Paikallisliikenne. 43. Paikallisliikennepäivät Jyväskylässä

Transkriptio

1 2015 Paikallisliikenne S U O M E N P A I K A L L I S L I I K E N N E L I I T T O 43. Paikallisliikennepäivät Jyväskylässä

2 Kuva: Petri P. Pentikäinen Valta ja vastuu joukkoliikenteen markkinoilla 3 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi: HSL on valmis laajenemaan 4 Kaupunginjohtaja Timo Koivisto: Joukkoliikenne on tärkeä osa tulevaisuuden Jyväskylää 6 Palvelupäällikkö Kari Ström: Jyväskylä kehittää joukkoliikennettä yhdessä 8 Joukkoliikennejaoksen puheenjohtaja Tom Nevanpää: Joukkoliikenteestä ei säästetä 11 Jyväskylän Liikenteen toimitusjohtaja Jaakko Raunio: Yhteistyö kaupungin kanssa toimii 12 Katse eteen ja suupielet ylöspäin Jyväskylässä 14 Jyväskylässä haettiin resurssiviisautta työmatkoihin 17 Kakkosauto myyntiin ja Linkin kyytiin 18 Runsas palaute on arvokas työväline 19 Maankäytön ja joukkoliikenteen liitto 20 Jyväskylä puhuu jo sujuvasti Walttia 22 Oulun joukkoliikenteeseen moderni infojärjestelmä 26 Raportti: Ruotsin joukkoliikenne jatkanut kasvua 28 Joukkoliikenteen parissa toimivilta edellytetään monipuolista osaamista 30 SUOMEN PAIKALLISLIIKENNELIITTO RY - PLL Finlands Lokaltrafikförening rf - LTF Finnish Public Transport Association Suomen Paikallisliikenneliitto ry on joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavien kaupunkien ja kaupunkiseutujen viranomaisten yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. Liiton tärkeimmät toiminta-alueet ovat vaikuttaminen joukkoliikenteen kannalta tärkeissä kysymyksissä sekä joukkoliikennetietouden ja ammattitaidon syventäminen. Paikallisliikenneliiton palveluihin kuuluu julkaisujen, suunnitteluohjeiden sekä koulutustilaisuuksien tuottaminen ja järjestäminen. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet ovat Helsingin seudun liikenne (HSL), Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin ja Salon kaupungit sekä Tampereen ja Turun joukkoliikenneyksiköt. Liiton yhteistyöjäseninä ovat ELY-keskukset ja HKL. Liiton kannatusjäsenet ovat paikallisliikenteen kanssa työskenteleviä tahoja, jotka eivät harjoita liikennöintiä, mm. laite- ja palvelutoimittajia sekä kaupunkeja. Lisäksi liitolla on kunniajäseniä, jotka ovat henkilöjäseniä. Paikallisliikenneliiton jäsenyhteisöjen järjestämässä joukkoliikenteessä kuljetettiin vuonna 2014 yli 435 miljoonaa matkustajaa, joka on yli 80 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista. Paikallisliikenneliitto on perustettu Paikallisliikenne 2015

3 PÄÄKIRJOITUS Valta ja vastuu joukkoliikenteen markkinoilla Pekka Aalto toiminnanjohtaja Yksi Jyväskylässä järjestettävien 43. Paikallisliikennepäivien teemoista tänä vuonna on joukkoliikenteen muutos ja kilpailuttamisen kehittäminen. Muutos viittaa vuonna 2014 toteutuneeseen linja-autoliikenteen markkinoiden avautumiseen ja siitä käynnistyneisiin, yhä jatkuviin muutoksiin. Kilpailuttamisen kehittäminen viittaa siihen, että kehitettävää on ja nykytilaan ei voi jäädä. Vaikka kilpailutetut markkinat eivät kaikilla alueilla toimineet toivotulla tavalla, niin pahimmat riskit vältettiin ja lopputulokset olivat aika hyviä. Joukkoliikennepalvelut voidaan lähivuosina tuottaa kohtuullisin kustannuksin. Matkustajat ovat ottaneet muutoksen hyvin vastaan. Palveluiden kysyntä on selvästi kasvanut niillä alueilla, joilla joukkoliikennettä ylipäätään voidaan järkevänä toimintana pitää. Arviolta 75% maamme joukkoliikenteen liikevaihdosta on tulevaisuudessakin verovaroin tuettua ja joukkoliikenneviranomaisten järjestämää. Tämä johtuu siitä, että ylivoimaisesti suurin osa palveluista tuotetaan kaupunkiseuduilla ja tällöin vaaditaan joukkoliikenneviranomaisten integroimia liikenneverkkoja sekä yhtenäisiä lippu- ja informaatiojärjestelmiä. Kun näin on, niin vastuuta markkinoiden toimivuudesta ja yleisistä toimintaedellytyksistä on muuallakin, kuin suurilla kaupunkiseuduilla siirtynyt joukkoliikenneviranomaisille. Joukkoliikennepalveluiden järjestäjällä ja tilaajalla on määräävä markkina-asema ja merkittävästi markkinavoimaa alueellaan. Valtaan eli kilpailuttamisen kautta toteutuvaan markkinavoiman käyttöön liittyy vastuu. Kumpaakaan ei voi paeta, eikä siirtää konsulteille. Valta ja vastuu toteutuvat mm. joukkoliikenteen yleisiä edellytyksiä kehitettäessä ja palveluita hankittaessa. Kilpailuttamisen ehdot pitäisi joukkoliikenneviranomaisten omassa intressissä ja yhteistyössä kehittää sellaisiksi, että ne houkuttavat liikenteenharjoittajia osallistumaan kilpailuihin ja siten edistävät terveen kilpailutilanteen aikaansaamista ja säilymistä markkinoilla. Tällöin liikenteenharjoittajilla on myös edellytykset vastata omasta osuudestaan eli hyvän ja luotettavan palvelun tuottamisesta matkustajille. Matkustajia kiinnostaa vain tuo viimeksi todettu ja matkalippujen hinnat tietenkin. Kilpailuttamisen kehittämisessä tulemme tavoittelemaan mm. riittävää yhdenmukaisuutta ja selkeyttä linja-autojen kalustovaatimuksissa sekä palveluihin vaikuttavissa kannuste- ja sanktiojärjestelmissä ja muissakin keskeisissä sopimusehdoissa. Uskomme myös, että asettamalla realistiset linja-autojen ikävaatimukset kullekin alueelle ja varioimalla kilpailukohteiden kokoa voimme rohkaista eri kokoisia yrityksiä osallistumaan tarjouskilpailuihin. Paikallisliikennepäivillä käsitellään mm. näitä aiheita. Odotan osallistujilta ehdotuksia, ennustuksia, arviointeja ja kritiikkiäkin. Tämän jälkeen alkaa käytännön kehittämistyö Liikenneviraston JOUSI-yhteistyöryhmässä avoimessa yhteistyön hengessä. Paikallisliikenne

4 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi: HSL on valmis laajenemaan TEKSTI: PETRI P. PENTIKÄINEN KUVA: HSL HSL-alueen joukkoliikenteessä on tapahtunut isoja uudistuksia, ja ne jatkuvat myös lähivuosina. Isojen infrahankkeiden rahoitus on vielä epävarmaa, toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. 4 Paikallisliikenne 2015

5 Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä oli kesällä 2015 kaksi merkkihetkeä, kun vuosikymmeniä suunniteltu Vantaakosken radan jatko, Kehärata, aukesi heinäkuussa. Jatkoa seurasi elokuussa, kun koko Vantaan bussilinjasto uudistui. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi on tyytyväinen suurten avausten toteutukseen. Kehäradan aloitus onnistui, ja siihen liittynyt Vantaan bussilinjaston uudistus on myös mennyt yllättävän hyvin, Rihtniemi arvioi. Kehäradan junat eivät kuiten- kaan ole täysin pysyneet aikataulussaan. Rihtniemi sanoo, että ongelmia syntyy, koska rata on molemmista päistään riippuvainen muun junaliikenteen toimivuudesta. Rantaradan ja pääradan liikennehäiriöt näkyvät myös kehäradan junissa. Lentoaseman osalta oli huono tuuri, ettei asema auennut samaan aikaan kuin liikenne alkoi. Kymmenen ensimmäistä päivää mentiin Aviapoliksesta, ja tällä hetkellä lentoasemalla on auki vain yksi sisäänkäynti. Lipunmyyntiä on parannettu. Koko uudistusta tarkastellaan syksyn mittaan ja tehdään sitten johtopäätöksiä. Me tietenkin seuraamme palautetta, ja on joitakin asioita, joita korjataan myöhemmin nimenomaan Vantaan linjastossa. Joukkoliikenteen uudistukset jatkuvat Kehäradan käynnistämisestä voi ammentaa oppia länsimetroon, joka on HSL-alueen seuraava iso avaus. Samalla uudistuu myös Etelä-Espoon bussiliikenne. Runkolinjakonseptia on myös tarkoitus laajentaa. Elokuussa 2015 käynnistyi runkolinjan 560 liikenne Vuosaaren ja Myyrmäen välillä. Uusi Lippu- ja informaatiojärjestelmä valmistuu vuonna 2016, ja tämä mahdollistaa vyöhyketaksan käyttöönoton. Bussiliikennettä on kilpailutettu nyt kaksi vuosikymmentä. Vaikeiden vuosien jälkeen kilpailu toimii nyt hyvin. Koko ajan pyörii kilpailuja, ja olemme siinä onnellisessa asemassa, että meillä on useampia tarjoajia. Välit liikennöitsijöiden kanssa ovat hyvät ja meillä on asiallinen vuoropuhelu. Varikkokysymykset ovat pitkällä tähtäimellä vaikeita. Paineita varikkoalueiden uudenlaiseen maankäyttöön on, ja pidentyvät bussien siirtomatkat nostavat joukkoliikenteen kustannuksia. Kolmen vuoden pilottihankkeena käynnistetty Kutsuplus ajautui vastatuuleen alueen kuntien hakiessa säästökohteita. Rihtniemi on pahoillaan siitä, ettei Kutsuplussaa voitane jatkaa ja laajentaa. Pilotti on sinänsä ollut ihan onnistunut, ja se on antanut paljon tietoa tällaisen järjestelmän toimivuudesta. Suurhankkeiden rahoitus epävarma HSL on valmistellut osana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ) listan tulevaisuuden kärkihankkeista, joilla pyritään varmistamaan seudun liikenteen toimivuus. Joukkoliikenteen osalta listan kärkipäässä ovat mm. Helsingin kantakaupungin raitiotieverkon parantaminen, Pasilan läntinen lisäraide ja Pasila Riihimäki-radan parantaminen. Joukkoliikenteen liityntäpysäköintipaikkoja on HLJ:n mukaisesti tarkoitus lisätä vuoteen 2025 mennessä polkupyörien osalta 80 % ja autojen osalta 60 %. Pisara-rata näyttää budjettirahoitteisena uuden hallituksen talouspoliittisten linjausten myötä epätodennäköiseltä. Rahoituksen painopistettä siirretään olemassa olevan, kunnostusta kaipaavan liikenneverkon parantamiseen. Pisaran osalta täytyy selvittää, mitä muita rahoitusmalleja voisi olla. Todennäköisesti valtion budjettirahalla ei lähivuosina lähde näin isoja hankkeita liikkeelle., Rihtniemi sanoo. Raide-Jokeri ja kaupunkirata Leppävaarasta Espoon keskukseen ovat HLJ-listalla, mutta nekään eivät ole toteutumassa aivan lähiaikoina. Raide-Jokeri on vuosina aloitettavien joukossa. Näen kyllä tärkeänä saada linja 550 raiteille, Rihtniemi huomauttaa. Helsingissä esillä ollut ajatus moottoritiemäisten alueiden muuttamisesta rakennetuiksi kaupunkibulevardeiksi on Rihtniemen mielestä mielenkiintoinen. Näen positiivisena, että kantakaupunkimaisen asumisen vyöhyke laajenee. Joukkoliikenne on bulevardisuunnitelmissa otettu huomioon. Ongelma on ennemminkin, miten muu liikenne mahtuu mukaan. HSL valmis laajenemaan HSL:n perustamissopimuksen jälkeen mukaan on tullut 2012 Sipoo, mutta nyt on ollut hiljaisempaa. On ollut kuntaliitosselvityksiä ja metropolihallintoselvityksiä. Ymmärrettävästi kuntien mielenkiinto on ollut niissä, eivätkä ne ole halunneet tehdä tätä ratkaisua. Perussopimus lähtee siitä, että kaikki 14 Helsingin seudun kuntaa voivat olla HSL:n jäseniä. Se olisi järkevä kokonaisuus. Keskusteluja kuntien kanssa on jatkettu, Rihtniemi sanoo. Kun ely-keskusten rahoitus ja niiden ostama bussiliikenne on vähentynyt, kunnat joutuvat joka tapauksessa satsaamaan lisää joukkoliikenteeseen. Olemme selvittäneet ja päivittäneet kustannuslaskelmia, joita pari vuotta sitten tehtiin siitä, mitä kunnille HSL:ään liittyminen maksaisi. Paikallisliikenne

6 Kaupunginjohtaja Timo Koivisto: Joukkoliikenne on tärkeä osa tulevaisuuden Jyväskylää TEKSTI: PETRI P. PENTIKÄINEN KUVA: PETTERI KIVIMÄKI Kasvavasta Jyväskylästä suunnitellaan entistä joukkoliikennemyönteisempää kaupunkia. Kaupunginjohtaja Timo Koivisto odottaa Linkki-liikenteen markkinaosuuden kasvavan. Kaupunkirakenteella ratkaistaan, onko joukkoliikennettä mahdollista suunnitella järkeväksi ja kannattavaksi, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo. Yhteys toimii myös toisinpäin: korkeatasoinen joukkoliikenne on toimivan kaupungin edellytys. Jyväskylässä tämä ajatus on vahvasti mukana tulevaisuuden kaupungin suunnittelussa. Täydennysrakentamiskohteita on kohdistettu sellaisille alueille, jotka ovat joukkoliikennereittien varressa. Joukkoliikenteen palvelutason kannalta on oleellista, että vuorotiheys on riittävä. Sitä ei voi varmistaa oikeastaan muuten kuin, että reittien varrella asuu riittävästi ihmisiä. Uudet alueet täydentävät kaupunkirakennetta, jota ei aina ole pohdittu joukkoliikenteen kannalta. Tässä on tehty virheitä meilläkin, mutta niistä on otettu opiksi. 6 Paikallisliikenne 2015

7 Samalla rahalla paljon enemmän Joukkoliikenteen uusi järjestämistapa on ollut kaupunkiorganisaatiolle suuri toimintatavan muutos. Koivisto näkee tilanteessa paljon mahdollisuuksia. Nyt päästään määrittelemään palvelu täysin itse. On iso mahdollisuus, että saadaan erilaisia asioita toteutettua. Tuotteen ilmeen lisäksi hinnoittelua on uudistettu. Samalla kaupunkilaisten elämänrytmiä voidaan säädellä joukkoliikenteen kannalta paremmaksi esimerkiksi koulujen alkamisaikoja porrastamalla. Olemme halunneet ottaa asian kokonaisvaltaisesti haltuun, ja ajatella erilaisia näkökulmia. Euroissa ajateltuna muutos ei ole ollut kovin suuri. Samalla rahalla voidaan saada kuitenkin paljon enemmän. Jos katsotaan nettomenoja, ollaan pysytty entisellä tasolla. Samalla on kuitenkin pystytty paitsi parantamaan tuotteen ilmettä, myös teknistä tasoa ja yhteyksiä. Uusi malli on kokonaisuutena edullisempi kuin vanha. Kaupunki on joutunut tekemään leikkauksia saadakseen taloutensa kuntoon. Joukkoliikenne on rahanjaossa samalla viivalla kuin muutkin, mutta ei ensimmäisten säästökohteiden joukossa, Koivisto sanoo. Hän toivoo, että joukkoliikenteen osuus ihmisten liikkumisessa kasvaa. Ensimmäiset signaalit ovat myönteisiä, joskin meillä lähdetään tosi alhaalta, kuten suomalaisissa kaupungeissa yleensäkin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on laskenut kauan. Nyt suunta on saatu käännettyä varovaiseen nousuun. Paikallisliikenne

8 TEKSTI JA KUVAT PETRI P. PENTIKÄINEN Linkki-liikenteen raikkaan vihreisiin busseihin halutaan lisää matkustajia. Kasvua tavoitellaan etsimällä uusia asiakasryhmiä yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa. Palvelupäällikkö Kari Ström: Jyväskylä kehittää joukkoliikennettä yhdessä Jyväskylä on yksi useista kilpailutettuun liikenteeseen siirtyneistä keskisuurista kaupunkiseuduista. Tilaajavastuun ottaneessa Jyväskylän kaupungissa kilpailuun valmistauduttiin huolellisesti. Liikennöitsijöille pidettiin useita tilaisuuksia, joissa esiteltiin kilpailuttamisen periaatteita ja tarjottavia kohteita. Tarjouksia tuli, mutta tarjoajien määrä oli silti pieni pettymys. Kaikki varmaan toivoivat, että tarjouksia tulisi paljon. Ennakkokiinnostukseen nähden olisi uskonut, että myös paikalliset olisivat tarjonneet, palvelupäällikkö Kari Ström sanoo. Jyväskylä pyrki madaltamaan uusien operaattorien kynnystä tarjoamalla varikolle paikkaa. Mallia on haettu Ruotsista, jossa nämä asiat on huomioitu tarjouspyynnöissä jo pitkään. Kilpailuttamisella haluttiin samalla nostaa Jyväskylän seudun joukkoliikenteen profiilia. Hankinta-asiakirjoihin satsattiin, jotta kalusto on hyvää, melu vähenee ja matkustusmukavuus paranee esimerkiksi ilmastoinnin myötä. Liikennöitsijät ovat hyvin toteuttaneet tätä tavoitetta. Ei liikaa uudistuksia kerralla Jyväskylässä uudistuivat uuden mallin myötä vyöhykkeet, myyntijärjestelmä ja tuotteen värit, mutta linjasto jäi pitkälti entiselleen. Näin tapahtui tarkoituksella, Ström kertoo. Joitakin moottoritievuoroja nopeutettiin. Muuten haluttiin, ettei tehdä linjoihin ja aikatauluihin suuria muutoksia samassa yhteydessä, ettei tulisi kerralla liian isoa muutosta asiakkaille. Kumppanuutta liikennöitsijöiden kanssa arvostetaan Jyväskylän kaupungissa korkealle. Ström sanoo, että tuotetta tehdään yhdessä bussiyritysten kanssa. Tapaamme kuukausittain, ja olemme tavanneet myös henkilöstön edustajat. Uskomme, että vuoropuhelulla tunnistamme paremmin yhteiset tavoitteet. Jos jotain ongelmia tulee, ne pyritään ratkaisemaan avoimesti. Asiakas on kaikille se tärkein. Avoimuus liittyy myös asiakaspalautteisiin. Ne eivät jää sen paremmin tilaajan kuin liikennöitsijänkään liikesalaisuudeksi, vaan Jyväskylässä saatuja palautteita julkaistaan netissä. Usean tilaajan malli asiakkaan kannalta hankala Linkki-järjestelmään kuuluvat tällä hetkellä Jyväskylä, Laukaa ja Muurame. Muilla alueilla toimitaan siirtymäajan sopimuksilla tai elyn tilaamana liikenteenä. Ström sanoo, että myös uusia kuntia otetaan Linkkiin mukaan, jos vain kiinnostusta löytyy. Mitä kattavampi viranomaisalue on, sitä paremmin joukkoliikenne on hallittavissa. 8 Paikallisliikenne 2015

9 Uusilla väreillä halusimme luoda Jyväskylään myönteistä ilmapiiriä. Autoista tulee hyvä fiilis, palvelupäällikkö Kari Ström sanoo. Paikallisliikenteen ja ely-liikenteen yhteiselo ei ole aina vaivatonta. On harmillista, että toimintaketju valtio liikennevirasto elyt on niin hidasliikkeinen. Näissä olosuhteissa on koko maassa haaste, miten seutujen ja valtion liikenne saadaan kompattua yhteen. Tahtotila on kaikilla sama, mutta nyt nähdään, millaisia panostuksia yhteensopivuuden saavuttaminen vaatii. Ström haluaisi Suomeen yhtenäisen, valtakunnallisen periaatteen ely-liikenteen ja kaupunkialueiden liikenteen synkronoimisesta. Suomessa on alueita, joilla edes taksavyöhykkeet eivät osu kohdalleen, ja myös meillä on eri tavalla hinnoiteltuja reittejä. Tarvittaisiin koordinaatiota, että palvelut saadaan asiakkaiden kannalta järkeviksi. Tällä alkaisi olla jo kiire. Uusia asiakkaita Linkkeihin Jyväskylän seudun tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen markkinaosuutta. Siihen pyritään tehostamalla markkinointia ja etsimällä uusia asiakasryhmiä. Esimerkiksi Resurssiviisas liikkuminen -projektissa haettiin lisää työssä käyviä linja-auton kyytiin. Jos tällaisia konsepteja pystytään monistamaan, sillä voi olla suuriakin vaikutuksia. Tavoite on, että työnantajien olisi helppo ottaa joukkoliikenne osaksi työyhteisön toimintaa. Lapsille on myös järjestetty koulutusta linja-autojen käyttämiseen. Kaikille ekaluokkalaisille on jaettu opetuspaketti, ja he voivat tehdä ilmaisen tutustumismatkan vanhempiensa kanssa. Joukkoliikenteelle on sosiaalista tilausta, kunhan alalla osataan vastata asiakkaiden toiveisiin. Ihmiset haluaisivat liikkua kestävämmin. Enää ei haluta välttämättä edes ajokorttia. Joukkoliikenteen pitää olla niin hyvää, että tämä on mahdollista, Ström sanoo. Suuria odotuksia sisältävästä Kankaan tehtaan entisestä alueesta ollaan muokkaamassa uutta kaupunginosaa, josta on tarkoitus tehdä autoriippumaton. Minusta tuntuu, että seuraavan kymmenen vuoden aikana mennään vahvasti kestävän liikenteen suuntaan, Ström uskoo. Ström iloitsee Jyväskylässä vallitsevasta laajasta tuesta joukkoliikenteen kehittämiselle. Se ei ole itsestäänselvyys aikana, jona kunnat hakevat säästöjä, ja Jyväskyläkin on tehnyt huomiota herättäneitä leikkaustoimia. Valtuuston ja lautakuntien tuki on olemassa, ja joukkoliikenne on noussut strategisesti Jyväskylän yhdeksi kärkijutuksi. Sitä kehittämällä pyritään vähentämään päästöjä ja parantamaan kaupunkirakennetta, Ström sanoo. Paikallisliikenne

10

11 TEKSTI JA KUVA PETRI P. PENTIKÄINEN Joukkoliikennejaoksen puheenjohtaja Tom Nevanpää: Joukkoliikenteestä ei säästetä Kilpailutettuun liikenteeseen siirtyminen oli päätöksentekijöiden näkökulmasta suuri haaste, Jyväskylän joukkoliikennejaoksen puheenjohtaja Tom Nevanpää (kesk.) sanoo. Iltakouluja ja liikkennoitsijöille järjestettyjä tilaisuuksia oli paljon. Onneksi pohjatyö oli tehty hyvin, joten isompia ongelmia ei tullut. Liikenne jaettiin viideksi kohteeksi, ja tarkoituksella tarjolla oli sekä pieniä että isoja paloja. Palvelun, kaluston ja tuotteen hinnoittelun parannukset ovat olleet erittäin tervetulleita. Waltti-järjestelmän viipyminen on ollut vähän pettymys. Matkustajamäärä on nyt hieman noussut, ja joukkoliikenteen ympärillä on ollut positiivinen vire. Uusiakin asiakkaita silti tarvitaan. Itse toivon, että isot työnantajat voisivat tarjota parkkipaikan sijaan työntekijöilleen työmatkalipun. Linkki-liikenteeseen budjetoiduista rahoista ei Nevanpään mukaan ole tarkoitus säästää. Kaupungin odotusarvo joukkoliikennettä kohtaan on suuri. Sen käyttöastetta halutaan lisätä. Kaupunki on ymmärtänyt joukkoliikenteen sisältämän mahdollisuuden. Nevanpään sanoo, että jatkossa tärkeitä kysymyksiä ovat, miten pienkalustoliikennettä hoidetaan ja miten uudet asuinalueet toteutetaan joukkoliikenteen kannalta järkevästi. Muuramen ja Jyväskylän välinen alue on muuttovoittoista aluetta Palokan lisäksi, jonka joukkoliikennepalveluihin on kiinnitettävä huomiota. Kaikki Linkki-järjestelmästä saatu palaute on osoittanut, että ihmiset ovat kiinnostuneita joukkoliikenteestä. Paikallisliikenne

12 Jyväskylän Liikenteen toimitusjohtaja Jaakko Raunio: Yhteistyö kaupungin kanssa toimii TEKSTI JA KUVAT: PETRI P. PENTIKÄINEN Jyväskylän paikallisliikenteen uudistus oli suuri muutos myös Jyväskylän Liikenne Oy:lle. Toimitusjohtaja Jaakko Raunio toivoo etuuksia busseille. Paikallisliikenteestä jo vuosikymmeniä vastanneelle Jyväskylän Liikenne Oy:lle heinäkuun ensimmäinen päivä 2014 oli kenties suurin muutos yhtiön historiassa. Itsenäisesti hoidetusta, kaupungin osin tukemasta liikenteestä siirryttiin kilpailutettuun bruttomalliin, jossa tilaaja otti vastuulleen mm. liikenteen suunnittelun. Toimitusjohtaja Jaakko Raunio myöntää, että etukäteen muutos pelotti. Sopimustekstit olivat aika lailla sanelevia, yksioikoisia ja sanktioita täynnä. Lueteltiin, mikä rike maksaa sata euroa ja mikä kolmesataa euroa. Tuo maailma hirvitti, ja luulen, että monet liikennöitsijät, jotka olivat alun perin kiinnostuneita, säikähtivät sitä byrokratiaa. Kaiken lisäksi Jyväskylän Liikenne menetti kilpailussa lähes koko liikenteensä, kun neljä viidestä kohteesta voitti Onnibus. Voittajayhtiö päätti kuitenkin keskittyä kaukoliikenteeseen, ja Jyväskylän Liikenne sai uuden tilaisuuden. Sikäli nyt voidaan olla hyvällä mielellä. Kun koko henkilökuntaa vedettiin kölin alta Onnibus-tapauksen yhteydessä, työilmapiiri ja työhyvinvointi paranivat. Työnantaja ja työntekijät olivat samalla puolella, ja turhat riitelyt ovat jääneet pois. Joukkoliikennettä tehdään yhdessä Kilpailutettu liikenne ja sen mukanaan tuoma uusi toimintamalli on Raunion mukaan lähtenyt käyntiin hyvin. Emme vastaa enää itse tuotteesta, mutta olemme edelleen paljon mukana suunnittelemassa ja ideoimassa sitä. Yhteistyö on ollut rakentavaa ja hyvää. Kaupungin kanssa pidetään kuukausittain liikennöitsijäpalaveri, jossa käydään läpi palautteet, ajamattomat vuorot ja kaikki, mikä liittyy liikenteenhoitoon. Uutta alkua helpotti se, että Jyväskylä päätti säilyttää linjaston ja palvelutason suunnilleen ennallaan. Aikatauluongelmia on korjattu, mutta suuria muutoksia ei ole tullut. Tämä oli varmasti kaupungillekin suuri helpotus. Alku olisi voinut olla vaikeampi, jos olisi lähdetty radikaaleihin muutoksiin. Liikenne oli meidän mielestämme toimivaa ja asiakkaiden kannalta järkevää, eikä sitä olisi kannattanutkaan muuttaa, Raunio sanoo. Keväällä Jyväskylän Liikenne, kaupunki ja ammattiopisto järjestivät yhteisen koulutuksen Linkki-liikenteen kuljettajille. Kaupunki kertoi rahastusjärjestelmästä, aikuisopisto asiakaspalvelusta ja sopimusliikenteestä. Koulutuksessa puhuttiin oikeita asioita. Kilpailutettu liikenne toi tullessaan tiukentuneet kalustovaatimukset. Se on näkynyt Jyväskylän linja-autokaluston rajuna Jyväskylän Linkki-liikenteen solmukohta on Vapaudenkadun terminaali. uudistumisena. Uutena on hankittu 40 VDL:ää ja 18 Scaniaa, ja uusilla autoilla ajetaan suurin osa liikenteestä. Uusi kalusto on toiminut yllättävän hyvin. VDL:ssä on sama moottori kuin meidän Kabus-tuotteessamme, ja siinä on pieni polttoaineenkulutus. VDL on hyvä, vaikkei se Kabusille kulutuksessa edelleenkään pärjää, Raunio sanoo. 12 Paikallisliikenne 2015

13 Waltin tulisi toimia koko liikenteessä Jonkin verran ongelmia on tuottanut rahastusjärjestelmän muutos. Jyväskylä on ollut pilottikaupunkina valtakunnallisessa Waltti-järjestelmässä. Muita vaikeuksia ei ole ollut kuin se, että järjestelmä on ollut myöhässä. Rahastusjärjestelmä kyllä toimii, ja kuljettajat on saatu koulutettua. Waltti poistui kaukoliikenteen vuoroista kesäkuun alussa. Negatiivista asiakaspalautetta on tullut paljon. Raunion mukaan on asiakkaiden kannalta huono asia, että Waltti ei kata koko liikennettä. Waltti toimii vain kaupungin bruttoliikenteessä, ei niissä, joissa ajetaan siirtymäajan sopimuksilla. Tämä aiheuttaa asiakkaille hankaluuksia, vaihtoyhteydet bruttoliikenteeseen eivät toimi. Meille sopisi, että Waltti saataisiin toimimaan myös kaukoliikenteen ja siirtymäajan sopimuksissa. Tämä on jo asiakaspalautteiden takia ratkaistava nopeasti. Joukkoliikenteelle etuisuuksia Joukkoliikenteen uudistuksen yksi tavoite on lisätä linja-automatkustamisen suosiota, joka oli Jyväskylässä laskenut jo useita vuosia. Suunta ei kuitenkaan heti kääntynyt, mutta päättyneenä kesänä matkustajamäärät kasvoivat. Raunio on käänteeseen tyytyväinen, mutta kaipaa päätöksiä joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Perusongelma on se, että aikataulut eivät tahdo oikein pitää. Se johtuu esimerkiksi ruuhkista ja hidasteista, joita teille on tehty. Vähän kerrassaan aikatauluongelma kasvaa. Siihen olisi saatava ratkaisu. Joukkoliikenteelle pitäisi Raunion mielestä toteuttaa etuisuuksia niin, että bussilla pääsee henkilöautojen ohi. Meidän bussit ovat nyt samoissa ruuhkissa henkilöautojen kanssa, ja silloin olemme aina hitaampia. Paikallisliikenne

14 TEKSTI JA KUVAT: KRISTIINA PENTIKÄINEN JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Katse eteen ja suupielet ylöspäin Jyväskylässä Jyväskylän seudun joukkoliikenteen toimintaympäristössä asuu ja elää noin potentiaalista joukkoliikennematkustajaa. Heistä jyväskyläläisiä on noin , laukaalaisia noin ja muuramelaisia vajaat Opiskelijat ovat näkyvä osa Jyväskylän katukuvaa: perusopetusikäisiä lapsia on , lukiolaisia 3000 ja ammatillista koulutusta hankkivia noin Ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä on 7200 ja yliopisto-opiskelijoiden vajaat Jyväskylän kaupunki, Muurame ja Laukaa päättivät vuoden 2012 alussa luottaa joukkovoimaan perustaen seudulle joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisalueen. Asioista päättämään pystytettiin yhteinen joukkoliikennelautakunta, sittemmin jaosto, joka kokoontuu kuutisen kertaa vuodessa linjaamaan joukkoliikenteen kehittämistä ja toteuttamista. Joukkoliikenteen päämaja sijoittuu Jyväskylän kaupunkirakenteen toimialalle ja fyysisenä sijoituspaikkana on Rakentajantalo kaupungintalon kupeessa. Työmyyriä ovat henkilökuljetusyksikön jäsenet palvelupäällikkö Kari Strömin johdolla. Tiimissä on esimiehen lisäksi viisi työntekijää: joukkoliikenneinsinööri, joukkoliikennesuunnittelija, kaksi kuljetussuunnittelijaa sekä markkinointija viestintäkoordinaattori. Henkilökuljetusryhmän tehtäviin kuuluu linjojen, reittien ja aikataulujen suunnittelu sekä kehittäminen, lipputuotteiden myynnin ja järjestelmien ylläpito, asiakaspalvelun järjestäminen ja palautteiden käsittely sekä joukkoliikenteen viestintä ja markkinointi. Hyvähenkisessä tiimissä asiat ratkotaan yhteistyön ja sinnikkään yrittämisen keinoin, mikä on osoittautunut toimivaksi strategiaksi. Mission possible Vaikka mahdollisia joukkoliikenteen käyttäjiä on seudulla pitkälle toistasataa tuhatta, joukkoliikenteen kulkutapaosuus on vain vaivaiset viisi prosenttia ja noin 6 miljoonaa matkaa vuodessa. Joukkoliikennelakiin on kirjattu Jyväskylän seutuakin koskeva tavoite palvelutason parantamisesta joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostamiseksi. Meillä tämä tarkoittaa vuoteen 2025 mennessä paikallisliikenteen matkamäärien kasvattamista yli 8 miljoonaan ja kulkutapaosuuden nostamista 7 prosenttiin. Tähän ei päästä kuin pitkäjänteisellä kehittämistyöllä. Palvelun laatua on tarkoitus parantaa muun muassa liikennevaloetuuksien myötä nopeutuvilla ajoajoilla. Asiakaspalveluun ja informointiin satsataan muun muassa tarjoamalla kattavampia sähköisiä palveluita. Uuden lippujärjestelmän myötä käyttöön on saatu nykymatkustajaa paremmin pal- 14 Paikallisliikenne 2015

15 velevia ja edullisempia lipputuotteita. Jos joukkoliikenteen taloudessa on liikkumavaraa, sen halutaan heijastuvan ennen kaikkea lipputuotteiden hintoihin. Verkostoitumista ja yhteistyötä Menestys lähtee paitsi hyvästä tiimistä, myös toimivista verkostoista. Jyväskylän seudun joukkoliikenteessä ilmapiiri halutaan säilyttää hyvänä ja tehdä myös töitä sen eteen. Joukkoliikennejaoston kanssa yhteydenpito on avointa ja tiivistä, ja sama koskee myös kuntien välistä virkamiesyhteistyötä. On tärkeää, että päätöksenteon ydinporukka pysyy ajan tasalla paitsi kotinurkkien asioista, myös joukkoliikenteen valtakunnan tason tapahtumista. Kimppaosallistuminen esimerkiksi vuosittaisille Paikallisliikennepäiville on koettu tärkeäksi: tiedonsaannin ja yhteistyön tiivistymisen oheistuotteena kirkastuu myös yhteinen näkemys siitä, mihin Jyväskylän seudun joukkoliikennettä pitää kehittää. Tärkeä lähiyhteistyökumppani on liikennöitsijä Jyväskylän Liikenne Oy, jonka kanssa palaveerataan yhteisistä asioista virallisesti kerran kuussa, mutta jonka kanssa työntekijätasolla yhteydet ovat päivittäisiä. Tiivis osa joukkoliikenteen ydintä on Jyväskylän keskustassa sijaitseva Linkki-palvelupiste, jonka 3 4 hengen porukka neuvoo ja auttaa joukkoliikenteen matkustajia ja myy heille lippuja. Lippuja myydään myös Jyväskylän Sokoksella, joka otti joukkoliikenteen lipunmyynnin hoitaakseen elokuun 2015 alussa. Jyväskylä on kuulunut Lippu- ja maksujärjestelmä LMJ Oy:n hallitukseen, joka on ollut toiminnan kannalta tärkeä sidosryhmä. Tuumausapua on saatu myös muilta Waltti-järjestelmässä mukana olevilta viranomaisalueilta, mukaan luettuna Keski-Suomen ELY-keskus. Kun omat voimavarat eivät kaikkeen kehittämiseen veny, rahoittajien merkitys yhteistyökumppaneina nousee arvoon arvaamattomaan. Sitran tukemana vuonna 2014 toteutetussa Bussiloikka-hankkeessa kokeiltiin yhteistyössä paikallisen kestävän kehityksen yhdistyksen Japa ry:n kanssa joukkoliikenteen tekemistä tutuksi koulujen ekaluokkalaisille muun muassa leikin ja draaman keinoin. Kaikki Jyväskylän koulut kiertänyt show oli menestys, joten sitä päätettiin vuosittain jatkaa ja laajentaa seudun kaikkiin kuntiin. Bussiloikka-hankkeen Luovu henkilöautosta -kokeilussa kannustettiin vaihtamaan oma auto puolen vuoden ilmaisiin joukkoliikennekyyteihin, ja saatiin niin ikään mielenkiintoisia tuloksia kokemuksista toisaalla tässä lehdessä. Liikenneviraston Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksen tuella selvitetään parhaillaan muun muassa työpaikkojen kestävää ja viisasta liikkumista edistäviä toimenpiteitä. Selvityksessä näkökulmana on arjen sujuvoittaminen. Muista yhteistyön mahdollisuuksista on käyty keskusteluja myös esimerkiksi Tekesin kanssa. Jyväskylän seudun joukkoliikenne uutena toimijana on osoittautunut kiinnostavaksi yhteistyökumppaniksi muun muassa tapahtumajärjestäjien näkökulmasta. Linkki saa säännöllisesti yhteydenottoja, joissa kosiskellaan tapahtuma- ja näkyvyysyhteistyöhön. Tapahtumiin on osallistuttu silloin, kun ne edistävät joukkoliikenteen markkinointia ja kokoavat mukaan potentiaalisia joukkoliikennematkustajia. Näitä ovat viime aikoina esimerkiksi koululaisten tapahtuma Toukofest, opiskelijoiden Amazing Race ja naisten juoksutapahtuma Likkojen Lenkki. Lokakuussa kuljetetaan jälleen väkeä Jyväskylän Valon kaupunki tapahtumaan ja tarjotaan ilmaisia ilta-ajan kyytejä. Niillä alennetaan yleisesti joukkoliikenteen kokeilukynnystä ja synnytetään toivon mukaan positiivisia fiiliksiä joukkoliikennettä kohtaan. Hyvä palvelu, huono palvelu Asiakastyytyväisyysmittausten mukaan Jyväskylän paikallisliikenteen asiakaspalvelu on laadultaan parempaa kuin hyvää. Jyväskylän kaupunki teettää Linkeissä kolme kertaa vuodessa asiakaspalvelun laatumittauksia, joissa 500:ttä eri aikoina ja linjoilla haastateltua matkustajaa pyydetään antamaan arvosanat kuljettajan ystävällisyydestä, ajotavasta sekä auton siisteydestä. Elokuussa 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan palvelulle annettiin yleisarvosanaksi 4,1 4,3 (asteikko 1 5, jossa 1=erittäin huono ja 5= erittäin hyvä). Palautepostien näkökulmasta sama palvelu tosin näyttäytyy toisenlaisena, kehuja ei juuri satele. Palautteet saapuvat pääasiassa Jyväskylän kaupungin sähköisen palautepalvelun kautta, mutta myös puhelimitse, sähköpostitse, Facebookitse ja liikennöitsijän välittäminä. Kestoaiheita ovat sähköinen reittiopas, kuljettajan käyttäytyminen, auton myöhästyminen tai tulematta jääminen sekä linjoja, reittejä ja aikatauluja koskevat toivomukset. Markkinoinnilla matkustajia Syksystä 2013 lähtien on uusi-ilmeistä Jyväskylän seudun joukkoliikennettä rakennettu tohinalla, mietitty linja-autojen ulko- ja sisäasu, kuljettajien asut, asiakaspalvelupiste, nettisivut, logo ja muut graafiset elementit - ylipäänsä koko brändi. Käytännön markkinointitoimet käynnistyivät toukokuusta 2014 alkaen ja muutos tuotiin koko seudun asukkaiden tietoisuuteen järjestetyllä ilmaisella Linkki-päivällä. Tilaisuutta maksuttomaan kotiseutumatkailuun käytti hyväkseen yli matkustajaa, ja tungos autoissa sekä pysäkeillä oli melkoinen. Toinen iso markkinointiponnistus oli Waltti-lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönotto kesäkuussa Asiakkaita on houkuteltu uuden matkakortin hankintaan ja uusien lipputuotteiden testaukseen muun muassa Facebook-markkinoinnilla ja joka kotiin jaetulla Linkkiuutiset-lehdellä. Kesäajan myynnin perusteella näyttää siltä, että markkinoinnilla on ollut vaikutusta: matkustajamäärät ovat mukavassa nousussa. Jatkoponnistelut hyvän kehityksen jatkamiseksi ovat meneillään. Jos onnistumme, tiimimme leikkimielinen motto Jyväskylän parasta joukkoliikennettä saattaa vaihtua jos ei ihan globaalimmaksi, niin ainakin laaja-alaisemmaksi! Paikallisliikenne

16 Tienaatyomatkalla.com Suomalaisten kävelyn ja pyöräilyn terveyshyödyiksi on arvioitu lähes 5 mrd. euroa vuodessa. Nykyisin liikkumattomuus on merkittävin heikon terveyden riskitekijä. Viisaan liikkumisen kilometrikorvaus kannustaa valitsemaan terveydelle, työhyvinvoinnille ja ympäristölle hyviä liikkumismuotoja. Trafixissa 25 % käyttäjistä on muuttanut liikkumistottumuksiaan pyöräily työmatkoilla on yleistynyt joukkoliikenteen käyttö sekä työskentely työmatkoilla on lisääntynyt. Trafix julkisti kesällä 2015 Tienaatyömatkalla nettipalvelun matkojen kirjaamiseen. Palvelu on täysin räätälöitävissä erilaisten toimijoiden tarpeisiin. Toimintamalli ja korvaukset ovat määriteltävissä tapauskohtaisesti. Meillä Trafixissa korvataan joukkoliikenteen käytöstä 0,15 /km sekä pyöräilystä ja kävelystä 0,30 /km. Olenkin siirtynyt työmatkoilla joukkoliikenteen käyttöön. Matkalla voi työskennellä tai levähtää toisin kuin autoillessa. Lisätiedot: Olli Kanerva olli.kanerva@trafix.fi, Trafix Oy, Hevosenkenkä 3, Espoo

17 TEKSTI: PETRI P. PENTIKÄINEN Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Jyväskylässä haettiin resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on suuri joukkoliikenteen asiakas. Resurssiviisaan liikkumisen projektissa henkilökuntaa kannustettiin vaihtamaan auto bussiin tai polkupyörään. Sitran ja Jyväskylän kaupungin rahoittamassa hankkeessa haettiin malleja henkilökunnan järkevämpään liikkumiseen, ja keskussairaala lähti suurena työnantajana mukaan mielellään. Tilannekartoituksen jälkeen toteutettiin kokeilujakso, jonka aikana vapaaehtoiset työntekijät testasivat pyöräilyä ja joukkoliikennettä työmatkoilla ja osana työpäivän aikaista liikkumista. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio tarttui itsekin asiaan, ja testasi työmatkojen ajamista auton sijasta polkupyörällä. Kokeilu tuotti paljon havaintoja. Käyttämällä joukkoliikennettä tai ajamalla polkupyörää saa omassa päässään katkoksen työpäivään. Kiireisille ihmisille arkinen luomuliikunta on hirveän tärkeää., Aarnio sanoo. Parkkipaikan saattoi vaihtaa bussilippuun Projektissa katsottiin kriittisellä silmällä, tukevatko sairaalayhteisön rutiinit pyöräilyä tai joukkoliikenteen käyttöä. Kohennettavaa löytyi esimerkiksi pyöräkatoksista ja pukuhuoneista. Työpäivän aikaiseen liikkumiseen on hankittu bussiliikenteeseen lippuja, eikä enää tarvitse lähteä autolla työasioille. Nyt olemme hankkimassa talon yhteiseen käyttöön polkupyöriä ja kypäriä, Aarnio kertoo. Sairaalalla oli myös Luovu parkkipaikasta -kampanja, jossa paikan vastineeksi tarjottiin mahdollisuutta kokeilla kolmen kuukauden ajan joukkoliikennettä. Tarjoukseen tarttui noin 50 työntekijää. Pysäköintitila on suuren sairaalan alueella kortilla, ja se käy entistä niukemmaksi, kun uuden sairaalan rakennustyöt ovat käynnistyneet. Joustava vuorotyö vaikeuttaa aikataulusuunnittelua Joukkoliikenne palvelee sairaalan asiakkaita varsin kattavasti, sillä suurin osa Linkki-liikenteestä ajaa keskussairaalan kautta. Henkilökunnan kannalta joukkoliikenteen palvelut eivät aina riitä, sillä ihan tarkkoja aikoja, jolloin tarvittaisiin bussivuoroja, on vaikea määritellä. Työajoissa on yksilöllisyyttä. Työelämä menee yksilöllisemmäksi myös vuorotyössä, ja se on kyllä haaste joukkoliikenteelle. On vaikea seuloa yksittäisistä toiveista isompaa massaa palveleva ratkaisu. Tulevaisuudessa tämä ongelma saattaa hieman helpottaa. Aarnio sanoo toiminnan päiväluonteisuuden lisääntyvän myös erikoissairaanhoidossa. Joukkoliikenteen perusratkaisu on Aarnion mielestä sairaalan näkökulmasta kunnossa. Se, mistä on keskusteltu, on että pystyttäisiinkö tiettyjen linjojen reittejä muuttamaan tutkimuksista saatavan datan perusteella. Tutkimuksesta on saatavana tieto, missä päin asuu ihmisiä, jotka haluaisivat käyttää enemmän joukkoliikennettä. Paikallisliikenne

18 Kakkosauto myyntiin ja Linkin kyytiin TEKSTI & KUVAT MERVI VARONEN, JYVÄSKYLÄ 2015 Luovu henkilöautosta, vaihda Linkkiin -kokeilu kannusti kansalaisia joukkoliikenteen pariin Jyväskylässä. Kari Anttilalle ei tuottanut tuskaa luopua perheen toisesta autosta. Kari Anttila antaa Jyväskylän kaupungin Luovu autosta -kokeilulle arvosanaksi kiitettävän. Hän myi perheensä kakkosauton eikä näe paluuta entiseen nykyisessä elämäntilanteessaan. Kuuden kuukauden kokeilun aikana vahvistui ajatus siitä, että autottomuus on mun juttu. Linkillä kulkeminen sopii hyvin arkeeni. Työ ja harrastukset ovat keskustassa ja koti Vaajakoskella. Yhteydet pelaavat hyvin. Anttilan perheen ainoa auto on vaimon käytössä. Lukiolaistytär liikkuu linja-autolla. Itselläni henkilöauton käyttö on jäänyt minimiin. Kesäkuukaudet kuljen työmatkat yleensä pyörällä. Lokakuun puolella aion ostaa kuukausikortin ja nousta taas bussin kyytiin. Kari Anttila odottaa talvea levollisin mielin. Enää ei tarvitse aloittaa pakkasaamua auton putsauksella. Eikä ole syytä stressata auton ratissa ja miettiä paljonko seuraava huolto taas maksaa. Anttila arvelee, että jos useampi mies punnitsisi tosissaan oman auton rasitteita ja kuluja, hänen kaltaisensa keski-ikäinen perheenisä päätyisi useammin bussin penkille. Toistaiseksi kanssamatkustajina on enimmäkseen naisia ja koululaisia. Anttilan on antanut kasvonsa Jyväskylän Linkki-kampanjalle tietäen, että ihmisten asenteet ovat suurin haaste laajemmalle muutokselle. Hänen motiivinaan on paitsi rahansäästö, myös huoli ympäristön tulevaisuudesta eikä hän pidä ajatuksesta, että kaupunkia rakennetaan yksityisautoilun ehdoilla. Hetkessä tilanne ei varmaan muutu. Työpaikan kahvipöydässä on asiasta juteltu ja se on herättänyt aitoa kiinnostusta. Olen Kesä on Kari Anttilalle hyötyliikunnan kulta-aikaa, mutta kuoroharjoituspäivinä hän käyttää Waltti-korttiaan. 18 Paikallisliikenne 2015

19 saanut myös positiivista palautetta tuttavapiirissä. Anttila arki on sopeutunut jouhevasti joukkoliikenteen aikatauluihin. Hän laskeskelee, että vaikka työmatkoihin kuluu nykyään vähän enemmän aikaa, se on laadukkaampaa kuin oman auton ratissa. Kokeilu on opettanut uuttakin asiaa, kuten internetin sähköiset aikataulu- ja reittipalvelut. Anttila on tyytyväinen omiin kokemuksiinsa, mutta hän on kuullut kritiikkiä esimerkiksi Linkki-yhteyksien karsimisesta. Jos reittejä tai vuoroja lähdetään supistamaan, se on huono signaali ihmisille. Kun ajatellaan koko Linkki-verkostoa, ei pitäisi kauheasti tuijottaa yksittäisten linjojen kannattavuutta. Vaikka joku reitti ei ole sinänsä kannattava, se tuo lisäarvoa ja matkustajia kokonaisuuteen. Joukkoliikenteen kehittäminen käyttäjän näkökulmasta on Anttilan mielestä ensisijaisen tärkeää, jotta se houkuttaa lisää kansaa kyytiin. Hänen toivelistansa kärjessä ovat reittioppaiden, mobiilipalveluiden ja pysäkkien viihtyvyyden parantaminen. Linkki-uudistus oli hyvä kasvojenkohotus, mutta siihen ei pidä jämähtää. Brändäystä pitää tehdä koko ajan. Yhteiskunta kehittyy, kilpailu on jatkuvaa ja siinä täytyy pysyä mukana. Sitähän kaupunki nyt yrittää ja hyvä niin, tuumailee Kari Anttila. Runsas palaute on arvokas työväline TEKSTI: MERVI VARONEN JYVÄSKYLÄ 2015, KUVA/SENJA LAAKSO (LAAKSON OMASTA ARKISTOSTA) Tutkija Senja Laakso tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistolle ihmisten arjesta ja siitä, miten kansalaisia voidaan ohjata elämään kestävämmin erilaisten kokeilujen kautta. Hän seurasi Jyväskylän kaupungin Luovu henkilöautosta -hanketta ja keräsi osallistujilta palautetta puoli vuotta kestäneen kokeilun ajalta. Hankkeessa oli mukana 11 erikokoista kotitaloutta, joista kahdeksan luopui kakkosautosta ja kolme siirtyi kokonaan autottomaan arkeen. *Vuosiin en ole liikkunut linja-autolla tai julkisilla kulkuvälineillä kuin satunnaisesti - halusin testata, että josko se kuitenkin onnistuisi.* Laakson mukaan osallistujien päiväkirjamerkinnöistä selviää, että heidän hiilijalanjälkensä pieneni. Liikkuminen muuttui ympäristöystävällisemmäksi osittain sen vuoksi, että henkilöauton käytön vähennyttyä päästöjen määrä putosi. Lisäksi löydettiin muita vaihtoehtoja liikkumiselle. Vaikka omasta autosta luopuminen palkittiin Jyväskylän seudun joukkoliikenteen ilmaisella matkakortilla, eivät kaikki halunneet nousta linja-auton kyytiin. Bussilla liikkuminen vaihteli aika paljon. Muutamat eivät käyttäneet matkakorttia, koska yhteydet olivat huonoja tai he totesivat, että kävellen ja polkupyörällä pääsee hyvin. Suurin osa kuitenkin oppi käyttämään matkakorttia ja ilmoitti, että aikoo käyttää sitä jatkossakin, toteaa Laakso. *Positiivisena voi mainita sen, että henkilöautosta luopuminen on ylipäänsä yksi huolenaihe vähemmän elämässä.* Kokeilu osoitti, että ihmisiltä menee aikaa opetella uusi tapa liikkua. Joukkoliikenteen aikataulut ja reitit olivat aluksi hieman hankalia, mutta kokeilun edetessä opittiin käyttämään kulkuyhteyksiä paremmin ja laajemmin. Mukana oli ihmisiä, jotka olivat kulkeneet lähes ainoastaan omalla autolla tosi pitkään, jopa vuosikymmeniä. Monelle oli positiivinen yllätys, kuinka hyvin pystyi pärjäämään ilman omaa autoa. Ja moni kertoi, että on mukavaa, kun saa myös hyötyliikuntaa enemmän. *Tilaisuus oman ja perheen liikkumisen pohdiskeluun on kiinnostava. Ei voi väheksyä myöskään porkkanan eli ilmaisten bussikorttien vaikutusta.* Mikä motivoi ihmisiä muuttamaan tapojaan ja siirtymään henkilöauton ratista julkisen liikenteen käyttäjäksi? Elämäntilanteen muutos, esimerkiksi muutto tai muutokset perhekoossa, ovat otollisia hetkiä luopumaan vanhoista tavoista ja kokeilemaan uusia asioita. Lisäksi noin puolet osallistujista kertoivat, että ympäristöystävällisyys ja rahansäästö vaikuttavat liikkumisen valintoihin. *Julkinen liikenne on tullut luontevaksi tavaksi liikkua. Jos jossain vaiheessa palaan työelämään, käytän todennäköisesti bussia liikkumiseen työmatkoilla.* Eräs Luovu autosta -kampanjaan osallistuja ehdotti, että muuttajille tarjottaisiin viikoksi ilmainen matkakortti. Senja Laakso arvioi, että se saattaisi olla hyvä porkkana johdattamaan lisää ihmisiä linja-auton kyytiin. Hänen mielestään pienetkin kampanjat, kuten Jyväskylässäkin toteutetut ilmaiset Linkki-päivät, ovat hyödyllisiä, koska ne motivoivat rikkomaan rutiineja ja kokeilemaan uutta. Senja Laakso pitää Luovu autosta -kampanjasta saatua runsasta palautetta arvokkaana työvälineenä. Toivon, että tuloksia katsotaan isommalla porukalla ja hankkeiden vaikutus siirtyisi päätöksentekoon laajemminkin. *Kommentit ovat Luovu autosta -kokeiluun osallistujilta saatua palautetta.* Paikallisliikenne

20 Maankäytön ja joukkoliikenteen liitto Muna vai kana? Kaavoitetaanko ensin asuinalue ja sen ympärille liikenne vai rakennetaanko jo toimivan liikennereitin varrelle? Jyväskylässä on päätetty, että enää ei munita, vaan harkitaan perusteellisesti, minne rakennetaan. TEKSTI & KUVAT MERVI VARONEN, JYVÄSKYLÄ 2015 Yleiskaavapäällikkö Leena Rossin pöydällä on iso kartta, johon on väritetty erilaisia vyöhykkeitä ja reittejä. Kartassa lukee: Jyväskylän kaupungin yleiskaava, täydennysrakentaminen, kestävä liikkuminen. Se kertoo, että maankäyttöä, asumista ja liikennettä mietitään kokonaisuutena. Kartta on tärkeä työkalu Leena Rossille, joka työskentelee Jyväskylän kaupunkisuunnittelun ja maankäytön yksikössä. Liikkumisen näkökulma on mukana kaikessa kaupungin päätöksenteossa. Kun täydennysrakentamista kaavoitetaan, mietimme yhdessä, miten maankäyttö ja joukkoliikenne pelaisivat yhteen. Kartalla konkretisoituvat analyysit joukkoliikenteen eri vyöhykkeistä ja niiden toimivuudesta. Alueet on jaettu ykkös- ja kakkosvyöhykkeisiin sen mukaan, miten hyvin ne palvelevat joukkoliikenteen käyttäjää. Vastaavasti täydennysrakentamista suunnitellaan ensijaisesti sinne, missä joukkoliikenne tavoittaa asukkaat parhaiten. Meillä on iso vastuu siitä, mitä -Meillä on nyt liikenneinsinööri samassa tiimissä. Sitä olen koko urani toivonut ja se on aivan ihanaa, iloitsee yleiskaavapäällikkö Leena Rossi. tehdään ja mihin suuntaan kaupunkia kehitetään. Pitää ajatella kokonaiskuvaa eri näkökulmista, myös talouden kannalta, jotta voimme edistää sitä, että Jyväskylä on hyvä joukkoliikennekaupunki. Leena Rossin mukaan ihmisten liikkuminen on otettu mukaan kaavoituspöydälle vasta viime vuosina. Koska kaavoitusta tehdään pitkällä aikavälillä, löytyy Jyväskylänkin lähihistoriasta kaavoja, joissa rakentamista ei ole mietitty joukkoliikenteen toimivuuden kannalta. Rossin mielestä vanhoja virheitä ei tule toistaa. Siksi joitain huonoksi havaittuja kaavoja on jätetty toteuttamatta ja etsitty parempia vaihtoehtoja. Jos kaupunkia kehitetään siten, että liikumiseen tarvitaan aina henkilöauto tai kaksi, se ei tuota hyvää kaupunkiympäristöä, ja se on kallista kaupungin taloudelle. Ison kokonaiskuvan lisäksi Rossi haluaa ulottaa suunnittelun joukkoliikenteen käyttäjien arkeen. Pienetkin asiat, kuten bussipysäkin paikka ja viihtyvyys, voivat vaikuttaa ratkaisevasti siihen, saako joukkoliikenne uuden asiakkaan vai valitseeko hän muun liikkumismuodon. Leena Rossi on tyytyväinen, että Jyväskylän joukkoliikenteen käyttäjämäärän laskeva trendi on saatu tasaantumaan. Muutokset vaativat aikaa, sillä joukkoliikennettä tukevilla kaavoitustoimilla suunnataan tulevaisuuteen. Lisää matkustajia haetaan paitsi asuintaloista, myös kouluista ja senioritaloista, joita rakennetaan tulevina vuosina joukkoliikennereittien varrelle. Yleiskaavaan on hahmoteltu kehittämisajatus vyöhykkeestä, jonka varrella asuva saavuttaa kaikki tärkeimmät palvelut 10 minuutin joukkoliikennepalvelutason kautta. Se ei ole vielä valmis, mutta sen eteen tehdään työtä. Vaikka yhteinen tahtotila on saavutettu ja päästy systemaattiseen tekemiseen, ollaan vasta alkuvaiheessa, myöntää Rossi. Hän pitää suurimpana haasteena, että samalla kun maalaillaan loistavaa tulevaisuutta, on muistettava istuutua Linkki-asiakkaan penkille ja tarkasteltava palvelua sieltä käsin. Asioita ei ratkaista pelkästään kaavoittamalla, vaan pitää käydä läpi koko ketju. Jyväskylässä yhteiseen tekemiseen on hyvät puitteet. Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua tehdään samassa rakennuksessa ja saman pöydän ääreen kokoonnutaan viikottain. Meillä on onneksi ollut viisaita johtajia, jotka ovat panostaneet siihen, että asioita pitää tehdä yhdessä ja ymmärtää eri näkökulmia. Se on hieno juttu, jota me haluamme jatkaa. 20 Paikallisliikenne 2015

21

22 Jyväskylä puhuu jo sujuvasti Walttia Tässä se Waltti on, näyttää Jyväskylän joukkoliikenneinsinööri Ari Tuovinen. Jyväskylän seudun joukkoliikenne astui Walttiaikakauteen kesäliikenteen käynnistyessä Järjestelmän valmiudesta oli sen verran epävarmuutta, että sopimukset viiveajan lippujärjestelmän käytöstä päätettiin jättää irtisanomatta ennen riittävien Walttikokemusten saamista. TEKSTI JA KUVAT: KRISTIINA PENTIKÄINEN Monenlaisia skenaarioita pyöri mielessä ennen kesäkuun alkua, mutta iloiseksi yllätykseksi kauhukuvat jäivät toteutumatta. Paikallisliikenteen Linkki-palvelupiste Jyväskylän ydinkeskustassa myi avauksesta lähtien senioreille solkenaan arvolippuja, lipputuotteet löytyivät järjestelmästä ja asiakkaat tekivät uusilla korteilla onnistuneita matkoja. Valtakunnan tasolla uutisoitiin Waltti-korttien käyttöönottoon liittyvistä ongelmista Jyväskylässä ja kuultiin piinattujen matkustajien kannanottoja. Se jäi kertomatta, että pulmat koskivat vain piskuista ELY-keskuksen Jyväskylä Hankasalmi liikennettä. Huomattavasti laajemmassa Jyväskylän seudun joukkoliikenteessä ei vastaavia hankaluuksia koettu. 22 Paikallisliikenne 2015

23 Yllättävän hyvin meni, kun ajattelee muutoksen mittakaavaa. Ensimmäisen Waltti-viikon jälkeen totesimme, että järjestelmä pelaa ja viiveajan lippujärjestelmän voi sanoa irti, kertoo Jyväskylän joukkoliikenneinsinööri Ari Tuovinen. Kesän Waltti-myynti sujui vilkkaissa merkeissä. Asiakaspalveluun saatiin kaivattua lisävolyymiä, kun Linkki-palvelupisteen rinnalle myyntipisteeksi saatiin myös Jyväskylän Sokos kattavine aukioloaikoineen. Yhteistuumailu ja -työ tärkeää Ensimmäisen Waltti-aallon osalliset ovat Tuovisen mukaan tukeneet toisiaan hyvällä tavalla. Vertaistuki Joensuulta, Kuopiolta ja Oululta on ollut korvaamatonta. Myös keskusteluyhteys Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa on ollut toimiva. Ilman liikennöitsijän eli Jyväskylän Liikenne Oy:n apua ei oltaisi päästy oikein mihinkään. He järjestivät kuljettajakoulutuksia ja hoitivat autolaite- sekä tuotetestauksia, joilla hommaa saatiin edistettyä. Muutoksessa asiakaspalvelun porukka sekä Linkki-palvelupisteessä että Sokoksella ansaitsee Tuovisen mukaan toiminnastaan täyden kympin. Linkki-palvelupiste otti kaiken muun ohella hienosti haltuun myös ELY-keskuksen Waltti-asiakaspalvelun. Lipunmyyntitoiminnan käynnistyminen Sokoksella toi toimintaan kipeästi kaivattua lisäresurssia, jota tarvittiin muun muassa koulujen syyslukukauden massiivisissa alkamisruuhkissa. Myös LMJ on ollut tärkeänä tukena. Avuntarve oli suurin aloitusvaiheessa, mutta se jatkuu edelleen. Kysymyksiimme on LMJ:llä pyritty kiitettävästi löytämään vastaukset. Kaikkiin pulmiin ei järjestelmässä ole ollut ratkaisua valmiina, vaan ne on pitänyt etsiä. On myös tärkeää, että tuki jatkuu edelleen, vaikka Walttiin on kohta liittymässä uusia alueita, Tuovinen toivoo. Mitä useampi kokki Waltti-kortin tilaaminen nettipalvelusta oli tehty mahdolliseksi, mutta siitä ei valitettavasti saatu toivottua helpotusta asiakaspalvelun ruuhkiin. Takaisku lipunmyynnille on ollut lippujen nettilatauspalvelun valmistumisen viivästyminen. Nettilataus kun oli yksi Jyväskylän asettamista reunaehdoista Waltin käyttöönotolle. Toivotaan, että nettilataus toimii viimeistään siinä vaiheessa, kun syyskuun puolivälissä ollaan Paikallisliikennepäivillä Jyväskylässä. Muuten voi olla, että rupeaa pelihousut repeämään, Ari Tuovinen sanoo. Waltti-sopan kokkien laskeminen ei onnistu yhdellä kädellä. Toimijoiden määrä tuo asioiden hoitamiseen omat kiemuransa: Kun on kaksi alueen toimivaltaista viranomaista, LMJ, Tieto Oyj, liikennöitsijät Jyväskylän Liikenne Oy ja Savonlinja Oy ynnä autolaitevalmistajat Pusatec sekä Genimate, niin siinä rupeaa olemaan porukkaa. Pelkästään LM- J:n tai toimivaltaisen viranomaisen tahtotila ei riitä asioiden edistämiseen. Tiedon pitää toteuttaa muutokset järjestelmään, autolaitevalmistajien tehdä päivitykset ja liikennöitsijöiden testaukset. Jos joku ei koe työtä tärkeäksi, koko homma kärsii, sanoo Tuovinen. Toimivaltaisten viranomaisten tärkeä yhteispeli Tuovinen ottaa esille Keski-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallisestikin mielenkiintoisen Waltti-pilottiprojektin. Keski-Suomen ELY-keskus siirsi ensimmäisenä ELY-keskuksena osan liikennettään Waltin piiriin. Jyväskylän seudun toimivaltaisten viranomaisten yhteispelistä saatujen kokemusten perusteella on osoitettavissa monta kehittämiskohtaa: Vyöhykemäärittelyjen on tärkeää olla yhtenäiset, kuten ne Jyväskylän seudulla ovatkin. Yhtenäisyys on tärkeää myös lipputuotteiden hinnoittelussa, ainakin niiltä osin, kun tuotteet ovat samat. Eri hinnat ja ikäryhmämäärittelyt tuovat mukanaan hankaluuksia ja äkäisiä asiakkaita. Myös lippujen ristiinkäyttö tulisi tehdä mahdollisimman joustavaksi, sano Tuovinen ja muistuttaa Waltin periaatteesta, jonka mukaan toiminnan tulee olla monistettavissa valtakunnallisesti. Alussa Jyväskylän seudun joukkoliikenteen lipuilla pystyi matkustamaan ELY:n Waltti-linjalla, mutta ELY:n liput eivät kelvanneet bruttoliikenteessä. Asiakkaat ovat olleet syystäkin käärmeissään, ja asiaan on tulossa muutosta. LMJ on ottanut selvittääkseen mitä järjestelmämuutoksia ristiinkäytön onnistumiseksi vaaditaan. Waltti-lippujen kelpoisuus eri liikenteissä on myös saanut palautepostit pursuamaan yli äyräiden. Jyväskylässä Korpilahti ja Laukaa ovat Jyväskylän toimivaltaisen viranomaisen aluetta, mutta asukkaat eivät voi hyödyntää Waltti-lipputuotteita. Järjestelmää ei ole saatu siirrettyä siirtymäajan sopimuksiin, eikä riittävän toimintavarmaa ratkaisua Waltin siirtämisestä vanhan sopimusliikenteen piiriin ikävä kyllä näytä edes löytyvän. Kärsijöitä ovat asukkaat, jotka joutuvat toimivalta-alueella keskenään eriarvoiseen asemaan. Lainsäätäjä tuskin pystyi ennakoimaan vuoden 2009 joukkoliikennelakia rustatessaan, miten siirtymäajan venyttäminen hankaloittaa ja kallistuttaa joukkoliikenteen käyttäjien kulkemista. Mitä tekisimme toisin? Tuovinen korostaa kuljettajakoulutuksen merkitystä uuden järjestelmän käyttöönottovaiheessa. Kuljettajan osaaminen on asiakasrajapinnassa toimimisen kannalta olennaisen tärkeää. Jyväskylässä kaikkien kuljettajien kanssa käytiin läpi Waltti-lippujärjestelmän keskeiset asiat liikennöitsijän järjestämissä direktiivikoulutuksissa. Lisäksi kuljettajille järjestettiin erillinen autolaitekoulutus. Etenkin autolaitekoulutukseen olisi kannattanut etukäteen satsata enemmän paukkuja, koska opittavaa on ollut paljon. Muun muassa arvolippuveloitukset ovat osoittautuneet haastaviksi, esimerkiksi jos asiakas matkustaa oletusvyöhykkeistä poikkeavasti tai maksaa kortillaan koko ryhmän matkat. Näihin liittyviä ongelmia hoidetaan nyt jälkiselvittelytyönä, kun ne olisi ollut yksinkertaisempaa käydä kuljettajien kanssa perusteellisemmin läpi etukäteen, Tuovinen sanoo. Paikallisliikenne