Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi. 63 Edellisen kokouksen pöytäkirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi. 63 Edellisen kokouksen pöytäkirja"

Transkriptio

1 KUNTARAKENNESELVITYS- ESITYSLISTA 1 TOIMIKUNTA Seinäjoki Jalasjärvi- Kurikka Aika klo Paikka Kurikan kaupungintalo, Kärrytie 1 Läsnä Poissa Kati Ojaniemi, puheenjohtaja Aarne Heikkilä, poistui klo Lasse Mukkala Juhani Mäki Margit Parkkamäki, poistui klo Anna-Maija Koskela Jaakko Ventelä Martti Alkula Jorma Rasinmäki Paavo Tyrväinen Erkki Hirsimäki Kaarina Hautala Aaro Honkola Janne Antikainen Erkki Välimäki Markku Kujanpää, poistui klo Raija Ranta, sihteeri Kimmo Heinonen Juha Luukko Kaarina Hautala Heikki Vierula Harri Jokiranta 62 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi. 63 Edellisen kokouksen pöytäkirja Seinäjoki-Jalasjärvi-Kurikka Kuntarakenneselvitystoimikunnan edellinen kokous on pidetty Kokouksesta laadittu pöytäkirja on oheisena liitteenä. Liite 63. Ehdotus: Hyväksytään kokouksen pöytäkirja. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. 64 Selvitystyöryhmien jatkovalmistelu Selvitystoimikunta on kokouksessaan merkinnyt tiedoksi selvitystyöryhmien väliraportit. Kuntarakennetyöryhmän sihteeristö on käynyt keskustelua selvitystyön alustavista johtopäätöksistä ja selvityksen suuntaviivoista jatkovalmiste-

2 KUNTARAKENNESELVITYS- ESITYSLISTA 2 TOIMIKUNTA luun liittyen päätyen siihen, että jatkotyön linjauksena analysoidaan kuntafuusiovaihtoehtoa. Kaikki selvitystyöryhmät valmistelevat vielä asioita ja johtopäätöksiään kuntaliitosvaihtoehdosta. Sihteeristön kokouksen pohjalta ja toimeksiannosta selvitysmies on lähettänyt oheisen kirjelmän selvitystyöryhmille: Arvoisat SJK-selvitystyön työryhmien puheenjohtajat ja sihteerit, Selvitysmiehen alustavan arvion mukaan pitkällä aikavälillä elinvoimainen ja kilpailukykyinen kuntarakenne syntyisi Jalasjärven, Kurikan ja Seinäjoen kuntien fuusiosta. Alustavista johtopäätöksistä ja selvityksen suuntaviivoista keskusteltiin kuntarakennetyöryhmän sihteeristössä Asian varsinainen käsittely on selvitystoimikunnan kokouksessa Selvitystyön syventämiseksi selvitysmiehen toimeksiantona työryhmille on tehdä työryhmän teemasta SWOT tarkastelu, jossa mahdollisen SJK liitoksen hyödyt ja haitat tuodaan selkeästi näkyviin tehdä palvelu ja henkilöstötarpeiden ennakointi, mitkä olisivat mahdollisen integraation ja siitä seuraavan harmonisoinnin keskeisimmät kysymykset? Työryhmien analyysi toivotaan olevan selvitysmiehen käytössä mennessä. Selvitysterveisin, Janne Antikainen Ehdotus: Selvitystoimikunta päättää merkitä tiedoksi selvitystyöryhmien työn jatkovalmistelun toimeksiannon. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. 66 Kilpailukyvyn ja kehityksen alustavaa taustatarkistelua Kuntarakenneselvityksen selvitysmies Janne Antikainen on valmistellut kilpailukyvyn ja kehityksen alustavaa taustatarkastelua, liite 66. Ehdotus: Selvitystoimikunta päättää merkitä tiedoksi selvitysmiehen kilpailukyvyn ja kehityksen alustavan taustatarkastelun. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi selvitystoimikunta päätti pyytää selvitystyöryhmiltä myös lyhyemmän aikajänteen tarkastelua, eli SVOT-analyysi vuoteen 2020 ja SVOT 2020 eteenpäin. 67 Projektiaikataulun täsmennys

3 KUNTARAKENNESELVITYS- ESITYSLISTA 3 TOIMIKUNTA 68 Seuraava kokous Selvitystoimikunta on kokouksessaan hyväksynyt selvitystyön aikataulun. Aikatauluehdotusta selvitystyölle on täsmennetty liitteen mukaisesti. Liite 67. Ehdotus: Hyväksytään selvitystyön täsmennetty aikataulu liitteen mukaisena. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi selvitystoimikunta päätti pitää marraskuun selvitystoimikunnan kokouksen klo Jalasjärvellä sekä kunnan- /kaupunginhallitusten ja valtuustojen seminaarin klo 18 Jalasjärvellä. Henkilökunta infot järjestetään kuntakohtaisesti seuraavasti: klo Seinäjoki klo Kurikka klo Jalasjärvi. Kuntarakenneselvitystoimikunnan seuraava kokous pidetään klo Jalasjärvellä kunnantalolla. Kokouksen puolesta Kati Ojaniemi puheenjohtaja Raija Ranta sihteeri

4 Kilpailukyvyn ja kehityksen alustavaa taustatarkastelua Seinäjoki, Kurikka ja Jalasjärvi Kuntarakenneselvitys

5 SISÄLTÖ 2 1 VÄESTÖRAKENNE Väestö ja koulutus Muuttoliike ja aluerakenne Huoltosuhde Seinäjoen seudun vertailua verrokkeihin KILPAILUKYKY Talouden kehitys Elinkeinorakenne Työpaikat ja työssäkäynti Kaupunkiseutujen välisen kilpailukyvyn analyysiä Kilpailukyvyn pohdiskeluja ALUEELLINEN YHTEISTYÖ KILPAILUKYVYN VAHVISTAMISESSA... 25

6 3 1 VÄESTÖRAKENNE 1.1 Väestö ja koulutus Seinäjoen väkiluku oli vuoden 2012 lopussa , Kurikan ja Jalasjärven asukasta. Mitta- suhde- eroa kuvastaa myös väestötiheys, joka oli Seinäjoella 4 kertaa suurempi (41,6 as./km²) kuin Jalas- järvellä (9,86 as./km²) ja 2,5 kertaa suurempi kuin Kurikassa (15,9 as./km²). Väkiluvun kasvun on ennakoitu olevan selkeintä Seinäjoella, jossa vuoteen 2040 mennessä väkiluvun on arvioitu saavuttavan noin asukkaan rajan, jolloin väestö tulisi kasvamaan 7 %. Vastaavasti Kurikan väkiluku vähenee noin 6 %:lla ja Jalasjärven 3 %:lla Jalasjärvi Kurikka Seinäjoki Kuva 1. Väkiluvun kehitys tilastokeskuksen väestönennusteen mukaan Kuntien väestönmuutoksessa tapahtuu vuosittaista heilahtelua (kuva 1). Vuoden 2013 notkahdus perus- tuu ennusteen ja todellisen väestönkehityksen poikkeavuuteen, eikä sitä voida näin ollen pitää oikeelli- sena muutosprosenttina. 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % ,5 % - 1,0 % - 1,5 % - 2,0 % - 2,5 % Kuva 2. Kuntien väkiluvun vuosittainen muutos Jalasjärvi Kurikka Seinäjoki

7 4 Voimakkainta vanhenevan väestön kasvu tulee olemaan Seinäjoella, jossa vuodesta 2012 vuoteen 2040 yli 65- vuotiaiden määrä tulee kasvamaan yli 6000:lla asukkaalla. Kurikan ja jalasjärven vanhusväestön kasvu on maltillisempaa, mutta samanaikaisesti vähenevät muut ikäryhmät aiheuttavat Seinäjokea ne- gatiivisemman huoltosuhteen kehityksen. Tilastokeskuksen ennusteissa alle 14 - vuotiaiden lukumäärä pysyvän kutakuinkin vakiona vuoden arvojen kanssa. Kuitenkin nuoren väestön osuus Jalasjärvellä ja Kurikassa on selkeästi ollut laskussa 80- luvulta alkaen. Seinäjoella kehitys on ollut kasvusuuntainen. Koulutusrakenteen osalta Jalasjärvi ja Kurikka muistuttavat huomattavasti toisiaan. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa on noin 40 % väestöstä, kun puolestaan Seinäjoella vastaava luku on 28 % (vuosi 2011). Keskiasteen koulutuksen osalta (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus) tilanne on kolmessa kunnassa samankaltainen (hieman päälle 40 % yli 15 vuotiaista). Seinäjoella, toisin kuin Kurikassa ja Ja- lasjärvellä, korostuu nuorten ( vuotiaiden) suhteellisen suuri osuus keskiasteen koulutuksen saa- neista. Seinäjoella puolestaan on suhteellisesti melkein kaksinkertainen määrä korkeasti koulutettuja kahteen muuhun kuntaan verrattuna. (kuva 3) 6 % 0 % 13 % 11 % 9 % 8 % 6 % 3 % 0 % 6 % 3 0 % % 28 % 37 % 40 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea- aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste 43 % 45 % Kuva 3. Koulutusrakenne 2011 Jalasjärvi Kurikka 42 % Seinäjoki Tutkijakoulutusaste 1.2 Muuttoliike ja aluerakenne Muuttoliikkeen kannalta keskuskaupunkien ja kaupunkiseudun reuna- alueiden kanssa perusdynamiikka. Keskuskaupungit houkuttelevat erityisesti vähän koulutettua, opiskelevaa nuorta ja pienituloista väes- töä 1. Kaupunkiseuduilta muuttaa pääasiassa ulospäin (naapurikuntiin) perheellistyvää hyvin toimeentu- levaa väestöä. Ikääntyneet muuttavat jälleen keskustaajamiin palveluiden ääreen. Valikoiva ja polarisoi- van muuttoliikkeen on nähty olevan epäedullista erityisesti keskusalueelle, toisaalta perheiden muutto ympäröiviin kuntiin aiheuttaa investointitarvetta. 1 eellinen_dynamiikka.pdf

8 5 Muuttoliike on lähtökohtaisesti kaksisuuntaista ja se näyttäisi seuraavan voimakkuudeltaan kohtalaisen hyvin kuntien välistä työmatkaliikennettä. Kaksisuuntaisuuden vuoksi muuttoliikkeen vaikutus syntyy pienistä eroista lähtö- ja tulomuuton välillä. Seinäjoki hyötyi Kurikasta suuntautuvasta muuttoliikkeestä 2012 noin 40 hengen verran ja Jalasjärven muuttoliikkeestä noin 30 hengen verran. Etelä- Pohjanmaan kuntien välisessä muuttoliikkeessä Seinäjoki ja Ilmajoki olivat absoluuttisesti mitattuna merkittävimmät muuttovoittokunnat. Jalasjärvi (- 43 asukasta) ja Kurikka (- 46 asukasta) menettivät eniten väkeä muutto- liikkeen seurauksena Etelä- Pohjanmaan kuntien välillä, vain Kauhavalla ja Lappajärvellä kehitys oli hei- kompaa. Kuva 4. muuttoliike Etelä- Pohjanmaan kuntien välillä 2012 (suuntaa- antava) Seinäjoen keskuskaupungin kehityksen on nähty säteilevän positiivista väestönkehitystä ympäryskuntiin. Väestönkasvusta on ollut haasteita kuitenkin esimerkiksi palvelutarjonnan sopeuttamisessa 2. Kuitenkin väestönrakenteen muutoksen ovat hitaita. Lähialueita hyödyttää Seinäjoen kaupunkirakenteen ja asuin- rakentamisen hajautuminen alueellisesti. Asumisväljyyden kasvaessa ja perhekoon pienentyessä keskus- ta- alueiden asukasmäärät laskevat. Nykyisen kehityksen mukaan väestö on keskittymässä taajama- alueille maaseutuvaltaisten asuinalueiden sijasta asukastiheyden vähentyessä. Taajama- alueen kasvu on kuitenkin suuntautumassa reuna- alueille (kuva 5) Esim. 4 Tilastotietoa asumisesta (2008):

9 6 Kuva 5. Väestöruutuihin (1 km x 1 km) perustuva tarkastelu vuosien väliltä 1.3 Huoltosuhde Keskeinen muuttuja alueellista kehitystä kuvattaessa on huoltosuhde. Väestöllisen huoltosuhteen osalta Etelä- Pohjanmaan sijaluku oli vuonna 2011 toiseksi huonoin (n. 60 lasta ja vanhusta jokaista 100 työ- ikäistä kohden). Kansallisesti suhteutettuna taloudellinen huoltosuhde oli huomattavasti parempi (Man- ner- Suomen osalta 6. maakunta). Jokaista 100 työllistä kohden Etelä- Pohjanmaalla oli vuonna 2011 noin 140 ei- työllistä. Seinäjoki sijoittuu taloudellisessa huoltosuhteessa parhaiten pärjäävien kuntien jouk- koon oudellinen%20huoltosuhde.pdf

10 7 Kuva 6. Huoltosuhde Etelä- Pohjanmaan kunnissa 2010 ja Lähde: VM. Väestöllinen huoltosuhde tulee huononemaan kaikkialla Suomessa väestön ikääntymisen seurauksena. Tämänhetkisellä väestönkehityksellä taitekohta huoltosuhteen kasvussa tulee olemaan vuosien välissä, jolloin Seinäjoen osalta huoltosuhde on kasvanut 52:sta 68:aan, Kurikassa 60:stä 89:ään, ja Jalasjärvellä 63:sta 93:een 6. Huoltosuhteen kasvu perustuu pääasiassa vanhusväestön kasvuun ja tar- koittaa käytännössä 50 % lisäystä Kurikassa ja Jalasjärvellä huollettavien määrässä huoltosuhteen nega- tiivisimpana vuotena vuoden 2011 arvoon verrattuna. Vaikka Seinäjoella yli 65- vuotias väestö kasvaa voimakkaimmin, muutos huoltosuhteessa ei ole yhtä suuri (30 % vuotta 2011 verrattuna vuoteen 2035) johtuen Kurikkaa ja Jalasjärveä tasaisemmasta työikäisen väestönosuuden kehityksestä. 1.4 Seinäjoen seudun vertailua verrokkeihin Seuraavassa on vertailtua Seinäjoen seudun kehitystä verrokkiseutuihin, joiksi on valikoitua Hämeenlin- na, Joensuu ja Kouvola. Tässä raportissa on esitetty vain raakadata, ei vielä vertailun analyysiä. Kauttaal- taan tilastoissa erottuu Seinäjoen ja seudun positiivinen kehitys verrokkialueisiin nähden. Taulukko x. Seinäjoen verrokkiseudut Seinäjoki Joensuu Hämeenlinna Kouvola Seinäjokeen on yhdis- tynyt Peräseinäjoki vuonna 2005 sekä Nurmo ja Ylistaro vuonna Värtsilä liittyi Tohma- järveen sekä Kiihtelys- vaara ja Tuupovaara yhdistyivät Joensuun kanssa vuonna Eno, Pyhäselkä ja Joen- suu yhdistyivät Hämeenlinnassa on taustalla kuuden kun- nan kuntaliitos vuonna 2009, jolloin Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hä- meenlinnaan. muodostaminen vuon- na 2009 käsitti kuusi kuntaa. Anjalankosken, Elimä- en, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Val- kealan yhdistyminen oli 6 Myös Tekstissä esitetyissä luvuissa lähde Tilastkokes- kus.

11 Selvitettävänä Kurikka, Jalasjärvi ja Seinäjoki. Joensuun, Outokum- mun, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntajakoselvitys käyn- nissä. 8 toiseksi suurin kuntalii- tos vuonna 2009 Suo- messa. Taulukko x. Kuntien perustunnusluvut kuntakohtaisesti Hämeenlinna Joensuu Kouvola Seinäjoki Maapinta- ala, km Taajama- aste, % ,2 87,5 85,5 89,6 Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,3 0,6-0,3 1, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,3 14,6 14,4 18, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,2 67,3 63,1 65,1 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,5 18,2 22,4 16,6 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,3 0,1 0,4 0,2 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,6 2,3 2,5 1,5 Kuntien välinen muuttovoitto/- tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Asuntokuntien lukumäärä Vuokra- asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,9 37,5 26,4 29 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,1 61,8 68,2 Kesämökkien lukumäärä Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Korkea- asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttä- neistä, % ,3 72,8 65,6 72, ,1 23,1 30,3 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,7 54, ,2 Työttömyysaste, % , ,4 8,3 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % ,6 83,8 86,3 82,6 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,2 2,3 4 2,9 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,9 21,7 24,5 25,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,8 74,7 70,2 70,5 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,1 1,3 1,3 1 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömä- nä olevat yhtä työllistä kohti ,32 1,5 1,48 1,19 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,9 23,8 29,3 21,4 Yritystoimipaikkojen lukumäärä

12 9 2,0 % 1,5 % Hämeenlinna Joensuu Kouvola Seinäjoki 1,0 % 0,5 % 0,0 % - 0,5 % - 1,0 % Kuva x. Väestönmuutos verrokkikunnissa 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Hämeenlinna Joensuu Kouvola Seinäjoki 20,0 10,0 0, Kuva x. Demografinen huoltosuhde verrokkikunnissa

13 0,3 0,25 0,2 Hämeenlinna SK Joensuu SK Kouvola SK Seinäjoki SK 10 0,15 0,1 0, * Kuva x. Työttömyysaste vertailuseutukunnissa Hämeenlinnan seutukunta..hämeenlinna 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2..Iic..Ilomantsi..Juuka..Liperi..Polvijärvi Seinäjoen seutukunta..jalasjärvi..kurikka..seinäjoki Kuva x. Työpaikkaomavaraisuus verrokkiseutukunnissa ja verrokkikunnissa

14 1,2 1, ,8 0,6 0,4 0,2 0 Hämeenlinnan seutukunta..hadula..hämeenlinna..janakkala 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Kouvolan seutukunta..iic..kouvola ,2 1, ,8 0,6 0,4 0, Joensuun seutukunta..ilomantsi..joensuu..juuka..koneolahe..liperi..outokumpu..polvijärvi Kuva x. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys verrokkiseutukunnissa ja verrokkikunnissa 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Seinäjoen seutukunta..ilmajoki..jalasjärvi..kauhava..kurikka..lapua..seinäjoki Hämeenlinna 081 Kouvola 122 Joensuu 142 Seinäjoki Kuva x. Alueellisen bruttokansantuotteen kehitys verrokkiseutukunnittain

15 Hämeenlinnan seutukunta - Tavastehus ekon. reg...hadula..hämeenlinna - Tavastehus..Janakkala Kouvolan seutukunta - Kouvola ekon. reg...iic..kouvola Joensuun seutukunta - Joensuu ekon. reg...ilomantsi - Ilomants..Joensuu..Juuka..Koneolahe..Liperi..Outokumpu..Polvijärvi Alkutuotanto Teollisuus Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Tuntematon Seinäjoen seutukunta - Seinäjoki ekon. reg...ilmajoki..jalasjärvi..kauhava..kurikka..lapua - Lappo..Seinäjoki Kuva x. Elinkeinorakenne verrokkiseutukunnissa ja verrokkikunnissa Hämeenlinnan seutukunta - Tavastehus ekon. reg...hadula..hämeenlinna - Tavastehus..Janakkala 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kouvolan seutukunta - Kouvola ekon. reg...iic..kouvola Joensuun seutukunta - Joensuu ekon. reg...ilomantsi - Ilomants..Joensuu..Juuka..Koneolahe..Liperi..Outokumpu..Polvijärvi Alkutuotanto Teollisuus Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Tuntematon Seinäjoen seutukunta - Seinäjoki ekon. reg...ilmajoki..jalasjärvi..kauhava..kurikka..lapua - Lappo..Seinäjoki Kuva x. Elinkeinorakenne, eri sektoreiden osuus työpaikoista

16 13 Seinäjoen seutukunta - Seinäjoki ekon. reg. Joensuun seutukunta - Joensuu ekon. reg. Kouvolan seutukunta - Kouvola ekon. reg. Hämeenlinnan seutukunta - Tavastehus ekon. reg Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea- aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Kuva x. Väestön koulutusaste verrokkiseutukunnissa Hämeenlinnan seutukunta - Tavastehus ekon. reg...hadula..hämeenlinna - Tavastehus..Janakkala Kouvolan seutukunta - Kouvola ekon. reg...iic..kouvola Joensuun seutukunta - Joensuu ekon. reg...ilomantsi - Ilomants..Joensuu..Juuka..Koneolahe..Liperi..Outokumpu..Polvijärvi Seinäjoen seutukunta - Seinäjoki ekon. reg...ilmajoki..jalasjärvi..kauhava..kurikka..lapua - Lappo..Seinäjoki 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Alin korkea- aste Ylempi korkeakouluaste Keskiaste Alempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Kuva x. Väestön koulutusaste, osuudet

17 2 KILPAILUKYKY 2.1 Talouden kehitys Etelä- Pohjanmaan seutukuntien bruttokansantuotteen kehitys on varsin tasaista koko 2000 luvun lu- kuun ottamatta vuoden notkahdusta. Parhaiten eteläpohjalaisista seutukunnista pärjää Sei- näjoen seutukunta, joka kuitenkin kaupunkiseutuja tarkastellessa oli vuonna 2009 vasta sijalla 15. Alu- een kunnat jäävät myös kansallisen indeksiluvun valossa selkeästi keskiarvon alapuolelle. Kehitys kuiten- kin on ollut viimeajat positiivista ja alueen on BKT on kasvanut muihin seutukuntiin nähden rivakammin. Bruttokansantuotteella mitattuna Etelä- Pohjanmaa oli vuonna 2010 kuitenkin viiden huonoiten pärjää- vän maakunnan joukossa Suupohja 142 Seinäjoki 144 Kuusiokunnat 146 Järviseutu Kuva 7. Seudun BKT suhteutettuna maan keskiarvoon (koko maa = 100) Seinäjoen lainakanta on selkeästi suurin 2200 /asukas (2011), kun Jalasjärvellä vastaava luku oli hieman päälle 400 /asukas ja Kurikassa hieman alle 1000 /asukas. Verotulot asukasta kohden olivat Kurikassa ja Jalasjärvellä noin 2500 /asukasta kohden ja Seinäjoella noin 3400 /asukas. Kurikan ja Jalasjärven osalta valtionosuudet ovat kuitenkin korkealla tasolla (2010: yli tai melkein 40 %), kun Seinäjoella valti- onosuudet tulopohjasta olivat maakunnan pienimmät (20,1 % vuonna 2010). 7 Vuoden 2014 alustavat valtionosuudet asukasmäärään suhteutettuna olivat Kurikassa (2 500 /asukas) ja Jalasjärvellä (2 800 /asukas) yli puolet Seinäjokeen verrattuna (1350 /asukas). 8 Kuntien vuosikate vuonna 2011 oli Jalas- järvellä noin euroa ja Kurikassa 200 euroa alijäämäinen asukasta kohden sekä Seinäjoella noin 200 euroa ylijäämäinen asukasta kohden. Viimeisen viiden vuoden aikana ( ) yrityskanta on kasvanut Seinäjoella 14 %, Jalasjärvellä 15 % ja Kurikassa hieman alle 5 %. Tyypillistä kaikille kunnille on tasainen yrityskannan kasvu. Suhteutettuna kunnan väkilukuun, Kurikassa on hieman Jalasjärveä ja Seinäjokea enemmän yrityksiä. Erot ovat kuiten- kin pieniä. 7 en_tarkastelu_netti.pdf /Sivut/default.aspx

18 15 Kansallisesti tarkasteltuna Seinäjoen kaupunkiseudun yrityskannan muuttuminen on paljon hitaampaa kuin muualla Suomessa. Yrityskannan uusiutumisen on nähty olevan positiivinen ilmiö, sillä sen myötä sopeutuminen sen hetkiseen taloudelliseen tilanteeseen helpottaa alueen sopeutumista muuttuviin suhdanteisiin 9. Seinäjoen seutukunnan indeksiluku oli Aron tutkimuksessa 96,7 ja yrityskannan muutos (aloittaneiden ja lopettaneiden yhteenlaskettu osuus yrityskannasta) vuonna ,6 %, joka merkitsi 12 suurimman kaupunkiseudun osalta hitaimmin uusiutuvaa yrityskantaa. Havainto näyttäisi olevan linjassa alueen teollisuusvaltaisuuden kanssa ja eittämättä yrityskannan muutoksiin vaikuttaa myös maatalouteen liittyvien yritysten osuus. Seinäjoen seutukunta on pärjännyt hyvin Elinkeinoelämän keskusliiton yritysilmastotutkimuksessa. Sijoi- tus vuonna 2011 oli 5. ja vuonna 2012 ensimmäinen. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna Seinäjoki sijoittui 2011 kymmenenneksi ja vuonna 2012 kolmanneksi. 10 Hyvästä yritysilmapiiristä huolimatta eteläpohjalaisia PK- yrityksissä suhtaudutaan yleisesti ottaen nega- tiivisemmin tulevaan kehitykseen kuin kansallisesti yleensä. Kuitenkin näkymät ovat muutaman prosen- tin positiivisemmat edelliseen barometriin nähden (2012 syksy), jolloin tuloksesi saatiin - 5 %. Kevään 2013 Pk- yritysbarometrin tulokset ennakoivat myös henkilöstön vähentämisen tarvetta seuraavan vuo- den aikana. 11 Seinäjoen seutukunnassa 12 kehitys on Etelä- Pohjanmaan maakunnista positiivisinta. Koko maan keskiar- voon laskettuna maakunnan ydinalue näyttäisi pärjäävän työttömyysasteen osalta muuta maata huo- mattavasti positiivisemmin. Elinkeinoelämän tilanne nyt on mielletty nyt aikaisempia ajankohtia hei- kommaksi. Kuitenkin vielä vuoden 2013 keväällä tilanteen arveltiin taittuvan positiiviseksi tulevan vuo- den alkuun mennessä. 13 Alueelliset kehitysnäkymät raportissa (1/ ) todetaan odottavan tunnelman vaikuttavan yritysten tulevaisuudenodotuksiin. Välitöntä muutosta ei vuoden 2012 lopulla nähty syntyvän. Tulevana haastee- na nimettiin osaan työvoiman saatavuus. Raportissa korostetaan myös Seinäjoen saavutettavuuden parantumista. Metalli- ja puutuoteteollisuuden näkymät ovat synkemmät kuin elintarviketeollisuudessa tai kaupan alalla. Alkutuotannon keskeinen trendi on tilakoon kasvu ja aktiivitilojen väheneminen. Tosin maatilainvestoinnit ovat kehittyneet varsin suotuisasti. 2.2 Elinkeinorakenne Etelä- Pohjanmaan elinkeinorakenteessa korostuu vahva osuus maatalouden ja teollisuuden työpaikois- sa. Kansallisessa vertailussa alueella on yhdessä Keski- Pohjanmaan kanssa suhteellisesti eniten maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkoja (n. 10% työpaikoista). Teollisuuden sekä maa-, metsä- ja kalatalou- den työpaikkojen osuus alueen elinkeinorakenteesta on yhteen laskettuna noin kolmannes seutukunta.pdf 11 d2ff- 427e- b759-8cad427d3e52/etela_pohjanmaa_alueraportti_kevat_2013.pdf

19 16 Alueen kunnat ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Seinäjoen kunnan elinkeinorakenne rakentuu suhteellisen voimakkaasti julkisten palveluiden ja kaupan varaan (70,5 % vuonna 2010). Kunnan keskeisestä asemas- ta kaupan keskuksena kertoo myös varsin suuri tukku ja vähittäiskaupan osuus. Seinäjoen seutu muo- dostaa noin henkilön markkina- alueen. Kurikassa on verrokkialueisiin nähden suurin osuus teol- lisuuden (33,9 %) työpaikkoja. Jalasjärvelle ominaista on erityisesti maatalouden ja muun alkutuotannon (20,3 %) työpaikat. Vaikka maatalouden merkitys Seinäjoen kokonaistyöpaikoista on pieni, niin vuonna 2010 absoluuttisesti mitattuna on kyse noin 850 työpaikasta. Jalasjärven ja Kurikan suhteellinen osuus maaseudun työpai- koista on paljon suurempi, mutta maatalouden työpaikkojen määrä oli Jalasjärvellä 632 ja Kurikassa 513. Seinäjoen osalta kunnan rakenteeseen on vaikuttanut erityisesti aikaisempien vuosien kuntaliitokset. Etelä- Pohjanmaan tuottama arvonlisäys maatalouden osalta on kolmen kärjessä (vuonna ,7 milj. euroa) heti Keski- Pohjanmaan ja Varsinais- Suomen jälkeen. Sekä elintarviketuotannon (vuonna ,6 milj. euroa) osalta toisena Uudenmaan maakunnan jälkeen. Maakunta on profiloitunut eri- tyisesti ruokajärjestelmien erikoisosaamisen alueena Aluetilinpidon arvonlisäys toimialoittain Seinäjoen seudulla 2010* Terveys- ja sosiaalipalvelut Asuntojen vuokraus ja hallinta Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajon. korjaus Metallien, met.tuott., elektr., sähkölaitt. valm. Rakentaminen Elintarviketeollisuus ym. Muu teollisuus Kuljetus ja varastointi Kiint.toim.; Ammatillinen, tieteell. ja tek. toim. Koulutus Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Maatalous ja metsästys Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta Metsätalous ja kalatalous Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kustannus, Audiovisuaalinen toim.; Tele; Tietojenk Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kotitalouspalvelut *ennakkotieto TOL aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito, SeutuNet Kuva 8. Arvonlisäys toimialoittain. Lähde: SeutuNet Miljoonaa euroa käyvin hinnoin Jalasjärven, Kurikan ja Seinäjoen liitos ei tilastollisesti muuttaisi kovinkaan voimakkaasti syntyvän kun- nan elinkeinorakennetta Seinäjoen elinkeinorakenteeseen verrattuna. Liitos lisäisi muutaman prosentin maatalouden työpaikkojen ja teollisuuden osuutta ja puolestaan tasaisesti pienentäisi muita. Jalasjär- velle ja Kurikalle muutos on kuitenkin suurempi. Kummassakin tapauksessa maatalouden ja teollisuuden työpaikkojen osuus tulisi laskemaan reilusta kolmannesta vajaaseen neljännekseen

20 2.3 Työpaikat ja työssäkäynti Seinäjoen työpaikkakehitys on ollut vuoden 1993 jälkeen positiivista. Vuoteen 2010 alueella on reilut työpaikkaa. Jokaista kunnassa asuvaa kohden oli vuonna ,1 työpaikkaa, kun Jalasjärvellä vas- taava luku oli 0,9 ja Kurikassa 0,8. Työmatkaliikenne kunnan ulkopuolelle on suhteellisen vähäistä Seinä- joen alueella. Vuonna 2010 noin 17 % asukkaista kävi töissä asuinkuntansa ulkopuolella. Seinäjoki on työssäkäynnin kannalta keskeisin taajama. Työssäkäynti Seinäjoelta jakautui kuitenkin varsin tasaisesti ympäryskuntiin. Painopiste kuitenkin Ilmajoen lisäksi pohjoisemmissa Lapuan ja Kauhavan kunnissa. Jalasjärven työssäkäyntiin vaikuttaa erityisesti alueen varsin pieni väestöntiheys ja maatalouden työ- paikkojen suhteellisen suuri osuus. Yhteenlaskettuna Seinäjoella on yli 3,5 enemmän työpaikkoja, kuin Kurikassa ja Jalasjärvellä yhteensä Alkutuotanto Teollisuus Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Muut YHTEENSÄ Kuva 9. Työpaikkojen kehitys toimialoittain (indeksi, 2007 = 100) Seinäjoen seudun työssäkäyntialueen määrittely vaihtelee eri lähteiden mukaan. Yleisesti ottaen Seinä- joki, Kurikka ja Jalasjärvi on mielletty samaan työssäkäyntialueeseen Kuntarajasta riippumattomista alueellisista tarkasteluista kuitenkin nähdään, että Jalasjärven ja Kurikan keskustaajamat ja eteläiset osat ovat enää heikosti Seinäjoen keskustaajaman työssäkäyntialueen piirissä 19. Seinäjoen työssäkäyntialue jatkuu luonnollisimmin kohti pohjoista 20. Lisäksi vuoden 2007 kartoissa Kurikan pohjoisosat (Jurva) on piirretty kuuluvaksi Vaasan työssäkäyntialueeseen. Kun kriteeriksi nostetaan 20% työssäkäyntiosuus per tarkasteltu ruutu (250m x 250 m), katkeaa Seinäjo- en työssäkäynti Ilmajoen keskustaajamaan. Kurikka on kuitenkin edellä mainitussa yhteydessä laskettu 17 https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/ pendel/tyossakayntialueet_20 13.pdf JA lointi_koko_maa pdf

21 18 omaksi maaseutumaiseksi työssäkäyntialueeksi, joka vaikuttaa myös pienemmän yhtenäisen työssä- käyntialueen muodostumiseen. Tästä huolimatta on kuitenkin hyvä muistaa, että Seinäjoki on Kurikalle selkeästä tärkein oman kunnan ulkopuolinen työssäkäyntikunta. Osittain Jalasjärven jäämistä työssä- käyntialueiden ulkopuolelle voidaan selittää suhteellisen harvalla asutuksella ja maaseutuvaltaisella tuotantorakenteella. Kuntatasolla tarkasteluna tilastollinen työssäkäyntialue (10 % pendelöinti keskustaajamaan) muodostaa alueen, jossa Kurikka, Jalasjärvi ja Seinäjoki ovat samaa työssäkäyntialuetta Ilmajoen, Kuortaneen ja Lapuan kanssa 21. Tarkempi tarkastelu osoittaa työmatkaliikenteen kaksisuuntaiseksi 22. Pääsääntöisesti työmatkaliikenne on kuitenkin voimakkaampaa keskuskaupunkiin, kuin sen ulkopuolelle. Lisäksi keskus- taajamaan kohdistuva työmatkaliikenne näyttäisi kattavan yhtenäisemmän alueen kuin keskustaajamas- ta ulospäin suuntautuva liikenne 23. Kuva 10. Työssäkäynti asuinkunnan ulkopuolella elointi_koko_maa pdf 22 Pohjanmaan%20kunnissa% jpg 23

22 19 Lyhyiden etäisyyksien työmatkojen osuudet (2-5 km: 15 % - > 7,5 % ja 5-20 km: 32 % - > 20,5%) ovat ta- saisesti laskeneet Etelä- Pohjanmaalla 80- luvun puolenvälin jälkeen vuoteen 2005 asti. Erityisen voimak- kaasti on tarkastellussa kolmessa kunnassa on kasvanut km työmatkojen osuus muiden yli 2 km ja 200 km työmatkojen osuuksien pysyessä kohtalaisen samana. Voimakkainta on ollut lyhyiden työmatko- jen (alle 2 km) väheneminen. Seinäjoen nykyinen keskityömatkan pituus alle 200 km työmatkoista on 12,3 km, Jalasjärvellä 15,4 km ja Kurikassa 15,7 km. Vielä 90- luvun alussa työmatkat olivat vastaavilla kunnilla 8 km, 9,3 km ja 8,9 km. Tasainen työmatkan lisääntyminen kuvastaa hyvin liikkumisen tarpeen muuttumista. Työmatkojen kes- kipituuden kasvuun vaikuttaa Etelä- Pohjanmaan varsin korkea autoistumisaste. Noin 70 % kaikista mat- koista tehdään autolla 24. Kuntaliitostapauksessa työssäkäyntialueen muutosta on vaikea arvioida. Kuitenkin on merkkejä siitä, että esimerkiksi Seinäjoen keskusseudulla asutus olisi laajentunut liitosalueille. Esimerkiksi Peräseinäjo- en kannalta kuntaliitoksen on nähty palvelevan erityisesti muuttovoittoa. Kuntaliitoksen vaikutukset tulevat näkyviin hitaasti, esimerkiksi yhdyskuntarakenteen (asuminen, liikenne, maankäyttö) vasta 3-4 valtuustokauden kuluttua Ilkka, 3. elokuuta 2013?

23 2.4 Kaupunkiseutujen välisen kilpailukyvyn analyysiä 20 Kaupunkiseutujen kilpailukyvyn tai pikemminkin suorituskykyä on seuraavassa analysoitu kolmen muuttujan (muuttotase, työttömyysaste, aluetalouden muutos) kautta. Muuttotase ja työttömyysaste on tarkastelu vuosina , aluetalouden muutos Seutukuntien arvoja on verrattu seutukuntien keskiarvoon (pl. Ahvenanmaan seudut), siten että seutukunta saa luvun 100, mikäli arvo on sama kuin seutukuntien keskiarvo. Kuvan 10 vaaka- akselilla on kuvattu rakenneindeksi, joka kuvaa muuttujien tasoa (oikeassa laidassa korkein positiivinen muuttotase, matalin työttömyysaste ja korkein aluetalous). Pystyakselilla on kuvattu muutos alueen lähtötasoon (2008) nähden, eli miten paljon seutu- jen arvot ovat parantuneet tarkasteluvuosien aikana. Korkeimmalla ovat siis ne seudut, joiden muutto- liike, työllisyystilanne ja aluetalous on parantunut eniten. Pallukoiden koko viittaa kehitysindeksiin, joka on rakenne- ja dynaamisen indeksin keskiarvo. Kuva 11. Seutukuntien rakenteellinen (vaaka- akseli) ja dynaaminen (pystyakseli) suorituskyky

24 21 Taulukko x. Seutukuntien vertailu seutukunta nro ja nimi kehitysindek- si kehitysindek- si järjestyslu- ku rakennein- deksi rakennein- deksi järjes- tysluku dynaaminen indeksi dynaaminen indeksi järjes- tysluku indeksiluku, muuttoliike 2012 indeksiluku työttömyys- aste 2012 indeksi bkt 2010 muuttoliik- keen indeksi muutos työttömyys- aste indeksin muutos Jakobstadsregionen Helsinki Sydösterbotten Vaasa Kuopio Rauma Loviisa Porvoo Pohjois- Lappi Tunturi- Lappi Seinäjoki Kokkola Lappeenranta Turku Mikkeli Tampere Oulu Pori Imatra Lounais- Pirkanmaa Kouvola Ylivieska Joensuu Riihimäki Jyväskylä Kuusiokunnat Äänekoski Kaustinen Suupohja Sisä- Savo Kotka- Hamina Lahti Kyrönmaa Loimaa Rovaniemi Kemi- Tornio Pielinen- Karjala Hämeenlinna Etelä- Pirkanmaa Savonlinna Åboland- Turunmaa Pohjois- Satakunta Ylä- Savo Kajaani Luoteis- Pirkanmaa Nivala- Haapajärvi Jämsä Pieksämäki Forssa Raahe Järviseutu Oulunkaari Koillis- Savo Torniolaakso Keuruu Kehys- Kainuu Joutsa Ylä- Pirkanmaa Varkaus Vakka- Suomi Raasepori Itä- Lappi Saarijärvi- Viitasaari Haapavesi- Siikalatva Koillismaa Keski- Karjala Salo

25 22 Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa Saku Vähä- Santanen ja Ari Karppinen ovat analysoineet seutu- kuntien kilpailukykyä. Tarkastellut muuttujat ovat olleet Työn tuottavuus - työn tuottavuus on laskettu yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohti. Työllisyysaste - työllisten osuutta v. tai v. väestöstä. Innovatiivisuus - yritysten T&K- menojen osuus liikevaihdosta. Koulutustaso - korkea- asteen (alempi ja ylempi sekä tutkija) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä. Yritysdynamiikka - Aloittaneet + lopettaneet yritykset/ yrityskanta Teollisuusvaltaisuus - teollisuuden osuus alueen liikevaihdosta Vertailussa Seinäjoen seutu on sijalla 22.

26 23 Maakuntien välistä kilpailukykyä on analysoinut Timo Aro (kuva 12) 26. Aron analyysin perusteella Etelä- Pohjanmaa on yksi parhaiten kilpailukykyään nostaneista maakunnista luvulla, Satakunnan ja Kes- ki- Pohjanmaan ohella (Kuva 13). SJK toimii maakunnan kehityksen moottorina, sen vetovoimasta riippuu pitkälti koko maakunnan kilpailukyky. Kuva 12. Maakuntien kilpailukykyanalyysissa tarkastellut muuttujat. Lähde: Timo Aro. Kuva 13. Maakuntien kilpailukyky. Lähde: Timo Aro 26 kilpailukykyanalyysi final

27 2.5 Kilpailukyvyn pohdiskeluja 24 Mistä rakentuu alueiden kilpailukyky Kovat tekijät Infrastruktuuri: saavutettavuus, MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) Elinkeinopolitiikan kärjet osaamisen terävä kärki Talous ja kehittämispanostukset Medium tekijät Osaamisen laaja- alainen pohja, koulutus Toimivat palvelut yrityksille ja asukkaille Kehittämisen kyvykkyys Pehmeät tekijät Visio ja valintojen tekemisen taito Yhteistyö- ja verkostoitumiskyky Luottamus Lähtökohtana kilpailukyvyn rakentamiselle on alueen omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva eri- koistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen sekä alueiden kesken että kansainvälisesti. Elinvoimaisen kunnan komponentteja (Kuntaliiton meneillään olevan kuntaliitostutkimuksen pohjalta jäsennettynä) ovat MAANTIEDE o sijainti ja saavutettavuus, o toiminnallisuus, o erityispiirteet MALPE- kehittäminen o Yhdyskuntarakenne (toimivuus, maankäyttöpolitiikka, kasvun hallinta) o Palvelut (uudistaminen, saatavuus, lähipalvelut) o Elinvoima (kilpailuetu, osaaminen, arvoketjut, elinkeinojen kehittäminen, työpaikat ja työllisyys) TEKIJÄT JA TOIMINNAN OHJAUS o Johtaminen (järjestelmä, strateginen kehittäminen, muutosprosessin johtaminen) o Demokratia (edustuksellinen, suora vaikuttaminen, lähidemokratia) o Henkilöstö (voimavarojen käyttö, osallistuminen, esimiestyö) TALOUS o talouden kehittyminen, o verotulot, o fuusiokustannukset, yhdistymisavustukset SJK:lle keskeisiä havaintoja ja kysymyksiä: Kakun kasvattamisen haaste miten saadaan enemmän arvonlisää? Miten houkutellaan virtoja, erityisesti investointeja, osaajia sekä huomiota? Miten rakennetaan kasvuympäristö yrityksille ja miten huolehditaan stabiilista ympäristöstä? Kuntien vaihtelevat ja osaoptimoidut yhteistyön suunnat ja useammalla kuin yksillä rattailla aje- lu kilpailukyvyn rakentamisessa vaikeuttaa asetelmaa

28 25 3 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ KILPAILUKYVYN VAHVISTAMISESSA Kuntien väliset yhteistyömuodot Seinäjoen, Kurikan ja Jalasjärven kuntien elinkeinorakenteessa on yhteisiä vahvuusalueita, jotka tukevat niiden kilpailukykyä ja yritysyhteistyötä. Kunnilla on myös pitkäaikaista yhteistyötä erityisesti elinkeinopolitiikan, kuntamarkkinoinnin ja osaamisen vahvistamisen aloilla. Seinäjoella elinkeino- ja kehittämistoiminnan henkilöstöä on kaupungin keskushallinnossa, liike- laitos SEEK:ssä sekä kaupungin tytäryhtiössä Framissa. Henkilöstöä näissä on yhteensä noin 40 henkilöä, joista pääosa toimii vähintään suunnittelijatason tehtävissä Kurikassa elinkeino- ja kehittämistoimintaan liittyvissä tehtävissä n. 5 henkilöä (elinkeinotoimi ja Kurikan Kehitys - liikelaitos) ja Jalasjärvellä kolme henkilöä. Tiivis kehitystyö liittyen uuteen kansalliseen Innovatiiviset kaupungit - ohjelmaan K9 (K8) Yhteistyön lähtökohdat PARAS- hankkeessa Nykyisin yhteistyössä on mukana yhdeksän kuntaa (Seinäjoki, Kurikka, Jalasjärvi, Ilmajoki, Ala- vus, Lapua, Kuortane, Kauhava (ja Isokyrö)) Yhteistyöeliminä ovat kuntien luottamusjohdon neuvottelukunta, kuntajohtajista muodostuva johtoryhmä sekä maankäytön ja kaavoituksen suunnittelijoiden yhteistyöryhmä Kaupunkiseutujen rooli vahvistunut (INKA) ja yhteistyö ollut imagon rakentamisen ja markki- noinnin väline Vakiintunut maankäytön ja kaavoituksen suunnittelijoiden yhteistyöryhmä: maakuntakaavoitus, rakennemalliyhteistyö sekä ilmasto- ja energiastrategia K9 alueella suuremmalle kuntaliitokselle ei edellytyksiä, vaan päädyttiin esittämään yhteisen elinvoimastrategian laatimista syksystä 2012 alkaen (kasvusopimus ja mukaan otettavat tavoit- teet Seinäjoen kaupunkiseudun ja valtion välillä): Nyt Seinäjoki neuvottelee kasvusopimuksessa 1) Seinäjoen asema- ja ratapiha- alueen yhteis- suunnittelusta ja pääväylälogistiikasta (Nordic Logistic City - logistiikka- alue) 2) Tulevaisuuden ruokamaailma sekä ruokajärjestelmien käyttäjälähtöisestä kehitysalustasta (ruokaprovinssitalo), kaupunkien ruokahankinnoista kestävän ruokaketjun edistäjinä 3) Ruokajärjestelmien kansain- välinen kampuksen kehittämisestä SEEK Rooli: Seinäjoen seudun elinkeinokeskus (SEEK) tuottaa elinkeino-, maaseutu-, sijoittumis- ja kansainvälistymispalveluja sekä hallinnoi Seinäjoen seudun elinkeinojaostoon kuuluvien kuntien (Seinäjoki, Kurikka, Jalasjärvi, Ilmajoki, Lapua, Kauhava ja Kuortane) yhteisten elinkeinollisten kehittämishankkeiden kuntarahoja Kuntien rooli: Seinäjoen omistama liikelaitos, (muut kunnat ostopalveluina) Toiminnan volyymi: Selvitettävä SEEKistä tarkemmin Investointikohteiden markkinointiyhteistyö (Softlanding- hanke) Yleinen alueen markkinointiyhteistyö (KOMIA) Ruokaprovinssi (SEEK, Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopisto- keskus ja Foodwest Oy)

29 26 Liiveri Rooli: Seinäjoki, Jalasjärvi ja Kurikka ovat mukana kehittämisyhdistys Liiverissä, joka on keskei- nen toimija maaseuturahastorahoitteisessa maaseudun kehittämistyössä. Kuntien rooli: Toiminnan rahoittajia ja kunnat ovat olleet vahvasti toiminnan takana. Koettu erittäin hyödylliseksi. Kulttuuriyhteistyö (kylien kehittäminen, luovat alat) ollut erityisen tärkeää. Alueen toimijat tekevät paljon yhteistyötä niin Liiverin toiminnan puitteissa kuin muutenkin. Toiminta ollut kuitenkin lähinnä paikallista. Toiminnan volyymi: 2,5 htv (toimintarahalla + muut 3 työntekijää hankerahalla), vuonna hanketta, julkinen rahoitus 1,3 milj. (yksit. ml. 2,64 milj. ) Ollut monipuolinen, vahvasti omaehtoinen kehittämisväline koko alueella. Kurikka on siirtämässä pääosan toiminnasta Suupohjan alueen kehittämisyhdistykseen, jolloin Liiverin toiminta- alueen muodostaa jatkossa Seinäjoki, Jalasjärvi ja Ilmajoki. Yhteistyö Suupohjan kanssa toiminut erittäin hyvin. Seinäjoen kaupunki on laajentamassa yhteistyötä Liiveri ry:n kanssa myös nk. Kaupunki- Leaderin toteuttamiseen. Muu yhteistyö Kaikki kunnat toimivat yhteisissä verkostoissa, joita ovat mm. yrittäjäyhdistysten, Yritys- Suomen ja koulutusorganisaatioiden verkostot SeAMK, maakuntakorkeakoulu (Alajärvi, Kauhava, Ähtäri, Kauhajoki ja Kurikka) Osakeyhtiöittäminen: osakkaat ovat Seinäjoen kaupunki (53,93 % osuus osakeyhtiöstä), Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (22,47 %), Ilmajoen kunta (11,24 %), Kurikan kaupunki (11,24 %) ja Ähtärin kaupunki (1,12 %) Keskittäminen Framin kampukselle ja nyt kesän aikana tulleet uudet säästöpaineet. Mitä yhdistyminen vaikuttaisi päätöksiin ja Kurikan huomioimiseen SeAMKin toiminnassa? Strategian uudistaminen SEDU Koulutuskeskus sekä Sedu Aikuiskoulutus- liikelaitos ovat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän omistuksessa. Koulutuskuntayhtymään kuuluu 20 kuntaa, Kurikan ammattioppilaitoksen koulu- tuskuntayhtymä yhdistyi siihen 2009 (Jalasjärvi ei mukana à JAKK). Hanketoiminta, (yrittäjyyskasvatuksen, työssäoppimisen ja opintojen ohjauksen kehit- tämistyö) E- P:n matkailu, (13 eteläpohjalaisen kunnan ja kaupungin omistama matkailun myynti- ja mark- kinointiorganisaatio ja matkailun alueorganisaatio). Markkinointi, tilastot ja tutkimustieto, tuo- tekehitys- ja hankeyhteistyö. Foodwest SeiLab Oy (Foodwestin kanssa samassa rakennuksessa), vuonna 2012 perustettu yhtiö (Seinäjoki pääomistajana?) tekee tiivistä yhteistyötä elintarvikeyritysten kanssa ja toiminta on laajentunut myös maa- ja lantanäytteiden tutkimuksiin. Ostopalveluina muista kunnista E- P:n kauppakamari Uusyrityskeskus ja ProAgria JIK- kehityskäytävähanke (3- tie Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka) mainitaan Kurikan elinkeinostrate- giassa Pelastuskeskus

30 27 Miten yhteistyöfoorumit toimivat? Kokonaisuutena kaupunkiseudulla vakiintunut ja tuloksekas yhteistyö, mutta silti myös yhteis- toiminnassa vahvojen itsenäisten kuntien leima. Eniten ollut hyötyä maankäytön suunnittelussa sekä yhteisessä imagotyössä ja markkinoinnissa. Elinkeinojen kehittämisessä ei suoraan ole nähty isoja synergiaetuja (arvostetaan läheisyyttä ja lähimittakaavaa ympäryskunnissa, Seinäjoki johtanut laajempaa kehittämistä). Johtuu myös sii- tä, ettei Seinäjoki ole koonnut kehittämistä yhden ison organisaation alle (vrt. esim. Oulun liitos ja Business Oulu, jossa yhdistymisen osalta otettiin iso harppaus elinkeinojen strategisessa ke- hittämisessä) Koulutuspuolella toiminta keskittynyt ja yhdistynyt Seinäjoen koulutuskuntayhtymään ja samalla keskustela on aiheuttanut yksiköiden ja toiminnan keskittäminen Seinäjoelle. Miten mahdollinen SJK- liitos vaikuttaisi yhteistyöfoorumeiden toimintaan? Mahdollisella kuntaliitoksella ei välttämättä ole suoria nopeita vaikutuksia alueelliseen yhteis- työhön. Toteutuneissa liitoksissa olennaista on ollut päätökset liitoksen jälkeen. Keskeistä on päätösten ja uudistusten strategisuus sekä toteutuksen taitavuus. Selvitystyöryhmä toteaa, että SEEKin yhteydessä toimivan elinkeinojaoston toimintaa olisi mah- dollista kehittää ja syventää mm. hankkeiden yhteiseen arviointiin ja strategisuuteen. Yhteistyön laajentumista nykyistä merkittävästi strategisempaan yhteistyöhön halutaan tukea, mutta myös siinä on omat rajoitteensa kuntien erilaisten tavoitteiden ja lähtökohtien vuoksi. Elinkeino- ja innovaatiotoiminnan laajentaminen on mahdollista, jopa yhteiseksi organisaatioksi. Ruokajärjestelmän teemassa toimiva yritystoiminta olisi uuden kaupungin alueella kansallisesti- kin poikkeuksellisen vahvaa. Kurikan ja Seinäjoen elinkeinostrategioissa hyvin paljon samoja ta- voitteita (kauppa, palvelut, osaamisen kehittäminen ja SeAMK, vetovoima). Kurikka katsoo vain paikallisesti, Seinäjoki laajemmin. Jalasjärvellä ei elinkeinostrategiaa, joten nykytilanteesta vai- kea päästä kärryille. Suuntana, tosin implisiittisesti, on tällä hetkellä saattaa Frami ja SEEK yhteen Tuoko yhteinen maankäytön suunnittelu samanlaisia etuja yhteistyössä kuin Seinäjoki- Nurmo - liitos? Logistiikan ja tonttitarjonnan synergiaa ja kovempi rummutus strategisesta kehittämisestä on mahdollista. Kehityssuunnat ja logistiikan investoinnit ja kehittäminen (esim. Nordic Logistic City) myös olennaista liitoksen kannalta. Tällä hetkellä isot investoinnit ja kehittäminen on saatu nykyisen Seinäjoen sisällä kovaan vauhtiin, mutta entä muu rakentaminen ja kehitys? Kehitys- käytäväajattelu jäänyt silti vähemmälle. Esim. Jyväskylä- liitoksessa saatu aikaan strategisia linja- uksia mm. hajautumisen hallinnan suhteen. Kuntaliitos kytkisi Jalasjärven ja Kurikan vahvemmin kasvusopimuksen neuvottelun kohteena oleviin sisältöihin, eli ruokajärjestelmien ja logistiikkakokonaisuuden kehittämiseen Yhtenäisyys ja uuden Seinäjoen neuvotteluasetelma kasvaisi K9:ssä mahdollisen liitoksen myötä Seinäjoella, Jalasjärvellä ja Kurikalla on sama agenda Liiverin kehittämistoimintaa ajatellen, kos- ka kaikilla kunnilla on erittäin aktiivista kylä- ja kyläyhdistystoimintaa, jota halutaan tukea. Liiveri - kehittämisyhdistyksen osalta tilanne on siten muuttuva, että Kurikka on suuntaamassa yhteistyötään vahvemmin Suupohjan suuntaan Liiveri toimisi liitoksen jälkeen vain yhden kunnan alueella? Olisiko tällöin yhdistyminen joka ta- pauksessa edessä esim. Suupohjan kehittämisyhdistyksen kanssa? Seinäjoki halunnee kaupunki- LEADERiä à vaikuttaako yhteistyöhön ja aiheuttaako eripuraa Kurikan ja Jalasjärven suuntaan? Esim. Alajärveen nykyään kuuluva Lehtimäen kunnan alue on edelleen osana toista kehittä- misyhdistystä ja hankaloittaa osaltaan käytännön kehittämistoimintaa, mutta toisaalta ei pysäyt- tänyt kehittämistä ja alue on mukana kehittämisessä edelleen.

31 28 Selvitettäviä asioita: Mitä tulevaisuuspohdintoja kaupunkiseudusta on? Mitä yhteisiä ja erillisiä tavoitteita? Mitä kas- vusopimuksen ohella kaupunkiseudun elinvoimastrategialle kuuluu (oli tarkoitus aloittaa 2012 syksyllä)? SEEKistä eri yhteistyömuodot ja suunnat tarkemmin selville Mitä volyymitiedot kertovat elinkeinojen kehittämisestä kunnissa ja SEEKissä (hankkeet, neu- vonta, yritysasiakkaiden määrät, passiivinen / aktiivinen, yhteistyöhankkeet) entä laadulliset te- kijät (systemaattisuus, asiakasnäkökulma ja läheisyys), mikä roolijako SEEK vs. kunnallinen elin- keinoneuvonta ja - kehittäminen ja hankkeet à mitä jos SEEK hoitaisi Jalasjärven ja Kurikan alu- eet? Mitä jäisi kuntiin? Mitkä asetelmat ja mikä aktiivisuus Jalasjärvellä ja Kurikalla tällä hetkellä kaupunkiseudun yhtei- sessä kehittämisessä K9? Onko muita pääasiallisia yhteistyöfoorumeita? Jalasjärvi kohtuullisen erillään. Mitä Kurikka ja Jalasjärvi ostaa Seinäjoelta tai sen liikelaitoksilta palveluina? Missä yhtiöissä kunnat ovat osakkaana?

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi.

Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi. 1 Seinäjoki Jalasjärvi- Kurikka Aika 17.1.2013 klo 15.00 16.20 Paikka Kurikka, Kärrytie 1, toinen kerros Läsnä Poissa Raimo Ristilä, puheenjohtaja Irene Turenius Aarne Heikkilä Martti Alkula Anne Ojajärvi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Aika klo Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Seinäjoki

Aika klo Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Seinäjoki 1 Seinäjoki Jalasjärvi- Kurikka Aika 26.11.2012 klo 8.00 9.00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Seinäjoki Läsnä Poissa Raimo Ristilä, puheenjohtaja Irene Turenius Aarne Heikkilä Jaakko

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

SEINÄJOKI JALASJÄRVI PÖYTÄKIRJA 1 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS

SEINÄJOKI JALASJÄRVI PÖYTÄKIRJA 1 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS SEINÄJOKI JALASJÄRVI PÖYTÄKIRJA 1 Aika: 21.1.2014 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone Läsnä: Klo 14.00 14.55 virkamiehet Klo 15.00 15.50 luottamushenkilöt Jorma Rasinmäki, puheenjohtaja

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008 ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi.

Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi. 1 Seinäjoki Jalasjärvi- Kurikka Aika 24.10.2012 klo 14.00 15.05 Paikka Hotelli Cumulus, Aaltokabinetti Läsnä Raimo Ristilä, puheenjohtaja Pertti Mäki-Hakola Aarne Heikkilä Jaakko Ventelä Anne Ojajärvi

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot