Väinö VOIONMAAN OPISTON TIEDOTUSLEHTI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väinö VOIONMAAN OPISTON TIEDOTUSLEHTI 2014"

Transkriptio

1 Väinö VOIONMAAN OPISTON TIEDOTUSLEHTI 2014

2 VÄINÖ 2014 Maailmanpelastajat, jotka muuttivat television TEKSTI: IDA NIEMINEN JA MIKKO VIERIMAA Riku Rantala ja Tuomas Tunna Milonoff kävivät Voionmaalla luennoimassa joulukuun alussa. Miehet kertovat, että idea suuren suosion saavuttaneeseen Docventures-sarjaan alkoi muhia kauan sitten, kun he kävivät läpi erilaisia dokumentteja taustatutkimuksena. - Dokumentit ovat loistava tapa jäsennellä tietoa, joka on pirstaleina netissä. Halusimme näyttää kaikille näitä päräyttäviä dokkareita, joihin olemme törmänneet vuosien aikana, Milonoff avaa. Rantala ja Milonoff pitävät tärkeänä tiedon jakamista ja keskustelun aloittamista aiheista, jotka kaikkien pitäisi tiedostaa. - Jostain syystä tuntuu, että se on meidän missio tässä maailmassa. Varsinkin siksi, että 90 prosenttia television sisällöstä on sanalla sanoen täyttä paskaa ja realitya, jolla ei ole minkäänlaista sisältöä. Parivaljakko kertoo löytävänsä uskallusta ja mielenkiintoa uusien asioiden kohtaamiseen intohimosta ja intuitiosta. Docventures on vakuuttava esimerkki heittäytymisestä tuntemattomaan. - Meidän mielestämme ohjelmassa näytetyt teemat piti tuoda esiin, Milonoff alleviivaa. Itäkeskus ja internet-ilmiöitä Rantalan ja Milonoffin luotsaama Lihaton lokakuu keräsi huikeat määrät osallistujia sosiaalisessa mediassa. Myös Voionmaalla lähdettiin mukaan runsain joukoin. - Osallistujamäärä oli täysi yllätys ja oikeastaan osoitus siitä, että verkossa on tulevaisuus. Siellä tehdään päätökset ja se mahdollistaa jakamisen ja läpinäkyvyyden kaikessa tekemisessä. Internetin ansiosta yhdestä päätöksestä tulee miljoonapäätös, Milonoff summaa. Entä mikä on ollut uranne mieleenpainuvin hetki? - Yksi oli Itäkeskuksen parkkipaikalla, kun olimme odottaneet kuukausia soittoa siitä, että Madventuresia aletaan tehdä. Istuttiin siinä autossa ja Riku sai puhelun, että kaikki on kunnossa, voitte lähteä, Milonoff muistelee. Maailmalta on jäänyt mieleen myös hyvin arkisia, mutta merkittäviä hetkiä. - Usein tulee täydellinen vapauden tunne, kun ollaan jossain liikennevälineessä, esimerkiksi dösässä. Istutaan siellä ahtaasti kanojen ja muiden välissä. Paikallinen mama syö vahvasti tuoksuvaa muonaa, joku vetää ehkä röökiä ja joku on nukahtanut siihen olkapäätä vasten. Olet siinä, etkä voi tehdä kahdeksaan tuntiin muuta kuin katsella maisemia, Rantala maalailee. Pilke silmäkulmassa Kaksikko kehottaa voionmaalaisia tekemään niin paljon omia juttuja kuin mahdollista. He painottavat, ettei kaiken tarvitse mennä aina perinteistä reittiä. Pieniä haasteita ei kannata murehtia, koska asioilla on tapana järjestyä. - Tehkää myös ryhmässä sellaista, minkä ei tarvitse välttämättä menestyä. Se voi olla jotain, mikä on vain teidän mielestänne hauskaa. Teillä on täällä puitteet tehdä ihan mitä vain, Rantala painottaa. Milonoffin mielestä on hienoa, jos joku tulee kertomaan, että Madventures on muuttanut hänen ajattelutapaansa. - Jos yksikin sielu pelastuu, niin ohjelmillamme on ollut tarkoitus. Itseluottamuksella ja intohimolla menestykseen Riku Rantala ja Tuomas Milonoff jakoivat vierailullaan hyödyllisiä vinkkejä, jotka ovat puskeneet heitä kohti menestystä. He eivät halua kaunistella televisiotuotannon karua maailmaa, mutta korostavat itseensä uskomista. Kaikki lähtee siitä. - On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikilta meinaa jossain vaiheessa loppua usko, Milonoff huomauttaa. - Mutta kun tuotanto on päällä, silloin painetaan, Rantala kannustaa. Rantalalle ja Milonoffille uskottavuus ja aitous ovat elinehtoja. Heidän ohjelmissaan ei ole lavastettuja kohtauksia. - Jos sisältö lakkaa olemasta ykkösasia, on lopetettava. 2

3 Yhdessä taidolla ja tuurilla Kun Rantala ja Milonoff kuvaavat, he pitävät mielessään kansainvälisen tason tinkimättömän laadun. Ulkomailla kilpailu on kovaa, eikä uusia mahdollisuuksia anneta. Madventuresin oikeudet onkin myyty yli 200 maahan. - Tuotannoista päättävät täytyy saada vakuutetuksi puolen sivun lukemisella, koska kenelläkään ei ole nykyään aikaa mihinkään, Rantala veistelee. Menestykseen tarvitaan myös tuuria. Rantala ja Milonoff aloittivat Madventuresin kehittelemisen oikeaan aikaan, digitaalisen vallankumouksen kynnyksellä. Tilaisuus olisi menetetty, jos he eivät olisi tarttuneet toimeen heti. Kekseliään brändin takana pitää olla jengi: hyvin valitut yhteistyökumppanit ja työkaverit. Yksin pärjää heikommin. Erimielisyydet ratkaistaan keskustelemalla, ei laittamalla pillejä pussiin. Älä myy sieluasi Luovuus ei synny ilman kovaa työtä. Rantalan ja Milonoffin mielestä hauskaa saa olla, mutta heittäytymisen ohella tarvitaan tarkkuutta. Kaiken ei kuitenkaan pidä olla täydellistä. - Pieni virhe tekee jutusta usein mielenkiintoisemman, Milonoff rohkaisee. Itseensä uskomisen, intohimon ja intuition lisäksi tärkeintä on oman jutun takana seisominen. - Te ette näe meitä mainoksissa tai juorulehtien palstoilla. Pidämme yllä tiukkaa julkisuusstrategiaa. Alkuaikoina meille tarjottiin mainoskeikkaa, josta olisimme tienanneet puolentoista vuoden palkat. Emme lähteneet mukaan, Milonoff muistelee. - Se olisi ollut meidän uramme loppu, Rantala toteaa vakavaan sävyyn. Riku Rantala (s.1974) ja Tuomas Tunna Milonoff (s.1974) ovat tehneet yhdessä Madventures-matkailuohjelmaa vuodesta Madventuresia on kuvattu kolme kautta. Miehet juonsivat syksyllä 2013 Docventures-televisiosarjaa, jossa he näyttävät ajankohtaisia dokumentteja ja keskustelevat niistä vieraidensa kanssa. Rantala ja Milonoff ovat kirjoittaneet yhdessä viisi matkailuaiheista kirjaa. Rantala on työskennellyt aiemmin Helsingin Sanomien rikostoimittajana ja Milonoff elokuva-alalla valaisijana. 3

4 Sisällys 06 Usvaisesta juhlasalista kaikuu metallimusiikki 09 Käytännönläheisyys miellyttää 10 Deadline vastaan lehtitoimittaja 12 Pysäyttävää ja persoonallista 13 Tutkiva journalismi on asennetta tehdä kriittisemmin 14 Tulevaisuuden äänet 16 Selostajaksi puolivahingossa 17 Kokemuksella ja rennolla otteella - Tuomas Virkkunen 18 Hetkien ja tunteiden vangitsemista kuviin 20 Valokuvalinjan galleria-aukeama Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto-osaajat 24 Hermot koetuksella - näyttelijälinja antaa ja vaatii 25 Kolumni: Toimittaja älä itke Marginaalit pääsivät lavalle monologeissa 26 Moottoripyöriä ja viiniä opiskelun täydeltä 27 Maikat marinadissa 28 Tapaamisjuhlat - Pelkoa ja vainoa Voionmaalla Meille, teille vai pyykkitupaan? 32 Täällä muruseni on Pispala saapuu Voionmaalle - vai toisinpäin? 34 Uusia kasvoja Voitsin illassa 35 Linjaa itsesi! 37 Soikku peruskouluhommiin Kolumni: Ollaan yksin, Runokilpailun voittajat 38 Sukupuoleton yksisarvinen sushipöytänä 39 Kirjoituskilpailun voittaja Väinö-lehden toimittajat Oona Vessman, Lari Seppinen, Mikko Heikkilä, Janita Kivimäki, Taiga Häkkilä, Ida Nieminen, Petteri Paajanen, Minja Rantavaara, Elmeri Salo, Aapo Laakso, Mikko Vierimaa ja Antti-Jussi Korhonen Kuvasta puuttuvat Linda Elmroos, Tuulia Poutiainen ja Jyrki Pönkkä Voionmaan opisto

5 PÄÄKIRJOITUS Voionmaan ja Oriveden opisto Voionmaan ja Oriveden opistot neuvottelevat yhdistymisestä ja koulutustoiminnan keskittämisestä Orivedelle. Neuvottelut päättyvät vasta tämän lehden ilmestymisen jälkeen. Tarkoitus on tehdä Pirkanmaalle entistä parempi kulttuurin koulutuskeskus. Mukana olisivat Voionmaan ja Oriveden vapaan sivistystyön kulttuuri- ja medialinjat, Oriveden kirjoittajalukio ja Voionmaan ammattitutkinnot. Oriveden seudun kansalaisopisto harkitsee mukaan lähtemistä. Opiskelijoiden näkökulmasta koulutustarjonta lisääntyy ja monipuolistuu. Yhteistyökuviot muiden linjojen kanssa muuttu- vat entistä mielenkiintoisemmiksi ja uusi koulutuskeskus muistuttaa koulutuksen tarjonnan osalta entistä paremmin isoa viestintä- ja kulttuuritaloa. Oriveden vahvoja osaamisalueita ovat musiikki, fiktiivinen kirjoittaminen, kuvataide ja sarjakuva. Voionmaan vahvat puolet ovat elokuva, tv-dokumentit, musavideot, elokuvanäytteleminen, valokuvaus sekä journalistinen työ lehdissä, radiossa ja tv:ssä. Näistä saa yhdessä paremman kokonaisuuden kuin mitä opistot ovat erikseen. Jos neuvottelut päättyvät myönteiseen lopputulokseen ja opistot yhdistetään, niin se tehdään alkaen, mistä lähtien Voionmaan opisto vastaa kaikesta koulutuksesta. Kun Voionmaan ja Oriveden opinnot alkavat elokuussa 2014 ja päättyvät vuoden 2015 toukokuussa, niin kevät 2015 opiskeltaisiin sitten vielä kahdessa eri opistossa. Elokuussa Voionmaalla opintonsa aloittavat opiskelevat opintonsa loppuun Ylöjärvellä, vaikka opistot yhdistyisivät. Muutoksen tuulet puhaltelevat kansanopistoissakin siihen malliin, että entistä suuremmat, monipuolisemmat ja tehokkaammat kokonaisuudet pysyvät jatkossa parhaiten oman alansa kehityksen kärjessä. PASI SALMIKALLIO REHTORI Mitä tapahtuu osoitteessa Opistontie 35 Voionmaan opiston medialinjat ovat kansanopiston vapaan sivistystyön koulutusta ja opintojen sisältö sekä opetusmetodit perustuvat opiston 25 vuoden kokemukseen viestintä- ja mediakoulutuksesta. Voionmaan opiston koulutukselle on ominaista, että opiskelijat tekevät paljon oikeita työtilanteita vastaavia harjoituksia ja että opiston opiskelijat tekevät myös oikeasti lähetettävää ja julkaistavaa video-, valokuva-, ääni- ja tekstimateriaalia. Ammattitutkintolinjoja on kaksi: valokuvauksen ja audiovisuaalisen viestinnän linjat, jotka alkavat vuorovuosina. Elokuussa 2014 alkaa av-viestinnän linja ja pääsyvaatimus on viestinnän perustutkinto tai sitä vastaavat ammatissa tai muussa koulutuksessa hankitut tiedot. Valokuvauksen ammattitutkintolinja on meneillään. Opiskelijoita voidaan ottaa yhteensä noin 150, joista osa kulkee opistolle päivittäin Tampereelta tai muista lähikunnista. Medialinjoilla opiskellaan 40 opintoviikkoa ja viikko sisältää 30 tuntia opetusta tai ohjattua harjoitustöiden tekemistä. Maanantai ja perjantai ovat lyhyitä päiviä, koska osa matkustaa viikonlopuiksi kotiin. Syyslukukaudella opiskellaan oman alan perusteita ja kevätlukukaudella tehdään enemmän harjoitustöitä. Opinnoissa on kahden viikon tauko jouluna. Opiston julkaisut, harjoitustöitä eri linjoilta ja opiskelijoiden kommentteja löydät opiston nettisivuilta. Oppilaskunnan hallitus ja sen puheenjohtaja hoitavat opiskeluun, asumiseen ja ruokailuun liittyviä asioita yhdessä opiston henkilökunnan kanssa. Opistoa ylläpitää yleishyödyllinen Väinö Voionmaan säätiö ja toimintaa valvovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus. Vastaava toimittaja Toimitussihteeri Taittovastaava Tuottajat Piirrokset Pasi Salmikallio Hannu Sinisalo Manu Pärssinen Linda Elmroos ja Petteri Paajanen Sampsa Tuomiaho, Aapo Laakso ja Veera Iisakkala Voionmaan opiston lehtitoimittajalinja ja valokuvauslinja Kansikuvakilpailun voitti Hannaleena Kuhna kuvalla Keiju. Painopaikka TAMMERPRINT Tampere

6 VÄINÖ 2014 Usvaisesta juhlasalista kaikuu metallimusiikki Jälleen kerran Voionmaan juhlasali on saanut uutta ilmettä. Synkkä ja usvainen metsä on ilmestynyt salin keskelle ja siellä voi nähdä hermostuneena pyörivät opiskelijat, jotka tekevät vielä viime hetken säätöjä kohta alkavaan raskaaseen kuvauspäivään. Poisonblack-yhtyeen keulahahmo Ville Laihiala astuu saliin. Down the ashes rain -musiikkivideon tulee olla priimatavaraa. TEKSTI: MIKKO VIERIMAA, ELMERI SALO, KUVA: EVELIINA LAITANEN Tänäkin vuonna suuressa suosiossa oleva musiikkivideokurssi keräsi yli puolet elokuva - ja televisiopuolen opiskelijoista mukaan. Kurssi alkaa rankalla kahden viikon lavasteiden valmistamisella, jossa opiskelijat työskentelevät aamusta iltaan luoden hienoja lavasteita. Kurssi huipentuu noin vuorokauden kestävään intensiiviseen kuvauspäivään, jonka jälkeen lavasteet puretaan ja sali palautetaan entiselleen. Kuvataan, olkaa hyvä Tunnelmat salissa ovat erittäin jännittyneet, mutta opiskelijoilla näyttää kuitenkin olevan tilanne hallinnassa ja homma luistaa aikataulussa eteenpäin. Artistin saapuessa paikalle kuvausryhmä vetää muutaman harjoituksen, joiden jälkeen opettaja Markus Nieminen antaa lähtölaukauksen. Kuvaukset lähtevät sulavasti liikkeelle ja hauskaa tuntuu olevan kameran molemmin puolin. Artisti näyttää löytävän heti yhteisen sävelen ryhmän kanssa, mikä saa työn sujumaan entistäkin sujuvammin. kovalla kannolla herätti varmasti artistin ja vastanäyttelijän kaipuun omalle kotisohvalle. Kohtauksessa oli ideana, että bändin keulakuva Ville pelaa shakkia kuoleman kanssa. Illan vaihtuessa aamuyöhön päästiin viimein soittokuvauksiin, jolloin kaikkien silmistä paistoi huojentuneisuus. Projekti alkoi olla jo voiton puolella. Viimeisten kitarariffien jälkeen väsyneet, mutta onnelliset opiskelijat pääsivät ansaituille unille. Tampereelta kotoisin oleva 32-vuotias Angelina haki opiskelemaan Voionmaalle tavoitteenaan päästä tekemään musiikkivideoita. Kokemusta häneltä löytyy entuudestaan jonkin verran. - Olen ollut tanssinopettajana reilut 15 vuotta ja siinä ohessa olen päässyt tekemään musiikkivideoita. Olen myös ollut mukana musikaalielokuvassa ja tanssihommien puitteissa apulaisohjaajana. Koulun jälkeen Angelinan tavoitteena on jatkaa AV-linjalla täällä Voionmaan opistolla. - Tarkoitus olisi hakea tänne AV-linjalle, että pääsis siinä kiinni hommiin. Jos elämäntilanteet muuttuvat toiseen suuntaan, niin en voi tietää, mutta tällainen on alustava suunnitelma. Käsikirjoittajaksi tähtäävä Ossi Haapanen, 20, kertoo alan kiinnostaneen häntä pienestä asti. Varsinaista kokemusta alasta ei seinäjokelaisella miehellä ole, mutta juttuja on kirjoitettu pöytälaatikkoon ja videoita tehty ala-asteesta saakka. Koulun jälkeen Ossi aikoo jatkaa alan opintoja joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Parhaina asioina opistolla hän pitää hyvää yhteishenkeä ja ihmisiä. Musiikkivideon apulaisohjaajana toimiva Angelina Wivolin kertoo ensimmäiset ajatuksensa. - Fiilikset ovat aivan loistavat ja olen tosi innoissani. Ensimmäisen viiden tunnin aikana olen päässyt ohjaamaan jo muutaman kuvan. Tähän mennessä kaikki on mennyt aika hyvin, eikä suurempia vastoinkäymisiä ole tullut. Shakkia kuoleman kanssa Suurin osa ajasta käytettiin shakkikohtauksen kuvaamiseen, mikä oli ajallisesti haastavin ja rankin osuus koko kuvauksissa. Monen tunnin istuminen 6

7 Kameramies Onni Wakkuri kuvaa kohtausta Poisonblackyhtyeen musiikkivideoon. 7

8 VÄINÖ 2014 Ohjaajana toimiva Angelina Wivolin käy läpi käsikirjoitusta ennen kuvauksia. Käsikirjoittaja Ossi Haapanen ideoi elokuvaa paperille. Elokuvantekoa kameran takaa Elokuva- ja tv-linja valmistaa opiskelijoitaan elokuvanteon saloihin. Linjalaiset suuntautuvat perusopetuksen jälkeen haluamansa alan pariin. Elokuvanteossa on mukana useita eri alan ihmisiä, joten opiskelijat keskittyvät perusopetuksen jälkeen ohjaukseen, tuottamiseen, leikkaukseen, valaisuun, käsikirjoittamiseen, kuvaamiseen tai äänittämiseen. Tällöin edessä on pienryhmäopetusta, joka kouluttaa tarkemmin omaan rooliin elokuvanteossa. Käytännön opetusta on luvassa paljon, jolloin jokainen saa vahvan kosketuksen alaansa. Harjoitustyöt teetetään ryhmissä, joissa jokaisella on oma roolinsa. Opiskelijat tekevät lukuvuoden aikana paljon yhteistyötä muiden linjojen kanssa. Harjoitustöissä on rooleissa Voionmaan näyttelijälinjan opiskelijoita, jotka elokuvaja tv-linjan opiskelijat itse valitsevat casting-tilaisuuksissa. Näin myös näyttelijät saavat hyvää harjoitusta elokuva- ja tv-linjan opetustyössä. Linjan vastaava opettaja on Tapio Kivirinta. Opetuksessa on mukana myös Markus Nieminen, joka vastaa mm. musiikkivideokurssista. Lisäksi linjalla nähdään myös mm. ohjaaja Dome Karukoski sekä muita alansa ammattilaisia. Kymmenen kuukauden koulutus päättyy ryhmissä tehtäviin lopputöihin. Valinnan varaa on, sillä tarjolla ovat musiikkivideo, videotaideteos, lyhytelokuva tai dokumentti. Lopputyö on iso projekti, ja parhaat palkitaan lukuvuoden lopuksi. Osa opiskelijoista jatkaa Voionmaalla AV-viestinnän ammattitutkintoon. 8

9 Satu Malminiemi ja Mika Suvanto ovat viihtyneet Voionmaalla. Käytännönläheisyys miellyttää Voionmaan opiston dokumenttilinja saa opiskelijoiltaan kiitosta monipuolisuudesta ja käytännönläheisyydestä. TEKSTI: MIKKO HEIKKILÄ KUVAT: PETRI ANTTILA Dokumenttilinja kuulostaa sanalta, joka kertoo paljon, muttei kuitenkaan paljasta opintojen sisällöstä juuri mitään. Saadaksemme oikean käsityksen opinnoista, haastattelimme kahta täysin eri olosuhteista Voionmaalle saapunutta opiskelijaa. Harrastus ja ammatti Pääsin aikoinaan isäni serkun kautta työelämään tutustumisessa Ylen studiolle Tampereen Tohloppiin ja kiinnostuin alasta. Satu aikoo palata Tohloppiin, sillä tavoitteena on saada jatko-opiskelupaikka YLE:n studion yhteyteen avautuvasta ammattikorkeakoulusta. Voionmaan opisto on tarjonnut Sadulle hyvän ympäristön kehittyä viestintäalalla. Unelmani on saada leipätyö tältä alalta, Satu linjaa päättäväisesti. Mika Suvanto, 40, alkoi harrastaa valokuvausta jo 20 vuotta sitten. IT-alalla uraansa luonut helsinkiläinen päätyi sattumalta Voionmaan opiston sivuille ja päätti hakeutua koulutukseen. Mika ei ole joutunut katumaan päätöstään. Alun opintoihin kuului perusasioita, kuten laitteistoon tutustumista, kameratekniikkaa, äänitystä ja valaisua, Mika kertaa jo taakse jäänyttä syksyä. Mika ei aio vaihtaa ammattiaan, mutta pitää dokumenttilinjaa ehdottomasti hintansa väärtinä. Satu Malminiemi, 19, haki Voionmaalle heti ylioppilaspaperit käteen saatuaan. Satu on jo pidemmän aikaa tiennyt haluavansa alalle. Kattava koulutus Dokumenttilinja opiskelee ensimmäiset kolme kuukautta yhdessä elokuva- ja tv-linjan kanssa. Aluksi keskitytään pääasiassa elokuvien maailmaan, johon pätevät samat lainalaisuudet kuin tv-dokumentteihinkin. Oleellista on, että kaikki käsikirjoituksen ja viimeisten editointien välillä tehdään itse. Opettajana toimii ohjaaja-tuottaja, näyttötutkintomestari Tapio Kivirinta. Opiston audiovisuaalinen laitteisto on ammattitasoa ja antaa mahdollisuuden työskennellä kansainvälisessäkin käytössä olevilla laitteilla. Koulutuksen tavoite on, että jokainen oppii tekemään itsenäisesti piendokumentteja ja toimimaan osana suurempaakin tuotantoa. Jokainen linjalainen tekee lopputyökseen oman tv-dokumenttinsa, joista parhaat ovat päässeet valtakunnallisille tv-kanaville, mikä antaa mukavasti potkua uralle. Opistolla vietetyn ajan jälkeen valtaosa opiskelijoista jatkaa viestintäalalla joko töiden tai jatko-opintojen parissa. 9

10 VÄINÖ 2014 Deadline vas Kello lyö yhdeksän ja toimittajaopiskelijat aloittavat päivänsä Pasi Salmikallion opetuksessa kammiomaisessa huoneessa, joka tunnetaan Voionmaalla alaluokkana. Projekteja on vireillä vaikka muille jakaa ja kiire painaa päälle. Deadlinen aikaan juttu on valmis. Muuten sitä ei tule. -Haluaisin tulevaisuudessa rikostoimittajaksi, ehkä Hesariin. TEKSTI JA KUVAT: PETTERI PAAJANEN Voionmaan opistolla useimmat opiskelijat saavat ensikosketuksensa oikeaan toimittajantyöhön. Lukuvuoden aikana tehdään kaksi lehteä alusta alkaen ja myös juttuja julkaistavaksi päivälehdissä. Tänä vuonna opiskelijat kirjoittivat kahteen opiston ulkopuoliseen julkaisuun, Nokian Uutisiin ja kaupunkilehti Tamperelaiseen. Toimittajaopiskelija Ida Niemiselle Voionmaa oli kakkosvaihtoehtona Tampereen yliopistolle. Korkeakouluun rahkeet eivät vielä riittäneet. Ida kertoo kosketuksestaan lehtinaisen arkeen positiivisesti. Alussa olin aivan hukassa. En tiennyt kuinka rakentaa ja jäsentää juttuja, mutta jälkeenpäin kehitystä on tapahtunut hurjasti. Deadlinekaan ei enää ahdista, Ida kertoo. Ida teki kaksi juttua Nokian Uutisiin ja yhden Tamperelaiseen. Taso tuntui hänestä kovalta ensikertalaiselle, ja ammattilaisten kritiikki jännitti. Nokian uutisten jälkeen alkoi kuitenkin helpottaa, ja Tamperelaiseen kirjoitettu teksti sujui jo rutiinilla. Kaikki kolme juttua julkaistiinkin lopulta korjaamattomina. Voionmaan jälkeen tie vie yliopistoon. Haluaisin tulevaisuudessa rikostoimittajaksi. En tiedä vielä minne. Ehkä Hesariin, Ida visioi. Arki vaihtelevaa Lehtitoimittajalinjalla ei samanlaista viikkoa juuri nähdä. Luennoitsijoita lappaa alaluokassa tiuhaan tahtiin, milloin varustettuna vuosikymmenien kokemuksella, milloin nuorempia yliopistolaisia. Luennoitsijakaartista löytyy muun muassa Aamulehden tuottaja ja sanomalehtityön konkari Matti Posio. Toisinaan lehtiprojektit ja niiden suunnittelu saattavat nielaista viikkoja lukujärjestyksestä. Toki tehdään myös ihan perustavanlaatuisia lehtityö- ja kirjoitusharjoituksia. Kolme viikkoa lukujärjestyksestä käytettiin valokuvaamisen ja Photoshop-ohjelman opetteluun. Tänä vuonna lehti- ja radiotoimittajien kuvista järjestettiin ensi kertaa opiston historiassa valokuvanäyttely kulttuurikeskus Valossa. Huhtikuussa toimittajalinja lähtee jutuntekomatkalle San Marinoon, osaksi omakustanteisena. Urheilutoimittajaksi Voionmaalta Urheilupainotteiseksi toimittajaksi pyrkivä Elmeri Salo päätyi opistolle tehtyään Nokialla otteluraportteja nettisivuille. Kirjoittamisen hän on kokenut aina omaksi vahvuudekseen, mutta opistolla liian pitkät lauseet vielä lyhenivät. Juttu materialisoituu mieheltä paperille nopeasti, deadline ei paina selkää kumaraan. Elmeri aikoo opiston jälkeen suoraan töihin. Paras järjestely olisi sellainen, että pääsisin kirjoittamaan urheilujuttuja, mutta myös muita juttuja, hän kertoo. Elmeri pääsi myös selostamaan Lempäälän kiekko -jääkiekkojoukkueen pelejä opiston kautta. Ihan hauskaa, mutta kyllä lehtihommat ovat se omin juttu, hän pohtii. Hämmentävintä oli kuitenkin jutun tekeminen kotipaikkakunnan lehteen. Nokian Uutisiin kirjoittaminen oli outoa, koska olen sieltä kotoisin. Siellä on vanhat äidinkielenopettajat vahtaamassa virheitä, Elmeri kertoo. Vaikka Elmeriä kiinnostaakin kirjoittaa urheilun ohella myös muista aiheista, mies tietää yksiselitteisesti missä mieluiten työskentelisi. Haluaisin työskennellä Urheilusanomissa. 10

11 taan lehtitoimittaja Yliopistoa kansanopistossa Varsinaisen lehtityön ohella lehtitoimittajalinjalla suoritetaan Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän perusopintoja 25 opintopisteen edestä. Tänä vuonna luennot pidettiin poikkeuksellisesti Tampereen yliopistolla, jonne ajeltiin Voionmaalta kimppakyydeillä. Ida Nieminen ei väheksy teoriaopintoja millään tavalla. Teoria sai minut ajattelemaan journalismia paljon syvemmin, Ida kertoo. Yliopistolle matkustelu ei myöskään käynyt vaivaksi. Päinvastoin, oli mukava päästä välillä käymään muuallakin. Luentoja järjestettiin syksyn ajan yliopistolla kahdesti viikossa. Lehtien teko Lehdentekoprosessissa opiskelijat pääsevät toden teolla ideoimaan omaa julkaisua ja saavat käsityksen siitä, miten lehti syntyy alusta loppuun. Voionmaan valokuvalinjalaiset ottavat kuvat, ja tuottajat valitaan opiskelijoiden keskuudesta. Ensimmäinen lehtiprojekti, vuosittain syyskuussa ilmestyvä Voionmaa tänään, jaetaan opiskelijoille. Siinä lehtityö ja deadline-käsitteen perimmäinen merkitys tulevat opiskelijoille tutuksi ensimmäistä kertaa. Toinen lehti, Väinö, jota pitelet käsissäsi, on puolen vuoden opiskelun, kirjoittamisen ja harjaantumisen tulos. Kirjoittaja on itse toimittajalinjan opiskelija ja toivoo jonain päivänä pääsevänsä ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Lehtilinja pähkinänkuoressa Voionmaan lehtitoimittajakoulutuksessa opetellaan lehtityön perusteet, mikä tapahtuu teorian ja itse tekemisen kautta. Lukuvuoden aikana suoritetaan Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän perusopinnot. Voionmaalla vierailee useita luennoitsijoita, joilla on takanaan vuosikymmeniäkin kattava lehtityön kokemus. Opetuksen lomassa tehdään kaksi lehteä, juttuja opiston ulkopuolisiin lehtiin sekä opitaan valokuvausta. Opetus antaa valmiudet lehti- ja nettityöhön. - Paras järjestely olisi, että pääsisin kirjoittamaan urheilujuttuja, mutta myös muita juttuja 11

12 VÄINÖ 2014 Oona Vessman Pysäyttävää ja persoonallista TEKSTI: JYRKI PÖNKKÄ KUVAT: JYRKI PÖNKKÄ, OONA VESSMAN Toimittajalinjoilla on edessään kahden viikon valokuvauskoulutus. Tarkoituksena on oppia perusasioita. Jakso lähtee käyntiin kameran teknisistä ominaisuuksista ja niiden säätämisestä käyttötarkoituksen mukaan. Valtaosa opiskelijoista pitää juuri hankkimaansa tai lainaamansa järjestelmäkameraa ensi kertaa kädessään ja opetuksessa lentävät tekniset termit, kuten ISO- arvo ja F-luku sujahtavat tyylikkäästi ohi, lujaa ja korkealta. Ensimmäiset kuvausharjoitukset opettavat toimittajia säätämään perusasetuksia, joiden avulla saadaan vähintään välttävä kuva. Kuvalliselle ilmaisulle ei aseteta minkäänlaisia tavoitteita. Niinpä opiskelijoiden ottamat kuvat ovat kurssin vetäjälle Hannu Sinisalolle vielä tässä vaiheessa arvoitus. Vähitellen kuvaavista toimittajista alkaa kuitenkin kuoriutua persoonallisia tulkitsijoita. Toinen viikko alkaakin hieman eri merkeissä, sillä ensimmäisen viikon päätteeksi ilmassa alkaa leijua ajatus näyttelyn pystyttämisestä. Kurssin vetäjänä toimineen Sinisalon, tai kurssille osallistuneiden toimittajien kaukaisimmissa ajatuksissakaan ei ollut se, että kahden viikon kuvista olisi ainesta näyttelyksi. Näin kuitenkin kävi. Toinen viikko ei ole vielä päättynytkään, kun jo suunnittelemme koulutuskeskus Valoon järjestettävää näyttelyä. Odottamaton lopputulos Kahden viikon peruskoulutus valokuvaamisesta, kahden viikon valmistelut näyttelyä varten ja kaksi viikkoa kestänyt näyttely. Tässä oli lopputulos, joka varmasti yllätti niin opettajan kuin toimittajaopiskelijatkin. Teokset eivät muodostaneet yhtä tiettyä kokonaisuutta, vaan ne kuvastivat monen eri kuvaajan näkemyksiä ja toteutustapoja. Koordinaattori Hannu Sinisalo kuvaili näytteillä olevia teoksia, vahvoiksi, pysäyttäviksi ja persoonallisiksi. Lisäksi teoksien henkilökohtainen kuvailmaisu oli laadukasta. Näyttelyn pystyttäminen oli mukana olleille opiskelijoille ainutlaatuinen kokemus, sillä kenelläkään ei ollut aiempaa kokemusta. Toimittajien luova valokuvaus Kokonaisuutena näyttelyn toteutuminen oli hieno esimerkki siitä, mitä ennakkoluulottomuudella ja luovuudella voidaan saavuttaa. Valokuvauskoulutusjakson tavoitteena kun oli pelkästään perusasioiden opettaminen ja harjoittelu. 12

13 Tutkiva journalismi on asennetta tehdä kriittisemmin ja perusteellisemmin TEKSTI JA KUVA: TUULIA POUTIAINEN Tuomo Pietiläinen on Helsingin Sanomien menestynyt taloustoimittaja. Hän on voittanut monia palkintoja, muun muassa valtion tiedonjulkistamispalkinnon kahdesti. Viime vuoden Pietiläinen toimi vierailevana professorina Tampereen yliopistossa viestinnän laitoksella. Tie ammattiin ei ole kuitenkaan ollut täysin suunniteltu. - Olen ajautunut taloustoimittajaksi, koska olen aina pitänyt vaikeista aihealueista, joiden selvittelyssä on haastetta. Talous nyt sattuu olemaan sellainen aihealue, johon voi liittää erilaisia tutkivan journalismin projekteja. Pidän uuden tiedon esiin saamisesta. Pietiläinen uskoo, että opiskelu tarjoaa laajemman kuvan maailmasta ja omien juttujensa yhteydestä, jolloin tutkivan journalismin tekeminen on helpompaa. - Tutkiva journalismi on asenne tehdä kriittistä ja tavallista perusteellisempaa journalismia. On tärkeää, että on opiskellut paljon. Kyllä korkeakoulutus antaa tietyissä tehtävissä itsevarmuutta ja itseluottamusta, ikään kuin kokonaisvaltaisempaa yhteiskunnan ymmärtämistä. Tietoa voi hankkia lukemattomilla eri tavoilla, mutta Pietiläinen uskoo silti siihen, että korkeakoulutus auttaa toimittajan työssä. Erityisesti tutkivan journalismin tekemisessä akateemisesta koulutuksesta on hyötyä. Pietiläinen kehottaa myös laajentamaan perspektiiviä pelkän journalistiikan opiskelun ulkopuolelle. Pidän uuden tiedon esiin saamisesta - Se, että osaa käyttää eri lähteitä, esim. julkisuusperiaatetta oikein, niin kyllä senkin taustalla on hyvä olla korkeakoulututkinto. Journalistiikan ja tiedotusopin lisäksi pitäisi olla oikeustieteitä ja taloustieteitä sekä aloja, joille haluaa erikoistua. Pietiläinen uskoo, että toimittajan kannattaa olla mahdollisimman avoin taustojensa suhteen. - Mielestäni toimittajan pitää paljastaa itsestään mahdollisimman paljon, esim. merkittävistä pörssiomistuksista tai sidonnaisuuksista. Esimerkiksi uskonnolliset näkemykset ja seksuaalinen suuntautuminen menevät yksityisyyden suojaan niin kauan, kun ne eivät vaikuta päivittäiseen työhön. Pietiläinen on yksi meneillään olevan lukuvuoden vierailijaluennoitsijoista. 13

14 VÄINÖ 2014 Radio- ja televisiolinjalla opiskelee seitsemäntoista tulevaisuuden mediapersoonaa unelmanaan ura joko radiossa tai televisiossa. ää Tuleva Tamperelaiselle 20-vuotiaalle Ellinora Pelamolle ura radiotoimittajana on ollut pienestä pitäen yksi kolmesta suuresta unelmasta. Toiset kaksi ovat liittyneet näyttelemiseen ja laulamiseen. Radiotoimittajan uraa hän päätti lähteä toteuttamaan viime syksynä tultuaan Voionmaan opiston radio- ja televisio -linjalle. Ura radion puolella tuntui Ellinorasta kaikkein realistisimmalta, sillä hänellä on paljon esiintymiskokemusta. - Olen aina ollut paljon lahjakkaampi suullisesti kuin kirjallisesti, Ellinora perustelee linjavalintaansa. Myös musiikki on ollut isossa roolissa Ellinoran elämässä, ja hän pitääkin tärkeänä sen liittymistä työhön. Syksyn aikana Ellinora kertoo oppineensa paljon teknisen puolen asioista, laitteistoista ja ohjelmien editoimisesta. Täällä monipuolinen esiintyminen ja valokuvauksen perusteet ovat tulleet tutuiksi. Ellinora yllättyi siitä, kuinka paljon alalla tarvitaan pohjatyötä. Kaikista tärkeimpänä oppimanaan asiana hän pitää kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Radio- ja televisiolinjalaiset tekevät kerran viikossa pareittain suoria lähetyksiä. Radio Pala -niminen ohjelma on koko koulun kuultavissa. Mahtavimpana muistonaan koulusta Ellinora pitää ensimmäistä suoraa Radio Palan lähetystään. Pääsin niin hyvään vauhtiin, etten edes huomannut ajan kulua, Ellinora muistelee innoissaan. Tulevaisuuden suunnitelmissa Ellinoralla ovat media-alan ammattikorkeakouluopinnot joko kulttuurituotannon tai elokuvan ja tv:n parissa. Myös puheviestinnän opinnot Tampereen yliopistossa kiinnostavat. Vaikka jatko-opiskelupaikoista on kova kilpailu, uskoo energinen Ellinora pärjäävänsä rohkean asenteensa avulla. Koulun jälkeen Ellinora haluaisi mahdollisimman ison ja nuorekkaan mediatuotannon pariin. Yhtenä haaveena hänellä on työskentely lapsille suunnatulla radiokanavalla, jossa hän haluaisi tehdä musiikkiohjelmaa. Elämänkokemus kaikuu äänestä Jussi Hopiavuori, 46, on parhaillaan työharjoittelussa Sotkamon paikallisradio Kajauksessa. Tavoitan Kempeleeltä kotoisin olevan Jussin puhelimitse. Hän kertoo innostuneena, kuinka kaikki on sujunut todella hyvin ja miten hauskaa hänellä on työharjoittelussa ollut. Tälläkin hetkellä olen studiolla, enkä malttaisi lähteä millään kotiin, Jussi kertoo Jussi on halunnut jo pidemmän aikaa radiotoimittajaksi. Aikaisemmin metallialan töitä tehneelle miehel- 14

15 Radio- ja televisiolinja Linjan opettajana toimii Timo Ruusuvuori, ja vierailijoita ovat muun muassa Mikko Peltola, Risto Astikainen ja Ari Welling. Linjalla opiskellaan radion tekniikkaa perusteista lähtien, puhetekniikoita, eri toimitustyylejä, ideointia, dokumenttien, haastatteluiden ja radiouutisten tekoa sekä video- ja tv-työtä. net isuuden Linjan opiskelijoiden pitämä Radio Pala -ohjelma on kuultavissa joka keskiviikkoaamu tunnin ajan. Kevään aikana opiskelijat ovat työharjoittelussa neljän viikon ajan. Vaihtoehtona on myös osallistuminen yliopistovalmennukseen. TEKSTI: TAIGA HÄKKILÄ KUVA: SARI FORSMAN ovat heränneet aikaisin valmistelemaan viimeisiä säätöjä radiotalolle. Tunnelma on hermostunut. - Jännittää törkeästi, Emmi myöntää. Jannea ei jännitä kauheasti: vaikka kuuntelijoita on tuhansia, hän pyrkii olemaan ajattelematta koko asiaa. Ja onneksi ei tarvitse juontaa yksin. Jäätymisen sattuessa on juontopari pelastamassa. Kyseessä ovat Tampereen yliopistoradio Moreenin ohjelmat, jotka kuuluvat radio- ja televisio-linjan kevään opintosuunnitelmaan. Seitsenosainen ohjelmasarja käsittelee opiskelua ja opiskelijoiden elämää. Kaikki linjalaiset pääsevät vuorotellen tositoimiin. le tuli viimein mahdollisuus lähteä vuodeksi pois kotioloista. Jussilla on paljon kokemusta juontamisesta muun muassa erilaisissa tanssitapahtumissa, joten hän ei esiintymistä paljon jännitä. Radiotyöstä hän kertoo nauttivansa todella paljon. Jussi tuli Voionmaalle opetuksen käytännönläheisyyden takia. Pulpetin penkki ei ole koskaan oikein napannut, Jussi naurahtaa. Juuri käytäntöä Jussi pitääkin kaikkein arvokkaimpana tähän mennessä oppimanaan asiana. Tulevaisuudessa Jussi ei usko enää jatkavansa opiskelua, vaikka myöntääkin, ettei koskaan voi tietää, mitä tulee tapahtumaan. Sen sijaan suunnitelmissa on uran jatko radiotyön parissa. Kaupallinen puoli kiinnostaa miestä eniten. Jussi arvostaa työpaikalla sitä, että tietyt asiat voi tehdä oman pään mukaan, eikä kaikki ole niin rajattua. Elämänkokemusta valttinaan pitävä Jussi uskoo, että hänen työpaikkansa löytyy tulevaisuudessa pieneltä radioasemalta. Tositoimiin kevään mittaan Radio- ja televisiolinjan opiskelijat Emmi Lisma ja Janne Lemmetty Ellinora Pelamo toimii ohjelmasarjan toisena tuottajana. Hän pitää Moreenissa harjoittelua parhaana mahdollisena oppimiskeinona, koska kyseessä on oikea radiokanava, joka on kaikkien kuultavana. Ellinoran mielestä tuottajan rooli on iso pala, sillä töitä tehdään yhdessä oikeiden ammattilaisten kanssa. - Vastuu on välillä hieman raskasta, mutta on kuitenkin kiva nähdä, että homma toimii, Ellinora sanoo. Yhdeksi kohokohdaksi hän nostaa myös positiivisen palautteen saamisen. - Onneksi on toinen tuottaja vieressä ja koko luokka tekee paljon töitä, hän lisää kiitellen yhteistyön toimimista. 15

16 VÄINÖ 2014 Selostajaksi puolivahingossa TEKSTI: JANITA KIVIMÄKI, ANTTI-JUSSI KORHONEN KUVAT: JANITA KIVIMÄKI Syksyllä Voionmaan opiston toimittajalinjalaisille tarjoutui ainutlaatuinen mahdollisuus selostaa tämän kauden Lempäälän Kisan kotipelit. Untuvikkoselostajille jännitystä tarjosivat muun muassa suora lähetys ja pelejä Mestis- TV:n kautta seuraavat jääkiekkofanit. MTV:n futisääni Tuomas Virkkunen kävi ohjeistamassa selostajanalkuja ennen ensimmäisiä pelejä. Yhden päivän koulutuksessa hän kertoi selostamisen alkeista ja omista kokemuksistaan. Selostajagurun käynti opistolla valoi uskoa ammatista kiinnostuneisiin opiskelijoihin. Peli haltuun veljen kanssa Kaksi toimittajalinjan opiskelijaa saapuu Lempäälän viileään Masku Areenaan perjantai-iltana. Heidän tarkoituksenaan on seurata opiskelutoverin suoritusta jäähallin lehtereillä. Selostusvuorossa olevalle Janne Lemmetylle liikenee aikaa toimittajakaksikon kysymyksille ensimmäisellä erätauolla. Kopista löytyy tilaa myös kahdelle vierailijalle, koska Janne hoitaa omat vuoronsa mieluiten ilman paria. Apukätenä hänellä on veljensä Henri, joka huolehtii lähetyksen äänistä ja päivittää Mestiksen nettisivuja ottelutapahtumien mukaan. Ensimmäiset kaksi selostusta tein parin kanssa. Sen jälkeen huomasin, että selostus hoituu paremmin ja sujuvammin yksin. Tämä on minulle jo kuudes itsenäinen selostus, radio- ja tv-linjan opiskelija selventää. Parolasta Hakametsään Hyvistä puhelahjoistaan jo entuudestaan tunnettu Janne ällistytti toimittajakaksikon mainiolla suorituksellaan. Nopeatempoinen peli ei saa parolalaismiestä ymmälleen, vaan juttu sujuu vakuuttavasti ilman takelteluja. En ole koskaan jännittänyt näitä hommia. Pelin aikana ajatukset ovat niin mukana pelissä, että ei edes kerkiäisi jännittää. Radiossa puhun hitaammin, mutta selostaessa nopeasta puhetyylistäni on Selostamista Janne ei harjoittele, mutta otteluiden taustoitus vaatii huolellista valmistautumista. Ennen peliä on otettava selvää molempien joukkueiden tilastoista. Jannen mukaan läheskään kaikkia faktoja ei ehdi pelin aikana kertoa kuulijoille. Ottelun nopea tempo ja taukojen lyhyys vaativat täyttä keskittymistä pelin kulkuun. hyötyä Janne ei koe jännittävänsä jääkiekkoselostamista. Jäällä LeKi on saanut vieraakseen KooKoon. Välillä on hyvä pitää parin sekunnin tauko ja antaa näin katsojalle aikaa hengähtää. Tähän mennessä uran kohokohdaksi on noussut Tampereen Hakametsässä pelattu ottelu LeKin ja TUTO:n välillä. Merkittävimpinä eroina Janne piti selostuskopin suurempaa etäisyyttä jäästä ja uudempia laitteita verrattuna tutumpaan Lempäälän jäähalliin. Alun perin kaverin mukana selostusporukkaan lähtenyt luonnonlahjakkuus on kokemuksen myötä innostunut selostamisesta myös jatkossa. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvät, Janne virnistää. 16

17 Kokemuksella ja rennolla otteella ANTTI-JUSSI KORHONEN, JANITA KIVIMÄKI, KUVA: EVELIINA LAITANEN MTV:llä ammatikseen jalkapalloa selostava Tuomas Virkkunen katsoi Janne Lemmetyn perjantaisen jääkiekkoselostuksen - aiheesta raportoivan toimittajakaksikon pyynnöstä. Konkariselostaja kertoo oman näkemyksensä, miten tuore kollega suoriutuu suorassa MestisTV:n lähetyksessä. Maanantaina Tuomas avasi uteliaille toimittajille puhelimen muistiostaan kattavat merkinnät Jannen perjantaisesta suorituksesta. Uraansa aloittelevan selostajan rento ote teki vaikutuksen myös ammattilaiseen. Värikkäällä kielellä höystetty lähetys sujui ilman kiusallisia hiljaisia hetkiä, ja selostaja pysyi hyvin tilanteissa mukana. Jalkapallon kautta kulttimaineeseen nousseella selostajalla on selkeä näkemys myös jääkiekkoselostuksesta, vaikkei siihen ole paneutunutkaan. Suurimmiksi eroiksi tamperelainen urheilumies mainitsee pelinopeuden ja ottelutapahtumien taustoituksen. Jääkiekossa tilanteet vaihtuvat niin nopeasti, ettei ylimääräisille faktoille yleensä ole aikaa. Etenkin hidastempoisen jalkapallo-ottelun aikana Tuomaksella on aikaa kertoa taustatietoa pelaajista ja molempien joukkueiden aikaisemmista otteista. Helvetin hyvä flow. Oikeastaan ilman sitä ei ole edes asiaa selostajaksi, Tuomas sanoo. Itsekin aikoinaan Voionmaan opiston radio- ja tv-linjalla opiskellut Tuomas kävi auttamassa opiskelijoita alkuun selostustaipaleella. Jo syksyn vierailulla Jannen aktiivisuus ja huumorintaju jäivät mieleen. Tuomas koki huumorin suurimmaksi yhdistäväksi tekijäksi kummankin urheiluäänen välillä. Kokeneen selostajan mukaan liiallinen huulenheitto voi kuitenkin viedä huomion pois itse pelistä ja koitua kuulijalle taakaksi. Itsekin viljelen huumoria lähetyksissä ja välillä tulee heitettyä todella paskojakin juttuja. Hidas ottelu vaatii enemmän Työt ja huvit yhdessä Ammattiselostaja ei rajoita jalkapallon seuraamista ainoastaan työviikonloppuihin, vaan rakkaus lajiin pitää katseen pelissä myös vapaa-ajalla. Nykyään Tuomas laittaa perheen etusijalle ja valikoi katsottavakseen vain huippuottelut. Iän myötä fanitus on hiipunut, mutta edelleen löytyy sympatioita tiettyjä seuroja kohtaan. Mitä vanhemmaksi tulen sen tylsemmäksi muutun. Lapsesta asti jalkapalloa pelannut selostajaässä tuntee olevansa unelmiensa työssä. Sanavalmis mies ei viikonloppuisin jännitä tuhansia tv-katsojia, vaan hän toteuttaa itseään paremmin selostamossa kuin pelaamalla esimerkiksi Veikkausliigassa. Näitä mun hommiahan voi jatkaa pitkälle yli nelikymppiseksi, kun taas futareilla tuppaa tulemaan nopeammin ikä vastaan. Tuomas on seurannut jalkapalloa nelivuotiaasta lähtien....välillä tulee heitettyä todella paskojakin juttuja. 17

18 VÄINÖ 2014 Hetkien ja tu vangitsemis TEKSTI: MINJA RANTAVAARA, KUVAT: SARA VERTANEN Valokuvauslinjan opiskelijat käyttävät päivittäin mielikuvitustaan pohtiessaan uusia kuvaideoita metsästäen samalla täydellistä valoa. Noin kaksikymmentä innokasta kuvaajanalkua aloitti Voionmaan opistolla viime syksynä. Viiden kuukauden jälkeen tunteet ovat sekavat. - Alun perin halusin keskittyä lehtikuvaukseen. Nyt en olekaan enää varma, sillä olen kuullut niin paljon uusista mahdollisuuksista toimia valokuvaajan ammatissa, Anni Laivoranta, 22, miettii. Kuva-artesaaniksi vuonna 2011 valmistunut Anni teki ennen Voionmaan opistoa graafisia töitä Tampereella Pispalan kumppanuus ry:ssä. Koulun ohella töitä painava nuori nainen on sitä mieltä, että tekemistä Voionmaalla on riittänyt, vaikka välillä saisi olla vielä rankempaa. Voionmaan valokuvauskoulutuksessa painotetaan luovuutta ja idearikkautta. On tärkeää osata tulkita ja analysoida kuvia, teknistä osaamista unohtamatta. - Valokuvaamisessa parasta on tiettyjen hetkien ja tunteiden vangitseminen yhteen kuvaan. Minulla on mahdollisuus luoda jotain uutta ja toteuttaa mielin määrin mielikuvitustani, Anni kertoo pohtiessaan valokuvaamisen hienoutta. Laitilasta kotoisin oleva Anni pitää eniten ihmisten kuvaamisesta. Kuvan rakentaminen ja maskeeraaminen on hänen lempipuuhaansa. - Olisi hienoa päästä kuvaamaan paikkoihin, missä ihmiset eivät yleensä käy, esimerkiksi Tšernobyliin, Anni unelmoi. Loputtomasti aiheita kuviin Syyslukukauden aikana välinehallinnan lisäksi tutustuttiin digikuvaukseen ja perinteiseen filmikuvaukseen sekä pimiövedostukseen. Valokuvausopiskelijat saavat käyttää opiston pimiötä vapaasti myös kouluajan ulkopuolella. Opiskelija Riku Peltonen kuvaa aiheita laidasta laitaan. Pimiö on tuttu myös Riku Peltoselle, 24. Liikunta- ja lääketiedettä aikaisemmin opiskelleen Rikun mielestä tekemistä Voionmaalla on riittänyt. Usein iltaisin jatketaan kuvaamista kuvatehtävien parissa tai vain omaksi iloksi. - Kuvaan aiheita laidasta laitaan. Ennen otin paljon kuvia luonnosta, mutta viimeisten kuukausien aikana innostus ihmisten kuvaamiseen on lisääntynyt, Riku kertoo. 18

19 nteiden ta kuviin Valokuvauskoulutuksen pääpiirteet Voionmaan opiston kymmenen kuukautta kestävä valokuvauskoulutus tarjoaa kattavan opetuksen valokuva-alan haasteisiin. Hannu Sinisalo toimii linjan vastaavana opettajana, mutta opistolla nähdään myös paljon muita valokuvaamisen asiantuntijoita vierailevina opettajina. Syyslukukaudella keskitytään välineiden hallintaan. Teknisten valmiuksien ja digikuvaamisen lisäksi opetellaan käyttämään filmikameroita ja pimiövedostusta. Opiskelijat harjoittelevat kuvien tulkitsemista ja analysoimista sekä luovuutta ja ideoimista erilaisten kuvaustehtävien avulla. Valokuvaajat toteuttavat yhdessä toimittajien kanssa koulun lehdet Voionmaa tänään ja Väinö. Lehtikuvausta pääsee harjoittamaan myös toimittajien tehdessä juttuja kaupunkilehtiin. Kevätlukukaudella tutustutaan erilaisiin työpajoihin, jotka pitävät sisällään studio- ja dokumenttikuvausta, kuvajournalismia sekä valokuvataidetta. Seuraavalle lukuvuodelle on Sinisalon mukaan luvassa lisää välitavoitteita. Suunnitteilla on aloittaa yhteistyö työväenmuseo Werstaan ja Vapriikin kanssa. Jaksoihin tulee sisältymään reportaasi- ja dokumenttiprojekteja. Jatkokoulutusmahdollisuuksia valokuvaajille on Turussa, Lahdessa, Tampereella, Pietarsaaressa ja Helsingissä. Jatkokoulutuspaikasta Turussa tai Lahdessa haaveileva Riku hiljenee kysyttyäni, mitä olisi hienointa päästä kuvaamaan koko maailmassa. Hetken mietittyään hän vastaa viisaasti: - Valokuvaaminen on koukuttavaa, koska aiheita kuville on loputtomasti. Tuntuu mahdottomalta nimetä yhtä tiettyä paikkaa tai asiaa. Aktiivisuudella eteenpäin Vapaa-ajalla opiskelijat usein jatkavat kuvaamista omien projektien tai koulutehtävien parissa. Taiteilijat ovat sitä mieltä, että omalla aktiivisuudella ja tehtävien miettimisellä on suuri vaikutus siihen miten paljon opiskelusta Voionmaalla saa irti. Malleja omien visioiden toteuttamiseen löytyy opistolta varmasti, sillä kaikki haluavat päivittää oman profiilikuvansa Facebookiin. Itsekin muutamaan otteeseen studiolla pyörittyäni hämmästyn joka kerta, kuinka paljon vaivaa nähdään yhden kuvan takia. Täydellisen valon säätäminen, kuvakulman etsiminen, maskeeraaminen ja rekvisiittojen asettelu on tarkkaa puuhaa, mutta lopputulokset ovat sen arvoisia. Anni Laivoranta pitää ihmisten kuvaamisesta ja kuvien rakentamisesta. 19

20 VÄINÖ 2014 SARA VERTANEN SARA VERTANEN SAMPSA TUOMIAHO SARA VERTANEN 20 ANNI LAIVORANTA NOORA TAPANINEN SARA VERTANEN

21 NOORA TAPANINEN KRISTA PITKÄLÄ IIDA RAIKAMO SAMPSA TUOMIAHO SARA VERTANEN KRISTA PITKÄLÄ SARA VERTANEN IIDA RAIKAMO LOLA TIKKANEN 21 ANNI LAIVORANTA

22 VÄINÖ 2014 Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto-osaajat Kaksi ja puoli vuotta Voionmaan opistolla oli hauskaa ja opettavaista aikaa Antti Kankaanpäälle ja Jertta Ahtiaiselle. Työt eivät lopu, vaikka ammattitutkinto on saavutettu. TEKSTI: LARI SEPPINEN, KUVA: NOORA TAPANINEN Antti Kankaanpää ja Jertta Ahtiainen valmistuivat joulukuussa Voionmaan opiston audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto- eli AV-linjalta. Kumpikaan ei ole katunut päätöstään tulla Voionmaalle. Molemmat viihtyivät opistolla kaksi ja puoli vuotta. Antti, 25, kävi elokuva- ja tv-linjan ennen siirtymistä AV-linjalle. Hän myöntää, että näiden välillä on eroja. - Ensimmäinen vuosi elokuva- ja tv-puolella oli enemmän opiskelua ja koostui erilaisista harjoituksista, Antti sanoo. Harjoitukset vaihtuivat AV-linjalla oikeisiin tilaustöihin. Oman kehityksen seuraaminen ja innostava ilmapiiri motivoivat Antin pysymään Voionmaalla. Selvät suunnitelmat tulevaisuudelle AV-linjalla on mahdollisuus erikoistua neljään eri osaamisalaan; editointiin, kuvaukseen ja valaisuun, mediatyöhön tai tuotantoon ja projektinhallintaan. Antti erikoistuu kuvaukseen ja valaisuun, Jertta editointiin. Molemmat tähtäävät osaamisalansa mukaisiin töihin tulevaisuudessa. - Tarkoitus on päästä suoraan töihin leikkaajaksi. Kahden ja puolen vuoden opiskelun jälkeen aika alkaa olla kypsä, Ahtiainen hymähtää. Hän valottaa, että editointiin erikoistuvan täytyy työstää saadusta materiaalista valmis lopputulos. Antti kertoo kuvaukseen ja valaisuun kuuluvan eri genrejen kuvaamista erilaisilla kalustoilla. Vinkkejä kiinnostuneille Molemmat suosittelevat Voionmaan opistoa, jos on kiinnostunut AV-linjan tarjoamasta sisällöstä. Tärkeimmät neuvot tuleville hakijoille ovat aktiivinen asenne ja aito halu oppia alasta. - Vaikka linjalla erikoistuu vain yhteen osaamisalaan, niin kaikkiin eri juttuihin kannattaa silti mennä mukaan. Erilaisista hankkeista saa perspektiiviä omaan juttuun, Kankaanpää neuvoo. Ahtiainen muistuttaa, että on oltava valmis tekemään töitä ja käymään tunneilla. Hänen mielestään on turhaa tuhlata aikaa, jos ei ole halua oppia ja saada linjan tarjoamista mahdollisuuksista kaikkea irti. 22

23 Valokuvaajan ammattitutkinto vei Voionmaalle AV-ammattitutkintoon valmistava koulutus Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen eli AV-linjaan kuuluu neljä erikoistumisalaa: editointi, kuvaus ja valaisu, mediatyö ja tuotanto ja projektinhallinta. Linjalle hakevalla täytyy olla taustana joko audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto tai muu vastaava koulutus esimerkiksi kansanopistossa. Opetus koostuu oikeista av-alan työtilanteista, joita tarjoavat tilaajalähtöiset elokuva-, tv- ja videotuotannot sekä henkilökohtaiset työharjoittelut. Opiskelu kestää 18 kuukautta. TEKSTI: LARI SEPPINEN KUVA: SAMPSA TUOMIAHO Voionmaan opistolla on mahdollista suorittaa valokuvaajan ammattitutkinto. Linjalla opiskeleville Janne Ylitalolle ja Helin Igoselle valokuvaaminen on rakas työ. Janne ja Helin kävivät opiston valokuvauslinjan ennen siirtymistä nykyiselle kurssille. He kertovat ensimmäisen vuoden olleen enemmän alkeiden ja perustekniikan harjoittelua, kun taas toisena vuonna keskitytään näyttötehtäviin. Opistoelämä ei ole kyllästyttänyt, vaikka molemmat ovat jo toista vuotta Voionmaalla. - Täällä on tiivis yhteisö, mikä on sekä hyvä että huono juttu. On vaikea lähteä pois, mutta tunnelma on hyvin perhemäinen, Helin kuvaa. Mahdollisuus ammattitutkintoon oli suurin motivaation lähde jatkaa Voionmaalla sekä Jannelle että Helinille. Freelanceriksi ja yrityselämään Kummankaan opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole kiveen hakattuja. Jannella, 45, on kokemusta yrityselämästä, johon hän aikonee palata opiston jälkeen. Hän ei silti jätä kuvaamista. Valokuvaajan ammattitutkinto - Olen harrastanut valokuvaamista yhdeksänvuotiaasta asti. Teen varmasti tulevaisuudessa jotain valokuvaamiseen liittyviä sivutoimisia hommia, Janne kertoo. Helin pyrkii tekemään töitä ainakin freelancerina. Hän paljastaa, että hänellä olisi villeimmissä haaveissaan joskus tulevaisuudessa oma studio. Opisto on vastannut molempien tarpeita ja odotuksia, vaikka pieniä yllätyksiäkin aluksi oli. - Odotin, että ensimmäinen vuosi olisi ollut teoriapainotteisempaa, Helin miettii. Avointa mieltä ja oma-aloitteisuutta Molemmat suosittelevat Voionmaata valokuvaamisesta kiinnostuneille. Janne neuvoo tulevia hakijoita pitämään opistoon päästessään mielen avoimena kaikelle uudelle ja vanhallekin informaatiolle. - Vaikka olisi kuinka pätevä, tekee hyvää kerrata toisinaan asioita, Janne muistuttaa. Helin painottaa oman aktiivisuuden olevan tärkeintä. Hän kertoo monen linjan saman opiston sisällä mahdollistavan monipuoliset sosiaaliset suhteet ja toimintamahdollisuudet. Valokuvaajan ammattitutkintokoulutus valmentaa valokuvaajan työhön. Linjalle päästäkseen täytyy olla suorittanut joko Voionmaan opiston valokuvauslinjan tai muun oppilaitoksen vastaavantasoiset opinnot. Ammattitutkintoon kuuluu neljä osa-aluetta: studiotyöskentely, miljöötyöskentely, digitaalinen työnkulku sekä suunnittelu ja kaupalliset taidot. Voionmaan opistolla on sopimus näyttötilaisuuksien järjestämisestä Helsingissä sijaitsevan ammattiopisto Stadian kanssa. 23

24 VÄINÖ 2014 Minni Muukkosen lapsuudenhaave näyttelemisestä lähti viimein liikkeelle Voionmaalla TEKSTI: AAPO LAAKSO KUVAT: ANSSI RANTAKOSKI Hermot koetuksella näyttelijälinja antaa mutta myös vaatii On haaveesi ollut sitten valkokankaan superstara tai moottori-insinöörin ura, Voionmaan opiston näyttelijäkoulutus on paikka, jossa esiintyjänalut laitetaan koetukseen. Voionmaan elokuvanäyttelijälinja on lukuvuoden kestävä koulutus, jossa opiskelijat perehtyvät näyttelijäntyön perusteisiin. Kuukausien aikana oppilaat saavat erilaisissa harjoituksissa nähdä, millaista työ on. Heille tarjoutuu myös mahdollisuus osallistua koulun elokuvakoulun opiskelijoiden harjoitustöihin ja näin he saavat oikeaa kokemusta kuvaustilanteista. Elämä ennen Voionmaata Näyttelijä on nykyään monen toiveammatti. Jatkuvasti näkyvillä olevat tähdet saavat monet kiinnostumaan elokuvien parissa työskentelystä. Ei kuitenkaan tarvita lapsuudesta asti ulottuvaa haavetta urasta, jotta sen voisi kokea omakseen. 25-vuotias Ville Riipinen on miettinyt omaa haaveammattiaan pienestä pitäen. Lapsuuden haaveet urheilusta kariutuivat, kun vammautumiset estivät uran. Jatkoaika lukiossa ei selkeyttänyt suunnitelmia. Sen jälkeen Ville kokeili erityyppisiä aloja: moottori-insinööri, elintarviketeknikko, siivooja. Mikään ei kuitenkaan tuntunut omalta. Käynti kesäteatterissa muutti kaiken. Lavalla esiintynyt näyttelijä sai aikaan fyysisen reaktion; esiintyjän läsnäolo jätti vaikutuksen, joka ei unohtunut. Ville päätti hakea opiskelemaan näyttelijäksi. Hänen etsiessään paikkaa Voionmaa tuli ensimmäisenä vastaan. Se myös tuntui oikealta ratkaisulta, ja siihen Ville pyrkii tällä hetkellä: tekemään sitä mikä tuntuu parhaalta. - Pieni epävarmuus oli silti taustalla, onko minusta oikeasti tähän. En kuitenkaan antanut sen estää, Ville paljastaa. Minni Muukkosella on toisenlainen tarina. Haave syttyi jo kouluaikoina, kun näytteleminen esityksissä tuntui mahtavalta. Ei tarvinnut miettiä mihin haluaisi: uratoive oli löytynyt. Minni kuitenkin päätti, ettei näyttelijän ura ole tarpeeksi vakaalla pohjalla yksinään, joten sen tueksi hän päätti hankkia varmemman ammatin. Lukion jälkeen matka jatkui leipurikouluun. Toiveet näyttelijän urasta jäivät taka-alalle, kun työt ja muutokset elämässä veivät huomiota. Taustalla silti kuulsi haave, ja koulun alkua edeltävänä keväänä hän päätti lopulta tehdä asialle jotain. Voionmaa erottui joukosta, koska täällä oli nimeomaan elokuvanäyttelijäkoulu. Tie kulkee kohti pääsykokeita Pääsykokeet olivat molemmille raskaat. Henkistä ja fyysistä puolta koettelevat tehtävät saivat molemmat epäilemään omia mahdollisuuksiaan. Minniä lohdutti opettajilta saatu hyvä palaute: - Meinasin pyörtyä pääsykokeissa, mutta palaute antoi itsevarmuutta. Motivaatio taisi tulla esille, hän miettii. Villelle tilanne jätti ristiriitaisen mielikuvan. Paikka oli selvästi vaativa, mutta samalla todella mielenkiintoisen oloinen; epämukavuusalueelle mentiin. Helpotus koitti lopulta, kun tieto sisäänpääsystä varmistui. Oli aika muuttaa elämä keskelle metsää ja suunnata kohti uratoivetta. Voionmaalle saapuessa alussa jännitti. Minni samaan aikaan sekä odotti että oli peloissaan, mitä uusi paikka ja uudet rutiinit tuovat mukanaan. Villeä mietitytti asuminen. Muuttaminen yhteen monen ihmisen kanssa samaan asuntoon tuntui aluksi ahdistavalta, koska Ville oli asunut vuosia omillaan yksiössä. Siihen on kuitenkin tottunut vähitellen ja siitä on oppinut nauttimaan. Opiskelu painottui aluksi oman fysiikan kuntoon saamiseen Ensimmäiset tunnit kuluivat rankkojen fyysisten harjoitusten parissa. Jos oma kunto ei ole paras mahdollinen, on alku vaativaa. Minni muistelee ensimmäisten tuntien olleen rankkoja - Osa porukasta oli melkein oksentamassa tuntien jälkeen, hän kertoo mutta pitää ratkaisua kuitenkin hyvänä. - Tänne ollaan tultu oikeasti harjoittelemaan tätä ammattia, joten hyvä että heti alussa näytetään mitä tulee olemaan. Varsinaista näyttelemisen harjoittelua on verrattain vähän, enemmän keskitytään teknisiin harjoituksiin. Tähän sekä Minni että Ville kaipaisivat muutosta. Harjoitella voisi enemmän oikean näyttelemisen kautta. 24

25 Ville Riipinen on oppinut nauttimaan esiintymisestä vuoden aikana KOLUMNI Toimittaja älä itke Sanomalehti on kuollut formaatti! Näin julistaa internet, joka tarjoaa jatkuvasti enemmän tekstejä kansalle. Lyhyt, nopea ja tunteita herättävä; uutinen ei saa enää vain kertoa tapahtunutta, sen pitää olla tarina itsessään. Vanhat tavat kuolevat kun uudet tulevat tilalle. Onko mikään enää pyhää kun edes yhteiskunnan kivijalka eli journalismi ei ole pysyvää? Kaikki lähtee harjoittelusta Voionmaan opiston elokuvanäyttelijälinja kokoaa alasta kiinnostuneet ympäri Suomea. Lukuvuoden kestävän koulutuksen aikana opiskelijat tutustuvat näyttelijäntyön perusteisiin harjoitusten ja käytännön työn kautta. Harjoitukset painottuvat pohjaa antaviin taitoihin: laulua, tanssia, fyysisiä harjoituksia ja akrobatiaa. Samalla ne valmistavat korkeakoulujen pääsykokeisiin. Monologeja näyttelijät pääsevät tekemään vuoden aikana useita. Osa niistä kuvataan videolle ja osa on vain kerran esitettäviä. Kameran eteen päästään opiston elokuvakoulun harjoitustöissä. Pääopettajana toimii Pauli Poranen, joka keskittyy taitoaineisiin. Myös ohjaaja Jari Halonen opettaa koululla säännöllisesti. Tunneilla keskitytään rankkaan fyysiseen treeniin ja sen kautta näyttelemiseen. Vahvojen mielipiteiden Jari ei säästele, vaan antaa suoraa palautetta. Näyttelijä Konsta Mäkeläkin opettaa opistolla ja keskittyy samoihin asioihin kuin Jari. Vierailevia opettajia käy vuoden aikana puhumassa omista erityisaloistaan, kuten dramaturgiasta. Elokuvanäyttelijälinja toteutetaan yhteistyössä Teatterikorkeakoulun kanssa ja linjan suorittaminen antaa TeaK/Avoimeen yliopistoon 50 opintopistettä. Villen mielestä parasta onkin ollut tekeminen, kun on päässyt kokeilemaan kaikenlaista. Laulu ja tanssi ovat olleet tuntemattomampia, mutta täällä niistä on päässyt nauttimaan. Minni taas kokee henkilökohtaisen ohjauksen parhaaksi - aina kun siihen on ollut mahdollisuus. Siinä oppii eniten. sä ovat jatko-opiskelut korkeakouluissa. Ville taas miettii, ettei näyttelijän ura varmaan tule olemaan leipätyö, vaan ennemmin siinä sivussa. Tällä hetkellä silmissä siintää ohjaajana toimiminen ja esimerkiksi näyttelemisen opettaminen. Avoin mieli tulevaisuuteen on kuitenkin hänen mielestään tärkeintä. Leikki sikseen. Journalistin maailma on kokenut muutoksen ajankäytön painottuessa internetiin. Vaikka vankka kannattajakunta edelleen vannoo aamulla jaettavan paperilehden nimeen, lukee uusi sukupolvi uutiset puhelimellaan silloin kun ne tapahtuvat. Kerran päivässä ilmestyvä, muuttumaton lehti ei vastaa enää siihen tiedon tarpeeseen, jonka internet on mahdollistanut. Se ei kuitenkaan tarkoita, että toimittajan ammatti olisi kuollut tai että sen tulevaisuus on lyhyissä 140 merkin twiiteissä. Uutisvirran pirstaloituessa hyvän journalismin merkitys ennemminkin kasvaa kuin vähenee. Asioihin syvästi perehtyvä ja niiden taustoja selittävä, harkittu ja pitkä teksti ovat tapa kirjoittaa, jota tarvitaan. Parin viime vuoden aikana on alkanut muutos, jossa myös internetiin kirjoitetaan pitkiä, hyvin taustoitettuja juttuja. Ne eivät kuitenkaan ole ilmaisia vaan maksullisia. Menneisyyden haikailun sijaan pitää suunnata katse kohti uusia mahdollisuuksia. AAPO LAAKSO Mihin matka jatkuu opiston jälkeen? Voionmaan jälkeen Minnin ja Villen suunnitelmat lähtevät eri teille, vaikka päämäärä onkin samankaltainen. Minnin tähtäimes- Voionmaata suosittelevat molemmat. Inspiroiva ilmapiiri on Villen mielestä yksi parhaimpia syitä täällä olemiseen. Ja koska paikka on kaukana kaikesta, voi keskittyä opiskeluihin paremmin, kun turhia virikkeitä ei ole. 25

26 VÄINÖ 2014 Marginaalit pääsivät lavalle monologeissa Ville Mikkonen eläytyi rooliinsa tunteella Voionmaan opiston näyttelijäopiskelijoiden valmistamat monologit pääsivät estradille pubiin tehdyllä näyttämöllä. Näimme 33 esitystä teemasta marginaaliihminen. TEKSI: AAPO LAAKSO KUVAT: ANNI LAIVORANTA Näyttelijälinjan opettaja Pauli Poranen aloitti kertomalla, että tarinan kuljettaminen ja yleisön mukaan saaminen ovat illan tavoite. Esityksestä pitäisi myös tulla esille persoonallisuutta ja sen tulisi herättää tunteita. Samasta teemasta huolimatta oli aiheesta saatu revittyä monipuolisia hahmoja. Vaikka samankaltaisia esityksiä löytyi muutama, oli jokainen silti omaperäinen. Taso vaihteli, mutta yhtään täysin huonoa ei mukaan ollut päätynyt. Parhaat erottuivat silti selkeästi edukseen. Voittajaksi valikoitui hyvin selvästi Ville Mikkonen, joka esitti vahvan tulkinnan. Improvisaatiolla ja muutamalla uudelleenkirjoituskerralla tehty monologi vangitsi yleisön tuoleihinsa koko esityksen ajaksi. Tuomaristo kehui Mikkosen tulkintaa ja aitoutta, se pysyi kasassa. Läsnäolo oli vaikuttavaa, Mikkonen oli omassa maailmassaan esittämässä traagista kertomusta kaupunkilähiön ihmisestä, jonka asiat ovat menneet huonosti. Voittajasta ei epäilystä Kilpailun tuomarina toimi ohjaaja, käsikirjoittaja Valtteri Kokko. Hän kehui monipuolisuutta ja sitä miten osa esiintyjistä oli saanut hahmossa tapahtuvan muutoksen hyvin esityksen aikana esiin. Muutaman minuutin monologiin muutoksen saaminen on taitolaji ja muutenkin tilanhallinta niin pienessä ajassa vaatii lahjakkuutta. Siinä onnistuivat muutamat todella hyvin. Valtteri Kokko kutsui sitä lavapresenssiksi. Jotain sanoinkuvaamatonta, jolla yleisö saadaan polvilleen. Matilda Mahlamäen taidonnäyte itsemurhasta selvinneenä riitti toiseen sijaan 26

27 HANNU SINISALO Moottoripyöriä ja viiniä opiskelun täydeltä Moottoripyörämuseolla tarjottiin ryhdikkäät kyydit Moto Guzzin järeällä kuormajuhdalla TEKSTI: MARKO KORHONEN KUVAT: HANNU SINISALO, HANNA TUULONEN Toimittajaopiskelijat matkustivat vuonna 2013 keväällä Italian Riminiin viikoksi kirjoittamaan juttuja rannan ulkopuolisista nähtävyyksistä ja tapahtumista. Vähäinen vapaa-aika koostui unesta ja ruuasta, vaikka toimittajan pitäisi keskittyä työhönsä koko valveillaoloajan. Siksipä yksi kappale on omistettu ruualle. Rimini oli virallinen määränpäämme, mutta ennen sitä koimme Milanon lentokentän, nukutun yön kämäisessä hostellissa ja mutustelimme ylivoimaisen hyvää Burger King -mättöä kaupungin yhdellä suurimmista kaduista. Milanossa käppäillessämme vastaan tupsahti Disney-kauppa, joka herätti nostalgisia lapsuusmuistoja. Kaupassa raha vaihtui Disney-pahiksiin, jotka saapuivat sittemmin matkatavaroiden myötä Suomeen. Uusi maa hämmensi niin pitkään, että juttujen teko onnistui vasta Riminiin päästyämme. Silloin työnteko alkoi välittömästi. Rimini vakuutti kauneudellaan ensisilmäyksellä, sillä kaupunki oli täynnä vanhoja kivoja pikku rakennuksia. Kaupunginmuseon työntekijä valitteli hiukan, kuinka kaikkea vanhaa tuhoutui toisen maailmansodan aikana, jonka myötä kaupungista tuli rumempi. Suomen betonihirviöihin verrattuna Riminissä jokainen rakennus näytti oikein viehättävältä. Meidän piti kirjoittaa juttuja Riminin matkailusivuille ja aiheiden piti tulla rannan ulkopuolisista tapahtumista ja paikoista. Huhtikuussa lämpötila pysytteli ikävästi +10 C:ssa, joten ranta ei houkutellut paikalle millään tavalla. Sisäkaupunki tarjosi sen sijaan paljon koettava, kuten museoita ja ihmisvilinän täyttämiä katuja. Italiassa ruokapaikkojen suhteen oli käytettävä luovuutta, sillä porukassamme oli yksi viljaton ihminen. Jos jossakin asiassa stereotypiat osuivat kohdalleen niin italialaisessa ruuassa. Jokainen paikallinen ravintola tarjosi ruokalistallaan pitsaa, pastaa ja halpaa viiniä. Muun ruuan löytäminen oli paikoitellen todella hankalaa mutta ei mahdotonta. Kukaan ei kuollut kuitenkaan nälkään. Päivän reissut kohdistuivat erilaisiin teemapuistoihin ja museoihin, joissa päivät kuluivat tunnustellessa ja analysoidessa paikkoja journalistisin aistein. Näistä mainittakoon lapsille suunnattu Fiabilandia ja Italia in Miniatura, jossa koko Italia oli mahdutettu pienoiskoossa pienelle alueelle. Matkan yksi suurimmista yllätyksistä oli moottoripyörämuseo, jolle aiheensa puolesta oli vaikea saada kirjoittajaa. Paikan syrjäisyys vailla kunnollista opastusta ja museon henkilökunnan heikon englannin kielen taito saivat paikan vaikuttamaan paperilla hyvin turistikielteiseltä. Ylipäätään englannin kielellä kommunikointi muuttui vaikeammaksi rannasta poispäin mentäessä. Tilanteen pelasti Hannu Sinisalo, joka osasi tulkata italian suomeksi, joten museo avautui ihan uusin korvin. Saimme kokeilla moottoripyörien kyydissä istumista ja kierroksen loputtua museon henkilökunta järjesti eeppisen lounaspiknikin. Viileän tuulisenakin ranta houkutteli hiekalle koko hyväntuulisen konkkaronkan. HANNA TUULONEN 27

28 VÄINÖ 2014 Maikat marinadissa Millaisia opettajamme ovat tiivistetysti? Opiskelijoiden kertomusten sekä opettajien lyhyiden haastattelujen myötä pääsimme purkittamaan opettajat. PASI SALMIKALLIO TOIMITTAJALINJA SEKÄ RADIO- JA TV-LINJA Opiston rehtori Pasi Salmikallio tunnetaan opistolla sloganistaan: Hyvä homma hei! Opiskelijat kertovat Salmikallion pysyvän hyvin ajan tasalla sekä nuorten asioista että maailman menoista. Salmikallio näyttää jyrkältä auktoriteetilta, joten häntä ei heti uskoisi läpän heittäjäksi. Rehtori myöntääkin, että hänellä on erikoinen huumorintaju, sillä kaikki eivät aina ymmärrä milloin hän vain vitsailee. Rehtori on ollut 30 vuoden ajan absolutisti ja hän lukee mielellään scifi-kirjallisuutta. MARKUS NIEMINEN ELOKUVA- JA TV-LINJA SEKÄ AV-AMMATTILINJA Markus Nieminen tykkää jaloviinasta, hyvistä viskeistä, sikareista, musiikista sekä talon remppaamisesta. Nieminen tiedetään opiskelijoiden keskuudessa suorapuheiseksi. Opiskelijat kertovat, että jos Nieminen sanoo kuvaa susipaskaksi, hän sanoo niin vain siksi, koska kuva oli susipaska. Kerrotaan myös, että kun jotain on hukassa, Nieminen usein toteaa, että: Joku Güntheri on nussinut sen. Nieminen rakastaa ruuanlaittoa, erityisesti tuliset ruuat ovat hänen bravuurinsa. TAPIO KIVIRINTA ELOKUVA- JA TV-LINJA, DOKUMENTTILINJA SEKÄ AV-AMMATTILINJA Tapio Tapsa Kivirinnalla on opiskelijoiden mukaan 200 vuoden kokemus elokuva-alalta. Hän jaarittelee lyhyet asiat mahdollisimman pitkästi eli kysyessä paljonko kello on, saa vastaukseksi koko Suomen elokuvahistorian luennon ja ehkä kelloajan. Kivirinnan suusta kuullaan usein tällaisia käsitteitä: ranskalainen uuden aallon elokuva, neorealismi ja Eisensteinin montaasiteoria. Kivirinta juo oluensa jäillä eikä hän ole koskaan krapulassa. HANNU SINISALO VALOKUVAUSLINJAT Hannu Sinisalo on ammatiltaan itse asiassa kulttuurintutkija. Hän on kiinnostunut monista asioista, kuten kielistä, maista, kulttuureista, ihmisistä ja matkustamisesta. Opiskelijat kertovatkin, että Sinisalo lentää enemmän kuin linnut vuodessa. Tämä pitää paikkansa, sillä esimerkiksi vuoden 2013 aikana Sinisalo kävi Virossa, kahdesti Latviassa, Liettuassa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa, Kreikassa, neljästi Italiassa ja kolmesti San Marinossa, jonne Sinisalo onkin aikeissa muuttaa lähivuosina. 28

29 TEKSTI: LINDA ELMROOS KUVAT JA KUVANKÄSITTELY: ANTTI NIEMINEN JA PETRI ANTTILA, VALOKUVAUKSEN AMMATTITUTKINTOLINJA PAULI PORANEN ELOKUVANÄYTTELIJÄLINJA Opiskelijat kuvailevat Pauli Porasta hyvää tahtovaksi kurinpitäjäksi. Heidän mukaansa Poranen hokee usein tämän tyylisiä lauseita kuin Sanonks mä?, Haluutsä et mä sanon? ja No sanonko mä? Lisäksi Porasen koira, Otto, on kaikkien opiskelijoiden suosiossa. Poranen paljastaa, että kotona siivoaminen kuuluu hänelle ja ruuanlaitto vaimolle. Lisäksi hän on ideoinut ja valinnut heidän olohuoneeseensa pitsiverhot. Poranen myöntää tämän olevan vähän epämiehekästä. TERO JUSSILA VALOKUVAUSLINJAT, STUDIOKUVAUS Opiskelijat kuvailevat Tero Jussilaa ihanan rauhalliseksi ja äärettömän kärsivälliseksi. Vapaa-aikaansa Jussila viettää 3-vuotiaan tyttärensä kanssa ja lisäksi hän on kiinnostunut fillareista, erityisesti yksivaihteisista ratapyöristä. Jussila paljastaa, että hänellä oli mahdollisuus kuvata Tapaninpäivän tsunamia vuonna 2004, koska hän oli ulkomaanmatkalla ja saapui kyseisenä iltana saarelle, jonne aallot olivat iskeneet. Hänellä oli kaikki valokuvaustarvikkeet mukana, mutta hän ei tajunnut ottaa ainuttakaan kuvaa tsunamin tuhoista. TIMO RUUSUVUORI RADIO- JA TV-LINJA Timo Timppa Ruusuvuori kuvailee itseään kolmella sanalla: punakka, tanakka ja hanakka. Opiskelijoiden mukaan Ruusuvuorella on härski ja näsäviisas huumori sekä hassu nauru. Ruusuvuori, linjalaistensa keskuudessa Timosaurus, on nautiskelija, joka pitää penkkiurheilusta ja lukemisesta. Hän on lukenut jopa kaikki päärakennuksen kirjat. Ruusuvuori ei pidä yhtään heräämisestä, joten hänellä on aamuisin känkkäränkkä: ennen töihin tuloa hänen pitää ensiksi pari tuntia tasaantua. JUSSI-PEKKA ARKKOLA VALOKUVAUSLINJAT, DIGITAALINEN TYÖNKULKU Jussi-Pekka JP Arkkola pitää mielenkiintoisista ihmisistä, luonnossa liikkumisesta sekä kamppailulajeista, joita hän on harrastanut jo 13-vuotiaasta lähtien. Opiskelijat kertovat Arkkolan olevan hieman darude, mutta todella kärsivällinen. Hänestä saa helposti sellaisen kuvan, että hän olisi rauhallinen kotihiiri, mutta Arkkola paljastaa, että vapaa-ajallaan hän osaa heittäytyä ja tietyissä tilanteissa olla spontaanikin. 29

30 VÄINÖ 2014 Tapaamisjuhlat TEKSTI JA KUVAT: PETTERI PAAJANEN Voionmaan opiston tapaamisjuhlat olivat jo alkaneet, kun rynnin kamerani kanssa pitkin jään peittämää nurmikkoa kohti päärakennusta, joka oli pääkallonpaikkana tämän kummallisen kompleksin vuosittaisille riennoille. Metsän keskellä järjestetty 200 ihmisen kokoontuminen kuulosti vähintäänkin hämärältä, joten päätin luikahtaa opiston pubiin taka-ovesta. pelkoa ja vainoa Voionmaalla Epäluuloni osoittautuivat kuitenkin vääriksi, sillä tilaisuus näytti päällisin puolin aivan tavallisilta opiskelijapippaloilta, ehkä muutamaa merkillisen oloista henkilöä lukuun ottamatta. Juhliin oli tosin kutsuttu Voionmaan entisiä opiskelijoita, joten porukka oli järjestäänkin monenkirjavaa. Tilasin kaljan ja istuuduin opiston radiolinjalaisten pöytään, josta löytyi myös vanha kollegani Sami Tuunanen. Pyysin häntä auttamaan jutun teossa, ja annoin hänen käyttöönsä pätevän Olympus-ääninauhurin juhlien taltioimista varten. Istuskelin pöydässä, ja keskustelin mukavia opiskelijoiden kanssa siihen asti kunnes oluen terävöittämät aistini poimivat korviini osan radio-linjan opettajan, Timo Ruusuvuoren vuodatuksesta. Ruusuvuori oli ilmeisesti puhunut jotain typerää, ja nyt hänet uhattiin tappaa. Samassa vieressäni istunut kaveri kiskaisi taskustaan jonkun äärinationalistisen liikkeen tunnuksen, ja pui minulle nyrkkiä. Tuota et sitten kuullut. Me on hoidettu kovempiakin toimittajia pois päiviltä, sun hoitelemisesi ei vaa assa paljon paina, kaveri mutisi minulle matalalla äänellä. Tyyppi nousi ylös ja käveli tiskille tilaamaan, joten päätin kysäistä asiasta Ruusuvuorelta, mutta tämä vastasi näyttämällä keskisormea ja vaikeni. Hetken vilkuiltuani ympärilleni aloin ymmärtää mitä opistolla todella tapahtui. Tämähän oli ilmiselvä mafian kokoontuminen. Elokuva- ja tv-linjan opettaja Tapio Kivirintaa ahdisteli parhaillaan joku pukumies, ja Tapio näytti selvästi pelästyneeltä. Rehtori Pasi Salmikallio oli jo kadonnut kuvioista. Opiston henkilökunta oli selvästi uhkailtu tähän. Mitä helvettiä ne täältä halusivat? Oliko jonkinlainen mafia kaapannut Voionmaan? Päätin lähteä saliin katsomaan juhliin järjestettyjä bändejä. Lavalla soitti Dr. Napalm & his infernal ukulele. Sali näytti kuitenkin nopeatempoiseen musiikkiin nähden epätavallisen rauhalliselta. Ihmiset möllöttivät Napalmin irokeesikampausta kuin kuuta nousevaa ja kittasivat oluttaan kivikasvoisina. Menin lavan eteen ottamaan keikasta kuvia, kun eräs pukumiehistä alkoi uhkailla minua. Täällä ei kuvata, pukumies mylvi naama vääntyneenä sairaaseen irvistykseen. Sanoin että minut on palkattu tekemään arvostettua Väinö-lehteä, ja että toimenkuvaani kuului ottaa kuvia keikasta, mutta mies ei rauhoittunut, vaan alkoi hapuilla merkitsevästi povitaskuaan. 30

31 En jäänyt odottamaan taskusta nousevaa lamautinta, joten sokaisin hänet kameran salamalla, ja tähtäsin polvitaipeeseen jämäkän potkun niin, että lattia tärähti miehen kaatuessa. Juoksin pubin suuntaan kuin perkele olisi niskassani, ja kuin ihmeen kaupalla tilanne jäi rekisteröimättä paikallaolijoilta. Vastaani hoippui ilmeisen sekava Sami Tuunanen. saisivat minutkin. Juoksin hakemaan kollegaani, joka löytyikin nuokkumasta samalta tuolilta jonne hänet jätinkin. Baarin nurkassa odotti kuitenkin kummallinen näky. Tapio Kivirintaa ahdistelivat tällä kertaa tontut. Mies näytti siltä kuin atomisukellusvene olisi jysähtänyt hänen tajuntaansa. Perkeleen tontut, huusin niin että pubi raikui. Heitin niitä tyhjällä olutlasilla, joka Vedin Samin läpi huoneen kaataen samalla jokaisen huonekalun takaa ajajien tielle, minkä vain ikinä pystyin. Pääsimme takaovesta ulos, ja iskin sen eteen baaripöydän juuri kun ensimmäinen nyrkkipari alkoi takoa oven lasia. Vihaisia naamoja alkoi näkyä myös oven viereisissä ikkunoissa. Pakenimme Sami tiukasti otteessani Puukstaavin asuntolan kauimmaisiin huoneisiin opiston liepeillä, ja piilotin hänet sängyn alle. Itse jatkoin seuraavaan huoneeseen, ja piilouduin sinne kiroten kohtaloani tällä jumalan hylkäämällä laitoksella. Mitä helvettiä sinulle on tapahtunut, kysyin. Kollegani näytti siltä kuin ei muistaisi edes omaa nimeään. Jollain tavalla erotin epäselvästä vastauksesta että hän oli käynyt ulkona. Otin häneltä antamani nauhurin ja klikkasin edellisen ääniraidan päälle. osui hieman oikeanpuoleisesta ohi, suoraan baaritiskiin. Kesti hetken että havaitsin kaikkien paikallaolijoiden tuijottavan minua. Olin aiheuttanut liikaa hälyä. Jumalauta nyt mennään, karjuin kollegalleni, ja sieppasin häntä niskasta kiinni. Seuraavana aamuna brunssilla kaikki näyttivät normaaleilta. Portsaria ja mafiosoja ei näkynyt missään, saatikka tonttuja. Ihmiset puhelivat keskenään ehkä väsyneenä, mutta iloisesti. Näkemäni ei millään tavalla suhteutunut edellisiltana kokemiini kauheuksiin. Nauhurista kuului täysin järjetöntä juttua päästäisten jahtaamisesta paljain käsin, ja taustalta erottui myös oudosti lirkuttava naisääni. Sami oli selvästi huumattu, ja hän tuntui vajoavan yhä syvemmälle tavoittamattomaan tilaan. Saatoin Samin istumaan, ja päätin livahtaa saliin katsomaan aiheuttamani välikohtauksen jälkimaininkeja. Uusi bändi oli vallannut lavan, ja helpotuksekseni kaikki oli ennallaan. Kaatamaani miestä ei näkynyt missään. Päästyäni eturiviin silmäni meinasivat pullistua päästä. Bändin laulaja keräsi porukalta suojelurahaa, eikä yhdenkään katsojan ilme edes värähtänyt. Mitä helvettiä? Baarissa myytävään olueeseen oli selvästi livautettu jotain, ja nyt koko opisto patsasteli salissa kuin sammunut valotaulu. Jostain syystä minä olin ainoa ymmärryksensä säilyttänyt. Oli aika lähteä. En todellakaan halunnut jäädä odottelemaan sitä, että ne paskiaiset Samassa etuoven suunnalta ilmestyivät portinvartija itse, ja taklaamani mies joka lähestyi sormi naulittuna suuntaani. En millään päässyt eroon tajuntani syövereissä vahvistuvasta ajatuksesta. Olisinkohan voinut kuvitella tämän kaiken? 31

32 VÄINÖ 2014 Meille, teille vai pyykkitupaan? TEKSTI: MINJA RANTAVAARA JA TAIGA HÄKKILÄ KUVAT: SARI FORSMAN Voionmaalla voit majoittua kolmessa eri asuntolassa. Puukstaavi ja Kipinä koostuvat kahden hengen huoneista. Keittiö ja oleskelutilat jaetaan muiden asukkaiden kanssa. Näsikylän mökit ovat neljän hengen asuntoja, jotka tulee tarvittaessa luovuttaa viikonlopuiksi opiston käyttöön. KIPINÄ Ida Nieminen ja Anna-Maija Heinonen jakavat huoneen asuntola Kipinässä. Tytöt ovat yhdessä tehneet huoneesta omannäköisensä. Kipinän yleistilaa tytöt luonnehtivat sotkuiseksi, mutta rakkaaksi. - Yleistila kerää ihmiset yhteen parantamaan maailmaa teekuppi kädessä ja villasukat jalassa. Kipinässä on myös parhaimmat etkot, joihin kuuluu Kipinän oma juomapeli ja golfin peluu käytävällä. Kipinästä löytyy myös pesutupa, pingispöytä ja kuntosali. NÄSIKYLÄ Näsikylä kolmosessa asuvat hyvät ystävykset Sami Hämäläinen, Efe Tuze ja Elmeri Salo. Naapurin pojat (kuvassa: Eetu Marjamäki) kuuluvat usein myös sisustukseen. - Voisimme kaataa väliseinän ja asua kaikki samassa kämpässä, pojat tuumivat. Näsikylässä parasta nuorten miesten mielestä on oma keittiö ja jääkaappi. Vapaa-ajalla asunnossa pelataan pleikkaria ja kuunnellaan Mambaa. Efe käy usein tiistaisin saunaillassa. PUUKSTAAVI Sonja Hämäläinen ja Sami Tuunanen asuvat yhdessä asuntola Puukstaavissa. Pariskunta nauttii huoneensa rauhallisesta sijainnista ja vapaa-ajalla he katselevat yhdessä elokuvia. Aikaisemmin kokiksi valmistunut Sami hemmottelee Sonjaa kokkaamillaan ruoilla. Puukstaavin yleistilassa pelataan usein lautapelejä ja kuunnellaan musiikkia. Pubin mennessä keskiviikkoyönä kiinni, suuntaavat opiskelijat useimmiten sinne jatkoille. 32

33 Täällä muruseni on Rakkaus voi roihahtaa niin kaupungin sykkeessä kuin keskellä luontoakin, kuten Voionmaalla on huomattu. Tässä neljä pariskuntaa, jotka opisto saattoi tänä vuonna yhteen. Toisen seurassa voi vain olla Ville Mikkonen 22, näyttelijä Minja Rantavaara 20, lehtitoimittaja Parasta on yhdessä asuminen Eveliina Laitanen 19, valokuvaaja Asko Agge 21, elokuva- ja tv Mistä saavuitte Voionmaan opistolle? Ville: Espoosta. Minja: Tampereelta. Mikä toisessa sai ihastumaan? Ville: Minjan hauskuus ja se, että hänen seurassaan voi vain olla. Minja: Ville saa nauramaan ja voin olla oma itseni hänen kanssaan. Parhaimmat puolet Voionmaalla seurustelussa? Ville: Ei tarvitse kävellä kauas päästäkseen toisen luokse. Minja: Sama kuin Villellä. Tulevaisuuden suunnitelmat valmistumisen jälkeen? Molemmat: Emme ole vielä pahemmin miettineet tulevaisuutta. Suositteletteko Voitsia seuraa etsiville sinkuille? Molemmat: Totta kai, todellakin! Mistä saavuitte Voionmaan opistolle? Eveliina: Alavudelta. Asko: Oulusta. Mikä toisessa sai ihastumaan? Eveliina: Ensimmäiseksi ulkonäkö, mutta tutustumisen jälkeen luonne ja huumorintaju. Asko: Ihastuin Even vahvaan persoonaan ja tietysti myös hyvään ulkonäköön. Parhaimmat puolet Voionmaalla seurustelussa? Eveliina: Yhdessä asuminen. Asko: Se, että asioita pystyy tekemään paljon enemmän yhdessä. Tulevaisuuden suunnitelmat valmistumisen jälkeen? Molemmat: Muutamme Tampereelle. Suositteletteko Voitsia seuraa etsiville sinkuille? Molemmat: Kyllä, ehdottomasti. Elämme päivän kerrallaan Sami Nuutinen 21, näyttelijä Jessica Siren 19, näyttelijä Sonja Hämäläinen 22, radio- ja tv-toimittaja Sami Tuunanen 20, radio- ja tv-toimittaja Samanhenkisyys ihastuttaa Mistä saavuitte Voionmaan opistolle? Jessica: Vääksystä. Sami: Vaasasta. Mikä toisessa sai ihastumaan? Jessica: Huumorintaju ja ulkonäkö. Sami: Huumorintaju, mielenkiintoinen persoona ja ulkonäkö. Parhaimmat puolet Voionmaalla seurustelussa? Jessica: Hyväksyvä porukka, väki ei tuomitse. Sami: Yhteiset mielenkiinnon kohteet. Tulevaisuuden suunnitelmat valmistumisen jälkeen? Jessica: Emme ole vielä suunnitelleet tulevaisuutta, mutta aion jatkaa näyttelemistä. Sami: Päivä kerrallaan. Suositteletteko Voitsia seuraa etsiville sinkuille? Jessica: Kyllä! Sami: Suosittelen sinkuille, seurusteleville, kaikille taiteesta ylipäätään kiinnostuneille. TEKSTI: OONA VESSMAN KUVAT: KRISTA PITKÄLÄ Mistä saavuitte Voionmaan opistolle? Sami: Joensuusta. Sonja: Vantaalta, mutta asuin Helsingissä ennen Voionmaalle tuloa. Mikä toisessa sai ihastumaan? Sami: Positiivisuus kaiken muun ohella. Sonja: Hymykuopat, rentous ja iloisuus. Samanhenkisyys myös. Parhaimmat puolet Voionmaalla seurustelussa? Sami: Toisen usein näkeminen. Sonja: Joka päivä on tekemistä: toisen kanssa voi esimerkiksi katsoa leffaa. Tulevaisuuden suunnitelmat valmistumisen jälkeen? Molemmat: Lähdemme ehkä reissaamaan Suomessa, teemme kuitenkin jotakin yhdessä. Suositteletteko Voitsia seuraa etsiville sinkuille? Sami: Kun tulin Voitsille, ajattelin myös lähteväni täältä sinkkuna. Sonjan tultua vastaan tilanne tietenkin muuttui, mutten silti suosittele ihan vain seuran etsimisen vuoksi. Sonja: Joo! Itsekin lähdin sillä mielellä, että jos joku löytyy niin hyvä. Tietenkään pelkästään siitä syystä ei kannata hakea, mutta muuten totta kai. 33

34 VÄINÖ 2014 Pispalalainen RajaCrew -bändi soitti kuluneena vuonna useissa Voionmaan juhlissa. Voionmaan opisto ja Pispalan kumppanuus ry. ovat aloittamassa yhteistyön, joka hyödyttää molempia. Voionmaan opisto saa mahdollisesti käyttöönsä tiloja Pispalasta, kuten Pauhausin, Hirvitalon ja kirjastorakennuksen. Tämä liittyy Voionmaan opiston ja Pispalan kumppanuus ry:n tiivistyvään yhteistyöhön. Voionmaan opiston koulutuspäällikkö Antti Jehkonen näkee yhteistyön sisältävän opetusta ajatellen lähes rajattomia mahdollisuuksia. Tiloja päästään käyttämään opiston elokuva- ja valokuvaprojekteissa, tilaisuuksissa sekä juhlissa. Kumppanuus ry:n taitelijoilta saataisiin graafista osaamista sitä vaativiin töihin, ja kuljetuksia varten saadaan lainaan Pispalan kuljetuskalustoa. Kun mielikuvitusta käyttää niin tästä saa vaikka mitä, Jehkonen visioi. Yhteistyötä tehdään jo nyt. Pispalan Raja crew-bändi on käynyt soittamassa opiston juhlissa ja DJ: t sekä äänentoistolaitteet on saatu kumppanuuden kautta ilman erillistä korvausta. Pispala saapuu Voionmaalle vai toisinpäin? TEKSTI JA KUVA: PETTERI PAAJANEN Työpajanuoret Voionmaalle Hanke on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa opisto tarjoaa maksuttomia media-alan lyhytkursseja pirkanmaalaisille työpajanuorille. Pirkanmaalta työpajoja osallistuu 4-5 ja vähitellen toiminta laajentuu koko maan kattavaksi. Tarkoituksena on aktivoida nuoria löytämään oma alansa ja pienentää syrjäytymismahdollisuuksia. Tämä on tällaista Väinö Voionmaa -henkistä yhteiskunnallista työtä, kertoo Jehkonen. Osan hankkeesta rahoittaa opetusministeriö, osan EU Pispalan kumppanuus ry:n kautta ja loput maksaa opisto. Mukana ovat myös Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Tähän mennessä yhteistyötä on tehty Pispalan työpajan kanssa, jonka kanssa yhteys on tiivistä läheisen sijainnin vuoksi. Syyskuun pilotissa 12 työpajanuorta kävi tutustumassa Voionmaan opetukseen, ja lyhytkurssit lähtevät kunnolla käyntiin keväällä Vuoden 2014 aikana hankkeeseen tulevat mukaan muutkin Pirkanmaan työpajat. Antti Jehkonen pitää projektia Voionmaan opistolle todella merkittävänä. Jos saamme neljänneksen tai jopa puolet täällä opiskelevista työpajanuorista innostumaan ja jatkamaan media-alan opintojaan, niin se on huikea saavutus. 34

35 Uusia kasvoja Voitsin illassa Kevätlukukauden alkajaisiksi Voionmaalla vietettiin perinteisiä avec-juhlia. Pukukoodina oli miehillä musta puku ja naisilla iltapuku tai muu juhlava asu. Illan startatessa toimittaja lähti haastattelemaan Voionmaalle saapuneita aveceja. TEKSTI: ANTTI-JUSSI KORHONEN KUVAT: KRISTA PITKÄLÄ Iloisesta pöytäseurueesta tavoitettu kouvolalainen Anni Barkas (yläkuvassa etualalla) oli saapunut opistolle innostuneella mielellä. Hän yllättyi opiston yhteisöllisestä ja rauhallisesta ilmapiiristä. Täällä pubissa on mukava tunnelma ja paljon olen tutustunut uusin ihmisiin, Anni hymyilee. Rauhallisessa kulmapöydässä istuskellut Jesse Lahti nosti hattua tapahtuman järjestäjille. Hänestä hittejä soittanut DJ oli hyvä lisä muuten leppoisaan tunnelmaan. Siisti homma. Täältä löytyy porukkaa, joka viitsii järjestää tällaisia iltoja. Ilman muuta tulisin keväällä uudestaan, Jesse naurahtaa. 35

36 VÄINÖ 2014 Millainen olet luonteeltasi? rauhallinen ja taiteellinen asiallinen ja tiedonjanoinen iloinen ja puhelias luova ja tuhat rautaa tulessa vilkas ja rönsyilevä Ammattihaaveesi? leijonankesyttäjä Haittaako krapula koulunkäyntiäsi? presidentti supersankari hehe, joo no ei Kummasta ääripäästä olet? Krapulasi taso? Millainen olo sinulla sitten on seuraavana päivänä? pätemisenhaluinen besserwisser taiteellinen hippi maailmanlopun darra kännissä kouluun ei ole krapulaa, on vain kaljaa hillitty pöhnä 36

37 Linjaa itsesi! Tee vasemman sivun testi ja lue alta miksi sovit juuri tietylle Voionmaan opiston linjalle! TEKSTI: LINDA ELMROOS JA JANITA KIVIMÄKI, PIIRROKSET: VEERA IISAKKALA Toimittajalinja - Olet utelias ja haluat vaikuttaa. Siksi olet sovelias toimittajalinjalle. Olet kiinnostunut monista asioista ja sinulla on yksi todellinen kiinnostuksenkohde, josta haluat kirjoittaa. Sinulla on myös taipumusta kontrollifriikkiyteen ja jääräpäisyyteen. Juot mieluiten olutta, mutta lipität myös viiniä. Alkoholinkäyttösi häiritsee koulunkäyntiäsi, koska et saa krapulassa itseäsi sängystä ylös. Elokuva- ja televisiolinja - Olet luova työnarkomaani, joten elokuvaja tv-linja on kuin sinua varten. Kiireestäkin huolimatta langat pysyvät käsissäsi ja stressinsietokykysi on erinomainen. Taiteilijasieluna nautiskelet mieluiten viinejä. Aktiivisuutesi ja velvollisuudentuntosi pakottavat selviytymismoodisi päälle myös krapula-aamuina. Elokuvanäyttelijälinja - Sovit parhaiten elokuvanäyttelijälinjalle. Olet määrätietoinen persoona, jota toisten mielipiteet eivät lannista. Olet sosiaalinen, ehkä joskus liikaakin. Sinua voisi myös kuvailla sanoilla hullu tai ADHD. Alkoholinkäyttösi on runsasta ja pystyt kittaamaan kurkusta alas mitä vaan. Tästä johtuen tyypillinen krapulasi ilmenee dramaattisena henkisenä (ja joskus myös fyysisenä) poissaolevuutena. Radio- ja tv-linja - Sinut tunnetaan äänekkyydestäsi ja hyvästä huumorintajusta. Tämän vuoksi sinut kelpuutetaan radio- ja tv-linjalle. Sinulla on vahvoja mielipiteitä ja tulet hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Joku voi pitää sinua jopa itsekeskeisenä ja omaa ääntäsi rakastavana, mutta sinua ei tällaiset puheet haittaa. Mieluiten ryyppäät mietoja juomia. Useimmiten vilkkaaseen tahtiin, sillä pubi-illan jälkeen saavut kouluun kännissä tai teet kuolemaa kämpillä. Tai ojassa. Dokumenttilinja - Olet hillitympi versio elokuva- ja televisiolinjalaisesta, joten sovit paremmin dokumenttilinjalle. Ainoat eronne ovat, että juot mieluummin kaljaa kuin viiniä ja tykkäät enemmän asiapitoisista jutuista kuin luovista hömpötyksistä. Niin ja darraahan sinulla ei ole, koska on vain kaljaa. Valokuvauslinja - Viihdyt paremmin kameran takana kuin kameran edessä, siksi kuulut valokuvauslinjalle. Olet rauhallinen ja viihdyt omissa oloissasi. Taiteellisuutesi ilmenee kuvissasi, joihin käytät valtavasti aikaa ja vaivaa perfektionismisi takia. Et käytä alkoholia, ainakaan humaltumistarkoitukseen. Tämän vuoksi harvemmin kärsit krapulaa. 37

38 VÄINÖ 2014 KOLUMNI Ollaan yksin TEKSTI: IDA NIEMINEN Jokaisen ihmisen pitäisi opetella olemaan yksin. Elämässä tulee vastaan tilanteita, joissa yksinolo ei ole vapaaehtoista. Silloin on helpompaa pärjätä, jos on totutellut jatkuvasta seuran tarpeesta pois jo aiemmin. Soikku peruskouluhommiin TEKSTI: ELMERI SALO KUVA: LINDA ELMROOS Radio- ja tv-linjalla opiskeleva Sonja Hämäläinen, 22, osallistuu opiston ulkopuolella Yleisradion Ajankohtaisen kakkosen peruskouluremppaan. - Peruskouluremppa on Ajankohtaisen Kakkosen projekti, jolla ne pyrkii saamaan oppilaita mukaan vaikuttamaan siihen, mitä koulussa pitäis muuttaa, että sinne jaksais joka päivä mennä, Hämäläinen selventää. YouTuben ihmeellisessä maailmassa paremmin Soikkuna tunnetun Hämäläisen tehtävä on levittää projektia eteenpäin internetin välityksellä. - Sean Ricks, joka on toimittaja tuolla Ylen puolella, pyys mut siihen mukaan. Pyys, että teen vaikka videon aiheesta ja laitan häshtägillä #peruskouluremppa kuvia Instragramiin, että toi juttu menee nuorten tietoon. - Oon siis vähän niinku nimellä kummi siinä, eli mun tarkotus on levittää sanaa ja näyttää mallia miten voi vaikuttaa koulun asioihin, Soikku naurahtaa. Soikun ohella mukana projektissa on nuorison suosima vaihtoehtoartisti Robin Packalen sekä The Voice of Kidsin voittanut Molly Rosenström. Älkää ymmärtäkö väärin. En halua mollata niitä, jotka ovat oikeasti yksinäisiä, syrjäytyneitä tai erakoituneita. Läheisriippuvaisuus voi olla myös sairaus, joka ei poistu päiväjärjestyksestä pelkällä tahdonvoimalla. Mutta jos sosiaaliset suhteet ovat kunnossa, kannattaa välillä irrottautua muista ihmisistä. Silloin ymmärtää, kuinka vapauttavaa on pärjätä omin neuvoin. Yksinolo karaisee itseluottamusta: kun ei voi kysyä muiden mielipidettä, on pakko uskoa omaan arvostelukykyyn. Omillaan ollessa saattaa myös tutustua uusiin ihmisiin helpommin. Voionmaalle muutetaan yleensä kaukaa ja ilman kotikaupungin ystäviä, mutta tiiviissä ympäristössä samanhenkiset löytävät toisensa helposti. Millaisia ihania hetkiä olisikaan saattanut menettää, jos mukana olisi ollut tuttu kaveri, jonka helmoihin piiloutua. Runokilpailun voittajat Rikkinäinen liikennevalo Olet vihreä. Olet punainen. Vaihdut nopeasti, en pysy mukana. Pysähdyt keltaiseksi olen varuillani. Mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä? Mitä haluat minun tekevän? Olet vihreä, tulen lähemmäksi. Vaihdut punaiseksi, taas peräännyn. Ja kun olet taas vihreä, pelkään lähestyä. Silti jatkan leikkiä. Lopuksi päädyn keskelle risteykseen. Ja joudun kolariin, yhä uudelleen ja uudelleen. LINDA ELMROOS Jotkut ovat sosiaalisia, toiset taas vetäytyvämpiä. En kehota ketään muuttamaan luonnettaan, mutta omien tottumusten rinnalle kannattaa tasapainottaa sopiva määrä laatuaikaa itsensä kanssa. Peilistä takaisin tuijottava tyyppi on kuitenkin se, jonka kanssa olemme symbioosissa koko elämän Aarnivalkean mantra Apeana roihuan omissa liekeissä, olen olemassa pelkästään taruissa, mietteissä, kuten jumal-olento, olenko? Mietin kanssa sudenkorennon, sen levoton, pyrähtelevä lento, siihen samaistun, yötön yö olen himmeä valaistus, kuolemaksi koituu aamun kajastus, sankka utu yllä järven, koivun lehdissä aamukaste, päivän ensimmäisiin säkeisiin viimeinen katse. JUSSI OMALA 38

39 Halko ja Kimalteleva Avainnauha Sukupuoleton yksisarvinen sushipöytänä TEKSTI: LINDA ELMROOS PIIRROKSET: SAMPSA TUOMIAHO Tammikuun alussa teettämäämme kyselylomakkeeseen vastasi noin 43 prosenttia Voionmaan opiskelijoista. Heistä 30 oli naisia ja 20 miehiä. Yksi ilmoitti olevansa asko, toinen yksisarvinen, kolmas se parempi. Lisäksi yksi ei ollut päättänyt vielä sukupuoltaan ja neljä vastanneista ei osannut kertoa sitä. Voionmaan opiskelijat ovat osallistuneet yllättävän aktiivisesti niin sanottuihin kuukausiteemoihin: Lihattomaan lokakuuhun osallistui 21 prosenttia vastanneista Movemberiin 23 prosenttia Tipattomaan tammikuuhun 33 prosenttia Gallupin perusteella saimme TOP 7 listan Voionmaan opistosta ihmiset opiskelu pubi kahvitauko biljardipöytä ruoka ja jaetulla 7. sijalla: puvustamo, yksin huoneessa hengailu sekä Piuke Voitsilaisilla on tähtäin korkealla, sillä ammattihaaveina tänne tullessa ovat olleet muun muassa: leijonankesyttäjä, supersankari, diktaattori jossain Itä-Euroopan maassa, universumin presidentti, maailman valtias ja elävä sushipöytä. Suurin osa opiskelijoista aikoo jatkaa opiskelemaan samaa alaa kuin täälläkin, mutta toisilla on tähtäin yhä korkealla: Töihin Talotaikureihin Perustan JPop/JRock bändin Piuken kanssa Minusta tulee Ruoholahden rehtori Etsin rikkaan miehen, vien sen rahat ja ostan niillä kartanon Otan ehkä silikonit Thaimaasta, pöllin naapurini pyykit, ryhdyn ratsupoliisiksi ja pahoinpitelen ystäväni Gallupin perusteella voimme todeta, että tämä on kuin tarina, jolla on opetus: Älä edes yritä teettää kyselyä Voionmaan opiskelijoille. KIRJOITUSKILPAILUN VOITTAJA: LINDA ELMROOS Aloitin Voionmaalla myöhemmin kuin muut, joten muutin vakituiseen kämppääni Puukstaaviin vasta syyskuun puolivälissä. Tällöin Piuke osasi kertoa tulevan kämppikseni nimen ja linjan sekä sen, että tämä muuttaa kyseiseen kämppään vasta viikon päästä. Olin todella kriittinen kämppisasumisen suhteen: mitä jos se toinen menee nukkumaan Pikku Kakkosen jälkeen? Tai mitä jos se valvoo ja meluaa yöllä kolmeen? Mitä jos se haluaa nukkua parin tunnin päikkäreitä täydessä hiljaisuudessa? Mitä jos se on ihan urpo ja pöllii multa jotain? Mitä jos se ei puhu mitään? Mitä jos se alkaa roikkua mussa kuin takiainen? Mitä jos silläkin on näin paljon tavaraa kuin mulla? Eihän me sitten edes mahduta tänne?! Parin yksin asutun päivän jälkeen joku tuli avaimilla sisään: kämppikseni toi tavaroitaan jo ennen varsinaista muuttoaan. Hänellä oli valtavan kokoinen nalle kainalossa, lenkkarit jalassa ja kimalteleva avainnauha kaulassa. Eikä hänellä ollut yhtään meikkiä, joten hän näytti oikeastaan ylikasvaneelta 8-vuotiaalta. Heitin mielessäni jo hyvästit elämälleni: seuraavat kuukaudet mennäänkin sitten nukkumaan kello 21 eikä todellakaan kiroilla, saatikka sitten käytetä alkoholia. Eikä siinä vielä kaikki. Kämppikseni perässä sisään ramppasi tämän äiti. En ollut saanut puretuksi kaikkia tavaroitani ja koko huone oli ihan sikin sokin. Ja tajusin, että edeltävän pubi-illan johdosta olin jättänyt kaverini kanssa tölkkejä ja pulloja sekä lattialle että pöydille. Yhtäkkiä tämä touhutäti kääri hihat ja päätti, että vaihdetaan järjestystä. Hän alkoi hullun lailla siirrellä sänkyjä, pöytiä ja matkalaukkujani. Samalla kun nämä kaksi blondia pistivät kämpän uuteen uskoon, minä yritin nappailla tölkkejä pöydiltä ja piilottaa niitä vaivihkaa. Tää ei voi olla totta, manasin silloin mielessäni. Kämppiksenikin sai minusta loistavan ensivaikutelman, kun hän oli kertonut kavereilleen syksyn alussa, että hänen kämppiksekseen tulee joku Linda. Kaverit olivat hihkaisseet, että Ai halko vai?! Kyllä, näin imartelevan lempinimen olin saanut osallistuttuani ensimmäiseen pubi-iltaan: olin laittanut Olvin Halko 12-packin päähäni. Tämän ensivaikutelman kylkeen kämppikseni sitten oli vielä nähnyt joka ikisen tölkin ja pullon, joita olin yrittänyt piilottaa. Onneksi paljastui, että olimme saaneet vain vääränlaisen kuvan toisistamme ja jo reilu kuukauden jälkeen nauroimme vedet silmissä ensivaikutelmillemme. Ja kun marraskuussa olimme viikon erossa toisistamme, se oli ihan hirveää. Kun sitten vihdoin näimme, juttelimme monta tuntia aamuyöhön asti. Ja ai niin, olemme suurin piirtein joka ilta menneet samaan aikaan nukkumaan. Ja aina sanoneet hyvää yötä. Mitä sit Voitsin jälkeen kun sä et ole enää sanomassa mulle hyvää yötä?, kämppikseni kysyi yhtenä iltana. Vastasin, että: Mä sit soitan sulle joka ilta. Enpä olisi lukuvuoden alussa uskonut, että Voionmaan jälkeen ikävöisin kaikista eniten Veeraa. 39

40 Opistontie 35, Ylinen, Ylöjärvi Julkaisuja, harjoitustöitä, julkaistua materiaalia, opiskelijoiden haastatteluita ja arvioita opiston nettisivuilla. Katso myös YouTubesta ja Facebookista. Medialinjat ELOKUVAKOULUN kolme linjaa tekee tiivistä yhteistyötä sekä harjoituksissa että lopputöissä ja kaikki opiskelevat elokuvatyön perusteet. Elokuva- ja tv-linjalla, ETV:llä opiskellaan perinteistä elokuva- ja tv-työtä. Kuvaajan, äänittäjän, leikkaajan, ohjaajan, käsikirjoittajan ja tuottajan työstä kiinnostuneet kuuluvat tänne. Dokumenttilinjalla opiskellaan dokumenttielokuvaa, tv- ja radiodokumenttia, valokuvausta, käsikirjoittamista ja tuottamista. Elokuvanäyttelijälinja keskittyy nimensä mukaan elokuvanäyttelemisen ja ilmaisun opiskeluun. Mukana on myös lavateatteria, kuunnelmia, monologeja ja laulua. 50 opistopistettä Teatterikorkeakouluun/avoin. Elokuvakoulun lopputyöt ovat lyhytelokuvia, musavideoita, dokumentteja ja näyttelijän työtä lopputöissä. Näyttelijäopiskelijoilla on usein myös omia lopputöitä. VALOKUVAUSLINJAN opintoihin kuuluvat digikuvaus, kuvankäsittely ja tulostus, perinteinen filmityöskentely ja klassinen pimiövedostus, studiokuvaus ja valaisu. Ammattivalokuvaajat perehdyttävät opiskelijoita kuvajournalismiin, kuvailmaisuun, liikkuvaan kuvaan, dokumenttityöhön ja taide- sekä miljöökuvaukseen. Linjan loppunäyttely on perinteisesti kulttuuriravintola Telakalla Tampereella. TOIMITTAJAKOULUTUKSESSA opiskellaan ensin yhdessä journalistisen työn perusteita ja keskeisiä osaamisalueita, minkä jälkeen voi keskittyä joko kirjoittavan toimittajan tai radio- ja tv-toimittajan opintoihin. Nettilehtien tekemistä, uutistyötä ja kuvajournalismia opiskellaan kummallakin linjalla. Kirjoittavien ja kuvaavien toimittajien linjaan sisältyvät 25 opintopisteen journalistiikan ja viestinnän perusopinnot Tampereen yliopistossa/avoin. Harjoitusten ja opiston lehtien lisäksi juttusarjat Tamperelaiseen ja Nokian Uutisiin. Radio- ja tv-toimittajalinjalla opiskellaan sisällön tekemistä sähköisiin tiedotusvälineisiin. Harjoitusten lisäksi opiskelijat tekevät suorina lähetyksinä opiston omat ohjelmat. Edellinen kurssi selosti suorana LeKin kotiottelut kaapeliin, teki tunnin suoria lähetyksiä radio Moreeniin sekä videotyötä nettijulkaisuihin. Medialinjojen maksut Kaikki maksavat 250 euron varausmaksun, minkä jälkeen olet varannut opiskelupaikkasi. Varausmaksun lisäksi opiskelu, asuminen ja ruokailut maksetaan joko kuukausittain, kerralla tai kahdessa erässä. Kuukausimaksut maksetaan 10 erässä: 560 euroa / kk sisältää asumisen opistolla, ruokailut ja opetuksen 520 euroa / kk sisältää asumisen opistolla siten, että huone luovutetaan tarvittaessa viikonlopuiksi, ruokailut ja opetuksen, 470 euroa / kk sisältää ruokailut ja opetuksen. Majoitus 2h huoneissa. Opiskelusta ei peritä muita maksuja. Avoimen yliopiston opiskelumaksuja ei veloiteta opiskelijoilta erikseen, vaan ne sisältyvät Voionmaan opiston lukukausimaksuihin. Ruokailut sisältyvät aina hintoihin ja tarjolla on tarvittavat allergiaruokavaliot sekä kasvisruokaa. Opiskelijat vastaavat opiskeluun, harjoitustöihin ja työharjoitteluun liittyvistä matkakustannuksista. Opintoihin saa Kelan opintotukea (opintoraha, asumislisä, opintolainan valtiontakaus) samojen periaatteiden mukaisesti kuin ammatilliseen koulutukseen. Työtön 25-vuotias voi opiskella työttömyysetuutta menettämättä, mutta tästä pitää aina sopia TE-toimiston kanssa ennen opintojen aloittamista. Hakeminen ja valinnat Medialinjojen opintoihin ei vaadita aikaisempaa työkokemusta tai alan opintoja. Pääsyvaatimukset ovat vähintään 18 vuoden ikä ja kiinnostus alaan. Hakuohjeet osoitteessa voionmaanopisto.fi tai tilaa hakulomake opistolta sähköpostilla tai soita Hakemuksia otetaan vastaan maaliskuusta opintojen alkamiseen saakka. Lähetä hakulomakkeen lisäksi kopiot koulu-, opiskelu- ja työtodistuksistasi joko postitse tai sähköpostitse. Valokuvauskoulutukseen hakevilta toivomme lisäksi kuvanäytteitä. Kaikki Voionmaan opistolle valittavat opiskelijat haastatellaan henkilökohtaisesti ennen lopullisia valintoja.

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

OPPILASTYÖ MISKA LEHTO

OPPILASTYÖ MISKA LEHTO VALOKUVAUS SARJAKUVA ANIMAATIO OPPILASTYÖ MISKA LEHTO Mikä on Muurlan Opisto? Muurlan Opisto on perinteikäs, mutta vahvasti tässä ajassa toimiva kansanopisto, joka sijaitsee Salon Muurlassa. Meille on

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi?

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Ctrl + Z Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Tietotalkoopäivät Tietotalkoot pidettiin 13. 14.9.2010 Keravan Viertolassa. Päivän tarkoituksena oli opettaa ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelyn

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio 16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI YHDESSÄ OPPIEN JA ASUEN OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI OPISKELU SOVELTUVUUSKOKEET SOVELTUVUUSKOE KUTSU RYHMÄ JA HENKILÖKOHTAISET HAASTATTELUT PSYKOLOGISET SOVELTUVUUSTESTIT KIRJALLINEN JA KÄYTÄNNÖLLINEN

Lisätiedot

Kausi 2011 potkaistaan käyntiin NYT! Edessä on tiukka pelintäyteinen kesä, joka tuo myös yhteistyökumppaneillemme enemmän TV-näkyvyyttä kuin koskaan!

Kausi 2011 potkaistaan käyntiin NYT! Edessä on tiukka pelintäyteinen kesä, joka tuo myös yhteistyökumppaneillemme enemmän TV-näkyvyyttä kuin koskaan! Kausi 2011 potkaistaan käyntiin NYT! Edessä on tiukka pelintäyteinen kesä, joka tuo myös yhteistyökumppaneillemme enemmän TV-näkyvyyttä kuin koskaan! Tervetuloa Suomen eurooppalaisimman seuran kumppaniksi.

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen Lokkaali-hankkeen KOULUTUSKALENTERI Marraskuu 2009 To 5.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Oulu. Moniviestintä Oy, Pietilä Pe 6.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Ylivieska, Moniviestintä Oy, Pietilä

Lisätiedot

Jännittävä seurapeli, jossa arvataan kanssapelaajien mieltymyksiä. Kuka tuntee sinut parhaiten?

Jännittävä seurapeli, jossa arvataan kanssapelaajien mieltymyksiä. Kuka tuntee sinut parhaiten? Jännittävä seurapeli, jossa arvataan kanssapelaajien mieltymyksiä. Kuka tuntee sinut parhaiten? Pelin tarkoitus Kerätä pisteitä arvaamalla kanssapelaajien mieltymyksiä. Alkuvalmistelut 1. Asettakaa pistekiekot

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Suomen Kameraseurojen Liiton koulutukset syksyn 2014 aikana

Suomen Kameraseurojen Liiton koulutukset syksyn 2014 aikana Suomen Kameraseurojen Liiton koulutukset syksyn 2014 aikana VALOKUVAUS Valokuvauksen opettajana toimii pitkän linjan valokuvaaja ja kouluttaja Timo Ripatti. Kursseilla on mallit ja heidän kustannuksensa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille)

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Assari 2.0 Kevät 2011 Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Kevään valmennuksen tavoitteet Assarijoukkue Yksittäisten

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie Opettajan materiaali Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011 Luova tie Maalaamaan voi oppia monin tavoin. Monet lähestymistavat ovat tarpeellisia, niin tarkat, tiettyyn teoriaan tai tekniikkaan pohjautuvat

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot