LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTI JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY TURVALLISUUSNÄKÖKULMASTA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTI JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY TURVALLISUUSNÄKÖKULMASTA 2010"

Transkriptio

1 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTI JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY TURVALLISUUSNÄKÖKULMASTA

2 Sisältö JOHDANTO... 3 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN NYKYTILANNE... 4 Lasten, nuorten ja perheiden turvallisuus ja ympäristö... 4 HYVINVOINTIPALVELUT OSANA TURVALLISUUTTA... 5 Alle kouluikäisten palvelut... 5 Varhaiskasvatuspalvelut... 6 Perhepalvelut... 6 Kouluikäisten perheiden palvelut... 6 Itsenäistyvän nuoren palvelut... 9 Kolmannen sektorin palvelut HYVINVOINTIA, KEHITYSTÄ JA TURVALLISUUTTA TUKEVAT SEKÄ SYRJÄYTYMISTÄ EHKÄISEVÄT PALVELUT JÄRVENPÄÄSSÄ TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET LÄHTEET

3 JOHDANTO Suomalaisen yhteiskunnassa lapsista ja nuorista kannetaan huolta äidin raskaudesta vähintään peruskoulun päättymiseen asti. Yhteiskunnan lapsille ja nuorille tarjoamat palvelut ovat laajoja, laadukkaita ja kaikkien saatavilla. Lasten ja nuorten kasvatukseen ja turvallisen päivän luomiseen osallistuu monia toimijoita, joista ylivoimaisesti tärkein on perhe. Lapsen ja nuoren kannalta on tärkeää, että hänellä on joku turvallinen ja luotettava suhde myös niissä tilanteissa, jossa vanhemmat eivät kykene tarjoamaan lapsen kasvun kannalta turvallista ympäristöä. Myös koulun, kerho- tai vapaa-ajan vieton tai harrastuksien kautta luodaan lapsille, perheille ja nuorille turvallinen verkosto kasvaa ja kehittyä. Perinteisten sukulaisverkostojen harvetessa, tulee kiinnittää lisähuomiota erityistä tukea tarvitseviin perheisiin ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja jo alkaneen syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja lapsen arjen turvaaminen on kaikkien yhteinen etu. Varhainen puuttuminen ja siihen liittyvä ennalta ehkäisevä toiminta, syrjäytymisen ennalta ehkäisy ja sosiaalinen vahvistaminen, on lapsen oikeus. Viranomaisten velvollisuus on toimia ennen kuin lapsen ongelmat kasautuvat. Järvenpään lasten, nuorten ja perheiden turvallisuussuunnitelma syrjäytymisen ehkäisyn kannalta on toteutettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lapset, nuoret ja perheet sekä syrjäytymisen ehkäisy turvallisuusnäkökulmasta, -ryhmän vastuuhenkilönä toimii opetuspäällikkö Seppo Rantanen. Työryhmän muodostavat varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Reino Taurovaara, Perhetukikeskuksen johtaja Pentti Kurula, vt. nuorisotoimenjohtaja Jari Ahola, Järvenpään lukion rehtori Atso Taipale ja Kyrölän koulun rehtori Arja Korhonen. Vanhempainverkoston yhdyshenkilönä toimii Marko Heino ja seurakunnan edustajana Markku Ihander. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden turvallisuussuunnitelma ja toimenpide-ehdotukset pohjautuvat Järvenpään kaupungin Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelmaan

4 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN NYKYTILANNE Vuoden 2009 lopussa Järvenpäässä oli asukasta, joista vuotiaita oli 24 %. Alaikäisten suhteellinen osuus väestöstä on laskenut luvulla. Väestöennusteen mukaan Järvenpäässä kouluikäisten, 7-16-vuotiaiden määrä laskee vuoteen 2020 mennessä 13 %. Alle kouluikäisten, 0-6- vuotiaiden määrä puolestaan tulee kasvamaan 5 %. Alakoululaisten oppilasryhmien määrän lasku on tapahtunut ja vuodesta 2011 oppilasmäärät alkavat taas kasvamaan. Kokonaisoppilasmäärät kääntyvät nousuun vuonna 2013 alkaen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lasten ja nuorten osuus Järvenpään väestöstä laskee vuoteen 2012 puolen prosentin vuosivauhtia, aina 21 % koko Järvenpään väestöstä. Vuoteen 2020 mennessä lasten ja nuorten osuus järvenpääläisistä on 21 %. Nuorten aikuisten, vuotiaiden osuus nousee aina vuoteen 2012 mennessä 9,4 %:iin väestöstä ja laskee vuoteen 2020 mennessä 7,7 %:iin koko väestöstä. Vuosittain Järvenpäässä syntyy keskimäärin 460 lasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 0-vuotiaiden osuus järvenpääläisistä kasvaa tulevina vuosina. Vuosien aikana 0- vuotiaiden ikäryhmän koon ennustetaan olevan välillä vuosittain tarkasteltuna. Lasten, nuorten ja perheiden turvallisuus ja ympäristö Hyvinvointi KUUMA -kunnissa selvityksen mukaan järvenpääläiset kokevat asuinympäristönsä viihtyisäksi. Vain 6 % selvitykseen vastanneista koki, että he viihtyivät huonosti asuinalueellaan. Asuinalueensa tunsi turvalliseksi 73 % järvenpääläisistä vastaajista. KUUMA -kuntiin verrattuna järvenpääläiset arvioivat turvallisuutensa hieman useammin huonommaksi kuin muissa kunnissa. Pelkoa liikuttaessa omalla asuinalueella oli kokenut 14 % vastaajista ja keskustan alueella liikkumista kohtaan pelkoa oli tuntenut lähes 18 %. Vuonna 2008 poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita väkivaltarikoksia oli Järvenpäässä 1000 asukasta kohden 9,2, kun vastaava luku Uudellamaalla oli 8,6 sekä koko maan tasolla 7,1. Järvenpäässä henkeen ja terveyteen kohdistuneiden väkivaltarikosten määrä on ollut nousussa, mutta verrattuna vuoden 2007 lukuun, 9,9, suunta on kääntynyt alaspäin. (Sotkanet) Oikeusministeriön rahoittamana ja rikoksentorjuntaneuvoston vastuulla Järvenpäässä toteutettiin pilottihanke väkivallan vähentämiseksi. Tämän pilottihankeen yhteenvedossa ja suosituksissa mainitaan, että Järvenpää tulee tulevaisuudessa sitoutumaan seuraaviin toimenpiteisiin: puuttuminen keskustan alkoholiehtoiseen väkivaltaan syrjäytymisvaarassa olevien kiinnittäminen takaisin yhteiskuntaan väkivaltaa kokeneiden tukeminen puuttuminen uudelleen uhriksi joutumiseksi Hankkeen yhteenvedossa mainitaan, että kaupungin eri toimijoita tuetaan, koulutusta järjestetään ja ylläpidetään tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Pilottihankkeessa esille nostetut asiat huomioidaan kaupungin turvallisuusohjelmassa, jonka valmistelu on aloitettu. 4

5 HYVINVOINTIPALVELUT OSANA TURVALLISUUTTA Järvenpäässä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalvelut voidaan jakaa edistäviin, tukeviin sekä korjaaviin palveluihin. Seuraava kuvio esittelee tarkemmin palveluiden sisältöä. Jokainen järvenpääläinen lapsi, nuori tai perhe on hyvinvointia edistävien palveluiden piirissä. Näistä palveluista on osasta säädetty lait ja ne ovat siten kaikkien perusoikeuksia. Osa palveluista taas täydentää ja tukee tätä palvelukokonaisuutta yksilön oman valinnan ja mielenkiinnon mukaan. Toiminnassa tullaan painottamaa varhaista tukea, vertaisryhmätoimintaa ja terveyden edistämistä. Alle kouluikäisten palvelut Hyvinvointia ja kehitystä edistävien, alle kouluikäisten lasten palveluprosessi muodostuu neuvolatoiminnan, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuuksista. Neuvolatoiminta. Neuvolatoiminta Järvenpäässä on ennakoivaa, kokonaisvaltaista ja perhelähtöistä, osallistavaa ja voimavaraistavaa, koko perheen kanssa tehtävää tiimityötä. Neuvolapalveluissa raskauden alusta alkaen perheen kanssa tekevät yhteistyötä terveydenhoitaja ja lääkäri - tarvittaessa perheen tukena on terveydenhoidon, sosiaalityön ja mielenterveystyön asiantuntijuus. 5

6 Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelujen ydintehtävä on huolehtia lasten hyvinvoinnista yhdessä henkilöstön, vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on järjestää laadukas ja monipuolinen alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluverkko kuntalaisille. Lapsen hyvinvointia tukee perheen ja henkilöstön kasvatuskumppanuus ja tarvittavat tukipalvelut. Varhaiserityiskasvatuksen tuki on osa varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Esiopetuksen tavoitteena on tarjota lapselle terve ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristö. Lapsen kehityksen ja oppimisen esteet tunnistetaan mahdollisimman varhaisella puuttumisella ja suunnitellaan tarvittavat tukitoimet yhteistyössä kodin ja muiden lasta ja perhettä tukevien asiantuntijoiden kanssa. Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Sitä toteuttavat kaikki esiopetuksessa työtä tekevät yhteistyössä lasten huoltajien kanssa. Oppilashuollolla edistetään lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämistä, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria. Sillä varmistetaan kaikille lapsille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollinen jatkumo varmistetaan esi- ja alkuopetuksen nivelyhteistyöllä. Perhepalvelut Perhepalvelujen toiminnalla autetaan lapsia ja heidän perheitään, jotka tarvitsevat tukea tai kuntoutusta myönteisen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Tehtävänä on vahvistaa yksilöjen ja perheiden voimavaroja arkielämässä, turvata yhteisöjen toimivuutta ja tukea vanhempia hoiva- ja kasvatustehtävässään. Perhepalveluihin kuuluvat lasten toiminta- ja puheterapiapalvelut sekä perheneuvolan palvelut. Kouluikäisten perheiden palvelut Hyvinvointia ja kehitystä edistävien, kouluikäisten lasten palveluprosessi muodostuu perusopetuksen, oppilashuollon, kouluterveydenhuollon ja aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä harrastamisen ja osallisuuden palvelukokonaisuuksista. Perusopetus. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuusikäisillä on oikeus saada kunnan järjestämänä, opetussuunnitelman mukaista opetusta. Järvenpään kaupungin perusopetuksen järjestäminen pohjautuu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi kaupungin yhteiseen opetussuunnitelmaan, jota kaikki kaupungin perusopetusta järjestävät koulut noudattavat. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt kattavat koko perusopetuksen. Järvenpäässä on kattava kouluverkko, jossa koulupaikka toteutuu lähikouluperiaatteen ja huoltajien toivomusten mukaisesti Opetuksen järjestämisessä noudatetaan mahdollisimman pitkälle aluemalliin tukeutuvaa lähikouluperiaatetta: opetusjärjestelyt ovat mahdollisimman vähän oppilasta normaalista oppimisympäristöstä erottavia; kuitenkin oppilaan erityistarpeet huomioonottavia ja toimintaedellytyksiin suhteutettuja. 6

7 Erityisopetus. Perusopetuksessa on paljon eri tavoin tukea tarvitsevia oppilaita niin yleisopetuksen kuin erityisopetuksen opetusryhmissä. Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa ja koulunkäynnin ongelmissa eri tukitoimin, jotka pyritään aloittamaan mahdollisimman varhain. Kaikkien tukitoimien järjestämisen lähtökohta on hyvä yhteistyö kodin kanssa. Tukimuodot määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaan oppimista tuetaan ensisijaisesti oman koulun yleisin tukitoimin kuten eriyttämällä ja yksilöllistämällä opetusta, ohjauksella, tukiopetuksella, samanaikaisopetuksella sekä koulukohtaisella erityisopetuksella. Painopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa ja varhaisessa puuttumisessa. Mikäli yleinen tuki ei riitä, niin tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista. Tehostettu tuki rakentuu perusopetuksen yleisille tukikäytänteille ja tarkoittaa niiden sekä osa-aikaisen erityisopetuksen ja oppilashuollon määrällistä ja laadullista tehostamista sekä tiivistä arviointia ja seurantaa ennen mahdollisia erityisopetukseen siirtoratkaisuja. Perusopetuksen oppilashuolto. Oppilashuolto edistää ja ylläpitää oppilaiden oppimisedellytyksiä, psyykkistä ja fyysisistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto sisältää oppilashuollollisen työn sekä oppilashuollon palvelut. Järvenpäässä oppilashuoltoa koordinoi kaupunkitasolla opetuspäällikön johtama oppilashuollon kuntatason yhteistyöryhmä, johon kuuluu edustajia sekä perusopetuksesta että lasten ja perheiden palvelualueelta. Aluetasolla oppilashuoltotyön toiminnasta vastaa aluerehtori, jonka johdolla kartoitetaan ja suunnitellaan mm. alueellisesti erityisen tuen tarvetta. Koulutasolla jokaisessa koulussa toimii säännöllisesti rehtorin johtamana kokoontuva oppilashuoltoryhmä. Koulupsykologit ja koulukuraattorit toimivat ala- ja yläkouluilla oman alansa asiantuntijoina oppilashuoltoryhmän jäseninä. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka tehtävänä on tukea oppilaita, heidän huoltajiaan ja opettajia sosiaalisten ja koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Koulupsykologin tehtäviin kuuluu oppilaiden kehityksen poikkeamiin ja koulunkäyntiin liittyvien asioiden tutkimis- ja konsultointityö. Yhteinen sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen laatima oppilashuollon käsikirja ohjaa ja yhtenäistää oppilashuollon rakennetta ja käytänteitä. Kouluterveydenhuolto. Kouluterveydenhuollossa tavoitteena on lapsen ja nuoren terveyden edistäminen, terveen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen sekä koko kouluyhteisön hyvinvointi. Kouluterveydenhuolto työskentelee yksittäisen oppilaan ja oppilasryhmien sekä elinympäristön ja elinolosuhteiden kanssa. Erityisesti pyritään tukemaan perheen voimavaroja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Järvenpäässä työskentelevät kouluterveydenhoitajat toimivat ala- ja yläkouluilla oman alansa asiantuntijana mm. oppilashuoltoryhmien jäsenenä. Heillä on vastuu sekä koulu- että oppilaskohtaisesta terveydenhuollosta. Koululääkäri toimii lääketieteen asiantuntijana kouluterveydenhuollossa. Perheneuvola. Perheneuvola palvelee vuotiaita lapsia, nuoria sekä heidän perheitään. Tehtävänä on vahvistaa yksilöiden ja perheiden voimavaroja, tukea vanhempia hoiva- ja kasvatustehtävässä, arvioida lapsen kasvua ja kehitystä, järjestää keskustelu- ja terapia-apua lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä auttaa perhettä hyvinvointia uhkaavissa kriisitilanteissa. Perheneuvolassa työskentelee psykologeja ja perheterapeutteja. Sieltä on mahdollisuus myös saada lastenpsykiatrin palveluja. 7

8 Koulun kerhotoiminta. Järvenpään kaupunki on ollut mukana opetushallituksen koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa vuodesta Saadun hankerahoituksen turvin toimintaa järjestetään kaikilla Järvenpään kouluilla. Perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti kerhotoiminta tukee oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Aamu- ja iltapäivätoiminta. Järvenpään kaupungin järjestämä ja koordinoima aamu- ja iltapäivätoiminta on osana perusopetuspalveluja ja toiminta järjestetään pääsääntöisesti kouluilla. Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa 1-2. luokkien sekä erityisopetuksen luokkien oppilaille. Toiminta toteutetaan lautakunnan hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti ja se on perheille maksullista. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa painottuu laadukas vapaa-ajan toiminta, jossa painotetaan lapsen omia kokemuksia. Yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda hyvä pohja kasvulle. Toiminta tukee kodin ja koulun kasvatustyötä, lapsen tunne-elämän sekä sosiaalisen- ja eettisen kasvun kehitystä, edistää osallisuutta ja tasa-arvoa sekä ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Toiminnan lähtökohtana ovat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. Tämän lisäksi kaikilla kouluilla järjestetään koulukerhotoimintaa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö. Vanhempainyhdistykset toimivat aktiivisesti järvenpääläisissä kouluissa. Järvenpään vanhempainverkosto on toiminut vuodesta Vanhempainverkosto toimii vanhempien tukena vanhemmuuden haasteissa, edistää lasten turvallisen kasvuympäristön luomista sekä kuntatasolla toimii edunvalvojana ja yhteistyötahona kaupungin palvelujen suuntaan. Vanhempain yhdistykset ja vanhempain verkosto ovat yhteistyössä järjestäneet luentoja ja koulutusta mm. lasten nettikäyttäytymiseen ja turvallisuuteen liittyen. Nuorisopalvelut, Harrastaminen ja osallisuus. Järvenpään kaupungin nuorisopalvelut tukevat lapsen ja nuoren kasvua tekemällä ennaltaehkäisevää nuorisotyötä yhteistyössä perheiden, koulujen, viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Nuorisopalvelut järjestävät nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi nuorisoneuvontaa ja -tiedotusta, tukee nuorten toimintaa avustuksilla ja toimitilajärjestelyillä sekä tekee yhteistyötä nuorisoparlamentin, yhdistysten ja muiden nuorten toimintaryhmien kanssa. Lapsille ja nuorille järjestetään toimintaedellytyksiä ja peruspalveluja lähellä kotia pitämällä yllä alueellisia nuorisotiloja ja järjestämällä kerhotoimintaa peruskouluikäisille. Nuorisopalveluita on saatavissa myös verkkoympäristössä. Kaupungin nuorisopalvelut ovat mukana valtakunnallisessa Netari- nuorisotalossa ja Pulmakulmassa. Netari- virtuaalinuorisotalolla nuorilla on mahdollista käydä reaaliaikaista keskustelua toisten nuorten ja nuoriso-ohjaajien kanssa. Pulmakulma on verkkoympäristö Helsingin seutukunnan nuorten kysymyksille ja pulmille, jossa voi anonyymisti kysyä eri elämän osa-alueisiin liittyviä asioita. Nuorisopalvelut yhteistyössä perusopetuksen ja II-asteen koulutuksen kanssa edistävät nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisoparlamentti on kaupunginhallituksen alainen työryhmä. Kahden vuoden välein valitaan uusi parlamentti vaaleilla, jonka jäsenillä on edustus kaikissa kaupungin lautakunnissa ja lisäksi puheenjohtaja on läsnä kaupunginvaltuuston kokouksissa ja valtuustoseminaareissa puheoikeuksin kuten lautakuntatyöskentelyssäkin. Lasten ja nuorten osallisuutta Järvenpäässä edustaa myös Lasten ja Nuorten ääni-toimintamalli. Vuosittain Lasten ja nuorten ääni- päättää euron määrärahan käytöstä lasten ja nuorten ehdotusten pohjalta. 8

9 Itsenäistyvän nuoren palvelut Itsenäistyvän nuoren palvelut koostuvat koulutus- ja ohjauspalveluista, työllistämisen tukemisesta, opiskeluterveydenhuollosta ja nuorisoasumisen tukemisesta. Perusopetuksen jälkeinen koulutus. Toisen asteen koulutuspalvelut sisältävät lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen. Järvenpäässä on mahdollisuus suorittaa myös oppilaitosten yhteistyönä järjestettäviä yhdistelmäopintoja. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Lukiossa on tarjolla myös pääsääntöisesti iltaisin opetusta tarjoava aikuislinja. Toisen asteen ammatillinen koulutus on ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Järvenpäässä on tarjolla myös valtakunnallisen erityisoppilaitoksen koulutuspalveluja sekä vapaan sivistystyön koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistossa. Myös ammattikorkeakouluopintoja on tarjolla seudullisesti. Nuorten tukeminen jatkokoulutukseen ja työelämään siirtymisessä. Nuorten Pajojen ohjaamopalvelut koordinoivat ja tukevat nuorten ohjautumista jatkokoulutukseen ja työelämään siirtymistä yhteistyössä oppilaitosten ohjaustoiminnan verkkojen sekä työvoimatoimiston ja kaupungin työllisyysyksikön kanssa. Järvenpään lukio. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Toiminnallisina lähtökohtina Järvenpään lukiossa ovat yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja kolmantena vastuullisuus kahta edellistä yhdistävänä voimana. Lukion moniammatillinen opintojen ohjaus, yhteistyö huoltajien kanssa sekä terveydenhuollon palvelut luovat turvallisen pohjan opiskella sekä suunnitella jatko-opintoja. Opiskeluterveydenhuolto ja opiskeluhuoltopalvelut. Opiskeluterveydenhuolto jatkaa kouluterveydenhuollon ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa II-asteella. Opiskeluterveydenhuolto ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä sekä järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat kaikki Järvenpäässä toisella asteella tai ammattikorkeakoulussa opiskelevat kotikunnasta riippumatta. Opiskeluhuoltopalvelut tukevat opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Opiskeluhuoltopalveluja järjestetään yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjien kanssa mm. ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän KEUDAn kanssa. Kirjastopalvelut. Kirjastolla on suuri merkitys sekä tiedollisen että sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisijänä. Kirjastot toimivat yhä enenevässä määrin kohtaamis- ja tapahtumapaikkoina, mikä tukee yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja monikulttuurisuutta. Kirjastopalvelut tarjoavat kaikenikäisille mahdollisuuden ja välineitä mielekkääseen vapaa-ajan viettoon ja oman maailmankuvan luomiseen. Hyvä ja monipuolinen lukutaito on tärkeä tekijä yhteiskunnassa menestymiselle. Lasten lukuharrastuksen aktivointiin kiinnitetäänkin jatkuvasti erityistä huomiota kirjaston toiminnassa. 9

10 Museopalvelut. Museopalvelut haluaa korostaa toiminnallaan taiteen ja kulttuurin merkitystä hyvinvoinnille. Museopalvelut voi toiminnallaan vaikuttaa mm. viihtyvyyteen, paikallisidentiteetin vahvistamiseen, kotoutumisen tukemiseen ja syrjäytymisen vähentämiseen. Juurettomuuden ehkäisemiseksi museopalvelut luovat turvallisuuden tunnetta antamalla paikalle imagon, jatkuvuuden perspektiivin sekä yhteenkuulumisen tunteen. Näyttelyt rakentavat taiteen välityksellä siltoja menneisyyden ja tulevaisuuden välille sekä valtakulttuurien ja vähemmistökulttuurien välille. Museossa tarjotaan mahdollisuuksia erilaisten identiteettien tunnistamiseen, kokemiseen ja oman identiteetin rakentamiseen Näyttely- tapahtuma- ja työpajatoiminnan avulla museopalvelut pyrkii olemassa olevien resurssien puitteissa edistämään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja ehkäisemään syrjäytymistä. Nuorisoasuminen. Järvenpäässä on erityisesti nuorille ensi asunnoksi tarkoitettuja ja valtion tuella rakennettuja asuntoja yhteensä 145 kpl. Nuorisoasuntoja hallinnoi Nuorisosäätiö ja Nuorisoasuntoliitto. Asukasvalinnoissa noudatetaan valtion asuntorahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) antamia asukasvalintaohjeita. Peruslähtökohtana asukasvalinnassa on hakijoiden asunnontarve, tulot ja varallisuus siten, että heikoimmassa asemassa olevat ovat etusijalla. Kaupunki valvoo ko. tahojen asuntojen käyttöä ja asukasvalintaa. Kaupunki ohjaa uusien nuorisoasuntokohteiden rakentumista edistämällä hankkeisiin soveltuvien tonttien saatavuutta ja puoltaa hankkeiden lainoitusta valtion tuella. Kolmannen sektorin palvelut Kolmannen sektorin, Setlementti Louhelan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuottamat palvelut täydentävät kaupungin tarjoamia palveluita. Lions Clubit, urheiluseurat, nuoriso- ja kulttuurijärjestöt sekä monet muut yhteisöt edistävät omalla toiminnallaan merkittävästi järvenpääläisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Yhdistykset ja seurat järjestävät laajasti harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa ja siten vahvistavat yhteisöllisyyttä. Urheiluseurat tekevät myös tiivistä yhteistyötä mm. lastensuojelun asiakkaina olevien nuorien kanssa järjestämällä heille liikuntamahdollisuuksia. Hyväntekeväisyysjärjestöt ja muut yhteisöt järjestävät lapsille, nuorille ja perheille syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa. Järvenpään seurakunta. Järvenpään seurakunta on mukana lapsiperheiden toiminnassa vauvasta vaariin. Seurakunnan perheille, lapsille ja nuorille suunnatut kerhot, isostoiminta ja leirit ovat osa syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa. Osa perheiden tukemista on parisuhdetyö ja Perheasiain neuvottelukeskuksen toiminta. Seurakunta on mukana myös lasten turvallisen iltapäivän luomisessa tuottamalla osan Järvenpään lasten koulunjälkeisestä iltapäivätoiminnasta yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Nuorten Pysäkki. Keski-Uudenmaan päihdepysäkin tarjoamiin nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin Järvenpäässä kuuluu yksilö ja perhetapaamiset sekä verkostoyhteistyö kaupungin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä nuorten päihteiden käyttöä tai katkaista jo alkanut päihdekierre mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on myös auttaa ja tukea nuorta erilaisissa mielenterveys- ja sosiaalisissa ongelmissa. Nuorten Pysäkki on ns. matalankynnyksen paikka, jonne ei tarvita lähetettä. 10

11 HYVINVOINTIA, KEHITYSTÄ JA TURVALLISUUTTA TUKEVAT SEKÄ SYRJÄYTYMISTÄ EHKÄISEVÄT PALVELUT JÄRVENPÄÄSSÄ Lasten, nuorten ja perheiden toimintaa ja kehitystä tukevia ja korjaavia palvelukokonaisuuksia ja - tuotteita ovat mm. koulujen kuntoutus- ja oppilashuollon tukipalvelut, arviointi ja kuntoutuspalvelut, toimintaterapiapalvelut, perheneuvola, lasten psykiatriset palvelut, erityisnuorisotyö, nuorten työpajatoiminta, nuorisoneuvola, perhesosiaalityö mielenterveys ja päihdepalvelut. Lastensuojelun tarpeessa olevien lasten ja nuorten elämäntilanne on sellainen, että heidän terve kehityksensä ja hyvinvointinsa on vaarassa. Syynä voivat olla kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen. Lastensuojelun tarve voi syntyä perheen tilapäisten ongelmien vuoksi. Vanhempien omat elämän vaikeudet voivat olla joskus niin raskaita, että he väsyvät ja tarvitsevat tukea selviytyäkseen lastensa kasvattamisesta. Toisinaan lapsi voi itse vaarantaa terveen kehityksensä esim. päihteiden käytöllä, koulun laiminlyönnillä tai tekemällä rikoksia. Lastensuojelulain mukaan kunnan toimielimen velvollisuus on ryhtyä avohuollon tukitoimien järjestämiseen viipymättä, mikäli lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen kehitystä ja terveyttä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään. Lastensuojelulain mukaan viranomaisen on seitsemän arkipäivän kuluessa arvioitava tehdäänkö lastensuojeluilmoituksen perusteella lastensuojelutarpeen selvitys. Asiakkuus alkaa, kun lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen päädytään. Lastensuojelutarve tulee selvittää kolmen kuukauden määräajassa. Järvenpään lastensuojelu sisältää avohuollon palvelut ja sijaishuollon. Järvenpään lastensuojelun sosiaalityö on perheiden tarpeisiin räätälöityä tukea; perinteisen perhetyön, intensiivisen perhetyön ja vertaisryhmätoiminnan keinoin. Tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluita järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Lastensuojelun sosiaalityö tukee perheitä tarvittaessa taloudellisesti. Perheillä on mahdollisuus saada taloudellista tukea tarvittaessa esim. harrastustoimintaan. Lisäksi lastensuojelun sosiaalityössä tehdään aktiivista etsivää työtä nuorten parissa. Etsivän työn tarkoituksena on tavoittaa mahdollisimman varhain tuen tarpeessa olevat nuoret. Nuoria tuetaan yksilö-, ryhmä- ja verkostotyön menetelmillä. Palvelurakennemuutoksen yhteydessä, kaupungin kriittiseksi menestystekijäksi valittiin lasten ja perheiden hyvinvointi. Poikkihallinnollista ja moniammatillista yhteistyötä on kehitetty ja kehitetään edelleen prosessiohjaukseen siirryttäessä. Lastensuojelun työntekijät ovat tiiviisti mukana lasten ja perheiden hyvinvoinnin prosessihankkeessa. Järvenpään lastensuojelun tilastot ja palvelurakenne ilmenevät lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelmassa Turvallisuusnäkökulmasta katsoen syrjäytymisen ehkäisyyn on kiinnitettävä huomio erityisesti perheväkivaltaa kohdanneissa lapsiperheissä, pienituloisissa lapsiperheissä, lastensuojelun tukitoimenpiteissä olevissa lapsiperheissä sekä itsenäistyvien nuorten kohdalla. Työttömyys, nuorisotyöttömyys, alkoholin käyttö ja ammattikoulutuksen puuttuminen ovat riskitekijöitä. 11

12 Erityisnuorisotyö. Erityisnuorisotyön kohteena ovat syrjäytymisvaarassa olevat tai ohimenevää kriisiä elävät nuoret ja heidän perheensä, jotka ovat aikuisen tuen tarpeessa. Tavoitteena on tukea ja ohjata nuoria kiinnittymään yhteiskunnan rakenteisiin. Toimintaperiaatteita ovat liikkuvuus, joustavuus ja kokonaisvaltaisuus. Erityisnuorisotyön tarkoituksena on olla osana moniammatillista tiimiä sekä ohjata nuorta tarvittaessa olemassa oleviin palvelujärjestelmiin. Erityisnuorisotyöntekijä työskentelee yhteistyössä kodin, koulun sekä monialaisen verkoston kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen erityisnuorisotyöntekijä toimii nuorisopalveluissa erityisnuorisotyöntekijöiden työparina. Tavoitteet perhesosiaalityössä - Puuttuminen perheväkivaltatilanteisiin heti niiden tullessa tietoon. - Väkivaltaa kohdanneiden tukeminen ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet väkivallan uusiutumisen ehkäisemiseksi nollatoleranssin periaatteella - Työttömien nuorten ja aikuisten asiakkaiden ohjaaminen kaupungin työllisyysprosessiin - Erityisesti lastensuojelun jälkihoidossa olevien itsenäistyvien nuorten tukeminen - Yhteistyön lisääminen edelleen kolmannen sektorin kanssa TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Kaikkia Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä velvoittava Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin 08/2010. Kaikista Järvenpään kaupungin toimipisteistä löytyvät lakisääteiset turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat. Vuosittain henkilöstön kanssa käydään läpi mm. päivitetyt pelastussuunnitelmat, kriisisuunnitelmat ja -kartoitukset, henkilöstöohjeistukset sekä oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Eri toimipisteiden henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti myös turvallisuusasioissa ja toimipisteissä järjestetään pelastussuunnitelman mukaisia pelastautumisharjoituksia säännöllisesti. Varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa on sitouduttu yhteistyöhön kotien kanssa sekä varhaisen puuttumisen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Moniammatillinen yhteistyö toteutuu jatkumona läpi lasten, nuorten ja perheiden erilaisten elämänvaiheiden. Nettiturvallisuuteen ja median vaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheiden yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehostetaan. Lapsi- ja perhetyö Moniammatillisen avoimen varhaiskasvatustoiminnan laajentaminen Lasten terveen kehityksen ja perheiden hyvinvoinnin seuranta varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä Vanhemmat saavat tukea perheeksi kasvamisessa ja parisuhteeseen Lasta kuntoutetaan ja tuetaan hänen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa yhdessä perheen ja kasvuyhteisön toimijoiden kanssa Lapselle ja heidän perheelleen mahdollistetaan vertaistukea eri elämäntilanteissa Lapsiperheet saavat kodinhoitajan apua tilapäisiin arkielämää kuormittaviin tilanteisiin Varhaisen puuttumisen menetelmillä lapsen ja perheen hyvinvoinnin uhkiin tartutaan varhain ja perheiden omaa toimintakykyä tuetaan Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma päiväkoteihin 12

13 Lapsen emotionaalisen kehityksen ja vuorovaikutustaitojen edistäminen Kasvatuskumppanuus vanhempien ja henkilöstön välillä tukee lapsen hyvinvointia ja turvallisuutta. Lapsen hoidon aloituskäytäntöihin kuuluvat tutustumiskäynti kotiin ja aloituskeskustelu on käynnistetty koko varhaiskasvatuksessa. Lapsen emotionaalisen kehityksen ja vuorovaikutustaitojen edistäminen, Askeleittain -ohjelma on käytössä kaikissa esiopetusryhmissä. Taidot esiin -lapsen oppimisvalmiuksien kartoitus ja Neuvotellen kouluun -keskustelut tukevat lapsen siirtymistä esiopetuksesta kouluun. Kaupungin investointiohjelmaan esitetään vuosittain määräraha fyysisen turvallisuuden edistämiseksi: ulkovalaistuksen parantaminen, aitojen korjaus suosituksen mukaiseksi, pihojen peruskorjaus. Perusopetus Järvenpään kaupungin jokaisessa koulussa on fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyvät lakien ja asetusten mukaiset suunnitelmat. Perusopetuksen oppilashuolto ja yhteistyöverkostot toimivat Oppilashuollon käsikirjan toimintaohjeiden mukaisesti. Yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen järjestäminen lakien ja säädösten mukaan. Suunnitelmallisuus ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa tukevat perheen ja lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämistä. Koulut arvioivat ja kehittävät jatkuvasti toimintaansa eri osa-alueilla. Järvenpään kaikissa kouluissa toimii KiVa -kouluohjelma, joka ennaltaehkäisee ja auttaa ratkomaan kiusaamis- tilanteita. Askeleittain -ohjelma toimii luokkalaisten apuvälineen sosiaalisten tilanteiden ja tunneelämän opettelussa. Joka koululla järjestetään pelastautumis- ja evakuoitumisharjoituksia. Kouluilla ja koulujen henkilöstöllä on myös tärkeä tehtävä kriisiajan väestönsuojeluksellisissa tehtävissä. Yhteistyötä vanhempien kanssa kehitetään jatkuvasti. Koulut järjestävät vanhempainiltoja sekä vanhempaintapaamisia, oppilashuollollisten tapaamisten lisäksi.. Koulujen viestintä kulttuuria kehitetään jatkuvasti. Jokaisella järvenpääläisellä koululla on käytössään Helmi -viestintäjärjestelmä, sähköinen reissuvihko. Tämän järjestelmän avulla tiedonkulku opettajan ja huoltajien välillä on nopeutunut ja helpottunut huomattavasti. Koululaisten kerhotoiminnalla sekä iltapäiväkerhotoiminnalla ehkäistään syrjäytymistä ja luodaan lapsille turvallinen iltapäivä. Yhteistyöllä lähialueiden yrittäjien, poliisin sekä pelastuslaitoksen kanssa lasten tekemiin rikoksiin ja ilkivaltaan puututaan tehokkaasti ja lastensuojelullinen työ varmistaa jatkotuen. Rikoksentorjunta-ohjelmaa käytetään lähinnä yläkouluikäisten oppilaiden opetuksessa. Kouluilla kolmannen sektorin toimijoiden mahdollistetaan järjestää lapsille ja nuorille ohjattua harrastustoimintaa. Koulupudokkaiden tunnistaminen ja ohjauksen vahvistaminen perusopetuksessa ja koulupajatoiminnan jatkaminen Nuorille turvataan tukitoimet koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheissa. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen nivelvaiheen ohjaamoksi. Niille nuorille, jotka eivät ole koulu- tai opiskeluterveydenhuollon piirissä ja ovat ikäluokkaa 15-24v tai jotka ovat pajatoiminnassa mukana, järjestetään nuorisoneuvolatoimintaa. Edistetään ehkäisevää päihdetyötä mm. kouluissa Turvataan nuorille tukitoimet koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheissa 13

14 Toinen aste ja lukio II-asteen opiskelijoiden tarvitseman opiskeluhuollon saatavuuden varmistaminen laatimalla opiskeluhuollon suunnitelma ja sen toteuttamisohjelma alueellisesti Oppilaitoksissa on säädösten mukainen turvallisuuskansio, joka sisältää kiinteistön suojelusuunnitelman, poistumisohjeen, kriisi- ja päihdestrategian. Lisäksi on laadittu opiskelijoiden ja opettajien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Syrjäytymisen ja siihen liittyvien riskien eliminoimiseksi lukiossa 1) tehostetaan kodin ja koulun vuorovaikutusta mm. käyttöönotetulla Wilmaviestintäjärjestelmällä 2) Kehitetään opintojen ohjausta moniammatillisena yhteistyönä tavoitteena opintojen pitkittymisen ja keskeytymisen minimointi. Tavoitteena on, että lukiolaiset pysyvät tutkintotavoitteisessa opiskelussa 2. asteella ja että kaikilla on jatko-opintosuunnitelma tutkinnon valmistuessa. 3) Kehitetään opiskelijahuoltoa ja terveyskasvatusta: terveydenhoitajan palvelut ovat säännöllisesti lukiolaisten käytössä, erityisen tuen palvelut järjestetään tarpeen mukaan ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyön palvelut ulotetaan lukioon. Nuorisopalvelut Varhaisnuorille ja nuorille tarjotaan aktivoivaa ja monipuolista toimintaa. Alueellisilla nuorisotaloilla periaatteena on varhainen puuttuminen ja ennalta ehkäisevä työote. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia tuetaan avustamalla paikallisia yhdistyksiä sekä tarjoamalla toimitiloja eri ryhmien käyttöön. Perhesosiaalityö Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelman P1 ja P2 noudattaminen Uuden auttamisprosessin luominen lapsiperheiden perheväkivaltatilanteisiin sekä väkivallan tunnistusmenetelmien kehittäminen peruspalvelujen ja poliisin kanssa Itsenäistyvän lastensuojelun jälkihuollossa olevan nuoren palveluprosessin kehittäminen yhdessä aikuissosiaalityön kanssa Huomioidaan kolmannen sektorin osuus kehittämishankkeissa Museopalvelut Kouluyhteistyön, näyttely- tapahtuma- ja työpajatoiminnan avulla museopalvelut pyrkii olemassa olevien resurssien puitteissa edistämään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja ehkäisemään syrjäytymistä. Erityistä museopedagogin toimea ei tällä hetkellä ole. Jatkossa museopedagogi organisoi yhteistyötä kasvatusalan toimijoiden, maahanmuuttajien ja vammaisten organisaatioiden kanssa. 14

15 Rakennuksen rakennustekninen turvallisuus Kaupungin kiinteistöjen rakennusteknisestä turvallisuudesta ja kunnossapidosta vastaa Järvenpään kaupungin tekninen toimi. Turvallisuutta kehitetään jatkuvasti yhteistyössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Kiinteistöjen valvontaa tehostetaan tallentavilla kameravalvontalaitteistoilla. Poliisi- ja pelastustehtäviä varten kiinteistöistä löytyvät turvalaatikot ja avainsäilöt. Kaupungin kiinteistöjen merkintöjä on tehostettu mm. asiattoman oleskelun vähentämiseksi sekä viihtyisän ja turvallisen kasvuympäristön luomiseksi. 15

16 LÄHTEET Oppilaitoksen turvallisuus, Sisäasianministeriön julkaisut 40/2009 Suomen lait ja säädännöt, Järvenpään kaupungin Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelma Vanhemmuus ja toimiva viranomaisyhteistyö - lasten ja nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisyn avaimet, Sisäasiainministeriön raportti sisäisestä turvallisuudesta Sisäasiainministeriön julkaisusarja, 45/2007 Opetushallitus: Koulun kerhotoiminta 16

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Hyväksytty 30.12.2013 - lain soveltamisala ja tavoitteet - opiskeluhuollon kokonaisuus - yhteisöllinen opiskeluhuolto Turku 12.3.2014 Lain soveltamisala Kokoaa

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan

Aamu- ja iltapäivätoiminnan 1 Sivistyslautakunta 73/2011 Yli-Iin kunnan koululaisten Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1.8.2011 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaa Opetushallituksen julkaisema Perusopetuksen

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 Tämä opetussuunnitelman päivitys sisältää Opetushallituksen tekemän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula) 1 1. Kuvaile kuntasi menetelmiä tukea lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Neuvolatoiminta -terveystoimi Kasvu-Mäntsälän lapsipoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Laaja-alainen perhevalmennus

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio Koulutulokasinfo Lukion auditorio Arja Korhonen/ Järvenpään kaupunki Illan ohjelma: klo 18 Arja Korhonen avaa tilaisuuden Järvenpään vanhempainverkosto, Jenni Marttinen Iltapäivätoiminta, Anne Peltola

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot