Jyväskylässä toimii neljä ohjaajaa, joista kolme on Jyväskylän kaupungin ja yksi TE-toimiston palveluksessa. 14

15 Koppari koko ikäluokan parhaaksi ( ): Jyväskylä Koppari on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on saada koko ikäluokan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ohjauksen piiriin. Hankkeen tavoitteena on selkiyttää ja vahvistaa Jyväskylän seutukunnan nuorten ohjauksen yhteistoimintaverkoston toimintaa. Koppari-hankkeessa pyritään kehittämään moniammatillisen verkoston toiminta- ja ohjausmalli, jonka avulla tuetaan ilman opiskelupaikkaa jääneiden tai opintonsa keskeyttäneiden nuorten ohjautumista koulutukseen tai työelämään. Hankkeen aikana pyritään selvittämään Jyväskylän seutukunnan nuorille suunnatut palvelut ja rakennetaan alueen palvelukartta palvelemaan sekä nuoria, nuorten kanssa työskenteleviä että näiden palveluiden tuottajia. Lisäksi hankkeessa pyritään mallintamaan, kuinka kerätään ajantasaista tietoa toisen asteen opiskelupaikkaa ilman jääneistä ja opintonsa keskeyttäneistä nuorista. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Voimalaitos Nuorten Taitopajat (8/2010-7/2013): Jyväskylä Voimalaitos -projektin toteuttaa Jyväskylän kaupungin Sosiaali- ja terveyspalvelut, Työllisyyspalvelut ja Nuorten taidetyöpaja. Projektin kohderyhmiä ovat: nuoret alle 28 vuotiaat työttömät työnhakijat pitkäaikaistyöttömät nuoret, koulutuksensa kesken jättäneet ja -jättävät nuoret ja maahanmuuttajanuoret ja muut vaikeasti työllistyvät nuoret. Hankkeen hohderyhmän nuoret ovat ensisijaisesti Jyväskylästä, mutta projektiin voidaan ottaa mukaan nuoria erityisin perustein Jyväskylän ulkopuolelta. Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaista käytännön työntekoon pohjautuvaa työpajatoimintaa, jossa korostuvat erityisesti toiminnalliset, luovat ja yhteisölliset menetelmät. Projektin tavoitteena on lisätä työharjoittelumahdollisuuksia erilaisiin pajatoimintoihin ja tavoittaa 500 nuorta hankkeen aikana. Projekti tuottaa nuorille 1-4 kuukauden mittaisia, yhteisöllisesti toimivia yhdeksän nuoren työryhmiä kahvilatoimintaan, remontointiin/ maalaukseen, media-alan työtehtäviin, sekä käsityöalan tehtäviin että puu-ja metallityöhön. Nuoret sijoittuvat työpajajaksoille erilaisilla työhallinnon toimenpiteillä mm. työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu. Pajojen vetäjinä toimivat neljä yksilövalmentajaa, joiden toiminnassa painottuu nuorten työharjoittelijoiden opiskeluun ja työelämään suuntautuvien voimavarojen kartoitus ja vahvistaminen. Lisäksi Voimalaitos-hanke järjestää vuosittain 6 starttipajaa, johon kuhunkin mahtuu kerralla 9 nuorta. Starttipajoissa keskitytään elämäntilanteen selvittelyyn, ja jatkomahdollisuuksien etsintään mm. taitopajojen tarjonnasta. Työpajatoiminnassa korostuu verkostotyön osaaminen, ja sitä tehdään yhdessä mm. Jyväskylän etsivän nuorisotyön ammattilaisten kanssa. Voimalaitos- Nuorten Taitopajat Jyväskylä mahdollistaa vuodesta 2001 lähtien Jyväskylässä toimineen Nuorten Taidetyöpajan toiminnan tuntuvan laajentamisen ja nostaa työpajatyön Jyväskylässä myös volyymiltään merkittäväksi työllisyyden hoidon toimintamuodoksi. 15

16 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Ohjauslaturi ( ): Jyväskylä PAIKKO paikka pajalta ( ): Jyväskylä, Laukaa, Muurame ja Äänekoski HUMAK hallinnoi ESR-rahoitteista OhjausLaturihanketta vuosien aikana. Hankkeen tuloksena on jäänyt elämään edellä esitelty Nuortenlaturi-verkkopalvelu. Hankkeella mallinnettiin Jyväskylän kaupungille ja verkostolle peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen pudokkuutta ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevää moniammatillista ohjausta. Lisäksi hankkeen osatoteuttajina olivat Jyväskylän kaupunki, Työvalmennussäätiö Tekevä ja Jyvälän Setlementti ry. Projektin kohderyhminä olivat perusasteen ja toisen asteen nivelvaiheessa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Lisäksi projektin toimenpiteet kohdistuivat perus- ja toisen asteen nivelvaiheessa nuorten kanssa työskentelevä moniammatilliseen verkostoon, mm. Jyväskylän kaupungin oppilashuolto- ja opetushenkilöstöön sekä nuorisotyöntekijöihin. Lisäksi kohderyhmänä olivat HUMAKin yhteisöpedagogikoulutuksen opetus- ja kehittämishenkilöstö. Hankkeen aikana nuorisotyön yhteisöllisiä ja elämänhallintaa tukevia menetelmiä pyrittiin juurruttamaan alueen oppilaitosyhteistyöhön. Ohjauslaturi-hankeen avulla tuki-, koulutus- ja työllistymisverkostoa tehdään tunnetuksi niin moniammatilliselle työntekijäjoukolle kuin nivelvaiheen nuorille ja heidän perheilleenkin. Hankkeen on mahdollista hyödyntää ohjauspalvelua nuorille erilaisissa oppimisympäristöissä. PAIKKO -projekti jatkaa OSKO -projektin työtä työpajojen ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämiseksi. Hanke on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toteuttama hanke, jonka kohderyhmä on työpajojen työ- ja yksilövalmentajat, etsivän nuorisotyön tekijät ja oppilaitosten ohjaus- ja opetushenkilöstö sekä muu ammattihenkilöstö, joiden toiminnalla on vaikutusta asiakkaiden koulutusvalintoihin, koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen sekä syrjäytymiskehityksen katkaisuun. Projektin toiminta kohdistuu myös työpajalle sijoitettuihin, oppilaitosten keskeyttämisuhan alaisiin opiskelijoihin sekä työvalmennuksessa oleviin, näyttötutkinnon suorittajiksi hakeutuviin henkilöihin. Hankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten opiskelijoiden keskeyttämisiä oppimisympäristöjä ja opiskelutapoja monipuolistamalla. Projekti pyrkii tunnistamaan työpajojen oppimisympäristöjä niin, että opetussuunnitelmaperustaisen opintojen suorittaminen työpajalla on mahdollista. Työpajatoiminta tarjoaa toiminnallisen oppimisympäristön lisäksi mahdollisuuden pienryhmätoimintaan ja henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen, joihin oppilaitosympäristöllä ei välttämättä ole riittävästi resursseja. Projekti pyrkii tarjoamaan opiskelijoille tarvittaessa paikan toiminnallisessa oppimisympäristössä pajalta tai mahdollisuuden valmentautua paikan näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tai tutkintotilaisuudessa. PAIKKO -hankkeen avulla kehitetään työvalmennuspalveluja tavoitteellisemmaksi mm. kehittämällä osaamistodistusmalleja, joilla nuoren ammatillinen osaaminen ja sen kehittyminen on mahdollista dokumentoida. Mukana olevien kuntien lisäksi projekti tekee läheistä yhteistyötä alueen oppilaitosten, SOVATEK -säätiön ja Keski-Suomen Työpajayhdistyksen kanssa. 16

17 Osaamisella töihin ( ): Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Jyväskylän aikuisopiston toteuttaman hankkeen tavoitteena on edistää Jyväskylän TE-toimiston alueen työttömien nuorten aikuisten ammatillisen polun rakentumista. Tavoitteena on parantaa työttömien ja palkkatukityössä toimivien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille ammatillista osaamista lisäämällä. Hankkeessa nuorelle nimetään oma opinto-ohjaaja, jonka tuella rakennetaan ammatillista polkua. Tavoitteena on ammatillisen tutkinnon suorittaminen sekä työkokemuksen kartuttaminen. Hankkeen piirissä on kohdennettua työvoimapoliittista koulutusta sekä palkkatuettua työtä. Tavoitteena on ammatillisen osaamisen kehittäminen ja siten työllistymisen edellytysten parantaminen. Kohderyhmään kuuluvat työttömät nuoret aikuiset (20-29-v) sekä palkkatukityössä tai työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa ja työkokeilussa työskentelevät henkilöt. Harkinnanpaikka ( ): Jyväskylä, Jämsä ja Petäjävesi Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toteuttaman hankkeen tavoitteena on opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen menetelmien kehittäminen ja monipuolistaminen. Niiden avulla voidaan tukea nuorten urapolkujen löytymistä, opintojen loppuun saattamista sekä ehkäistä keskeyttämistä ja työllistymistä. Lisäksi parannetaan ohjaushenkilöstön asiantuntijuutta. Henkilöstö saa käyttöönsä uusia kokeiltuja menetelmiä. Hanke pyrkii myös kehittämään alueellista yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi selkeyttämällä eri toimijatahojen rooleja. Lisäksi hankkeessa tehostetaan yhteistyötä nuoren syrjäytymisen ehkäisyn parissa toimivien eri toimijoiden välillä ja tiivistetään verkkoa, jonka avulla nuori pysyy ohjauspalveluiden piirissä. Hankkeessa rakennetaan nonstop-periaatteella toimivaa ohjauspysäkkiä niille toisen asteen opiskelijoille, jotka harkitsevat koulutuksen keskeyttämistä. Hankkeen kohderyhmänä ovat toisen asteen opiskelijahuoltotyötä tekevä henkilöstö sekä toimijaverkostossa toimivien tahojen - kuten etsivä nuorisotyö, opiskelijaterveydenhoito, työ- ja elinkeinotoimisto ja työpajat - henkilöstö. Lisäksi ohjausmallien kehittämisen kohderyhmänä ovat keskeyttämis- ja eroamisuhan alaiset ja keskeytykseltä palaavat nuoret. Punainen Talo ( ): Jyväskylä, Saarijärvi, Pihtipudas ja Viitasaari Päättyneen Punainen Talo -hankkeen ensisijaisia kohderyhmiä olivat vajaakuntoiset, vammaiset, päihdekuntoutujat, mielenterveyskuntoutujat ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. e tai koulutukseen. Kohderyhmään kuuluivat myös työyhteisöt ja yhteistyökumppanit syrjäytymistä ehkäisevissä hankkeissa. Hanketta hallinnoi SOVATEK-säätiö. Hankkeen tarve lähti havainnosta, että monipuolinen palvelutarjonta edellä mainituille kohderyhmille jää usein irralliseksi, eikä palvele työllistymistä. Siten tavoitteena oli kehittää palveluja, jotka ovat riittävän yksilöllisiä ja kohdennettuja, jotta ne johtavat työllistymiseen. Hankkeessa toteutettiin valmennusmoduuleja ja tukipalveluja. Projektin tarkoituksena oli luoda malli, jossa siirrytään yksittäisestä palvelutarjonnasta prosessimaiseen toimintamalliin. Uudella toimintamallilla parannetaan edellytyksiä vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymiselle. Hankkeessa kehitetään toisen asteen ohjausmenetelmiä. Ohjausmenetelmien avulla räätälöidään opiskelijalle tarvittaessa sujuva, onnistumisen kokemuksia tuottava siirtymä alan tai oppilaitoksen vaihtamisessa ja näin helpotetaan opintoihin uudelleen kiinnittymistä. 17

18 Työvalmennussäätiö Avitus: Jämsä ja Kuhmoinen Varikolta verkostoon ( ): Petäjävesi Yksityisenä kuntoutus-, työvalmennus- ja projektipalveluiden tuottajana Avitus tarjoaa asiakkaidensa elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä parantavia yksilöllisiä kuntoutus- ja työvalmennuspalveluita sekä järjestää muuta työelämävalmiuksia parantavaa, kuntouttavaa ja valmentavaa toimintaa. Työvalmennuspalveluiden suurimpia käyttäjäryhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset työnhakijat ja alle 29 -vuotiaat nuoret. Toimintakykyä parantavia yksilöllisiä kuntoutuspalveluita tuotetaan lähinnä kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Avituksella on meneillään hankkeita Jämsän ja Kuhmoisten alueen työttömien, kuntoutettavien ja nuorten tueksi. TyöUra -hankkeen asiakkaina ovat työttömät työnhakijat. Hanke tarjoaa työttömälle yksilöohjausta tai ryhmätoimintaa, joiden tarkoituksena on selkeyttää polkua työmarkkinoille. Työura-hankkeen toiminta on tarkoitettu kaiken ikäisille työttömille. Yksilövalmennus-hankkeessa puolestaan kehitetään nuorten työpajatoimintaa. Säätiön työpajatoimintaan osallistuvien nuorten lisäksi projektin kohderyhmään kuuluvat Jämsänjokilaakson alueen alle 29 -vuotiaat työttömät nuoret, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai koulutuksen saaneet nuoret, jotka tarvitsevat tukea koulutukseen tai työelämään hakeutumisessa. Hankkeessa tarjotaan yksilöohjausta ja ryhmävalmennusta. Etsivän nuorisotyön -hankkeessa kehitetään OKM:n hankerahoituksella Jämsän seudulle etsivän nuorisotyön malli, joka täydentää jo olemassa olevia nuorten palveluja sekä tuo lisäresursseja syrjäytymisen ennalta ehkäisyyn. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa niitä vuotiaita nuoria jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja tarvitsevat tukea ja ohjausta tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jo syrjäytyneet. Asiakkaat tulevat etsivän nuorisotyön piiriin sosiaalityön, mielenterveyskeskuksen, TE -toimiston, ammattiopiston ja Jämsän kaupungin perusopetuksen kautta. Lisäksi nuori itse tai nuoren läheinen voi olla yhteydessä etsivään nuorisotyöhön. Hankkeen tavoitteena on luoda ennaltaehkäisevä työllistymisen ja koulutuksen malli, jossa kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille varmistetaan peruskoulun jälkeinen ammatillinen koulutus sekä ammatillisten opintojen jälkeen ensimmäinen työpaikka. Varikko kuvataan pajaympäristöksi, joka tarjoaa apua nuoren elämäntilanteen jäsentämiseksi ja valmentaa nuorta eteenpäin. Hankkeessa on yhtenä elementtinä mukana nuorten ohjausryhmä, joka koostuu peruskoulun, toisen asteen koulutuksen ja työttömistä nuorista. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat kunnan yläkoulu, lukio, ammattiopisto, paikalliset yritykset, työpaja, yhdistykset sekä kunnalliset palveluntuottajat. Yhteinen Reitti II ( ): Laukaa ja Konnevesi Laukaan kunnan vapaa-aikatoimi hallinnoi ja toteuttaa Yhteinen Reitti II -projektin Laukaan ja Konneveden kuntien alueilla yhteistyössä Konneveden kunnan kanssa. Projektin tarkoituksena on katkaista projektin kohderyhmien pitkittynyt työttömyys ja tarjota ohjattu harjoittelu- ja/tai työpaikka henkilöille, joille työllistyminen ei muulla tavoin ole onnistunut. Nuoret valitaan projektiin jo paljon varhaisemmassa vaiheessa, osa heistä on etsivän nuorisotyön asiakkaita. Projektin aikana henkilön työ- ja toimintakykyä ja elämänhallintaa pyritään kehittämään monin eri tavoin tavoitteena saada heidät takaisin työmarkkinoille, koulutukseen tai muuhun myönteiseen toimintaan. 18

19 Hankkeella on neljä kohderyhmää. 1) vuotiaat nuoret, jotka TE -toimisto, sosiaalitoimisto tai etsivä nuorisotyö on ohjannut projektiin. Nämä nuoret osallistuvat valmentavaan työpajatoimintaan enintään kolmena päivänä viikossa. Heillä on jokin erityisen tuen tarve, eikä hänellä todennäköisesti ole vielä edellytyksiä sitoutua jokapäiväiseen toimintaan. 2) vuotiaat nuoret, jotka TE -toimisto on ohjannut projektiin. Näillä nuorilla on ollut vaikeuksia sijoittua työmarkkinoille tai koulutukseen. Todennäköisesti he pystyvät kuitenkin sitoutumaan säännölliseen kokopäiväiseen työpajatoimintaan. 3. ja 4. ryhmät muodostuvat yli 29 -vuotiaista (keski-ikäiset ja seniorit). Projekti tarjoaa harjoittelupaikan ja/tai työsuhteen yli 200:lle Laukaassa tai Konnevedellä asuvalle työttömälle. Projektin ja kuntien keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat paikalliset TE -toimistot, jotka valitsevat kohderyhmistä haastateltavat henkilöt. Projektin suunnittelussa, valmistelussa ja toteuttamisessa on ollut mukana TE -toimistojen lisäksi kuntien sosiaalitoimet, Laukaan terveystoimi, kuntien henkilöstöhallinnot sekä Laukaan yrittäjät ry Etsivä nuorisotyö Keski-Suomessa Etsivä nuorisotyö on varsin uusi toimintamalli, johon kunnilla on ollut mahdollisuus hakea valtiolta erillistä rahoitusta etsivien työparien palkkaamiseen Opetus- ja kulttuuriministeriötä. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on neuvoa ja ohjata vuotiaita nuoria, jotka ovat tai ovat vaarassa pudota koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö on vapaaehtoisuuteen perustuvaa varhaista tukea, joka muotoutuu yksilöllisesti nuoren tilanteen mukaan. Kuten myöhemmin haastattelu- ja kyselyaineistojen perusteella ilmenee, kunnissa on paljon toiveita ja odotuksia etsivää nuorisotyötä kohtaan. Taulukkoon 1 on koottu Keski-Suomen alueen etsivät nuorisotyöntekijät. Keski-Suomen alueen kunnista ainoastaan kolmessa - Joutsassa, Kuhmoisilla ja Luhangassa - ei ole toistaiseksi järjestetty etsivää nuorisotyötä. 19

20 Taulukko 1. Etsivä nuorisotyö Keski-Suomessa KUNTA ETSIVÄ NUORISOTYÖ ETSIVIEN YHTEYSTIEDOT (s-posti yleisesti muotoa Hankasalmi Kyllä Maiju Hakkarainen, p / p Eija Jalkanen, p / p HUOMIOITAVAA Joutsa Ei Joutsan hankehakemus etsivästä nuorisotyöstä on lähetetty ministeriöön (Vapaa-aikalautakunta kokouspöytäkirja ) Jyväskylä Kyllä Jyväskylän kaupunki, nuorisopalvelut Merja Angle, p / Anu Kokki, p / Sanna Vartiainen (Korpilahden alue, työlomalla) p / Anna Jolanki (työlomalla) Jyväskylän kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Nuorten taidetyöpaja: Tanja Maunonen, p Terhi Tahvanainen, p Piia Lampinen, p Hanna Leino, p SOVATEK-säätiö: Hanna Rossi, p Jämsä Kyllä Päivi Siili, p , p Maija Mäntylä, p , p Karstula Kyllä Anna-Maija Kuusela, p Kannonkoski Kivijärvi Etsivä nuorisotyön toinen hankekausi käynnistyi Jämsässä Hankerahoitus on ajalle Kyllä Kalle Korhonen, p Kuntien yhteinen palvelu Keuruu Kyllä Kaija Yrjänä-Toivanen, p Etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaa 2. asteen nivelvaiheen opintoohjaaja Kaija Yrjänä-Toivanen. Kinnula Kyllä Miikka Mäkinen, p OKM on myöntänyt Kinnulan kunnalle valtio-avustuksen etsivän nuorisotyön järjestämiseen Konnevesi Kyllä Anne Laine, p Konneveden etsivä nuorisotyö on järjestetty yhdessä Laukaan kanssa. Kuhmoinen Ei Kuhmoisilla ei ole järjestetty etsivää nuorisotyötä. Alueella toimii kuitenkin nuoriso-ohjaaja. Kyyjärvi Kyllä Tamara Lindgren-Anttila, p Yhteistyössä Perhon kanssa Laukaa Kyllä Mia Ojanen, p Tatu Reinikainen, p Verkossa: Facebook Etsivä työ Laukaa Luhanka Ei Luhangassa ei ole järjestetty etsivää nuorisotyötä Muurame Kyllä Sini Pohjankoski, p Petäjävesi Kyllä Tiina Kivioja, p Ossi Kettunen, p Pihtipudas Viitasaari Kyllä Jyrki Kemppainen, p Kuntien yhteinen palvelu Saarijärvi Kyllä Päivi Karisto, p Paula Tuomi, p Toivakka Kyllä Työpajaohjaaja Neppari-hanke Sami Puikkonen, p Uurainen Kyllä Uuraisten nuorisotyöntekijä, p Verkossa: Facebook Uuraisten etsivä nuorisotyö Äänekoski Kyllä Pauliina Koljonen, p Ulla Lehtolainen, p Toivakassa etsivä nuorisotyötä toteutetaan tällä hetkellä Neppari-hankkeen avulla 20

21 4.4 PALVELUT JYVÄSKYLÄSSÄ Peruskoulun päättäneiden nuorten palvelut Jyväskylän kaupungissa peruskoulun päättäneiden nuorten palveluista vastaavat pääasiassa alueen oppilaitokset ja etsivä nuorisotyö. Kevään yhteishaun tulosten saapumisen jälkeen peruskoulua päättäviä nuoria auttavat ensisijaisesti koulujen omat opinto-ohjaajat. Jyväskylän kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelmiin on kirjattu, että peruskoulun oppilaanohjaajilla on vastuu seurata KOULUTA-järjestelmästä peruskoulun päättäneiden nuorten tilannetta syyskuun loppuun saakka. Kaupungin nuorisotoimen kesäpäivystyksen ohjaajat kiertävät kouluilla tapaamassa nuoria. Kesäpäivystyksen ohjaajat ovat tavoitettavissa koko kesän auttaen nuoria erilaisissa peruskoulun jälkeisiin opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Kesäkuussa etsivillä on puhelinpäivystys opiskelupaikkaa vaille jääneille nuorille. Päivystäjiin on mahdollisuus ottaa yhteyttä myös sähköpostilla tai verkossa. Päivystysvuoroja hoitavat etsivän työn ohjaajat Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluista, Nuorten Taidetyöpajasta, SOVATEK -säätiöstä sekä monikulttuurinen koulunkäynninohjaaja Kuokkalan koulusta. Kaupungin etsiville nuorisotyöntekijöille toimitetaan nimilistat yhteystietoineen kaikista peruskoulun päättäneistä nuorista, jotka ovat jääneet vaille toisen asteen opiskelupaikkaa. Etsivät ottavat näihin nuoriin yhteyttä ja pyrkivät löytämään heille opiskelupaikan heinäkuun täydentävässä haussa. Yleensä lähes kaikille järjestyy jokin opiskelupaikka syksyyn mennessä. Syksy ja opintojen aloittaminen onkin kriittisempi vaihe nuorten putoamisessa kuin itse opintopaikan löytyminen. Kaikki eivät jatka opintojaan syysloman jälkeen Toisen asteen opintojen seuranta ja keskeyttäneiden tukeminen Opintonsa keskeyttäneistä toisen asteen opiskelijoista kerätään tilastoja. Lähtökohtaisesti oppilaitokset toimittavat keskeyttäneiden opiskelijoiden nimilistat puhelinnumeroineen kaupungin etsivän nuorisotyöntekijöille, mutta yhtenäistä käytäntöä ilmoitusten antamisesta ei ole muotoutunut. Ilmoitusherkkyys vaihtelee oppilaitoksittain ja henkilöittäin. Keskeyttämisilmoituksen viipyminen vaikeuttaa mahdollisuuksia tarttua nuoren tilanteeseen. Lisäksi kun keskeyttämisestä ei ilmoiteta, voi opiskelija pysyä pitkään Kelan rekistereissä läsnä olevana. Tällöin opintotuen maksaminen jatkuu aiheuttaen taloudellisia vaikeuksia Kelan periessä takaisin aiheetta maksetut opintotuet. Etsivällä nuorisotyöllä on tärkeä rooli tunnistettaessa ja tuettaessa toisen asteen opinnot keskeyttäneitä nuoria. Lisäksi tässä vaiheessa on usein mukana sosiaalitoimi, etenkin jos kyseessä on tilanne, jossa nuoren perhettä on jo aiemmin tuettu tai jos nuori on lastensuojelun piirissä. Keinovalikoimassa on myös ammattistartti (AMSTA), jossa pyritään löytämään uusia polkuja ammatilliseen peruskoulutukseen. Kaupungissa on myös pyrkimys kehittää kasvu-oppiminen-perheet prosesseja tiivistämällä yhteistyötä oppilaitosten henkilöstön kesken sekä ammattilaisten ja nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Jyväskylän kaupungin nuorisotoimessa työskentelee tällä hetkellä kaksi etsivää nuorisotyöntekijää. Jyväskylä alueella työskentelee myös viisi muuta etsivän työn ohjaajaa, joista neljä on sijoitettu Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Nuorten taidetyöpajaan ja yksi SOVATEK-säätiöön. Asiakkaat on jaettu etsivien kesken asuinalueen ja/ tai oppilaitoksen mukaan. Oppilaitoksia on ohjeistettu ottamaan yhteyttä omaan nimettyyn etsivän nuorisotyön ohjaajaansa, mutta nuoret voivat ottaa yhteyttä etsiviin valintansa mukaan. Yhteistyö muotoutuu yksilöllisesti kunkin nuoren tilanteen mukaan. Jyväskylässä etsivää nuorisotyötä tehdään Jyväskylän nuorisopalveluiden lisäksi nuorten taidetyöpajalla sekä SOVATEK-säätiön toimesta. Jyväskylän kaupungilla on myös keskeinen rooli nuorten OhjausLaturi-toiminnassa. 21

22 4.4.3 Palvelut toisen asteen jälkeen Toisen asteen opintojen jälkeen nuorille on tarjolla palveluja heidän elämäntilanteensa mukaisesti. Mikäli nuori on opiskelijana kirjoilla jossain oppilaitoksessa, on päävastuu ohjaamisesta kyseisellä oppilaitoksella. Toisen asteen jälkeen työnhakijoiksi ilmoittautuneiden kanssa on ensisijaisesti tekemisissä TE -toimisto. Myös aikuissosiaalityön rooli on tässä vaiheessa merkittävä, mikäli elämäntilanne vaatii esimerkiksi toimeentulotukea. Niille, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen jatkaneet opintojaan, voidaan tarjota työelämäkokeilua ja harjoittelua työvoiman palvelukeskuksen kautta. Nuorten täysi-ikäistyessä ja irrottautuessa oppilaitosten ja koulutuksen piiristä heidän seuraamisensa ja tukemisensa muuttuu vaikeammaksi, etenkin jos nuori aikuinen ei itse aktiivisesti hae tukea ja ohjausta. Nuorisotyö yleensä, etsivä nuorisotyö erityisesti, kolmannen sektorin eri toimijat sekä sosiaalityöntekijät tapaavat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria muodollisissa ja epämuodollisissa tilanteissa, joissa on mahdollista avata keskusteluyhteys nuoreen. Nuoresta on kuitenkin lähes mahdotonta pitää kiinni, mikäli nuori itse jättäytyy aktiivisen työn ja koulutuspaikan hakemisen ulkopuolelle. Etsivä nuorisotyö ja nuorisotyö yleensäkin perustuu vapaaehtoisuuteen, joten nuori voi halutessaan kieltäytyä hänelle tarjotuista palveluista Viranomaisyhteistyö ja vastuut palveluiden järjestämisessä Jyväskylän kaupungissa vastuu peruskoulun päättäneiden nuorten palvelujen tuottamisesta jakaantuu perinteisesti hallinnonaloittain vuotiaiden nuorten palveluiden tuottamiseen osallistuvat etsivän nuorisotyöntekijät, peruskoulujen oppilaanohjaajat, toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat, sosiaali- ja terveystoimi ja järjestöt. Täysi-ikäisten nuorten aikuisten palvelujen tuottamisessa Jyväskylän kaupungissa yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveysviranomaisten, työhallinnon (TE -toimisto), puolustusvoimien, poliisin ja paikallisten järjestöjen (kuten SOVATEK -säätiö, 4-H, YAD) kesken. Kaupungin edustajien kanssa käydyn keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että eri hallinnonaloilla ei välttämättä tiedetä riittävästi toisten työstä tai vaikka tiedettäisiin, niin se ei näyttäydy käytännön yhteistyössä. Hallinnonalojen yhteistyön haasteena on luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen, toimivat yhteistyöverkostot sekä yhdessä sovitut menettelytavat eri tilanteisiin. Jyväskylän kaupungissa on meneillään Uuden sukupolven organisaatio (USO), joka tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Hallinnon uudelleen organisoimisesta odotetaan askelta eteenpäin nuorten palvelujen kokonaiskoordinaation kehittämisessä. Työryhmätyöskentelyssä on koottu yhteen lastensuojeluin ja nuorisolain toteutumisen suunnittelu. Siten USO-ryhmä edistää keskustelua yli hallinnonrajojen. Ryhmässä käydään paljon hyvää keskustelua, mutta hyvien ideoiden toimeenpano ja seuranta vaativat edelleen kehittämistä ja erityisesti vastuiden selkeyttämistä. Palvelujen tuottaminen tapahtuu edelleen pitkälti hallinnonalojen sisällä, vaikka yhteistyötä ja esimerkiksi tietojen vaihtoa on kehitetty. Esimerkiksi TE -keskuksille on tärkeää, että nuori työllistyy tai löytää harjoittelupaikan. Sitä kautta ajatellaan elämänlaadun kokonaisuudessaan paranevan, vaikka työllistyminen saattaa olla vain yksi kysymys laajassa elämäntilanteen kysymysten kirjossa. Puolustusvoimilla ja siviilipalvelukeskuksilla on käytössään lomakejärjestelmä, jossa armeijan/ siviilipalveluksen keskeyttäneiltä kysytään suostumus tietojen luovuttamisesta kunnan etsivän nuorisotyön tekijöille. Luvan antaneiden tiedot toimitetaan etsiville. Keskustelussa nousi esiin myös se, että yksi moniammatillisen nuorisotyön ongelmista on se, etteivät eri viranomaiset aina hoksaa ottaa yhteyttä toiseen viranomaiseen jokaisen hoitaessa omaa tonttiaan. 22