Apteekkien diabetesyhdyshenkilöiden osaaminen ja täydennyskoulutustarve

Transkriptio

1 Apteekkien diabetesyhdyshenkilöiden osaaminen ja täydennyskoulutustarve Johdanto: Apteekkien diabetesohjelmaa kehitettiin vuonna 2001 osana Dehkoa (Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma ). Apteekkien diabetesohjelmaan osallistuu 609 apteekkitoimipistettä (Suomessa on 800 apteekkitoimipistettä) ja niissä toimii 625 diabetesyhdyshenkilöä. Diabetesyhdyshenkilö on farmasian ammattilainen, jonka tehtäviin kuuluu oman osaamisen kehittäminen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon, erityisesti lääkehoidon alueella, apteekin oman diabetestoimipaikkakoulutuksen koordinointi sekä apteekin roolin lujittaminen paikallisessa yhteistyössä diabetespotilaan omahoitopolulla. Aineisto ja menetelmät: Terveydenhuollon ammattilaisten diabetesaiheisen perus- ja täydennyskoulutuksen sisällön selvittämistä varten perustettiin Dehkon koulutustyöryhmä. Osana koulutustyöryhmän työtä selvitettiin keväällä 2008 apteekkien diabetesyhdyshenkilöiden täydennyskoulutusta Webropol -internetkyselyllä. Tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa apteekkien diabetesyhdyshenkilöiden diabetesosaamisesta ja täydennyskoulutuksen kehittämiskohteista. Tulokset: Täydennyskoulutuskyselyyn osallistui 145 diabetesyhdyshenkilöä (vastausprosentti 23%) joista 76% oli osallistunut diabetesaiheiseen täydennyskoulutukseen kolmen edellisen vuoden aikana. Täydennyskoulutusjärjestäjät olivat pääosin Farmasian oppimiskeskus 1 (31%), Farmasian Päivien diabetessessio (71%), Suomen Diabetesliitto (33 %) ja Suomen Apteekkariliitto (27 % ). Näiden jälkeen mainittiin Valtakunnalliset diabetespäivät ja Dehkopäivät. Diabetesta koskevaa täydennyskoulutusta tarvitaan: diabeteksen lääkehoidosta ja diabeteksen liitännäissairauksista kaipaa koulutusta 61 %, diabeteksen insuliinihoidosta ja liitännäissairauksien ehkäisystä vastaavasti 59 % ja diabetesta sairastavan omahoidon tukemisesta 53 %. Vastanneista 48 % katsoo tarvitsevansa täydennyskoulutusta diabetesta sairastavan omaseurannasta. Pohdinta: Apteekkien farmaseuttinen henkilökunta, varsinkin diabetesyhdyshenkilöt pitävät hyvää huolta täydennyskoulutuksesta diabetesalueella. Pääosin kouluttaudutaan tyypin 2 diabeteksen alueella. Tämä on ymmärrettävää, sillä tyypin 2 diabetesta sairastava käyttää enemmän lääkkeitä kuin moni muu pitkäaikaissairas potilas. Insuliinihoidot koetaan tärkeäksi täydennyskoulutusalueeksi. Insuliinihoitoon on varsinkin viime vuosina tullut muutoksia, mistä lääkealan ammattilaisilla on oltava tuorein tieto. Apteekkien diabetesyhdyshenkilöt kokevat tärkeäksi saada tietoa diabetesta sairastavan omahoidon tukemisesta ja sairauden omaseurannasta. Nähdään selvästi, että pelkkä lääkeosaaminen ei riitä potilaan kohtaamiseen apteekissa. Jotta potilasta pystytään apteekissa neuvomaan ja ohjaamaan hyvin, tarvitaan myös laajaa ja kokonaisvaltaista osaamista diabetesta sairastavan itsehoidosta ja omaseurannasta. Tekijä: Ingrid Wiberg, asiantuntijaproviisori, Suomen Apteekkariliitto ingrid.wiberg@apteekkariliitto.fi 1 Yleishyödyllinen yhdistys joka järjestää lääkealan täydennyskoulutusta

2 Diabetes-oikopolku apuväline tiedonhallintaan Tausta: Nykysuositusten mukainen tyypin 2 diabeteksen hoito on varsin laaja-alaista, paljon muutakin kuin verensokerin alentamista. Siksi se vaatii runsaan tiedollisen aineksen hyödyntämistä. Yleislääkärin työssä ajan tasalla pysyminen on todellinen haaste lääketieteellisen tiedon jatkuvan lisääntymisen vuoksi. Kaiken tarpeellisen tiedon pitäisi olla helposti saatavilla. Apuvälineinä toimivat hoitosuositukset ovat kyllä kattavia, mutta niitä ei välttämättä ole suunniteltu vastaanoton aikana tapahtuvaan nopeaan tiedonhakuun. Menetelmät: Diabeteksen hoitoa helpottamaan kehitettiin Valkeakosken terveyskeskuksessa lääkärien ja hoitajien työaseman pikakuvakkeesta aukeava PowerPoint-muotoinen esitys, joka sai nimekseen Diabetes-oikopolku. Aukeava näkymä sisältää lyhyesti pääkohdat tyypin 2 diabeteksen hoidosta. Lisäksi monien hyperlinkkien kautta voi hakea lisätietoa haluamastaan aiheesta esimerkiksi Käypä hoito -suosituksen vastaavasta kohdasta. Kaaviosta löytyvät myös diabetesvastuuhenkilöiden valokuvat ja yhteystiedot sekä linkkejä potilaille suunnatuille informaatiosivuille netissä. Hyvänä pohjana toimivat terveyskeskuksen Diabetes-ryhmän vuosia tekemä työ ja sovitut paikalliset hoitokäytännöt. Tulokset: Spontaani palaute henkilökunnalta on ollut rohkaisevaa. Uusia kehitysideoita on tullut jatkuvasti ja erityisesti paikallisia käytäntöjä on haluttu kirjata lisää, viimeksi kaavioon lisättiin tuore ohje verenpaineen hoidosta. Tieteellistä analyysiä ei käytön paikallisuuden vuoksi ole mahdollista tehdä. Johtopäätökset: Nopea tiedonhaku helpottaa yleislääkärin hoitoratkaisuja ja säästää aikaa sekä todennäköisesti parantaa hoidon laatua. Uudet innovatiiviset tiedonhallinnan apuvälineet ovat tervetulleita haastamaan vanhoja tapoja, jotta kukin löytää itselleen parhaiten sopivan tuen työpäivän haasteisiin. Jos kaavio jää elämään säännöllisesti päivittyvänä, käytettynä ja helposti saatavilla olevana apuvälineenä, on sen tavoite täyttynyt. Tekijä ja yhteyshenkilö: Terveyskeskuslääkäri Mari Hiitola Valkeakosken terveyskeskus Puhelin mari.hiitola@vlk.fi

3 Diabetes-specific competence map for health care Since we started our national diabetes program (Dehko) in Finland the need for further education of health care providers (HCP) and diabetes teams to update and develop their competences and to organize and ensure the good care of people with diabetes has become obvious. Therefore we have developed together with the Educa Institute and in co-operation with experts of primary and occupational health care a diabetes-specific competence map. The diabetes competence map includes the domains needed in good diabetes care in primary health care. It is also possible to add more details onto the map according to local needs. A competence map gives assistance in orientation and evaluation, and summary data of competences can be gained, as well as development plans which can be drawn up. The map enables recruitment planning, systematic personnel development and it may have a positive effect on the image of the work community. The personnel can evaluate their competences individually according to criteria in levels from 0-5. From the point of view of the individual, the competence map enables a more specific understanding of personal competences, may reveal or awaken towards competence development, increases personal understanding of what should be known and mastered, as well as gives a possibility to compare one's own competences to the target profile. By reviewing the results together in teams, a development plan can be created for work units or at organisational level. Summaries for groups with different target profiles can also be done. This allows for the current competence level to be compared with the target profile. The map has been used as a part of our own personnel development program. Two health care units have piloted the map, and it has been used to help the students of diabetes nursing to develop a personal curriculum. The competence map will be available on the internet for personal use and as a downloadable service for organizations. Tekijät: Himanen O, Heinonen L, Marttila J, Hannukainen K, Ilanne-Parikka P, on behalf of the education team of the Finnish Diabetes Association Yhteyshenkilö: Outi Himanen, koulutuspäällikkö, Suomen Diabetesliitto ry. Kirjoniementie 15, Tampere. Puh , outi.himanen@diabetes.fi

4 Lohjan Laurean Terveystori diabetesosaamisen oppimisympäristönä Tausta ja tarkoitus: Terveystori on Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan toimipisteen oppimisympäristö, jonka toiminta perustuu kehittämispohjaiseen oppimiseen, Learning by Developing (LbD). Kehittämispohjaisessa oppimisessa ammattikorkeakoulun pedagoginen, aluekehitys- ja tutkimus- ja kehittämistehtävä sulautuvat yhdeksi uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen prosessiksi. merkitsee autenttisuuteen, tutkimuksellisuuteen ja kohtaamiseen perustuvaa uutta luovaa oppimista. Terveystorilla oppiminen tapahtuu todellisessa asiakassuhteessa, oppiminen perustuu omakohtaisten kokemusten reflektointiin ja teorian ja käytännön integroimiseen. Autenttinen tilanne motivoi opiskelijaa toimimaan oikeasti ja valmentaa häntä terveydenhuollon nykyisiä ja tulevia työtehtäviä ja tarpeita varten. Tutkimuksellisuudella pyritään saamaan opiskelijat oppimaan ja käyttämään hyväkseen tutkittua tietoa käytännön ongelmia ratkoessaan sekä samalla havainnoimaan ja keräämään uutta tietoa päätöksenteon tueksi. Terveystorin tavoitteena on alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja omahoidon tukeminen. Tarkoituksena on tarjota asiakkaiden hyvinvointia, omahoitoa ja sairauksien ehkäisyä tukevia palveluja sekä kehittää uusia toimintatapoja. Toiminta: Terveystori tarjoaa hoitotyön palveluja ohjattuna opiskelijatyönä. Opiskelijaohjauksesta vastaa sairaanhoitaja. Opiskelijoiden harjoittelu terveystorilla arvioidaan ammattia edistävän harjoittelun tavoitteiden mukaisesti. Terveystori on avoinna arkisin ja toimii ajanvarauksella tai ilman. Yksilövastaanotoilla on mahdollisuus terveyskeskusteluun ja ohjaukseen sekä terveystesteihin ja pikanäytteisiin. Ryhmäohjaus keskittyy muun muassa elämäntapamuutoksiin ja siinä hyödynnetään Dehkon ja PPP:n ryhmäohjausmallia ja kehitetään sitä edelleen terveystorille sopivaksi ryhmäohjauksen toteutustavaksi. Terveystorilla toimii omahoitopiste ja asiakkaat voivat saada myös tukea ja ohjausta tarvitessaan. Omahoidon tueksi laaditaan potilasohjeita ja tiedotteita, tavoitteena on saada myös sähköinen palvelu asiakkaiden ohjaamiseen. Terveystorin kautta järjestetään erilaisia terveys- ja hyvinvointitapahtumia yhdessä yhdistysten ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Terveystorilla harjoittelevat opiskelijat pitävät myös asiantuntija-alustuksia ja ensiapukursseja eri tilaisuuksissa. Arviointi: Opiskelijoiden osaamisen kehittymisestä tehdään tutkimus opiskelijapalautteeseen ja haastatteluihin perustuen. Terveystorin palvelutoiminnasta kerätään koko ajan asiakaspalautetta, joka analysoidaan. Arviointitietoa kerätään myös opiskelijoiden opinnäytetöiden avulla, jotka liittyvät terveystorin toiminnan toteutukseen ja kehittämiseen. Tekijät: Seija Olli¹, lehtori, TtT ; Satu Vuorikkinen², sh, projektityöntekijä ¹ ²Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohja, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, seija.olli@laurea.fi, satu.vuorikkinen@laurea.fi

5 MBO-MOPO -verkkoa hyödyntävä monimuotokoulutus terveydenhoitohenkilöstölle MOPO = Mahdollisuus Osaamisen Päivittämiseen Omaehtoisesti MBO= Metabolinen Oireyhtymä MBO-MOPO -koulutus on tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotka kohtaavat työssään MBO-henkilöitä ja antavat elintapaneuvontaa. Koulutus kehitettiin, koska elintapaohjausosaamisen jatkuvaa päivittämistä tarvitaan perusterveydenhuollossa, jossa työntekijöiden vaihtuvuus on suuri. Lisäksi koulutuksella pyritään vahvistamaan elintapaohjauksessa tarvittavaa eri ammattiryhmien yhteistyötä. MBO-MOPO -pilottikoulutus toteutettiin v. 2007, minkä pohjalta kehitettiin nykymuotoinen MBO-MOPO koulutus. Vuonna 2008 on pidetty kaksi koulutusta, joista toinen päättyy tammikuussa Osallistujia näillä kolmella kurssilla on ollut yhteensä 26. Koulutuskokonaisuus on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D -hankkeen toimintaa. MBO-MOPO -koulutuksen tavoitteena on päivittää, lisätä ja syventää asiakaslähtöisen elintapaohjauksen osaamista metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Koulutuksessa keskitytään ravitsemusneuvontaan ja liikuntaneuvontaan. Sisältöalueina ovat oman osaamisen kartoittaminen, asiakaslähtöisyys, ratkaisukeskeisyys, muutosvaihemalli, neuvonnan eteneminen, terveellinen ravitsemus ja terveysliikunta Opiskelutapa on tekemällä ja kokemuksesta reflektoimalla oppimista tietoverkkoa (Optima - oppimisympäristö ja internet), parityöskentelyä, ryhmätyöskentelyä ja työssä oppimista hyödyntäen. Kurssi sisältää 3 lähiopetuskertaa (12 tuntia) ja etäopiskeluna toteutettavia oppimistehtäviä. Osallistujien oman arvioinnin perusteella elintapaneuvonnan osaaminen vahvistui koulutuksen aikana ja koulutus koettiin hyödylliseksi. Tärkeä kehittämiskohta jatkossa sekä työnantajalle että opiskelijalle on opiskeluun tarvittavan ajan järjestäminen. Nyt verkossa opiskeluun ei osattu varata riittävästi aikaa. Jatkokehittelyt: 1) MBO-MOPO on toimiva koulutuskokonaisuus, jota voidaan edelleen toteuttaa nykymuodossaan päivittämällä sisältö. 2) MBO-MOPO: n pohjalta on suunnitteilla TAYS:n erikoissairaanhoidon osastohenkilökunnalle Elintavat Remonttiin ohjelma. Mottona on Do healthier nurses make better health promotors? Tekijät: Liisa Heinonen, MMM, ravitsemusterapeutti, Suomen Diabetesliitto; Taru Poukka, LitM, koulutussuunnittelija, UKK-instituutti

6 Suun terveydenhuolto mukana diabeteksen ehkäisyssä Tausta: Suun terveydenhuollon henkilöstön työ avaa mahdollisuuksia tunnistaa terveyttä vaarantavia elintapoja. Jatkuva napostelu ja makeiden juominen vaikuttavat hampaiden kuntoon ja usein nämä näkyvät myös asiakkaiden ylipainona. Aikuistyypin diabeteksessa korkea verensokeri vaurioittaa pieniä verisuonia, jolloin hampaiden kiinnityskudossairauksien riski kasvaa. Alkoholinkäyttö ja tupakointi lisäävät suusyöpien riskiä. Menetelmät: Seinäjoen terveyskeskuksen henkilöstöä koulutettiin vuosina diabetesriskin tunnistamiseen. Koulutuksesta vastasivat hankkeen aluekoordinaattori, vastuulääkäri ja ravitsemussuunnittelija ja niihin osallistui myös suun terveydenhuollon henkilöstöä. Hammashoitoloissa pidetyissä kokouksissa ja työpaikkapalavereissa syvennettiin yleisen diabetestietouden lisäksi tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn osaamista. Osaamisen vahvistamiseksi Dehkon 2D-hankkeen ravitsemussuunnittelija ja liikuntakoordinaattori pitivät luennot koko suun terveydenhuollon henkilöstölle syksyllä Tulokset: Koulujen, päiväkotien ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyönä syntyi Tervehet Mukulat aineistokansio, johon Seinäjoen terveyskeskuksen suun terveydenhuollon toimijat valmistivat oman osionsa. Kansio tarjoaa ruokailuun, liikuntaan, suun terveyteen, uneen ja lepoon liittyvää havainnollista materiaalia ennaltaehkäisyyn. Hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat ovat saaneet Etelä-Pohjanmaan D2D-hankkeelta käyttöönsä myös ruokien ja juomien sokeripitoisuuksia kuvaavia julisteita ja muuta materiaalia. Kouluissa pidettävissä ryhmätilaisuuksissa terveellinen ravitsemus on tärkeä osa neuvontaa. Dehkon 2D -hankkeen myötä neuvonnassa muistetaan painottaa suun terveyden lisäksi myös muuta terveyttä. Odotustiloissa on esillä hankkeessa tuotettuja ruoka-aiheisia julisteita. Myös odottavien äitien yksilöllisellä terveysneuvontakäynnillä koko perheen terveyttä edistävä ravitsemus on vahvasti esillä. Terveyskeskuksessa käynnistettiin aikuisille diabetesriskissä oleville tai hiljakkoin sairastuneille hoidonohjausryhmä. Yhden illan luontevaksi teemaksi on muotoutunut ravinto ja suun terveys. Alustuksista vastaavat yhteistyössä ravitsemusterapeutti ja hammaslääkäri. Johtopäätökset: Palveluketjut tulee rakentaa kokonaisvaltaista elämäntapaohjausta ajatellen. Hyvillä ruokavalinnoilla ja painonhallintaa edistävällä säännöllisellä syömisellä voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta ja samalla edistää suun terveyttä. Painonhallintaan tai tupakoinnin lopettamiseen motivoituneet asiakkaat voidaan ohjata suun terveydenhuollosta muun palveluverkoston piiriin. Tekijät: Poutanen Raija, johtava ylihammaslääkäri Teerimäki Pirkko, osastonhoitaja Linjama Hilpi, ravitsemussuunnittelija Hyytiä Arja, aluekoordinaattori Yhteyshenkilö: Poutanen Raija, johtava ylihammaslääkäri, Seinäjoen terveyskeskus, , , raija.poutanen@seinajoki.fi

7 Täydennyskoulutus moniammatillisen yhteistyön tukena apteekkien ja julkisen terveydenhuollon välillä Case Diabetes Ongelmalähtöiset opintopiirit (PBL) käynnistyivät Farmasian oppimiskeskuksen järjestäminä vuonna Ongelmalähtöisen oppimisen lähestymistavalla tarkoitetaan opiskelijakeskeistä pienryhmäopiskelua, jossa painotetaan oikeiden työstä nousevien ongelmien aktiivista käsittelyä. Tähän asti opintopiirien oppimistavoitteet ovat liittyneet farmakologisen tiedon rakentumiseen. Tänä vuonna tavoitteena oli lisätä myös moniammatillisen yhteistyön kehittymistä farmasistien ja muun terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Tämän vuoden teemana oli diabetes. Oppimistavoitteet farmakologisen tiedon rakentumisen lisäksi olivat seuraavat: Osallistujat rakentavat keskusteluissaan yhteisen ymmärryksen siitä, mikä on farmasistien rooli paikallisessa terveydenhuollossa diabetesasiakkaiden osalta. Osallistujien kyky moniammatilliseen yhteistyöhön lisääntyy. Opintopiirit toimivat paikallisesti ympäri Suomea ja koostuvat tutorista ja 5-8 opiskelijasta. Jokainen ryhmä kokoontui 5 kertaa ja jokainen ryhmä käsitteli 4 erilaista tapausselostusta. Opiskelu koostuu avausistunnosta sekä raportointiistunnosta. Avausistunnon aikana osallistujat tuottavat oppimistavoitteet käyttäen apunaan kokonaisuuden hahmottamisessa ja aikaisemman tiedon aktivoimisessa aivoriihi menetelmää. Avausistunnon ja raportointi-istunnon välissä on itseopiskelua, jonka aikana osallistujat työskentelevät suhteessa oppimistavoitteisiin. Työskentely voi pitää sisällään lukemista, luentojen seuraamista tai tapaamisia muun terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Raportointi-istunnon aikana opiskelijat jakavat itseopiskelun aikana saadut kokemukset ja tiedot. Farmasian oppimiskeskus on tehnyt kyselyn ryhmien tutoreille opintojakson päätyttyä toukokuussa Esittelemme posterissamme millaisia interventioita ja kehitysaskelia paikallisten opintopiirien jäsenet ovat saaneet aikaiseksi moniammatillisen yhteistyön aloittamiseksi ja kehittämiseksi opintopiirien aikana. Lisäksi pohdimme posterissamme miten ongelmalähtöistä opintopiiritoimintaa voisi tulevaisuudessa kehittää vieläkin tehokkaammaksi tavaksi tukea moniammatillisen yhteistyön syntymistä ja tehostamista. Lähteet: Vanhanen, H, Pitkälä, K, Puolakkainen, T, Strandberg, E & Lonka, K. The problem - based learning tutorial laboratory a method for training medical teachers Tekijä ja yhteystiedot: Soile Tähtinen Koulutussuunnittelija Puh , soile.tahtinen@farmasianoppimiskeskus.fi Farmasian oppimiskeskus / Pharmaceutical Learning Centre Ratakatu 1 b A 8, FIN HELSINKI

8