PHOTOTHERAPYEUROPE IN PRISONS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PHOTOTHERAPYEUROPE IN PRISONS"

Transkriptio

1 PHOTOTHERAPYEUROPE IN PRISONS EU-rahoitettu projekti, jossa tarkastellaan vankien tunneoppimiseen vaikuttamista valokuvaterapiaa käyttämällä

2 PHOTOTHERAPYEUROPE in Prisons Opaskirja Johdanto: PhototherapyEurope in Prisons 4 Mitä valokuvaterapia on? 7 Valokuvaterapian ja terapeuttisen valokuvauksen käytäntö vankiloissa 10 a. 1. koulutustapaaminen: Valokuvaterapian käyttö vankilaympäristössä 13 Moniste: Luottamuksellisuus ja riskinarviointi 15 Moniste: Tapaamisen arviointilomake 17 b. 2. koulutustapaaminen: Tunneoppimisen mahdollistaminen 18 Moniste: Keskeiset olosuhteet 20 Moniste: Ohjaushaastattelujen arviointi 22 c. 3. koulutustapaaminen: Valokuvakorttien käyttö valokuvaterapiassa 23 Moniste: Perusvinkkejä muistiinpanojen tekemiseen Moniste: Esimerkkitapaus d. 4. koulutustapaaminen: Valokuvakirjojen tekeminen 28 Moniste: Esimerkki valokuvakirjasta Moniste: Valokuviin liittyvistä tunteista kirjoittaminen Moniste: Esimerkkitapaus e. 5. koulutustapaaminen: Valokuvien käyttäminen kuntouksessa ja työkyvyn parantamisessa 39 Moniste: Menetelmä 40 f. 6. koulutustapaaminen: Omakuvaus 42 Moniste: Esimerkki toiminnan raportoinnista Projektin yhteistyökumppanit

3 PHOTOTHERAPYEUROPE in Prisons Opaskirja Suomennos Jaana Lamberg EU-rahoitettu projekti, jossa tarkastellaan vankien tunneoppimiseen vaikuttamista valokuvaterapiaa käyttämällä Projektinumero: LLP UK-GRUNDTVIG-GMP Tämä opaskirja on tarkoitettu käytettäväksi koulutusoppaana, kun toteutetaan projektin PHOTOTHERAPYEUROPE in Prisons tavoitteita. Euroopan Unioni on avustanut tätä julkaisua. Tämän julkaisun sisältö on yksinomaan projektin yhteistyökumppaneiden vastuulla eikä sen voida suoraan katsoa edustavan Euroopan Unionin näkemyksiä. 2

4 JOHDANTO 3

5 Phototherapy in Prisons -projekti PhototherapyEurope (in Prisons) on EU-rahoitettu projekti, jossa tarkastellaan vankien tunneoppimiseen vaikuttamista valokuvaterapiaa käyttämällä. Tunneoppiminen voidaan ymmärtää prosessina, jonka avulla ihminen voi kehittää tunneälyään. Siihen kuuluvat kyky ja taito vastaanottaa ja ilmaista tunteita, sisällyttää tunteita ajatuksiin ja säännöstellä tunteita itsessään ja muissa (Mayer ym. 2000) 1. Vankiloissa tarve tunneoppimiseen on erityisen tärkeää vankien heikomman mukautumiskyvyn ja itsetuntemuksen takia mutta myös sen vuoksi, että tunneälykkyys voi olla yksi tekijä rikollisessa käyttäytymisessä (Santesso ym. 2006) 2. Tämä voi olla erityisen ongelmallista, koska tutkimusten mukaan tunteiden hallinnan taitojen säännöstelemisen ja lisäämisen oppiminen ovat avainasemassa rikoksentekijöiden menestyksekkäässä kuntoutumisessa (Gaum ym. 2006) 3 ja tämän ajatellaan vähentävän sekä väkivaltaa että itsensä vahingoittamista vankiloissa (Safer Custody, 2002) 4. Tämän johdosta projektin yhteistyökumppanien mielestä tarvitaan tunneälykkyyttä kehittävää koulutusta. Tässä projektissa pyritään seitsemän yhteistyökumppaniorganisaation voimin kehittämään valokuvaterapian käyttöä edelleen ja edistämään vankien tunneoppimista vankiloissa EU:n alueella. Monikansallisen verkostoitumisen ja parhaan toimintatavan muille jakamisen innovatiivinen yhdistäminen edistävät vankien hyvinvointia ja muutoksia käyttäytymisessä. 1 Mayer, J. D., Salovey, P., & Caruso, D. R. (2000). Models of emotional intelligence. Teoksessa R.J. Sternberg (toim.), Handbook of intelligence (pp ). Cambridge: Cambridge University Press. 2 Santesso, D. L., Reker, D. L., Schmidt, L. A. & Segalowitz, S. J. (2006). Frontal electroencephalogram activation asymmetri, emotional intelligence, and externalizing behaviours in 10-year-old children. Child Psychiatry and Human Development, 36, Gaum, G., Hoffman, S., & Venter, J. H, (2006). Factors that influence adult recidivism: An exploratory study in Pollsmoor Prison. South African Journal of Psychology, 36(2): Safer Custody Group (2002). Safer Custody Report for 2001: self-inflicted deaths in Prison Service custody. London: HM Prison Service. 4

6 Seuraavassa esitellään ydinkohdat Phototherapy in Prisons -projektin tavoitteista ja tarkoituksesta: Tuotetaan kirjallisuuskatsaus EU:n vankiloita koskeviin toimintaperiaatteisiin ja käytäntöihin ja huomioidaan erityisesti psykologiset interventiot ympäri EU:n. Testataan ja tuotetaan valokuvaterapiatekniikoita ja -strategioita ammattilaisten käyttöön. Tuotetaan innovatiivinen painettu sekä verkossa käytettävä valokuvaterapian materiaalikokoelma ammattilaisten (taideterapeuttien, ohjaajien, vanginvartijoiden, psykoterapeuttien, ryhmänohjaajien ja muiden avainhenkilöiden) käytettäväksi mahdollistamaan vankien tunneoppimista vangeilla. Koulutetaan harjoitteluvaiheessa olevia ammattilaisia käyttämään valokuvaterapiatekniikoita vankien tunnepuolen kehittämiseksi. Muodostetaan harjoittelutietokanta, jonka avulla arvioidaan, miten harjoittelijat käyttävät valokuvaterapiaa. Opaskirja Opaskirja on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa luodaan yleiskatsaus itse projektiin ja toisessa selitetään, mitä valokuvaterapia oikein on. Tässä kuvataan valokuvaterapian ja terapeuttisen valokuvauksen välinen tärkeä ero. Ensin mainitussa tapauksessa terapeutti käyttää valokuvaterapiaa, jälkimmäisessä puolestaan terapeuttisen valokuvauksen prosessia ohjaa vankilan aikuiskouluttaja. Lisäksi opaskirjassa on useita ohjeita oppituntien pitämiseen, joiden avulla vankilassa työskentelemisestä kiinnostuneita henkilöitä voidaan kouluttaa käyttämään näitä menetelmiä. 5

7 Mitä valokuvaterapia on? 6

8 Mitä valokuvaterapia on? Terapeuttisiin tarkoituksiin sovellettavasta valokuvauksesta käytetään useita erilaisia, toisiinsa liittyviä termejä. Useimmin käytetty termi on valokuvaterapia. Sillä tarkoitetaan valokuvauksen käyttämistä muodollisen terapian osana. Tässä menetelmässä koulutettu mielenterveysammattilainen käyttää mainittuja tekniikoita ohjaus- tai terapiatapaamisten aikana. Terapeuttinen valokuvaus, omaelämäkerrallinen valokuvaus, itsetutkiskeleva valokuvaus ja valokuvauksen kulttuurintutkimus (suom. huom. Suomessa tunnettu voimauttava valokuvaus on yksi tapa tehdä terapeuttista valokuvausta) ovat kaikki saman alan termejä. Loewenthalin (2011) mukaan 5 terapiassa valokuvien voidaan nähdä olevan reitti tiedostamattomaan niin, että asiakkaat liittävät valokuvaan aikaisemmin tukahdutettuja merkityksiä, joiden oletetaan olevan tulosta asiakkaan projektioista. Tukahduttamisessa ihminen poissulkee tiedostamattaan muistoja, impulsseja, haluja ja ajatuksia, jotka ovat liian vaikeita tai joita hän ei voi tietoisesti hyväksyä käsiteltäväksi; tukahduttamisen ydin merkitsee jonkin hylkäämistä ja pitämistä etäällä tietoisuudesta (Freud 1915, s. 147) 6. Monissa projektiin osallistuvista maista psykoterapeutti ei työskentele osana vankilajärjestelmää. Toisissa maissa puolestaan kuka tahansa voi työskennellä psykoterapeuttina ilman muodollista pätevyyttä, koska psykoterapeutin ammatti ei ole muodollisesti säädeltyä. Sellaisissa tapauksissa tässä käsikirjan mukaisesta toiminnasta käytetään nimitystä terapeuttinen valokuvaus. Yksi tapa ymmärtää valokuvaterapiaa on valokuvien käyttö osana psykoterapiaa ja ohjausta, jossa asiakas valitsee joko kahdenkeskisessä tai ryhmätilanteessa ajatuksia herättävän valokuvan. Sen sijaan terapeuttisessa valokuvauksessa asiakas useimmiten todella ottaa valokuvia ja työstää siten tunne-estojaan. Tässä projektissa termiä valokuvaterapia käytettiin alun perin tarkoittamaan valokuvien mitä tahansa terapeuttista käyttöä. Valokuvaterapian ja terapeuttisen valokuvauksen erot eivät aina ole selviä ja lisäksi jotkut ammattilaiset käyttävät näitä menetelmiä vaihdellen. Jos ammattilainen suunnittelee käyttävänsä PhototherapyEurope in Prisons -projektin 5 Loewenthal, D. (2011) Talking Pictures Therapy: The Use of Photographs in Counselling and Psychotherapy. Teoksessa Halkola ym. (2011) PHOTOTHERAPYEUROPE Learning and Healing with Phototherapy. Saatavilla osoitteesta 6 Freud, S. (1915/1984). The Unconscious. Teoksessa A. Richards (toim.) The Pelican Freud Library: Vol. II. On metaphsychology: the theory of psychoanalysis (pp Harmondworth:Penguin 7

9 menetelmiä, hänen on ehdottomasti varmistettava, mikä on sallittua siinä maassa, jossa hän toimii. Terapeuttisen valokuvauksen menetelmällä voidaan välttää vankien patologisointi. Vankien ei katsota olevan epänormaaleja tai psyykkisesti sairaita. Vangeille tarjoutuu ennen kaikkea mahdollisuus puhua itsestään ja siitä, mikä heille on tärkeää, eli mahdollisuus puhua itsestä ja toisesta. Sekä valokuvaterapia että terapeuttinen valokuvaus johtavat tunneoppimisen kehittymiseen. Molemmat käyttävät enimmäkseen henkilökeskeistä lähestymistapaa (esim. Carl Rogers) persoonallisuuden ja ihmisten välisten suhteiden ymmärtämiseen. Tämä ohjekirjan kirjoittajat haluavat seuraavissa osioissa esitellä valokuvaterapian monipuolisuuden eivätkä niinkään keskittyä yksityiskohtiin. Tässä projektissa käytetyt menetelmät Kirjallisuuskatsauksen perusteella sovittiin, että kukin yhteistyökumppani toteuttaa seuraavia toimintoja kahdessa vankilassa seuraavien kuuden kuukauden aikana: 1. Käytetään valokuvakortteja kuudessa yhden tunnin (50 minuutin) yksilötapaamisessa vähintään kolmelle (mieluiten neljälle) vangille, jotka ovat ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi näihin ohjaus-/voimaannuttamistapaamisiin. Tapaamisten ohjaajilla ei ole muuta roolia tai tehtävää näiden asiakkaiden kanssa, eivätkä he raportoi takaisin vankien puheita tai mahdollisia itsensä tai muiden vahingoittamisaikeita. Tapaamisissa käytetään Spectro-kortteja ja Loewenthalin Talking Pictures -kortteja, kollaaseja ja muita vastaavia. 2. Vähintään kolmelle (mieluiten neljälle) vangille annetaan mahdollisuus tehdä valokuvakirja lapselleen käyttäen pohjana Loewenthalin Talking Pictures -kortteja. 3. Vähintään kolme (mieluiten neljä) vankia ottaa valokuvia otsikolla valmistautuminen vankilasta vapautumiseen. Tällä pyritään parempaan työkykyyn. 8

10 Neljännessä menetelmässä eli muotokuvauksessa vähintään kolme (mieluiten neljä) vankia työskenteli muotokuvauksen kanssa. Tätä menetelmää kokeiltiin tutkimusvaiheessa, mutta todettiin, että sitä ei voitu yleistää, joten sitä ei otettu koulutukseen eikä jatkokäyttöön. 9

11 Valokuvaterapia ja terapeuttinen valokuvaus vankilassa 10

12 Valokuvaterapia ja terapeuttinen valokuvaus vankilassa Valokuvauksen käyttö vankiloissa Ajatus valokuvien ja valokuvausvälineiden terapeuttisesta käytöstä vankilassa saattaa tuntua yllättävältä. Valokuvausta ja vankiloita pidetään toistensa vastakohtina. Kaikissa vankiloissa vallitseva tekijä on turvallisuus, jolle kameroiden käytön katsotaan yleensä olevan uhka. Haluamme tässä vaiheessa kiinnittää huomion kahteen seikkaan: a) Valokuvaterapiaa on mahdollista toteuttaa vankiloissa ilman valokuvausvälineiden käyttöä. Kuten annetuista esimerkeistä nähdään, voidaan käyttää terapeutin/kouluttajan valokuvia tai vankien itsensä omistamia valokuvia. b) Valokuvauksen ja vankiloiden välinen suhde ei ole uusi eikä ainoastaan valokuvaterapiaan liittyvä. Vankiloissa on käytetty valokuvausta eri muodoissa useissa projekteissa maailmanlaajuisesti. Valokuvaterapia/terapeuttinen valokuvaus käytännössä Käytettäessä valokuvaterapiaa vankiloissa on joitakin rajoituksia, joita ei ole valokuvaterapian käytössä muualla. Nämä rajoitukset vaihtelevat huomattavasti eri maiden välillä, mutta yleensä ne koskevat kahta asiaa: sijaintipaikan turvallisuutta ja tuomittujen rikollisten kanssa toimimista. Kunkin projektin soveltamiseen osallistuvan täytyy ennen vankilassa vierailua tarkistaa kyseisen vankilan erityiset säännökset. Nämä ohjeet ovat yksinkertaisia ja usein pääteltävissä maalaisjärjellä. Kun niitä noudatetaan, sekä projektin osallistujan että vankilan hallinnon on helpompi toimia ja saada tukea projektin toteuttamiseen vankilassa. 7 Valokuvaterapian eettinen ohjeistus Valokuvaterapian eettinen ohjeistus annetaan vankilan hallinnolle ennen projektiin ryhtymistä. Projektin osallistujat noudattavat seuraavia eettisiä ohjeita. 7 Ks. myös Working in HM Prisons: A guide for information, advice and guidance practitioners. 11

13 1. Kaikilla PhototherapyEurope -projektista syntyneillä julkaisuilla niiden muodosta ja tekemisen syistä riippumatta on oltava vankilan hallinnon hyväksyntä ennen julkaisua. 2. Kaikissa PhototherapyEurope -projektin julkaisuissa on säilytettävä osallistuvien yksilöiden anonymiteetti. 3. Projektin parissa työskentelevät henkilöt käyttävät kunkin maan olemassa olevia eettisiä järjestelmiä ja ohjeita. 4. Tiedonannon rajoituksia käsitellään asiaankuuluvan terapeuttisen palvelun käytäntöjen mukaisesti (esimerkiksi mikäli raportoitaisiin minkäänlaisesta vakavan vahingon uhasta itselle tai toiselle). Tämä kirjataan lupalomakkeelle ja siitä keskustellaan ennen tapaamisten aloittamista. 5. Kunkin maan vankiloiden sääntöjä ja ohjeistuksia noudatetaan tarkasti. 6. Vangit lähetetään terapiaan osallistuvien organisaatioiden palveluiden lähetekriteerejä käyttäen. Kyseisillä palveluilla on oltava kytkennät mielenterveyspalveluihin, määritellyt mielenterveyskäytännöt ja lähetejärjestelmät psykiatreille ja psykologeille. Tutkija toimii näiden käytäntöjen ja järjestelmien mukaisesti. 7. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja osallistujat hankitaan olemassaolevien palveluiden kautta. Osallistumatta jättämisellä ei ole mitään kielteistä vaikutusta eikä osallistumisesta saa mitään korvausta tai muita etuja. 8. Ohjaajat noudattavat paikallisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. 9. Yksittäiset tapaamiset ovat luottamuksellisia. Suunnitelmia koulutustapaamisiin Seuraavaksi esitellään kuusi koulutustapaamissuunnitelmaa harjoittelijoille, jotka aikovat toteuttaa valokuvaterapiaa omassa maassaan. Nämä suunnitelmat ovat ainoastaan ohjeellisia ja kouluttaja voi muokata niiden sisältöä erityisesti siten, että kunkin maan käytännöt ja perinteet tulevat huomioiduksi niin vankiloissa työskentelyn kuin aikuiskoulutuksen kannalta. Jokaisessa suunnitelmassa on useita aktiviteetteja koulutustapaamista varten. Kouluttajien kannattaa täydentää näitä aktiviteetteja siten, että koulutettavat ymmärtävät projektiin kuuluvat teorian, terapian ja valokuvaterapian. Kouluttajien kannattaa myös kehittää monisteita ja muuta tukimateriaalia, jotka täydentävät tämän opaskirjan suuntaviivoja. Kaikkien kouluttajien on täytettävä ryhmäsopimus ennen koulutusohjelman aloittamista siihen osallistuvien oppijoiden kanssa. Ryhmäsopimukseen pitää sisältyä keskustelu 12

14 luottamuksellisuudesta. Kaikille osallistujille on tehtävä selväksi, että heidän on huolehdittava itsestään tapaamisten aikana, jotta he eivät paljastaisi koulutuksen aikana itsestään arkaluonteisia tietoja. Vastaavasti viittaukset asiakkaisiin/potilaisiin ja työpaikkoihin on tehtävä ilman tunnistettavia tietoja. 13

15 Suunnitelma 1. koulutustapaamiselle: Valokuvaterapian käyttö vankilaympäristössä Suunnitelma Aika Tarkoitus ja tavoitteet Oppijoilta odotettavat tulokset 1 t Valmistaudutaan Selvitetään, miten työskentelemään vankien kanssa vankilaympäristöissä työskentely voi erota muiden ryhmien kanssa työskentelystä. Resurssit Fläppitaulu ja kyniä Osia tv-ohjelmista: Orange is the new Black Kapina nuorisovankilassa (Scum 1979) Aktiviteetit Osallistujat kirjoittavat ryhmissä, miten he ajattelevat vankien kanssa työskentelyn eroavan muiden ryhmien kanssa työskentelystä. Näytetään osia tv-sarjasta Orange is the new Black. Vaihtoehtona on Kapina nuorisovankilassa (Scum) vuodelta Pohditaan, kuinka tällaiset kuvaukset vaikuttavat mieleen ja siihen, millaista vankilassa odotetaan olevan. Esitellään koko ryhmälle ja keskustellaan. Ohjaajien pitäisi keskustella ja haastaa ryhmän ajatuksia erityisesti ennakkoluuloja, tuomitsemista ym. ja 14

16 sitten tutkia ja keskustella vankiloiden erityisistä työskentelykäytännöistä. 30 min Terapia vankien kanssa Oppijoille esitellään lyhyesti vankiloissa saatavilla olevia eri terapiamuotoja. 1 t Luottamuksellisuus suhteessa käytäntöön Oppijat tiedostavat luottamuksellisuuden suhteessa valokuvaterapiaan. Esimerkki: Vaitiolositoumus Johdanto psykoterapiaan vankilassa Johdanto luottamuksellisuuteen vankien kanssa. Tietojen tallentaminen niin vankiloissa kuin Phototherapy in Prisons -projektia varten. 1 t Ilmoitusvelvollisuus (vaitiolon rikkominen) Oppijat tietävät, milloin heillä on ilmoitusvelvollisuus. Materiaalia roolileikkiä varten Vaitiolon rikkominen esimerkkejä siitä, milloin tämä tapahtuu Tilanteet, joissa vaitiolo voidaan rikkoa. Rooliharjoitus: luodaan kuviteltuja tilanteita ja oppijat keskustelevat ja 15

17 1 t Uhat Oppijoilla on perusymmärrys uhkien arvioinnin taidoista 30 min Arviointi/palaute Oppijoille annetaan tilaisuus antaa palautetta Tapaamisen arviointilomake päättävät, pitääkö näissä tilanteissa rikkoa vaitiolo. Johdanto uhkiin ja niiden arvioimiseen Turvallisuuskysymyksiä vankiloissa Tapaamisen arviointi. Tunnistetaan, mikä tapaamisessa oli hyvää, mitä olisi voitu tehdä paremmin ja ehdotuksia, miten samaa tapaamista voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. 16

18 Luottamuksellisuus ja riskinarviointi Kullakin yhteistyömaalla on omat vankiloiden luottamuksellisuuslausekkeensa ja riskinarviointikäytäntönsä. Ensimmäisellä koulutustapaamisella aloitetaan johdannolla kyseisen maan vankiloiden turvallisuusohjeisiin, luottamuksellisuuteen, uhkiin ja eettisiin toimintaohjeisiin. Sen lisäksi pidetään ainakin kolmen tunnin koulutus, jossa keskitytään eettisen työskentelyn suhteessa riskeihin ja luottamuksellisuuteen kaikissa turvallisissa ympäristöissä. Kunkin yhteistyömaan on huolehdittava seuraavista dokumenteista (mikäli saatavilla) ohjatakseen suunniteltuja tapaamisiaan uhkista ja luottamuksellisuudesta sekä tutustuttaakseen itsensä ja harjoittelijansa niihin ennen valokuvaterapiakoulutusta: Jäljennös standardinmukaisesta vaitiolosopimuksesta ehtoineen Jäljennös käytetyistä riskinarvioinnin dokumenteista Jäljennös vankilan säännöistä Jäljennös vankilassa työskentelevien henkilöiden säännöistä Esimerkki vaitiolositoumuksesta ehtoineen Vaitiolositoumukset ja niiden ehdot voivat vaihdella eri ympäristöissä ja maissa. Seuraavassa on perusesimerkki vaitiolositoumuksesta. Ennen kuin harjoittelijat alkavat työskennellä vankien kanssa heidät täytyy varmistua siitä, että vangit ovat tietoisia luottamuksellisuuden rajoista ja niistä erityisistä tilanteista, jolloin vaitiolo täytyy rikkoa. Harjoittelijoiden täytyy myös olla tietoisia mahdollisesta vaitiolon rikkomisesta. Esimerkki vaitiolositoumuksesta: Valokuvaterapiatapaamistemme aikana kunnioitan sinun luottamustasi. Se tarkoittaa, että kaikki, mitä kerrot minulle, jää luottamuksellisesti meidän välillemme. Kuitenkin on joitakin erityisiä tilanteita, jolloin minulla on ilmoitusvelvollisuus raportoida jostakin sellaisesta, minkä olet kertonut minulle tapaamisten aikana. Tapaukset, jolloin minulla on ilmoitusvelvollisuus: jos paljastat, että aiot vahingoittaa itseäsi jos paljastat, että aiot vahingoittaa jotain toista ihmistä jos paljastat minkään tulevan tai aiemmin olleen uhan alaikäistä kohtaan jos paljastat erityisiä yksityiskohtia rikollisesta toiminnasta tai aikeista (tulevista tai aiemmin olleista) 17

19 Vaitiolositoumusten ja -ehtojen selittäminen heikossa asemassa oleville henkilöille Jotkut ihmiset, joiden kanssa työskentelemme, saattavat olla erityisen herkkiä ymmärtämään väärin vaitiolositoumuksia ja -sopimuksia. Jotkut vangit saattavat kuulua tähän joukkoon. Vangit puhuvat muita ihmisiä todennäköisemmin rikoksista ja uhkista, jotka ovat yleensä yleisimpiä syitä, joiden takia vaitioloa voidaan joutua rikkomaan. Siitä syystä on välttämätöntä, että kaikki harjoittelijat ovat tietoisia erityisistä tapauksista, jotka saattavat tarvita enemmän ohjausta luottamuksellisuuden kanssa valokuvaterapiatapaamisten aikana. Joitakin esimerkkejä näistä ovat: vangit, joilla on oppimisvaikeuksia vangit, joilla on psykiatrinen diagnoosi vangit, joilla on kognitiivisia ja muistihäiriöitä korkean riskin vangit (esim. sellaiset, jotka saattavat vahingoittaa itseään tai joilla on itsemurhataipumuksia) nuoret rikoksentekijät Näissä tapauksissa harjoittelijoita voidaan neuvoa: toistamaan vaitiolositoumus ja sen ehdot jokaisen tapaamisen alussa kertomaan esimerkkejä sellaisista tapauksista, jolloin vaitiolo voidaan joutua rikkomaan keskustelemaan syvällisemmin siitä, miksi vaitiolo voidaan joutua rikkomaan pyytämään vankia/heikossa asemassa olevaa henkilöä osoittamaan ymmärryksensä kertaamalla vaitiolositoumuksen ja sen ehdot 18

20 Tapaamisen arviointilomake Ohjaajan nimi: Tapaamisen aihe: Päivämäärä Luettele asiat, jotka mielestäsi ovat tämän tapaamisen vahvuuksia: Luettele ne aiheet, joita tässä tapaamisessa mielestäsi tarvitsee parantaa: Arvioi seuraavaksi tapaaminen Tapaaminen oli hyvin suunniteltu ja valmisteltu Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Tapaaminen sujui hyvin Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Harjoittelijana koen oppineeni jotakin Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Harjoittelijana koen, että aion käyttää oppimiani Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä asioita Kouluttaja/harjoittelija-vuorovaikutus toimi hyvin Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Kysymyksille jäi aikaa Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Vuorovaikutukselle muiden harjoittelijoiden kanssa Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä jäi aikaa Kouluttaja tuntee koulutettavan aiheen hyvin Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Harjoittelijalle annettiin palautetta Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Tämän tapaamisen johtamisessa ei ollut ongelmia Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Mahdollinen palaute oli asianmukaista Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä tapaamisessa käsiteltyjen asioiden kannalta Tapaaminen säilytti mielenkiintoni Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Haluaisin ehdottaa seuraavia parannuksia tapaamiselle: Muita kommentteja: Kiitos! 19

21 Kurssin koordinaattori 20

22 2. Koulutustapaaminen: Tunneoppimisen mahdollistaminen Suunnitelma Aika Tarkoitus ja tavoitteet Oppijoilta odotettavat tulokset 1t 30 Kuuntelutaidot Tutkitaan kuuntelemiseen ja min vastaamiseen liittyviä asioita ja ongelmia. 1 t Kuunteleminen ja vastaaminen 1 t Taito ilmaista asia toisin ja tehdä yhteenveto 30 min Reflektoidaan sisältöä ja perustalla olevia tunteita. Kohdataan mahdolliset ongelmat kuuntelemisessa ja vastaamisessa. Arvioidaan nykyiset taidot. Parannetaan nykyisiä kuuntelutaitoja. Tuodaan yhteen kuunteleminen, vastaaminen ja tulkitseminen. Resurssit Valokuvakortit Aktiviteetit Pareittain toimien kukin oppija valitsee kortin, joka hänen mielestään parhaiten kuvaa sitä, mitä hän tuntee nyt. Kukin puhuu viisi minuuttia itsestään suhteessa korttiin. Sitten kukin oppija esittelee parinsa koko ryhmälle kertomalla, mitä hänen parinsa tuntee. Kouluttaja tarkkailee, missä kohdin tämä on vaikeaa/missä joku unohtaa ym. Tarkastellaan viimeisintä harjoitusta, keskustellaan ongelmia kuuntelemisessa/vastaamisessa ja sitä, miten kuuntelutaitoja voidaan parantaa. Esitellään toisin ilmaiseminen kuuntelutaitona. Oppijat toistavat pareittain johdantoharjoituksen ilmaisten asian toisin. Palaute koko ryhmälle. Tutkitaan johdantoharjoituksen perustalla olevaa sisältöä pareittain. Keskustellaan, kuinka tulkinnat vaihtelevat ja merkitykset muuttuvat ja annetaan ryhmälle palaute. Kiinnitä erityistä huomiota tulkintaeroihin samoista korteista keskustellaan ryhmässä. 21

23 1 t Rogersin keskeiset olosuhteet Opitaan terapeuttisia perustaitoja ja -teoriaa. 30 min Taitoajattelun arviointi Oppijoille annetaan tilaa harjoitella uusia taitoja. 30 min Arviointi ja palaute Oppijoille annetaan tilaisuus antaa palautetta ja seurata opittuja taitoja ja parantaa koulutusta tulevaisuudessa. Esitellään Rogers. Selitetään henkilökeskeinen menetelmä. Tutkitaan keskeisiä olosuhteita ja niiden käyttöä. Valokuvakortit Ryhmässä vaihdetaan pareja, valitaan uusi kortti kuvaamaan omia tuntemuksia ja kerrotaan siitä parille. Pari käyttää tapaamisessa opetettuja taitoja ja sitten esittelee uuden parin ryhmälle. Koko ryhmän keskustelu siitä, miten taidot ovat mahdollisesti parantuneet kuuntelemalla, muistamalla ja vastaamalla. Tapaamisen arviointilomake Tapaamisen arviointi. Tunnistetaan, mikä tapaamisessa oli hyvää, mitä olisi voitu tehdä paremmin ja ehdotetaan, miten samaa tapaamista voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. 22

24 Moniste: Keskeiset olosuhteet Carl Rogers (1957, 1959) totesi, että tehokkaassa ohjauksessa on kuusi olosuhdetta, jotka ovat välttämättömiä (ilman niitä ei voi tapahtua todellista muutosta) ja riittäviä. Ne ovat: 1. Psykologinen yhteys terapeutin ja asiakkaan välillä asiakassuhteessa, jossa molemmat ovat merkitseviä toisilleen. 2. Asiakkaan inkongruenssi, jolloin asiakkaan kokemukset ja tietoisuus eivät sovi yhteen asiakkaan toivomien kokemusten ja tietoisuuden kanssa. 3. Terapeutin kongruenssi, jolloin terapeutti on aito. 4. Ehdottoman myönteinen suhtautuminen, jolloin terapeutti pystyy hyväksymään asiakkaan ehdoitta ja tuomitsematta häntä. 5. Empatia, jolloin terapeutti pystyy ymmärtämään asiakasta ja tuntemaan myötätuntoa häntä kohtaan. 6. Kommunikaatio, jolloin terapeutti pystyy välittämään empatiansa ja ehdottoman myönteisen suhtautumisensa. Rogersin mukaan näistä keskeiset olosuhteet ovat: 1. Ehdottoman myönteinen suhtautuminen (Unconditional Positive Regard, UPR) - terapeutti pystyy olemaan asiakassuhteessa asiakkaan kanssa ehdoitta ja tuomitsematta, ja mahdollistaa siten sen, että asiakas voi luottaa terapeuttiin riittävästi puhuakseen totuudenmukaisesti sisäisestä ajatusmaailmastaan. 2. Empatia - terapeutti reflektoi asiakkaan ajatuksia ja tunteita hänelle takaisin tavalla, joka osoittaa, että terapeutti ymmärtää ikään kuin tuntisi hänen tunteensa. 3. Kongruenssi terapeutti on aito ja todellinen ja kohtelee asiakasta tasavertaisesti. Mikäli terapeutti esiintyy auktoriteettina, asiakas todennäköisesti mukauttaa vastauksensa miellyttämään terapeuttia. Viittaukset Rogers, C. (1957). The necessary and sufficient conditions of therapeutic personality change, Journal of Consulting Psychology, 21 (2): Rogers, Carl. (1959). A Theory of Therapy, Personality and Interpersonal Relationships as Developed in the Client-centered Framework. Teoksessa (toim.) S. Koch, Psychology: A 23

25 Study of a Science. Vol. 3: Formulations of the Person and the Social Context. New York: McGraw Hill.. 24

26 Moniste: Katsaus ohjaushaastatteluun Harjoittelijaohjaajan nimi: Päivämäärä: Ympyröi numero, jonka koet parhaiten kuvaavan sitä, miten ohjaajan menetelmä toteutui. Asteikko: 1 Erittäin hyvä 2 Hyvä 3 Keskiverto 4 Välttävä 5 Heikko Hyväksyntä ilmaistuna äänellä, kasvonilmeillä ja elekielellä. Taito reflektoida asiakkaan tunteita ja saada kiinni asiakkaan ajatuksesta. Empatia ilmaistuna sanallisesti ja sanattomasti. Ohjaaja ei ole autoritäärinen eikä pyri kontrolloimaan. Ohjaaja reflektoi asiakkaan hyväksymistä, mukaan lukien asiakkaan vihamielisiä tai negatiivisia tunteita. Asiakkaalle annettiin aikaa miettiä ja vapautta ilmaista tunteitaan niin halutessaan. Asiakas ilmaisi tunteitaan ennemmin kuin sisältöä tai keskustelua. Asiakas näytti saavuttavan merkittävää itsensä ymmärrystä. Ohjaaja pystyi jakamaan kokemuksen ja mukautumaan asiakkaan sisäiseen viitekehykseen. Mitkä mielestäsi ovat tämän ohjaustapaamisen vahvuuksia? Minkä taitojen parantamiseen ohjaaja mielestäsi tarvitsisi apua? 25

27 3. Koulutustapaaminen: Valokuvakorttien käyttö valokuvaterapiassa Suunnitelma Aika Tarkoitus ja tavoitteet Oppijoilta odotettavat tulokset Resurssit Aktiviteetit 1 t Tutustutetaan oppijat Tutustuminen valokuvakortteihin Valokuvakortit Valokuvakorttien käytön jatkaminen materiaaleihin Tutustuminen valokuvaterapiassa käytettäviin materiaaleihin Valokuvakortit Tutkitaan kortteja ryhmissä 2 t Harjoitellaan aikaisemman tapaamisen taitoja valokuvakorttien avulla 1 t Ymmärretään valokuvakorttien käytön käytäntö ja prosessi Autetaan oppijoita reflektoimaan kutakin roolia ja tutkimaan henkilökeskeisiä menetelmiä valokuvakortteja käyttämällä Kokeillaan empaattisia tulkitsemisen taitoja Autetaan oppijoita ymmärtämään, kuinka valokuvakortteja käytetään ja myös kuinka tapaamiset tallennetaan ja niitä reflektoidaan 30 min Arviointi ja palaute Oppijoille annetaan tilaisuus antaa palautetta Valokuvakortit Palautelomakkeet tarkkailijoille (Moniste: Perusohjeita muistiinpanojen tekemiseksi valokuvaterapiatapaam isista) Moniste: Esimerkkitapaus: Talking Pictures - korttien käyttö Johnin kanssa Tapaamisen arviointilomake Ryhmäharjoitus Kolmen ryhmissä yksi osallistuja on asiakas, toinen terapeutti ja kolmas tarkkailija. Asiakas valitsee kortin ja terapeutti tutkii (käyttäen 2. tapaamissuunnitelmassa opittuja keskeisiä olosuhteita ja taitoja) ja auttaa asiakasta tutkimaan ja tulkitsemaan. Tarkkailija tekee muistiinpanoja palautteenantoa varten. Kullakin ryhmällä on 15 minuuttia aikaa käytettäväksi kussakin roolissa. Jokainen harjoittelija lukee monisteen. Monisteesta keskustellaan pareittain. Tärkeimmistä johtopäätöksistä keskustellaan luokassa. Tapaamisen arviointi. Tunnistetaan, mikä tapaamisessa oli hyvää, mitä olisi voitu tehdä paremmin ja ehdotetaan, miten samaa tapaamista voitaisiin 26

28 tulevaisuudessa parantaa. 27

29 Moniste: Perusvinkkejä muistiinpanojen tekemiseen valokuvaterapiatapaamisista Tässä on joitakin ohjeita siitä, kuinka voit tehdä muistiinpanoja aktiviteetista, johon osallistut. Voit käyttää näitä ehdotuksia kaikkiin tässä opaskirjassa esitettyihin aktiviteetteihin: Päivämäärä: Aika: Mistä: mihin: Paikka: Aktiviteetissa läsnä: Tietoja asiakkaasta/osallistujasta: Asiakkaan kuvaus asianmukaisin ja riittävin termein (esim. sukupuoli, ikä, etninen alkuperä, muu mahdollisesti hyödyllinen tieto, kuinka asiakas päätti ottaa osaa projektiin läheteprosessi). Lyhyt kuvaus esilläolevista ongelmista/asioista/huolista osallistujan näkökulmasta katsottuna. Syyt miksi osallistuja päätti osallistua projektiin. Osallistujan kanssa keskustellut päämäärät ja tavoitteet valokuvaterapiatapaamisille. Muistiinpanot prosessista: Sisältäen keskustelun aiheet esiintymisjärjestyksessä, käytetyt valokuvaterapia- tai muut aktiviteetit, osallistujan vaste aktiviteetteihin, tulevaa työtä koskevat päätökset, muut toiminnanharjoittajan tekemät havainnot ja tapaamisesta/ohjauksesta nousevat havainnot/ajatukset. (On suositeltavaa pitää henkilökohtaiset ajatukset, tunteet, olettamukset jne. erillään istunnon/tapaamisen varsinaisesta tapahtumaraportista). Nämä raportit ovat ehdottoman luottamuksellisia. 28

30 Tapaamisen loppuarviointi: Osallistuja Osallistujan arviointi tapaamisista. Tämä voi olla luonteeltaan muodollinen sisältäen strukturoidun haastattelun/kyselyn tai luonteeltaan epävirallinen. Tapaamisen loppuarviointi: Ohjaaja Osallistujan arviointi tapaamisista. Tämä voi olla luonteeltaan muodollinen sisältäen strukturoidun haastattelun/kyselyn tai luonteeltaan epävirallinen. Tuotettujen materiaalien tallentaminen (esim. käytetyt valokuvat, valokuvakirja). Muista pyytää suostumus, jos aiot käyttää näitä muussa kuin harjoituksen tarkoituksessa (esim. valokuvanäyttely). 29

31 30

32 Moniste: Esimerkkitapaus: Talking Pictures -korttien käyttö Johnin kanssa Seuraavassa on lyhyitä otteita Del Loewenthalin tapaamismuistiinpanoista: John on 22-vuotias ja osallistui vapaaehtoisesti kuuteen 50 minuutin tapaamiseen. John aloitti tapaamiset yleensä positiivisesti. 1. tapaaminen: Täytin Johnin kanssa joitakin kurssia edeltäviä kyselyitä. Hän valitsi valokuvia ja kertoi, mistä hän niissä pitää. Puhuttuamme niistä minä sanoin kerroit, että sinusta on vaikeaa selviytyä, kun asiat menevät pieleen, mitä valokuvia mieleesi tulee tätä ajatellen? John vastasi, että valokuvat 3 ja 4: Tuntuu, että jotain pahaa tapahtuu tulevalle tai edelliselle sukupolvelle. Joku saattaa kuolla tai järkyttyä huonoista uutisista Puhuimme myös Johnin halusta matkustaa ja toiveesta, että hänen poikansa haluaisi asua hänen kanssaan. John lopetti sanomalla, ettei hän halua saada omia ja kumppaninsa toiveita heräämään ja sitten mokata. 2. tapaaminen: En tarjonnut Johnille valokuvia, koska hän näytti haluavan puhua ilman niiden apua. Keskustelimme siitä, miten John ei halunnut mokata suhteessa poikaansa ja exkumppaniinsa. Johnista tuntui, että hänen suhteensa ex-kumppaniinsa oli teinijuttu ja kuinka he luultavasti olisivat jo erossa. Hän puhui tuomiostaan ja veljistään. Hän puhui taas matkustamisesta ja lähti jälleen hyvin tyytyväisen oloisena. 3. tapaaminen: John valitsi kortteja ja minusta tuntui, että tämä tapaaminen oli toisenlainen. Yleensä John näyttää olevan itseäni paremmassa mielentilassa mutta tällä kertaa vaikka hän selvästi ajatteli poikaansa paljon, hänen valitsemansa kortit tuottivat outoja mielikuvia, kuten valokuva kädestä toi mieleen, että hänen poikansa yritti karata. Kalan kuva tarkoitti, että hänen poikansa olisi huuhtonut elävän kultakalan wc-pöntöstä alas. Kuva ankoista muistutti siitä, kun hänen poikansa melkein putosi veteen. Tämä toistui Johnin kertomuksessa kumppanistaan. Hän ei ajattele kumppaninsa olevan oikea itselleen mutta kokee silti, että hänen poikansa on parempi olla tämän kanssa. Lopussa John vaikutti enemmän lannistuneelta, mikä osaltaan johti siihen, että yritin vakuuttaa hänelle, että puhuminen kanssani voi olla hänelle avuksi, vaikka se nostaakin esille vaikeita asioita. 4. tapaaminen: John alkaa puhua siitä, että vankila masentaa häntä. Keskustelemme kohtalosta mutta myös siitä, missä määrin hänellä on autonomiaa/päätäntävaltaa. Tapaaminen tuntui erilaiselta. Se oli enemmän juttelua mutta John avautui kovin hankalalta vaikuttavasta suhteesta isäpuoleensa ja kertoi myös olevansa hiukan allapäin, mikä oli kovin epätavallista hänelle. John piti tärkeänä pohtia sitä, mikä oli hänen kohtaloaan ja mihin hän pystyi vaikuttamaan. Teema siitä, miten paljon hänellä on vaikutusvaltaa oman elämänsä parantamiseen, kulki läpi tapaamisen. Lopetin sanomalla Johnille, että hänen käyttämänsä sanan kohtalo sijasta voisimme puhua mahdollisuudesta, johon John nyökkäsi vastaukseksi. Näillä kaikilla tyypeillä oli myös voimakas toiveikkuus ajatellessaan lapsiaan, vaikka jollain tasolla he tiesivät, että todellisuus ei toimisi kuten he unelmoivat. Tässä on kyse siitä, kuinka paljon terapeutti voi myöntyä kuvitteelliseen. Olen sitä mieltä, että joskus se on elintärkeää kuten niillä potilailla, jotka niin toivovat, että heidän jo kuollut vanhempansa olisi hyvä ihminen. Tämä auttaa heitä selviytymään 31

33 lähes mahdottomista tilanteista, vaikkakin toisaalta muissa elämän vaiheissa se voi olla jopa haitallista. 5. tapaaminen: John aloittaa jälleen optimismilla hän toivoo, että hänet lähetettäisiin avovankilaan, jossa ollaan kaksi viikkoa ja sen jälkeen viisi päivää ulkopuolella [huomasin, kuinka joka kerralla hänellä oli tarve odottaa jotakin]. Kysyin Johnilta, mitä hän hiljattain sanoikaan siitä, että haluaisi mennä kotiin muutamaksi päiväksi. Hän kertoi, ettei ollut vielä saanut tietää varmasti mutta se voisi olla seuraavan viikon torstai. Keskustelimme rahajärjestelmästä vankilassa, ja John sanoi myös joillakin tyypeillä on vaikeaa, koska heidän äitinsä on pedannut heidän sänkynsä aiemmin. Heillä on vielä vaikeampaa, kun he lähtevät täältä joillakin tyypeillä ei ole ketään. Minulla oli äitini ja isäpuoleni ja kaikki ja jotkut ystävistäni ovat täällä. Minä: Tapasitko heidät täällä? John: Ei, tapasin heidät aiemmin. Viimeinen tapaaminen: John valitsee jälleen valokuvia ja huoneessa on selvemmin läsnä ihmisiä kuten hänen isäpuolensa. John kertoo minulle isänsä kuolemasta ja on hiukan surullinen. Hän kysyy minulta, tulenko takaisin. Oli paljon hiljaisuutta ja meitä molempia auttoi se, että saatoimme katsella lattialla olevia valokuvia. Tapaamisten kuluessa John vaikutti oppivan paremmin jäsentämään toiveitaan ja pettymyksiään. Hän aloitti yleensä kovin positiivisesti mutta pystyi ilmaisemaan epäilyksiään asioiden pieleen menemisestä. Minusta tuntui, että hän pystyi puhumaan minulle tarvitsemallaan tavalla, mitä hän ei ollut aikaisemmin kokenut. Hän pystyi siis myös ilmaisemaan epätoivonsa jollekin. Valokuva 1 Valokuva 2 Valokuva 3 Valokuva 4 32

34 33

35 4. koulutustapaaminen: Valokuvakirjojen tekeminen Suunnitelma Aika Tarkoitus ja tavoitteet Oppijoilta odotettavat tulokset Resurssit Aktiviteetit 1 t Tutustutetaan osallistujat materiaaleihin 2 t Käytetään materiaaleja käytännössä. Tutustutaan valokuvakirjojen tekemiseen ja konseptiin Harjaannutaan käytäntöön ja vastaanottamaan palautetta taidoista Valokuvakirja Valokuvakirja Tarkkailulomakkeet Ryhmälle johdanto valokuvakirjoihin. Tutkitaan esimerkkiä ja ymmärretään siinä taustalla oleva konsepti. Kolmen ryhmissä kukin osallistuja on joko asiakas, terapeutti tai tarkkailija. Kullakin on mahdollisuus tehdä oma valokuvakirja, tutkia sitä, auttaa toisiaan ja tarkkailla. 1 t Harjoitellaan taitojen ja materiaalien kanssa Harjoitellaan materiaalien kanssa, reflektoidaan omia käytäntöjä, käytetään taitoja Moniste: Esimerkkitapaus: Valokuviin perustuva tunnekirjoittaminen, valokuvakirja Ryhmät toistavat harjoituksen käyttäen kaikkia ohjelmassa opittuja taitoja. 30 min Arviointi ja palaute Oppijoille annetaan tilaisuus antaa palautetta Tapaamisen arviointilomake Tapaamisen arviointi. Tunnistetaan, mikä tapaamisessa oli hyvää, mitä olisi voitu tehdä paremmin, ja ehdotetaan, miten samaa tapaamista voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. 34

36 Esimerkki valokuvakirjasta Kuva 1: Sinä ja minä. Nicolas ja Demario. Minä ja sinä. Demario ja Nicolas. Kuva 2: Tämä kirja on omistettu Nicolakselle. Tämän kertomuksen on kirjoittanut nimenomaan Nicolakselle hänen isänsä Demario, joka on valinnut joitakin valokuvia ajatellen häntä mielessään. Kuva 3: Osa 1. Me ennen. Kuva 4: Tämä kuva tulee mieleeni, kun ajattelen sinua 35

37 Kuva 5: Valitsin tämän kuvan, koska tiedän, että rakastat autoja. Kuva 7: Mieleisin muistoni sinusta on... 36

38 Kuva 9: Valitsin tämän, koska se muistuttaa minua siitä, että pelasimme ennen yhdessä jalkapalloa ja siitä, kun kysyit minulta puhelimessa "milloin pelaamme taas jalkapalloa?" Kuva 10: Osa 2. Minusta. Kuva 11: Haluan kertoa sinulle jotain itsestäni: Kuva 12: Tämä valokuva muistuttaa minua siitä, mistä pidän... 37

39 Kuva 14: Valitsin tämän valokuvan, koska pidän joulusta ja koska se muistuttaa minua siitä, kun pyysit ennen joulua minua laittamaan lahjat kuusen alle, että voisit avata ne! Kuva 15: Ja tämä valokuva muistuttaa minua asioista, joista en pidä... 38

40 Kuva 17: En pidä alkoholista, koska se erotti meidät. Ei ole hyvä juoda paljon. Kuva 18: Osa 3. Sinusta. Kuva 19: Tämä valokuva saa minut ajattelemaan sitä, mitä haluan sinun tekevän... 39

41 Kuva 21:...haluaisin, että osallistuisit urheiluharrastukseen. Kuva 22: Ja tämä valokuva saa minut ajattelemaan sitä, mitä en halua sinun tekevän... Kuva 24: Haluan, että muistat katsoa molempiin suuntiin ennen kuin ylität tien. 40

42 Kuva 25: Ja tämä valokuva saa minut ajattelemaan sitä, mitä haluan sanoa sinulle enemmän kuin mitään muuta. Kuva 27: En tiedä sanoja mutta minä todella rakastan sinua! Kuva 28: Osa 4. Me tulevaisuudessa. 41

43 Kuva 29: Ja tämä valokuva saa minut ajattelemaan sitä, mitä odotan sinun ja minun suhteen tulevaisuudelta... Kuva 31: Sinä aina kyselet minulta merenrannasta ja se muistuttaa minua siitä, kuinka haluan lähteä kanssasi lomalle katsomaan merta ja opettaa sinut uimaan. 42

44 Moniste: Esimerkkitapaus: Valokuviin perustuva tunnekirjoittaminen, valokuvakirja Aika: Alkaen syyskuusta 2013 lokakuuhun Neljä tapaamista ryhmässä. Paikka: Italia, Bolognan nuorisososiaalityön toimiston koulutusosasto Kunkin tapaamisen kesto: 1,5 tuntia Tietoja asiakkaasta/osallistujasta: Asiakkaan kuvaus asianmukaisin ja riittävin termein (esim. sukupuoli, ikä, etninen alkuperä, muu mahdollisesti hyödyllinen tieto). Ikä: Sukupuoli: kolme tyttöä, viisi poikaa Kansallisuus: italialaisia, romanialaisia, marokkolaisia Menetelmän kuvaus: Kukin asiakas valitsee kuvan, omistaa sen yhdelle (tai useammalle) henkilölle ja kirjoittaa muistiin, mistä kuva häntä muistuttaa. Kuvan mielikuvia herättävä voima voi synnyttää mielleyhtymiä, edistää itseilmaisua ja -tiedostamista ja mahdollistaa kanssakäymistä eri yksilöiden välillä. Polku kehittyy kahdeksan nuoren aikuisen osallistujan ja kahden ohjaajan kanssa neljällä viikoittaisella puolentoista tunnin tapaamisella. Kullakin tapaamisella ehdotetaan joihinkin kysymyksiin vastaamista kuvia valitsemalla. Kurssin lopussa vastaukset muodostavat kirjan, joka sitten annetaan asiakkaille. Asiakkaat osallistuvat vapaaehtoispohjalta. Syyt, miksi osallistuja päätti osallistua projektiin: mahdollisuus vapaasti valita, osallistuuko vai ei; mahdollisuus kertoa itsestään ilman pelkoa tai tuomitsemista; uteliaisuus erilaista kuvien kanssa työskentelyä kohtaan. 43

45 Tapaamisten lopussa Osallistujien arviointi tapaamisista: Kukin asiakas täytti arviointilomakkeen analysoidakseen seuraavia seikkoja: Aiempi osallistuminen samanlaisiin aktiviteetteihin; vaikeus työskennellä ryhmässä; vaikeus työskennellä tunteiden kanssa; tietoisuus tapahtuneista muutoksista. Ohjaajien arviointi tapaamisista: Ohjaajat täyttivät tapaustutkimus- ja arviointilomakkeen. Pääasialliset seikat, jotka ilmenivät: Valokuvan käyttäminen sovittelun välineenä sekä interpersoonallisessa suhteessa että itseään havainnoivassa tunteiden kanssa työskentelyssä. Mahdollisuus poistaa valokuva-aktiviteetin aikana koetut tunteet kirjoittamalla ja/tai piirtämällä. Mahdollisuus ottaa itseään havainnoiva työ käyttöön palauttamalla lopullinen tuote (kirja). Toisella kahdesta ohjaajasta oli tarkkailijan rooli, mikä antoi mahdollisuuden työskennellä joustavammin ja kevyemmin erityisesti yksilötapaamisissa. 44

46 Tuotettujen materiaalien tallentaminen (esim. käytetyt valokuvat, valokuvakirja) sen jälkeen, kun on hankittu lupa käyttää niitä: Kaikki materiaalit tallennetaan ja säilytetään. 45

47 5. koulutustapaaminen: Valokuvien käyttäminen kuntouksessa ja työkyvyn parantamisessa Suunnitelma Aika Tarkoitus ja tavoitteet Oppijoilta odotettavat tulokset Resurssit Aktiviteetit 30 min Tutustutetaan osallistujat käsitteisiin. Perusymmärrys Valokuvakortit, fläppitaulut Johdanto kurssin perusteisiin. 2 t Perusjohdanto käyttämään materiaaleja työkyvyn parantamiseen. Perusjohdanto valokuvaterapian käyttämisestä työkyvyn parantamiseen. Mahdollistetaan taidot voimakenttäanalyysissä. Parannetaan taitoja ja laajennetaan niitä kuntoukseen ja työkyvyn parantamiseen Ymmärretään, kuinka käsitettä voidaan käyttää työkyvyn parantamiseen. Tarjotaan perusjohdanto voimakenttäanalyysiin. 1 t Saatetaan yhteen taidot, materiaalit ja voimakenttäanalyysi. 1 t Työkyvyn parantaminen käytännössä valokuvakorttien kautta. 30 min Arviointi/palaute Oppijoille annetaan tilaisuus antaa palautetta. Moniste: menetelmä Valokuvia Tarkkailulomakkeet Tapaamisen arviointilomake Johdanto valokuvaterapiaan työkyvyn parantamiseksi. Johdanto voimakenttäanalyysiin. Ryhmätyö käyttäen materiaaleja ja voimakenttäanalyysiä. Terapeutti, asiakas, tarkkailija. Keskustellaan monisteessa olevasta reflektiivisestä kirjoittamisesta. Tapaamisen arviointi. Tunnistetaan, mikä tapaamisessa oli hyvää, mitä olisi voitu tehdä paremmin, ja ehdotetaan, miten samaa tapaamista voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. 46

48 Kuntoutus ja työkyky: Menetelmä Tämä menetelmä työkyvyn parantamiseen toteutetaan kahden päivän aikana seuraavassa järjestyksessä, ja se voidaan tehdä yksilöllisesti tai ryhmässä. 1. päivä 1. Opitaan käyttämään kameraa. 2. Katsotaan valokuvia ja arvioidaan niitä. 3. Pohditaan aivoriihessä työnsaantia helpottavia ja vaikeuttavia ulkoisia tekijöitä. 4. Otetaan valokuvia näistä ulkoisista helpottavista ja vaikeuttavista tekijöistä. 5. Palataan arvioimaan valokuvia ja harkitaan kuvatekstit kullekin valitulle kuvalle. 2. päivä 1. Toistetaan em. askeleet 3) 5) mutta nyt sisäisistä tekijöistä, jotka helpottavat ja vaikeuttavat työn saantia. 2. Kukin osallistuja piirtää suoraan viivan, joka kuvaa työn saantia, ja sitten piirtää keskiviivan ja luettelee suoran viivan yläpuolelle omasta mielestään tärkeitä työn saantia helpottavia ulkoisia seikkoja ja viivan alle työn saantia vaikeuttavia ulkoisia seikkoja. 3. Ohjaaja auttaa osallistujaa piirtämään viivat kohti alaspäin kaikille voimille, jotka toimivat ulkoisesti työnsaannin puolesta siten, että kunkin viivan pituus on suhteessa sen voimaan. 4. Vastaavasti ohjaaja auttaa osallistujaa piirtämään viivat ylöspäin kaikille voimille, jotka toimivat työn saantia vastaan. 5. Tämän jälkeen ohjaaja auttaa osallistujaa määrittämään, mitä voimaa/voimia puolesta voidaan helpoimmin pidentää ja mitä voimaa/voimia vastaan voidaan helpoimmin lyhentää. 6. Ohjaaja antaa osallistujalle mahdollisuuden piirtää toimintasuunnitelman perustuen vaiheeseen Toimintasarja 2 6 edellä toistetaan mutta tällä kertaa pohditaan sisäisiä tekijöitä/voimia ulkoisten sijaan. Esimerkki seuraavalla sivulla. 47

49 Esimerkki voimakenttäanalyysistä Ulkoisia auttavia ja estäviä tekijöitä työn löytämiselle: Estäviä tekijöitä Työmarkkinat Rikosrekisteri Lääkitys Huonot suositukset CV Internet Työvoimatoimisto Hyväntekeväisyys Yhteystahot Yritykset Pääseminen takaisin työllistämisohjelmaan Auttavia tekijöitä 48

50 6. koulutustapaaminen: Omakuvaus Suunnitelma Aika Tarkoitus ja tavoitteet Oppijoilta odotettavat tulokset 30 min Opetetaan teoria. Perusymmärrys terapiasta ja itsestä 1 t Tutkitaan omakuvausta Käytetään menetelmää terapeuttisessa käytännössä. käytännössä. 2 t Käytetään muotokuvia työvälineenä terapiassa. 1 t Raportoidaan omakuvauksen käytöstä. 1 t Käytetään muotokuvia työvälineenä terapiassa. Oppija tietää, kuinka omakuvia käytetään terapiassa. Oppija tietää, kuinka kirjoittaa raportin omakuvauksen käytöstä ja eduista. Oppija tietää, kuinka omakuvia terapiassa. käytetään 30 min Arviointi/palaute Oppijoille annetaan tilaisuus antaa palautetta. Resurssit Kouluttajan materiaalit Kamera, tulostin, valokuvaaja 5 minuutin muotokuvaus koko muotokuvaus, valokuvaus GZfro-k Muotokuvaaminen Tulosteet omakuvista Moniste: Kysymyksiä omakuvauksen opiskeluun Moniste: Esimerkki omakuvausta koskevan toiminnan raportoinnista Moniste: Esimerkki kuvien käytöstä sellaisilla kuvateksteillä kuin Valmistautuminen vankilasta vapautumiseen ja Muotokuvaaminen Moniste: Muotokuvia Tapaamisen arviointilomake Aktiviteetit Johdanto omakuvaukseen ja terapiaan. Ryhmäaktiviteetti, jossa otetaan valokuva/ osallistujat ottavat valokuvan itsestään. Tutkitaan kameran käyttöä/ muotokuvaustekniikoita. Kolmen hengen ryhmät: terapeutti, asiakas ja tarkkailija. Muissa tuntisuunnitelmissa käsitellyt prosessit toistetaan tässä. Kirjoitetaan raportti edellä mainitusta. Keskustelu tapausesimerkistä. Tapaamisen arviointi. Tunnistetaan, mikä tapaamisessa oli hyvää, mitä olisi voitu tehdä paremmin, ja ehdotuksia, miten samaa tapaamista voitaisiin 49

51 tulevaisuudessa parantaa. 50

52 Moniste: Esimerkki omakuvausta koskevan toiminnan raportoinnista Osallistujien määrä: 2 vankia Tapaamisten määrä: 2 Tapaamisten tyyppi: yksilötapaamisia Kunkin tapaamisen kesto: 50 minuuttia Käytetyt materiaalit: kustakin vangista otetut kuvat Kuvaus: 1. tapaaminen Tällä tapaamisella keskityttiin tiedottamaan osallistujia käytettävän tekniikan erityispiirteistä ja sen lisäksi otettiin valokuvia. Vangeille opetettiin, kuinka käyttää kameraa, jonka jälkeen käytimme roolileikkiä, jossa yhtä vankia pyydettiin toimimaan valokuvaajana ja toista kuvattavana. Tämän jälkeen vaihdettiin rooleja. Kuvattava sai valita taustan, jossa hän halusi tulla valokuvatuksi. Tämä kaikki tapahtui vankien kerhotilassa. Kustakin vangista otettiin viisi valokuvaa. 2. tapaaminen Kunkin osallistujan piti valita mieleisin kuva viidestä otetusta kuvasta. Häntä pyydettiin otsikoimaan se, korostamaan kuvan lähettämää viestiä, pohtimaan miten hän kuvailisi itseään kuvassa, mitä hänen mielestään puuttuu kuvasta, kenelle hän antaisi kuvan ja mitä hänen perheensä ja läheisensä ajattelisivat, jos he näkisivät kuvan. Tapaamisen lopussa kutakin vankia pyydettiin antamaan palautetta tekniikan hyödyllisyydestä. Arviointi: Vangit pitivät siitä, että heille annettiin mahdollisuus näytellä valokuvaajan ja kuvattavan rooleja. He arvostivat sitä, että he saivat valita taustan ja/tai muokata sitä valokuvan ottoa varten. Heistä oli yllättävää, kuinka paljon yksi kuva saattoi kertoa heistä. Vaikka vangit saivat mahdollisuuden luoda oman taustan kuvalle, se tuntui heistä silti persoonattomalta ja muistutti heitä siitä, että he ovat vankeja. 51

53 Projektin yhteistyökumppanit 52

54 Projektin yhteistyökumppanit Roehamptonin yliopisto Projektikoordinaattorina toimii Lontoossa sijaitseva Roehamptonin yliopisto, joka osallistuu terapeuttisen koulutuksen tutkimuskeskuksen toimintaan (The Research Centre for Therapeutic Education, RCTE). Roehamptonin yliopistolla on Ison- Britannian laajin psykologisten terapioiden keskittymä niihin liittyvine koulutuksineen ohjauksessa, psykoterapiassa ja taide- ja leikkiterapioissa. Kiipula Università Cattolica Toisena yhteistyökumppanina toimii Kiipulan ammatillinen koulutus- ja kuntoutuskeskus, joka tarjoaa palveluita ammatillisessa erityiskoulutuksessa, aikuiskoulutuksessa, kuntoutuksessa ja työelämän kehittämisessä. Kiipula on erikoistunut kouluttamaan ihmisiä, joilla on puutteellinen työ- ja toimintakyky. Kiipulassa on paljon kokemusta työskentelystä sekä vankien että vankiloiden henkilökunnan kanssa. Kolmas yhteistyökumppani on italialainen Università Cattolica del Sacro Cuore (UCSC), joka on Euroopan suurin yksityinen yliopisto ja Italian ainoa kansainvälisellä tasolla toimiva yliopisto viisine kampuksineen. UCSC:n tutkimuksessa toimii 54 instituuttia ja se on suunnattu elämälle ja yhteiskunnalle elintärkeiden asioiden tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Yliopiston energinen kliinisen psykologian osasto työskentelee monien psykologian ja psykoterapian näkökulmien parissa. UCSC:n kliinisen psykologian laboratorio on nimenomaan mukana käyttämässä ja tutkimassa valokuvaterapiaa psykoterapian alalla. European Prison Education Association Malta Branch Neljäs yhteistyökumppani on Maltalla toimiva European Prison Education Association (Euroopan vankilakoulutuksen järjestö, EPEA), joka koostuu vankiloiden kouluttajista, hallintohenkilöistä, johtajista, tutkijoista ja muista ammattilaisista, jotka ovat kiinnostuneita edistämään ja kehittämään koulutusta ja siihen liittyviä aktiviteetteja vankiloissa ympäri Eurooppaa Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti. EPEA on sitoutunut työskentelemään yhdessä vankilahallintojen kanssa edistääkseen niiden tavoitteita mutta on täysin itsenäinen ja sitoutumaton. 53

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * * *** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta Seuraavaksi kysytään kokemuksiasi tietoisuustaitojen (mindfulness) oppijaksosta. Vastaathan kaikkiin kysymyksiin. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja vain

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA RYHMÄYTYMISPROSESSI RYHMÄYTYMINEN ON TÄRKEÄÄ, KOSKA tunne ryhmään kuulumisesta on tärkeä kokemus ja onnistuneet kokemukset luokkaryhmässä luovat pohjan hyväksynnän

Lisätiedot

ACUMEN O2: Verkostot

ACUMEN O2: Verkostot ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO AAVALLA MERELLÄ AVOIMIN PURJEIN Purjevene keskellä merta, ilman kompassia Joka suuntaan pääsee ja jossain vaiheessa osuu rannalle - mutta minne ja koska PALAUTTEEN ANTAMINEN JA

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Mo@voiva voimaannudava ohjaus II

Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Mitä jäi

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon? ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot