PHOTOTHERAPYEUROPE IN PRISONS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PHOTOTHERAPYEUROPE IN PRISONS"

Transkriptio

1 PHOTOTHERAPYEUROPE IN PRISONS EU-rahoitettu projekti, jossa tarkastellaan vankien tunneoppimiseen vaikuttamista valokuvaterapiaa käyttämällä

2 PHOTOTHERAPYEUROPE in Prisons Opaskirja Johdanto: PhototherapyEurope in Prisons 4 Mitä valokuvaterapia on? 7 Valokuvaterapian ja terapeuttisen valokuvauksen käytäntö vankiloissa 10 a. 1. koulutustapaaminen: Valokuvaterapian käyttö vankilaympäristössä 13 Moniste: Luottamuksellisuus ja riskinarviointi 15 Moniste: Tapaamisen arviointilomake 17 b. 2. koulutustapaaminen: Tunneoppimisen mahdollistaminen 18 Moniste: Keskeiset olosuhteet 20 Moniste: Ohjaushaastattelujen arviointi 22 c. 3. koulutustapaaminen: Valokuvakorttien käyttö valokuvaterapiassa 23 Moniste: Perusvinkkejä muistiinpanojen tekemiseen Moniste: Esimerkkitapaus d. 4. koulutustapaaminen: Valokuvakirjojen tekeminen 28 Moniste: Esimerkki valokuvakirjasta Moniste: Valokuviin liittyvistä tunteista kirjoittaminen Moniste: Esimerkkitapaus e. 5. koulutustapaaminen: Valokuvien käyttäminen kuntouksessa ja työkyvyn parantamisessa 39 Moniste: Menetelmä 40 f. 6. koulutustapaaminen: Omakuvaus 42 Moniste: Esimerkki toiminnan raportoinnista Projektin yhteistyökumppanit

3 PHOTOTHERAPYEUROPE in Prisons Opaskirja Suomennos Jaana Lamberg EU-rahoitettu projekti, jossa tarkastellaan vankien tunneoppimiseen vaikuttamista valokuvaterapiaa käyttämällä Projektinumero: LLP UK-GRUNDTVIG-GMP Tämä opaskirja on tarkoitettu käytettäväksi koulutusoppaana, kun toteutetaan projektin PHOTOTHERAPYEUROPE in Prisons tavoitteita. Euroopan Unioni on avustanut tätä julkaisua. Tämän julkaisun sisältö on yksinomaan projektin yhteistyökumppaneiden vastuulla eikä sen voida suoraan katsoa edustavan Euroopan Unionin näkemyksiä. 2

4 JOHDANTO 3

5 Phototherapy in Prisons -projekti PhototherapyEurope (in Prisons) on EU-rahoitettu projekti, jossa tarkastellaan vankien tunneoppimiseen vaikuttamista valokuvaterapiaa käyttämällä. Tunneoppiminen voidaan ymmärtää prosessina, jonka avulla ihminen voi kehittää tunneälyään. Siihen kuuluvat kyky ja taito vastaanottaa ja ilmaista tunteita, sisällyttää tunteita ajatuksiin ja säännöstellä tunteita itsessään ja muissa (Mayer ym. 2000) 1. Vankiloissa tarve tunneoppimiseen on erityisen tärkeää vankien heikomman mukautumiskyvyn ja itsetuntemuksen takia mutta myös sen vuoksi, että tunneälykkyys voi olla yksi tekijä rikollisessa käyttäytymisessä (Santesso ym. 2006) 2. Tämä voi olla erityisen ongelmallista, koska tutkimusten mukaan tunteiden hallinnan taitojen säännöstelemisen ja lisäämisen oppiminen ovat avainasemassa rikoksentekijöiden menestyksekkäässä kuntoutumisessa (Gaum ym. 2006) 3 ja tämän ajatellaan vähentävän sekä väkivaltaa että itsensä vahingoittamista vankiloissa (Safer Custody, 2002) 4. Tämän johdosta projektin yhteistyökumppanien mielestä tarvitaan tunneälykkyyttä kehittävää koulutusta. Tässä projektissa pyritään seitsemän yhteistyökumppaniorganisaation voimin kehittämään valokuvaterapian käyttöä edelleen ja edistämään vankien tunneoppimista vankiloissa EU:n alueella. Monikansallisen verkostoitumisen ja parhaan toimintatavan muille jakamisen innovatiivinen yhdistäminen edistävät vankien hyvinvointia ja muutoksia käyttäytymisessä. 1 Mayer, J. D., Salovey, P., & Caruso, D. R. (2000). Models of emotional intelligence. Teoksessa R.J. Sternberg (toim.), Handbook of intelligence (pp ). Cambridge: Cambridge University Press. 2 Santesso, D. L., Reker, D. L., Schmidt, L. A. & Segalowitz, S. J. (2006). Frontal electroencephalogram activation asymmetri, emotional intelligence, and externalizing behaviours in 10-year-old children. Child Psychiatry and Human Development, 36, Gaum, G., Hoffman, S., & Venter, J. H, (2006). Factors that influence adult recidivism: An exploratory study in Pollsmoor Prison. South African Journal of Psychology, 36(2): Safer Custody Group (2002). Safer Custody Report for 2001: self-inflicted deaths in Prison Service custody. London: HM Prison Service. 4

6 Seuraavassa esitellään ydinkohdat Phototherapy in Prisons -projektin tavoitteista ja tarkoituksesta: Tuotetaan kirjallisuuskatsaus EU:n vankiloita koskeviin toimintaperiaatteisiin ja käytäntöihin ja huomioidaan erityisesti psykologiset interventiot ympäri EU:n. Testataan ja tuotetaan valokuvaterapiatekniikoita ja -strategioita ammattilaisten käyttöön. Tuotetaan innovatiivinen painettu sekä verkossa käytettävä valokuvaterapian materiaalikokoelma ammattilaisten (taideterapeuttien, ohjaajien, vanginvartijoiden, psykoterapeuttien, ryhmänohjaajien ja muiden avainhenkilöiden) käytettäväksi mahdollistamaan vankien tunneoppimista vangeilla. Koulutetaan harjoitteluvaiheessa olevia ammattilaisia käyttämään valokuvaterapiatekniikoita vankien tunnepuolen kehittämiseksi. Muodostetaan harjoittelutietokanta, jonka avulla arvioidaan, miten harjoittelijat käyttävät valokuvaterapiaa. Opaskirja Opaskirja on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa luodaan yleiskatsaus itse projektiin ja toisessa selitetään, mitä valokuvaterapia oikein on. Tässä kuvataan valokuvaterapian ja terapeuttisen valokuvauksen välinen tärkeä ero. Ensin mainitussa tapauksessa terapeutti käyttää valokuvaterapiaa, jälkimmäisessä puolestaan terapeuttisen valokuvauksen prosessia ohjaa vankilan aikuiskouluttaja. Lisäksi opaskirjassa on useita ohjeita oppituntien pitämiseen, joiden avulla vankilassa työskentelemisestä kiinnostuneita henkilöitä voidaan kouluttaa käyttämään näitä menetelmiä. 5

7 Mitä valokuvaterapia on? 6

8 Mitä valokuvaterapia on? Terapeuttisiin tarkoituksiin sovellettavasta valokuvauksesta käytetään useita erilaisia, toisiinsa liittyviä termejä. Useimmin käytetty termi on valokuvaterapia. Sillä tarkoitetaan valokuvauksen käyttämistä muodollisen terapian osana. Tässä menetelmässä koulutettu mielenterveysammattilainen käyttää mainittuja tekniikoita ohjaus- tai terapiatapaamisten aikana. Terapeuttinen valokuvaus, omaelämäkerrallinen valokuvaus, itsetutkiskeleva valokuvaus ja valokuvauksen kulttuurintutkimus (suom. huom. Suomessa tunnettu voimauttava valokuvaus on yksi tapa tehdä terapeuttista valokuvausta) ovat kaikki saman alan termejä. Loewenthalin (2011) mukaan 5 terapiassa valokuvien voidaan nähdä olevan reitti tiedostamattomaan niin, että asiakkaat liittävät valokuvaan aikaisemmin tukahdutettuja merkityksiä, joiden oletetaan olevan tulosta asiakkaan projektioista. Tukahduttamisessa ihminen poissulkee tiedostamattaan muistoja, impulsseja, haluja ja ajatuksia, jotka ovat liian vaikeita tai joita hän ei voi tietoisesti hyväksyä käsiteltäväksi; tukahduttamisen ydin merkitsee jonkin hylkäämistä ja pitämistä etäällä tietoisuudesta (Freud 1915, s. 147) 6. Monissa projektiin osallistuvista maista psykoterapeutti ei työskentele osana vankilajärjestelmää. Toisissa maissa puolestaan kuka tahansa voi työskennellä psykoterapeuttina ilman muodollista pätevyyttä, koska psykoterapeutin ammatti ei ole muodollisesti säädeltyä. Sellaisissa tapauksissa tässä käsikirjan mukaisesta toiminnasta käytetään nimitystä terapeuttinen valokuvaus. Yksi tapa ymmärtää valokuvaterapiaa on valokuvien käyttö osana psykoterapiaa ja ohjausta, jossa asiakas valitsee joko kahdenkeskisessä tai ryhmätilanteessa ajatuksia herättävän valokuvan. Sen sijaan terapeuttisessa valokuvauksessa asiakas useimmiten todella ottaa valokuvia ja työstää siten tunne-estojaan. Tässä projektissa termiä valokuvaterapia käytettiin alun perin tarkoittamaan valokuvien mitä tahansa terapeuttista käyttöä. Valokuvaterapian ja terapeuttisen valokuvauksen erot eivät aina ole selviä ja lisäksi jotkut ammattilaiset käyttävät näitä menetelmiä vaihdellen. Jos ammattilainen suunnittelee käyttävänsä PhototherapyEurope in Prisons -projektin 5 Loewenthal, D. (2011) Talking Pictures Therapy: The Use of Photographs in Counselling and Psychotherapy. Teoksessa Halkola ym. (2011) PHOTOTHERAPYEUROPE Learning and Healing with Phototherapy. Saatavilla osoitteesta 6 Freud, S. (1915/1984). The Unconscious. Teoksessa A. Richards (toim.) The Pelican Freud Library: Vol. II. On metaphsychology: the theory of psychoanalysis (pp Harmondworth:Penguin 7

9 menetelmiä, hänen on ehdottomasti varmistettava, mikä on sallittua siinä maassa, jossa hän toimii. Terapeuttisen valokuvauksen menetelmällä voidaan välttää vankien patologisointi. Vankien ei katsota olevan epänormaaleja tai psyykkisesti sairaita. Vangeille tarjoutuu ennen kaikkea mahdollisuus puhua itsestään ja siitä, mikä heille on tärkeää, eli mahdollisuus puhua itsestä ja toisesta. Sekä valokuvaterapia että terapeuttinen valokuvaus johtavat tunneoppimisen kehittymiseen. Molemmat käyttävät enimmäkseen henkilökeskeistä lähestymistapaa (esim. Carl Rogers) persoonallisuuden ja ihmisten välisten suhteiden ymmärtämiseen. Tämä ohjekirjan kirjoittajat haluavat seuraavissa osioissa esitellä valokuvaterapian monipuolisuuden eivätkä niinkään keskittyä yksityiskohtiin. Tässä projektissa käytetyt menetelmät Kirjallisuuskatsauksen perusteella sovittiin, että kukin yhteistyökumppani toteuttaa seuraavia toimintoja kahdessa vankilassa seuraavien kuuden kuukauden aikana: 1. Käytetään valokuvakortteja kuudessa yhden tunnin (50 minuutin) yksilötapaamisessa vähintään kolmelle (mieluiten neljälle) vangille, jotka ovat ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi näihin ohjaus-/voimaannuttamistapaamisiin. Tapaamisten ohjaajilla ei ole muuta roolia tai tehtävää näiden asiakkaiden kanssa, eivätkä he raportoi takaisin vankien puheita tai mahdollisia itsensä tai muiden vahingoittamisaikeita. Tapaamisissa käytetään Spectro-kortteja ja Loewenthalin Talking Pictures -kortteja, kollaaseja ja muita vastaavia. 2. Vähintään kolmelle (mieluiten neljälle) vangille annetaan mahdollisuus tehdä valokuvakirja lapselleen käyttäen pohjana Loewenthalin Talking Pictures -kortteja. 3. Vähintään kolme (mieluiten neljä) vankia ottaa valokuvia otsikolla valmistautuminen vankilasta vapautumiseen. Tällä pyritään parempaan työkykyyn. 8

10 Neljännessä menetelmässä eli muotokuvauksessa vähintään kolme (mieluiten neljä) vankia työskenteli muotokuvauksen kanssa. Tätä menetelmää kokeiltiin tutkimusvaiheessa, mutta todettiin, että sitä ei voitu yleistää, joten sitä ei otettu koulutukseen eikä jatkokäyttöön. 9

11 Valokuvaterapia ja terapeuttinen valokuvaus vankilassa 10

12 Valokuvaterapia ja terapeuttinen valokuvaus vankilassa Valokuvauksen käyttö vankiloissa Ajatus valokuvien ja valokuvausvälineiden terapeuttisesta käytöstä vankilassa saattaa tuntua yllättävältä. Valokuvausta ja vankiloita pidetään toistensa vastakohtina. Kaikissa vankiloissa vallitseva tekijä on turvallisuus, jolle kameroiden käytön katsotaan yleensä olevan uhka. Haluamme tässä vaiheessa kiinnittää huomion kahteen seikkaan: a) Valokuvaterapiaa on mahdollista toteuttaa vankiloissa ilman valokuvausvälineiden käyttöä. Kuten annetuista esimerkeistä nähdään, voidaan käyttää terapeutin/kouluttajan valokuvia tai vankien itsensä omistamia valokuvia. b) Valokuvauksen ja vankiloiden välinen suhde ei ole uusi eikä ainoastaan valokuvaterapiaan liittyvä. Vankiloissa on käytetty valokuvausta eri muodoissa useissa projekteissa maailmanlaajuisesti. Valokuvaterapia/terapeuttinen valokuvaus käytännössä Käytettäessä valokuvaterapiaa vankiloissa on joitakin rajoituksia, joita ei ole valokuvaterapian käytössä muualla. Nämä rajoitukset vaihtelevat huomattavasti eri maiden välillä, mutta yleensä ne koskevat kahta asiaa: sijaintipaikan turvallisuutta ja tuomittujen rikollisten kanssa toimimista. Kunkin projektin soveltamiseen osallistuvan täytyy ennen vankilassa vierailua tarkistaa kyseisen vankilan erityiset säännökset. Nämä ohjeet ovat yksinkertaisia ja usein pääteltävissä maalaisjärjellä. Kun niitä noudatetaan, sekä projektin osallistujan että vankilan hallinnon on helpompi toimia ja saada tukea projektin toteuttamiseen vankilassa. 7 Valokuvaterapian eettinen ohjeistus Valokuvaterapian eettinen ohjeistus annetaan vankilan hallinnolle ennen projektiin ryhtymistä. Projektin osallistujat noudattavat seuraavia eettisiä ohjeita. 7 Ks. myös Working in HM Prisons: A guide for information, advice and guidance practitioners. 11

13 1. Kaikilla PhototherapyEurope -projektista syntyneillä julkaisuilla niiden muodosta ja tekemisen syistä riippumatta on oltava vankilan hallinnon hyväksyntä ennen julkaisua. 2. Kaikissa PhototherapyEurope -projektin julkaisuissa on säilytettävä osallistuvien yksilöiden anonymiteetti. 3. Projektin parissa työskentelevät henkilöt käyttävät kunkin maan olemassa olevia eettisiä järjestelmiä ja ohjeita. 4. Tiedonannon rajoituksia käsitellään asiaankuuluvan terapeuttisen palvelun käytäntöjen mukaisesti (esimerkiksi mikäli raportoitaisiin minkäänlaisesta vakavan vahingon uhasta itselle tai toiselle). Tämä kirjataan lupalomakkeelle ja siitä keskustellaan ennen tapaamisten aloittamista. 5. Kunkin maan vankiloiden sääntöjä ja ohjeistuksia noudatetaan tarkasti. 6. Vangit lähetetään terapiaan osallistuvien organisaatioiden palveluiden lähetekriteerejä käyttäen. Kyseisillä palveluilla on oltava kytkennät mielenterveyspalveluihin, määritellyt mielenterveyskäytännöt ja lähetejärjestelmät psykiatreille ja psykologeille. Tutkija toimii näiden käytäntöjen ja järjestelmien mukaisesti. 7. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja osallistujat hankitaan olemassaolevien palveluiden kautta. Osallistumatta jättämisellä ei ole mitään kielteistä vaikutusta eikä osallistumisesta saa mitään korvausta tai muita etuja. 8. Ohjaajat noudattavat paikallisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. 9. Yksittäiset tapaamiset ovat luottamuksellisia. Suunnitelmia koulutustapaamisiin Seuraavaksi esitellään kuusi koulutustapaamissuunnitelmaa harjoittelijoille, jotka aikovat toteuttaa valokuvaterapiaa omassa maassaan. Nämä suunnitelmat ovat ainoastaan ohjeellisia ja kouluttaja voi muokata niiden sisältöä erityisesti siten, että kunkin maan käytännöt ja perinteet tulevat huomioiduksi niin vankiloissa työskentelyn kuin aikuiskoulutuksen kannalta. Jokaisessa suunnitelmassa on useita aktiviteetteja koulutustapaamista varten. Kouluttajien kannattaa täydentää näitä aktiviteetteja siten, että koulutettavat ymmärtävät projektiin kuuluvat teorian, terapian ja valokuvaterapian. Kouluttajien kannattaa myös kehittää monisteita ja muuta tukimateriaalia, jotka täydentävät tämän opaskirjan suuntaviivoja. Kaikkien kouluttajien on täytettävä ryhmäsopimus ennen koulutusohjelman aloittamista siihen osallistuvien oppijoiden kanssa. Ryhmäsopimukseen pitää sisältyä keskustelu 12

14 luottamuksellisuudesta. Kaikille osallistujille on tehtävä selväksi, että heidän on huolehdittava itsestään tapaamisten aikana, jotta he eivät paljastaisi koulutuksen aikana itsestään arkaluonteisia tietoja. Vastaavasti viittaukset asiakkaisiin/potilaisiin ja työpaikkoihin on tehtävä ilman tunnistettavia tietoja. 13

15 Suunnitelma 1. koulutustapaamiselle: Valokuvaterapian käyttö vankilaympäristössä Suunnitelma Aika Tarkoitus ja tavoitteet Oppijoilta odotettavat tulokset 1 t Valmistaudutaan Selvitetään, miten työskentelemään vankien kanssa vankilaympäristöissä työskentely voi erota muiden ryhmien kanssa työskentelystä. Resurssit Fläppitaulu ja kyniä Osia tv-ohjelmista: Orange is the new Black https://www.youtube.com/watch?v=slezbiyxc9g Kapina nuorisovankilassa (Scum 1979) https://www.youtube.com/watch?v=4chi480s_z4 Aktiviteetit Osallistujat kirjoittavat ryhmissä, miten he ajattelevat vankien kanssa työskentelyn eroavan muiden ryhmien kanssa työskentelystä. Näytetään osia tv-sarjasta Orange is the new Black. Vaihtoehtona on Kapina nuorisovankilassa (Scum) vuodelta Pohditaan, kuinka tällaiset kuvaukset vaikuttavat mieleen ja siihen, millaista vankilassa odotetaan olevan. Esitellään koko ryhmälle ja keskustellaan. Ohjaajien pitäisi keskustella ja haastaa ryhmän ajatuksia erityisesti ennakkoluuloja, tuomitsemista ym. ja 14

16 sitten tutkia ja keskustella vankiloiden erityisistä työskentelykäytännöistä. 30 min Terapia vankien kanssa Oppijoille esitellään lyhyesti vankiloissa saatavilla olevia eri terapiamuotoja. 1 t Luottamuksellisuus suhteessa käytäntöön Oppijat tiedostavat luottamuksellisuuden suhteessa valokuvaterapiaan. Esimerkki: Vaitiolositoumus Johdanto psykoterapiaan vankilassa Johdanto luottamuksellisuuteen vankien kanssa. Tietojen tallentaminen niin vankiloissa kuin Phototherapy in Prisons -projektia varten. 1 t Ilmoitusvelvollisuus (vaitiolon rikkominen) Oppijat tietävät, milloin heillä on ilmoitusvelvollisuus. Materiaalia roolileikkiä varten Vaitiolon rikkominen esimerkkejä siitä, milloin tämä tapahtuu Tilanteet, joissa vaitiolo voidaan rikkoa. Rooliharjoitus: luodaan kuviteltuja tilanteita ja oppijat keskustelevat ja 15

17 1 t Uhat Oppijoilla on perusymmärrys uhkien arvioinnin taidoista 30 min Arviointi/palaute Oppijoille annetaan tilaisuus antaa palautetta Tapaamisen arviointilomake päättävät, pitääkö näissä tilanteissa rikkoa vaitiolo. Johdanto uhkiin ja niiden arvioimiseen Turvallisuuskysymyksiä vankiloissa Tapaamisen arviointi. Tunnistetaan, mikä tapaamisessa oli hyvää, mitä olisi voitu tehdä paremmin ja ehdotuksia, miten samaa tapaamista voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. 16

18 Luottamuksellisuus ja riskinarviointi Kullakin yhteistyömaalla on omat vankiloiden luottamuksellisuuslausekkeensa ja riskinarviointikäytäntönsä. Ensimmäisellä koulutustapaamisella aloitetaan johdannolla kyseisen maan vankiloiden turvallisuusohjeisiin, luottamuksellisuuteen, uhkiin ja eettisiin toimintaohjeisiin. Sen lisäksi pidetään ainakin kolmen tunnin koulutus, jossa keskitytään eettisen työskentelyn suhteessa riskeihin ja luottamuksellisuuteen kaikissa turvallisissa ympäristöissä. Kunkin yhteistyömaan on huolehdittava seuraavista dokumenteista (mikäli saatavilla) ohjatakseen suunniteltuja tapaamisiaan uhkista ja luottamuksellisuudesta sekä tutustuttaakseen itsensä ja harjoittelijansa niihin ennen valokuvaterapiakoulutusta: Jäljennös standardinmukaisesta vaitiolosopimuksesta ehtoineen Jäljennös käytetyistä riskinarvioinnin dokumenteista Jäljennös vankilan säännöistä Jäljennös vankilassa työskentelevien henkilöiden säännöistä Esimerkki vaitiolositoumuksesta ehtoineen Vaitiolositoumukset ja niiden ehdot voivat vaihdella eri ympäristöissä ja maissa. Seuraavassa on perusesimerkki vaitiolositoumuksesta. Ennen kuin harjoittelijat alkavat työskennellä vankien kanssa heidät täytyy varmistua siitä, että vangit ovat tietoisia luottamuksellisuuden rajoista ja niistä erityisistä tilanteista, jolloin vaitiolo täytyy rikkoa. Harjoittelijoiden täytyy myös olla tietoisia mahdollisesta vaitiolon rikkomisesta. Esimerkki vaitiolositoumuksesta: Valokuvaterapiatapaamistemme aikana kunnioitan sinun luottamustasi. Se tarkoittaa, että kaikki, mitä kerrot minulle, jää luottamuksellisesti meidän välillemme. Kuitenkin on joitakin erityisiä tilanteita, jolloin minulla on ilmoitusvelvollisuus raportoida jostakin sellaisesta, minkä olet kertonut minulle tapaamisten aikana. Tapaukset, jolloin minulla on ilmoitusvelvollisuus: jos paljastat, että aiot vahingoittaa itseäsi jos paljastat, että aiot vahingoittaa jotain toista ihmistä jos paljastat minkään tulevan tai aiemmin olleen uhan alaikäistä kohtaan jos paljastat erityisiä yksityiskohtia rikollisesta toiminnasta tai aikeista (tulevista tai aiemmin olleista) 17

19 Vaitiolositoumusten ja -ehtojen selittäminen heikossa asemassa oleville henkilöille Jotkut ihmiset, joiden kanssa työskentelemme, saattavat olla erityisen herkkiä ymmärtämään väärin vaitiolositoumuksia ja -sopimuksia. Jotkut vangit saattavat kuulua tähän joukkoon. Vangit puhuvat muita ihmisiä todennäköisemmin rikoksista ja uhkista, jotka ovat yleensä yleisimpiä syitä, joiden takia vaitioloa voidaan joutua rikkomaan. Siitä syystä on välttämätöntä, että kaikki harjoittelijat ovat tietoisia erityisistä tapauksista, jotka saattavat tarvita enemmän ohjausta luottamuksellisuuden kanssa valokuvaterapiatapaamisten aikana. Joitakin esimerkkejä näistä ovat: vangit, joilla on oppimisvaikeuksia vangit, joilla on psykiatrinen diagnoosi vangit, joilla on kognitiivisia ja muistihäiriöitä korkean riskin vangit (esim. sellaiset, jotka saattavat vahingoittaa itseään tai joilla on itsemurhataipumuksia) nuoret rikoksentekijät Näissä tapauksissa harjoittelijoita voidaan neuvoa: toistamaan vaitiolositoumus ja sen ehdot jokaisen tapaamisen alussa kertomaan esimerkkejä sellaisista tapauksista, jolloin vaitiolo voidaan joutua rikkomaan keskustelemaan syvällisemmin siitä, miksi vaitiolo voidaan joutua rikkomaan pyytämään vankia/heikossa asemassa olevaa henkilöä osoittamaan ymmärryksensä kertaamalla vaitiolositoumuksen ja sen ehdot 18

20 Tapaamisen arviointilomake Ohjaajan nimi: Tapaamisen aihe: Päivämäärä Luettele asiat, jotka mielestäsi ovat tämän tapaamisen vahvuuksia: Luettele ne aiheet, joita tässä tapaamisessa mielestäsi tarvitsee parantaa: Arvioi seuraavaksi tapaaminen Tapaaminen oli hyvin suunniteltu ja valmisteltu Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Tapaaminen sujui hyvin Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Harjoittelijana koen oppineeni jotakin Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Harjoittelijana koen, että aion käyttää oppimiani Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä asioita Kouluttaja/harjoittelija-vuorovaikutus toimi hyvin Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Kysymyksille jäi aikaa Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Vuorovaikutukselle muiden harjoittelijoiden kanssa Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä jäi aikaa Kouluttaja tuntee koulutettavan aiheen hyvin Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Harjoittelijalle annettiin palautetta Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Tämän tapaamisen johtamisessa ei ollut ongelmia Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Mahdollinen palaute oli asianmukaista Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä tapaamisessa käsiteltyjen asioiden kannalta Tapaaminen säilytti mielenkiintoni Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Haluaisin ehdottaa seuraavia parannuksia tapaamiselle: Muita kommentteja: Kiitos! 19

21 Kurssin koordinaattori 20

22 2. Koulutustapaaminen: Tunneoppimisen mahdollistaminen Suunnitelma Aika Tarkoitus ja tavoitteet Oppijoilta odotettavat tulokset 1t 30 Kuuntelutaidot Tutkitaan kuuntelemiseen ja min vastaamiseen liittyviä asioita ja ongelmia. 1 t Kuunteleminen ja vastaaminen 1 t Taito ilmaista asia toisin ja tehdä yhteenveto 30 min Reflektoidaan sisältöä ja perustalla olevia tunteita. Kohdataan mahdolliset ongelmat kuuntelemisessa ja vastaamisessa. Arvioidaan nykyiset taidot. Parannetaan nykyisiä kuuntelutaitoja. Tuodaan yhteen kuunteleminen, vastaaminen ja tulkitseminen. Resurssit Valokuvakortit Aktiviteetit Pareittain toimien kukin oppija valitsee kortin, joka hänen mielestään parhaiten kuvaa sitä, mitä hän tuntee nyt. Kukin puhuu viisi minuuttia itsestään suhteessa korttiin. Sitten kukin oppija esittelee parinsa koko ryhmälle kertomalla, mitä hänen parinsa tuntee. Kouluttaja tarkkailee, missä kohdin tämä on vaikeaa/missä joku unohtaa ym. Tarkastellaan viimeisintä harjoitusta, keskustellaan ongelmia kuuntelemisessa/vastaamisessa ja sitä, miten kuuntelutaitoja voidaan parantaa. Esitellään toisin ilmaiseminen kuuntelutaitona. Oppijat toistavat pareittain johdantoharjoituksen ilmaisten asian toisin. Palaute koko ryhmälle. Tutkitaan johdantoharjoituksen perustalla olevaa sisältöä pareittain. Keskustellaan, kuinka tulkinnat vaihtelevat ja merkitykset muuttuvat ja annetaan ryhmälle palaute. Kiinnitä erityistä huomiota tulkintaeroihin samoista korteista keskustellaan ryhmässä. 21

23 1 t Rogersin keskeiset olosuhteet Opitaan terapeuttisia perustaitoja ja -teoriaa. 30 min Taitoajattelun arviointi Oppijoille annetaan tilaa harjoitella uusia taitoja. 30 min Arviointi ja palaute Oppijoille annetaan tilaisuus antaa palautetta ja seurata opittuja taitoja ja parantaa koulutusta tulevaisuudessa. Esitellään Rogers. Selitetään henkilökeskeinen menetelmä. Tutkitaan keskeisiä olosuhteita ja niiden käyttöä. Valokuvakortit Ryhmässä vaihdetaan pareja, valitaan uusi kortti kuvaamaan omia tuntemuksia ja kerrotaan siitä parille. Pari käyttää tapaamisessa opetettuja taitoja ja sitten esittelee uuden parin ryhmälle. Koko ryhmän keskustelu siitä, miten taidot ovat mahdollisesti parantuneet kuuntelemalla, muistamalla ja vastaamalla. Tapaamisen arviointilomake Tapaamisen arviointi. Tunnistetaan, mikä tapaamisessa oli hyvää, mitä olisi voitu tehdä paremmin ja ehdotetaan, miten samaa tapaamista voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. 22

24 Moniste: Keskeiset olosuhteet Carl Rogers (1957, 1959) totesi, että tehokkaassa ohjauksessa on kuusi olosuhdetta, jotka ovat välttämättömiä (ilman niitä ei voi tapahtua todellista muutosta) ja riittäviä. Ne ovat: 1. Psykologinen yhteys terapeutin ja asiakkaan välillä asiakassuhteessa, jossa molemmat ovat merkitseviä toisilleen. 2. Asiakkaan inkongruenssi, jolloin asiakkaan kokemukset ja tietoisuus eivät sovi yhteen asiakkaan toivomien kokemusten ja tietoisuuden kanssa. 3. Terapeutin kongruenssi, jolloin terapeutti on aito. 4. Ehdottoman myönteinen suhtautuminen, jolloin terapeutti pystyy hyväksymään asiakkaan ehdoitta ja tuomitsematta häntä. 5. Empatia, jolloin terapeutti pystyy ymmärtämään asiakasta ja tuntemaan myötätuntoa häntä kohtaan. 6. Kommunikaatio, jolloin terapeutti pystyy välittämään empatiansa ja ehdottoman myönteisen suhtautumisensa. Rogersin mukaan näistä keskeiset olosuhteet ovat: 1. Ehdottoman myönteinen suhtautuminen (Unconditional Positive Regard, UPR) - terapeutti pystyy olemaan asiakassuhteessa asiakkaan kanssa ehdoitta ja tuomitsematta, ja mahdollistaa siten sen, että asiakas voi luottaa terapeuttiin riittävästi puhuakseen totuudenmukaisesti sisäisestä ajatusmaailmastaan. 2. Empatia - terapeutti reflektoi asiakkaan ajatuksia ja tunteita hänelle takaisin tavalla, joka osoittaa, että terapeutti ymmärtää ikään kuin tuntisi hänen tunteensa. 3. Kongruenssi terapeutti on aito ja todellinen ja kohtelee asiakasta tasavertaisesti. Mikäli terapeutti esiintyy auktoriteettina, asiakas todennäköisesti mukauttaa vastauksensa miellyttämään terapeuttia. Viittaukset Rogers, C. (1957). The necessary and sufficient conditions of therapeutic personality change, Journal of Consulting Psychology, 21 (2): Rogers, Carl. (1959). A Theory of Therapy, Personality and Interpersonal Relationships as Developed in the Client-centered Framework. Teoksessa (toim.) S. Koch, Psychology: A 23

25 Study of a Science. Vol. 3: Formulations of the Person and the Social Context. New York: McGraw Hill.. 24

26 Moniste: Katsaus ohjaushaastatteluun Harjoittelijaohjaajan nimi: Päivämäärä: Ympyröi numero, jonka koet parhaiten kuvaavan sitä, miten ohjaajan menetelmä toteutui. Asteikko: 1 Erittäin hyvä 2 Hyvä 3 Keskiverto 4 Välttävä 5 Heikko Hyväksyntä ilmaistuna äänellä, kasvonilmeillä ja elekielellä. Taito reflektoida asiakkaan tunteita ja saada kiinni asiakkaan ajatuksesta. Empatia ilmaistuna sanallisesti ja sanattomasti. Ohjaaja ei ole autoritäärinen eikä pyri kontrolloimaan. Ohjaaja reflektoi asiakkaan hyväksymistä, mukaan lukien asiakkaan vihamielisiä tai negatiivisia tunteita. Asiakkaalle annettiin aikaa miettiä ja vapautta ilmaista tunteitaan niin halutessaan. Asiakas ilmaisi tunteitaan ennemmin kuin sisältöä tai keskustelua. Asiakas näytti saavuttavan merkittävää itsensä ymmärrystä. Ohjaaja pystyi jakamaan kokemuksen ja mukautumaan asiakkaan sisäiseen viitekehykseen. Mitkä mielestäsi ovat tämän ohjaustapaamisen vahvuuksia? Minkä taitojen parantamiseen ohjaaja mielestäsi tarvitsisi apua? 25

27 3. Koulutustapaaminen: Valokuvakorttien käyttö valokuvaterapiassa Suunnitelma Aika Tarkoitus ja tavoitteet Oppijoilta odotettavat tulokset Resurssit Aktiviteetit 1 t Tutustutetaan oppijat Tutustuminen valokuvakortteihin Valokuvakortit Valokuvakorttien käytön jatkaminen materiaaleihin Tutustuminen valokuvaterapiassa käytettäviin materiaaleihin Valokuvakortit Tutkitaan kortteja ryhmissä 2 t Harjoitellaan aikaisemman tapaamisen taitoja valokuvakorttien avulla 1 t Ymmärretään valokuvakorttien käytön käytäntö ja prosessi Autetaan oppijoita reflektoimaan kutakin roolia ja tutkimaan henkilökeskeisiä menetelmiä valokuvakortteja käyttämällä Kokeillaan empaattisia tulkitsemisen taitoja Autetaan oppijoita ymmärtämään, kuinka valokuvakortteja käytetään ja myös kuinka tapaamiset tallennetaan ja niitä reflektoidaan 30 min Arviointi ja palaute Oppijoille annetaan tilaisuus antaa palautetta Valokuvakortit Palautelomakkeet tarkkailijoille (Moniste: Perusohjeita muistiinpanojen tekemiseksi valokuvaterapiatapaam isista) Moniste: Esimerkkitapaus: Talking Pictures - korttien käyttö Johnin kanssa Tapaamisen arviointilomake Ryhmäharjoitus Kolmen ryhmissä yksi osallistuja on asiakas, toinen terapeutti ja kolmas tarkkailija. Asiakas valitsee kortin ja terapeutti tutkii (käyttäen 2. tapaamissuunnitelmassa opittuja keskeisiä olosuhteita ja taitoja) ja auttaa asiakasta tutkimaan ja tulkitsemaan. Tarkkailija tekee muistiinpanoja palautteenantoa varten. Kullakin ryhmällä on 15 minuuttia aikaa käytettäväksi kussakin roolissa. Jokainen harjoittelija lukee monisteen. Monisteesta keskustellaan pareittain. Tärkeimmistä johtopäätöksistä keskustellaan luokassa. Tapaamisen arviointi. Tunnistetaan, mikä tapaamisessa oli hyvää, mitä olisi voitu tehdä paremmin ja ehdotetaan, miten samaa tapaamista voitaisiin 26

28 tulevaisuudessa parantaa. 27

29 Moniste: Perusvinkkejä muistiinpanojen tekemiseen valokuvaterapiatapaamisista Tässä on joitakin ohjeita siitä, kuinka voit tehdä muistiinpanoja aktiviteetista, johon osallistut. Voit käyttää näitä ehdotuksia kaikkiin tässä opaskirjassa esitettyihin aktiviteetteihin: Päivämäärä: Aika: Mistä: mihin: Paikka: Aktiviteetissa läsnä: Tietoja asiakkaasta/osallistujasta: Asiakkaan kuvaus asianmukaisin ja riittävin termein (esim. sukupuoli, ikä, etninen alkuperä, muu mahdollisesti hyödyllinen tieto, kuinka asiakas päätti ottaa osaa projektiin läheteprosessi). Lyhyt kuvaus esilläolevista ongelmista/asioista/huolista osallistujan näkökulmasta katsottuna. Syyt miksi osallistuja päätti osallistua projektiin. Osallistujan kanssa keskustellut päämäärät ja tavoitteet valokuvaterapiatapaamisille. Muistiinpanot prosessista: Sisältäen keskustelun aiheet esiintymisjärjestyksessä, käytetyt valokuvaterapia- tai muut aktiviteetit, osallistujan vaste aktiviteetteihin, tulevaa työtä koskevat päätökset, muut toiminnanharjoittajan tekemät havainnot ja tapaamisesta/ohjauksesta nousevat havainnot/ajatukset. (On suositeltavaa pitää henkilökohtaiset ajatukset, tunteet, olettamukset jne. erillään istunnon/tapaamisen varsinaisesta tapahtumaraportista). Nämä raportit ovat ehdottoman luottamuksellisia. 28

30 Tapaamisen loppuarviointi: Osallistuja Osallistujan arviointi tapaamisista. Tämä voi olla luonteeltaan muodollinen sisältäen strukturoidun haastattelun/kyselyn tai luonteeltaan epävirallinen. Tapaamisen loppuarviointi: Ohjaaja Osallistujan arviointi tapaamisista. Tämä voi olla luonteeltaan muodollinen sisältäen strukturoidun haastattelun/kyselyn tai luonteeltaan epävirallinen. Tuotettujen materiaalien tallentaminen (esim. käytetyt valokuvat, valokuvakirja). Muista pyytää suostumus, jos aiot käyttää näitä muussa kuin harjoituksen tarkoituksessa (esim. valokuvanäyttely). 29

31 30

32 Moniste: Esimerkkitapaus: Talking Pictures -korttien käyttö Johnin kanssa Seuraavassa on lyhyitä otteita Del Loewenthalin tapaamismuistiinpanoista: John on 22-vuotias ja osallistui vapaaehtoisesti kuuteen 50 minuutin tapaamiseen. John aloitti tapaamiset yleensä positiivisesti. 1. tapaaminen: Täytin Johnin kanssa joitakin kurssia edeltäviä kyselyitä. Hän valitsi valokuvia ja kertoi, mistä hän niissä pitää. Puhuttuamme niistä minä sanoin kerroit, että sinusta on vaikeaa selviytyä, kun asiat menevät pieleen, mitä valokuvia mieleesi tulee tätä ajatellen? John vastasi, että valokuvat 3 ja 4: Tuntuu, että jotain pahaa tapahtuu tulevalle tai edelliselle sukupolvelle. Joku saattaa kuolla tai järkyttyä huonoista uutisista Puhuimme myös Johnin halusta matkustaa ja toiveesta, että hänen poikansa haluaisi asua hänen kanssaan. John lopetti sanomalla, ettei hän halua saada omia ja kumppaninsa toiveita heräämään ja sitten mokata. 2. tapaaminen: En tarjonnut Johnille valokuvia, koska hän näytti haluavan puhua ilman niiden apua. Keskustelimme siitä, miten John ei halunnut mokata suhteessa poikaansa ja exkumppaniinsa. Johnista tuntui, että hänen suhteensa ex-kumppaniinsa oli teinijuttu ja kuinka he luultavasti olisivat jo erossa. Hän puhui tuomiostaan ja veljistään. Hän puhui taas matkustamisesta ja lähti jälleen hyvin tyytyväisen oloisena. 3. tapaaminen: John valitsi kortteja ja minusta tuntui, että tämä tapaaminen oli toisenlainen. Yleensä John näyttää olevan itseäni paremmassa mielentilassa mutta tällä kertaa vaikka hän selvästi ajatteli poikaansa paljon, hänen valitsemansa kortit tuottivat outoja mielikuvia, kuten valokuva kädestä toi mieleen, että hänen poikansa yritti karata. Kalan kuva tarkoitti, että hänen poikansa olisi huuhtonut elävän kultakalan wc-pöntöstä alas. Kuva ankoista muistutti siitä, kun hänen poikansa melkein putosi veteen. Tämä toistui Johnin kertomuksessa kumppanistaan. Hän ei ajattele kumppaninsa olevan oikea itselleen mutta kokee silti, että hänen poikansa on parempi olla tämän kanssa. Lopussa John vaikutti enemmän lannistuneelta, mikä osaltaan johti siihen, että yritin vakuuttaa hänelle, että puhuminen kanssani voi olla hänelle avuksi, vaikka se nostaakin esille vaikeita asioita. 4. tapaaminen: John alkaa puhua siitä, että vankila masentaa häntä. Keskustelemme kohtalosta mutta myös siitä, missä määrin hänellä on autonomiaa/päätäntävaltaa. Tapaaminen tuntui erilaiselta. Se oli enemmän juttelua mutta John avautui kovin hankalalta vaikuttavasta suhteesta isäpuoleensa ja kertoi myös olevansa hiukan allapäin, mikä oli kovin epätavallista hänelle. John piti tärkeänä pohtia sitä, mikä oli hänen kohtaloaan ja mihin hän pystyi vaikuttamaan. Teema siitä, miten paljon hänellä on vaikutusvaltaa oman elämänsä parantamiseen, kulki läpi tapaamisen. Lopetin sanomalla Johnille, että hänen käyttämänsä sanan kohtalo sijasta voisimme puhua mahdollisuudesta, johon John nyökkäsi vastaukseksi. Näillä kaikilla tyypeillä oli myös voimakas toiveikkuus ajatellessaan lapsiaan, vaikka jollain tasolla he tiesivät, että todellisuus ei toimisi kuten he unelmoivat. Tässä on kyse siitä, kuinka paljon terapeutti voi myöntyä kuvitteelliseen. Olen sitä mieltä, että joskus se on elintärkeää kuten niillä potilailla, jotka niin toivovat, että heidän jo kuollut vanhempansa olisi hyvä ihminen. Tämä auttaa heitä selviytymään 31

33 lähes mahdottomista tilanteista, vaikkakin toisaalta muissa elämän vaiheissa se voi olla jopa haitallista. 5. tapaaminen: John aloittaa jälleen optimismilla hän toivoo, että hänet lähetettäisiin avovankilaan, jossa ollaan kaksi viikkoa ja sen jälkeen viisi päivää ulkopuolella [huomasin, kuinka joka kerralla hänellä oli tarve odottaa jotakin]. Kysyin Johnilta, mitä hän hiljattain sanoikaan siitä, että haluaisi mennä kotiin muutamaksi päiväksi. Hän kertoi, ettei ollut vielä saanut tietää varmasti mutta se voisi olla seuraavan viikon torstai. Keskustelimme rahajärjestelmästä vankilassa, ja John sanoi myös joillakin tyypeillä on vaikeaa, koska heidän äitinsä on pedannut heidän sänkynsä aiemmin. Heillä on vielä vaikeampaa, kun he lähtevät täältä joillakin tyypeillä ei ole ketään. Minulla oli äitini ja isäpuoleni ja kaikki ja jotkut ystävistäni ovat täällä. Minä: Tapasitko heidät täällä? John: Ei, tapasin heidät aiemmin. Viimeinen tapaaminen: John valitsee jälleen valokuvia ja huoneessa on selvemmin läsnä ihmisiä kuten hänen isäpuolensa. John kertoo minulle isänsä kuolemasta ja on hiukan surullinen. Hän kysyy minulta, tulenko takaisin. Oli paljon hiljaisuutta ja meitä molempia auttoi se, että saatoimme katsella lattialla olevia valokuvia. Tapaamisten kuluessa John vaikutti oppivan paremmin jäsentämään toiveitaan ja pettymyksiään. Hän aloitti yleensä kovin positiivisesti mutta pystyi ilmaisemaan epäilyksiään asioiden pieleen menemisestä. Minusta tuntui, että hän pystyi puhumaan minulle tarvitsemallaan tavalla, mitä hän ei ollut aikaisemmin kokenut. Hän pystyi siis myös ilmaisemaan epätoivonsa jollekin. Valokuva 1 Valokuva 2 Valokuva 3 Valokuva 4 32

34 33

35 4. koulutustapaaminen: Valokuvakirjojen tekeminen Suunnitelma Aika Tarkoitus ja tavoitteet Oppijoilta odotettavat tulokset Resurssit Aktiviteetit 1 t Tutustutetaan osallistujat materiaaleihin 2 t Käytetään materiaaleja käytännössä. Tutustutaan valokuvakirjojen tekemiseen ja konseptiin Harjaannutaan käytäntöön ja vastaanottamaan palautetta taidoista Valokuvakirja Valokuvakirja Tarkkailulomakkeet Ryhmälle johdanto valokuvakirjoihin. Tutkitaan esimerkkiä ja ymmärretään siinä taustalla oleva konsepti. Kolmen ryhmissä kukin osallistuja on joko asiakas, terapeutti tai tarkkailija. Kullakin on mahdollisuus tehdä oma valokuvakirja, tutkia sitä, auttaa toisiaan ja tarkkailla. 1 t Harjoitellaan taitojen ja materiaalien kanssa Harjoitellaan materiaalien kanssa, reflektoidaan omia käytäntöjä, käytetään taitoja Moniste: Esimerkkitapaus: Valokuviin perustuva tunnekirjoittaminen, valokuvakirja Ryhmät toistavat harjoituksen käyttäen kaikkia ohjelmassa opittuja taitoja. 30 min Arviointi ja palaute Oppijoille annetaan tilaisuus antaa palautetta Tapaamisen arviointilomake Tapaamisen arviointi. Tunnistetaan, mikä tapaamisessa oli hyvää, mitä olisi voitu tehdä paremmin, ja ehdotetaan, miten samaa tapaamista voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. 34

36 Esimerkki valokuvakirjasta Kuva 1: Sinä ja minä. Nicolas ja Demario. Minä ja sinä. Demario ja Nicolas. Kuva 2: Tämä kirja on omistettu Nicolakselle. Tämän kertomuksen on kirjoittanut nimenomaan Nicolakselle hänen isänsä Demario, joka on valinnut joitakin valokuvia ajatellen häntä mielessään. Kuva 3: Osa 1. Me ennen. Kuva 4: Tämä kuva tulee mieleeni, kun ajattelen sinua 35

37 Kuva 5: Valitsin tämän kuvan, koska tiedän, että rakastat autoja. Kuva 7: Mieleisin muistoni sinusta on... 36

38 Kuva 9: Valitsin tämän, koska se muistuttaa minua siitä, että pelasimme ennen yhdessä jalkapalloa ja siitä, kun kysyit minulta puhelimessa "milloin pelaamme taas jalkapalloa?" Kuva 10: Osa 2. Minusta. Kuva 11: Haluan kertoa sinulle jotain itsestäni: Kuva 12: Tämä valokuva muistuttaa minua siitä, mistä pidän... 37

39 Kuva 14: Valitsin tämän valokuvan, koska pidän joulusta ja koska se muistuttaa minua siitä, kun pyysit ennen joulua minua laittamaan lahjat kuusen alle, että voisit avata ne! Kuva 15: Ja tämä valokuva muistuttaa minua asioista, joista en pidä... 38

40 Kuva 17: En pidä alkoholista, koska se erotti meidät. Ei ole hyvä juoda paljon. Kuva 18: Osa 3. Sinusta. Kuva 19: Tämä valokuva saa minut ajattelemaan sitä, mitä haluan sinun tekevän... 39

41 Kuva 21:...haluaisin, että osallistuisit urheiluharrastukseen. Kuva 22: Ja tämä valokuva saa minut ajattelemaan sitä, mitä en halua sinun tekevän... Kuva 24: Haluan, että muistat katsoa molempiin suuntiin ennen kuin ylität tien. 40

42 Kuva 25: Ja tämä valokuva saa minut ajattelemaan sitä, mitä haluan sanoa sinulle enemmän kuin mitään muuta. Kuva 27: En tiedä sanoja mutta minä todella rakastan sinua! Kuva 28: Osa 4. Me tulevaisuudessa. 41

43 Kuva 29: Ja tämä valokuva saa minut ajattelemaan sitä, mitä odotan sinun ja minun suhteen tulevaisuudelta... Kuva 31: Sinä aina kyselet minulta merenrannasta ja se muistuttaa minua siitä, kuinka haluan lähteä kanssasi lomalle katsomaan merta ja opettaa sinut uimaan. 42

44 Moniste: Esimerkkitapaus: Valokuviin perustuva tunnekirjoittaminen, valokuvakirja Aika: Alkaen syyskuusta 2013 lokakuuhun Neljä tapaamista ryhmässä. Paikka: Italia, Bolognan nuorisososiaalityön toimiston koulutusosasto Kunkin tapaamisen kesto: 1,5 tuntia Tietoja asiakkaasta/osallistujasta: Asiakkaan kuvaus asianmukaisin ja riittävin termein (esim. sukupuoli, ikä, etninen alkuperä, muu mahdollisesti hyödyllinen tieto). Ikä: Sukupuoli: kolme tyttöä, viisi poikaa Kansallisuus: italialaisia, romanialaisia, marokkolaisia Menetelmän kuvaus: Kukin asiakas valitsee kuvan, omistaa sen yhdelle (tai useammalle) henkilölle ja kirjoittaa muistiin, mistä kuva häntä muistuttaa. Kuvan mielikuvia herättävä voima voi synnyttää mielleyhtymiä, edistää itseilmaisua ja -tiedostamista ja mahdollistaa kanssakäymistä eri yksilöiden välillä. Polku kehittyy kahdeksan nuoren aikuisen osallistujan ja kahden ohjaajan kanssa neljällä viikoittaisella puolentoista tunnin tapaamisella. Kullakin tapaamisella ehdotetaan joihinkin kysymyksiin vastaamista kuvia valitsemalla. Kurssin lopussa vastaukset muodostavat kirjan, joka sitten annetaan asiakkaille. Asiakkaat osallistuvat vapaaehtoispohjalta. Syyt, miksi osallistuja päätti osallistua projektiin: mahdollisuus vapaasti valita, osallistuuko vai ei; mahdollisuus kertoa itsestään ilman pelkoa tai tuomitsemista; uteliaisuus erilaista kuvien kanssa työskentelyä kohtaan. 43

45 Tapaamisten lopussa Osallistujien arviointi tapaamisista: Kukin asiakas täytti arviointilomakkeen analysoidakseen seuraavia seikkoja: Aiempi osallistuminen samanlaisiin aktiviteetteihin; vaikeus työskennellä ryhmässä; vaikeus työskennellä tunteiden kanssa; tietoisuus tapahtuneista muutoksista. Ohjaajien arviointi tapaamisista: Ohjaajat täyttivät tapaustutkimus- ja arviointilomakkeen. Pääasialliset seikat, jotka ilmenivät: Valokuvan käyttäminen sovittelun välineenä sekä interpersoonallisessa suhteessa että itseään havainnoivassa tunteiden kanssa työskentelyssä. Mahdollisuus poistaa valokuva-aktiviteetin aikana koetut tunteet kirjoittamalla ja/tai piirtämällä. Mahdollisuus ottaa itseään havainnoiva työ käyttöön palauttamalla lopullinen tuote (kirja). Toisella kahdesta ohjaajasta oli tarkkailijan rooli, mikä antoi mahdollisuuden työskennellä joustavammin ja kevyemmin erityisesti yksilötapaamisissa. 44

46 Tuotettujen materiaalien tallentaminen (esim. käytetyt valokuvat, valokuvakirja) sen jälkeen, kun on hankittu lupa käyttää niitä: Kaikki materiaalit tallennetaan ja säilytetään. 45

47 5. koulutustapaaminen: Valokuvien käyttäminen kuntouksessa ja työkyvyn parantamisessa Suunnitelma Aika Tarkoitus ja tavoitteet Oppijoilta odotettavat tulokset Resurssit Aktiviteetit 30 min Tutustutetaan osallistujat käsitteisiin. Perusymmärrys Valokuvakortit, fläppitaulut Johdanto kurssin perusteisiin. 2 t Perusjohdanto käyttämään materiaaleja työkyvyn parantamiseen. Perusjohdanto valokuvaterapian käyttämisestä työkyvyn parantamiseen. Mahdollistetaan taidot voimakenttäanalyysissä. Parannetaan taitoja ja laajennetaan niitä kuntoukseen ja työkyvyn parantamiseen Ymmärretään, kuinka käsitettä voidaan käyttää työkyvyn parantamiseen. Tarjotaan perusjohdanto voimakenttäanalyysiin. 1 t Saatetaan yhteen taidot, materiaalit ja voimakenttäanalyysi. 1 t Työkyvyn parantaminen käytännössä valokuvakorttien kautta. 30 min Arviointi/palaute Oppijoille annetaan tilaisuus antaa palautetta. Moniste: menetelmä Valokuvia Tarkkailulomakkeet Tapaamisen arviointilomake Johdanto valokuvaterapiaan työkyvyn parantamiseksi. Johdanto voimakenttäanalyysiin. Ryhmätyö käyttäen materiaaleja ja voimakenttäanalyysiä. Terapeutti, asiakas, tarkkailija. Keskustellaan monisteessa olevasta reflektiivisestä kirjoittamisesta. Tapaamisen arviointi. Tunnistetaan, mikä tapaamisessa oli hyvää, mitä olisi voitu tehdä paremmin, ja ehdotetaan, miten samaa tapaamista voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. 46

48 Kuntoutus ja työkyky: Menetelmä Tämä menetelmä työkyvyn parantamiseen toteutetaan kahden päivän aikana seuraavassa järjestyksessä, ja se voidaan tehdä yksilöllisesti tai ryhmässä. 1. päivä 1. Opitaan käyttämään kameraa. 2. Katsotaan valokuvia ja arvioidaan niitä. 3. Pohditaan aivoriihessä työnsaantia helpottavia ja vaikeuttavia ulkoisia tekijöitä. 4. Otetaan valokuvia näistä ulkoisista helpottavista ja vaikeuttavista tekijöistä. 5. Palataan arvioimaan valokuvia ja harkitaan kuvatekstit kullekin valitulle kuvalle. 2. päivä 1. Toistetaan em. askeleet 3) 5) mutta nyt sisäisistä tekijöistä, jotka helpottavat ja vaikeuttavat työn saantia. 2. Kukin osallistuja piirtää suoraan viivan, joka kuvaa työn saantia, ja sitten piirtää keskiviivan ja luettelee suoran viivan yläpuolelle omasta mielestään tärkeitä työn saantia helpottavia ulkoisia seikkoja ja viivan alle työn saantia vaikeuttavia ulkoisia seikkoja. 3. Ohjaaja auttaa osallistujaa piirtämään viivat kohti alaspäin kaikille voimille, jotka toimivat ulkoisesti työnsaannin puolesta siten, että kunkin viivan pituus on suhteessa sen voimaan. 4. Vastaavasti ohjaaja auttaa osallistujaa piirtämään viivat ylöspäin kaikille voimille, jotka toimivat työn saantia vastaan. 5. Tämän jälkeen ohjaaja auttaa osallistujaa määrittämään, mitä voimaa/voimia puolesta voidaan helpoimmin pidentää ja mitä voimaa/voimia vastaan voidaan helpoimmin lyhentää. 6. Ohjaaja antaa osallistujalle mahdollisuuden piirtää toimintasuunnitelman perustuen vaiheeseen Toimintasarja 2 6 edellä toistetaan mutta tällä kertaa pohditaan sisäisiä tekijöitä/voimia ulkoisten sijaan. Esimerkki seuraavalla sivulla. 47

49 Esimerkki voimakenttäanalyysistä Ulkoisia auttavia ja estäviä tekijöitä työn löytämiselle: Estäviä tekijöitä Työmarkkinat Rikosrekisteri Lääkitys Huonot suositukset CV Internet Työvoimatoimisto Hyväntekeväisyys Yhteystahot Yritykset Pääseminen takaisin työllistämisohjelmaan Auttavia tekijöitä 48

50 6. koulutustapaaminen: Omakuvaus Suunnitelma Aika Tarkoitus ja tavoitteet Oppijoilta odotettavat tulokset 30 min Opetetaan teoria. Perusymmärrys terapiasta ja itsestä 1 t Tutkitaan omakuvausta Käytetään menetelmää terapeuttisessa käytännössä. käytännössä. 2 t Käytetään muotokuvia työvälineenä terapiassa. 1 t Raportoidaan omakuvauksen käytöstä. 1 t Käytetään muotokuvia työvälineenä terapiassa. Oppija tietää, kuinka omakuvia käytetään terapiassa. Oppija tietää, kuinka kirjoittaa raportin omakuvauksen käytöstä ja eduista. Oppija tietää, kuinka omakuvia terapiassa. käytetään 30 min Arviointi/palaute Oppijoille annetaan tilaisuus antaa palautetta. Resurssit Kouluttajan materiaalit Kamera, tulostin, valokuvaaja 5 minuutin muotokuvaus koko muotokuvaus, valokuvaus https://www.youtube.com/watch?v=v51l GZfro-k Muotokuvaaminen Tulosteet omakuvista Moniste: Kysymyksiä omakuvauksen opiskeluun Moniste: Esimerkki omakuvausta koskevan toiminnan raportoinnista Moniste: Esimerkki kuvien käytöstä sellaisilla kuvateksteillä kuin Valmistautuminen vankilasta vapautumiseen ja Muotokuvaaminen Moniste: Muotokuvia Tapaamisen arviointilomake Aktiviteetit Johdanto omakuvaukseen ja terapiaan. Ryhmäaktiviteetti, jossa otetaan valokuva/ osallistujat ottavat valokuvan itsestään. Tutkitaan kameran käyttöä/ muotokuvaustekniikoita. Kolmen hengen ryhmät: terapeutti, asiakas ja tarkkailija. Muissa tuntisuunnitelmissa käsitellyt prosessit toistetaan tässä. Kirjoitetaan raportti edellä mainitusta. Keskustelu tapausesimerkistä. Tapaamisen arviointi. Tunnistetaan, mikä tapaamisessa oli hyvää, mitä olisi voitu tehdä paremmin, ja ehdotuksia, miten samaa tapaamista voitaisiin 49

51 tulevaisuudessa parantaa. 50

52 Moniste: Esimerkki omakuvausta koskevan toiminnan raportoinnista Osallistujien määrä: 2 vankia Tapaamisten määrä: 2 Tapaamisten tyyppi: yksilötapaamisia Kunkin tapaamisen kesto: 50 minuuttia Käytetyt materiaalit: kustakin vangista otetut kuvat Kuvaus: 1. tapaaminen Tällä tapaamisella keskityttiin tiedottamaan osallistujia käytettävän tekniikan erityispiirteistä ja sen lisäksi otettiin valokuvia. Vangeille opetettiin, kuinka käyttää kameraa, jonka jälkeen käytimme roolileikkiä, jossa yhtä vankia pyydettiin toimimaan valokuvaajana ja toista kuvattavana. Tämän jälkeen vaihdettiin rooleja. Kuvattava sai valita taustan, jossa hän halusi tulla valokuvatuksi. Tämä kaikki tapahtui vankien kerhotilassa. Kustakin vangista otettiin viisi valokuvaa. 2. tapaaminen Kunkin osallistujan piti valita mieleisin kuva viidestä otetusta kuvasta. Häntä pyydettiin otsikoimaan se, korostamaan kuvan lähettämää viestiä, pohtimaan miten hän kuvailisi itseään kuvassa, mitä hänen mielestään puuttuu kuvasta, kenelle hän antaisi kuvan ja mitä hänen perheensä ja läheisensä ajattelisivat, jos he näkisivät kuvan. Tapaamisen lopussa kutakin vankia pyydettiin antamaan palautetta tekniikan hyödyllisyydestä. Arviointi: Vangit pitivät siitä, että heille annettiin mahdollisuus näytellä valokuvaajan ja kuvattavan rooleja. He arvostivat sitä, että he saivat valita taustan ja/tai muokata sitä valokuvan ottoa varten. Heistä oli yllättävää, kuinka paljon yksi kuva saattoi kertoa heistä. Vaikka vangit saivat mahdollisuuden luoda oman taustan kuvalle, se tuntui heistä silti persoonattomalta ja muistutti heitä siitä, että he ovat vankeja. 51

53 Projektin yhteistyökumppanit 52

54 Projektin yhteistyökumppanit Roehamptonin yliopisto Projektikoordinaattorina toimii Lontoossa sijaitseva Roehamptonin yliopisto, joka osallistuu terapeuttisen koulutuksen tutkimuskeskuksen toimintaan (The Research Centre for Therapeutic Education, RCTE). Roehamptonin yliopistolla on Ison- Britannian laajin psykologisten terapioiden keskittymä niihin liittyvine koulutuksineen ohjauksessa, psykoterapiassa ja taide- ja leikkiterapioissa. Kiipula Università Cattolica Toisena yhteistyökumppanina toimii Kiipulan ammatillinen koulutus- ja kuntoutuskeskus, joka tarjoaa palveluita ammatillisessa erityiskoulutuksessa, aikuiskoulutuksessa, kuntoutuksessa ja työelämän kehittämisessä. Kiipula on erikoistunut kouluttamaan ihmisiä, joilla on puutteellinen työ- ja toimintakyky. Kiipulassa on paljon kokemusta työskentelystä sekä vankien että vankiloiden henkilökunnan kanssa. Kolmas yhteistyökumppani on italialainen Università Cattolica del Sacro Cuore (UCSC), joka on Euroopan suurin yksityinen yliopisto ja Italian ainoa kansainvälisellä tasolla toimiva yliopisto viisine kampuksineen. UCSC:n tutkimuksessa toimii 54 instituuttia ja se on suunnattu elämälle ja yhteiskunnalle elintärkeiden asioiden tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Yliopiston energinen kliinisen psykologian osasto työskentelee monien psykologian ja psykoterapian näkökulmien parissa. UCSC:n kliinisen psykologian laboratorio on nimenomaan mukana käyttämässä ja tutkimassa valokuvaterapiaa psykoterapian alalla. European Prison Education Association Malta Branch Neljäs yhteistyökumppani on Maltalla toimiva European Prison Education Association (Euroopan vankilakoulutuksen järjestö, EPEA), joka koostuu vankiloiden kouluttajista, hallintohenkilöistä, johtajista, tutkijoista ja muista ammattilaisista, jotka ovat kiinnostuneita edistämään ja kehittämään koulutusta ja siihen liittyviä aktiviteetteja vankiloissa ympäri Eurooppaa Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti. EPEA on sitoutunut työskentelemään yhdessä vankilahallintojen kanssa edistääkseen niiden tavoitteita mutta on täysin itsenäinen ja sitoutumaton. 53

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta Seuraavaksi kysytään kokemuksiasi tietoisuustaitojen (mindfulness) oppijaksosta. Vastaathan kaikkiin kysymyksiin. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja vain

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot