Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti"

Transkriptio

1 Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti Helsingin kaupungin turvallisuusohjelman alatyöryhmä Helsingin kaupungin hallintokeskus Turvallisuus- ja valmiusosasto

2 Tekijät: Julkaisija: Tilaukset, jakelu: Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmä Helsingin kaupungin hallintokeskus, turvallisuus- ja valmiusosasto Helsingin kaupungin hallintokeskus, tietopalvelu puh. (09) , s-posti: Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 2

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto 4 2 Syrjäytymisen ja yhteisöllisyyden määritelmä Syrjäytymisen ilmiö ja syrjäytyneet ryhmät Yksilön syrjäytyneisyys Syrjäytyminen ja alueellinen eriytyminen Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma Syrjäytymisen ehkäisy 7 3 Syrjäytymisen tunnuslukuja Helsingissä Väestö Hyvinvointi, koulutus ja työllisyys Sosiaalipalvelujen tarve Asuntokanta 14 4 Syrjäytymisen ehkäisytoimia Helsingissä Lapset ja nuoret Työikäiset Vanhukset Erityisryhmät ja muut hankkeet Yhteenvetona hankkeista 31 5 Työryhmän toimenpide-ehdotus 35 1) Esikaupunkien renessanssi hallintokuntien yhteishankkeeksi 35 2) Lähityön laajentaminen ja vakiinnuttaminen 35 3) Jokaiselle lapselle yksi harrastus 36 4) Sosiaalisten innovaatioiden kilpailu 36 Lähteet 38 Liitteet 39 Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 3

4 1 Johdanto Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmä on yksi kuudesta Helsingin kaupungin tulevaa turvallisuusohjelmaa vuosille valmistelevista työryhmistä. Turvallisuusohjelman johtoryhmän antama toimeksianto työryhmille oli selvittää, mitä suunnitelmia on jo olemassa ja mitä toimenpiteitä on tehty kunkin ryhmän tehtäväalueella. Tämän jälkeen ne valmistelevat oman toimenpide-ehdotuksen, jonka määräaika on Helmikuussa 2009 kaupunginjohtaja nimesi työryhmän puheenjohtajaksi aikuispalvelujohtaja Helinä Hulkkosen sosiaalivirastosta. Työryhmän jäseniksi nimettiin/kutsuttiin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander henkilöstökeskuksesta, toimistopäällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta, apulaisosastopäällikkö Markku Leijo kiinteistövirastosta, liikuntapalvelupäällikkö Maria Nyström liikuntavirastosta, erityissuunnittelija Harri Taponen nuorisoasiankeskuksesta, projektipäällikkö/suunnittelija Tiina Kalliokoski opetusvirastosta, palotarkastaja Anne Koivisto pelastuslaitokselta, erityissuunnittelija Juha Nyman terveyskeskuksesta, ylikomisario Veli Hukkanen Helsingin poliisilaitokselta, erityisdiakonian johtava diakoniatyöntekijä Marita Nummelin Helsingin seurakuntayhtymästä, toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:stä on toiminut työryhmän pysyvänä asiantuntijana. Työryhmän sihteereinä toimivat johtava turvallisuuskoordinaattori Johanna Seppälä hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastolta, kehittämiskonsultti Anne Kuvaja sosiaaliviraston aikuisten palvelujen vastuualueelta, ja lisäksi korkeakouluharjoittelija Maija Silpola sekä suunnittelija Eija Laihinen ovat osallistuneet sihteerintehtävien hoitamiseen. Varajäseninä työskentelyyn ovat osallistuneet sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen sosiaalivirastosta, maahanmuuttotyön koordinaattori Anu Riila henkilöstökeskuksesta, yleiskaavasuunnittelija Tero Santaoja kaupunkisuunnitteluvirastosta, suunnittelija Satu Rieger kiinteistövirastosta, projektityöntekijä Minna Saira liikuntavirastosta, toimistopäällikkö Martti Poteri nuorisoasiainkeskuksesta, johtava aluepalotarkastaja Seppo Lucenius pelastuslaitokselta, komisario Outi Petersohn Helsingin poliisilaitokselta, ylikomisario Vesa Löppönen Helsingin poliisilaitokselta sekä kansainvälisen työn sihteeri Tarja Hellsten Helsingin seurakuntayhtymästä. Työryhmä on pitänyt yhdeksän kokousta ajalla Tapaamisten keskeisiä teemoja olivat syrjäytymisen ilmiön moniulotteisuus, alueellinen eriytyminen ja työllistymisen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Kuullut asiantuntijaesitykset virittivät keskustelua etenkin positiivisesta diskriminaatiosta, esikaupunkien kehittämismahdollisuuksista sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta. Syrjäytymisen ilmiötä pyrittiin lähestymään etenkin positiivisen, yhteisöllisyyttä ja asukkaiden osallisuutta korostavan näkökulman kautta. Työryhmä on kuullut kokouksissaan seuraavia asiantuntijoita: vs. tutkimuspäällikkö Markus Laine, tietokeskus, yleiskaavasuunnittelija Tero Santaoja, kaupunkisuunnitteluvirasto sekä kehittämiskonsultti Taina Hussi, sosiaalivirasto. Työryhmä sai turvallisuusohjelman ohjausryhmältä tehtäväkseen laatia kartoituksen meneillään olevista, syrjäytymisen ehkäisyyn ja vähentämiseen liittyvistä hankkeista Helsingissä. Työryhmän jäsenten tekemä tietojen keruu tapahtui touko lokakuussa Hankekartoituksen pääpaino oli meneillään olevissa hankkeissa, mutta esiin nousi myös eräitä jo päättyneitä hankkeita, joista on syntynyt hyviä käytäntöjä. Hankkeiden kuvaukset sekä käytetty jaottelutapa on esitelty tarkemmin luvussa 4. Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 4

5 2 Syrjäytymisen ja yhteisöllisyyden määritelmä Sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden strategioita koskevassa Suomen kansallisessa raportissa kiteytetään sosiaaliturvan suunta lähivuosina neljään strategiseen linjaukseen; edistetään terveyttä ja toimintakykyä, lisätään työelämän vetovoimaa, vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä ja varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva (Kansallinen 2006). Samat neljä painopistealuetta on listattu myös sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspolitiikan strategioissa vuosille 2010 ja 2015 (Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010; Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015). 2.1 Syrjäytymisen ilmiö ja syrjäytyneet ryhmät Mikään yksittäinen ongelma ei sinänsä aiheuta syrjäytymistä, vaan kyse on kasaantuvista ongelmista ja eräänlaisen huono-osaisuuden kehän muodostumisesta (Forssén 2006). Nykyisin syrjäytyminen määritellään varsin yleisesti yksilöä yhteiskuntaan yhdistävien siteiden heikkoudeksi. Syrjäytyneinä pidetään henkilöitä, jotka eivät kykene osallistumaan täysipainoisesti talous-, yhteiskunta- ja siviilielämään ja/tai joiden tulot ja muut resurssit (henkilökohtaiset, perheen ja kulttuuriset) ovat niin riittämättömiä, että he eivät kykene nauttimaan elintasosta, jota heitä ympäröivässä yhteiskunnassa pidetään hyväksyttävänä. Syrjäytyminen voidaan näin ollen määritellä taloudellisten resurssien puutteen, yhteiskunnasta eristymisen sekä sosiaali- ja kansalaisoikeuksien rajallisuuden yhdistelmäksi. Toiseksi korostetaan syrjäytymisen prosessiluonnetta. Syrjäytyminen voi olla yksilöllistä, ryhmiä koskevaa tai aluetta koskevaa ja sitä voivat edistää ongelmat, jotka liittyvät työntekoon, opetukseen ja elintasoon, terveyteen, kansallisuuteen, huumeidenkäyttöön, sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen ja väkivaltaan. Esimerkiksi nuorten syrjäytymistä tutkittaessa on prosessinomaisuus nähty siten, että ongelmat koulussa ja/tai kotona ovat syrjäytymisen ensimmäistä tasoa. Seuraavana tasona on epäonnistuminen koulussa ja koulun keskeyttäminen. Kolmannella tasolla kehityskulku johtaa heikkoon työmarkkina-asemaan, josta edetään taloudellisiin ongelmiin ja riippuvuuteen hyvinvointivaltiosta. Viidennen ja viimeisen tason muodostavat elämänhallinnan ongelmat, toisin sanoen päihde- ja mielenterveysongelmat ja rikollisuus (Alatupa ym. 2007). Syrjäytyneiksi ryhmiksi yhteiskunnallisessa keskustelussa on nimetty esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaissairaat ja vammaiset, syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret, päihdeongelmaiset, asunnottomat, ylivelkaantuneet, rangaistavaan tekoon syyllistyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajat. On myös näkemyksiä, että jo itse puhe syrjäytyneistä syrjäyttää. Huomio tulisikin kiinnittää siihen yhteiskuntaan, joka tuottaa puhetta syrjäytymisestä (Helne 2002). Tuula Helne (2002) viittaa käsitteellä kaksois-ekskluusio ilmiöön, jossa ensin syrjäyttää yhteiskunta ja tämän jälkeen puhe. Uudenlaisena syrjäytymisen muotona on viime aikoina noussut esiin eräänlainen verkkosyrjäytyminen, jossa reaalimaailman yhteisöllisyys on korvautunut verkkoyhteisöllisyydellä ja kiinteillä suhteilla kansainvälisiin sosiaalisiin verkostoihin internetissä. Mika Aaltolan (2009) tutkimusprojektin Ideological Characteristics of School Shootings mukaan päivittäisestä kouluyhteisöstä syrjäytyminen ja samalla kytkeytyminen netin sosiaalisiin vihayhteisöihin on ollut yhdistävä tekijä traagisissa kouluampumistapauksissa. 2.2 Yksilön syrjäytyneisyys Syrjäytyneiden reagointitavasta riippuen yksilön pahoinvointi suuntautuu joko sisään- tai ulospäin. "Acting out" -syrjäytyneet kääntävät pahan olon ulospäin ja uhkaavat lähiyhteisön rauhaa sekä turvallisuutta. "Acting in" -syrjäytyneet kääntävät pahan olonsa sisäänpäin ja käyttäytyvät itsetuhoisesti. Henkilö, jolla ei ole muuta menetettävää kuin välinpitämätön asenne ja alituinen paha olo, on pelottavan usein vakava uhka muiden tai omalle hyvinvoinnilleen (Lehto 2009). Itsekkyyden korostuminen yhteisöllisyyden yli edesauttaa etenkin henkistä ihmisyhteisöstä syrjäytymistä. Tässä suhteessa syrjäytyminen ei ole pelkästään tekojen tai toiminnan suhteen yhteiskunnassa pärjäämättömien ongelma, vaan se saattaa muodostua pahaksi asennevammaksi muuta ihmisyhteisöä kohtaan (Lehto 2009). Syrjäytymisen mahdollisia oireita ovat esimerkiksi aloitekyvyttömyys, arvottomuuden tunne, elämänilon väheneminen, epäluulot, epäsiisteys, eristyminen, harrastusten puute, ihmissuhteiden puute, innostuksen puute, itsekeskeisyys, itsetuhoisuus, kiinnostuk- Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 5

6 sen puute, laiskuus, negatiivisuus, oppositioasenne, passivoituminen, piittaamattomuus normeista ja muista ihmisistä, päihteiden runsas tai hallitsematon käyttö, sitoutumisen vaikeus, tarkoituksettomuuden tunne, vahva ulkopuolisuuden tunne, voimattomuuden tunne, välinpitämättömyys sekä yksinäisyyden kokemus (Lehto 2009). 2.3 Syrjäytyminen ja alueellinen eriytyminen Helsingin ja muiden suomalaisten kaupunkiseutujen on viime aikoina tehdyissä tutkimuksissa todettu erilaistuneen sisäisesti, toisin sanoen väestön erilaistuminen muun muassa tulojen, työn ja koulutuksen mukaan on kasvattanut myös asuinalueiden välisiä eroja (Niska 2004; Vaattovaara & Kortteinen 2007). Alueellisen eriytymisen ilmiö on tuttu muista eurooppalaisista kaupungeista. Työ- ja elinkeinoministeriön kaupunkipolitiikan periaatepäätöksessä on todettu, että sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen on negatiivista silloin, jos tietyillä alueilla koetaan, ettei asukkailla ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja osallistua yhteiskuntaan ja työelämään (Kaupunkipolitiikan periaatepäätös 2009). Alueellinen eriytyminen liittyy myös valikoivan muuttoliikkeen mekanismeihin, kun alueen tulo- ja lähtömuuttajat eroavat esimerkiksi koulutukseltaan tai tulotasoltaan. Kuva 1 kuvaa leimautumisen kierrettä. Alueella ilmenevät ongelmat voivat lisätä muuttohalukkuutta resursseja omaavien asukkaiden keskuudessa, jonka seurauksena alueen väestörakenne voi yksipuolistua. Kuva 1. Leimautumisen kierre (Rådberg 1991 cit. Ohjelma syrjäytymisen ja sosiaalisen segregaation ehkäisemiseksi 1998) 2.4 Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma Syrjäytymiskeskustelun sosiaalipoliittisena tavoitteena on vetää yhteisyydestä irtautuneet ihmiset takaisin sen piiriin. Näin yritetään luoda senkaltaista yhteisyyttä, jota jokainen yhteiskunta tarvitsee. Syrjäytymisen ehkäisyssä painotetaan vuorovaikutuksellista suhdetta yhteiskunnan kanssa, yhteisöllisyyden tunnetta. Ihminen oppii ihmisyyden, arvot, moraalin, normit, uskomukset, kielen, kulttuurin, tavat, tottumukset eli koko maailman- ja ihmiskuvansa, käsitykset oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta häntä ympäröivästä maailmasta, etenkin läheisestä ihmisyhteisöstään. Arvojen, moraalin, normien, lakien ja säädösten sekä uskomusten avulla ihmisyhteisöt ovat pyrkineet turvaamaan yhteisönsä elinkelpoisuuden ja elinvoimaisuuden vuosituhansien saatossa sekä suojautumaan ulkopuolista uhkaa/vihollista vastaan. Yhteisöllisyys, sen vaaliminen sekä sen merkityksen korostaminen oli ennen nykyajan, teollistumisen ja kaupungistumisen edesauttaman individualismin esiinnousua elinehto paitsi yhteisölle, myös sen yksittäisille jäsenille (Lehto 2009). Yhteisöllisyyteen liitetään usein sosiaalisen pääoman käsite. Sosiaalisen pääoman on usein katsottu viittaavan joukkoon positiivisia yhteisöllisiä ilmiöitä, joita yksilöllinen vuorovaikutus ylläpitää. Tiedemaailmassa sosiaalisen pääoman käsitteellistäminen on yhä kesken. Osa tutkijoista tarkoittaa sillä sosiaalisen koheesion luomaa suhdeverkostoa ja sen tiiviyttä yhteisöllisellä tasolla. Näkemyksessä keskeistä on se, että sosiaalinen koheesio vahvistaisi sosiaalisia normeja ja lisäisi toimijoiden välistä luottamusta. Toisen, instrumentaalisen tulkinnan mukaan sosiaalinen pääoma on ensi sijassa resurssi. Näkemyksessä on lähtökohtana, että sosiaalinen pääoma on yksilön resurssi, jota voidaan tarkastella myös yhteisötasolla. Näkemyksessä painotetaan suhdeverkostojen rakenteellisia tekijöitä enemmän kuin esimerkiksi koheesiota (Laukka 2009). Keskeisiä sosiaalisen pääoman muodostumiselle on henkilöiden ja ryhmien väliset sosiaaliset siteet ja niiden muodostamat verkostot. Keskeisiä ominaisuuksia ovat verkostot ja osallistuminen, luottamus ja yleinen vastavuoroisuus (Laukka 2009). Sisäpiirin keskinäinen avunanto ei täytä sosiaalisen pääoman ehtoja, sillä palvellakseen terveyttä ja hyvinvointia, ihmissuhdeverkoston pitää olla avoin eikä suljettu. Avoimet verkostot sitovat löyhästi yhteen erilaisia ihmisiä, vahvat (mm. mafia ja fundamentalistiset liikkeet) sulkevat toiset ulkopuolelle (Laukka 2009). Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 6

7 Maailmanpankki näkee sosiaalisen pääoman käsitteen olevan yhteydessä ainakin yhdeksään yhteiskunnallisen toiminnan alueeseen: perhe- ja nuorisopolitiikkaan, koulutukseen ja opetukseen, yhteiskuntaelämään, työhön ja organisaatioihin, demokratiaan ja hallintoon, rikoksiin ja väkivaltaan, taloudelliseen kehitykseen ja terveydenhuoltoon. Pohjimmiltaan sosiaalinen pääoma on sallivuuden, ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuuden sekä poliittisen ja taloudellisen osallistumisen takaava laaja-alainen yhteiskunnallinen ominaisuus (Hyyppä 2002). 2.5 Syrjäytymisen ehkäisy Yksilö ja perhe voivat hyvin kun kodissa riittää työtä, toimeentuloa ja terveyttä. Kun parisuhde, vanhemmuus sekä yksilöiden sosiaalinen verkosto ovat kunnossa ja asuminen mallillaan sekä kaikista perheenjäsenistä pidetään yksilöllisesti ja yhdenvertaisesti huolta, on syrjäytymisvaara vähäinen. Jokaisen ihmisen - riippumatta hänen syntyperästään, ihonväristään, sairaudestaan, sukupuolestaan, iästään, ikäryhmästään, uskonnostaan, etnisestä taustastaan, kansanryhmän osastaan, vammastaan tai vammaisuudestaan elämisen edellytykset ja tulevaisuuden mahdollisuudet tulee turvata, jotta hän ei syrjäytyisi. Syrjäytymisen ehkäisyyn kuuluu jo syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien tai syrjäytymistä syventävien riskitekijöiden tunnistaminen sekä varhainen puuttuminen havaittuihin ongelmiin, katkeamattoman palveluketjun ja riittävän pitkälle aikavälille laaditun toimintaohjelman mukaisten toimenpiteiden toteutumisen seurantaa, arviointia ja kehittämistä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi voidaan jo varhain puuttua oppimisesta tai poikkeavuudesta johtuviin epäonnistumisen tunteisiin ja negatiivisiin palautteisiin sekä näiden johtamaan itsetunnon heikkenemiseen ja sen aikaansaamaan välttämiskäytökseen, luovuttamiseen ja sosiaalisiin ongelmiin. Syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva voidaan palauttaa osaksi yhteiskunnan tasavertaista jäsenyyttä poistamalla ongelmia, jotka liittyvät työntekoon, asumiseen, opetukseen, elintasoon, terveyteen, kansallisuuteen, päihteiden käyttöön, sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, sekä henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan ja viranomaisten byrokratiaan. Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 7

8 3 Syrjäytymisen tunnuslukuja Helsingissä Tässä luvussa tarkastellaan syrjäytymisen ilmiötä erilaisten muuttujien, kuten työttömyyden, toimeentulotuen, pienituloisuuden ja koulutuksen valossa. Käytetyt tilastotiedot perustuvat pääosin Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoihin ja julkaisuihin. 3.1 Väestö Helsingissä asui vuodenvaihteessa 2008/2009 noin asukasta (Helsingin tila 2009). Muuhun maahan verrattuna Helsingissä asuu runsaasti nuoria aikuisia, kun taas kouluikäisten lasten osalta tilanne on päinvastainen (Helsinki alueittain 2008). Väestörakenteessa on kuitenkin alueellisia eroja Helsingin sisällä. Alppiharjun peruspiirissä asuu runsaasti nuoria, Maunulassa taas yli 65-vuotiaiden osuus on Helsingin korkein (Helsinki alueittain 2008). Tuomarinkylässä lapsiperheiden osuus on Helsingin suurin. Lähtömuuttaneisuus oli vuonna 2008 suurinta kantakaupungissa, etenkin Kallion ja Alppiharjun peruspiireissä (Helsingin väestö 2009) (kuva 2). Ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu on jatkunut nopeana etenkin vuodesta 2005 lähtien (Helsingin tila 2009). Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia oli Helsingissä vuoden 2008 lopussa yli (Helsingin tila 2009). Ulkomaalaistaustainen väestö on keskittynyt Helsingissä asumaan etenkin itäisen, läntisen ja koillisen suurpiirin alueelle (kuva 3). Ulkomaalaistaustaisen väestön sisällä on kuitenkin maaryhmittäisiä eroja alueellisessa keskittymisessä. Vuodenvaihteessa 2008/2009 Helsingissä asui perhettä, joista yksinhuoltajaperheiden osuus on lähes 30 prosenttia (Helsingin tila 2009). Sellaisia yksinhuoltajaperheitä, joissa asuu isä ja lapsia oli samana ajankohtana 3 630, ja vastaavasti perheitä, joissa asuu äiti ja lapsia oli Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista perheistä vaihtelee alueittain. Eniten yksinhuoltajaperheitä on keskisessä suurpiirissä (33 %) ja itäisessä suurpiirissä (32,3 %), vähiten puolestaan Östersundomin suurpiirissä (8,6 %). Vertailua peruspiirien välillä hankaloittaa lapsiperheiden vähäinen määrä eräillä alueilla. Kuva 2. Lähtömuuttaneisuus (sisäinen ja ulkoinen) Helsingissä osa-alueittain vuonna (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus) Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 8

9 Kuva 3. Ulkomaan kansalaiset Helsingissä pienalueittain vuodenvaihteessa 2008/2009. (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus) 3.2 Hyvinvointi, koulutus ja työllisyys Helsinkiläisten terveydentila on sairastavuusindeksin perusteella tarkasteltuna parempi kuin koko maassa keskimäärin (kuva 4). Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Suurimmassa osassa Helsingin peruspiirejä vakioitu sairastuvuusindeksi on koko maan väestön keskiarvoa pienempi. Muun muassa Jakomäen, Myllypuron, Maunulan, Vallilan ja Alppiharjun peruspiireissä sairastavuusindeksi ylittää koko maan keskiarvon. Yleinen, koko väestön koulutustaso on hyvä hyvinvointia kuvaava mittari. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä koulutetumpi väestö on, sitä vähemmän sairastavuutta, syrjäytymistä ja köyhyyttä esiintyy (Nuoret alueittain 2009). Helsingin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä noin 70 prosentilla oli peruskoulun jälkeinen tutkinto vuonna Helsinkiläiset nuoret suorittavat enemmän lukiokoulutusta ja vähemmän ammatillisia tutkintoja kuin nuoret koko maassa keskimäärin. Toisaalta nuoret jäävät Helsingissä koko maata enemmän pelkän yleissivistävän koulutuksen, eli perus- ja lukiokoulutuksen varaan (Nuoret alueittain 2009). Tähän saattaa osaltaan vaikuttaa suuri korkeakouluissa opiskelevien määrä Helsingissä ja niissä suoritettavien opintojen pitkittyminen. Väestön keskimääräinen koulutustaso on noussut, mutta alueellisesti koulutustaso vaihtelee paljon Helsingin sisällä (kuva 5). Erot ovat olleet myös melko pysyviä (Nuoret alueittain 2009). Korkeammin koulutettu väestö löytyy etenkin eteläisen, läntisen ja pohjoisen suurpiirin alueilta, kuten Kulosaaren, Länsi-Pakilan, Munkkiniemen ja Lauttasaaren peruspiireistä. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden määrä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Kokoaikaista erityisopetusta annetaan tavallisissa luokissa, erityisluokissa tai erityiskouluissa. Kokoaikaisen erityisopetuksen lisäksi kaikilla oppilailla on mahdollisuus saada osa-aikaista erityisopetusta. Vuonna 2008 Helsingin peruskouluissa oli erityisopetuksessa olevaa oppilaista (taulukko 1). Opintonsa kokonaan keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus näyttäisi vähentyneen niin ammatillisissa oppilaitoksissa, lukioissa kuin ammattikorkeakouluissakin (taulukko 2). Mikäli Helsinkiä verrataan muihin suuriin kaupunkeihin, voitaneen todeta, että Helsingissä on yhä paljon peruskoulun päättäneitä, jotka eivät ole jatkaneet tutkintoon johtavassa koulutuksessa peruskoulun päättövuonna (kuva 6). Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 9

10 Vuosaari Mellunkylä Myllypuro Vartiokylä Laajasalo Herttoniemi Kulosaari Jakomäki Puistola Suutarila Malmi Pukinmäki Latokartano Itä-Pakila Oulunkylä Tuomarinkylä Länsi-Pakila Maunula Vanhankaupunki Pasila Vallila Alppiharju Kallio Kaarela Pitäjänmäki Haaga Munkkiniemi Reijola Lauttasaari Taka-Töölö Kampinmalmi Ullanlinna Vironniemi HELSINKI KOKO MAA Ikävakioitu sairastavuusindeksi peruspiireittäin suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=100) Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kuva 4. Ikävakioitu sairastavuusindeksi peruspiireittäin vuonna (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Kansaneläkelaitos; kuva: Helsingin kaupungin hallintokeskus, turvallisuus- ja valmiusosasto) Kuva 5. Väestön koulutustaso Helsingissä. (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus; kuva: Helsingin kaupungin hallintokeskus, turvallisuus- ja valmiusosasto) Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 10

11 Taulukko 1. Erityisopetus Helsingin peruskouluissa vuonna 2008 (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin kaupungin opetusvirasto; taulukko: Helsingin kaupungin hallintokeskus/turvallisuus- ja valmiusosasto) Erityisoppilasmäärä luokat Erityisoppilaiden osuus (%) luokat Erityisoppilasmäärä luokat Erityisoppilaiden osuus (%) luokat Erityisoppilasmäärä 10. luokka Erityisoppilaiden osuus (%) 10. luokka Erityisoppilasmäärä yhteensä (sis. esiopetuksen) Erityisoppilaiden osuus oppilasmäärästä (%) Kaupungin koulut yht ,2 % ,1 % 57 18,5 % ,3 % Valtion koulut yht. 45 3,8 % 53 5,9 % % 110 5,0 % Yksityiset koulut yht. 53 2,9 % 205 3,8 % 5 12,2 % 272 3,7 % Peruskoulut yht ,4 % ,1 % 73 20,3 % ,7 % Taulukko 2. Opiskelijoiden keskeyttäminen oppilaitosmuotoisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuosittain Helsingissä 2000-luvulla. Lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus koko tilanteen opiskelijamäärästä (%) (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus) Keskeytti opinnot ko. oppilaitoksessa (%) Keskeytti opinnot kokonaan (%) Lukuvuosi Ammatillinen toinen aste Lukiokoulutus Ammattikorkeakoulutus Ammatillinen toinen aste Lukiokoulutus Ammattikorkeakoulutus ,1 7,2 13,0 14,3 3,4 8, ,5 7,0 8,1 13,0 2,7 5, ,1 5,7 9,7 14,1 2,3 6, ,4 6,2 9,9 12,0 2,3 6, ,8 5,8 10,3 10,6 2,2 6, ,9 7,7 10,2 11,2 3,4 6, ,1 7,2 10,3 11,3 3,1 6,5 Kuva 6. Peruskoulun päättäneet (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus, sijoittumispalvelu; kuva: Helsingin kaupungin hallintokeskus, turvallisuus- ja valmiusosasto) Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 11

12 Helsingissä tulotaso on muuta maata korkeampi, mutta suhteellinen pienituloisuus on yleistynyt. Perhetyypittäinen tarkastelu osoittaa, että yksinhuoltajien keskuudessa pienituloisuus on yleisintä: 27 prosenttia ansaitsi köyhyysrajaa vähemmän (Helsingin tila 2009: 39). Myös yksinasuvista 20 prosenttia kuului pienituloisiin. Alle 25-vuotiailla on kohonnut köyhyysriski, mikäli keskituloja verrataan ikäryhmittäin. Kunnallisveron alaisen tulon alueanalyysi osoittaa, että asuntokuntaa kohden lasketut keskitulot ovat nousseet jakauman yläpäässä, mutta pääosin alentuneet jakauman alapäässä (ibid.). Kuva 7 osoittaa valtionveronalaiset tulot suur- ja peruspiireittäin. Työttömyys näyttäisi vähentyneen lähes kaikissa suurpiireissä jaksolla (kuva 8). Vuoden 2007 jälkeen on kuitenkin tapahtunut muutos huonompaan. Etenkin vuoden 2009 alkupuoliskolla alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vauhdilla Helsingissä (Nuoret alueittain 2009). Taulukko 3 osoittaa nuorten työttömien määrät nuorisotyöyksiköittäin. Pitkäaikaistyöttömiä Helsingissä oli vuoden 2008 lopussa 3 233, joka on 17.3 % prosenttia kaikista työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on pienin keskisessä suurpiirissä (15,9 %) ja suurin pohjoisessa suurpiirissä (20,2 %). Erot koetussa turvallisuudessa päivällä omalla asuinalueella ovat peruspiirien välillä pienet, mutta kasvavat, kun kyse on perjantai- ja lauantai-illoista (kuva 9) (Tuominen 2007). Korkean turvattomuustason alueet sijaitsevat kantakaupungin itäosassa ja kerrostalovaltaisilla esikaupunkialueilla itäisessä ja pohjoisessa Helsingissä. Sen sijaan eteläisessä kantakaupungissa ja Pohjois-Helsingin pientaloalueilla asuvat näyttäisivät kokevan asuinalueensa ilta- ja yöaikaan varsin turvallisena. Taulukko 3. Nuoret työttömät nuorisotyöyksiköittäin vuoden 2008 lopussa (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus; taulukko: Helsingin kaupungin hallintokeskus/turvallisuus- ja valmiusosasto) vuotiaat Lukumäärä vuotiaat Lukumäärä KOKO HELSINKI Eteläinen nuorisotyöyksikkö Keskinen nuorisotyöyksikkö Läntinen nuorisotyöyksikkö Haaga-Kaarelan nuorisotyöyksikkö Pohjoinen nuorisotyöyksikkö Latokartanon nuorisotyöyksikkö Malmi-Pukinmäen nuorisotyöyksikkö Pohjois-Koillinen nuorisotyöyksikkö Kaakkoinen nuorisotyöyksikkö Itäinen nuorisotyöyksikkö Vuosaaren nuorisotyöyksikkö Helsingfors svenska ungdomsarbet. - - Muut Kuva 7. Valtionveronalaiset tulot suur- ja peruspiireittäin (Lähde: Tilastokeskus) Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 12

13 % Työttömyyden kehitys suurpiireittäin vuosina KOKO KAUPUNKI Eteläinen suurpiiri Läntinen suurpiiri Keskinen suurpiiri Pohjoinen suurpiiri Koillinen suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri Itäinen suurpiiri Kuva 8. Työttömyyden kehitys suurpiireissä. (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus; kuva: Helsingin kaupungin hallintokeskus, turvallisuus- ja valmiusosasto) Kuva 9. *Melko turvattomaksi tai turvattomaksi (sisältää myös vastausvaihtoehdon ei uskalla liikkua ) olonsa tuntevat myöhään perjantai- ja lauantai-iltaisin omalla asuinalueella yksin käveltäessä. (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, turvallisuuskysely 2006; kuva: Helsingin kaupungin hallintokeskus, turvallisuus- ja valmiusosasto). 3.3 Sosiaalipalvelujen tarve Perheneuvoloiden tavoitteena on antaa perheille tukea lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa sekä avustaa muissa kriiseissä ja ongelmatilanteissa (Helsingin tila 2009). Vuonna 2008 perheneuvoloilla oli 6052 asiakasta, joista lapsia oli (taulukko 4). Lastensuojelulain perusteella sijoitettuja lapsia oli koko Helsingissä vuonna Lasten huostaanottoja oli samana ajankohtana puolestaan 2092 (Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, vuositilastot). Toimeentulotuen käyttö muuttui epätasaisesti vuosien 2003 ja 2007 välillä (Helsingin tila 2009). Suurinta vähennystä tapahtui alueella, jolla tuen käytön osuus ylitti 30 prosenttia asuntokunnista vuonna Tukeen turvautuvien osuus kasvoi joillakin alueilla, joilla se ennen oli keskitasoa vähäisempää. Taulukko 5 osoittaa toimeentulotuen saajien absoluuttiset määrät eri suurpiireissä. Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 13

14 Taulukko 4. Perheneuvoloiden asiakkaat lapset ja nuoret sekä huoltajat yhteensä sukupuolen mukaan suur- ja peruspiireittäin 2008 (sis. vauvaperhetoiminnan) (Lähde: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, perheneuvolan vuositilastot 2008; taulukko: Helsingin kaupungin hallintokeskus, turvallisuus- ja valmiusosasto) Koko kaupunki, Lapset ja Huoltajat Yhteensä suur- ja peruspiirit nuoret miehet naiset yhteensä KOKO KAUPUNKI Eteläinen sp Vironniemen pp Ullanlinnan pp Kampinmalmin pp Taka-Töölön pp Lauttasaaren pp Läntinen sp Reijolan pp Munkkiniemen pp Haagan pp Pitäjänmäen pp Kaarelan pp Keskinen sp Kallion pp Alppiharjun pp Vallilan pp Pasilan pp Vanhankaupungin pp Pohjoinen sp Maunulan pp Länsi-Pakilan pp Tuomarinkylän pp Oulunkylän pp Itä-Pakilan pp Koillinen sp Latokartanon pp Pukinmäen pp Malmin pp Suutarilan pp Puistolan pp Jakomäen pp Kaakkoinen sp Kulosaaren pp Herttoniemen pp Laajasalon pp Itäinen sp Vartiokylän pp Myllypuron pp Mellunkylän pp Vuosaaren pp Muut Asuntokanta Alueiden väestön sosiaalinen rakenne on pitkälti sidoksissa asuntokannan rakenteeseen. Muuhun maahan verrattuna Helsingille on ominaista pienten asuntojen suuri määrä; vuonna 2007 asuntokannasta yksiöitä oli noin 24 ja kaksioita noin 36 prosenttia (Helsingin tila 2009). Helsingin asuntokannan hallintaperusterakenne on monipuolinen, mikäli sitä verrataan pääkaupunkiseudun muihin kuntiin (Helsingin tila 2009). Vuonna 2008 sekä omistusasuntojen että vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta oli noin 45 prosenttia. Vuokra-asunnoista noin 22 prosenttia oli Ara-vuokra-asuntoja. Asuntokannan hallintaperusterakenteessa on suuria eroja peruspiirien välillä (kuva 10). Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 14

15 Taulukko 5. Toimeentulotuen saajat päähenkilön kansalaisuuden mukaan suurpiireittäin vuonna 2008 (Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja Asiakastilastojulkaisu 2008) Kansalaisuus Suomi Ruotsi Muut EU-maat Muu Eurooppa Venäjä Muu, ei tietoa Suurpiiri yhteensä Eteläinen suurpiiri Läntinen suurpiiri Keskinen suurpiiri Pohjoinen suurpiiri Koillinen suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri Itäinen suurpiiri Muut Kuva 10. ARA-vuokra-asunnot Helsingissä (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus; kuva: Helsingin kaupungin hallintokeskus, turvallisuus- ja valmiusosasto) Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 15

16 4 Syrjäytymisen ehkäisytoimia Helsingissä Tässä luvussa esiteltävät hankkeet ovat nousseet esille, kun työryhmän jäsenet ovat kartoittaneet syrjäytymisen ehkäisytoimia omissa hallintokunnissaan. Seuraavaksi esiteltävät syrjäytymisen ehkäisytoimet on jäsennelty kohdeasiakaskunnan mukaisesti lapsiin ja nuoriin, työikäisiin, vanhuksiin sekä erityisryhmiin ja muihin hankkeisiin. Näiden jokaisen ryhmän sisällä on lisäksi tehty erittely yksilöihin, perheisiin, lähiyhteisöihin ja asuinalueisiin kohdentuviin hankkeisiin. Hankekuvauksen jälkeen suluissa on mainittu rahoittaja, mikäli se on ollut tiedossa. 4.1 Lapset ja nuoret Yksilöihin kohdentuvia hankkeita Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen (opetusvirasto & sosiaalivirasto) Kohderyhmän muodostavat 1. 2.luokkien oppilaat ja 3. 9.luokkien erityisoppilaat. Toiminta on osa perusopetuslakia ja tukee vahvasti lasten syrjäytymisen ehkäisyä ja turvallista arkea. Tavoitteena on saada tarjonta tarvetta vastaavaksi, ja että kaikille toimintaan hakeneille voidaan tarjota turvallinen iltapäivätoimintapaikka. (opetusministeriö) Avoimesti uuteen (sosiaalivirasto/ Lava/ Itäinen perhekeskus & mm. nuorisotoimi, opetusvirasto, A-klinikka, nuorisoasema, terveyskeskus, seurakunta) Varhaisen puuttumisen ryhmätoimintamalli, jonka kohdeasiakkaina ovat 9 16-vuotiaat, joilla on päihteidenkäyttöä, poissaoloja koulusta tai vaikeuksia vuorovaikutuksessa. Vuonna 2008 tavoitettiin 34 nuorta. (sosiaaliviraston lähiöprojekti) Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisympäristöjen kehittäminen (opetusvirasto) Kohderyhmän muodostavat perusopetuksen oppilaat. Tavoitteena on kehittää oppimisympäristöjä vastaamaan monenlaisten oppijoiden tarpeita ja mahdollistaa lasten ja nuorten oppiminen. Toimenpiteitä ovat yleisopetuksen ja erityisopetuksen yhteistyön kehittäminen sekä autismiopetuksen kehittäminen. Hankkeeseen liittyvien oppimisympäristö-pilottien sekä erilaisten koulutusten kautta pyritään löytämään erilaisia ratkaisuja oppilaiden oppimisen tukemiseen. (opetushallitus) Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon kehittäminen (opetusvirasto) Kehittämistoiminnan tarkoituksena on oppilashuollon laadun ja sitä tukevan verkostomaisen oppilashuoltotyön kehittäminen. Syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta oleellista on ongelmien varhainen tunnistaminen ja palvelujen jatkuvuus päivähoidosta, esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle. Kehittämistoiminnassa keskeistä on ollut hallintokuntien välisen yhteistyön ja yhteistyörakenteiden luominen sekä yhteisen käsitteistön etsiminen. Tämä työ jatkuu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hankkeissa. Esi- ja alkuopetuksen oppilashuollon suunnitelma valmistui helmikuussa Suunnitelmasta korostuu yhteistyö, yhteisvastuullisuus ja yhteisöllisyys. Kohdeasiakasryhmän muodostavat esiopetuksen ja perusopetuksenoppilaat. (opetusministeriö) Hesan Nuorten ääni (opetusvirasto) on monipuolinen lasten ja nuorten osallistumisareena. Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua itseään koskevien asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä lisätä osallisuuden tunnetta ja vaikuttamisen taitoja kouluympäristössä ja laajemminkin omassa elinympäristössään. Kohderyhmän muodostavat kaikki perusopetuksen oppilaat. Toimenpiteitä ovat: 1) Kaikissa peruskouluissa toimivat oppilaskunnat, 2) Aktiivinen Nuori Stadin Asialla - alueryhmät, 3) Avoimet foorumit, 4)Ylipormestarin kokoukset sekä 5) Opettajien täydennyskoulutus. (opetusvirasto) IRC-gallerian lähipoliisi (Helsingin poliisilaitos/keskustan poliisipiiri). Poliisi on perustanut oman profiilinsa nuorten suosimaan Internetyhteisöön, mikä on uudenlainen mahdollisuus nuorille ottaa yhteyttä poliisiin. Tehtävinä ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen poliisitoimintaan liittyvissä asioissa (nykyaikaista jalkautumista). Profiili luo myös osaltaan turvallisuuden tunnetta nettiin. Viikoittain tulee viestejä eriasteisista rikoksista. Nuoret ja nuoret aikuiset (suurin käyttäjäryhmä vuotiaat ja käyttäjien keski-ikä n. 20 vuotta). Viikoittain profiilissa vierailijaa ja satoja viestejä. Itäluotsi 2000 (nuorisoasiainkeskus, sosiaalivirasto, terveyskeskus) on tarkoitettu alueella asuvilla ja alueen kouluissa yläastetta normaaliluokalla käyville vuotiaille erityistä tukea tarvitseville nuorille ja heidän perheilleen. Tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. JOPO (opetusvirasto/vesalan yläaste) Kohderyhmän muodostavat ne perusopetuksen yläluokkien oppilaat, joilla on uhka jäädä ilman päättötodistusta. Joustava perusopetus kehittää toiminnallisia, yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia opiskelumuoto- Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 16

17 ja perusopetuksen yläluokille. Tavoitteena on turvata perusopetuksen päättötodistuksen saaminen ja rohkaista oppilasta hakeutumaan tavoitteellisesti vahvuuksiensa mukaiseen opiskelupaikkaan. Tarjottuja toimenpiteitä ovat oppimissuunnitelman ja moniammatillisen tuen avulla tapahtuva opiskelu erilaisissa oppimisympäristöissä (kuten työpaikat ja leirikoulut) sekä tehostettu kodin ja koulun yhteistyö. (opetusministeriö) Joustava esi- ja alkuopetuksen pilotti (opetusvirasto) Pilotin kohderyhmän muodostavat alkuopetuksen/ esiopetuksen oppilaat/ kolme eri koulua/ päiväkotia. Pilotissa edistetään yleisiä oppimaan oppimisen taitoja, huolehditaan varhaisesta tuesta, jotta ei tarvittaisi erityisopetuspäätöstä ja kehitetään oppimisympäristöä erilaisia oppijoita varten. Pilotissa on mukana 70 lasta. Tarjottuja toimenpiteitä ovat toiminnan yhteissuunnittelu ja toteuttaminen; Helsingin yliopiston toimintatutkimus mukana, kouluille ja päiväkodeille lisäresurssia, koulutuksen ja vierailukäyntien järjestäminen sekä hankeryhmän tuki. (opetustoimi & päivähoito) Keskustan palvelut (nuorisoasiainkeskus) monikulttuurisille nuorille on keskitetty Malminkatu 28:n toimintakokonaisuuteen. Siellä toimivien nuorisotiedotus- ja neuvontapiste Kompassin, Työllistämiskokonaisuuden, monikulttuurisen olohuoneen, Katuluotsin ja romani-nuoria tukevan NevoDromin yhteistyö on ollut tiivistä ja tuottanut nuorille monipuolisen palvelukokonaisuuden. KISU-koulun ihmissuhdekurssi (Helsingin seurakuntayhtymä/ yhteinen seurakuntatyö/ Vartiokylän seurakunta) Kohderyhmänä ovat 7. luokkalaiset Vartiokylän yläasteelta. Tavoitteena lisätä itsetuntemusta, harjoitella minä-viestintää, opetella toisten kuuntelemista, tunteiden tunnistamista ja ryhmätyötaitoja. (Helsingin seurakuntayhtymä/ Vartiokylän seurakunta) Kohti monikulttuurista oppimisympäristöä 2009 (sosiaalivirasto/ Phva/ Päiväkodit Nalli ja Sakara). Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jossa lapset tunnistavat oman kulttuurinsa ja jossa lapset voivat tutustua toisiin kulttuureihin. Perheet voivat kokea, että heidän kulttuuriaan arvostetaan. (sosiaalivirasto) Koillisluotsi 2006 (nuorisoasiainkeskus, sosiaalivirasto & terveyskeskus) on tarkoitettu alueella asuvilla ja alueen kouluissa yläastetta normaaliluokalla käyville vuotialle erityistä tukea tarvitseville nuorille ja heidän perheilleen. Tehtävänä on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Koulupudokashanke / Tsemppari - Nuorten Aikalisä Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa (terveyskeskus, sosiaalivirasto, opetusvirasto & henkilöstökeskus) Hankkeen lähtökohtana on ollut suuri keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä ammatillisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja, joiden avulla tuetaan nuorta suorittamaan oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto tai tutkinnon osia. Hankkeessa painottuu varhainen puuttuminen keskeyttämisiä ennakoiviin indikaatioihin ja nuorten ja koko työyhteisön voimavarojen vahvistamiseen. Yhteisöllinen työote ja laaja-alainen monien eri toimijoiden välinen yhteistyö nuorten arkielämässä painottuu. (henkilöstökeskus) Lapsen ääni -kehittämisohjelma (mm. pääkaupunkiseutu) (sosiaalivirasto/hake hallinnoi). Eri toimintalinjoista, lukuisista osahankkeista sekä kehittäjäverkostoista koostuva laaja-alainen ohjelma, joka kytkeytyy Kaste-ohjelmaan. Päätavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. (valtion avustus, Helsingin kaupunki) Liikkuva hammashoitoyksikkö (terveyskeskus) Liikkuvan hammashoitoyksikön tavoitteena on edistää erityisesti lasten ja nuorten suun terveyttä, saavuttaa tehokkaammin koulujen kariesriskipotilaat, saada näkyvyyttä suun terveyden edistämiselle laajemmin sekä edistää Helsingin kaupungin hallinnon rajat ylittävää yhteystyötä mm. varusmiesten kutsunnoissa, asunnottomien asuntoloiden läheisyydessä, messu- ym. tapahtumissa. Hankkeeseen osallistuvat aluksi ensisijaisesti lakkautettavien, nykyisin koulujen, yhteydessä toimivien hammashoitoloiden lapsipotilaat. Jatkossa kohteena on koko Helsingin alue. Liikkuvan hammashoitoyksikön toiminta koostuu seuraavista kokonaisuuksista ja toiminnoista: Matkailuauto, johon on asennettu hammashoitoyksikkö/-yksikköjä; tarvittava määrä henkilökuntaa, jolla on ajokortti sekä heidän varahenkilönsä; operatiivinen johtaminen (aikataulutus, ohjaus, kehittäminen); toimintamallin jatkuva arvioiminen (tavoitteet ja raportointi); tehokas potilastietojärjestelmän hoitoonkutsu-osion hyödyntäminen; aktiivinen tiedotusasenne (koulujen terveyskasvatustapahtumat sekä muut myöhemmin ideoitavat tapahtumat); muu mahdollinen hoitoyksikön hyödyntäminen koulujen lomaaikoina ja iltaisin; messut ja tempaukset; kutsunnat; leikkipuistot. (Helsingin kaupungin innovaatiorahasto) Länsiluotsi (nuorisoasiainkeskus, sosiaalivirasto & terveyskeskus) on tarkoitettu Haaga- Kaarelan alueella asuville ja alueen kouluissa yläastetta normaaliluokalla käyville vuotiaille erityistä tukea tarvitseville nuorille ja heidän perheilleen. Tehtävänä on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 17

18 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen ja äidinkielen tukemisen vahvistaminen (sosiaalivirasto/ Phva). Hanke toteutetaan päiväkodeissa, joissa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten määrä on suuri, yli 30 %. Lasten äidinkieltä vahvistetaan ja kulttuuria tuetaan, mikä parantaa lasten oppimisedellytyksiä sekä sosiaalista liittymistä. (sosiaaliviraston pd-ohjelma) Maahanmuuttajien oman äidinkielen ja S2-opetus ja tukiopetus (opetusvirasto) Kohderyhmänä ovat perusopetuksen ja lisäopetuksen oppilaat sekä toisen asteen opiskelijat. Edistetään maahanmuuttajien oman kieli- ja kulttuuri-identiteetin säilymistä sekä tuetaan kotoutumista vahvistamalla suomen kielen ja eri oppiaineiden hallintaa tarpeen mukaan. S2- opetusta tarjotaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä erillisille ryhmille tai eriyttämällä. Tarjotaan opetusta n. 40 maahanmuuttajien äidinkielessä 2 tuntia viikossa varsinaisen perusopetuksen tuntien ulkopuolella. Tukiopetusta annetaan sitä tarvitseville eri oppiaineissa. (Valtionosuus opetushallitukselta, loput rahoituksesta opetustoimen budjetista) Mopopilotti (nuorisoasiainkeskus) Vuonna 2009 aloitettiin Mopopilotti-hanke, jossa päämääränä on vaikuttaa nuorten mopoilijoiden syrjäytymisen ehkäisyyn lähiöissä ja mopoilijoiden suosimissa kokoontumispaikoissa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Yhtenä tavoitteena on ylläpitää mopoharrastustiloja ja kehittää niiden toimintaa sekä työskennellä etsivän nuorisotyön keinoin siellä missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Toisena tavoitteena on tukea mopojen kokoontumisissa käyvien nuorten kykyä ratkaista ongelmia ja löytää laillisia keinoja harrastaa mopoilua. Kolmanneksi tavoitteena on edistää mopoilijoiden liikennekasvatusta ja -turvallisuutta kouluissa järjestettävillä kursseilla. Nevo Drom (sosiaalivirasto/ Lava/ Peke, nuorisoasiainkeskus & opetusvirasto). Kohdeasiakkaina ovat syrjäytymisvaarassa olevat romanitaustaiset vuotiaat nuoret. Hankkeen tavoitteena on estää koulupudokkuus. Mm. yksilöllistä tukea nuorille, ryhmätoimintaa ja vanhemmille suunnattua toimintaa. (opetusministeriö) Nuoret uhrit (sosiaalivirasto/ Lava/ Peke/ Sopä/ Nuory) Kohdeasiakkaina ovat alle 18- vuotiaat rikoksen uhrit, joiden palvelut pyritään turvaamaan ja estämään niistä syrjäytyminen ennen kuin nuorella on vakavia oireita.(sosiaalivirasto) Näppärin tyttöryhmä / voimaannuttava valokuvaus (sosiaalivirasto/ Lava/ Peke/ Sopä/ Nuory) Kohdeasiakkaina ovat alle 15-vuotiaat tytöt, jotka oireilevat lievillä rikoksilla. Tavoitteena on pysäyttää tyttöjen alkava rikoskierre. Varhaisen tuen työmuoto, jossa nuoria tuetaan pienryhmässä toiminnallisin menetelmin. (sosiaalivirasto) Oppilaanohjauksen kehittäminen (opetusvirasto) Kohderyhmänä ovat luokat. Hanke kehittää yhteistyörakenteita alueilla, hallintokuntien välillä ja hallinnossa. Tarjottuja toimenpiteitä 1. Pedagoginen kehittäminen: pilottikoulut, täydennyskoulutus, osaamisverkostot ja oppimisympäristöjen kehittäminen, 2. Opetussuunnitelmatyö, 3. Hallintokuntien välisessä yhteistyössä toimintamallien ja - prosessien kehittämisen jatkaminen. Hankkeeseen liittyvien pilottien ja koulutusten kautta on kyetty tukemaan ohjauksellisten toimintatapojen kehittymistä yhtenäisessä perusopetuksessa. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen (opetusvirasto/nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja) Kohderyhmänä ovat lukion opiskelijahuoltoryhmän jäsenet. Tavoitteena, että opiskelijahuoltoryhmän jäsenillä paremmat valmiudet toimia ennaltaehkäisevästi ja tarttua opiskelijoiden ongelmiin ja että aineenopettaja/ryhmänohjaaja hahmottaa oman roolinsa opiskelijan hyvinvoinnin edistäjänä sekä ongelmien ehkäisijänä. Ryhmänohjaaja saa valmiuksia käsitellä ja auttaa opiskelijaa hänen ongelmissa. Tällä tavoin voidaan ehkäistä syrjäytymistä sekä opintojen keskeyttämistä. (opetusministeriö) Päihdetoimintamalli (Helsingin poliisilaitos, sosiaalivirasto/ perhekeskukset, Klaari Helsinki & nuorisoasiainkeskus) Hankkeen tavoitteina ovat muun muassa ensikertalaisten kohtaaminen ja varhainen puuttuminen niin, että tieto nuoren päihteidenkäytöstä välittyy vanhemmille ja päihteistä keskustellaan kotona. Päihteillä oirehtivia nuoria on toiminnan systemaattisella tavalla voitu löytää yhä varhaisemmassa vaiheessa. Myös lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat saaneet arvokasta tietoa työnsä tueksi niiden nuorten kohdalla, jotka ovat olleet aktiivisessa asiakkuudessa ja vanhemmat ovat tulleet tietoisemmaksi oman lapsensa vapaa ajan vietosta. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on, että lasten ja nuorten humalajuominen vähenee ja sitä myötä myös nuorten tekemät rikokset sekä nuorille sattuvat tapaturmat. Toimintamallin kohderyhmän muodostavat alle 18- vuotiaat päihtyneet tai alkoholia hallussaan pitävät nuoret. Romanilasten perusopetuksen kehittäminen (opetusvirasto) Kohderyhmänä ovat perusopetuksen romanioppilaat sekä muu kouluyhteisö. Tavoitteena tukea opetussuunnitelman arvopohjan (yhdenvertaisuus, tasa-arvo, osallisuus) tavoitteiden toteutumista romanioppilaiden osalta sekä huomioida romanioppilaiden kieli- ja kulttuuritausta. Hankekouluja on 20. Käytäntöjen levitessä kohderyhmänä ovat kaikki romanioppilaat ja heidän kouluyhteisönsä. Toimenpiteinä romanioppilaiden identiteetin vahvis- Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 18

19 taminen varmistamalla kielen opetuksen saatavuus, romaniperheiden ja koulun yhteistyömallien kehittäminen sekä tukimuotojen kehittäminen romanioppilaiden tarpeisiin. Romaninuoriprojekti (Helsingin poliisilaitos, sosiaalivirasto/ poliisilaitoksen sosiaalityöntekijät & itäisen perhekeskuksen romaniperhetyöntekijät & kriminaalihuoltolaitos). Projektin kohderyhmänä ovat runsaasti rikoksilla oirehtivat alle 18-vuotiaat romaninuoret. Pyritään keskittämään rikostutkinta sekä luomaan nuoren ympärille tiivis tukeva verkosto, jonka kautta nuoren tilanteeseen pystytään puuttumaan nopeammin. Tavoitteena moniammatillisen yhteistyön kautta ottaa nuoresta koppi ja rinnalla kulkemisen kautta ennalta ehkäistä uusia rikoksia ja ohjata heitä palveluiden piiriin. Skanssi 2004 (nuorisoasiainkeskus & sosiaalivirasto) työskentelee vuotiaiden epäsosiaalisesti oireilevien nuorten kanssa Itä-Helsingin alueella. Tavoitteena on vuorovaikutustaitojen lisääminen ja itsetunnon vahvistaminen vertaisryhmässä. Skarppi - ennaltaehkäisevää päihdetyötä (nuorisoasiainkeskus) toteutetaan myös hankkeiden, kuten vertaisvalistustoimintaan perustuvan Skarpin, kautta. Skarppi on päihdekasvatusmalli, jossa nuoria koulutetaan vertaisvalistajiksi ja aktivaattoreiksi. Koulutetut vertais-valistajat keskustelevat alkoholinkäytöstä ja muista nuorten maailmaa koskettavista asioista itseään nuorempien kanssa. Vertaisvalistusta järjestettiin vuonna 2008 koillisen alueen kouluissa ja nuorisotaloissa. Koulutukseen osallistui 46 nuorta, jotka toimivat vertaisvalistajina lähes 200 nuorelle. Lisäksi tuotettiin vertaisvalistajaoppaat työntekijöille ja valistajanuorille. Spinnu 2004 (nuorisoasiainkeskus) työskentelee Helsingissä asuvien vuotiaiden nuorten kanssa, joilla on juuret entisen Neuvostoliiton alueella. Tavoitteena on tukea nuoria ja heidän perheitään integroitumaan ympäröivään yhteiskuntaan heidän kulttuuri-identiteettinsä huomioiden. Sporttistartti (liikuntavirasto, Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri, terveyskeskus) tavoitteena on tarjota lievästi ja vaikeasti ylipainoisille nuorille positiivisia kokemuksia liikkumisesta ja tukea painonhallintaa. Säännöllisesti ohjatut liikuntatunnit on suunnattu vähän tai ei lainkaan liikuntaa harrastaville ylipainoisille nuorille. Ryhmässä tutustutaan erilaisiin liikuntamuotoihin ja harjoitellaan perusliikuntataitoja. Nuoria pyritään innostamaan omaehtoiseen liikuntaan tai harrastamaan liikuntaa liikuntaseurassa. Suomen lasten parlamentti 2009 (opetusvirasto, nuorisoasiainkeskus, hallintokeskus & Suomen Lasten Parlamentti) Kohderyhmänä ovat perusopetuksen oppilaat. Syksyn aikana helsinkiläiset perusopetuksen oppilaat käsittelevät lapsen oikeuksien sopimuksen. Tavoitteena on lisätä lasten sekä heidän opettajiensa tietoa lapsen oikeuksista. Lapsen oikeuksien päivänä järjestetään lasten parlamentin juhlaistunto, johon osallistuu lapsiedustajia Suomen eri kunnista. Parlamenttityöskentelyn tavoitteena on mm. lisätä vaikuttamisen tietoja ja taitoja, käsitellä yhteisiä asioita sekä viedä aloitteita eteenpäin. Toimenpiteitä ovat asiakokonaisuuden käsittely kouluissa valmiin materiaalin avulla, parlamenttityöskentelyyn osallistuminen verkossa ja parlamentin täysistuntoon osallistuminen. Hankkeen myötä pyritään lisäämään lasten ja aikuisten tietoja Lapsen oikeuksista, mikä sisältyy vaateena Lapsen oikeuksien valtioita velvoittavaan sopimukseen. Tavoitteena on lisätä lasten ymmärrystä omista oikeuksistaan sekä mahdollisuuksista vaikuttaa omiin asioihinsa. Samoin pyritään lisäämään aikuisten toimijoiden tietoja heitä velvoittavista artikloista. Parlamenttityöskentely verkossa tarjoaa helpon työkalun sekä väylän lapselle ottaa osaa lähiympäristöään tai valtakunnallisia asioita koskevaan keskusteluun. (opetusministeriö) Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittäminen (opetusvirasto, sosiaalivirasto, terveyskeskus & nuorisoasiainkeskus) Kohderyhmänä ovat esi- ja perusopetuksen oppilaat. Kehittämistoiminnan tarkoituksena on siirtää oppimisen ja hyvinvoinnin tukipalvelujen painopistettä erityisopetuksesta yleisopetuksen alueelle ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen perusopetuslain muutoksen mukaisesti yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Toimenpiteitä ovat 1. Pedagoginen kehittäminen: pilottikoulut, täydennyskoulutus, osaamisverkostot ja oppimisympäristöjen kehittäminen 2. Erityisopetuksen päätöksenteon prosessin muutokset uuden lainsäädännön pohjalta 3.Opetussuunnitelmatyö 4. Hallintokuntien välisessä yhteistyössä toimintamallien ja -prosessien kehittämisen jatkaminen. Kehittämistoiminnan avulla pyritään mahdollistamaan jokaisen oppilaan mahdollisuus oppimiseen ja hyvään kasvuun oikealla tuella oikeaan aikaan. Kehittämistoiminnan pilotoinnilla ja täydennyskoulutuksella pyritään löytämään erilaisia toimintamalleja ja -menetelmiä opetukseen ja tukeen. Hallintokuntien välisessä yhteistyössä pyritään kehittämään yhteisiä prosesseja lapsen ja nuoren tuen tarpeissa sekä erilaisissa nivelvaiheissa. (opetusministeriö & opetusvirasto) Tekstaritupu (Helsingin seurakuntayhtymä/ Yhteinen seurakuntatyö/ Erityisnuorisotyö Snellu) Kohderyhmän muodostavat peruskouluikäiset tytöt ja pojat. Palvelu auttaa ja tukea varhaisnuoria erilaisissa elämäntilanteissa ja -kysymyksissä. Nuoria ohjattu tarvittaessa eteenpäin. Vuonna 2007 palvelulla tavoitettiin lähes 1000 henkilöä. Tekstaritupu on teksti- Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti 19

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,

Lisätiedot

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 Työttömyysaste kohosi edelleen kaikilla Helsingin alueilla Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013 Nuorten tilanne Helsingissä Tilastoja marraskuu 2013 1 Nuoret 15-29-vuotiaat 15-29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 vuoden 2013 alussa, heidän osuutensa on 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013

2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 2015:18 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa Helsinkiläisten terveydentila on parempi

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 40 Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 TIEDUSTELUT Leena Hietaniemi E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi Osoite PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 8 tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p. 09 310 36404 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Ammatillinen keskiaste Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Suomi pl Helsingin seutu Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408

Lisätiedot

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 32 2012 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2011 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90,

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

hyvinvoinnin alueellinen johtamisrakenne

hyvinvoinnin alueellinen johtamisrakenne Lasten ja nuorten hyvinvoinnin alueellinen johtamisrakenne LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2013 2016 Kulttuurikeskus ja kirjasto Sosiaali- ja terveysvirasto Nuorisoasiainkeskus Varhaiskasvatusvirasto

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 36 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-790-6

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Hyvä vapaa-aika. -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017

Hyvä vapaa-aika. -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja 2013 2017 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Itä-pakila Malmi Kaarela Länsi-pakila Pukinmä ki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Latokartano Ha aga Myl lypuro

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot