NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA VÄHENTÄMISEEN TARKOITETUT PALVELUT KESKI-SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA VÄHENTÄMISEEN TARKOITETUT PALVELUT KESKI-SUOMESSA"

Transkriptio

1 NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA VÄHENTÄMISEEN TARKOITETUT PALVELUT KESKI-SUOMESSA

2 Kirjoittajat: Kirsi Syynimaa ja Sakari Saukkonen Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin / vaihde Julkaisu: C 137 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Taitto: Anu Huotari Valokuvat Stock.XCHNG, Jyväskylä 2012

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO NUORTEN TILANNE VALTAKUNNALLISESTI NUORTEN TILANNE KESKI-SUOMESSA NUORTEN PALVELUVIIDAKKO KESKI-SUOMEN KUNNISSA Keski-Suomi kartalla Tiedonhankinta kuntien palveluista Seudulliset palvelut ja kehittämishankkeet Seudullinen tieto-ja neuvontapalvelu NuortenLaturi Muita hankkeita ja hanketoimijoita Etsivä nuorisotyö Keski-Suomessa Palvelut Jyväskylässä Peruskoulun päättäneiden nuorten palvelut Toisen asteen opintojen seuranta ja keskeyttäneiden tukeminen Palvelut toisen asteen jälkeen Viranomaisyhteistyö ja vastuut palveluiden järjestämisessä Palvelut maahanmuuttajille, varus-ja siviilipalvelusmiehille sekä Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaille Yhteiskuntatakuun tulevaisuuden näkymät Muu Keski-Suomi Peruskoulun päättäneiden nuorten palvelut Toisen asteen opintojen seuranta ja keskeyttäneiden tukeminen Palvelut toisen asteen jälkeen Viranomaisyhteistyö ja vastuut palveluiden järjestämisessä Palvelut maahanmuuttajille, varus-ja siviilipalvelusmiehille sekä Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaille Yhteiskuntatakuun tulevaisuuden näkymät SELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Keskeiset tulokset Nuorten osallisuus ja yhteiskunnan vastuu...27 LÄHTEET LIITE 1. Kuntakysely...30

4 Tiivistelmä Selvitystyön taustaa Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus selvitti Keski-Suomen maakunnassa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarjolla olevat palvelut. Selvitystä varten koottiin dokumenttiaineistoja kuntien verkkosivuilta niiden tuottamista palveluista, aiempia tutkimuksia ja tilastotietoja nuorten tilanteesta sekä heille suunnatuista palveluista. Kunnille lähettiin kysely palvelujen organisoimisesta ja sisällöistä sekä lisäksi haastateltiin Keski-Suomessa nuorisotyötä tekeviä tai siitä vastaavia henkilöitä. Nuorten kannalta tärkeistä toimijoista sosiaalitoimen ja TEtoimistojen osalta emme koonneet ensikäden tietoa. Sosiaali- ja työllisyysviranomaisten toiminnasta tiedot perustuvat tilastoihin, aiempiin tutkimuksiin sekä tätä selvitystä varten kyselyyn ja haastatteluihin osallistuneiden näkemyksiin. Selvityksen aineisto on rajallinen ja johtopäätökset ovat suuntaa antavia. Keski-Suomi on noin asukkaan maakunta, jossa on 23 kuntaa. Näistä suurimmassa, Jyväskylässä, asuu lähes puolet maakunnan asukkaista eli noin ihmistä. Maakunnan demografisen, sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen huomioiden katsoimme tarkoituksenmukaiseksi tarkastella osaa selvityksen aineistoja kuntakohtaisesti ja osaa jakamalla maakunta kahteen väestömäärältään suunnilleen yhtä suureen, mutta elinolosuhteiltaan toisistaan poikkeavaan osaan: Jyväskylään ja muuhun maakuntaan. Jaottelua voi perustella sillä, että Jyväskylä on ainoa suomalaisittain suuri kaupunki maakunnassa, jossa niin monikulttuurisuuden, työn ja työttömyyden, runsaan koulutustarjonnan, hallintorakenteiden kuin yleisesti kaupunkikulttuurin myönteiset ja kielteiset ulottuvuudet ovat nähtävissä. Maakunnan pienemmät kaupunki- ja maaseutukunnat puolestaan näyttävät esimerkiksi kunnallisten palveluverkostojen ja kunnallisen hallinnon kannalta läpinäkyvämpinä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pienen kunnan peruskoulun opinto-ohjaaja tuntee käytännössä kaikki kunnan nuoret ja pystyy siten henkilökohtaisesti seuraamaan näiden polkuja peruskoulun päättövaiheessa. Isossa kaupungissa tämä ei ole mahdollista. Nuorten tilanne Keski-Suomen maakunnassa Keski-Suomessa asuu noin vuotiasta nuorta, joista noin on työssä tai koulutuksessa. Eläkkeellä on noin henkilöä. Osa ikäryhmästä suorittaa ase- tai siviilipalvelusta ja pieni joukko kärsii vapausrangaistusta. Vuonna 2011 heistä oli keskimäärin ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Voi arvioida, että vuosittain jopa keskisuomalaista vuotiasta nuorta on tilastojen ja toimenpiteiden katveessa vuotiaita työttömiä on myös ollut keskimäärin viime vuosina. Helmikuun lopussa 2012 Keski-Suomessa oli yhteensä työtöntä vuotiasta nuorta. 4

5 Kokonaisuutena keskisuomalaisten nuorten tilanne on samankaltainen kuin muussa maassa. Työllistyminen on täällä keskimääräistä hankalampaa, koska Keski-Suomen työllisyystilanne on yksi maan heikoimmista ja nuorten osalta tilanne on lähes vaikein. Maakunnassa on vaikeaa työllistyä toisen asteen tutkinnon suorittamisen jälkeen ja jopa korkeakoulututkinnolla. Pelkän peruskoulun varassa olevalle nuorelle työn saaminen on äärimmäisen vaikeaa. Keski-Suomessa maahanmuuttajanuorten tilanne näkyy lähinnä Jyväskylän kaupungissa, sillä muualla maakunnassa on suhteellisen vähän maahanmuuttajaperheitä. Keskeiset tulokset Kokonaisuutena maakunnassa on ryhdytty nuorisolain mukaisiin toimenpiteisiin. Kunnissa on käynnistetty toimenpiteitä, joiden tarkoitus on koota yhteen jäsentyneeksi kokonaisuudeksi nuorille tarkoitettujen palvelujen tuottaminen ja johtaminen. Prosessi on kuitenkin vielä alkuvaiheessa ja siksi tarjolla olevat palvelut näyttäytyvät pääosin irrallisina eri hallinnonalojen toisistaan erillisinä tuottamina. Huomattavaa on myös hanketoiminnan suuri osuus nuorten palvelujen tuottamisessa. Hanketoimintana käynnistetyn NuortenLaturin (www.nuortenlaturi.fi) toiminta on onnistunut kokoamaan yhteen paljon tietoa ja toimintaa ja onkin toivottavaa, että sille saadaan suunnitelmien mukaisesti jatkoa. Jyväskylän kaupungissa Koppari-hankkeen työ palvelukartan jäsentämiseksi on arvokasta. Hankkeet tekevät omien kohderyhmiensä kannalta tärkeää työtä. Näiden ponnistelujen vain soisi muodostavan yhtenäisemmän ja pitkäjänteisemmän kokonaisuuden. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, joka pyrkii mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja tarjoamaan heille turvallisen aikuiskontaktin. Etsivä nuorisotyö toimii koko maakunnassa pääasiassa OKM:n harkinnanvaraisella hankerahoituksella. Keski-Suomessa etsivä nuorisotyö on järjestetty varsin kattavasti. Maakunnan 23 kunnasta ainoastaan kolmessa kunnassa ei ole tällä hetkellä järjestetty etsivää nuorisotyötä eli Joutsassa, Kuhmoisissa ja Luhangassa. Näistä kunnista ainakin Joutsan kunta on jättänyt hankehakemuksen Opetus- ja kulttuuriministeriöön etsivästä nuorisotyöstä. Nuorten tukeminen onnistuu pääosin hyvin vielä peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa. Tämän jälkeen nuorten on koko ajan helpompaa lipua palveluverkoston ulottumattomiin. Etsivän nuorisotyön toiminta on tässä tilanteessa arvokasta. Aineiston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että heidän panokseensa nojataan jopa liiankin paljon. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö muutkin tekisi oman osuutensa, mutta saattaisi olla hyödyllistä tiivistää nykyisestä eri hallintokuntien välistä yhteistyötä ja pyrkiä kokoamaan resursseja yhteen, yhden, yhdessä sovitun strategian mukaisesti. Tätä työtä vaikeuttaa perinteinen hallintokuntiin perustuva toimintatapa ja siihen liittyvä toimintakulttuuri. Aineistostamme on kuitenkin tulkittavissa, että nuorten kanssa työskentelevien viranomaisten joukossa on runsaasti tahtoa ja toiveita rakentaa nykyistä koordinoidummin ja eri hallinnon alojen voimavaroja kokoavia toimintamalleja nuorten tilanteen tukemiseksi. Keski-Suomen kuntien nuorisolain mukaisista palveluista keskeisin on etsivä nuorisotyö, jonka ensisijaisena tehtävänä on tarjota vuotiaille nuorille vapaaehtoisuuteen perustuvaa neuvontaa ja ohjausta. Erityisen tuen kohteena ovat nuoret, jotka ovat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toimenpiteen ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. 5

6 1. JOHDANTO Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus sai Keski-Suomen liitolta tehtäväksi selvittää maakunnassa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarjolla olevat palvelut. Näillä palveluilla tuetaan koulutukseen tai työhön sijoittumista, itsenäistä elämää ja nuoren elämänhallinnan kehittymistä. Kysymys on yhteiskunnallisesti vakava: miten pidetään peruskoulun jälkeen koko ikäluokka mukana koulutuksessa ja työelämässä, jotta nuoret kokisivat olevansa aktiivisesti osallisina oman elämänsä rakentamisessa? Kysymys on myös siitä, että kaikki nuoret olisivat työllisinä kansalaisina ja veromaksajina mukana rakentamassa yhteistä tulevaisuutta. Jokainen vaille koulutusta ja työtä jäävä nuori, joka jää yhteiskunnan katveisiin, on inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen tappio. Syrjäytymisen kustannukset ovat kaikilla mittareilla mitattuna suuret, taloudellisesti miljoonaluokkaa ihmisen elinkaaren aikana Hyvinvointiyhteiskunnassa tuotetaan monenlaisia palveluja ja toimenpiteitä syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi. Palvelujen moninaisuus ei ole kuitenkaan yksinomaan myönteinen asia, koska moninaisuuden palveluviidakon jäsentäminen ja oikeiden palvelutahojen löytäminen voi olla vaikeaa. Yhteiskunnan reunamille ja ulkopuolelle ajautuneen nuoren motivaatio, kyky ja mahdollisuudet etsiä ja löytää itselleen sopivimmat palvelut voi olla usein lähes ylipääsemättömän vaikeaa. Palveluja tuottavien näkökulmasta taas organisaatioiden yhteistyön saumattomuuden, kattavuuden ja taloudellisuuden vuoksi palvelutarjonnan tulisi olla selkeää ja koordinoitua. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut nuorisolaki edellyttääkin kuntia organisoimaan monihallinnollisen nuorisopalvelujen yhteistyöryhmän. 6

7 Nuorilla tarkoitetaan nuorisolain mukaisesti vuotiaita. Palveluja nuorille tuottavat valtion viranomaiset (mm. TE-toimistot ja puolustusvoimat), kunnat ja KELA. Lisäksi nuorille tuotetaan palveluja kolmannella sektorilla, järjestöissä, hankkeissa, urheilu- ja harrastusseuroissa sekä seurakunnissa. Selvityksen tavoitteena on kuvata Keski-Suomen alueen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelut maakunnallisena kokonaisuutena. Selvitystä varten on koottu dokumenttiaineistoja, lähinnä kuntien omia kuvauksia kunnan tuottamista palveluista sekä aiempia tutkimuksia ja tilastotietoja nuorten tilanteesta ja heille suunnatuista palveluista. Kunnille lähettiin kysely palvelujen organisoimisesta ja sisällöistä sekä lisäksi haastateltiin muutamia Keski-Suomessa nuorisotyötä tekeviä tai siitä vastaavia henkilöitä. Selvityksen aineisto on rajallinen, minkä vuoksi tulokset ja johtopäätökset ovat suuntaa antavia. Keski-Suomen asukkaasta lähes puolet asuu maakunnan suurimmassa kunnassa, Jyväskylässä. Maakunnan demografisen, sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen huomioiden katsoimme tarkoituksenmukaiseksi tarkastella osaa selvityksen aineistoja kuntakohtaisesti ja osaa jakamalla maakunta kahteen väestömäärältään suunnilleen yhtä suureen, mutta elinolosuhteiltaan toisistaan poikkeavaan osaan: Jyväskylään ja muuhun maakuntaan. Jaottelua voi perustella sillä, että Jyväskylä on ainoa suomalaisittain suuri kaupunki maakunnassa, jossa niin monikulttuurisuuden, työn ja työttömyyden, runsaan koulutustarjonnan, hallintorakenteiden kuin yleisesti kaupunkikulttuurin myönteiset ja kielteiset ulottuvuudet ovat nähtävissä. Maakunnan pienemmät kaupunki- ja maaseutukunnat puolestaan näyttävät esimerkiksi kunnallisten palveluverkostojen ja kunnallisen hallinnon kannalta läpinäkyvämpinä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pienen kunnan peruskoulun opinto-ohjaaja tuntee käytännössä kaikki kunnan nuoret ja pystyy siten henkilökohtaisesti seuraamaan näiden polkuja peruskoulun päättövaiheessa. Isossa kaupungissa tämä ei ole mahdollista. 7

8 2. NUORTEN TILANNE VALTAKUNNALLISESTI Nuorten valtakunnallisen ja maakunnallisen tilanteen kartoittamiseksi tukeuduttiin seuraaviin raportteihin ja tilastojulkistuksiin: Nuorten yhteiskuntatakuu raporttiin (2012), Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyystilastoihin , Palolan ym. (2012) tutkimukseen nuorista koulutuspudokkaista Helsingissä, Myrskylän (2012) Elinkeinoelämän valtuuskunnalle (EVA) tekemään raporttiin syrjäytyneistä nuorista, KELAn ja Tilastokeskuksen nuoria koskeviin tilastoihin sekä Opetushallituksen WERA- ja KOULUTA järjestelmien tietoihin. Dokumenttiaineistot ovat osin päällekkäisiä eli tilastoidut tiedot on jo vähintään kertaalleen raportoitu edellä mainituissa raporteissa, minkä vuoksi me emme lähteneet tarkastelemaan primääritilastoja kovin yksityiskohtaisesta. Sen sijaan tarkistimme niiden avulla aiemmissa tutkimuksissa esiin poimittuja lukuja. Lähteistä on tässä selvityksessä koottu keskimääräinen kokonaiskuva, jonka avulla nuorten vuotiaiden tilannetta voidaan määrällisesti hahmottaa. Peruskoulun päättäneitä nuoria on viime vuosina ollut koko maassa keskimäärin hieman yli Vuonna 2010 peruskoulun päättäneitä oli Heistä yhteishakuun osallistui ja vaille toisen asteen opiskelupaikkaa jäi Peruskoulun jälkeen vaille koulutuspaikkaa jäävissä ovat yliedustettuina alemmista sosioekonomisista taustoista tulevat ja maahanmuuttajataustaiset nuoret. Myös pojat jäävät - tai jättäytyvät - tyttöjä useammin vaille peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa. Vuosina toiselle asteelle jatkavien määrä on ollut hienoisessa laskussa eli prosentuaalisesti yhä useampi ikäluokasta jää vaille jatkokoulutuspaikkaa vuotiaiden työttömien määrä on viime vuosina ollut keskimäärin noin vuotiaita työttömiä työnhakijoita on ollut lähes yhtä paljon, noin vuotiaiden ryhmässä vain peruskoulun käyneitä työttömiä on reilut Pelkän peruskoulun varassa työmarkkinoilla olevat ovat selvästi suuremmassa riskissä jäädä työttömiksi kuin pidemmälle koulutetut. 8

9 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1992 siten, että heitä oli vuonna 2010 yli Erityisesti kiireellisesti sijoitettujen määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Kaikkiaan lastensuojelun ja avohuollon tukitoimien piirissä oli lasta ja nuorta vuonna Määrä oli 11 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Tapausten lisääntyminen kertoo siitä, että perheiden, lasten ja nuorten vaikeudet ovat lisääntyneet. Toisaalta se saattaa kertoa myös siitä, että julkiset resurssit on suunnattu ensisijaisesti ongelmien ratkaisemiseen, eikä ennalta ehkäisevään toimintaan. Kun perheiden arkea tukeva työ (esimerkiksi neuvolat, kunnalliset kodinhoitajat, kouluterveydenhuolto) on vähentynyt, joudutaan korjaamaan kärjistyneiden ongelmien seurauksia. Tilastoista on esimerkiksi luettavissa, että vaikka sosiaalipalvelujen henkilöstön määrä suhteessa asukkaisiin on kasvanut 2000-luvulla, on muille kuin ikääntyneille ja vammaisille tarkoitettujen kotipalvelujen määrä vähentynyt. Käytännössä siis väsyneelle lapsia kotona hoitavalle vanhemmalle ei juuri ole tarjolla kunnallista kodinhoidon apua. Vuosina 2009 ja 2010 koko maassa 1,5 % lapsiperheistä sai kodinhoitoapua. Keski-Suomessa vastaavat luvut olivat 0,6 ja 0,7 %. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman kouluterveyskyselyn (2011) mukaan lähes puolet toisen asteen opiskelijoiden vanhemmista ei aina tiedä missä nuori viettää viikonloppunsa. Jopa puolet opiskelijoista ei syö joka arkipäivä aamupalaa. Opiskelijoista valtaosa kokee, että oppilaitoksen aikuiset eivät puutu kiusaamiseen. Kouluterveydenhuoltoon on vaikea saada aikaa. Tuloksissa on toki myönteistäkin, esimerkiksi väsymysoireita koetaan aiempaa hieman vähemmän ja yleinen terveydentila koetaan hieman paremmaksi kuin edellisessä tutkimuksessa. Myös raittiiden ja tupakoimattomien nuorten määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Silti monet indikaattorit johtavat kysymään, kuinka tarkoin olemme perillä nuortemme arjesta ja kuka tai ketkä yhteiskunnassamme kantavat aikuisen vastuuta (niin yksilöllistä kuin yhteisöllistä) nuorten kasvusta ketkä ovat läsnä ja lähellä nuoren elämän eri tilanteissa? Tilastojen pohjalta on arvioitu, että koko Suomessa on yli vuotiasta nuorta, jotka eivät näy missään tilastoissa. He eivät käy töissä eli heillä ei ole verotustietoja, he eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi eivätkä he ole työeläke- tai opiskelijarekistereissä. Myrskylä (2012) arvelee osan tästä joukosta valinneen tilanteensa vapaaehtoisesti tai kuuluvan ryhmään vain väliaikaisesti eli joukossa lienee oppilaitoksiin pyrkiviä nuoria, täysipäiväisesti urheiluun valmentautuvia, omaishoitajia, pimeää työtä tekeviä tai tulottomia taiteilijoita. Toisaalta mainittuun joukkoon eivät sisälly kotona lasta hoitavat vain peruskoulun käyneet äidit, joita ikäryhmässä on noin Tilastojen ulkopuolelle jäämisen ohella nuorissa ikäluokissa on vajaakuntoisia ja mielenterveyden ongelmista kärsiviä. Vuosittain jopa alle 30-vuotiasta saa työkyvyttömyyseläkepäätöksen, joka tosin usein on aluksi määräaikainen. Silti yhteiskunnassamme on paljon osatyökykyisiksi luettavia nuoria, jotka olisivat halukkaita tekemään töitä voimavarojensa rajoissa, mutta joille löytyy vain harvoin töitä avoimilta työmarkkinoilta. Tilastojen ja tutkimusten perusteella näyttää siltä, että peruskoulun päättäneitä voidaan kohtuullisen kattavasti seurata ja ohjata kohti koulutusta ja työelämää. Sen sijaan nuorten aikuisten kohdalla yhteiskunnalliset toimenpiteet eivät enää tavoita läheskään kaikkia, joiden voisi olettaa niistä hyötyvän. Avoimessa yhteiskunnassa on katsottu, että avun vastaanottamatta jättämiseen pitää olla mahdollisuus. Samaan aikaan on kuitenkin sekä yksilöistä että järjestelmästä johtuvia syitä, joiden vuoksi apu ja sen tarvitsijat eivät aina kohtaa. Nuoret alkavat kadota järjestetyn tuen piiristä jo keskeyttäessään toisen asteen opinnot, jättäessään ilmoittautumatta työnhakijaksi tai jäädessään vanhempiensa elätettäviksi. Toistaiseksi ei ole esitetty mitään sellaista kattavasti nuoret aikuiset tavoittavaa palvelua (tai kontrollimenettelyä), joka olisi sekä poliittisesti, eettisesti että käytännöllisesti toteutettavissa. 9

10 3. NUORTEN TILANNE KESKI-SUOMEN MAAKUNNASSA Keski-Suomessa peruskoulun päättäneiden ikäluokka on viime vuosina ollut hieman yli nuorta. Heistä selkeä enemmistö jatkaa toisen asteen koulutukseen, mutta silti parisataa nuorta jää vuosittain vaille toisen asteen koulutuspaikkaa. Keski-Suomessa maahanmuuttajanuorten tilanne näkyy lähinnä Jyväskylän kaupungissa, sillä muualla maakunnassa on suhteellisen vähän maahanmuuttajaperheitä. Keski-Suomessa on noin vuotiasta henkilöä. Vuonna 2011 heistä oli keskimäärin ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi vuotiaita työttömiä on myös ollut keskimäärin 2000 viime vuosina. Helmikuun lopussa 2012 Keski-Suomessa oli työtöntä vuotiasta nuorta. Kokonaisuutena Keski-Suomen työllisyystilanne on yksi maan heikoimmista ja nuorten osalta tilanne on lähes vaikein. Maakunnassa on vaikeaa työllistyä toisen asteen tutkinnon suorittamisen jälkeen ja jopa korkeakoulututkinnolla. Pelkän peruskoulun varassa olevalle nuorelle työn saaminen on äärimmäisen vaikeaa. Keski-Suomessa vuotiaiden ikäryhmästä noin on työssä tai koulutuksessa. Eläkkeellä on noin henkilöä. Osa ikäryhmästä suorittaa ase- tai siviilipalvelusta ja pieni joukko kärsii vapausrangaistusta. Voi arvioida, että vuosittain jopa 2000 keskisuomalaista vuotiasta nuorta on tilastojen ja toimenpiteiden katveessa. Tämä joukko tuskin on vuodesta toiseen sama, sillä Myrskylän (2012) valtakunnallisen yhteenvedon mukaan viiden vuoden tarkastelujaksolla noin 40 % alkuperäisestä syrjäytyneiden joukosta oli edelleen luokiteltavissa siihen. Osa putoamisvaarasta olevista onnistuu suorittamaan tutkinnon tai opiskelee edelleen, osa pääsee töihin, jotkut ovat armeijassa, pieni ryhmä on perhevapaalla, osa työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä ja erityisesti maahanmuuttajataustaisista huomattava osa muuttaa pois maasta. Kokonaisuutena keskisuomalaisten nuorten tilanne on samankaltainen koko maan nuorten tilanteen kanssa. Työllistyminen on täällä kuitenkin keskimääräistä hankalampaa. Keski-Suomessa on myös tarjolla samankaltaiset palvelut ja tukitoimet kuin muuallakin maassa. Seuraavissa luvuissa kuvaamme pääpiirteissään nuorille tarjolla olevat palvelut. Seuraava luku on otsikoitu palveluviidakoksi, sillä kuten maassamme yleisesti, myös Keski-Suomen palvelut muodostuvat monien toimijoiden ja hallinnonalojen sektoroituneista palveluista, joiden hahmottaminen voi olla haastavaa. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleen nuorisolain tavoitteet toki näkyvät jo jossain määrin kunnallisessa toiminnassa, mutta silti toimintojen koordinoimisessa ja läpinäkyväksi tekemisessä on yhä työsarkaa. 10

11 11

12 4. NUORTEN PALVELUVIIDAKKO KESKI-SUOMEN KUNNISSA 4.1 KESKI-SUOMI KARTALLA Keski-Suomi on noin asukkaan maakunta, jossa on tällä hetkellä 23 kuntaa. Näistä 6 on kaupunkia, joista Jyväskylä on ylivoimaisesti suurin, noin asukasta. Keski-Suomi on maantieteellisesti ja väestörakenteeltaan moniulotteinen maakunta. Se on etelä-pohjois suunnassa 300 km pitkä ja koostuu yhdestä keskisuuresta kaupunkialueesta ja sitä ympäröivästä maaseudusta pikkukaupunkeineen ja kuntineen. Kyyjärvi Karstula Kinnula Kivijärvi Kannonkoski Pihtipudas Viitasaari Jatkossa tarkastelemme maakunnan palveluja jakamalla ne kolmeen pääluokkaan: seudulliset palvelut ja kehittämishankkeet, palvelut Jyväskylässä sekä palvelut muissa kunnissa. Keski-Suomen kunnat: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Keuruu Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Multia Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Toivakka Jämsä Joutsa Luhanka Kuhmoinen Maanmittauslaitos, lupanro 636/MML/10 12

13 4.2 TIEDONHANKINTA KUNTIEN PALVELUISTA Tiedot seudullisista palveluista ja hankkeista on kerätty ensisijaisesti verkosta, minkä lisäksi täsmennyksiä tietoihin on saatu puhelimitse ja kasvokkain toteutetuista haastatteluista kahden maakunnassa työskentelevän etsivän nuorisotyöntekijän kanssa. Kuvaamme kootusti Keski-Suomen etsivän nuorisotyön, koska sillä on keskeinen merkitys aktiivisessa palvelujen tarjonnassa. Jyväskylän ja maakunnan muiden kuntien nuorten palveluja koskevaa tietoa on koottu kuntien verkkosivuilta, kirjallisista dokumenteista, haastattelemalla ja lomakekyselyllä. Selvitystyön alkuvaiheessa lähetimme kaikille kunnille sähköpostitse pyynnön nimetä vastuuhenkilö tai taho, jolle voimme lähettää nuorten palvelujen järjestämistä koskevan kyselyn. Saimme kaikista kunnista vastauksen, joissa nimettiin kunnan viranomainen, jolle kyselyn voi osoittaa. Jyväskylän kaupungin edustajan kanssa kuitenkin sovittiin, että kaupungissa meneillään olevan kehittämistyön vuoksi emme kysy heiltä erikseen asioita, joita he juuri ovat kehittämishankkeessa kokoamassa yhteen. Sen sijaan sovimme kaupungin edustajien kanssa keskustelutilaisuuden. Siten lomakekyselyn vastaajiksi jäivät maakunnan maaseutumaisemmat kaupungit ja pienet kunnat, yhteensä 22 kuntaa. Jyväskylän kaupungin edustajien kanssa järjestyi tapaaminen, jossa kävimme keskustellen läpi kyselyn teemat. Kyselylomake toteutettiin SPSS-ohjelmiston Mr. Interview -sovelluksella, jossa kyselylomakkeeseen vastataan verkossa. Kyselylomake on raportin liitteenä. Kyselyn verkko-osoite lähetettiin kuntien nimeämille edustajille 8.5. ja vastauksia pyydettiin mennessä. Määräaikaan mennessä koko lomakkeeseen vastanneita oli kaksi kappaletta. Tämän jälkeen kuntiin lähetettiin muistutus ja pyyntö vastata kyselyyn mennessä. Tämän määräajan umpeuduttua kyselyyn oli saatu kuusi kaikkiin kysymyksiin vastannutta sekä kolme osaan kysymyksistä tehtyä vastausta. Vastauksia saatiin siis 9/22 kunnasta. Vastanneita kuntia on sekä eteläisestä että pohjoisesta Keski-Suomesta ja mukana on niin pieniä kaupunkeja kuin puhtaita maaseutukuntia. Toki olisimme toivoneet vastausten olleen maakunnallisesti kattavampia, mutta ajan ja resurssien rajallisuuden vuoksi päädyimme rakentamaan selvityksen saatujen vastausten pohjalta. Kyselylomake on selvityksen lopussa liitteenä. 13

14 4.3 SEUDULLISET PALVELUT JA KEHITTÄMISHANKKEET Seudullinen tieto- ja neuvontapalvelu NuortenLaturi NuortenLaturi on seudullinen, vuotiaille nuorille, nuorten vanhemmille, nuorten parissa toimiville ja nuorisotyön opiskelijoille suunnattu, kahdeksan kunnan yhteinen, tiedotus-, tieto- ja neuvontapalvelu verkossa, osoitteessa www. nuortenlaturi.fi. Palvelun kuntia ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Keuruu, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Äänekoski. Seudullinen sivusto on avattu joulukuussa Seudullista verkkopalvelua on rakennettu hankerahoilla ja toiminnan koordinoinnista ja ylläpidosta vastaa Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut. NuortenLaturin sivuille on koottu luokiteltua ja ajantasaista tietoa nuorten elämään liittyvistä asioista, muun muassa asumisesta, opiskelusta, työelämästä, terveydestä ja ihmissuhteista. Sivuilla on myös tietoa ajankohtaisista tapahtumista, kursseista ja harrastusmahdollisuuksista ja kysy-palstan asiantuntijat (terveydenhoitaja, koulukuraattorit, psykiatrinen sairaanhoitaja, seksuaaliterapeutti sekä nuorisotyöntekijät) vastaavat nuorten kysymyksiin. NuortenLaturin ajankohtaiset uutiset välittävät tietoa tarjolla olevista tapahtumista, kursseista, harrastusmahdollisuuksista tai seudun nuorisotyön meneillään olevista asioista. Tapahtumakalenterista nuori voi bongata ajankohtaisia menovinkkejä tai ilmoittaa järjestämästään tapahtumasta. Tapahtumakalenteri palvelee myös seudun järjestöjä maksuttomana tiedotuskanavana. Erityisesti keväällä kesän leirit ovat paljon etsittyä tietoa Muita hankkeita ja hanketoimijoita Timeout! Aikalisä! toimintamalli: valtakunnallinen Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen koordinoimassa hankkeessa (vuosien aikana) syntynyt Aikalisä! -toimintamalli auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria miehiä parempaan elämänhallintaan. Kuntien, Puolustusvoimien ja Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen yhteistyönä toteuttama toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- ja siviilipalveluksen keskeytyessä. Toimintamallin lähtökohta on vuosittaiset kutsunnat, jossa tietty koko nuorten miesten ikäluokka on koolla. Kutsunnanalaisille tarjotaan tukipalvelua, jonka toteuttavat tehtävään koulutetut sosiaali-, terveys-, ja nuorisoalan ammattilaiset ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään. Asiakasta tuetaan tarpeen mukaan hyödyntäen julkisia ja kolmannen sektorin palveluita. Palvelun ytimenä on löytää erityisesti palveluksensa keskeyttäneille heidän tarpeitaan parhaiten vastaavat vaihtoehdot, asettaa tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseen. Toimintamallin pyrkimyksenä on tukea nuorten miesten elämänhallintaa. Toimintamallin käyttöönotto edellyttää kuntien sitoutumista palvelun organisoimiseen ja toteuttamiseen. Aikalisä! hankkeen kautta Jyväskylän alueella on jo koulutettu 20 Time out ohjaajaa. Jyväskylässä toimii neljä ohjaajaa, joista kolme on Jyväskylän kaupungin ja yksi TE-toimiston palveluksessa. 14

15 Koppari koko ikäluokan parhaaksi ( ): Jyväskylä Koppari on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on saada koko ikäluokan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ohjauksen piiriin. Hankkeen tavoitteena on selkiyttää ja vahvistaa Jyväskylän seutukunnan nuorten ohjauksen yhteistoimintaverkoston toimintaa. Koppari-hankkeessa pyritään kehittämään moniammatillisen verkoston toiminta- ja ohjausmalli, jonka avulla tuetaan ilman opiskelupaikkaa jääneiden tai opintonsa keskeyttäneiden nuorten ohjautumista koulutukseen tai työelämään. Hankkeen aikana pyritään selvittämään Jyväskylän seutukunnan nuorille suunnatut palvelut ja rakennetaan alueen palvelukartta palvelemaan sekä nuoria, nuorten kanssa työskenteleviä että näiden palveluiden tuottajia. Lisäksi hankkeessa pyritään mallintamaan, kuinka kerätään ajantasaista tietoa toisen asteen opiskelupaikkaa ilman jääneistä ja opintonsa keskeyttäneistä nuorista. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Voimalaitos Nuorten Taitopajat (8/2010-7/2013): Jyväskylä Voimalaitos -projektin toteuttaa Jyväskylän kaupungin Sosiaali- ja terveyspalvelut, Työllisyyspalvelut ja Nuorten taidetyöpaja. Projektin kohderyhmiä ovat: nuoret alle 28 vuotiaat työttömät työnhakijat pitkäaikaistyöttömät nuoret, koulutuksensa kesken jättäneet ja -jättävät nuoret ja maahanmuuttajanuoret ja muut vaikeasti työllistyvät nuoret. Hankkeen hohderyhmän nuoret ovat ensisijaisesti Jyväskylästä, mutta projektiin voidaan ottaa mukaan nuoria erityisin perustein Jyväskylän ulkopuolelta. Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaista käytännön työntekoon pohjautuvaa työpajatoimintaa, jossa korostuvat erityisesti toiminnalliset, luovat ja yhteisölliset menetelmät. Projektin tavoitteena on lisätä työharjoittelumahdollisuuksia erilaisiin pajatoimintoihin ja tavoittaa 500 nuorta hankkeen aikana. Projekti tuottaa nuorille 1-4 kuukauden mittaisia, yhteisöllisesti toimivia yhdeksän nuoren työryhmiä kahvilatoimintaan, remontointiin/ maalaukseen, media-alan työtehtäviin, sekä käsityöalan tehtäviin että puu-ja metallityöhön. Nuoret sijoittuvat työpajajaksoille erilaisilla työhallinnon toimenpiteillä mm. työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu. Pajojen vetäjinä toimivat neljä yksilövalmentajaa, joiden toiminnassa painottuu nuorten työharjoittelijoiden opiskeluun ja työelämään suuntautuvien voimavarojen kartoitus ja vahvistaminen. Lisäksi Voimalaitos-hanke järjestää vuosittain 6 starttipajaa, johon kuhunkin mahtuu kerralla 9 nuorta. Starttipajoissa keskitytään elämäntilanteen selvittelyyn, ja jatkomahdollisuuksien etsintään mm. taitopajojen tarjonnasta. Työpajatoiminnassa korostuu verkostotyön osaaminen, ja sitä tehdään yhdessä mm. Jyväskylän etsivän nuorisotyön ammattilaisten kanssa. Voimalaitos- Nuorten Taitopajat Jyväskylä mahdollistaa vuodesta 2001 lähtien Jyväskylässä toimineen Nuorten Taidetyöpajan toiminnan tuntuvan laajentamisen ja nostaa työpajatyön Jyväskylässä myös volyymiltään merkittäväksi työllisyyden hoidon toimintamuodoksi. 15

16 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Ohjauslaturi ( ): Jyväskylä PAIKKO paikka pajalta ( ): Jyväskylä, Laukaa, Muurame ja Äänekoski HUMAK hallinnoi ESR-rahoitteista OhjausLaturihanketta vuosien aikana. Hankkeen tuloksena on jäänyt elämään edellä esitelty Nuortenlaturi-verkkopalvelu. Hankkeella mallinnettiin Jyväskylän kaupungille ja verkostolle peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen pudokkuutta ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevää moniammatillista ohjausta. Lisäksi hankkeen osatoteuttajina olivat Jyväskylän kaupunki, Työvalmennussäätiö Tekevä ja Jyvälän Setlementti ry. Projektin kohderyhminä olivat perusasteen ja toisen asteen nivelvaiheessa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Lisäksi projektin toimenpiteet kohdistuivat perus- ja toisen asteen nivelvaiheessa nuorten kanssa työskentelevä moniammatilliseen verkostoon, mm. Jyväskylän kaupungin oppilashuolto- ja opetushenkilöstöön sekä nuorisotyöntekijöihin. Lisäksi kohderyhmänä olivat HUMAKin yhteisöpedagogikoulutuksen opetus- ja kehittämishenkilöstö. Hankkeen aikana nuorisotyön yhteisöllisiä ja elämänhallintaa tukevia menetelmiä pyrittiin juurruttamaan alueen oppilaitosyhteistyöhön. Ohjauslaturi-hankeen avulla tuki-, koulutus- ja työllistymisverkostoa tehdään tunnetuksi niin moniammatilliselle työntekijäjoukolle kuin nivelvaiheen nuorille ja heidän perheilleenkin. Hankkeen on mahdollista hyödyntää ohjauspalvelua nuorille erilaisissa oppimisympäristöissä. PAIKKO -projekti jatkaa OSKO -projektin työtä työpajojen ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämiseksi. Hanke on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toteuttama hanke, jonka kohderyhmä on työpajojen työ- ja yksilövalmentajat, etsivän nuorisotyön tekijät ja oppilaitosten ohjaus- ja opetushenkilöstö sekä muu ammattihenkilöstö, joiden toiminnalla on vaikutusta asiakkaiden koulutusvalintoihin, koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen sekä syrjäytymiskehityksen katkaisuun. Projektin toiminta kohdistuu myös työpajalle sijoitettuihin, oppilaitosten keskeyttämisuhan alaisiin opiskelijoihin sekä työvalmennuksessa oleviin, näyttötutkinnon suorittajiksi hakeutuviin henkilöihin. Hankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten opiskelijoiden keskeyttämisiä oppimisympäristöjä ja opiskelutapoja monipuolistamalla. Projekti pyrkii tunnistamaan työpajojen oppimisympäristöjä niin, että opetussuunnitelmaperustaisen opintojen suorittaminen työpajalla on mahdollista. Työpajatoiminta tarjoaa toiminnallisen oppimisympäristön lisäksi mahdollisuuden pienryhmätoimintaan ja henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen, joihin oppilaitosympäristöllä ei välttämättä ole riittävästi resursseja. Projekti pyrkii tarjoamaan opiskelijoille tarvittaessa paikan toiminnallisessa oppimisympäristössä pajalta tai mahdollisuuden valmentautua paikan näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tai tutkintotilaisuudessa. PAIKKO -hankkeen avulla kehitetään työvalmennuspalveluja tavoitteellisemmaksi mm. kehittämällä osaamistodistusmalleja, joilla nuoren ammatillinen osaaminen ja sen kehittyminen on mahdollista dokumentoida. Mukana olevien kuntien lisäksi projekti tekee läheistä yhteistyötä alueen oppilaitosten, SOVATEK -säätiön ja Keski-Suomen Työpajayhdistyksen kanssa. 16

17 Osaamisella töihin ( ): Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Jyväskylän aikuisopiston toteuttaman hankkeen tavoitteena on edistää Jyväskylän TE-toimiston alueen työttömien nuorten aikuisten ammatillisen polun rakentumista. Tavoitteena on parantaa työttömien ja palkkatukityössä toimivien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille ammatillista osaamista lisäämällä. Hankkeessa nuorelle nimetään oma opinto-ohjaaja, jonka tuella rakennetaan ammatillista polkua. Tavoitteena on ammatillisen tutkinnon suorittaminen sekä työkokemuksen kartuttaminen. Hankkeen piirissä on kohdennettua työvoimapoliittista koulutusta sekä palkkatuettua työtä. Tavoitteena on ammatillisen osaamisen kehittäminen ja siten työllistymisen edellytysten parantaminen. Kohderyhmään kuuluvat työttömät nuoret aikuiset (20-29-v) sekä palkkatukityössä tai työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa ja työkokeilussa työskentelevät henkilöt. Harkinnanpaikka ( ): Jyväskylä, Jämsä ja Petäjävesi Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toteuttaman hankkeen tavoitteena on opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen menetelmien kehittäminen ja monipuolistaminen. Niiden avulla voidaan tukea nuorten urapolkujen löytymistä, opintojen loppuun saattamista sekä ehkäistä keskeyttämistä ja työllistymistä. Lisäksi parannetaan ohjaushenkilöstön asiantuntijuutta. Henkilöstö saa käyttöönsä uusia kokeiltuja menetelmiä. Hanke pyrkii myös kehittämään alueellista yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi selkeyttämällä eri toimijatahojen rooleja. Lisäksi hankkeessa tehostetaan yhteistyötä nuoren syrjäytymisen ehkäisyn parissa toimivien eri toimijoiden välillä ja tiivistetään verkkoa, jonka avulla nuori pysyy ohjauspalveluiden piirissä. Hankkeessa rakennetaan nonstop-periaatteella toimivaa ohjauspysäkkiä niille toisen asteen opiskelijoille, jotka harkitsevat koulutuksen keskeyttämistä. Hankkeen kohderyhmänä ovat toisen asteen opiskelijahuoltotyötä tekevä henkilöstö sekä toimijaverkostossa toimivien tahojen - kuten etsivä nuorisotyö, opiskelijaterveydenhoito, työ- ja elinkeinotoimisto ja työpajat - henkilöstö. Lisäksi ohjausmallien kehittämisen kohderyhmänä ovat keskeyttämis- ja eroamisuhan alaiset ja keskeytykseltä palaavat nuoret. Punainen Talo ( ): Jyväskylä, Saarijärvi, Pihtipudas ja Viitasaari Päättyneen Punainen Talo -hankkeen ensisijaisia kohderyhmiä olivat vajaakuntoiset, vammaiset, päihdekuntoutujat, mielenterveyskuntoutujat ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. e tai koulutukseen. Kohderyhmään kuuluivat myös työyhteisöt ja yhteistyökumppanit syrjäytymistä ehkäisevissä hankkeissa. Hanketta hallinnoi SOVATEK-säätiö. Hankkeen tarve lähti havainnosta, että monipuolinen palvelutarjonta edellä mainituille kohderyhmille jää usein irralliseksi, eikä palvele työllistymistä. Siten tavoitteena oli kehittää palveluja, jotka ovat riittävän yksilöllisiä ja kohdennettuja, jotta ne johtavat työllistymiseen. Hankkeessa toteutettiin valmennusmoduuleja ja tukipalveluja. Projektin tarkoituksena oli luoda malli, jossa siirrytään yksittäisestä palvelutarjonnasta prosessimaiseen toimintamalliin. Uudella toimintamallilla parannetaan edellytyksiä vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymiselle. Hankkeessa kehitetään toisen asteen ohjausmenetelmiä. Ohjausmenetelmien avulla räätälöidään opiskelijalle tarvittaessa sujuva, onnistumisen kokemuksia tuottava siirtymä alan tai oppilaitoksen vaihtamisessa ja näin helpotetaan opintoihin uudelleen kiinnittymistä. 17

18 Työvalmennussäätiö Avitus: Jämsä ja Kuhmoinen Varikolta verkostoon ( ): Petäjävesi Yksityisenä kuntoutus-, työvalmennus- ja projektipalveluiden tuottajana Avitus tarjoaa asiakkaidensa elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä parantavia yksilöllisiä kuntoutus- ja työvalmennuspalveluita sekä järjestää muuta työelämävalmiuksia parantavaa, kuntouttavaa ja valmentavaa toimintaa. Työvalmennuspalveluiden suurimpia käyttäjäryhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset työnhakijat ja alle 29 -vuotiaat nuoret. Toimintakykyä parantavia yksilöllisiä kuntoutuspalveluita tuotetaan lähinnä kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Avituksella on meneillään hankkeita Jämsän ja Kuhmoisten alueen työttömien, kuntoutettavien ja nuorten tueksi. TyöUra -hankkeen asiakkaina ovat työttömät työnhakijat. Hanke tarjoaa työttömälle yksilöohjausta tai ryhmätoimintaa, joiden tarkoituksena on selkeyttää polkua työmarkkinoille. Työura-hankkeen toiminta on tarkoitettu kaiken ikäisille työttömille. Yksilövalmennus-hankkeessa puolestaan kehitetään nuorten työpajatoimintaa. Säätiön työpajatoimintaan osallistuvien nuorten lisäksi projektin kohderyhmään kuuluvat Jämsänjokilaakson alueen alle 29 -vuotiaat työttömät nuoret, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai koulutuksen saaneet nuoret, jotka tarvitsevat tukea koulutukseen tai työelämään hakeutumisessa. Hankkeessa tarjotaan yksilöohjausta ja ryhmävalmennusta. Etsivän nuorisotyön -hankkeessa kehitetään OKM:n hankerahoituksella Jämsän seudulle etsivän nuorisotyön malli, joka täydentää jo olemassa olevia nuorten palveluja sekä tuo lisäresursseja syrjäytymisen ennalta ehkäisyyn. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa niitä vuotiaita nuoria jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja tarvitsevat tukea ja ohjausta tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jo syrjäytyneet. Asiakkaat tulevat etsivän nuorisotyön piiriin sosiaalityön, mielenterveyskeskuksen, TE -toimiston, ammattiopiston ja Jämsän kaupungin perusopetuksen kautta. Lisäksi nuori itse tai nuoren läheinen voi olla yhteydessä etsivään nuorisotyöhön. Hankkeen tavoitteena on luoda ennaltaehkäisevä työllistymisen ja koulutuksen malli, jossa kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille varmistetaan peruskoulun jälkeinen ammatillinen koulutus sekä ammatillisten opintojen jälkeen ensimmäinen työpaikka. Varikko kuvataan pajaympäristöksi, joka tarjoaa apua nuoren elämäntilanteen jäsentämiseksi ja valmentaa nuorta eteenpäin. Hankkeessa on yhtenä elementtinä mukana nuorten ohjausryhmä, joka koostuu peruskoulun, toisen asteen koulutuksen ja työttömistä nuorista. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat kunnan yläkoulu, lukio, ammattiopisto, paikalliset yritykset, työpaja, yhdistykset sekä kunnalliset palveluntuottajat. Yhteinen Reitti II ( ): Laukaa ja Konnevesi Laukaan kunnan vapaa-aikatoimi hallinnoi ja toteuttaa Yhteinen Reitti II -projektin Laukaan ja Konneveden kuntien alueilla yhteistyössä Konneveden kunnan kanssa. Projektin tarkoituksena on katkaista projektin kohderyhmien pitkittynyt työttömyys ja tarjota ohjattu harjoittelu- ja/tai työpaikka henkilöille, joille työllistyminen ei muulla tavoin ole onnistunut. Nuoret valitaan projektiin jo paljon varhaisemmassa vaiheessa, osa heistä on etsivän nuorisotyön asiakkaita. Projektin aikana henkilön työ- ja toimintakykyä ja elämänhallintaa pyritään kehittämään monin eri tavoin tavoitteena saada heidät takaisin työmarkkinoille, koulutukseen tai muuhun myönteiseen toimintaan. 18

19 Hankkeella on neljä kohderyhmää. 1) vuotiaat nuoret, jotka TE -toimisto, sosiaalitoimisto tai etsivä nuorisotyö on ohjannut projektiin. Nämä nuoret osallistuvat valmentavaan työpajatoimintaan enintään kolmena päivänä viikossa. Heillä on jokin erityisen tuen tarve, eikä hänellä todennäköisesti ole vielä edellytyksiä sitoutua jokapäiväiseen toimintaan. 2) vuotiaat nuoret, jotka TE -toimisto on ohjannut projektiin. Näillä nuorilla on ollut vaikeuksia sijoittua työmarkkinoille tai koulutukseen. Todennäköisesti he pystyvät kuitenkin sitoutumaan säännölliseen kokopäiväiseen työpajatoimintaan. 3. ja 4. ryhmät muodostuvat yli 29 -vuotiaista (keski-ikäiset ja seniorit). Projekti tarjoaa harjoittelupaikan ja/tai työsuhteen yli 200:lle Laukaassa tai Konnevedellä asuvalle työttömälle. Projektin ja kuntien keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat paikalliset TE -toimistot, jotka valitsevat kohderyhmistä haastateltavat henkilöt. Projektin suunnittelussa, valmistelussa ja toteuttamisessa on ollut mukana TE -toimistojen lisäksi kuntien sosiaalitoimet, Laukaan terveystoimi, kuntien henkilöstöhallinnot sekä Laukaan yrittäjät ry Etsivä nuorisotyö Keski-Suomessa Etsivä nuorisotyö on varsin uusi toimintamalli, johon kunnilla on ollut mahdollisuus hakea valtiolta erillistä rahoitusta etsivien työparien palkkaamiseen Opetus- ja kulttuuriministeriötä. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on neuvoa ja ohjata vuotiaita nuoria, jotka ovat tai ovat vaarassa pudota koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö on vapaaehtoisuuteen perustuvaa varhaista tukea, joka muotoutuu yksilöllisesti nuoren tilanteen mukaan. Kuten myöhemmin haastattelu- ja kyselyaineistojen perusteella ilmenee, kunnissa on paljon toiveita ja odotuksia etsivää nuorisotyötä kohtaan. Taulukkoon 1 on koottu Keski-Suomen alueen etsivät nuorisotyöntekijät. Keski-Suomen alueen kunnista ainoastaan kolmessa - Joutsassa, Kuhmoisilla ja Luhangassa - ei ole toistaiseksi järjestetty etsivää nuorisotyötä. 19

20 Taulukko 1. Etsivä nuorisotyö Keski-Suomessa KUNTA ETSIVÄ NUORISOTYÖ ETSIVIEN YHTEYSTIEDOT (s-posti yleisesti muotoa Hankasalmi Kyllä Maiju Hakkarainen, p / p Eija Jalkanen, p / p HUOMIOITAVAA Joutsa Ei Joutsan hankehakemus etsivästä nuorisotyöstä on lähetetty ministeriöön (Vapaa-aikalautakunta kokouspöytäkirja ) Jyväskylä Kyllä Jyväskylän kaupunki, nuorisopalvelut Merja Angle, p / Anu Kokki, p / Sanna Vartiainen (Korpilahden alue, työlomalla) p / Anna Jolanki (työlomalla) Jyväskylän kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Nuorten taidetyöpaja: Tanja Maunonen, p Terhi Tahvanainen, p Piia Lampinen, p Hanna Leino, p SOVATEK-säätiö: Hanna Rossi, p Jämsä Kyllä Päivi Siili, p , p Maija Mäntylä, p , p Karstula Kyllä Anna-Maija Kuusela, p Kannonkoski Kivijärvi Etsivä nuorisotyön toinen hankekausi käynnistyi Jämsässä Hankerahoitus on ajalle Kyllä Kalle Korhonen, p Kuntien yhteinen palvelu Keuruu Kyllä Kaija Yrjänä-Toivanen, p Etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaa 2. asteen nivelvaiheen opintoohjaaja Kaija Yrjänä-Toivanen. Kinnula Kyllä Miikka Mäkinen, p OKM on myöntänyt Kinnulan kunnalle valtio-avustuksen etsivän nuorisotyön järjestämiseen Konnevesi Kyllä Anne Laine, p Konneveden etsivä nuorisotyö on järjestetty yhdessä Laukaan kanssa. Kuhmoinen Ei Kuhmoisilla ei ole järjestetty etsivää nuorisotyötä. Alueella toimii kuitenkin nuoriso-ohjaaja. Kyyjärvi Kyllä Tamara Lindgren-Anttila, p Yhteistyössä Perhon kanssa Laukaa Kyllä Mia Ojanen, p Tatu Reinikainen, p Verkossa: Facebook Etsivä työ Laukaa Luhanka Ei Luhangassa ei ole järjestetty etsivää nuorisotyötä Muurame Kyllä Sini Pohjankoski, p Petäjävesi Kyllä Tiina Kivioja, p Ossi Kettunen, p Pihtipudas Viitasaari Kyllä Jyrki Kemppainen, p Kuntien yhteinen palvelu Saarijärvi Kyllä Päivi Karisto, p Paula Tuomi, p Toivakka Kyllä Työpajaohjaaja Neppari-hanke Sami Puikkonen, p Uurainen Kyllä Uuraisten nuorisotyöntekijä, p Verkossa: Facebook Uuraisten etsivä nuorisotyö Äänekoski Kyllä Pauliina Koljonen, p Ulla Lehtolainen, p Toivakassa etsivä nuorisotyötä toteutetaan tällä hetkellä Neppari-hankkeen avulla 20

21 4.4 PALVELUT JYVÄSKYLÄSSÄ Peruskoulun päättäneiden nuorten palvelut Jyväskylän kaupungissa peruskoulun päättäneiden nuorten palveluista vastaavat pääasiassa alueen oppilaitokset ja etsivä nuorisotyö. Kevään yhteishaun tulosten saapumisen jälkeen peruskoulua päättäviä nuoria auttavat ensisijaisesti koulujen omat opinto-ohjaajat. Jyväskylän kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelmiin on kirjattu, että peruskoulun oppilaanohjaajilla on vastuu seurata KOULUTA-järjestelmästä peruskoulun päättäneiden nuorten tilannetta syyskuun loppuun saakka. Kaupungin nuorisotoimen kesäpäivystyksen ohjaajat kiertävät kouluilla tapaamassa nuoria. Kesäpäivystyksen ohjaajat ovat tavoitettavissa koko kesän auttaen nuoria erilaisissa peruskoulun jälkeisiin opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Kesäkuussa etsivillä on puhelinpäivystys opiskelupaikkaa vaille jääneille nuorille. Päivystäjiin on mahdollisuus ottaa yhteyttä myös sähköpostilla tai verkossa. Päivystysvuoroja hoitavat etsivän työn ohjaajat Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluista, Nuorten Taidetyöpajasta, SOVATEK -säätiöstä sekä monikulttuurinen koulunkäynninohjaaja Kuokkalan koulusta. Kaupungin etsiville nuorisotyöntekijöille toimitetaan nimilistat yhteystietoineen kaikista peruskoulun päättäneistä nuorista, jotka ovat jääneet vaille toisen asteen opiskelupaikkaa. Etsivät ottavat näihin nuoriin yhteyttä ja pyrkivät löytämään heille opiskelupaikan heinäkuun täydentävässä haussa. Yleensä lähes kaikille järjestyy jokin opiskelupaikka syksyyn mennessä. Syksy ja opintojen aloittaminen onkin kriittisempi vaihe nuorten putoamisessa kuin itse opintopaikan löytyminen. Kaikki eivät jatka opintojaan syysloman jälkeen Toisen asteen opintojen seuranta ja keskeyttäneiden tukeminen Opintonsa keskeyttäneistä toisen asteen opiskelijoista kerätään tilastoja. Lähtökohtaisesti oppilaitokset toimittavat keskeyttäneiden opiskelijoiden nimilistat puhelinnumeroineen kaupungin etsivän nuorisotyöntekijöille, mutta yhtenäistä käytäntöä ilmoitusten antamisesta ei ole muotoutunut. Ilmoitusherkkyys vaihtelee oppilaitoksittain ja henkilöittäin. Keskeyttämisilmoituksen viipyminen vaikeuttaa mahdollisuuksia tarttua nuoren tilanteeseen. Lisäksi kun keskeyttämisestä ei ilmoiteta, voi opiskelija pysyä pitkään Kelan rekistereissä läsnä olevana. Tällöin opintotuen maksaminen jatkuu aiheuttaen taloudellisia vaikeuksia Kelan periessä takaisin aiheetta maksetut opintotuet. Etsivällä nuorisotyöllä on tärkeä rooli tunnistettaessa ja tuettaessa toisen asteen opinnot keskeyttäneitä nuoria. Lisäksi tässä vaiheessa on usein mukana sosiaalitoimi, etenkin jos kyseessä on tilanne, jossa nuoren perhettä on jo aiemmin tuettu tai jos nuori on lastensuojelun piirissä. Keinovalikoimassa on myös ammattistartti (AMSTA), jossa pyritään löytämään uusia polkuja ammatilliseen peruskoulutukseen. Kaupungissa on myös pyrkimys kehittää kasvu-oppiminen-perheet prosesseja tiivistämällä yhteistyötä oppilaitosten henkilöstön kesken sekä ammattilaisten ja nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Jyväskylän kaupungin nuorisotoimessa työskentelee tällä hetkellä kaksi etsivää nuorisotyöntekijää. Jyväskylä alueella työskentelee myös viisi muuta etsivän työn ohjaajaa, joista neljä on sijoitettu Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Nuorten taidetyöpajaan ja yksi SOVATEK-säätiöön. Asiakkaat on jaettu etsivien kesken asuinalueen ja/ tai oppilaitoksen mukaan. Oppilaitoksia on ohjeistettu ottamaan yhteyttä omaan nimettyyn etsivän nuorisotyön ohjaajaansa, mutta nuoret voivat ottaa yhteyttä etsiviin valintansa mukaan. Yhteistyö muotoutuu yksilöllisesti kunkin nuoren tilanteen mukaan. Jyväskylässä etsivää nuorisotyötä tehdään Jyväskylän nuorisopalveluiden lisäksi nuorten taidetyöpajalla sekä SOVATEK-säätiön toimesta. Jyväskylän kaupungilla on myös keskeinen rooli nuorten OhjausLaturi-toiminnassa. 21

22 4.4.3 Palvelut toisen asteen jälkeen Toisen asteen opintojen jälkeen nuorille on tarjolla palveluja heidän elämäntilanteensa mukaisesti. Mikäli nuori on opiskelijana kirjoilla jossain oppilaitoksessa, on päävastuu ohjaamisesta kyseisellä oppilaitoksella. Toisen asteen jälkeen työnhakijoiksi ilmoittautuneiden kanssa on ensisijaisesti tekemisissä TE -toimisto. Myös aikuissosiaalityön rooli on tässä vaiheessa merkittävä, mikäli elämäntilanne vaatii esimerkiksi toimeentulotukea. Niille, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen jatkaneet opintojaan, voidaan tarjota työelämäkokeilua ja harjoittelua työvoiman palvelukeskuksen kautta. Nuorten täysi-ikäistyessä ja irrottautuessa oppilaitosten ja koulutuksen piiristä heidän seuraamisensa ja tukemisensa muuttuu vaikeammaksi, etenkin jos nuori aikuinen ei itse aktiivisesti hae tukea ja ohjausta. Nuorisotyö yleensä, etsivä nuorisotyö erityisesti, kolmannen sektorin eri toimijat sekä sosiaalityöntekijät tapaavat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria muodollisissa ja epämuodollisissa tilanteissa, joissa on mahdollista avata keskusteluyhteys nuoreen. Nuoresta on kuitenkin lähes mahdotonta pitää kiinni, mikäli nuori itse jättäytyy aktiivisen työn ja koulutuspaikan hakemisen ulkopuolelle. Etsivä nuorisotyö ja nuorisotyö yleensäkin perustuu vapaaehtoisuuteen, joten nuori voi halutessaan kieltäytyä hänelle tarjotuista palveluista Viranomaisyhteistyö ja vastuut palveluiden järjestämisessä Jyväskylän kaupungissa vastuu peruskoulun päättäneiden nuorten palvelujen tuottamisesta jakaantuu perinteisesti hallinnonaloittain vuotiaiden nuorten palveluiden tuottamiseen osallistuvat etsivän nuorisotyöntekijät, peruskoulujen oppilaanohjaajat, toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat, sosiaali- ja terveystoimi ja järjestöt. Täysi-ikäisten nuorten aikuisten palvelujen tuottamisessa Jyväskylän kaupungissa yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveysviranomaisten, työhallinnon (TE -toimisto), puolustusvoimien, poliisin ja paikallisten järjestöjen (kuten SOVATEK -säätiö, 4-H, YAD) kesken. Kaupungin edustajien kanssa käydyn keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että eri hallinnonaloilla ei välttämättä tiedetä riittävästi toisten työstä tai vaikka tiedettäisiin, niin se ei näyttäydy käytännön yhteistyössä. Hallinnonalojen yhteistyön haasteena on luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen, toimivat yhteistyöverkostot sekä yhdessä sovitut menettelytavat eri tilanteisiin. Jyväskylän kaupungissa on meneillään Uuden sukupolven organisaatio (USO), joka tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Hallinnon uudelleen organisoimisesta odotetaan askelta eteenpäin nuorten palvelujen kokonaiskoordinaation kehittämisessä. Työryhmätyöskentelyssä on koottu yhteen lastensuojeluin ja nuorisolain toteutumisen suunnittelu. Siten USO-ryhmä edistää keskustelua yli hallinnonrajojen. Ryhmässä käydään paljon hyvää keskustelua, mutta hyvien ideoiden toimeenpano ja seuranta vaativat edelleen kehittämistä ja erityisesti vastuiden selkeyttämistä. Palvelujen tuottaminen tapahtuu edelleen pitkälti hallinnonalojen sisällä, vaikka yhteistyötä ja esimerkiksi tietojen vaihtoa on kehitetty. Esimerkiksi TE -keskuksille on tärkeää, että nuori työllistyy tai löytää harjoittelupaikan. Sitä kautta ajatellaan elämänlaadun kokonaisuudessaan paranevan, vaikka työllistyminen saattaa olla vain yksi kysymys laajassa elämäntilanteen kysymysten kirjossa. Puolustusvoimilla ja siviilipalvelukeskuksilla on käytössään lomakejärjestelmä, jossa armeijan/ siviilipalveluksen keskeyttäneiltä kysytään suostumus tietojen luovuttamisesta kunnan etsivän nuorisotyön tekijöille. Luvan antaneiden tiedot toimitetaan etsiville. Keskustelussa nousi esiin myös se, että yksi moniammatillisen nuorisotyön ongelmista on se, etteivät eri viranomaiset aina hoksaa ottaa yhteyttä toiseen viranomaiseen jokaisen hoitaessa omaa tonttiaan. 22

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Yhteistyö nuorten rikoskierteeseen ajautumisen torjunnassa

Yhteistyö nuorten rikoskierteeseen ajautumisen torjunnassa Yhteistyö nuorten rikoskierteeseen ajautumisen torjunnassa sairaanhoitaja Päivi Viro ja ohjauksen asiantuntija Anna Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä, etsivä nuorisotyö 17.9.2014 Nuorten koulutus- ja työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen: Työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamalli - Satakunta & Laitila (Puitesopimus ammatillisen opintojen suorittamisesta työpajalla) Toimintamallin

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Nuorisotakuu Kotkassa

Nuorisotakuu Kotkassa Nuorisotakuu Kotkassa Nuorisotakuun toteutumista seurataan seuraavien mittareiden kautta (Tem -raportti 8/2012): Ammatillisen peruskoulutuksen taso (paikkojen) suhteessa alueen toiselle asteelle siirtyvän

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Palvelu olen minä! -hanke osana nuorisotakuun monialaisia palveluita Vantaalla

Palvelu olen minä! -hanke osana nuorisotakuun monialaisia palveluita Vantaalla Sivistysvaliokunta 22.10.2015/HE 30/2015/Asiantuntijalausunto teema: Nuorisotakuun toteuttaminen ja etsivä nuorisotyö Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, projektipäällikkö Susanna Salmela Palvelu olen minä!

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

- silta parempaan tulevaisuuteen -

- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 103 Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Tenkulan ym. valtuustoaloitteesta etsivän nuorisotyön tehostettujen kokeilujen toteuttamisesta HEL 2012-012539 T

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Miten politiikkatoimet vaikuttavat nuorten syrjäytymiseen? Soterko -tutkimuspäivä 23.9.2013 Jukka Vuori Työterveyslaitos Politiikkatoimien vaikuttavuus syrjäytymisen vähentämisessä VNK Raportti Mitä tiedämme

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015

Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015 Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015 1 5.3.2015 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Helsingin keskusta Vuonna 2013 uudistuneet

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut

Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut alle 30-vuotiaat oululaiset nuoret yhden luukun periaate

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot