OSAAMISEN KOHTAAMINEN NÄKÖKULMIA TYÖELÄMÄLÄHTÖISEEN KOULUTUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMISEN KOHTAAMINEN NÄKÖKULMIA TYÖELÄMÄLÄHTÖISEEN KOULUTUKSEEN"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita, 26 OSAAMISEN KOHTAAMINEN NÄKÖKULMIA TYÖELÄMÄLÄHTÖISEEN KOULUTUKSEEN Kari Kallberg ja Marjo Hallila (toim.) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Joensuu 2007

2 Julkaisusarja C: Tiedotteita, 26 Vastaava toimittaja Toimitttajat Sivun taitto Kansi Valokuvat: YTT Liisa Westman Kari Kallberg ja Marjo Hallila Päivi Kinnunen Leea Wasenius PROaktiivimalli hankkeen arkisto ISBN nid. ISBN sid. ISSN Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä

3

4

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 7 Kari Kallberg ESIPUHE... 9 Tarja Cronberg 1. TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN KOULUTUS - NÄKÖKULMIA OSAAMISEN KOHTAAMISEEN 1.1 Työelämälähtöinen koulutus ennakoinnin haasteita Hanna-Kaisa Aalto 1.2 Innovaatioympäristö ja osaaminen...23 Marita Aho 1.3 Työelämäosaamisen haasteet ammattikorkeakoulutuksessa Vesa Saarikoski 1.4 Kulttuurien välisen oppimisen haasteita monikulttuurisissa työyhteisöissä Pirkko Pitkänen 1.5 Arvot suunnannäyttäjinä ja itsetunnon vahvistajina...52 Aini Jaari 2. KOKEMUKSIA JA PUHEENVUOROJA TYÖELÄMÄLÄHTÖISESTÄ KOULUTUKSESTA 2.1 Työelämälähtöisyys terveysalan kieliopinnoissa...67 Anneli Airola 2.2 Puheenvuoroja osaamisesta, koulutuksesta ja työstä Osaamisen ylpeys Nyt sitä löytyy, työnnuusaa! Kouluttautumista työttömäksi?...82

6 3. PROAKTIIVIMALLIN TULOKSIA 3.1. Proaktiivisesti tulevaisuuteen...87 Harri Mikkonen 3.2 Proaktiivisuus ja työelämälähtöisyys Proaktiivimalli-hankkeen kuvaus Ulla Kallio ja Mari Sallinen 3.3 Osaamisen kohtaaminen korkeakoulusta työmarkkinoille Mari Sallinen 3.4 PROaktiivimallin työelämäyhteydet ja yhteistyömekanismit Ulla Kallio ja Mari Sallinen 3.5 PROaktiivimallin työkalupakki Ulla Kallio ja Mari Sallinen 3.6 Koulutuspilottien toteutuminen Ulla Kallio ja Mari Sallinen 3.7 Koulutuspilottien tuloksia ja vaikuttavuuden arviointia Ulla Kallio ja Mari Sallinen 3.8 PROaktiivimalli yhteiskunnan, koulutuksen ja työelämän rakenteissa Ulla Kallio ja Mari Sallinen 3.9 Tulevaisuudeksi Mari Sallinen Osaamisen kohtaaminen näkökulmia työelämälähtöiseen koulutukseen -JULKAISUN KIRJOITTAJAT...144

7 JOHDANTO Tämä PROaktiivimalli-hankkeen julkaisu toimii yhtenä avauksena vastattaessa kysymykseen, jonka työministeri Tarja Cronberg esittää esipuheessa: Miten muuttuvassa maailmassa koulutus vastaa haasteisiin? Työelämälähtöinen koulutus näkökulmia osaamisen kohtaamiseen -osion artikkelit avaavat erilaisia näkökulmia työelämälähtöiseen koulutukseen. Hanna-Kaisa Aallon ja Marita Ahon artikkelit nostavat esille tulevaisuuden ja ennakoinnin haasteet koulutukselle. Aalto tarkastelee asiaa tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmasta. Aho puolestaan pohtii, miten koulutus ja osaaminen voisivat kohdata ennakoinnilla vai voivatko? Vesa Saarikoski tarkastelee ammattikorkeakoulutuksen haasteita suhteessa Intiaan ja Kiinaan. Hän nostaa esille esimerkkejä, joilla koulutusta pyritään kehittämään entistä työelämälähtöisemmäksi ja vastaamaan työministerin esipuheessaan esittämään kysymykseen. Työperäinen maahanmuutto yhdessä talouden ja tuotannon kansainvälistymisen kanssa haastavat työyhteisöt ja koulutusorganisaatiot. Pirkko Pitkänen selvittää artikkelissaan monikulttuurisen henkilöstön kokemuksien perusteella, millaisia oppimishaasteita monikulttuurisuus tuo työyhteisöille. Aini Jaari käsittelee artikkelissaan arvoja suunnannäyttäjinä ja itsetunnon vahvistajina. Kun arvot kovenevat ja suoriutuminen ja kilpailu korostuvat, yhteisöissä tarvitaan enemmän herkkyyttä toisen kunnioittamiseen ja erilaisuuden hyväksymiseen näin myös työelämälähtöisen koulutuksen kehittämisessä. Julkaisun toisessa osiossa Anneli Airola kuvaa terveysalan henkilöstölle Joensuussa tehtyä kartoitusta kieliopinnoista. Airolan johtopäätös on, että työelämälähtöisten kieliopintojen tulisi kansainvälistyvällä terveysalalla kehittyä enemmän viestinnällisiä valmiuksia antaviksi. Osion kolme, osin kriittistäkin, puheenvuoroa liittyvät osaamiseen, koulutukseen ja työhön sekä työttömyyteen. Puheenvuorojen käyttäjät ovat PROaktiivimalli-hankkeessa tavalla tai toisella mukana olleita. Julkaisun kolmas osio kuvaa PROaktiivimalli-hankeen toimintaa, kehitettyjä työkaluja ja toimintatapoja sekä hankkeen tuloksia ja niiden arviointia. Osion aloittaa Harri Mikkonen pohtien sitä, mitä ja millaisia toimintatapoja ja malleja työelämälähtöinen, proaktiivinen

8 aikuiskoulutus ja elinikäisen oppimisen edellyttävät. Millaisia sitten ovat PROaktiivimallihankkeessa kehitetyt toimintatavat ja työkalut sekä tulokset? Näitä kuvaavat Ulla Kallio ja Mari Sallinen PROaktiivimallia, sen toteutusta ja tuloksia käsittelevissä artikkeleissaan. Seuraavat työnhakijoiden lainaukset kuvaavat sitä, miten PROaktiimalli ja Osaamisen kohtaaminen korkeakoulusta työmarkkinoille -koulutus ovat onnistuneet: iloisia uutisia. Työnantaja ja työntekijä ovat kohdanneet toisensa. Proaktiivikoulutuksesta oli ainakin minun kohdalla hyötyä. Huomisesta lähtien olen vakinaisessa toimessa. Olen tällä päivämäärällä allekirjoittanut X:n kanssa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Proaktiiville kiitos! Osaaminen ja työelämän tarpeet ovat kohdanneet. Koulutus on vastannut. Joensuussa lokakuussa 2007 Kari Kallberg

9 ESIPUHE Pohjois-Karjalassa toimiva PROaktiivimalli-hankkeen tavoite on kunnianhimoinen: varmistaa korkeakoulutettujen työnhakijoiden nopea työllistyminen ja auttaa työnantajia saamaan toimialan ja alueen erityispiirteen omaavia työntekijöitä. Haasteelliseksi tehtävän tekee kohderyhmä, korkeakoulututkinnon suorittaneet työnhakijat. On hienoa, että hanke on tarttunut tähän tärkeään tehtävään. Hyvä työllisyyskehitys kaikkien koulutusryhmien kohdalla on nyt jatkunut jo muutaman vuoden. Työttömistä työnhakijoista huomattava osa on kuitenkin ihmisiä, joilla on vain perusasteen koulutus. Vuonna 2006 pelkästään perusasteen koulutus oli keskimäärin noin 40,3 %:lla kaikista työttömistä työnhakijoista. Tämän perusteella voisi todeta, että kouluttautuminen kannattaa. Hyvä työllisyystilanne näkyi myös ylemmillä koulutusasteilla. Korkeakoulututkinnon ja tutkijan koulutuksen suorittaneiden edellisten vuosien kaltainen työttömyyden kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna Myös keskiasteen koulutuksen ja alimman korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden työttömien työnhakijoiden määrä väheni lähes : lla. Työministeriössä ryhdyttiin toimenpiteisiin vuonna 1995, kun korkeakoulutettujen työttömyys nousi huolestuttavasti. Tilanteen korjaamiseksi työ- ja opetusministerit perustivat uudenlaisen palveluverkoston edistämään vastavalmistuneiden ja valmistuvien sijoittumista työelämän. Korkeakouluihin ja työvoimatoimistoihin nimettiin henkilöt varmistamaan ura- ja rekrytointipalvelujen toimivuus. Nämä korkeakouluneuvojat ovat nyt olleet olemassa yli kymmenen vuotta. Tällä hetkellä korkeakouluneuvojia työskentelee kuudessa työvoimatoimistossa: Helsingin Kluuvissa, Espoon Tapiolassa, Tampereella, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Turussa. Korkeakouluneuvojat edistävät korkeasti koulutettujen työllistymistä, ehkäisevät heidän työttömyyttään ja ohjaavat oikealle uralle opintojen päättymisen vaiheessa.

10 Opintojen päättyminen ja siirtyminen korkeakoulusta työelämään on herkkä ja tärkeä elämänvaihe. Mielekäs työura täytyy itse rakentaa, se vaatii itsenäisten päätösten tekemistä. Usein haasteellisimmaksi osoittautuu omien vahvuuksien ja työmarkkinavalmiuksien pohtiminen. Siirtymävaiheessa tarvitaan apua, asiantuntijoita, joilla on työmarkkinoiden tuntemusta. Työuran alkuvaiheesta on tullut myös entistä monipolvisempaa. Aikaisemmin elämä tuntui järjestyvän yksinkertaisemmin: opintojen jälkeen odotti vakituinen työpaikka, vakaa urakehitys, perheen perustaminen ja vakiintuminen. Nykyään yhä useampi etsii paikkaansa työelämässä pidempään, kamppailee määräaikaisten työsuhteiden kanssa, kokee lyhytkestoista työttömyyttä tai päätyy tekemään epätyypillisiä töitä. Työmarkkinat ovat tässä suhteessa muuttuneet. Kymmenen vuoden toiminta on osoittanut, että korkeakouluneuvojien työtä tarvitaan. Parantamisen varaa on tietenkin aina. Yritämme kehittää työvoimatoimistojen osaamista siten, että ne pystyvät jatkossa palvelemaan paremmin myös korkeakoulutettuja kaikissa työvoimatoimistoissa. Tärkeää on myös vahvistaa korkeakouluopintojen yhteyttä työelämään ja työmarkkinoihin. Tässä suhteessa ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat kovin eri asemassa. Hallitusohjelmaan on kirjattu ammattikorkeakoulujen osalta, että ammattikorkeakoulujen ammattiosaamisen kehittämistä, työelämäyhteyttä ja alueellista vaikuttavuutta vahvistetaan. Myös yliopistojen on vahvistettava niin sanottua kolmatta tehtäväänsä eli vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä työ onkin hyvässä käynnissä ympäri maata. Tulevaisuuden haaste tulee olemaan korkeakoulutettavien määrän ennakointi. Hallitusohjelmaan on kirjattu ennakoinnista: Hallitus uudistaa ennakoinnin perusteita, jotta laadullisiin ja määrällisiin osaamis-, koulutus-, tutkimus- ja työelämän tarpeisiin voidaan vastata paremmin. Pidän tätä tärkeänä linjauksena. Työvoiman saatavuus ja toisaalta koulutuksen työelämävastaavuus edesauttavat sitä, että korkeasti koulutetut löytävät osaamistaan vastaavaa työtä. Kuitenkin, erityisesti koulutuksen kohdalla ennakoinnin suhteen pitää olla varovainen. Juuri nyt ei ehkä osata sanoa tarkasti, mitkä koulutusalat kymmenen vuoden päästä ovat avainasemassa. Nyt tehtävät koulutuspoliittiset linjaukset kantavat hedelmää vasta vuosien päästä. Tärkeämpää olisi ennakoida ennakoimatonta. Tarkoitan sitä, miten muuttuvassa maailmassa koulutus vastaa haasteisiin. Siihen kuuluu sellaisten taitojen oppiminen, kuten muutoksen hallinta sekä valmius muuttaa työuraa ja kouluttautumisen suuntaa omassa elämässään. Siihen liittyy myös niiden valmiuksien saaminen, joilla elinikäinen oppiminen tulee mahdolliseksi ja luonnolliseksi osaksi koko elämää. Työvoimahallinnossa nousee yksi tärkeä kysymys korkeakoulutettujen kohdalla. Palveluiden kohdentaminen on puhututtanut koko sen ajan, kun korkeakouluneuvojien verkosto on ollut olemassa. Onko parempi ehkäistä työttömyyttä opintojen loppuvaiheessa vai puuttua tilanteeseen vasta, kun työttömyys on alkanut? 10

11 Pidän itse tärkeänä sitä, että jo opintojen loppuvaiheessa ohjataan oikealle tielle. Itse asiassa, opintojen alkuvaiheesta lähtien pitäisi opintojen osana oppia työelämän pelisääntöjä. Olennaista on oppia oman osaamisen paketoimista niin, että se on helpompi kertoa tuleville työantajille. Kuitenkin on tärkeää myös se, että opinnot valmistuvat, eikä työelämä imaise ennen valmistumista mukaansa. Korkeasti koulutettujen työnhakijoiden ja opintojen loppuvaiheessa olevien kohdalla korostuu yhteistyön ja monien eri osaajien koordinaation tarve. Korkeakouluneuvojien verkosto niveltyy saumattomasti korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen tarjontaan sekä valtakunnallisiin verkostoihin. Vain yhteistyöllä paikallisesti saadaan parhaat palvelut jokaisen yksilölliseen tarpeeseen. Tarja Cronberg Työministeri 11

12 12

13 1. Työelämälähtöinen koulutus - näkökulmia osaamisen kohtaamiseen 13

14 14

15 1.1. Työelämälähtöinen koulutus ennakoinnin haasteita Hanna-Kaisa Aalto, KTM, projektipäälikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ennakointia on moitittu muun muassa yhteiskunnassa vallitsevien ilmiöiden (esim. globalisaatio, ikärakenteen muutokset tai yrittäjyys) yksinkertaistamisesta ja pinnallisuudesta. Kriittisen tulevaisuudentutkimuksen (critical futures research) syntymiseen on vaikuttanut tyytymättömyys perinteiseen tulevaisuudentutkimukseen ja ennakointiin. Kriittisen oppisuunnan mukaan tieteen traditiossa jää ottamatta huomioon muun muassa ihmisten maailmankuvan ja valta-asemien merkitys sekä ympäröivän kulttuurin syvempi ymmärtäminen. Kriittisen tutkimuksen tavoitteena on pureutua nykyhetken ja tulevaisuuden havainnoinnissa yleensä taustalle jääviin tekijöihin: arvoihin, valtaintresseihin ja odotuksiin pyrkiä paljastamaan ilmiöistä uusia merkityksiä irtautumalla sovinnaisista ja perinteisistä ajattelumalleista sekä vapautua tulevaisuutta koskevista tiedostamattomista uskomuksista ja ennakkokäsityksistä, jotka rajoittavat ajatteluamme ja toimintaamme ja sitä kautta päätöksentekoa. Tämän artikkelin materiaali pohjautuu Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 menestyksen eväät tulevaisuudessa -hankkeen materiaaleihin (Aalto et al. 2007). Hanke on Opetusministeriön rahoittama ESR -hanke tavoite 3 ohjelmasta. Yleissivistys työelämässä 2030 menestyksen eväät tulevaisuudessa -projektin tutkimuskohteena ovat yhteiskunnallisen muutoksen ja murrosajan vaikutukset yleissivistykseen ja osaamiseen työelämässä Projektin tavoitteena on kehittää ja monipuolistaa ennakointimenetelmiä ja tuottaa koulutusjärjestelmän toimijoille uusia ajatuksia ja uutta materiaalina tulevaisuuden päätöksenteon tueksi, toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi ja uusien toimintamallien ja -tapojen löytämiseksi. 15

16 Osaaminen Ihmisen tiedot ja taidot ovat hänen työvälineitään kohdata ja suhtautua elinympäristöönsä, olosuhteisiin ja asioihin lähellä ja kaukana. Yksilön kompetensseista puhuttaessa jaamme kokonaiskompetenssin osatekijöihin. Jako tarjoaa houkuttelevan keinon kehittämistoimenpiteiden pikkutarkkaan kohdentamiseen. Mitä pienempiin osiin kokonaiskompetenssi on jaettu, sitä paremmin voidaan koulutus suunnata juuri oikeaan tarpeeseen. Jos kompetenssi ei olekaan mikä tahansa taito, vaan tietty käyttäytymismalli, jota ihminen soveltaa monissa eri toimissaan ja joka johtaa toistuvasti menestyksekkäisiin lopputuloksiin, millaista kompetenssia tulevaisuudessa tarvitaan? Miten ympäristö ja olosuhteet muuttuvat, millaisia tietoja ja taitoja ja millaisia osaajia tarvitsemme tulevaisuudessa? Signaalit tulevaisuudesta ovat jo läsnä. Tulevaisuuden haasteet ovat haasteita jo nyt. Ne vain tulevat ilmeisemmiksi, täsmällisemmiksi ja yhä useampia meistä koskevaksi. Kehityksen suuret aallot Ståhle & Ståhle (2006) ovat listanneet raportissaan Tulevaisuusluotain - Osaamistarpeen ennakointijärjestelmä (Education Intelligence System, EIS) seuraavanlaisen megatrendilistan: Kehittyneissä maissa kilpailukyky tulee edelleen pitkään perustumaan tuotekehityk seen ja innovointiin. Nykyisten ja vanhojen markkinoiden täyttyminen samoin kuin halpatyövoiman vä heneminen palkkaerojen tasaantumisen myötä ovat keskeisiä uhkatekijöitä. Uudet markkinat edellyttävät ostovoimaisen keskiluokan jatkuvaa määrällistä kas vua. Pitkällä aikavälillä tämä edellyttää Afrikan ja Etelä-Amerikan sosiaalisen hyvin voinnin voimakasta kasvua sekä siirtymätalouksien ja nousevien talouksien vakaata sosiaalista ja poliittista kehitystä. Logistiikan merkitys korostuu edelleen. Tämä koskee niin globaalin pääoman ra kenteita kuin tuotannollisia tekijöitä. Tuotantolaitosten sijoittaminen mahdollisim man lähelle uusia, kasvavia markkinoita ja raaka-aineita on tässä tärkeä näkökulma. Kun nykyiset globaalit kustannusrakenteet tasaantuvat, kehittyneiden maiden pe rusammattien, operatiivisen työn ja tuotantolaitosten katoaminen muodostuu uh katekijäksi. Pitkällä aikavälillä perusammattien ja perustuotannon palaaminen takai sin kehittyneisiin maihin on odotettavissa sen jälkeen, kun palkka- ja investointie dut on kulutettu loppuun. Länsimaisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja siihen liittyvien kustannusten hallinta kehittyneissä maissa tulevat vaatimaan sekä siirtotyövoimaa että tehokasta kustan nusten hallintaa. Palvelusektori tulee yleisesti kasvamaan samoin kuin vapaa-ajan palvelut ja niihin liittyvät ammatit. Kulutusrakenteiden muutokset kohti yksilöllisyyttä jatkuvat. Energian, raaka-aineiden ja puhtaan luonnon taloudellinen, poliittinen ja inhimil linen merkitys lisääntyy, ja niiden vaikutukset talouden ja yhteiskunnan rakenteisiin korostuvat. 16

17 Ekologiset muutokset tulevat synnyttämään sekä uusia teknologioita että uusia markkinoita. Nousevat teknologiat saavuttavat kriittiset pisteensä ja synnyttävät uusia markki noita sekä mahdollisesti muuttavat koko kaupankäynnin ja talouden rakenteita Samassa raportissa on lista globaaleista trendeistä, joilla on katsottu olevan merkit vaikutus tulevaisuuden kehitykseen: Tuotekehitys ja innovointi Markkinat ja kustannusrakenteet Afrikka, Etelä-Amerikka sekä nousevat taloudet ja siirtymätaloudet Logistiikka ja infrastruktuuri Alku- ja perustuotanto Yhteiskunnallinen hyvinvointi ja vakaus Palvelusektori Arvo- ja kulutusmuutokset Energia ja raaka-aineet Ekologiset muuttujat Nousevat teknologiat tävä Globalisaatio Erilaisista muutosvoimista vahvimpana pidetään globalisaatiota. Tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääomien vapautunut liikkuvuus ja tieto- ja viestintäteknologioiden nopea kehitys on muokannut työelämäämme hyvin monella tavalla. Globalisaatiokehitys synnyttänee antitrendejä kuten maltillisen talouskasvun, blokkiutuneet maailmanmarkkinat, rajoitetun työvoimanliikkuvuuden, kasvavan protektionismin ja erilaiset uudet kaupan esteet, laskevan tuotannon tehokkuuden, lisääntyneet ääri-ilmiöt ja kulttuuriset yhteentörmäykset. Näin ollen on oletettavissa, että sekä globalisaation että ICT:n vaikutukset organisaatioihin, toimintatapoihin sekä esimerkiksi ICT:n mahdollistamiin uusiin tuotteisiin ovat vielä edessäpäin. Lokalisaatio Globalisaation aikakaudella paikallisuus glokaalisuus on nähty merkittävänä asiana. Vaikka yritykset ovat globaaleja ja raaka-aineiden saatavuus ja markkinoiden sijainti ovat merkittäviä tekijöitä, pidetään paikallisia, yksilöiden muodostamia tavaroihin, palveluihin ja tuotantoprosesseihin sitoutuvia osaamis- ja kompetenssikeskittymiä vieläkin merkittävämpinä. Jotta tällaisia osaamiskeskittymiä syntyy, vaaditaan oppimiseen, uusien kompetenssien syntymiseen ja ideoiden ja kokemusten vaihtoon sosiaalista ja kulttuurista kanssakäymistä. Sosiaaliset prosessit ovat edelleen mitä suurimmassa määrin paikallisia. Tällaiset paikalliset osaamiskeskittymät mahdollistavat suomalaisen osaamisen erikoistumista irti massatuotannosta ja mahdollistavat sen keskittymisen vaikka kansainvälisiin 17

18 niche-markkinoihin. Miten oppilaitokset ovat ottaneet tai voisivat ottaa vastaan tällaisen työelämähaasteen? Teknologia Koulutuksessa teknologiaa lähestytään usein opetusteknologian ja oppimisympäristöjen kautta. Vuosituhannen alkupuolella koulutukseen ja oppimiseen liittyviin tulevaisuudenkuviin on liitetty seuraavan tyyppisiä teemoja; reaaliaikainen tietäminen ja oppiminen ubiikin (kaikkialla läsnäolevan) tietoteknologian mahdollistamana semanttinen Web 17.0 yksilöllisesti räätälöidyt oppimis- ja opetussuunnitelmat erilaisiin testeihin perustuen virtuaaliset yksilön ja ryhmien oppimista tukevat simulaatiot yksilöllisten ravintotarpeiden testaaminen kognitiivisten prosessien tueksi geneettisesti kasvatettu älykkyys globaalit on-line-simulaatioyhteisöt (e-universes), joissa esimerkiksi kognitiotutkijat, opetussuunnitelmien tekijät ja käyttäytymistutkijat voivat testata uusia asioita sosiaalisen median merkityksen kasvu mukana kulkeva henkilökohtainen keinoäly ikääntymisen vaikutusten eliminointi aivotoiminnoissa aivotoiminnan edistäminen kemiallisesti (muistin, keskittymiskyvyn, koordinaation, ja niin edelleen parantaminen) integroidut elinikäisen oppimisen systeemit e-opetus (keinoälyyn pohjautuva) ihmisen kyvyt (muisti, nopeus, hahmontunnistus, päätöksenteko, jne.) ylittävät tietokoneet keinotekoiset mikrobit kehittämässä älyä. Teknologia tulee sulautumaan ympäristöön ja sitä käytetään luontevasti osana työtä ja oppimista. Informaalin koulutuksen osuus tulee lisääntymään, oppiminen tapahtuu työn lomassa ja työn ja vapaa-ajan yhteensulautuminen jatkuu. Elinikäinen oppiminen mahdollistuu yhä helpommin. Henkilökohtaiset ja yksilölliset tarpeet korostuvat. Oppimisen ja koulutuksen kaikkiallisuus ja teknologiset innovaatiot haastavat oppilaitoskeskeisen tavan toimia varmasti enemmän kuin oikein ymmärrämmekään. Kriittinen tulevaisuudentutkimus ja CLA Elinikäinen oppiminen, elämänlaajuinen oppiminen, tulosvastuullisuus, elämyksellisyys, muutoksenhallinta, läpinäkyvyys, tehokkuus, laatu, räätälöidyt palvelut, globaali markkinatalous, etätyö, yhteisöllisyys, tuottavuus, markkinavoimat ja kansallinen kilpailukyky ovat tyypillisiä murrosajan mantroja, joiden todellisia tulevaisuusvaikutuksia ei juurikaan mietitä. Kysyimme keväällä 2007 koulutussektorin asiantuntijoilta heidän näkemystään edellä mainituista asioista ja pyysimme sitten tulevaisuudentutkimuksen aineopiskelijoita analysoimaan aineistoa kriittisen tulevaisuudentutkimuksen analyysityökalua CLA:ta hyödyntäen Causal Layered Analysis (CLA) on kriittisen tulevaisuudentutkimuksen mene- 18

19 Kuva 1. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen henkilöstökoulutus aloitettiin keväällä telmä. Menetelmän kehittäjiä ovat Sohail Inayatullah (1990) ja Richard Slaughter (1995). CLA paljastaa usein tiedostamattomalla tasolla olevat sitoutumiset johonkin maailmankuvaan, ideologiaan, arvojärjestelmään tai ajattelumalliin. Taustaoletuksena on, että todellisuus muodostuu erilaisista havaitsemisen ja tietämisen tasoista, joita voidaan tutkia kriittisesti ja joihin voidaan vaikuttaa. CLA:n merkitys ei ole tulevaisuuden ennakoinnissa vaan siinä, että sen avulla voidaan avata uusia näkökulmia vaihtoehtoisten tulevaisuuksien luomista varten. Pääperiaatteena on tarkastella tulevaisuutta koskevia suunnitelmia, strategioita, päätöksiä, oletuksia, jne. erilaisten tietämisen tapojen ja traditioiden näkökulmasta (Rubin 2006 ja 2007). Seuraavassa on tulevaisuudentutkimuksen aineopiskelijoide tulkinta aineistosta (Aalto et al. 2007: 62 65): 1. Taso: Litania Litania paljastaa todellisuuden sosiaalisen muotoutumisen ilmeisimmän, helpoimmin muotoutuvan ja selvimmin havainnoitavan tason. Siihen uskotaan ja se harvoin kyseenalaistetaan. Se on median tulkintaa tulevaisuuskäsityksistä ja perustuu esimerkiksi kvantitatiivisista tutkimuksista saatujen tulosten banalisoituun tulkintaan ja/tai tulosten ulottamiseen koskemaan odotettavissa olevaa tulevaisuutta. Litaniaan liittyy seuraavia ominaispiirteitä: 19

20 Usein liioiteltuja uhkakuvia Poliittisesti/taloudellisesti värittyneitä yksinkertaistuksia Tarkoitushakuisia yleistyksiä Litania Koulutusjärjestelmää on uudistettava, koska muuten Suomi ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Jotain on tehtävä ennen kuin on liian myöhäistä. Koulututusta pitäisi suunnitella huolellisemmin ja riippumattomammin. Koulutusjärjestelmä on jäykkä. Yhteiskunnan vastuu tutkintojen ja ammattien valvonnassa takaa laadun. Ihmiset ovat ylikoulutettuja, käytännön osaaminen katoaa. Koulutusorganisaatioiden verkostoituminen ja yhdistyminen vaarantavat alueellisen kehityksen. Oppilaitoksilla on pula hyvistä opiskelijoista, kun perusopetuksen taso on laskenut. Ihmisiä koulutetaan työttömiksi. Lahjakkaita syrjitään ja koulutus pyrkii tasapäistämiseen. Huoli yleissivistyksestä, ihmisyydestä ja lisääntyvästä eriarvoisuudesta sekä luovuuden puute ja työelämän kohtaantoongelma ovat haasteemme. Opiskelijapula ajaa koulutusorganisaatiot epätoivoisiin tekoihin. Yritysmaailma ylläpitää koulutusjärjestelmää omiin tarpeisiinsa, yhteiskunnalliset tarpeet unohtaen. Siirtyminen koulujen tulosseurantaan johtaa rankkeeraukseen. Työpaikat globalisoituvat, yritykset liikkuvat maasta toiseen miten voidaan toteuttaa tasa-arvoista koulutusta, joka on yleissivistävää ja talouselämän vaatimukset huomioonottavaa. Verkko-opetus hävittää sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot. Kun koulutus yksipuolistuu, innovatiivisuus ja luovuus kuolevat teknologiaosaamisen kustannuksella. Syrjäytyminen on suuri ongelma. Maahanmuuttajista ratkaisu suorittavan työn työvoimapulaan. Oppimaan oppiminen on avain moniosaamiseen. Koulutuksen on kehityttävä entistä enemmän yksilölliseksi. Koulutussektorin ylikaupallistuminen johtaa heikentyneeseen perusopetukseen. Huippuoppilaitoksissa opiskelu määrittelee työmahdollisuudet. 2. Taso: Sosiaaliset syyt Sosiaaliset syyt ovat tulevaisuuskäsitysten ja tulevaisuutta koskevan päätöksenteossa sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti, poliittisesti ja historiallisesti perusteltuja. Usein ne ovat julkishallinnon päätöksenteon perusteluja, joiden tavoitteena on tuottaa teknisiä/teknokraattisia ja suoraan ongelmanratkaisuun tähtääviä toimintamalleja, joissa lähtökohtana ovat kvantitatiivinen tietämys ja osaaminen. Haaste CLA -tutkijalle: Mitkä ovat tutkittavan ilmiön todelliset tiedostamattomat/kätketyt sosiaaliset syyt? Sosiaaliset syyt Suomalaisten kansainvälisesti hyvä oppimismenestys johtuu tasapuolisesta ja korkealaatuisesta koulutusjärjestelmästä. Pelko oman koulutusalan tai alueen rahoituksen loppumisesta. Oppilaitosten pitää tehdä koulutuksesta houkuttelevaa, jotta saataisiin työvoimapulasta kärsiville aloille työntekijöitä. Yliopistojen keskittymisestä seuraa alueellista epätasa-arvoa. Markkinoihin perustuva tuottaa hyvinvointia - markkinavoimien ehdoilla on elettävä. Yliopistojen ja AMK:ien välillä on tehtävä pesäero. Tilastomme kertovat usein työelämän tunnusluvuista ja menestymistä mitataan työelämässä onnistumiseen. Koulutusjärjestelmä on nöyrä palvelija, jonka kehittymättömyyttä voidaan kohdistamatta syyllistää. Kulttuurillisesti koulutuksella on tärkeä asema erottautumistekijänä. Koulutuksen rahoittamisen kasvattaminen on keino kasvattaa tuloksia. Opettajan ammattiin ei hakeudu kuin kilttejä tyttöjä huonon palkan takia. Suuret yksiköt ovat taloudellisempia.. Ilmai- 20

21 nen korkeakoulutus kaikille. Osa taloudellisista ongelmista järjestyy työelämäyhteistyöllä. Vanhat opetusmenetelmät eivät enää toimi, koska kasvamassa on erilaisiin asioihin tottunut nuoriso. Tekniikan välityksellä ei ole mahdollista oppia vuorovaikutustaitoja, käden taitoja, sosiaalisia kykyjä, esittävää taidetta ja hoivataitoa. Ihminen menettää tietokoneen äärellä ihmisyyttään. Koulutuksen kehittäjäyhteisöiden pitää tehdä tiiviimpää yhteistyötä. 3. Taso: Diskurssi, maailmankuva ja arvot Diskurssi, maailmankuvat ja arvot tarkastelee päätösten, strategioiden, suunnitelmien ja valintojen taustalla vaikuttavia ideologioita ja maailmankuvia, jotka vaikuttavat siihen, mitä asioita edellä mainituissa asioissa otetaan huomioon ja mitä jätetään pois. Tehtävänä on löytää ja paljastaa taustalla olevat syvemmät sosiaaliset, kielelliset ja kulttuuriset mallit (riippumatta siitä, kenen/keiden päätöksistä, jne. on kyse). Lisäksi tulee selittää ne perustat, joiden johdosta litaniatason kuvaus on laadittu ja joihin esitetyt sosiaaliset syyt tosiasiassa perustuvat (arvot, perusarvot, arvojärjestelmät). Diskurssi, maailmankuva ja arvot Koulutus kannattaa aina. Koulutusta arvostetaan. Yliopistotason koulutus ja tutkinto on laadukkaampaa kuin ammatti- tai AMK-tutkinto. Elitismi. Varsinainen ammatillinen osaaminen hankitaan työelämässä. Sosiaalinen tasa-arvo takaa yhteiskuntarauhan. Eritasoinen opetus johtaa yhteiskunnalliseen luokkajakoon. Koulussa edetään heikoimpien ehdoilla. Hyvinvointivaltion arvot ovat uhattuna globaalissa taloudessa. Jos koulutusta muutetaan, yleissivistys romahtaa. Vain verkostoitumalla voi olla mukana pelissä. Suomessa ei verkostoiduta, koska meillä on vahva yksintekemisen ja -pärjäämisen perinne. Liika hoivaaminen. Perustutkimuksen riippumattomuus. Opiskellaanko elämää vai työnantajaa varten? Innovaatiot syntyvät huippuyliopistossa. Humanismi, yleissivistys ja perustutkimus ovat kriisissä. Ylikoulutus on taloudellisten resurssien hukkaan heittoa. Koulutusjärjestelmän tulee tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet oppimiseen asuinpaikasta tai elämäntilanteesta huolimatta. Yksilölliset räätälöidyt muodollisia tutkinnot. Julkinen sektori on tehoton palvelujen tuottaja yrittäjyys tuo dynamiikkaa. Kun veroja ei saa nostaa, syntyy rahoitusvajetta ja rahoitusta suunnataan muotialoille. Tietotekniikan käyttö on itsetarkoitus. 4. Taso: Myytti Myytti ilmaisee kollektiiviset arkkityypit ja tutkimusongelman (suunnitelman, strategian, jne.) usein tiedostamattomat, tunnepohjaiset ja traditioihin/historiaan kurkottavat ulottuvuudet. Myyttien tasolla kieli on usein vähemmän täsmällistä ja painottaa enemmänkin visuaalisia mielikuvia. Myyttien taso ei näy suoraan, vaan se on löydettävissä kätkettyjen ilmausten, kuvausten, oletusten, jne. kautta. Myytti Suuri koulutuspoliittinen koneisto on keskusjohtoinen, jähmeä, vaikea muuttaa, läpinäkymätön ja lietsoo ihmiset keskinäiseen kilpailuun yhteistyön sijaan. Sivistys on koulutuksen tulosta. Yleissivistyksen kaikkivoipaisuus ihmisen elämänlaadun parantajana. Protestanttinen kaikille yhteinen työetiikka. Yrittäjät ovat ahneita onnenonkijoita. Vain palkkatyöllä pärjää. Auktoriteettiusko formaali koulutus on ainoa oikea. Kaveria ei jätetä. Urhea koulutuspolitiikan tekijä uhmaamas- 21

22 sa markkinavoimia ja rahan valtaa. Kaikkien halu tulla huippuosaajiksi. Pieni Suomi vastaan muu maailma. Ihminen on laumaeläin ei cyborg. Kulttuurimme ja tapamme ratkaista asioita painottuvat tekniikkaan. Maailma on koventunut. Mekanisoitunut ihmiskuva. Yksilön kannustaminen luovuuteen ja joustavaan laaja-alaiseen itsenäiseen oppimiseen romantisoitu käsitys renessanssimestarista. Luokkayhteiskunta ihmiset lukkiutuvat eri kasteihin koulutusvalinnoillaan. Yksilöllisyys ja koulutusjärjestelmän muovautuminen yksilön tarpeita vastaavaksi. Suomalainen sisu jääräpäisesti vaikka läpi harmaan kiven. Talvisodan henki. Saatteeksi Pysähdymmekö riittävästi pohtimaan tulevaisuusajattelumme usein tiedostamattomia ankkureita? Onko edellä kuvatun kaltainen maailmankuva lähtökohtana työelämälähtöisten koulutustemme malleille? Entä jos mallin perusoletukset muutetaan? LÄHTEET Aalto, H.-K., I. Ahokas & T. Kuosa (2007). Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 menestyksen eväät hankkeen väliraportti. Tutu e-julkaisuja 3/2007. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu. <http://www.tukkk.fi/tutu/julkaisut/e_julkaisut/ TUTUe_3_2007_haalto_iahokas_tkuosa.pdf>. Inayatullah, S. (1990). Deconstructing and Reconstructing the Future: Predictive, Cultural and Critical Epistemologies, Futures, Vol. 22, No. 2, March 1990, Katso myös Rubin, A. (2007). Päätöksenteko kiihtyvässä muutoksessa. TOPI-tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaaliportaali. <http://www.tukkk.fi/tutu/topi>. Rubin, A. (2007). Kriittinen tulevaisuudentutkimus. Luennot Slaughter, R. A. (1995). The Foresight Principle. Cultural Recovery in the 21st Century. Adamantine Studies on the 21st Century. London: Adamantine Press Limited. Ståhle, P. & S. Ståhle (2006). Tulevaisuusluotain Osaamistarpeen ennakointijärjestelmä - Education Intelligence System (EIS). Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisuja. <http:// 22

23 1.2. Innovaatioympäristö ja osaaminen Marita Aho, koulutuspoliittinen asiamies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ennakoinnilla koulutus kohtaamaan osaaminen, mutta miten? Koulutus- ja työvoimapolitiikassa valtaa tilaa käsitys, että koulutuksen ja työelämän kohtaaminen on rakennettava sisään koulutusjärjestelmään. Koulutukseen kehitetään modulaarisuutta, ja koulutuksen pitäisi olla elinikäisen oppimisen poluista koostuva ja yksilölliset ratkaisut mahdollistava työelämän tarpeisiin vastaava joustava kokonaisuus. Samalla koulutuspoliittiseen päätöksentekoon kaivataan vahvaa ja laadukasta tietopohjaa. Keväällä 2007 työnsä aloittanut hallitus toteaa ohjelmassansa useassa eri kohdassa tarpeelliseksi kehittää koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä sekä tämän yhteyden rakentamiseksi välttämätöntä työkalua: ennakointijärjestelmää. Opetusministeriössä on jo käynnistynyt koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin nykytilakartoitus. Myös ministeriön sidosryhmien ja asiakkaiden, esimerkiksi työnantajien omassa keskuudessa on tarpeellista jäsentää, mitä ennakoinnilla tarkoitetaan ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia siinä on. Tämä artikkeli perustuu Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) käynnistyneeseen ennakointikeskusteluun. Artikkeli käsittelee työelämän osaamistarpeiden ennakoinnin tavoitteita, nykytilaa ja tehtäväjakoa Suomessa. Ennakointia käsitellään laajasta näkökulmasta, koska työelämän osaamistarpeet Suomessa ovat tiukasti kytköksissä globaaliin liiketoimintaympäristöön ja sen muutokseen. Osaamis- ja koulutustarpeita muokkaavat esimerkiksi ilmastonmuutos, nousevat taloudet, kehittyvät teknologiat, poliittiset liikehdinnät ja väestökehitys. Lisäksi niihin vaikuttavat yhteiskunnan arvojen, asenteiden ja esimerkiksi globaalien heimojen, kansallisvaltioiden rajat ylittävien, toisiinsa verkottuneiden intressiyhteisöjen, uudet käyttäytymismallit. Myös viestinnän (ja miksei myös koulutuksen!) muuttuvat kulutustottumukset muokkaavat osaamis- ja koulutustarpeita Suomessa. Kuten artikkelista käy ilmi, ennakointihankkeita on viime vuosina ollut paljon. Suurimpana haasteena lienee linjata ja päättää, miten voimavarojen käyttöön voidaan jatkossa 23

24 luoda synergiaa ja miten kaikesta tarjolla olevasta ennakointitiedosta saadaan rakennettua silta osaamiseen ja koulutukseen. Tämä työ on Suomessa alkanut hyvä niin. Kun käytänteet on uudistettu, työ jatkuu. Työelämän ja koulutuksen kohtaanto vaatii tuekseen ennakointiprosesseja, joissa edellytetään eri sidosryhmien pitkäjänteistä paneutumista ja sitoutumista. Miksi ennakointi on tärkeää? Elinkeinoelämän keskusliiton lehdessä on kuvattu osaamisen ennakoinnin merkitystä ja tulevaisuutta seuraavasti (EK 2006a): Teknologian muutostrendit, niiden tarjoamat mahdollisuudet sekä elinkeinoelämän rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset etenevät sellaisella vauhdilla, että voimme menestyä vain ennakoimalla näitä muutoksia. Suomalainen elinkeinoelämä on osaamispohjaisen kilpailukyvyn kehittäjänä eturintamassa. Suomi ei voi menestyä ottamalla seuraajan ja sopeutujan roolia, vaan ainoastaan olemalla aina askeleen tai kaksi muita edellä. Muutosnopeuden kiihtyessä eturintamassa pysyminen vaatii nykyistä aktiivisempaa tulevaisuuden ja muutosten ennakointia. Elinkeinoelämän, tutkijoiden ja julkisen sektorin pitää ennakoida sidosryhmien yhteistyönä yhteiskunnan rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Sitä kautta syntyy näkemys pitkän tähtäyksen osaamistarpeista, joiden tulee heijastua esimerkiksi koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan. Vain kokoamalla laajasti yhteen erilaisia näkemyksiä ja hyödyntämällä alan kansainvälistä tietoa luodaan pohja dynaamiselle ja proaktiiviselle ennakointitoiminnalle. Ennakoinnin merkitys korostuu Suomessa, kuten monessa muussa maassa mm. siksi, että väestön ikärakenteen muutos pakottaa erilaisten resurssien, myös osaamisen, entistä parempaan kohdentamiseen. Työmarkkinoilta poistuvien määrä ylittää Suomessa työmarkkinoille tulevien määrän keskimäärin noin :lla kaikkina vuosina Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2005 oli 16 prosenttia, mutta vuonna 2020 jo 23 prosenttia eli lähes joka neljäs. Koulutusjärjestelmässä opiskelijamäärien putoaminen kiihtyy vuodesta 2012 lähtien. Toisella asteella ja korkeakoulutuksessa opiskelijoiden määrä vähenee :lla vuoteen 2020 mennessä. Peruskouluikäisten määrä vähenee vuodesta 2005 vuoteen 2020 noin :lla (lähes yhden ikäluokan verran). Nuorisoikäluokkiin (16 21-vuotiaita) kuuluvia on vuonna 2020 noin vähemmän kuin Näin rajussa muutoksessa on oltava hyvät eväät resurssien, niin inhimillisten kuin aineellistenkin, entistä parempaan suuntaamiseen. Resurssit, raaka-aine, on paitsi määrältään, myös laadultaan tulevaisuudessa toisenlaista kuin nyt. Myös se, mihin resursseja pitäisi suunnata, muuttuu vallankumouksellisesti. Yhä useampi organisaatio (yritys, tutkimuslaitos, yliopisto ) kilpailee maailmanlaajuisesti. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, mahdollistaa reaaliaikaisen verkottumisen tuotannossa, tutkimuksessa, tuotekehityksessä, koulutuksessa ja esimerkiksi terveydenhoidossa. ICT, erityisesti Internet, muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja tarpeita. Uusi teknologia mahdollistaa uudenlaisten tuotteiden, palvelujen ja toimialojen syntymisen. Tietoon ja teknologi- 24

25 aan perustuva uusi talous koki romahduksen, mutta käynnissä näyttää olevan sen uusi tuleminen. Suomessa on yhteinen tahtotila ennakoinnin kehittämiseksi. Hallitus toteaa ohjelmassaan seuraavaa: Koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena siten, että se vastaa globaaliin haasteeseen sekä ammatti- ja väestörakenteen muutokseen. Hallitus uudistaa ennakoinnin perusteita, jotta laadullisiin ja määrällisiin osaamis-, koulutus-, tutkimus- ja työelämän tarpeisiin voidaan vastata paremmin. Henkilöstön ikääntyminen ja eläkkeelle siirtyminen on (hyvinvointipolitiikassa) suuri haaste. Kiinnitetään erityistä huomiota työvoimatarpeiden valtakunnalliseen ja alueelliseen ennakointiin. Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin merkitys korostuu (työvoimapolitiikassa). Tämä edellyttää toimivien yhteistyömuotojen luomista työmarkkinaosapuolten, työvoimaviranomaisten ja koulutusjärjestelmän välille sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Lisätään ja tehostetaan työvoimatarpeen ennakointia sekä ennakoinnin vaikutusta koulutukseen (osana työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa). (Valtioneuvosto 2007a.) Hallitusohjelmassa viitataan ennakointiin epäsuorasti mm. seuraavasti: Hallitus valmistelee välittömästi toimikautensa alussa kansallisen innovaatiostrategian. Tekniikan alan korkeakoulutusta ja sen strategiaa uudistetaan. Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia. Toteutetaan tutkimuksen ja koulutuksen huippuyliopisto (sittemmin innovaatioyliopisto). Luomalla uutta, vahvaan osaamiseen pohjautuvaa ja tehokasta tuotantoa Suomi pystyy lisäämään työllisyyttä. Tuottavuuden kohoaminen voi perustua vain uusien ideoiden hyödyntämiseen ja uuden teknologian luomiseen sekä nopeaan käyttöön ottamiseen, osaavaan työvoimaan (emt.). Hallituksen tavoitteet vaativat tuekseen laadukasta ennakointia: strategian on vastattava tulevaisuuden tarpeisiin; mitä nämä tarpeet ovat? Uuden yliopiston on asemoiduttava kansainväliseen kärkeen valikoiduilla osaamisalueilla; mitä nämä osaamisalueet ovat? On valittava, minkä osaamisen varaan työllisyyttä lisätään ja mitä teknologioita ja ideoita viedään eteenpäin. On kuitenkin pidettävä mielessä, että ennakointi on työkalu. Ratkaisevaa on, mikä sen vaikutus on ja miten sitä osataan (ja halutaan!) hyödyntää päätöksenteossa. Ennakointi pitää rakentaa kiinteäksi osaksi päätöksenteko-, ohjaus- ja arviointijärjestelmää. Mitä ennakointi on? Ennakointiin liittyy perususkomus, että voimme vaikuttaa itse tulevaisuuteemme ja tehdä onnistuneilla valinnoilla mahdollisuuksista todellisuutta. Sen tehtävänä on palvella strategista johtamista ja päätöksentekoa eri tasoilla. Miten tämä tapahtuu? Lähtökohtana ovat yhteiskuntaan vaikuttavat muutosvoimat, näkyvissä olevat trendit ja ns. heikot signaalit. Heikot signaalit ovat oudoilta vaikuttavia, ennen kokemattomia ilmiöitä, jotka kyseen- 25

26 alaistavat totutun ajattelun ja käyttäytymisen. Tavoitteena on luoda uskottavia vaihtoehtoja siitä, millaisena ympäröivä maailmamme näyttäytyy erilaisten muuttujien avulla kuvattuna tietyllä aikajänteellä. Usein käytetään apuna nk. PESTE-analyysia (politics, economy, society, technology, environment). Analyysin tuloksista kiteytetään todennäköisiä kehityspolkuja eli skenaarioita. Näin monimutkaisen tulevaisuuskuvan hahmottaminen helpottuu. Tämän jälkeen ennakointi avustavana prosessina päättyy ja siirrytään strategisen johtamisen ytimeen. Vaihtoehtoisten skenaarioiden valossa määritellään toivotun tulevaisuuden kuva eli visio. Sen jälkeen jatketaan päämääriin ja tavoitteisiin sekä niihin liittyviin toimenpiteisiin. Ennakoinnin tehtävänä on myös kyseenalaistaa: näin asiat voivatkin olla toisin kuin ennakoimme, miten meidän pitää tarkistaa strategisia tavoitteitamme ja toimintaamme? Hankkeiden ja näkökulmien laaja kirjo Suomessa ja monessa muussa maassa on suuri määrä ennakointitoimijoita kansallisella, alueellisella sekä teema- ja toimiala/klusteri/sektoritasolla. Kansainvälinen yhteistyö on myös aktiivista. Hankkeissa saattaa olla päällekkäisyyttä, tieto ei aina kulje riittävän hyvin eikä saavutettuja tuloksia osata hyödyntää riittävän hyvin. Toisaalta ennakointi on niin valtava kokonaisuus, että sitä ei voi sälyttää yhden organisaation vastuulle. Ennakointi on myös kasvavassa määrin kaupallisista lähtökohdista johdettua liiketoimintaa. Erilaisia näkökulmia tarvitaan globaalien uhkien ennakoinnista yksittäisen organisaation, esimerkiksi yrityksen tai yliopiston, strategisen johtamisen tukemiseen. Kaikki seikat kuitenkin puhuvat sen puolesta, että eri toimijoiden pitäisi saada helposti tietoa ainakin julkisin varoin rahoitetuista hankkeista ja niiden tuloksista, ja että hankkeiden välillä olisi synergiaa. Erilaisia rekistereitä ja foorumeita onkin perustettu, esimerkiksi Opetushallituksen koordinoima Ennakoijan sähköisen tietopalvelun Enstin sivuilla on tietoja kansallisista ja kansainvälisistä hankkeista. Olisi suositeltavaa, että Suomessa olisi yksi selkeä kansallinen ennakointitietopankki, joka kokoaisi julkisin varoin tuettavan ennakoinnin tulokset yhteen. Täytyy luoda myös eri toimijat yhteen keräävä vuoropuhelu. Jotta foorumi koettaisiin aidosti yhteiseksi, sen rahoituksen pitäisi olla poikkihallinnollinen. Kansallinen foorumi valjastettaisiin palvelemaan myös perustettavia alueellisia foorumeita. Laaja-alaiset osaamisen ennakoinnille pohjaa luovat kansalliset ennakoinnit ja koordinaatiohankkeet Valtioneuvosto antaa eduskunnalle valtioneuvoston kanslian valmistamana kerran vaalikaudessa pitkän aikavälin kysymyksiä tarkastelevan selonteon, jota täydentää alueellisten tulevaisuusfoorumien sarja. Tulevaisuusselontekotyötä pitäisi tulevaisuudessa kehittää tuoreen julkaisun mukaan niin, että ennakoinnin kohteeksi valitaan kulloinkin riittävän laaja-alainen, monia yhteiskunnan sektoreita ja hallinnonaloja koskettava tulevaisuuden 26

27 Kuva 1. Proaktiivimallin toimintamallin kehittämisworkshopiin osallistui edustajia Proaktiivimalli-hankkeesta, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta, Joensuun seudun työvoimatoimistosta ja Pohjois-Karjalan TE-keskuksesta. ydinkysymys tai niiden joukko (Valtioneuvosto 2007b). Mikä olisi laaja-alaisempi ja yhteiskunnallisesti merkittävämpi ennakoinnin kohde kuin työelämän muutokseen vastaava osaaminen? Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta perustettiin vuonna Se laatii mietinnön em. tulevaisuusselonteosta. Toisena päätehtävänä on teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi. Arviointihankkeissa on käsitelty esim. suomalaista tietoyhteiskuntamallia, sosiaalista pääomaa, alueellista innovaatiotoimintaa ja terveydenhuollon tulevaisuutta. Teknologia muuttaa syvällisesti ja laajasti osaamistarpeita. Esimerkiksi ns. avainteknologioiden vaikutuksen arviointi osaamis- ja koulutustarpeiden näkökulmasta auttaisi koulutusorganisaatioita vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Talousneuvosto on pääministerin johdolla toimiva hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja Suomen Pankin välinen yhteistyöelin. Talousneuvoston käsittelemät kysymykset liittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Suomen taloudellinen toimintaympäristö ja siinä tapahtuvien muutosten aiheuttamat haasteet ja sopeutumispaineet Suomen kansantalouden voimavarojen tehokas käyttö ja kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Kasvu- ja työllisyyspolitiikka lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Julkinen sektori ja hyvinvoinnin jakautuminen. 27

28 Neuvosto on toteuttanut kaksi laajaa globalisaatioselvitystä ja julkaissut useita raportteja, joissa käsitellään myös koulutuksen ja työelämän kohtaantoa. On monia muitakin tahoja, jotka ennakoivat Suomen tulevaisuutta talouden ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Esimerkiksi Etla ja Etlatieto Oy ennakoivat, miten yritys- ja toimialarakenteet sekä työmarkkinat ovat muuttumassa ja miten voimme edistää tuottavuutta lisäävää rakennemuutosta. Valtioneuvoston ennakointiverkosto puolestaan perustettiin ns. kansliapäällikkötyöryhmän ehdotuksesta vuonna Toimikausi päättyi keväällä 2007, mutta todennäköistä on, että toiminta saa jatkoa. Verkoston tavoitteena on parantaa eri ministeriöiden välistä ennakointiyhteistyötä ja tulosten keskinäistä hyödyntämistä. Suomen Akatemia ja Tekes toteuttivat Finnsight hankkeen Eri alojen johtavat asiantuntijat tarkastelivat suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan vaikuttavia muutostekijöitä, tunnistivat innovaatio- ja tutkimustoimintaan kohdistuvia tulevaisuuden haasteita ja analysoivat tieteeseen, teknologiaan, elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan kytkeytyviä osaamisalueita, joiden vahvistaminen edistää yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tieteellisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keinoin. Kauppa- ja teollisuusministeriö perusti ennakointifoorumin vuonna Ennakointifoorumissa oli viisi aiheryhmää: väestön ikärakenteen muutosten vaikutukset, palveluliiketoimintojen tulevaisuuden mahdollisuudet, biotekniikka, käyttäjälähtöisyys ja ennakointi johtamisen välineenä. Foorumi järjesti ennakointiseminaarin keväällä Nyt toiminta on tauolla ja odottaa ilmeisesti uuden työ- ja elinkeinoministeriön organisoitumista ja mahdollista ennakointijärjestelmän kokonaistarkastelua. Sitra perusti kansallisen ennakointiverkoston vuonna Tavoitteena on edistää eri toimijoiden vuoropuhelua ja yhteistyötä. Sitra organisoi ja rahoittaa teemakohtaisia workshoppeja, joihin se kutsuu tunnettuja ennakointitoimijoita. Vuonna 2006 teemoja olivat hyvinvointi ja arkielämä, työelämä, julkinen sektori, monikulttuurisuus ja ympäristö. Työstä julkaistiin raportti Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa. Ennakointi jatkuu vuonna 2007 seuraavista teemoista: innovaatiotoiminta ja -politiikka, ympäristö ja energia, hyvinvointi sekä osaaminen. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Alusta ei työelämän muutokseen ja osaamis- ja koulutustarpeisiin selkeästi fokusoituvassakaan ennakoinnissa tarvitse lähteä. EK ja sen perustajajärjestöt ovat ennakoineet työvoima- ja koulutustarpeita säännöllisesti vuodesta Laajalla yritystiedustelulla ennakoidaan henkilöstö- ja koulutustarpeita kolmen vuoden aikajänteellä. Kaksi ESR-osarahoitteista osaamis- ja koulutustarpeita pitkällä aikajänteellä luodannutta hanketta päättyi kesällä Ne olivat laajoja verkostohankkeita, joissa oli mukana kymmeniä yrityksiä, koulutusorganisaatioita, hallinnon edustajia ja tutkimuslaitoksia. Osaamistarvekuvaukset perustuivat globaalin liiketoimintaympäristön, teknologian ja yhteiskunnallisen kehityksen ennakointiin (EK 2006b; EK 2006c). 28

29 Tekniikan akateemiset, TEK, on ennakoinut diplomi-insinöörikoulutuksen laajuutta ja sisältötarpeita kahdessa hankkeessa ja on sittemmin laajentanut ennakointifokusta koko teknillisen korkeakoulutuksen tulevaisuusstrategiaan. TEK vetää opetusministeriön rahoituksella teknillisen korkeakoulutuksen kansallista yhteistyöryhmää, jonka on määrä laatia strategialinjaukset helmikuuhun 2008 mennessä sekä seurata strategian toteutumista. Työvoimatarvetta on ennakoitu poikkihallinnollisesti. Tuoreinta hanketta, Työvoima 2025, johdettiin työministeriöstä ja se tuotti laadulliseen tulevaisuuden ennakointiin sekä työvoiman tarjontaan ja kysyntään pohjautuvat toimiala- ja ammattiryhmäkohtaiset työvoiman poistumasta ja kokonaan uuden työvoiman kysynnästä johtuvat tarve-ennusteet. Opetusministeriöstä on johdettu tähän perustuen koulutustarjonta-hankkeita, joissa on laadittu mitoitusennusteet koulutusaloittain ja -asteittain valtakunnallisesti ja alueellisesti. Tuoreinta laskelmaa hyödynnettiin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa Aluetasolla aktiivisimpia ennakoijia ovat maakuntien liitot (Koulutustarjonta 2012 alueelliset laskelmat, maakuntastrategiat) sekä TE-keskusten työvoimaosastot (työvoimapoliittista koulutusta palveleva koulutustarpeiden ennakointi) sekä elinkeino-osastot (toimialojen kehityksen ennakointi niin sanottu Toimiala Online). Monikansalliset hankkeet Kansainvälinen ennakointitoiminta on myös laajaa ja aktiivista. YK:n yliopiston koordinoima Millennium-projekti on maailmanlaajuinen asiantuntijaverkosto. Se analysoi, tulkitsee ja kuvaa globaaleja ilmiöitä ja esittelee erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja strategioita. Esimerkiksi tulevaisuuden koulutusjärjestelmää ennakoidaan yli tuhannen tulevaisuudentutkijan, kouluttajan, päätöksentekijän ja yrityselämän edustajan avulla. Työmenetelmänä on globaali delfoi-kysely. OECD:llä on International Futures programme, joka toimii osallistujien maksamilla jäsenmaksuilla. Ohjelmassa on ennakoitu esimerkiksi nanoteknologian mahdollisuuksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. OECD:n koulutuksen tutkimusyksikkö CERI koordinoi laajaa koulutuksen ja oppimisen ennakointihankekokonaisuutta (Schooling for Tomorrow, University Futures, New Millennium Learner). Järjestöllä on myös monia muita tulevaisuussuuntautuneita hankkeita, yhtenä teemoista on esim digitaalisen talouden uudet toimintatavat ja rakenteet. EU on profiloitunut erityisesti tutkimus- ja teknologiaennakointiin. EU:n komission rahoituksella toteutetaan myös jäsenmaiden tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa ennakoivien tahojen yhteistyöverkosto ForSociety ERA-net. EU:n ammatillisen koulutuksen keskus CEDEFOP valmistelee koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiin ylieurooppalaista toimintatapaa Skillsnet-verkoston avulla. Ennakointitoimijoita on paljon, ja osaamistakin on. Mitä näkökulmia pitäisi erityisesti koulutuksen ja työelämän kohtaannon näkökulmasta vahvistaa? 29

30 Pitkäjänteisyys Esimerkiksi teknologian ja sen vaikutusten ennakoinnin pitää olla tarpeeksi pitkäjänteistä. Mielikuvitukselliset tulevaisuusvisiot voivat kääntyä tulevaisuuden todellisuudeksi tavalla, joka meidän pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi tutkimusresurssien kohdentamista tukevassa ennakoinnissa. Jopa science fiction -tulevaisuuskuvien vaikutusten pohdinta voi olla tarpeellista, jotta voimme ennakkoluulottomasti pohtia tästä päivästä radikaalisti poikkeavia vaihtoehtoja. Rajojen ylittäminen Teknologiat Ennakoinnin on paneuduttava ns. avainteknologioihin, joilla on erityisen laajoja sovellusmahdollisuuksia ja vaikutuksia laajalti elinkeinoelämän eri aloille ja yhteiskuntaan kokonaisuudessaan. Suomessa avainteknologioina pidetään yleisesti tieto- ja viestintä-, bio-, materiaali- ja nanoteknologioita. Niille on tyypillistä, että erilaiset tieteenalat sulautuvat niissä yhteen, esimerkiksi fysiikka, kemia, biologia ja materiaalitieteet (nanoteknologia). EK on käsitellyt tieto- ja viestintäteknologian vallankumousta yritysstrategiafoorumissaan; tähän teemaan liittyvä työ on tarpeellista jatkossakin. Maantieteelliset rajat ja yhteiskunnan rakenteet Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa kansalliset rajat ylittävät yritysverkostot, osaamiskeskittymät ja klusterit (esim. living labs, joissa yhdistyvät elinkeinoelämän ja julkisen sektorin resurssit ja joissa kehitetään, pilotoidaan ja kaupallistetaan uusia palvelu-, tuoteja liiketoimintainnovaatioita). Lisäksi se mahdollistaa myös tutkimusyhteisöjen toiminnan. Nämä, sekä osaavan työvoiman liikkuvuus, muokkaavat kaupunkien, maakuntien ja muiden alueiden osaamistarpeita. Kansainvälinen muutosvoimien ennakointi onkin tarpeen, vaikka tavoitteena olisi palvella esimerkiksi alueellista päätöksentekoa. Yritykset ovat eturintamassa uuden teknologian ja toimintamallien omaksumisessa. Ne vaikuttavat syvästi myös muun yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintatapoihin. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet lisääntyvät. On ennakoitava, mitä talous-, yritys-, toimialarakenne- ja työmarkkinavaikutuksia julkisen ja yksityisen sektorin verkottumisella on. Miten Suomi voi luoda kilpailuetua globaalissa taloudessa lisäämällä tämän kehityksen myönteisiä vaikutuksia? Tarvitaan ns. poikkisektoriaalista tarkastelua, jossa irrottaudutaan nykyisiin rakenteisiin ja raja-aitoihin perustuvasta näkökulmasta uudenlaisten tulevaisuuden toimialojen, klustereiden, oppivien verkostojen, liiketoiminta- ja ansaintamallien, työn organisointitapojen ja ammattien ja osaamisen ennakointiin. Muuttuvat liiketoimintamallit: oppivat verkostot Koulutus saadaan lähemmäksi työelämää vain, jos ymmärretään, mihin työelämä on menossa. Millaisia työorganisaatioita on ja mitä niissä tehdään? Tulevaisuudessa yritysten 30

YLEISSIVISTYS JA OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ 2030

YLEISSIVISTYS JA OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ 2030 Hanna-Kaisa Aalto, Ira Ahokas & Tuomo Kuosa YLEISSIVISTYS JA OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ 2030 Menestyksen eväät -hankkeen väliraportti TUTU-eJULKAISUJA 3/2007 TUTU-eJULKAISUJA 3/2007 YLEISSIVISTYS JA OSAAMINEN

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari Tampere 2.10.2013 Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM seija.rasku@minedu.fi Kataisen hallitusohjelma ja KESU 2011-2016

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt Jari Metsämuuronen, erikoistutkija 24.4.2008 enorssin kevätseminaari, Helsinki Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt 1 For learning and competence Tulevaisuudesta tietämisen periaatteita Tulevaisuus

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot