kasvimaa ja kaupungin valot northern gardens & city lights loppuraportti

Transkriptio

1 kasvimaa ja kaupungin valot northern gardens & city lights loppuraportti

2 2

3 Sisällysluettelo Teksti ja taitto: Jyväskylän kaupunki Tekstit: Reijo Blomster, Pirkko Flinkman, Anu Hakala, Mauri Hähkiöniemi, Susanne Sarvilinna, Piia Sipinen, Paula Ukkonen Taitto: Mauri Hähkiöniemi Kuvat: Mauri Hähkiöniemi, Touho Häkkinen, Merja Huovelin, Terhi Pekkarinen, Antero Tenhunen, Zoan Visuals Oy, ellei toisin mainita Paino: Kopijyvä Oy Jyväskylä Kaupunginjohtajan puheenvuoro - Hyvällä mielellä! 4 Asuntomessut Jyväskylässä Messuprojektin virstanpylväät 7 Asuntomessut vahvistavat Jyväskylän kaupunkikuvaa ja tunnettuutta 9 Onnistunut asemakaava ja innostavat arkkitehtuurikilpailut 10 Ohjaavat rakentamistapaohjeet 11 Huolellinen messualueen valmistelu ja viimeistelty toteutus 12 Tonttihaku, rakentajien valinta ja tonttien luovutus onnistui 14 Erillisprojektit 16 Aluevalvoja ja yhteensovittaja 19 Runsaasti messukohteita 20 Ennätyksellisen paljon messusisältöä 21 Jyväskylä info ja messut kaupungilla 24 Yleisön suosikit Vilkas matkailukesä 26 Kotimaisia ja kansainvälisiä ryhmävieraita 28 Sujuvat liikennejärjestelyt ja pysäköinti 29 Viestintä ja markkinointi 30 Tunnusluvut 31 Messutoimisto ja työryhmät 33 Messurakentajan puheenvuoro Projektipäällikön puheenvuoro - Modernia rakentamista ja pitkä kuuma messukesä Asuntomessut Jyväskylässä 2014 TOP -listalla

4 + 22,8 C (pe 11.7.) Hyvällä mielellä! Takana on upea kesä. Lämmintä riitti kaikille ja Jyväskylässä siitä saivat nauttia myös asuntomessuvieraat. Usean vuoden suunnittelun ja valmistautumisen ansiosta Äijälänrannassa on viihtyisä ja laadukas asuinalue. Messujen kävijämäärä jäi viime vuosien keskiarvosta. Erityisen iloisia voimme olla siitä, että hyvänä tai erinomaisena messut näki ja koki peräti 94,0 % kävijöistä! Asuntomessujen siivittämänä kaupungissa oli vilskettä ja vilinää. Kolmannes messukävijöistä viipyi Jyväskylän seudulla vähintään kaksi päivää. Superkesässämme oli myös muita onnistuneita tapahtumia kuten Suomipop, Jyväskylän Kesä ja Neste Oil Ralli. Matkailu- ja palvelualojen yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä kaupankäyntiin ja esimerkiksi Lutakonaukio ja sataman alue ovat nyt suurten joukkojen tuntemia tapahtuma-alueita. Vaikka asuntomessukonseptia on vuosikymmenien aikana testattu ja hiottu, on jokainen paikkakunta ja vuosi omanlaisensa. Meillä jyväskyläläisillä oli vahva tahto luoda Jyväskylän näköinen asuntomessutapahtuma. Oli hienoa havaita, että niin kaupunkiorganisaation henkilökunta, luottamushenkilöt kuin yhteistyökumppanit ja paikallinen media olivat täysillä toteuttamassa Jyväskylän Asuntomessuja. Yhteishenki oli saumatonta ja eteen tulleet asiat ratkaistiin iloisella ja innostuneella otteella. Uudet ideamme saivat vastakaikua Suomen Asuntomessujen kokeneilta ammattilaisilta. Kiitos luottamuksesta ja yhteistyöstä toteutimme yhdessä mainiot messut. Asuntomessut on tunnettu tapahtuma ja kerää suuret kävijämäärät. Jyväskylän hyvä maine ja keskeinen sijainti houkuttelivat myös viipymään alueella ja nauttimaan palveluistamme. Saimme välitettyä haluamaamme viestiä vireästä, kauniista, uudistuvasta, liikunnallisesta ja luonnonläheisestä kaupungista, jossa on loistavat mahdollisuudet opiskeluun, asumiseen ja yrittämiseen. Pyöräilin kesällä joka päivä Rantaraitilla ja uin monissa tarjolla olevissa uimapaikoissa. Rento tunnelma välttyi niin veden äärellä kuin keskustan puistoissa ja kauppakeskuksissa. Vihreät LINKIT toivat ja veivät ihmisiä uudelleen ja uudelleen ja laivan pilli huusi saapuessaan satamaan. Kiitän lämpimästi kaikkia rakentajaperheitä, eri toimijoita ja yhteistyötahoja sekä asuntomessutoimiston väkeä loistavista messuista. Kiitos myös kaikille kävijöille, niin asukkaille kuin vierailijoillekin. Minulla oli suuri kunnia olla kolmannen kerran asuntomessukaupungin kaupunginjohtajana. Tämäkin kesä osoitti, että Asuntomessuilla on merkittävä vaikutus asumisen kehittämisessä, matkailullisesti, imagollisesti ja taloudellisesti. Markku Andersson kaupunginjohtaja Yhdessä teimme mainiot messut. 4

5 5 Kuva: Juhani Mikkola

6 + 24,2 C (la 12.7.) Asuntomessut Jyväskylässä 2014 Järjestyksessään 45. Asuntomessut järjestettiin Jyväskylän Äijälänrannassa Äijälänranta sijaitsee Jyväsjärven itärannalla, Päijänteeseen johtavan Äijälänsalmen läheisyydessä. Matkaa näköetäisyydellä olevaan Jyväskylän keskustaan on noin viisi kilometriä. Messualueen sijainti näkyvällä paikalla Jyväsjärven rannassa, itäisen sisääntuloväylän varressa tekee alueesta merkittävän koko Jyväskylän kaupunkikuvassa. Messualueen sydämen muodostavat alueelle rakennetut 37 pientaloa, yksityinen päiväkoti sekä 13-kerroksinen tornitalo, Jyväskylän Maailmanpylväs. Messualueen eteläpäädyssä sijaitsee Äijälänrannan korttelileikkipuisto Riemuranta. Koko Äijälänrannnan pinta-ala on noin 30 hehtaaria, josta messualueeksi lohkaistiin n. 10 hehtaaria. Vuoteen 2019 mennessä Äijälänrannassa asuu liki 1000 ihmistä. Asuntomessujen teemoina Jyväskylässä olivat Aalto ja Puu-Tarha. Teemoilla kunnioitettiin maailmankuulun arkkitehti Alvar Aallon perintöä sekä Äijälänrannan pitkää maanviljely- ja puutarhahistoriaa. Huomiota kiinnitettiin erityisesti laadukkaaseen arkkitehtuuriin, monipuoliseen viherrakentamiseen sekä alueelle suunniteltuihin taideteoksiin ja puistokalusteisiin. Tapahtuma-aikana näytteillä oli 44 messukohdetta. Pientalojen lisäksi messuvieraat pääsivät tutustumaan tuotetaloon, pihasaunaan ja viiteen kerrostalohuoneistoon. Messujen sisällöllisiä uutuuksia olivat muun muassa suositut teemareitit, kesäinen puutarhanäyttely sekä ensimmäistä kertaa Asuntomessujen historiassa järjestetty Messujen Yö. Asuntomessuilla Jyväskylässä vieraili maksanutta kävijää. Kävijätutkimukseen vastanneista 94 % oli tyytyväisiä messusisältöön ja kohteiden laatuun 98 %. Asuntomessujen teemoina Jyväskylässä olivat Aalto ja Puu-Tarha. 6

7 + 26,0 C (su 13.7.) Messuprojektin virstanpylväät Esiselvitykset messujen hakemista varten Jyväskylän kaupunginhallitus päättää hakea Asuntomessuja Jyväskylään Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Jyväskylän kaupunki allekirjoittavat puitesopimuksen messujen järjestämisestä Kaupunginhallitus nimittää asuntomessutoimikunnan Alueen esirakentaminen käynnistyy 8.8. Asuntomessutoimikunta hyväksyy neuvottelukunnan, messutoimiston sekä laatu-, tekniikka- ja viestintä- ja markkinointityöryhmän kokoonpanot Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy tonttihinnat sekä tonttien luovutusmenettelyn, laaturyhmä hyväksyy rakentamistapaohjeet Äijälänrannan tornien arkkitehtuurikilpailun tulos julkistetaan Messualueen tonttihaku Messualueen asemakaava saa lainvoiman 1.7. Kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyy Kaupungingeodeetti tekee tontinvarauspäätökset pääosalle messualueen tonteista Äijälänrannantie-aidan ideakilpailun voittaja julkistetaan Maailmanpylvään rakennustyöt käynnistyvät Osallistuminen Rakentaminen ja Talotekniikka -messuille Jyväskylässä Kunnallistekniikka viimeistelyä vaille valmiina 1.5. Rakentajat pääsevät tonteilleen Messualueen ensimmäinen talo kohoaa harjakorkeuteen Kyyttölehmät saapuvat maisemalaiduntamaan Asuntomessut Hyvinkäällä 2013, Jyväskylä mukana omalla osastolla Jyväskylän kaupunki ja Suomen Asuntomessut allekirjoittavat yhteistoimintasopimuksen Median ensimmäinen ennakkoretki messualueelle Katuvalot syttyvät Äijälänrannassa Lintutornin suunnittelu ja rakentaminen alkaa Matka messut Helsingissä, Jyväskylällä tiedotustilaisuus ja oma osasto Osallistuminen Rakentaminen ja Talotekniikka -messuille Jyväskylässä Kotimaan matkailumessut Tampereella, Jyväskylällä oma osasto Viimeinen opastettu kävelykierros yleisölle Median toinen ennakkoretki Kyyttölehmät saapuvat maisemalaiduntamaan Lehdistöpäivä Asuntomessut Jyväskylässä tapahtuman avajaiset Puutarhurin taivas -teoksen julkistamistilaisuus messualueella 8.8. Messujen Yö ja vieras Messut päättyvät, vierailijoita yhteensä Paras talo -, Paras sisustus - ja Paras piha -kilpailun voittajat julkistetaan Loppuseminaari 7

8 Kuva: Tero Takalo-Eskola Kuva: Tero Takalo-Eskola Kuva: AKK Sports Oy/Mika Mäki Kuva: Tero Takalo-Eskola Kuva: Tero Takalo-Eskola Kuva: Jouni Kallio Kuva: Antti Aarnio Kuva: Mikko Vähäniitty/Jyväskylän Kesä Kuva: Tero Takalo-Eskola

9 + 24,1 C (ma 14.7.) Asuntomessut vahvistavat Jyväskylän kaupunkikuvaa ja tunnettuutta Kuva: Tero Takalo-Eskola Kuva: Tero Takalo-Eskola Jyväskylän kaupungille Asuntomessut olivat merkittävä kohde asumisen kehittämisessä ja monipuolistamisessa. Kaupungin näkökulmasta yksi messuhankkeen tärkeistä tavoitteista oli käynnistää täydennysrakentaminen Äijälänrannan alueelle osana kaupungin normaalia kerrostalo- ja pientalotuotantoa. Tavoitteena olivat hyvin suunnitellut, toimivat ja energia- sekä kustannustehokkaat kaupunkirakentamiseen soveltuvat asuinrakennukset sekä piha-alueet. Suunnittelun ja toteutuksen päämääräksi asetettiin rakenteeltaan monipuolinen ja laadukas tontti- ja asuntotarjonta, joka mahdollisti väestörakenteeltaan monipuolisen kokonaisuuden. Päämäärien toteutuminen varmistettiin tontinluovuttamismenetelmissä ja -ehdoissa. Tonttien hinnoittelu pidettiin maltillisena ja tonttien vuokraus mahdollisena. Asuntomessujen toteuttaminen alueelle edesauttoi paikallisen alueidentiteetin syntymisessä sekä nopeutti alueen rakentumista valmiiksi. Yksi merkittävistä tavoitteista oli kannustaa messuvieraita tutustumaan matkailun, kulttuurin ja vapaa-ajan tarjontaan ja tapahtumiin. Yhdessä muiden suurtapahtumien kanssa Asuntomessujen ympärille rakentui superkesä, jonka innoittamana moni kaupungin yrittäjä innostui toteuttamaan erilaisia tapahtumia messuvieraiden ja matkalaisten iloksi. Messujen kävijätutkimuksen mukaan kolmannes kävijöistä viipyi kaupungissa vähintään kaksi päivää. Jyväskylä kiinnostaa erityisesti matkailukohteena ja asuinpaikkana, ja kaupunkia suositellaan mielellään myös eteenpäin. Kuva: Jouni Kallio Jyväskylä houkuttelee Messuhanke oli myös olennainen osa Jyväskylän kaupunkimarkkinointia. Asuntomessut vahvistivat kaupungin mainetta houkuttelevana muuttokohteena, korkean koulutuksen, teknologian sekä moniulotteisen kulttuuri- ja tapahtumatarjonnan kaupunkina. 9 Kuva: Mikko Laitinen

10 + 24,9 C (ti 15.7.) Onnistunut asemakaava ja innostavat arkkitehtuurikilpailut Asemakaava Äijälänrannan alueen asemakaava mahdollistaa yhdyskuntarakennetta eheyttävää täydennysrakentamista. Alueen suunnittelu käynnistyi 2000-luvun alussa järjestetyllä Europan6 arkkitehtuurikilpailulla. Kilpailun voittaneiden espanjalaisarkkitehtien kanssa jatkettiin alueen tarkempaa suunnittelua. Suunnittelu ei kuitenkaan johtanut toteutukseen ja asemakaavan laadinta seisahtui muutamaksi vuodeksi. Alkuvuodesta 2010 asemakaavaratkaisua lähdettiin muokkaamaan asuntomessukonseptiin sopivammaksi sisältäen perinteisiä pientalotontteja. Asemakaava hyväksyttiin Hyväksymispäätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen korkeinta astetta myöten. Valituksen koskiessa vain osaa messualueesta kuulutettiin asemakaava tulemaan osittain voimaan Myöhemmin valitukset hylättiin aiheettomina. Asemakaavassa uutta rakennusoikeutta on yhteensä kerrosalaneliömetriä, josta kerrostalorakentamista kem² ja pientalorakentamista 9060 kem². Äijälänrannantie jakaa alueen pientalo- ja kerrostaloalueisiin. Pientaloalueella oman kokonaisuuden luo lenkkimäinen Rekoolikatu sekä lyhyet poikkikadut Freesiatie, Daaliatie ja Krookustie. Pientalojen ja järven väliin jää yhtenäinen luonnontilaisena säilytettävä lähivirkistysalue, jossa on erityisiä linnustollisia arvoja. Kerrostalorakentaminen sijoittuu Äijälänrannantien ja Rantaraitin väliselle alueelle. Korkeimmat 13-kerroksiset tornitalot sijoittuvat Jyväsjärven rantaan vastapariksi Lutakon alueen tornitaloille. Keltaiset ja punaiset, neljästä kahdeksaan kerroksiset pistemäiset kerrostalot nousevat alueen sisäosiin. Arkkitehtuurikilpailut Asuntomessuihin liittyen Äijälänrannan alueella järjestettiin kaksi arkkitehtuurikilpailua. Alueen eteläosassa kaupunki järjesti yhdessä Suomen Asuntomessujen kanssa Äijälänsalmenrannan tontinluovutuskilpailun, jossa haettiin kokeelliseen puurakentamisen korttelialueen suunnitelmaa ja toteutusta. Kilpailun voitti Peab Oy:n ja Lassila Hirvilammi arkkitehdit Oy:n muodostama yhteenliittymä. Kohteen toteutuminen asuntomessuille kaatui liian kireään aikatauluun ja haastavaan markkinatilanteeseen. Alueen pohjoisosassa kaupunki järjesti yhdessä YIT Rakennus Oy:n kanssa Äijälänrannan tornitalojen yleisen arkkitehtuurikilpailun, jossa haettiin uudenlaisia tornitaloratkaisuja. Keskeisenä tavoitteena oli löytää koko alueen ilmettä määrittelevä vahvan veistoksellinen, kolmesta 13-kerroksisesta kerrostalosta koostuva arkkitehtoninen kokonaisuus. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto JKMM ehdotuksellaan Moai. Ensimmäinen rakennus kolmen tornitalon sarjasta valmistui asuntomessuille esittelykohteeksi. 10

11 + 21,5 C (ke 16.7.) Ohjaavat rakentamistapaohjeet Asuntomessualueen yleispiirteisen asemakaavan vuoksi laadittiin erilliset rakentamistapaohjeet ohjaamaan pientalotonttien toteutusta. Ohjeiden keskeisenä tavoitteena oli muodostaa monimuotoisesta messurakentamisesta yhtenäinen kokonaisuus. Rakentamistapaohjeissa oli sekä sitovia määräyksiä että hyvän lopputuloksen varmistavia ohjeita. Rakentamistapaohjeet jaettiin kuuteen osa-alueeseen: yleisiin ohjeisiin ja määräyksiin, korttelikohtaisiin ohjeisiin ja määräyksiin, aitaamisohjeisiin, jätteenkeräyksen ohjeisiin, piha-alueita koskeviin ohjeisiin ja määräyksiin sekä valaistusohjeisiin. Rakentamistapaohjeiden keskeisinä määräyksinä oli Äijälänrannantiehen rajautuville tonteille rakennettavien rakennusten pakottaminen kaksikerroksisiksi, tyyppiaidan rakentaminen kadun varteen sekä korttelikohtaiset julkisivujen väritysteemat. Julkisivujen väritysteemoista hankalimmaksi osoittautuivat Rekoolikatuun rajautuvat korttelit, joissa vaadittiin sisäkaarteen rakennuksiin punaiset värisävyt ja ulkokaarteen rakennuksiin tonttikohtaiset sekalaiset värisävyt. Jo hakemusvaiheessa kävi selväksi, että halukkuutta toteuttaa julkisivuiltaan värikkäitä taloja ei löydy. Värileikittelyteema jäikin toteutumatta kokonaislopputuloksen kuitenkaan kärsimättä. Alueen yhtenäisyyden kannalta tärkeimmät rakentamistapaohjeilla saavutetut tekijät olivat Äijälänrannantien varteen toteutuneiden rakennusten kaksikerroksisuus sekä kadun varteen rakennetut yhtenäiset tyyppimallin mukaiset aidat. Piha-alueiden ohjeisiin ja määräyksiin koottiin kattavasti pihan toimivuuteen ja visuaaliseen ilmeeseen vaikuttavia tekijöitä: toimintojen sijoittuminen tontilla, tonttien rajapintojen käsittely, maastonmuotoilu, hulevesien käsittely, rakenteet, pintamateriaalit ja kasvillisuus. Rakentamistapaohjeissa määrättiin, että pihojen suunnittelusta vastaa miljöösuunnittelija, maisemasuunnittelija, suunnitteluhortonomi tai maisema-arkkitehti. Piha-ohjeista irrotettiin erilliseksi kokonaisuudeksi pilottina toimineen vihertehokkuuskorttelin ohjeistus (katso tarkemmin sivu 16). Rakentamistapaohjeiden lisäksi laadittiin neljälle messualueen erityyppiselle tontille esimerkinomaiset pihasuunnitelmat. Pihasuunnitelmat tarkasti ja pihojen toteutuksen valvonnan suoritti kaupungin palkkaama vihertyövalvoja. Valaistuksen ohjeistuksessa neuvottiin yleisesti rakennusten ja pihojen valaistuksesta, valaistuksen ohjauksesta sekä valaistustekniikoista. Kohteisiin vaadittiin ammattilaisen laatimat valaistussuunnitelmat, jotka hyväksytettiin erikseen rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Kaupunki tarjosi rakentajille konsultaatioapua suunnittelun edetessä. 11

12 + 25,7 C (to 17.7.) Huolellinen messualueen valmistelu ja viimeistelty toteutus Maankäyttö ja kaupunkikuva Äijälänrannan alueen maankäytön suunnittelu käynnistyi 2000-luvun alkupuolella. Keskustan välittömässä läheisyydessä sijainnut rakentamaton peltoalue soveltui tiivistyvään yhdyskuntarakenteeseen tähtäävään täydennysrakentamiseen, ja tavoitteeksi asetettiin Jyväsjärven urbaanin rantarakentamisen ja vihreän ympäristön vuoropuhelu. Alueen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet tarjosivat rakentamiselle oivat puitteet. Kaupunkikuvallisesti suunnittelun johtoajatuksena oli tuottaa Jyväskylän itäisen sisääntuloväylän varteen näyttävä ja tunnistettava asuinalue. Jyväsjärven rantaan sijoittuvat kolme 13-kerroksista tornitaloa muodostavat veistoksellisen kokonaisuuden ja luovat vastaparin järven vastarannalla sijaitseville Lutakon alueen tornitaloille. Tornitalot sekä niiden takana sijaitsevat kymmenen matalampaa, pistemäistä punaista ja keltaista kerrostaloa antavat Äijälänrannalle omaleimaisen ilmeen. Kunnallistekniikka Alueen kunnallistekniikan suunnittelu aloitettiin talvella 2011 esirakennus-, katu- ja vesihuoltosuunnitelmien laatimisella. Varsinaiset rakennustyöt alueella käynnistyivät painopenkereiden ja kävelyrannan louhepenkereen rakentamisella samana syksynä, ja keväällä 2012 oli vuorossa katujen ja vesihuollon rakentaminen. Yleisten alueiden ympäristörakentaminen muovasi alueen yleisilmeen nykyiseen ulkoasuunsa. Läheisen Väinölän päiväkodin lasten kanssa yhdessä ideoitu korttelileikkipuisto Riemuranta, ranta-alueen ja uimarannan sekä laiturin kunnostus sekä koko alueen viimeistelytyöt loivat messualueelle viihtyisän ilmeen. Viheralueet ja hulevedet Messualueen lähiympäristösuunnitelman laati oululainen VSU arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelu Oy. Suunnittelun keskeisinä lähtökohtina olivat vahva luonnonmukaisuus, alueen nykyiseen ilmeeseen leimansa jättänyt taimistoviljelytoiminta sekä läheinen Jyväsjärvi. Veden läheisyys ja veden äärelle pääsy nähtiin erittäin tärkeäksi ja ranta-alue onkin suunniteltu tämän periaatteen mukaisesti. Alueen länsipuolen rantaluhta säilytti luontaisen ilmeensä ja tornitalojen ja järven välinen ranta kunnostettiin mahdollisimman luonnonmukaisesti. Pientalojen pihojen osalta tavoitteena oli korkeatasoinen suunnittelu ja toteutus. Tonttien istutuksista ja pihojen suunnitteluratkaisuista oli esitettävä pihasuunnitelma ja piha-alueiden suunnittelijan tuli olla koulutukseltaan alan ammattilainen. Alueen tontit jakaantuvat sijaintinsa perusteella eriluonteisiin pihoihin. Lähivirkistysalueeseen rajoittuvat pihat ovat luonteeltaan luonnonmukaisempia ja niissä painotettiin sade- ja sulamisvesien hallintaratkaisuja. Hulevesien käsittely ja viivytysraken- Kuva: Suomen Ilmakuva Oy 12

13 + 25,1 C (pe 18.7.) teiden toteuttaminen olikin yksi rakentamisen teemoista. Katualueilla sekä tonteilla on toteutettu avo-ojallisia ratkaisuja sekä viivytysjärjestelyjä. Kortteli 222 nimettiin erityiseksi vihertehokkuus (Green Factor) -kortteliksi, jossa tavoitteena olivat erityisesti monimuotoiset ja luonnonmukaiset viherrakentamisratkaisut. Valaistus Äijälänrannan aluevalaistukseen panostettiin merkittävästi. Valaistuskokonaisuuteen kuuluu katujen ja viheralueiden lisäksi yksityiset kerrostalo- ja omakotitalotontit. Aikaisessa vaiheessa aloitetulla yleissuunnittelulla ja valaistuksen suunnittelun ohjaamisella onnistuttiin luomaan tasapainoinen kokonaisuus, joka lisää alueen viihtyisyyttä ja luo turvallisuudentunnetta. Katuvalaistuksessa hyödynnetään uusinta tekniikkaa; alueella on Jyväskylän ensimmäinen asuinalueelle toteutettu valaisinkohtainen led-katuvalonohjaus. Valaistus ohjelmoidaan toimimaan käyttäjien tarpeiden mukaan. Ruuhka-aikoina valoa on enemmän kuin hiljaisina tunteina, yöllä valot himmennetään mahdollisimman alas. Valaistuksen ohjaus säästää energiaa, vähentää valosaastetta ja antaa tärkeää tietoa asuntoalueen käyttäjien valaistustarpeista. Tietoa voidaan hyödyntää jatkossa muilla asuinalueilla sekä älykkään kaupunkivalaistuksen ohjauksen suunnittelussa. Alueella on myös ympäristöä elävöittävää erikoisvalaistusta, kuten taideteosten kohdevalaistukset, risteysalueiden valokuviot, laiturin kaidevalot, siltojen ympäristövalot sekä valokalusteet, kuten lasipollarit ja infotaulut. Äijälänranta onkin loistava esimerkki kokonaisvaltaisesta alue- ja valaistussuunnittelusta sekä valon saumattomasta integroinnista kaupunkitilaan. Rantaraitti ja silta Olennainen osa rakentamista oli messualueen läpi kulkeva osuus Jyväsjärven Rantaraitista luvulta alkaen vaiheittain toteutettu Rantaraitti on kaupunkilaisten keskuudessa suosittu liikuntareitti, joka valmistui messujen myötä lopulliseen asuunsa. Asuntomessualueen kohdalle rakennettu näyttävä puukaarisilta toimii alueen sisääntuloporttina ja varmistaa turvallisen liikkumisen Rantaraitin kulkijoille. Sillan alle on heijastettu valolla alueen teeman mukaisesti puukuvio. 13

14 + 26,4 C (la 19.7.) Tonttihaku, rakentajien valinta ja tonttien luovutus onnistui Tonttien hinnoittelu ja haku Asuntomessutonttien haku ajoittui keväälle Tonttien hinnoittelusta oli päätetty kaupunkirakennelautakunnassa aiemmin tammikuussa Asuntomessujen ja kaupungin välisen puitesopimuksen mukaisesti messutonttien hinnoittelu haluttiin pitää maltillisena ja näin mahdollistaa monipuolinen rakentajakanta messualueelle. Alueen tonttien hinnaksi määriteltiin 185 /k-m². Tonttihinnoittelussa ei otettu huomioon tonttien sijaintia alueella eikä erilaisia perustamisolosuhteita. Päätettiin myös, että tontit oli mahdollista sekä vuokrata että ostaa. Alueen tonttien hinnat vaihtelivat eurosta euroon ja vuosivuokrat 1650 eurosta 3700 euroon vuodessa riippuen kunkin tontin rakennusoikeudesta. Tonttien hakuaika oli Ennen hakuajan alkamista järjestettiin avoin tonttifoorumi järjestetyssä tilaisuudessa esiteltiin Asuntomessuja ja tontinhakumenettelyä. Paikalle saapui 144 messurakentamisesta kiinnostunutta kuulijaa, mikä ennakoi myös runsasta hakijoiden määrä. Hakuaikana oli haettavana 32 tonttia. Asemakaavavalituksen käsittelystä johtuen kaksi tonttia jätettiin hakuvaiheessa haun ulkopuolelle, samoin kolme muuta tonttia oli päätetty luovuttaa neuvottelumenettelyn kautta valikoituneille rakentajille. Tontteja haettiin erillisellä hakemuksella, johon tuli liittää mm. alustava tontinkäyttö- ja pihasuunnitelma ideatasolla, alustava rakennuksen pohjapiirros ja ajatus julkisivuista. Hakea sai kuutta vaihtoehtoista tonttia ja suunnitelmat tuli esittää ensisijaiselle vaihtoehdolle. Hakuaikana hakemuksia tuli 47 kappaletta ja näistä suurin osa tuli hakuajan viimeisen päivän viimeisinä minuutteina. Hakemukset olivat laadukkaita ja ne tarjosivat mahdollisuuden laadukkaan ja monimuotoisen asuinalueen muodostamiseen. Rakentajien valinta ja tontin varaus Messurakentajien valinnasta vastasi laaturyhmä, jossa edustettuina olivat sekä Asuntomessut että Jyväskylän kaupunki. Valintakriteereinä olivat muun muassa suunnitelman laatu, hakuaikaisten teemojen huomiointi sekä suunnitelma osana alueen muuta rakentamista. Äijälänrannasta haluttiin monipuolinen ja mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa olisi edustettuna keskenään erilaiset perheet, ideat, suunnitelmat sekä toteuttamistavat. Rakentajien valinta tehtiin kesän 2012 aikana ja varauspäätökset 31 tontista syyskuussa Kaavavalitus oli saatu syyskuuhun mennessä käsiteltyä ja sen kohteena olleet kaksi tonttia olivat myös varattujen joukossa. Varauksen voimaantulo edellytti varausmaksun maksamista sekä monikantasopimuksen allekirjoittamista, jossa sovittiin tarkem- Äijälänrannan asuntomessualueelta jaettavat pientalotontit kortteli tontti kerrosluku II II II II II (pakollinen) II II II II (pakollinen) II (pakollinen) II II-III (pakollinen) II II II II II II pinta-ala rakennusoikeus hinta vuokra 2 497, , , , , , , , , , , , II II II (pakollinen) II (pakollinen) II II II II II (pakollinen) II (pakollinen) II II (pakollinen) II II oikeudet muutoksiin pidätetään kort 22 14

15 8 ap 11 ap 11 ap 14 ap 14 ap 8 ap 10 ap 13 ap 36 ap 36 ap 36 ap 14 ap 36 ap 34 ap 38 ap 64 ap 57 ap 15 ap 48 ap + 26,1 C (su 20.7.) min hankkeen toteuttamisesta messukohteena. Alusta asti hyvässä yhteistyössä tit kortteli kortteli 222 kortteli 221 N 3 4 FREESIATIE DAALIATIE ÄIJÄLÄNRANNANTIE VII KROOKUSTIE kortteli 215 ANSARITIE VI V VII IV VI V ÄIJÄLÄNRANNANTIE REKOOLIKATU IV kortteli RAUHANIEMENTIE kortteli 213 Tässä vaiheessa varaamatta jääneille viidelle tontille löydettiin rakentajat syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana tonttia hakeneiden sekä myöhemmin alueelle rakentamisesta kiinnostuneiden joukosta neuvottelumenettelyllä. Rakentajien ohjaus varausvaiheessa Syksyllä 2013 rakentajille järjestettiin neljä rakentajailtaa, joissa käytiin läpi muun muassa sopimuksia, rakennuttajan velvollisuuksia, esteettömyyttä, valaistusta ja pihasuunnittelua. Rakentajilla oli mahdollisuus saada neuvontaa sekä esteettömyydessä että valaistuksessa. Yhteisten tapaamisten lisäksi annettiin korttelikohtaista ohjausta, jossa II-III kiinnitettiin huomiota erityisesti rakennusten sijoittumiseen tontille sekä vierekkäisten tonttien mielekkäiden korkotasojen löytämiseen. Vihersuunnitelmat tarkastettiin erikseen, erityisessä ohjauksessa olivat vihertehokkuuskortteli ja kaksi muuta korttelia, joissa on yhteiset hulevesialueet. Suunnittelun pohjalta muokkautuneet rakennussuunnitelmat tuli esittää laaturyhmälle viimeistään Laaturyhmän hyväksynnän jälkeen rakentajat allekirjoittivat tontin kauppakirjan tai vuokrasopimuksen sekä jättivät rakennuslupahakemuksen viimeistään mennessä. Yhteistyö sekä rakentajien että laaturyhmän ja suunnittelunohjausta antaneiden tahojen välillä sujui mutkattomasti ja jouhevasti. Luottamus, joka messutoimiston sekä rakentajien välille messuprojektin aikana syntyi, alkoi rakentua jo tontinhakuja suunnitteluvaiheessa ja kantoi onnistuneesti hedelmää projektin edetessä. S 15

16 + 25,2 C (ma 21.7.) Erillisprojektit vihertehokkuuselementtejä Vihertehokkuus Äijälänrannan alueella haluttiin esitellä yksityispihojen merkitystä kaupunkiympäristön monimuotoisuuden lisääjänä sekä ekologisten viherrakentamisratkaisujen mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Asuntomessuilla Jyväskylässä pilotoitiinkin ensimmäistä kertaa Suomessa tonttien viherrakentamisen tehokkuutta mittaavaa työkalua (green factor). Työkalun perusajatus on tuoda enemmän ja monimuotoisempaa vihreyttä tonteille ja esimerkiksi rakennusten katoille. Vihertehokkuuden lisääminen monipuolistaa piha-alueiden kasvillisuutta sekä edistää hyvää ilmanlaatua ja sade- ja sulamisvesien imeytymistä maaperään. Vihertehokkuusluku määritellään pihasuunnitelman perusteella. Siinä esitetyille viherelementeille, kuten kasvillisuuspeitteisille alueille, erilaisille istutusalueille, puille ja pensaille, sade- ja sulamisvesien viivytys- ja imeytyspainanteille, köynnösseinämille tai viherkatoille, annetaan erilaisia painokertoimia. Valmiin laskentakaavion pohjalta saadaan tuloksena koko tontin vihertehokkuutta kuvaava luku. Korttelin 222 vihertehokkuuslukutavoitteeksi asetettiin 0,6. töä. Tämä näkyi jossain määrin vihertehokkuuskorttelin lajivalinnoissa. Lajivalintojen lisäksi esimerkiksi läpäisevien pinnoitteiden suurempi määrä vaikutti siihen, että laskettu tehokkuusluku oli pilottikorttelissa korkeampi kuin viereisissä kortteleissa. Vihertehokkuuden info-piste palveli messuvieraita koko tapahtuma-ajan tarjoten lisätietoa hankkeesta sekä ohjeita ja neuvoja piharakentamiseen. Varsinkin viherkatot herättivät kiinnostusta. puut perennat hulevesi pensaat viherkatto viherseinä kiveys Vihertehokkuuskriteerejä voidaan soveltaa kunkin alueen erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi Asuntomessujen pilottikorttelissa tavoitteena oli erityisesti edistää luonnonmukaisen lajiston käyt- 16

17 + 27,4 C (ti 22.7.) Erillisprojektit Estettömyys Esteettömyyden toteutumista Äijälänrannassa painotettiin erillishankkeen avulla. Hankkeen tavoitteena oli tukea toimivan ja esteettömän asuinalueen rakentumista aina suunnitteluvaiheesta lopulliseen toteutukseen saakka. Lähtökohtana oli esteettömyys asumisen laatutekijänä, joka hyvin toteutettuna edistää elämisen laatua ja mahdollistaa puitteet asumiselle eri elämäntilanteissa. Esteettömyyttä ei nähdä erityisratkaisuna, vaan osana helpon arjen, liikkumisen ja osallistumisen elinympäristöä. Rakennussuunnitteluvaiheessa rakentajille ja suunnittelijoille kohdistetussa esteettömyyskonsultaatiossa painotettiin muun muassa asunnon muunneltavuutta elinkaaren eri vaiheissa ja selviytymiskerroksen merkitystä kodin arjessa. Asunnoissa tarkasteltiin esteettömyyden perusasioita, kuten sisäänkäyntiä, tilojen sijoittumista ja tasonvaihtoja sekä wc- ja pesutiloja. Toteutunut hanke tuotti kaksi ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä, koosteen kuuden pientalon esteettömyydestä ja esteettömyyskartoituksen messukävijälle. Messukohteiden rakennuslupakuvien pohjalta tehtiin tutkimus esteettömyyden huomioimisesta aiemmin annettuun konsultaatioon pohjautuen. Tarkempi esteettömyysselvitys laadittiin kuudesta eri messukohteesta, jotka oli valittu mukaan esimerkkinä niissä toteutettujen hyvien ratkaisujen vuoksi. Lisäksi Työtehoseura oli arvioinut messukohteiden keittiöiden toimivuutta. Messujen päättyessä tehtiin toinen tutkimus, jossa kerättiin rakentajilta ja suunnittelijoilta kokemustietoa hankkeen esteettömyysneuvonnan vaikutuksesta rakentamisen valintoihin sekä yleisiä kehitysehdotuksia esteettömyyden parempaan huomioimiseen rakentamisessa. Tapahtuma-aikana oli messuportilla, infopisteessä ja Asuntomessujen verkkosivuilla saatavilla esteettömyyskartoitus, jossa esteettömyyttä tarkasteltiin messukävijän näkökulmasta. Kartoituksessa selvitettiin messualueen kulkureittien, yleisötilojen ja näyttelykohteiden sisäänkäyntien esteettömyys. Kohteiden kulkureittien esteettömyys oli myös helposti todettavissa talotaulujen tunnistekuvista. Messukävijöiden käyttöön oli alueen sisääntulossa varattu liikkumisen apuvälineitä, joiden käytössä opastivat hyvinvointiteknologian opiskelijat. Erillisellä infopisteellä opiskelijat kertoivat kuvamateriaalin avulla messukohteiden toimivista toteutuksista ja vinkkasivat esteettömyyden huomioiville rakentajille ja remontoijille hyviä esteettömyystietolähteitä. Mukana hankkeessa olivat Invalidiliitto ry, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kaupunki, Kynnys ry ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut. 17 Kuva: Niina Kilpelä/Kynnys ry.

18 + 29,9 C (ke 23.7.) Erillisprojektit Modernin Äijälänrannan menneisyys on maanviljelyssä, kalastuksessa ja puutarhataloudessa. Nämä toimivat ympäristö- ja taidesuunnittelun luontevina lähtökohtina. Alueelle haluttiin luoda ihmisen tilaa, mahdollisuuksia yhteiseen ajanviettoon ja oleskeluun myös asuntojen ulkopuolella. Taide Asuntomessualueelle sijoittuvaa pääteosta haettiin kutsukilpailun kautta vuonna Kilpailuun osallistuneiden seitsemän teoksen joukosta toteutettavaksi valittiin espoolaisen Pekka Jylhän Puutarhurin taivas. Teos on värikäs, ilmava ja talvellakin erottuva. Puutarhurin taivas sijoittuu messualueen pohjoisosaan, keskeiselle oleskelualueelle laiturin ja uimarannan läheisyyteen. Ranta-alueen viihtyisyyttä lisäävä teos on näkyvä elementti maisemassa Jyväsjärveltä, Lutakosta ja Vaajakosken moottoritieltä katsottuna. Kutsukilpailun avulla etsittiin teosta myös asuntomessualueen läheisyyteen sijoittuvalle ulkoilureitille, Jyväsjärven Rantaraitille. Neljästä kilpailutyöstä toteutettavaksi valikoitui jyväskyläläislähtöisen Elisa Lientolan teos Alku. Teoksesta välittyy hienosti taiteilijan arvomaailma, joka myös ottaa huomioon paikan ja alueen historian. Teos nostaa positiivisia tunteita ja sen monitulkintaisuus pitää katsojan mielenkiintoa yllä. Teoksen lähtökohtana on karjalanneidon kukinto, jonka muotoihin ja materiaaliin kytkeytyy Äijälänrannan paikallishistoria uudestisyntymisineen. Teos on samalla osa Rantaraitin taiteen kokonaisuutta, johon kuuluu jo nykyisellään useita teoksia. Ulkokalusteet Äijälänrantaan suunniteltujen ulkokalusteiden tavoitteena on esteettisen ympäristön luominen taiteen ja grafii an keinoin. Asuntomessualueen teemat Puu-Tarha ja Aalto toistuvat taiteessa läpi linjan. Muotoilusta ja kalusteiden muotokielestä vastasi muotoilija Jonas Hakaniemi ja niissä esiintyvässä taiteesta taiteilijat Jyrki Markkanen ja Tuomas Hallivuo. Muotoilu ja taide yhdistyvät kauniiksi kokonaisuudeksi mm. puistonpenkeissä, roska-astioissa ja infotauluissa. Myös muuntamoiden ja sähkökaappien ulkokuoriin toteutetut taideteokset antavat visuaalisia elämyksiä alueen asukkaille ja ohikulkijoille. 18

19 + 29,5 C (to 24.7.) Aluevalvoja ja yhteensovittaja Messualueen rakentaminen poikkeaa tavallisesta omakotitalorakentamisesta nopean aikataulunsa osalta. Normaaliolosuhteissa pientaloja rakennetaan lähes koko rakennusluvan voimassaoloaika eli noin viisi vuotta. Messualueella rakentaminen kesti keskimäärin 13,5 kuukautta. Varsinaiset rakennustyöt Äijälänrannassa alkoivat , ja talojen pihoineen tuli olla valmiina Aluevalvojana päätehtäväni oli varmistaa alueen valmistuminen suunnitellussa aikataulussa, hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Lyhyt rakentamisaika ja useiden hankkeiden samanaikaisuus jouduttiin huomioimaan erityisesti logistiikassa. Messualueella liikkui päivittäin raskasta kalustoa, tavaraa ja ihmisiä. Myös alueen kunnallistekniikkaa rakennettiin samanaikaisesti pientalojen kanssa. Pientalojen rakentamisaikainen jätehuolto oli kattavin koko messuhistoriassa. Alueelle järjestettiin Mustankorkea Oy:n lajittelupiste, jossa eri jätteet pystyttiin suoraan lajittelemaan oikeisiin jakeisiin. Tehtäviini kuului rakentamisen suunnittelun, valvonnan ja ohjauksen ohella osallistuminen messupalveluiden, kuten ravintoloiden, kahvioiden ja näyttelytelttojen pohjatöiden rakennuttamiseen sekä bussikuljetusten, vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan kilpailutukseen. Samanaikaisesti minulla oli rakennusvalvontaviranomaisen rooli. Kaupungin rakennusvalvontatoimisto käsitteli rakennusluvat, mutta muilta osin rakennusvalvonnan tehtävät olivat vastuullani. Säilytin lupainsinöörin virkani, koska aluevalvojan tehtävät kattoivat 90 % työajasta. Näin pystyin suorittamaan viranomaistehtävänä suoritettavat aloituskokoukset, loppukatselmukset ja muun viranomaisohjaukset muun työn ohessa. Aluevalvojan näkökulmasta messuprojekti on erilaisten toimintojen, tapahtumien sekä ihmisten yhteensovittamista. Jokainen rakennusvaihe vaati aistien herkistämistä rakentajien mielialojen mukaisesti. Aluevalvoja on tapahtuma-alueen silmät ja korvat, ja tarvittaessa myös rakentajaperheiden tuki ja turva. Messualueen rakentamisaikana opin tuntemaan erilaiset rakentamistavat. Osan rakennuttajista tapasin lähes päivittäin, osan viikoittain tai harvemmin. Kaikilla oli kuitenkin yhteinen tahtotila saada oma koti valmiiksi ja siinä onnistuimmekin hyvin. Messurakentaminen kiinnostaa myös ulkopuolisia ja niinpä Äijälänrannassa järjestettiin avoimia ohjattuja tutustumistilaisuuksia yhteensä liki 10 kappaletta. Kierrosten vetäminen yhdessä projektipäällikön kanssa tarjosi antoisia ja mieleenpainuvia iltahetkiä kiinnostuneiden kuntalaisten kanssa. Kokonaisuudessaan messumatka oli taival, jota oli hienoa kulkea hyvän organisaation ja määrätietoisten ihmisten kanssa. Tavoitteenamme oli saavuttaa jotain ainutkertaista ja mieleenpainuvaa. Kiitos kaikille mukana olleille hienoille tyypeille. Reijo Blomster, aluevalvoja 19

20 + 30,3 C (pe 25.7.) Runsaasti messukohteita Jyväskylän Asuntomessujen sydämen muodostivat 37 Jyväsjärven läheisyyteen sijoittuvaa pientaloa sekä 13-kerroksinen tornitalo, Jyväskylän Maailmanpylväs. Messutapahtumassa oli näytteillä 44 kohdetta 46 huoneistoneliön kerrostaloyksiöistä 308 huoneistoneliön omakotitaloon 1. Tuotetalo 2. Cube Elämän Lanka 4. Omatalo Uniikki 5. Käpylä Passiivikivitalo Perhe 7. Passiivikivitalo Leija 8. Villa Elissa 9. Polar Kannustalon Lato 11. Lammi-Kivitalo Luna 12. RTV-Pintamateriaalitalo 13. Valkola M-121-3P 13 a. Salvos Valmissauna 14. Laajaranta 15. NoppaKoti A 16. NoppaKoti B 17. Hailuoto DEKO Lammi-Kivitalo Sampo 20. Honka Harmonia 21. Villa Isku 22. Villa Lumous 23. Skammin talo 24. Honka Kaarna 25. Kastellin Moderni Fendari 27. Älvsbytalo Suometar 28. Sievitalo Mustakoivu Lakka Kivitalot Heikkinen 30. DEKO HB Kivitalo 32. Lapplin Duo 33. Kanerva V Talo a 35. Talo Luck 36. HauHaus 37. ValmisJukka Aurinko Villa Muurame Jyväskylän Maailmanpylväs 20

21 + 30,2 C (la 26.7.) Ennätyksellisen paljon messusisältöä Asuntomessuilla Jyväskylässä kokeiltiin ennätyksellisen paljon erilaisia asioita. Messu-uutuuksia olivat mm. teemareitit, puutarhanäyttely ja Messujen Yö. Teemareitit Asuntomessujen teemareitit olivat uusi tapa tutustua messuteemoihin ja -taloihin. Valittavana oli neljä asiantuntijoiden räätälöimää reittiä, joista jokaiselta löytyi mielenkiintoisia ja persoonallisia kohteita sekä messualueella että kaupungilla. Aalto-, puutarha-, äijä- ja lapsiperhereittejä saattoi kiertää omatoimisesti kohteelta toiselle teemakarttaa tai citynomadi-verkkosovellusta seuraten. Innovatiivista arkkitehtuuria aaltoreitillä Aaltoreitti johdatteli kulkijaansa messualueen arkkitehtonisesti kiinnostavimpien kohteiden luokse. Äijälänrannassa teemareitille valitut talot edustivat laadukasta, omaleimaista ja innovatiivista rakentamista. Kaupunkialueella kuljettiin kansainvälisesti tunnetun arkkitehti Alvar Aallon jalanjäljissä klassismista modernismiin ja tiiliarkkitehtuurista monumentaalisuuteen. Reitti tarjoisi valmiiksi räätälöidyn silmäyksen Jyväskylän kaupunkikuvaan ja rakennusarkkitehtuuriin. Pihoja ja puutarhoja viherpeukaloille Puutarhareitillä Äijälänrannan rikas viljely- ja puutarhahistoria heräsi henkiin. Messualueen reitille oli valittu pihasuunnitelmien perusteella mielenkiintoisimmat kohteet. Reitiltä löytyivät myös puutarhanäyttely ja alueen vihertehokkuuskortteli. Kaupunkialueen puutarhareitillä esiteltiin Jyväskylän monipuolisia ja kulttuurihistoriallisestikin merkittäviä viheralueita, puistoja ja puutarhakohteita. Äijäreitti miesten makuun Äijäreitti suunniteltiin nimensä mukaisesti tosimiehelle. Messualueen reitiltä löytyi mm. sisustusratkaisuja miehiseen makuun sekä legendaarisen Remu Aaltosen Hurriganes -valokuvanäyttely. Messualueen elämysalueella saattoi myllätä maata minikaivureilla tai nauttia vauhdista formulahenkisessä polkuautokisassa. Messuporttien ulkopuolella Äijäreitti johdatteli kaupungin monipuolisille ulkoilureiteille, penkkiurheilun pariin ja kävelykeskustan terassi- ja ravintolamaailman antien äärelle. Seikkailu lasten ehdoilla Messuilla ei unohdettu perheen pienimpiä. Tekemistä ja touhua riitti koko päiväksi ja leikin riemua tarjosivat mm. alueen upouusi korttelileikkipuisto Riemuranta ja Aikuisilta Kielletty -seikkailu. Ideoita ja vinkkejä omaan arkeen löytyi messukotien värikkäistä lastenhuoneista ja persoonallisista pihoista. Alueella oli hyvät mahdollisuudet myös lastenhoitoon sekä valvottu lapsiparkki. Kaupungilla lapsiperheiden iloksi löytyi virikkeitä ja elämyksiä niin seikkailijoille kuin tutkimusmatkailijoille. Vehreät toiminnalliset puistot ja viihtyisät uimarannat aktiviteetteineen antoivat vauhtia päivän ohjelmaan. Mielenkiintoiset museot johdattelivat tutkimaan niin luonnon kuin kädentaidon ihmeitä. 21

22 + 29,9 C (su 27.7.) Ennätyksellisen paljon messusisältöä Puutarhanäyttely Ensimmäistä kertaa Asuntomessujen yhteydessä järjestetty puutarhanäyttely koostui messualueen keskellä sijaitsevista yhdeksästä mallipuutarhasta. Viheralan toimijoiden erilaisista puutarhoista löytyivät alan uusimmat trendit sekä ideat ja vinkit. Kukin kokonaisuus oli toteutettu yksiköllisen teeman pohjalta, jota valitut materiaalit, kasvillisuus ja värimaailma tukivat. Erilaisten puutarhojen lisäksi messualueella oli viheralan myyntipisteitä sekä ruokailu-, lepo- ja leikkimahdollisuuksia. Cross Fit -liikuntapuisto (Carousel Oy) Rohkea (Vihertyöt Leppäkorpi Oy) Mallipuutarhat: Garden Cafe (Casseli Oy, Hartwall Oy) Kivipuutarha (Pintanikkarit) Sinä osaat (Viherympäristörakentajat ry, maisemasuunnittelijat ry, Keski-Suomen Puutarha-apu Oy) Designpiha (Viihtyisä Piha Oy) Kierrätyspuutarha (Mustankorkea Oy) Golf -puutarha (Osuuskunta Suomen Asuntomessut) Onnella on juuret (Viherlandia Oy) 22

23 + 28,1 C (ma 28.7.) Ennätyksellisen paljon messusisältöä Messujen Yö 8.8. Elokuun kahdeksantena järjestetty Messujen Yö tarjosi kävijöille mahdollisuuden tutustua messukoteihin yöaikaan. Messuportit avautuivat yleisölle klo 21 ja nelituntisen aukiolon aikana messualueella vieraili 3422 kävijää. Pimenevä elokuinen ilta ja läheinen Jyväsjärvi tarjosivat upeat puitteet tapahtumalle, jonka pääosassa loistivat messukotien ja -alueen valaistus. Lisäksi tapahtuma tarjosi valoihin ja valaistukseen sekä musiikkiin ja puutarhoihin liittyvää oheisohjelmaa. Messujen Yön ohjelman suunnitteli ja tuotti Jyväskylän kaupungin Valon kaupunki -hankkeen koordinaattori Jani Ruotsalainen. Lopputuloksena syntyi monipuolinen, eri taidemuotoja yhdistelevä kokonaisuus. Illan aikana tulitaideryhmä SirkusUnionin esitys tarjosi visuaalista tulitaidetta Jyväsjärvelle avautuvan maiseman toimiessa näyttämönä. Alueen messuravintolassa nähtiin Jyväskylän ensiesityksessä ohjaaja Virpi Suutarin palkittu elokuva Eedenistä Pohjoiseen ja puutarhanäyttelyalueella tunnelmaa loi tanssitaiteilija Helena Ratisen butoperformanssi tarhurille ja puutarhalle. Tapahtumassa yleisön joukossa liikkui valoasustein puettuja tanssijoita sekä muusikoita. Tarjolla oli myös opastettuja kävelykierroksia valo-alan ammattilaisten johdolla. Kierroksilla tutustuttiin sekä messualueen piha- että aluevalaistuskohteisiin. Koko perheelle suunnattu tapahtuma sai paljon kiitosta näytteilleasettajilta ja yleisöltä. Jyväsjärven tuntumassa kohoavan 13-kerroksisen Maailmanpylvään julkisivuun toteutetussa valotaideteoksessa tornitalo muuttui yhden illan ajaksi pienoismaailmaksi, jossa liikuttiin arkisista askareista taianomaiseen unimaailmaan ikään kuin valtavassa sarjakuvassa. Teoksessa kerronnan ilmaisukeinoina käytettiin valoa, videota, tanssia sekä sävellettyä musiikkia. Toteutuksesta vastasi valotaiteilija Kari Kola. 23

24 + 24,8 C (ti 29.7.) Jyväskylä info ja messut kaupungilla Jyväskylän oma info-piste sijaitsi messualueen rannassa, laivalaiturin ja 13-kerroksisen Maailmanpylvään tuntumassa. Messuosasto toteutettiin Jyväskylän Seudun Matkailun, kaupunkirakennepalveluiden ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n yhteistyönä. Osastolla työskenteli kuukauden aikana 22 eri ammattialan osaajaa. Messuosaston kärkiteemat olivat matkailu, asuminen ja yritystoiminta. Osastolta oli mahdollista saada vinkkejä aina tonttitarjonnasta sopivan ruokapaikan, tutustumiskohteen tai muun paikallistiedon etsintään. Messuvierailta saatu palaute oli pääsääntöisesti positiivista ja kannustavaa. Valtaosa kysymyksistä koski käynnissä olevaa messutapahtumaa. Otollisen sijaintinsa vuoksi osastolla jaettiin myös runsain määrin teemareittikarttoja ja kaupunkialueen etuihin oikeuttavia lippuja. Osastolla oli mahdollisuus osallistua messuarvontaan. Arvontalipukkeen täyttäneitä kertyi reilu kolme tuhatta. Myös kuvaterveisten lähettäminen sähköpostitse tai Facebook -päivityksenä MyPoselaitteen avulla oli erittäin suosittua; kuvia innostuttiin lähettämään reilusti yli tuhat! Vaikka Asuntomessut järjestettiin Äijälänrannassa, näkyi messutunnelma myös keskustassa. Kesäkuun lopussa paraatiaukiolle kaupungintalon eteen kohosi klassikkosadusta tuttujen Onnelin ja Annellin leikkimökkikylä. Viisi iloisenväristä mökkiä houkutteli vierailulle niin lapsia kuin aikuisiakin. Kävelykeskustassa matkailijoita ja kaupunkilaisia ilahduttivat mm. nukkekotinäyttely ja 120 metrin mittainen katuun maalattu räsymatto. Tavaratalo Sokoksen näyteikkunaan toteutettu nukkekotinäyttely mukaili asuntomessualueen todellista tontti- ja katurakennetta ja sen toteutuksesta vastasivat Sokos Jyväskylä ja Nukkis-Ystävät yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa. Väinönkadulle maalattu räsymatto toi kaupunkikuvaan iloa ja väriä. Taideteoksen suunnitteli taiteilija Juhani Petäjäniemi ja maalaamisessa häntä avusti joukko kaupungin työntekijöitä sekä opiskelijoita. Viikonloppuisin kävelykadulla ohikulkijoita palveli bussi- ja kaupunkioppaiden ylläpitämä messujen infopiste. Teemareittien mukaisia käyntikohteita kaupungilla oli parikymmentä ja niissä vierailtiin ahkerasti. Messut kaupungilla 24 Kuva: Pasi Viinamäki

25 + 26,8 C (ke 30.7.) Yleisön suosikit Kohde 22 Villa Lumous Kohde 14 Laajaranta 1 Villa Lumous, kohde 22 Villa Lumouksen rakennuttivat itselleen Pirjo ja Raimo Räisänen ja talon näytteilleasettajana toimi Forte Kivitalot. Äänestäjiä miellyttivät erityisesti voittajakohteen tilaratkaisut ja varuste- sekä laatutaso. Villa Lumous voitti myös Parhaan sisustuksen ja Parhaan pihan yleisöäänestykset. Sisustuksen ovat suunnitelleet Pirjo ja Raimo Räisänen sekä Laura Taponen. Pihan suunnittelusta vastasivat Veera Sanaksenaho ja Pasi Linna. Onnellisen voittajan ajatukset Mitäs läksit Messurakentaminen oli kuin 50 km hiihtokilpailu. Alussa mentiin kovaa eikä ylämäetkään tuntuneet miltään. Mustikkasoppaa oli lompakko turvoksissa eikä mikään ressannu. 25 km kohdalla alkoi jo lipsua, pitovoiteet olivat jo pahasti hankautuneet pois ja mustikkasoppa oli lompakossa vaeltunut, sitä taisi olla jo enemmän rinnuksilla, mutta meno jatkui, pakko oli - havuja perkele. 40 km kohdalla oli jo pirun vaikeaa, alamäetkin olivat jo haastavia. Kannustusjoukotkin olivat menneet nukkumaan, joten yöllä hiihdin yksin. Kun 49 km oli täynnä, niin tuntui, ettei tästä mitään tule, piru kun piti lähteä koko kisaan. Ei ollut enää soppaa, suuta kuivas ja pumppu huusi lopeta jo, keskeytä, hyvä ihminen mutta ei, ei anneta periksi. Mutta ah, tulihan se maali, oli kylläkin jo heinäkuun 10 päivä ja klo Arvaa, oliko järvisistä paljon jäljellä, ei ollut kun pelkät siteet monojen alla mutta perillä oltiin. Aika 14 kk 1 pv 11 tuntia, sekunneilla ei väliä. Tuollaisen koettelemuksen jälkeen tunnustukset tuntuvat upeilta ja vielä paremmilta. Voitto ei ole ikinä itsestään selvyys, varsinkaan amatöörihiihtäjälle. Nyt on Asuntomessujen kunniakirjoja seinällä ja mieli onnellinen, hyvä että läksin. Olihan se upeata vuonna 1988 kun olin voittamassa Nobelin Rauhanpalkintoa, meitä suomalaisia voittajia oli kuitenkin silloin noin henkeä. Miltä nyt tuntuu kun voitin rakkaan vaimoni kanssa palkintoja kotimme rakentamisesta ja melkein kahdestaan? - Niin, tuntuu paljon paremmalta. 2 Drama Queen, As Oy Jyväskylän Maailmanpylväs, kohde 43 Drama Queenin näytteilleasettajana ja rakennuttajana toimi YIT Rakennus Oy. Kerrostalon kahdennessatoista kerroksessa oleva asunto jäi äänestäjien mieleen erityisesti sisustusratkaisuillaan sekä isolla parvekkeellaan. Sisustuksen suunnittelu oli Milla Alftanin käsialaa ja asunto oli suunniteltu kuvitteelliselle laatua ja luksusta arvostavalle sinkkunaiselle. 3 Laajaranta, kohde 14 Kohteen rakennutti Jevili Oy, Kalevi Laajisto ja Liisa Halttunen-Laajisto. Kontiotuotteen moderni hirsitalo sai kiitosta hyvistä rakennusmateriaaleista sekä valoisuudestaan, joka korostui oleskelutilojen isojen maisemaikkunoiden ansioista. Vuoden sisältöteko -palkinto YIT Oy:lle Asuntomessut järjesti erillisen vuoden sisältöteko -kilpailun messujen näytteilleasettajille. Tavoitteena oli motivoida messujen näytteilleasettajia tuottamaan uutta ja innovatiivista sisältöä messuille. Tulokset kerättiin kävijätutkimuksen vapaasta palauteosiosta, jossa kävijät saivat kuvailla mieleenpainuvinta asiaa messuilta. YIT:n toteuttama 13-kerroksinen Maailmanpylväs nousi ylivoimaisesti mieleenpainuvimmaksi asiaksi messuilta. 25 Kohde43 Drama Queen, As Oy Jyväskylän Maailmanpylväs

26 + 27,5 C (to 31.7.) Vilkas matkailukesä Jyväskylän Seudun Matkailu osallistui asuntomessuprojektin alusta alkaen tapahtuman markkinointiin sekä messuprojektin ympärille muodostettuihin työryhmiin. Matkailun ensisijaisena tavoitteena oli lisätä Jyväskylän seudun matkailullista tunnettuutta sekä saada messuvieraat tutustumaan vierailunsa aikana myös alueen muihin kohteisiin. Väliraportin mukaan noin 40 prosenttia kävijöistä oli viipynytkin kaupungissa vähintään kaksi päivää. Heinäkuussa Jyväskylän seudun majoitusliikkeiden käyttöaste nousi runsaan tapahtumatarjonnan ansiosta kaikkien aikojen kuukausikohtaiseen ennätykseen (64,4%) ja oli seitsemän prosenttiyksikköä vuoden takaisen arvon (57,3%) yläpuolella. Visit.jyvaskyla.fi -sivuille rakennettiin Asuntomessuja varten oma sisältökokonaisuus, jonka tarkoituksena oli helpottaa asuntomessuille saapuvaa matkailijaa hahmottamaan messukaupungin ja sitä ympäröivän seutukunnan mahdollisuudet. Kokonaisuuden yhteydessä huomioitiin muun muassa messuille saapuminen ja kulkuyhteydet, kaupunkialueen teemareitit, asuntomessulipulla saatavat edut kaupunkialueella, kohdevinkit ryhmille sekä Messujen Yö -tapahtuma. Messukokonaisuuden lisäksi visit.jyvaskyla.fi -sivusto tarjosi tietoa koko Jyväskylän seudun vapaa-ajan kohdetarjonnasta ravintoloineen, majoitus- ja käynti- kohteineen sekä oheispalveluineen. Maaliskuussa avautuneet visit.jyvaskyla.fi-sivut keräsivät heinäkuussa istuntoja lähes kpl ja sivulatauksia noin kpl. Erityisesti heinäkuun kävijätilastoissa oli nähtävissä asuntomessujen vaikutus: kymmenen suosituimman sivun joukossa oli kolme eri asuntomessuihin liittyvää sisältösivua. Suoria QR-koodilatauksia kaupunkialueen edut sisältävälle sivulle tehtiin messujen aikana yli kpl. Matkailumarkkinoinnissa Asuntomessut liitettiin mukaan kaikkiin olemassa oleviin markkinointikokonaisuuksiin, -kohderyhmiin, -tapahtumiin sekä -materiaaleihin tapahtumaa edeltävän vuoden ajan. Asuntomessut olivat myös matkailun kärkiteemana Matka2014 -messuilla Helsingissä sekä Kotimaan matkailumessuilla Tampereella. Erityisesti asuntomessuja varten toteutettiin mm. ryhmille oma kohdekooste, johon mukaan lähteneet toimijat tekivät oman asuntomessutarjouksensa. Koostetta hyödynnettiin ennakkoon lähteneissä ryhmäpostituksissa kunnille ja matkanjärjestäjille, sekä yleisemmin messuilla ja myyntikierroksilla. Lisäksi matkailumarkkinointi koordinoi asuntomessuetuja myöntävistä matkailutoimijoista listan, jota markkinoitiin visit.jyvaskyla.fi -sivuilla, messubusseissa, messualueella sekä KesäAaltoja -lehdessä. Toimijoita kertyi etujen listalle kaikkiaan 43 kpl. Etuja hyödynnettiin hyvin messujen aikana sekä kaupungissa että Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun valtakunnallinen kesäkampanja kohdistettiin lapsiperheisiin. Kampanjakanavina käytettiin Kärkimedian kesälehtiä ja sosiaalista mediaa. Ensiksi mainitun osalta hyödynnettiin Osuuskunta Suomen asuntomessujen mediatois- 26