Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen ja palvelut Lapissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen ja palvelut Lapissa 2015 2020. www.kolpene.fi"

Transkriptio

1 Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen ja palvelut Lapissa

2 Kannen kuvassa on Kolpeneen palvelukeskuksen Valmentava ja kuntouttava asumisyksikkö Rovaniemellä Katja Valkama/

3 1. Valtakunnallinen asumisohjelma Lapin maakunnan vammaisten henkilöiden asumisen suunnitelman lähtökohtana on ollut vuoden 2010 valtioneuvoston periaatepäätös. Periaatepäätös annettiin ja erityishuoltopiirit velvoitettiin suunnittelemaan kehitysvammaisten asumista ja siihen liittyvien palvelujen järjestämistä vuosina Valtakunnallisen vammaispalvelujen kehittämishankkeen Lapin osahankkeessa laadittiin Marja-Sisko Tallavaaran toimesta kehitysvammaisten henkilöiden asumista koskeva raportti Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Lapissa Raportti perustui vuonna 2010 tehtyyn selvitystyöhön. Valtakunnallista suunnittelua jatkettiin ja erilaisista toimijoita muodostettiin kehitysvammaisten asumisen ohjelman valtakunnallisen toimeenpanon ohjausryhmä. Ohjausryhmä koostui Sosiaali- ja terveysministeriön, erityishuoltopiirien, sairaanhoitopiirien, THL:n, Kelan, Suomen kuntaliiton, JHL:n, Kehitysvammaliiton, Valviran ja VANE:n edustajista. Kesäkuussa 2012 Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi erityishuoltopiiriä/kuntayhtymiä tarkentamaan ja täydentämään tarvittavilta osin toimeenpanoon liittyviä alueellisia suunnitelmia laitoshoitoa korvaavista ratkaisuista. Suunnitelman päivitykseen tuli osallistaa kaikki vammaisten henkilöiden asumisesta, asuin- ja elinympäristöstä sekä sosiaali-, terveys- ja opetuspalveluista sekä muusta vammaisten henkilöiden hyvinvointiin vaikuttavat toimialat. Suunnitelma tuli toimittaa sosiaali- ja terveysministeriöön mennessä. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän johtajan Juha-Matti Kivistön toimesta toimitettiin ministeriölle Lapin aluetta koskeva tilannekatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toimikaudelle seurantaryhmän, jonka tehtävänä oli koordinoida, seurata ja arvioida asumisohjelman valtakunnallista toimeenpanoa yksilöllisen asumisen tueksi tarvittavien palvelujen ja laitosasumisen lakkauttamisen osalta. Kehas-ohjelman seuraavassa vaiheessa tehtiin valtakunnallisen Kehas-seurantaryhmän toimesta valtakunnallinen kuntakierros

4 Alueellisen kierroksen tavoitteena on: 1) kerätä seurantatietoa kehitysvammaisten asumisohjelman toteutumisesta 2) löytää keinoja, joilla kehitysvammaisten asumisohjelman toimenpiteitä viedään eteenpäin sekä kerätä alueilta hyviä käytäntöjä, joita voidaan levittää valtakunnallisesti 3) tutustua palveluun tai toimintaan, joka toteuttaa kehitysvammaisten asumisohjelmaa hyvällä tavalla 4) kuulla asiakkaiden, erityishuoltopiirien, kuntayhtymien, kuntien sekä palveluntuottajien näkemyksiä kehitysvammaisten asumisohjelman toteutuksesta omalla alueella. Lisäksi erityishuoltopiirien, kuntien ja muiden toimijoiden tuli vastata laajaan nettikyselyyn mennessä. Erityishuoltopiirien tuli myös päivittää alueelliset suunnitelmat kattamaan vuodet Suunnitelmassa tulee huomioida uusi sosiaalihuoltolaki sekä YK:n vammaissopimuksen velvoitteet. suunnitelmassa tulee keskittyä erityisesti niihin Kehas-ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joiden toimeenpanon alueen toimijat arvioivat edellyttävän kehittämistä. Nämä käyvät ilmi ministeriö kesäkuussa tekemästä kyselystä. Päivitetyt suunnitelmat tulee toimittaa sosiaali- ja terveysministeriöön viimeistään Suunnitelman tarkoitus Suunnitelma perustuu siis alueelliseen kehitysvammaisten henkilöiden asumista ja siihen liittyvien palvelujen järjestämistä koskevaan suunnittelutyöhön. Suunnitelman tarkoitus on antaa suuntaviivat kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoidon purkamiselle Lapin maakunnan alueella. Hallituksen periaatepäätöksessä halutaan sovittaa yhteen ihmisten asumiseen liittyvät toiveet ja tarpeet yhteiskunnan ja lähiyhteisön tarpeisiin. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllinen 3

5 asuminen ja sitä kautta vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössään. (Valtioneuvoston periaatepäätös ) Lapin maakunnassa suunnitelman lähtökohtana on pyrkimys luoda kaikille vammaisille henkilöille ihmisarvoiset olosuhteet nyky-yhteiskunnassa. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle tarpeiden ja toiveiden mukainen asunto, johon lähipalveluilla turvataan tarvittavat palvelut. Asunnon tulee olla koti, pelkkää kodinomaisuutta ei pidetä riittävänä kriteerinä Käsitemäärittelyjä Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987, 2 ). Vaikeavammaisuus suomalaisessa vammaispolitiikassa on lähtökohtana sille, että vammainen henkilö voi saada avuntarpeensa perusteella vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003) määrittelee vammaisuuden seuraavasti: Vammainen ja toimintarajoitteinen ihminen tarkoittaa suosituksessa kaikkia niitä ihmisiä, joiden kyky toimia on rajoittunut vamman tai sairauden vuoksi ikään katsomatta. Vaikeavammaisuus on käsite, jonka sisältö määrittyy suhteessa vammaisen ihmisen elämäntilanteeseen ja ympäristöön ja merkitsee runsasta avun, palveluiden ja tukitoimien tarvetta. Erityisryhmällä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa erityisryhmien asuntoolojen parantamisesta annetussa laissa (1281/2004) tarkoitettuja ryhmiä, joiden asuntohankkeisiin on mahdollista saada avustusta. Kehitysvammaisuus on käsite, joka voidaan määritellä hyvinkin monella eri tavalla. Määritelmien moninaisuus hankaloittaa myös kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärän arviointia. Yleisesti Suomessa arvioidaan olevan kehitysvammaisia henkilöitä 0,5 0,7 prosenttia väestöstä. Eri rekistereiden pohjalta tehtyjen laskelmien perusteella Suomessa arvioidaan toisaalta olevan henkilöä, joilla on kehitysvamma. (Niemelä & Brandt 2008, ). Vammaisten henkilöiden lukumäärää on vaikea arvioida, koska 4

6 vammaisuuden määritelmä ei ole kovinkaan selkeä. Aila Kumpulaisen (2007) selvityksen mukaan erityishuollon palvelujen käyttäjien osuus Lapissa oli yli 0,6 % väestöstä. Lukumääräksi muutettuna tämä tarkoitti henkilöä vuonna Marja-Sisko Tallavaaran kartoituksessa kehitysvammaisten henkilöiden määrä oli Kumpulaisen arviota isompi; 1592 henkilöä. Kehitysvammaisten henkilöiden osuus koko Lapin väestöstä oli 0,87 %. Alueellisesti osuus vaihteli suuresti Rovaseudun 0,75 %:sta Itä-Lapin 1,33 %:iin. Laitospalveluilla tarkoitetaan Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 22 :n mukaisesti hoidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Laitospalveluja voidaan järjestää lyhytaikaisesti tai jatkuvasti, päivisin, öisin tai ympärivuorokautisesti. Laitoshoitoa voidaan toteuttaa pitkäaikaisesti vain, jos se on henkilön terveyden tai turvallisuuden kannalta perusteltua, taikka siihen on muu laissa erikseen säädetty peruste. Laitospalveluissa tulee sosiaalihuoltolain mukaan järjestää henkilölle hänen yksilöllisten tarpeidensa mukainen kuntoutus, hoito ja huolenpito. Hänelle on lisäksi pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää kuntoutumista, omatoimisuutta ja toimintakykyä. Björkman ja Teikari (2006) ovat kuvanneet laitoshoidolle tyypillisiä piirteitä, joita ovat kokonaisvaltaisuus, ympärivuorokautisuus ja päiväjärjestyksen noudattaminen, täysi ylläpito, kaikista perustarpeista huolehtiminen, hoitosuhde, laitoshoidonmaksu, asuinhuoneistojen varustuksen epätäydellisyys ja runsaat yhteiskäyttötilat. Laitoskulttuurin ominaisuuksia määriteltiin jo neljäkymmentä vuotta sitten. King, Raynes ja Tizard (1971) kuvasivat laitoshoitoa palvelujen käyttäjää eristävänä ja yksilöllisyyden riistävänä. Laitoshoitoa leimaavat myös rutiinien jäykkyys, asukkaiden kohtelu ryhmänä sekä sosiaalinen etäisyys henkilökunnan ja asukkaiden välillä. Laitoskulttuuri passivoi asukkaita sopeutumaan laitoksen rutiineihin, jolloin asukkaat laitostuvat (Euroopan komissio 2009). Samalla tavalla myös hoitohenkilökunta laitostuu (Goffman 1968). Seuraavaan taulukkoon Saloviita (1989) on koonnut asiakaslähtöisen toiminnan sekä laitoskulttuurille tyypillisiä piirteitä. 5

7 Taulukko 1. Laitos- ja asiakassuuntautuneet hoitokäytännöt (Saloviita 1989, 25). Laitossuuntautuneet hoitokäytännöt Jäykät rutiinit Rutiinit joustamattomia päivästä ja asiakkaasta toiseen. Tilanteiden ja olosuhteiden erilaisuutta ei oteta huomioon. Massatoiminnat Asiakkaita ohjataan suurina ryhmiä. Seurauksena odottelua ja jonottamista. Yksilöllisyyden riistäminen Asiakkailla ei ole mahdollisuuksia henkilökohtaiseen omaisuuteen tai yksityisyyteen, ei mahdollisuutta itsensä ilmaisemiseen tai aloitteellisuuteen. Sosiaalinen etäisyys Henkilökunnan ja asiakkaiden välillä jyrkkä kuilu. Vuorovaikutus rajoittunutta. Paljon vain henkilökunnan käyttöön varattuja tiloja. Asiakassuuntautuneet hoitokäytännöt Joustavat rutiinit Palveluissa huomioidaan tilanteiden ja asiakkaiden yksilölliset erot. Yksilöllinen hoito Asiakkaita hoidetaan yksi kerrallaan. He voivat itse valita osallistumisensa. Yksilöllisyyden kunnioitus Asiakkailla mahdollisuudet aloitteellisuuteen, henkilökohtaiseen omaisuuteen ja yksityisyyteen. Sosiaalinen läheisyys Paljon epämuodollista vuorovaikutusta henkilökunnan ja asiakkaiden välillä. Yhteinen tilankäyttö. Euroopan komissio (2009, 9 10) viittaa laitoshoidon-käsitteellä mihin tahansa hoitoon, jossa käyttäjät eristetään laajemmasta yhteisöstä tai heidän pakotetaan elämään yhdessä. Lisäksi käyttäjillä ei ole riittävästi mahdollisuuksia hallita elämäänsä ja itseään koskevia päätöksiä. Organisaation vaatimuksia sekä käytänteitä pidetään käyttäjien yksilöllisiä tarpeita tärkeämpinä. ARA määrittelee laitosmaisuuteen liittyviä käsitteitä seuraavalla tavalla: uuslaitoksella tarkoitetaan samassa rakennuksessa, rakennuskokonaisuudessa tai samalla tontilla sijaitsevaa suurta asumisyksikköä. Oleellisia laitoksen tunnuspiirteitä ovat muun muassa se, että asukkaan henkilökohtaiset asuintilat (huone, keittiö/keittokomero, kylpyhuone) eivät vastaa normaalia asumista. Laitosmaisuutta ei ole virallisesti määritelty, mutta se 6

8 voidaan käsittää sekä henkilökunnan työ- ja toimintakulttuuriin että tilaratkaisuihin liittyvinä ominaisuuksina. Asukasmäärältään pienikin asumisyksikkö voi muistuttaa laitosta, mikäli työ perustuu laitosmaisille toimintatavoille. Laitosmaisuutta kuvataan yleisimmin rutiininomaisina toimintatapoina ja järjestelmälähtöisinä ratkaisuina. Asumiskeskittymä puolestaan tarkoittaa, että samaan asumiskohteeseen sijoitetaan useita eri erityisryhmiä. Klusteri-termiä on käytetty kehitysvammaisten asumisessa, kun arjen kannalta tärkeät toiminnot (asuminen, työ- ja päivätoiminta) sijoitetaan samalle tontille. Klustereita ovat myös autetun, ohjatun ja tuetun asumisen yksiköiden sijoittelu samalle tontille siten, että ne liitetään yhdyskäytävillä toisiinsa tai päivä- ja työtoimintatiloihin. Myös muille erityisryhmille klusterit tarkoittavat, että asumisyksikkö liitetään yhdyskäytävällä esimerkiksi terveyskeskukseen tai muuhun laitokseen. (ARA Palveluasumisen opas) Lyhytaikaisella laitoshoidolla tuetaan vammaisten kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista. Samalla pyritään ehkäisemään pysyvän laitoshoidon tarvetta. Lyhytaikaishoitojaksot voivat toistua säännöllisesti suunnitellusti kotona asumisen rinnalla tai ne voivat olla satunnaisia tarpeenmukaisia. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyy hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Vammaisten palveluista päättää kunnan vammaispalveluista vastaava viranomainen. Palveluista perittävästä asiakasmaksusta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa (734/1992) ja asetuksessa (912/1992). Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään hoidosta ja ylläpidosta hoitopäivämaksu. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia nettotulosta (2010). Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21. :n mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelutai tukiasumisen järjestämistä niille henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumiseen tai asumisensa järjestämiseen. Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen 7

9 asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Palveluasumista voidaan järjestää yksittäisessä asunnossa, palvelutalossa tai muussa asumisyksikössä. Tavoitteena on yhdistää itsemääräämisoikeuden piiriin liittyvä yksityisyys ja itsenäisyys riittävään turvallisuuteen ja apuun välttäen laitoshoidossa esiintyvää holhoamista ja eristämistä. (Björkman & Teikari 2006, ) 2. Alueellisen suunnitelman lähtökohtia Lapin maakunnan alueen maapinta-ala on km2 ja väkiluku asukasta ( ). Seuraavaksi suurin maakunta on Pohjois-Pohjanmaa, joka on kuitenkin kooltaan vain 38 % Lapin maakunnan alueesta. Väkirikkain maakunta, uusimaa, on pinta-alaltaan vain kymmenesosa Lapin maakunnan alueesta. Lapin maakunnan erityispiirteenä ovat pitkät välimatkat ja harvaanasutut seudut. Nämä seikat vaikuttavat kuntien palveluntuotantoon ja erityisesti asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen. 8

10 Taulukko 2. Suomen maakuntien asukasluvut, pinta-alat ja väestöntiheydet. maakunta maakuntakeskus asukas- maapinta- väestöluku ala tiheys ( ) (km²) (as./km²) (2015) Ahvenanmaa Maarianhamina ,17 18,6 Keski-Pohjanmaa Kokkola ,36 13,7 Päijät-Häme Lahti ,36 39,4 Kymenlaakso Kouvola ,73 34,9 Kanta-Häme Hämeenlinna ,45 33,7 Etelä-Karjala Lappeenranta ,11 24,7 Pohjanmaa Vaasa ,04 23,4 Satakunta Pori ,96 28,6 Uusimaa Helsinki , Varsinais-Suomi Turku ,59 44,3 Pirkanmaa Tampere ,49 40 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki ,46 14,4 Etelä-Savo Mikkeli ,53 10,6 Keski-Suomi Jyväskylä ,92 16,5 Pohjois-Savo Kuopio ,29 14,8 Pohjois-Karjala Joensuu ,83 9,29 Kainuu Kajaani ,48 3,68 Pohjois-Pohjanmaa Oulu ,41 11,4 Lappi Rovaniemi ,37 1, Valtakunnallinen kysely Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti keväällä ( ) mennessä kyselyn kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpanon tilannetta koskevan sähköisen kyselyn. Alueellisen suunnitelman päivityksessä tulee keskittyä niihin Kehas-ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joiden toimeenpanon alueen toimijat arvioivat edellyttävän kehittämistä kyselyn vastausten perusteella. 9

11 2.2. Alueelliset kyselyt Lapin alueella STM:n toimesta toteutetun kyselyn lisäksi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä teki kaksi sähköistä kyselyä, toinen kuntiin ja toinen muille toimijoille. Kunnille osoitetussa kyselyssä kuntia pyydettiin arvioimaan laitoshoidosta poismuuttavien vuosittaista lukumäärää sekä tulevien vuosien laitoshoidon tarvetta. Kuntia pyydettiin myös arvioimaan missä kunnan kehitysvammaiset henkilöt asuvat. Lisäksi tiedusteltiin tulevaisuuden rakennushankkeista, kunnan mahdollisuuksista vastata kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden tarpeeseen sekä minkälaiselle erityistason palveluille on tulevaisuudessakin tarvetta Lapin alueella. Kuntakyselyn vastausaika päättyi Kunnista kyselyyn vastasivat: Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Posio, Rovaniemi, Savukoski, Sodankylä, Tervola, Tornio ja Ylitornio. 21 kunnasta 12 vastasi, joten vastausprosentti on 57. Eri yhteistyötahojen näkemyksiä kysyttiin toisella kyselyllä, jonka vastausaika päättyi niin ikään Kysely lähetettiin yksityisille toimijoille ja järjestöille. Kyselyyn vastasi ainoastaan viisi toimijaa. 3. Alueellisten selvitysten tuloksia 2015 Lapin alueellinen suunnitelma perustuu aikaisempaan suunnitelmaan sekä tuoreisiin kyselyihin. Vammaispalvelujen kehittämishankkeen suunnittelutyöryhmä toimi hankkeen ajan alueellisena seurantaryhmänä Laitoshuollon purku Laitoshuollon purku alkoi Lapin alueella jo hyvin varhaisessa vaiheessa Suomen mittakaavassa luvun laman myötä kuntayhtymän asumisyksiköt kunnallistettiin ja laitoksista muutettiin henkilöitä kotikuntiin asumaan. Kehas-ohjelman alkaessa laitoshuollon purku on jo hidastunut ja se etenee muutaman henkilön vuosivauhtia. 10

12 Yhteistyötahojen vastauksista ilmeni, etteivät he olleet varmoja, miten laitoshuollon purku on edennyt. Yksi vastaajista ei tiennyt onko tarvetta lakkauttaa laitoshoito kokonaan. Laitoshoitoa tullaan tarvitsemaan jatkossakin, mutta millä nimikkeellä ja missä sitä annettaan tulevaisuudessa? Yhden vastaajan mielestä laitoshuollon lakkauttaminen edellyttäisi resursseja, joita ei siihen ole kohdennettu lainkaan. Kehas-ohjelman etenemisen esteistä merkittävimpänä mainittiin hankintalaki ja kilpailuttaminen. Toiveena esitettiin, että laatutekijät nostettaisiin kilpailutuskriteereinä korkeampaan asemaan, nykyisin hinta vain ratkaisee. Kuntavastaajat arvioivat, että vuoteen 2020 mennessä 9-10 asukasta muuttaa pois laitoksesta ja siirtyy kotikuntaan asumispalveluihin. Kolpeneen palvelukeskuksen laitoksessa asui vuoden 2014 lopussa yhteensä 65 pitkäaikaista asukasta Vaihtoehtoja asumiseen Lapin alueella isojen asumisyksiköiden rakentaminen ei enää ole tarkoituksenmukaista. Sen sijaan tulee miettiä, miten olemassa olevaa rakennuskantaa voitaisiin hyödyntää ja miten palveluja pystytään tuottamaan kunnan asukkaille tarpeiden mukaan. Miten parhaiten turvataan paikallisten lähipalveluiden osaaminen, jonka turvin yhä useampi voi jäädä kotiseuduilleen asumaan? Yhteistyötahojen näkemyksen mukaan asumiseen ei ole juurikaan vaihtoehtoja eivätkä asuntojen taso vastaa suosituksia. Joillakin paikkakunnilla asuntoihin on jatkuvasti pitkiä jonoja ja nuoret joutuvat odottamaan sopivaa paikkaa vuosikausia. Lisäksi asumiseen liittyvissä palveluissa ei ole valinnanmahdollisuuksia, on esimerkiksi syötävä sitä mitä kulloinkin on tarjolla. Kunnissa pyritään vastaamaan asuntotarpeeseen ja vuonna 2016 valmistuu Lapin alueella vastaajien mukaan yhteensä 76 uutta asuntoa asumisyksiköihin. 11

13 3.3. Lasten asema Yhteistyötahoilta tiedusteltiin, että tuetaanko vammaisten lasten perheitä riittävästi Lapin alueella. Vastaajien mukaan perheet eivät ole mukana palvelujen suunnittelussa, usein palavereihin mennään kuulemaan valmiita ammattilaisten laatimia suunnitelmia. Vastavuoroisuutta ei ole, perheet eivät tunne vaihtoehtoja. Muutostilanteissa perheet kokevat joutuvansa taistelemaan. Heidän kokemuksensa mukaan eriäviä mielipiteitä torpataan ja virkamiesten mielipiteet ja päätökset luovat toiminnan linjat. Parannuksia toivottaisiin muun muassa - asenteisiin - tiedottamiseen - henkilökohtaisen avun saamiseen - pitkiin asuntojonoihin - virkistystoiminnan saatavuuteen Yhden vastaajan kokemus oli toisenlainen. Perhe oli kokenut, että lapsemme asumiseen saama tuki ja asumisyksikön toiminta on erinomaista! Vastaajat arvioivat, että eroja voi olla niin kuntien kuin perheiden palveluntarpeidenkin välillä Kehitysvammaisten palveluntarpeisiin vastaaminen Lapin alueella Kuntien näkökulmat vaihtelivat. Suuri osa kunnista oli sitä mieltä, että peruspalveluiden avulla voidaan vastata kehitysvammaisten henkilöiden palvelutarpeisiin kohtuullisesti. Muutama kunnista oli sitä mieltä, että kunta on onnistunut hyvin. Ongelmia olivat joidenkin kuntien mielestä tuottaneet riittävien asumisvaihtoehtojen löytyminen, opiskelumahdollisuudet sekä eri tahojen välinen yhteistyö. Erityisosaamiselle oli kuntavastaajien mielestä tarvetta Lapin alueella. Kuntien tuli arvioida millaisille erityistason palveluille on tarvetta myös tulevaisuudessa. 12

14 Tarvetta on: - laitoshoidolle - asumispalveluille - tutkimus- ja kuntoutusjaksoille - kuntoutusohjaukselle - päivätoiminnalle - lasten ja nuorten neuvola- ja kuntoutuspalveluille - kriisihoidon palveluille - erittäin haastavalle laitostasoiselle pitkäaikaishoidolle - erityispalveluiden poliklinikalle - kommunikaatiopalveluille - tilapäishoidolle - autismikeskukselle - kehitysvammaisten henkilöiden päihdepalveluille - asumisvalmennukselle - aamu- ja iltapäivähoidolle - päivätoiminnalle - monivammaisten henkilöiden palveluille Yhteistyötahojen mielestä kysytyistä asioista mikään ei ollut toteutunut hyvin (kuvio 1). Palvelusuunnitelmien laatiminen toteutuu Lapin alueella vastaajien mielestä kohtalaisesti, muut asiat joko toteutuvat heikosti tai vastaajilla ei ole tietoa asiasta. 13

15 Kuvio 1. Yhteistyötahojen näkemys Kehas-hankkeen tavoitteiden toteutumisesta. Peruspalveluiden toimivuudesta kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden turvaajana oli yhteistyötahoilla melko negatiivinen näkemys. Yksi vastaaja totesi, ettei kehitysvammaisten henkilökohtaisia palvelutarpeita tunneta. Palvelut suunnitellaan ilman tietoa henkilön taidoista ja toiveista eikä henkilöä kuulla. Perheet väsyvät jatkuvaan taisteluun ja puolensa pitämiseen. Palveluja ohjaavat ulkoiset tekijät muun muassa henkilökunnan määrä. 14

16 Toimivina peruspalveluina arvioitiin: - kuljetukset asiointiin ja harrastuksiin - tilapäishoitoa on mahdollisuus saada, vaikka siihen ei yleensä ole vaihtoehtoja tarjolla - terveydenhuollon palvelut - välttämättömät palvelut, kun vain osaa ja jaksaa vaatia Parannuksia toivotaan: - asuntojen määrään (Rovaniemen kaupungissa on yli 20 nuorta aikuista vailla asianmukaista omaa "kotia") - maksusitoumuksen saamiseen henkilökohtaisen avustajan ostamiseen yksityiseltä palveluntuottajalta - matkapalvelukeskuksen kautta tilattaviin taksikyyteihin, jotka eivät toimi - oikeuksista tiedottamiseen - työntekijöiden asenteisiin 4. Valtakunnallisen kyselyn tuloksia Sosiaali- ja terveysministeriö tekivät kyselyn kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja palveluiden nykytilanteesta, kehityksestä ja Kehas-ohjelman vaikutuksista. Kysely toteutettiin sähköisenä keväällä 2015 ja siihen tuli vastata mennessä. Raporttia varten saatiin Lapin kuntien vastaukset, joita oli kyselyyn tullut yhdeksästä kunnasta. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä vastasi kyselyyn Kuntien vastauksia on tässä raportissa verrattu Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän vastauksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi keskittymään erityisesti niihin Kehasohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joiden toimeenpanon alueen toimijat edellyttävät kehittämistä. Alueellinen kysely toteutettiin ennen kuin vastauksia saatiin ministeriöstä, joten sitä laadittaessa oli mahdotonta tietää kuntien kantaa kyselyn kysymyksiin. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan miten hyvin Kehas-ohjelmassa asetetut tavoitteet toteutuvat Lapin alueella. Mitä korkeampi on arvo sitä huonommin arvioidaan tavoitteen toteutuvan. 1 tarkoittaa että tavoite toteutuu hyvin, 2 kohtalaisesti ja 3 heikosti. 15

17 Kuvio 2. Kolpeneen ja kuntien arviot Kehas-hankkeen tavoitteiden toteutumisesta. Parhaiten kuntien ja Kolpeneen mielestä laaditaan palvelusuunnitelmia ja kehitysvammaisille henkilöille on tarjolla toimeentuloturvaan liittyvää ohjausta. Näkemyseroja kuntein ja Kolpeneen välillä on liittyen Kehas-ohjelman tiedottamiseen, muuttoihin ja asukkaiden mahdollisuuksiin saada toiveitaan vastaavia asuntoja sekä valita asuinkumppaninsa. Kunnat ja Kolpene arvioivat myös miten edellä mainittujen tavoitteiden tilanne on kehittynyt vuodesta 2010 vuoteen Vastaukset on kuvattuna kuviossa kolme. Pieni arvo on taas parempi, 1 vastaa edistystä, 2 että tilanne on pysynyt ennallaan ja 3 tilanteen heikentymistä 16

18 Kuvio 3. Kolpeneen ja kuntien mielipiteet asioiden kehittymisestä Lapin alueella vuodesta 2010 vuoteen Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä arvio, että edistystä on tapahtunut monessa asiassa, ennallaan tilanne on pysynyt tiedottamisessa, asuntojen vastaavuudessa muuttajien toiveisiin, mahdollisuuteen valita asuinkumppani ja kommunikoinnin apuvälineiden ja kotiin annettavan tuen saatavuudessa. Tilanteen arvioitiin heikentyneen muuttojen suunnitelmallisuudessa, kommunikoinnin apuvälineiden käytön ohjauksen sekä mielekkään päivätoiminnan saatavuudessa. Kuntien näkemykset olivat lievempiä. Vammaisten lasten perheitä tukevissa palveluissa kehittämistä on sekä kuntien että Kolpeneen näkökulmasta lyhytaikaishoidossa (muuna kuin laitoshoitona) ja perhehoidossa. Lisäksi alueelle tarvittaisiin alle 5-paikkaisia pienryhmäkoteja lapsille. Lasten mielipiteitä tulisi selvittää entistä enemmän. 17

19 Kuvio 4. Kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden kehittyminen. Suurin ero Kolpeneen ja kuntien näkemyksissä on terveyspalveluiden suhteen. Kolpene arvioi, että kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuolto osana perusterveydenhuollon palveluita toteutuu heikosta kun ne toteutuvat kuntien mielestä hyvin. Kyselyssä kysyttiin myös miten paljon Kehas-ohjelma on edistänyt vammaisten henkilöiden osallisuutta, vammaisten lasten oikeutta, palvelujen kehittämistä, laitosasumisen lakkauttamista, osaamisen varmistamista ja hallinnon alojen välistä yhteistyötä. Kuviossa 5 yksi vastausvaihtoehto tarkoitta, että on edistänyt paljon, kaksi on edistänyt melko paljon, kolme on edistänyt kohtalaisesti, neljä on edistänyt melko vähän ja viisi on edistänyt erittäin vähän. Kunnat ja Kolpene arvioivat, että Kehas-ohjelma on edistänyt kohtalaisesti vammaisten lasten oikeuksia, laitosasumisen lakkauttamista ja osaamisen varmistamista. Hallinnon alojen välinen yhteistyö on Kehas-ohjelman vaikutuksesta edistynyt melko vähän. 18

20 Kuvio 5. Kuinka Kehas-ohjelma on vaikuttanut Lapin alueella. Vastaajien tuli myös arvioida onko Lapin alueella tarpeeksi erilaisia asumisvaihtoehtoja. Alla olevassa kuviossa 6 vastausvaihtoehto yksi tarkoittaa että asumisvaihtoehtoa on liian paljon, kaksi riittävästi, kolme jonkin verran ja neljä ei tarpeeksi. Kuvio 6. Missä määrin erilaisia asuntoja on kehitysvammaisten henkilöiden tarpeisiin nähden. 19

21 Lapin alueella on tarvetta yksittäisille asunnoille normaalissa asuntokannassa sekä perhehoitopaikoille. 5. Kehittämistoimenpiteet Tässä raportissa selvitettiin Lapin alueen kehittämiskohteita liittyen kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen ja palveluihin. toimenpiteiden edistämiseksi. Erityishuoltopiirin alueella asetetaan seuraavat konkreettiset tavoitteet: 1) Käynnistetään alueellinen eri yhteistyötahoista koostuva seurantaryhmä, joka arvioi vuosittain Kehas-hankkeen etenemistä Lapin alueella. 2) Lisätään asumisvaihtoehtoja kehitysvammaisille henkilöille, erityisesti normaalista asuntokannasta yhteistyössä kuntien kanssa. 3) Lisätään vammaisten henkilöiden osallisuutta tukemalla itsemääräämisoikeutta. 4) Tuetaan vammaisten lasten perheitä ja huolehditaan, että lasten ääntä kuullaan. 5) Panostetaan muuttosuunnitelmien laatimiseen, muuttojen pitkäjänteiseen suunnitteluun ja turvataan onnistunut muutto muuttovalmennuksen avulla. 6) Laaditaan konkreettinen suunnitelma yllä olevien tavoitteiden toteuttamiseksi. 20

22 Lähteet ARA (2011). Palveluasumisen opas Saatavissa osoitteesta: Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992 Björkman, Marja-Liisa & Teikari, Martti (2006). Vammaisuus ja itsenäinen asuminen. Vammaisten asumisen kehittämisen loppuraportti. ASPA-julkaisuja 1/2006. Helsinki. Euroopan komissio (2009). Tilapäisen asiantuntijatyöryhmän kertomus siirtymisestä laitoshoidosta yhteisöpohjaiseen hoitoon. Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto. Goffman, Erving (1968). Asylums: essays on the social situation of mental patients and other inmates. Harmondsworth: Penguin. King, Roy D., Raynes, Norma V. & Tizard, Jack (1971). Patterns of residential care: Sociological studies in institutions for handicapped children. Lontoo: Routledge. Kumpulainen, Aila (2007). Kehitysvammapalvelut Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:30. Helsinki. Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi 1281/2004 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 Niemelä, Markku & Brandt, Krista (2008). Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen. Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:73. Helsinki: STM. 21

23 Saloviita, Timo (1989). Elämää keskuslaitoksessa. Tutkimus poikkeavien ihmisten elämänlaadusta. Teoksessa: Keskuslaitoksesta ryhmäasuntoon, Toim. Timo Saloviita. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja 52. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4. Helsinki. Tallavaara, Marja-Sisko (2010). Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Lapisa Valtioneuvoston periaatepäätös

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

RAPORTIN NIMI LISÄNIMI

RAPORTIN NIMI LISÄNIMI KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN KARTOITUS ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KY:N ALUEELLA v. 2014 Ulla Yli-Hynnilä Ulla Yli-Hynnilä RAPORTIN NIMI LISÄNIMI KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

ASUMISEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA 2014. Vammaisten henkilöiden asumista koskeva alueellinen suunnitelma Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla

ASUMISEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA 2014. Vammaisten henkilöiden asumista koskeva alueellinen suunnitelma Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla 1 ASUMISEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA 2014 Vammaisten henkilöiden asumista koskeva alueellinen suunnitelma Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla Katja Valkama 5.6.2014 2 3 1. JOHDANTO Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

Jari Lindh. misyksikkö Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö

Jari Lindh. misyksikkö Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Kartoitus vammaisten palvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista Pohjois-Suomessa. - Kuntakyselyn alustavia tuloksia vammaisten palvelujen toimivuudesta Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-lla Jari Lindh VASKI

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014 22.01.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Asuminen Pohjoismaissa Suomi rakentamassa uutta! Projektijohtaja Maarit Aalto, Pohjoismainen hyvinvointikeskus 16-04-2015 Nordens Velfærdscenter 1 Miksi juuri tämä aihe? YK:n

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 5/2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 5/2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012 KOKOUSAIKA 13.08.2012 klo 17.00-18.05 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto KÄSITELLYT ASIAT PYKÄLÄ SIVU 15 LAUSUNTOPYYNTÖ ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Kainuun soten vammaispalvelun asiakasmaksut 1.1.2015 alkaen

Kainuun soten vammaispalvelun asiakasmaksut 1.1.2015 alkaen 1 Kainuun soten vammaispalvelun asiakasmaksut 1.1.2015 alkaen Liite nro: Kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminnot Päivätoiminta Lounas 4,00 Kahvi ja pulla / aamupala 1,50 (Hinnat v. 2010 sama)

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi. Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki

KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi. Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki Keski-Suomen erityispiirteet Kuntarakenne: 23 kuntaa, paljon pieniä kuntia, puolet

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014

ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014 ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014 Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Sisällys 1 Yleistä kunnallisesta

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU

VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU Hankkeen taustaa Sotainvalidien Veljesliitto on hallinnoinut avustajatoiminnan projektia vuodesta 1998 Sotainvalidien Veljesliiton

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot